Matkaraportti Graz 5.9.2006 20.1.2007 Hanna Melkko hanna.melkko@tkk.fi
Ennen vaihtoa Päätin lähteä vaihtoon viidennen opiskeluvuoteni alussa, eli syksyllä 2006. Itse olin käynyt jo suhteellisen kattavasti pää ja sivuaine opintoni, joten Graziin lähdin opiskelemaan lähinnä valinnaisia opintoja. Graziin päädyin, koska halusin vaihtoon Itävaltaan ja Wien tuntui liian isolta kaupungilta. Päätettyäni kohteen täytin kaikki paperit ja palautin ne KV toimistoon. Kaikki tarvittavat paperit löytyvät suhteellisen helposti kasainvälisten opiskelijapalveluiden nettisivuilta. Papereiden täyttämiseen kannattaa kuitenkin varata aikaa, sillä papereihin tarvitsee monien henkilöiden allekirjoiotukset ja itselleni meinasi tulla opintosuunnitelman kanssa hieman kiire, koska professori ei ole ensimmäisellä kerralla paikalla, kun yritin allekirjoitusta käydä hakemassa. Vaikeinta papereiden täyttämisessä oli löytää kursseja, joita haluaisi Grazissa suorittaa. Parhaiten niiden etsiminen onnistuu Technische Universität Grazin TUG (www.tugraz.at) sivujen kautta. Mutta lähinnä kannattaa silmäillä sillä mielellä, että minkä tyylisiä kursseja on tarjolla ja valita niitä siltä pohjalta, että muutokset ovat mahdollisia, sillä ainakin itse jouduin tekemään syksyllä opintosuunnitelman lähes kokonaan uusiksi. Ennen Itävaltaan lähtöä kannattaa hankkia KELAn sairasvakuutuskortti ja suosittelen myös matkavakuutuksen ottoa, vaikka itse en lääkärissä joutunut käymäänkään. Myös punkkirokotus kannattaa ottaa, jos suunnittelee käyvänsä vaeltamassa, sillä punkit ovat yleisiä Itävallassa. Rokotuksen voi hankkia kyllä vasta paikankin päällä. Luottokorttia Grazissa ei välttämättä tarvitse, sillä se käy hyvin harvoissa paikoissa, kuten visa electronkin. Ainoa kortti, jolla voi maksaa ruokakaupoissa on paikallisen pankin oma Maestro kortti. Visa electronilla voi kuitenkin nostaa rahaa automaateista ilmaiseksi, joten itse pärjäsin hyvin avaamatta pankkitiliä Itävallassa. Pankkitilin Itävallassa voi kylläkin avata ilman mitään suosituskirjettä Suomesta ja ilmaiseksi. Yleistä Grazista vaihtokohteena Graz on mukavankokoinen yliopistokaupunki. Asukkaita kaupungissa on noin 250 000. Graz on tiiviisti rakennettu, joten liikkuminen paikasta toiseen onnistuu helposti pyörällä tai ratikoita käyttäen. Grazista tykkää myös moni muu vaihto opiskelija ja heihin Grazissa törmääkin usein. Grazissa on myös paljon sellaisia vaihtoopiskelijoita, jotka puhuvat oikeastaan vain englantia. Myös muita suomalaisia Grazissa on todella paljon (itse törmäsin noin 20:een ja tiedän heitä olevan enemmänkin), joten jos vaihdon haluaa viettää sellaisessa paikassa, missä ei varmasti kuule sanaakaan suomea tai englantia, ei Graz välttämättä ole se paras valinta. Itse olen kuitenkin tyytyväinen valintaani, sillä koko puolen vuoden ajan olen oikeastaan puhunut vain saksaa, tosin alussa tuli puhuttua vaikeissa tilanteissa englantia ja joitain koulujuttua tein myös englanniksi, koska saksaksi tekeminen vaikutti liian haasteelliselta. Uskonkin, että se on paljon omasta tahdosta kiinni, päätyykö vaihtoaikanaan Grazissa puhumaan myös englantia vai pelkästään saksaa. (Grazin kaupungista löytyy lisää tietoa osoitteessa http://www.graz.at/) Opiskelu Lukukausi on Itävallassa, kuten muuallakin Keski Euroopassa erilainen kuin Suomessa, eli syyslukukausi alkaa lokakuun alussa ja loppuu helmikuun alussa. Kevätlukukausi taas alkaa maaliskuussa ja loppuu kesäkuun lopussa. Itse saavuin Graziin jo syyskuussa, koska osallistuin kolmiviikkoiselle kielikurssille. Saksaa olin kunnolla lukenut viimeksi lukiossa, joten aika hyvin olivat taidot päässeet
ruostumaan, mutta kielikurssilla muistuivat asiat mieleen ja muutenkin uskallus puhua lisääntyi. Otin myös kielikurssin lukukauden ajaksi. Kurssia oli kerran viikossa. Mielestäni tämänkin kurssin käyminen oli hyödyllistä, sillä siellä tuli treenattua kirjoittamista ja oli mukava käydä yhdellä kurssilla, jossa tapasi muita ulkkareita. Oikeiden kurssien valitseminen ja suorittaminen olikin sitten jo vähän vaikeampaa. Myös TUG:ssa siirrytään vähitellen uuteen tutkintojärjestelmään ja sen vuoksi monia edellisenä keväänä valitsemiani kursseja ei enää löytynyt kurssivalikoimasta tai ne oli siirretty kevätlukukaudelle. Vasta saavuttuani Graziin, minulle selvisi, ettei Grazissa ole samalla tavalla yhdyskunta ja ympäristötekniikan suuntaa rakennusosastolla, kuten meillä, vaan kaikki opiskelevat aluksi rakennuspuolen kursseja ja voivat sitten syventäviksi kursseiksi valita vesitalouteen/vesihuoltoon liittyviä kursseja. Oman opintosuuntani kurssitarjonta ei siis ollut kovin laaja, joten korvaavia kursseja Grazista ei olisi ollut kovin helppo löytää. Vapaavalintaisiksi kursseiksi kelpaavia mielenkiintoisia kursseja löytyy kylläkin, koska täällä käsitellään myös sellaisia asioita, joita ei Suomessa niinkään. Esimerkiksi Riskien ja katastrofien hallinta liittyen erilaisiin luonnon ääri ilmiöihin (tulvat, maavyöryt, myrskyt) oli oikein mielenkiintoinen kurssi. Tällä kurssilla pääsin myös osallistumaan päivän kestävälle excursiolle. Kävin lisäksi kaksi vesirakentamiseen liittyvää kurssia, joissa asioita käsiteltiin aika yleisellä tasolla. Kaikki käymäni kurssit olivat blokkikursseja, eli niitä oli muutaman viikon ajan joka päivä. TUG:ssä tentit saattavat olla hyvinkin erilaisia. Joistakin kursseista on vain kirjallinen tentti, joistakin vain suullinen tentti ja joistakin suullinen sekä kirjallinen osuus. Valitsemissani kursseissa ei tentti ollut oikeastaan mikään näistä, vaan kaikista kolmesta käymästäni kurssista läpipääsemiseksi piti kurssilla pitää pienimuotoinen esitelmä. Lisäksi kahdella kurssilla oli tehtäviä, jotka piti tehdä kurssin aikana. Kaksi esitelmistäni pidin englanniksi ja yhden saksaksi. Luulen, että ainakin useimmilla vapaaehtoisilla kursseilla tentin voi suorittaa myös englanniksi, jos kysyy mahdollisuudesta etukäteen. Asuminen ja liikkuminen Itse hain asuntoa ÖAD:n(paikallinen HOAS) kautta. Tämä kävi helposti, sillä asunnon hakemista varten tarvitsi täyttää vain hakemus, joka lähetettiin muiden hakupapereiden mukana. Minulle lähetettiin linkki hakemukseen KV toimistosta sen jälkeen, kun olin muut paperit jo palauttanut. Hakemus kannattaa lähettää ajoissa, sillä Grazissa on paljon opiskelijoita ja siksi myös paljon kilpailua asunnoista. ÖAD:lle lähetettävässä hakemuksessa on se hyvä puoli, että sen jälkeen asunnon eteen ei tarvitse tehdä enää mitään. Toisaalta on myös paljon tuurista kiinni millaista asuntoa tarjotaan. Tosin ennen kuin asuntoa tarjotaan, tarvitsee maksaa 450 euron takuuvuokra, josta saa 400 euroa takaisin pois lähtiessään. Tämäkin kannattaa maksaa ajoissa. Asunnoksi voidaan tarjota huonetta opiskelija asuntolasta tai sitten asuntoa yksityiseltä vuokraajalta. Itselläni kävi hyvä tuuri, sillä sain huoneen asunnosta, jossa asui myös paikallinen juuri valmistunut tyttö. Meillä oli siis yhteinen keittiö ja wc. Omassa huoneessani minulla oli oma televisio ja internet yhteys. Vuokrakin oli ihan kohtuullinen, 260 euroa. Monet vaihto opiskelijat päätyivät asumaan juuri valmistuneeseen opiskelija asuntolaan, jossa asui pelkästään vaihto opiskelijoita eikä lainkaan paikallisia. Asuntoa voi hakea myös itse ja tällöin voi löytää asunnon halvemmalla. Mutta silloin on riskinä, että vapaana olevaa asuntoa ei ihan heti löydykään. Liikkuminen Grazissa onnistuu siis helposti pyörällä tai ratikalla/bussilla, jotka kulkevat kattavasti ympäri Grazia. Lippujen hinnatkaan eivät ole kovin pahat, yhden
tunnin lippu maksaa 1,7, 24 tunnin lippu 3,70 viikkolippu 9,20 ja kuukausilippu noin 25 euroa. Vaihto opiskelijat eivät valitettavasti voi saada opiskelija alennusta. Liputta matkustamista en suosittele, sillä törmäsin puolen vuoden aikana tarkastajiin lähemmäksi kymmenen kertaa! Jos kuitenkin haluaa hankkia pyörän, niin se kannattaa tehdä ajoissa, sillä koska Grazissa on paljon opiskelijoita on siellä myös paljon halukkaita pyöränostajia. Syyskuussa, kun varsinaiset opiskelijat eivät olleet vielä saapuneet, oli edullisia, käytettyjä pyöriä vielä suhteellisen hyvin tarjolla. Itse päätin vasta lokakuussa, että haluan pyörän ja silloin edullisia pyöriä ei ollutkaan enää niin helppo löytää. Lopulta vietin vaihtoaikani ilman pyörää. Pyöräilyssä on sellainen ikävä puoli, että Grazissa on suhteellisen vähän oikeita pyöräteitä ja useissa paikoissa joutuukin polkemaan autojen seassa. Polkupyörän omistajana kannattaa pitää huoli myös siitä, että pyörässä on valot, sillä Grazissa valottomana ajamisesta voi helposti saada sakot. Humalassa ei myöskään kannata ajaa, koska tästä saattaa rapsahtaa myös tuntuvat sakot. Syöminen ja juominen, kotona ja ulkona Ruoka on kaupoissa Itävallassa suunnilleen samanhintaista kuin Suomessa. Jotkin tuotteet voivat olla edullisempia ja etenkin Hoferista (paikallinen Lidl) ruokaa saa todella edullisesti. Tosin Hoferista ei kaikkea löydy ja usein tarjolla on vain suuria pakkauskokoja. Kaupat ovat kiinni Grazissa aina sunnuntaisin, paitsi juna asemalla oleva Spar, joka on auki joka päivä. Syöminen ulkona on yleisesti ottaen kuitenkin halvempaa kuin Suomessa. Varsinkin lounasaikaan monissa ravintoloissa on hyviä tarjouksia. Esim. kiinalaisesta lounaan voi saada noin 5 eurolla ja italialaisesta pastaa 5,5 eurolla myös illalla.grazista löytyy paljon myös kebap paikkoja, joissa Pita kebap maksaa noin 2 euroa, joten jos kebapista tykkää saa sitä Grazissa syötäväkseen edullisesti. Toisaalta taas Itävallassa ei ole samanlaista opiskelijaruokala tarjontaa kuin Suomessa. Paikallinen opiskelijaruokala Mensa on suhteellisen kallis, lounas noin 4,5 euroa ja ruoasta ei jäänyt kovin hyvää kuvaa niillä parilla kertaa kun Mensassa kävin. Sen sijaan Katolinen Mensa, joka sijaitsee lähellä Yliopistoa, tarjoaa hyvää ruokaa kohtuulliseen hintaan. Lounas maksaa 3,4 ja siihen sisältyy alkukeitto, pääruoka ja jälkiruoka. Tänä syksynä katolisessa Mensaan tuli myös lihaton pääruokavaihtoehto, joten paikka soveltuu myös vegetaristeille. Katolisessa Mensassa on sellainen erikoisuus, että siellä ruokaa tarjoillaan tiettyinä aikoina (klo 11:45, 12:25, 13:05 ja 13:45) ja paikalle pitää siis saapua kattauksen alkaessa ja aikaan syömiseen on noin puolituntia. Jos pitää kaljasta, on juominen Itävallan baareissa hieman halvempaa kuin Suomessa, sillä 0,5 litran olut maksaa baareissa noin 2,5 3 euroa. Sen sijaan kaikki drinkit ovat yhtä kalliita kuin Suomessa, alkaen 5 euroa. Kaupoista alkoholia saa halvemmalla, etenkin viiniä. Viinipullon saattaa saada jo 90 sentillä, tosin viininlaatu ei varmastikaan ole paras mahdollinen tällaisessa pullossa. Ulkona syödessä kannattaa muistaa myös sellainen asia, että Itävallassa on tapana maksaa hieman tippiä. Pakollista tipin maksaminen ei kuitenkaan ole, sillä jonkinlainen tarjoilumaksu sisältyy kyllä jo hintaan. Toinen Suomesta poikkeava asia on se, että lähes kaikkialla on pöytiin tarjoilu. Eli siis myös lähes kaikissa baareissa (mikä on muuten Lokal itävallan saksalla) tarjoillaan pöytiin. Vapaa aika ja matkustaminen Vaikka Erasmus studen network (ESN) ei järjestäkään Grazissa tapahtumia ulkkareille samalla tyylillä, kuin kilta järjestää täällä Suomessa kaikille opiskelijoille,
niin kyllä toimintaa silti ihan mukavasti on. Joka toinen viikko on Stammtisch jossain tietyssä baarissa. Lisäksi ESN järjestää erillisiä juhlia jonkin verran. Paras anti oli mielestäni kuitenkin heidän organisoimansa vaellusretket ja retket muihin kaupunkeihin, kuten Wieniin ja Budapestiin. Tosin ESN:n toiminta alkaa vasta lokakuussa, mikä oli hieman ikävää, koska itse olin paikalle saapunut jo syyskuussa enkä tuntenut juuri ketään. Lisäksi tapahtumista tiedottaminen oli välillä hieman heikkoa. Jos tykkää urheilla, järjestää yliopisto hyvän mahdollisuuden siihen. Grazissa nimittäin tarjotaan opiskelijoille mahdollisuuden harrastaa eri urheilulajeja vuorikiipeilyistä melomiseen erittäin edullisesti. Kurssit maksavat yleensä noin 20 euroa puolelta vuodelta. Kurssia on yleensä kerran viikossa. Itse osallistuin jalkapalloa tytöille kurssille ja pidin kovasti, vaikka salin kokoon nähden ryhmässä oli vähän liikaa ihmisiä. Onneksi kaikki eivät päässeet joka kerta paikalle. Järjestettävät kurssit löytyvät USI (University sport institut) lehdykästä, joita löytyi ainakin tänä syksynä helposti yliopiston aulasta. Vaikka ulkkareille järjestetäänkin myöhemmin oma ilmoittautumismahdollisuus, niin kannattaa mennä virallisena ilmoittautumispäivänä ilmoittautumaan, sillä kurssit täyttyvät nopeasti ja vaihtoopiskelijoille ei välttämättä säästetä kovin montaa erillistä paikkaa. Virallinen ilmoittautumispäivä on jo syyskuussa, eli jos osallistuu kielikurssille, niin urheilukursseille pystyy ilmoittautumaan jo virallisena päivänä. Matkustelu onnistuu myös helposti Grazissa. Sieltä on lyhyt matka moneen ympäröivään maahan. Ja jos matkustelee edes jonkin verran junalla, kannattaa ehdottomasti hankkia Vorteilscard. Kortti maksaa 20 euroa, mutta sillä saa sitten kaikista junamatkoista alennusta 50%, kun ostaa lipun lippuautomaatista ja vähän vähemmän, jos ostaa lipun tiskiltä. Kortin saa hankittua Rautatieasemilta ja sitä varten tarvitsee valokuvan ja henkilöllisyystodistuksen. (Kortin saadakseen täytyy olla alle 26 vuotias.) Grazista saa myös suhteellisen edullisesti vuokrattua auton ja myös halpalentoyhtiöt lentävät Grazista, joten halpoja lentojakin on helppo saada. Syksyllä paikallinen ylioppilaskunta järjesti myös muutaman matkan yhteistyössä el mundomatkailuyrityksen kanssa. Itse osallistuin päiväretkelle Venetsiaan. Näihin matkoihin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Venetsian retkeen luvattiin kuuluvaksi, matkat, matkaopas, kartta, yms. Kuitenkin käytännössä meidät jätettiin kaupungin ulkopuolella ja kerrottiin, monelta bussi lähtee takaisinpäin. Kartassa, joka meille annettiin, ei ollut lainkaan kadunnimiä. Matkaopastus tarkoitti ehkäpä reissulla sitä, että bussissa oli henkilö, joka otti meidät vastaan ja näytti videon Venetsiasta... Matkan hinta ei tosin ollut kuin 44 euro, eli sinänsä ihan edullinen reissu. Kannattaa siis suhtautua hieman varauksella siihen, mitä matkasta luvataan. El Mundo järjesti myös nelipäiväisen reissun Prahaan ja kuulin reissussa olleilta kavereiltani, ettei tälläkään reissulla kaikki ollut sujunut ihan lupausten mukaan. Valmiiksi järjestettyihin laskettelumatkoihin osallistumista kannattaa myös harkita, jos lunta ei ole vielä maassa. Itse ilmoittauduin nimittäin hyvissä ajoin Uni of Snownimiseen viikonlopun kestävään lasketteluretkeen. Kuitenkin vielä viikkoa ennen matkan ajankohtaa kyseisessä laskettelupaikassa ei ollut lainkaan lunta, mutta matkanjärjestäjät ilmoittivat, että matka järjestetään siitä huolimatta ja sanoivat, että jos lunta ei tule niin tarjolla on jotain korvaavaa ohjelmaa. Kun rupesin kyselemään matkan perumisesta, niin minulle selvisi, että jos olisin siinä vaiheessa perunut matkan (siis viikkoa ennen) olisin saanut maksamistani rahoista takaisin enää 10%. Onneksi lunta tuli juuri ennen reissua ja muutamia rinteitä saatiin auki niin että pääsimme mäkeen. Mutta kannattaa siis harkita ennen kuin maksaa, sillä rahoja on tosiaan vaikeaa saada enää takaisin.
Kielivinkkejä Itävallassa puhutaan siis omanlaistaan murretta, joka on hyvinkin erilaista eripuolilla Itävaltaa. Kaupungeissa ihmiset eivät kuitenkaan puhu niin vahvaa murretta kuin pienemmissä kylissä ja maaseudulla. Kuitenkin on myönnettävä, että aluksi ihmisten ymmärtäminen oli hieman vaikeaa. Ajan kanssa murteeseen kuitenkin tottuu. Tässä muutama vinkki kielestä. Ensinnäkin tervehdittäessä itävallassa käytetään tervehdystä Grüss Gott. Jos ollaan esimerkiksi vuorilla niin tietyn korkeuden jälkeen vastaantulijoita sinutellaan ja tällöin sanotaan Grüss dich/euch. Muutoin teitittely on itävallassa todella tärkeää. Kun itävallassa sanoo ainoastaan Danke tarkoittaa se ei kiitos. Ja, danke on sitten kyllä kiitos. Nein Danke ei sanota oikeastaan koskaan. Muutenkin puhuessa ollaan hyvin kohteliaita, esim. tilattaessa käytetään paljon konditionaalia ( Ich hätte gern.. Ich möchte... ). Hyvästellessä itävaltalainen tapa on sanoa babaa yleensä he sanovat ensiksi vielä Tschüss ja siihen perään tuon babaa. Tämä on kuitenkin epämuodollinen tapa sanoa, virallisissa tilanteissa he sanovat Wiedersehen tai itävaltalaisittain wiederschauen. Itävaltalaiset lisäävät lauseen perään myös usein päätteen kö, mikä tarkoittaa saamaa kuin eikö? Siis tyyliin Es ist schön kö? Itse rupesin ymmärtämään paremmin, kun osasin poimia tämän päätteen puheesta pois. Loppusanat Eli kannattaako vaihtoon siis lähteä? Ehdottomasti kannattaa, jos hiukkaakaan kiinnostaa! Itse mietin kauan uskallanko lähteä, selviänkö toisessa maassa yksinäni, mutta onneksi ymmärsin, että se ei selviä kuin kokeilemalla. ja nyt olen todella iloinen, että lähdin! Toki täytyy myöntää, ettei siellä oleminen aina niin ihanaa ollut. Välillä iski koti ikävä ja välillä tuntui, ettei saksankielentaito parantunut lainkaan ja että ihmisten puhe ja luennot olivat täyttä hepreaa. Mutta toisaalta vaihdossa näki niin paljon uusia paikkoja, oppi niin paljon uusia asioita muista maista ja tapasi uusia mielenkiintoisia ihmisiä. Kokemuksien, sekä ikävien että mukavien, kautta opin myös paljon uusia asioita itsestäni. Eli nyt vain kynä käteen ja täyttelemään vaihtopapereita! Ja jos vaihdossa ei sitten olekaan lainkaan mukavaa, niin ainahan sitä voi kotia lähteä aikaisemmin, mutta jos ei lähde kokeilemaan, niin ei saa ikinä tietää millaista se olisi voinut olla.