Redaktion Satu Kuusisto, redaktör Folkpensionsanstalten, statistikgruppen PB 450, Helsingfors. Tel

2 Toimitus Satu Kuusisto, toimittaja Kansaneläkelaitos, tilastoryhmä PL 450, 00101 Helsinki Puh. 020 434 11 S-posti satu.kuusisto@kela.memonet.fi Tilaukset Puh. 020 434 1664 S-posti tilasto@kela.fi Redaktion Satu Kuusisto, redaktör Folkpensionsanstalten, statistikgruppen PB 450, 00101 Helsingfors Tel 020 434 11 E-post satu.kuusisto@kela.memonet.fi Beställningar Tel 020 434 1664 E-post tilasto@kela.fi Editorial staff Satu Kuusisto, Editor The Social Insurance Institution, Statistical Branch P.O. Box 450, 00101 Helsinki Tel. 020 434 11 E-mail satu.kuusisto@kela.memonet.fi Copies available from: Tel. 020 434 1664 E-mail tilasto@kela.fi ISBN 951-669-555-8 ISSN 0071-5247 Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2001

3 Lukijalle Kelan tilastollisessa vuosikirjassa julkaistaan keskeiset tilastot Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta sekä esitellään etuuksien sisältö ja määräytyminen. Tämän vuosikirjan tilastot koskevat vuotta 2000. Etuuksien esittely noudattaa vuoden 2000 lopussa voimassa ollutta lainsäädäntöä. Sen jälkeen toteutuneista lainmuutoksista on tekstissä lyhyet maininnat. Vuosikirja 2000 on viimeinen markkamääriä sisältävä vuosikirja. Seuraava syksyllä 2002 ilmestyvä julkaisu on kokonaisuudessaan euromääräinen. Käsillä olevan vuosikirjan markkamäärät voi tarvittaessa muuntaa euroiksi jakamalla ne kiinteällä muuntokertoimella 5,94573. Vuosikirjan 2000 on valmistanut Kelan tilastoryhmä. Kirjan toimittamisesta on vastannut suunnittelija Satu K u u s i s t o. Toimistosihteeri Taisto V a r i s t o on koordinoinut toimitustyötä, johon ovat osallistuneet myös toimistosihteerit Anne L a a k k o n e n ja Airi S e l i n - P i t k ä n e n. Vuosikirjan ruotsin- ja englanninkielisistä käännöksistä ovat huolehtineet Kelan kielenkääntäjät. Toimitustyötä ohjaavaan neuvottelukuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana päämatemaatikko Jussi H a a - p a - a h o, jäseninä aktuaaripäällikkö Antero A h o n e n, taloussuunnittelupäällikkö Hannu H ä y r y, tutkimusja kehitysyksikön johtaja Esko K a l i m o, tilastopäällikkö Kari L i n d r o o s, osastopäällikkö Kaarina R o n - k a i n e n, suunnittelupäällikkö Olli V a l p o l a ja etuuspäällikkö Paula V i l j a n e n sekä sihteerinä Satu Kuusisto. Helsingissä, lokakuussa 2001 Jorma Huuhtanen Jussi Haapa-aho Till läsaren I Folkpensionsanstaltens statistiska årsbok publiceras central statistik över den sociala trygghet som FPA handhar samt presenteras de olika förmånernas innehåll och hur de bestäms. Statistiken i denna årsbok avser år 2000. Presentationen av förmånerna följer den lagstiftning som gällde vid slutet av år 2000. Senare lagändringar finns omnämnda i texten. FPAs statistiska årsbok 2000 är den sista versionen där beloppen anges i mark. I nästa version som utges hösten 2002 kommer samtliga belopp att anges i euro. Markbeloppen i den nu föreliggande årsboken kan vid behov omräknas i euro genom division med den fasta omräkningskoefficienten 5,94573. Statistisk årsbok 2000 har utarbetats av statistikgruppen vid FPA. Planerare Satu Kuusisto har svarat för redigeringen. Byråsekreterare Taisto Varisto har koordinerat redigeringsarbetet, som även byråsekreterarna Anne Laakkonen och Airi Selin-Pitkänen deltagit i. Översättningarna till svenska och engelska har gjorts av översättarna vid FPA. Till den delegation som leder redigeringsarbetet har hört chefsmatematiker Jussi Haapa-aho som ordförande samt aktuariechef Antero Ahonen, ekonomiplaneringschef Hannu Häyry, direktören för forsknings- och utvecklingsenheten Esko Kalimo, statistikchef Kari Lindroos, avdelningschef Kaarina Ronkainen, planeringschef Olli Valpola och förmånschef Paula Viljanen som medlemmar samt Satu Kuusisto som sekreterare. Helsingfors, oktober 2001 Jorma Huuhtanen Jussi Haapa-aho

4 Foreword This Yearbook contains both key statistical data on the social security schemes administered by the Social Insurance Institution (SII), and descriptions of the individual schemes and their eligibility criteria. The present edition focuses on the year 2000. The descriptions reflect the state of the law at the end of 2000, but subsequent changes are mentioned briefly in the text. This 2000 edition of the Yearbook is the last one to present financial data in Finnish markka. The next edition, to be published in autumn 2002, will be in euro only. Markka amounts shown in the present edition can be converted into euro by dividing them by the official conversion rate of 5.94573. The Yearbook was produced by the SII's statistics branch and edited by Satu Kuusisto. Taisto Varisto coordinated the editorial process with the assistance of Anne Laakkonen and Airi Selin- Pitkänen. The translations into Swedish and English are by the SII's translators. The advisory committee overseeing the production of the Yearbook was chaired by Jussi Haapa-aho. Also on the committee were Antero Ahonen, Hannu Häyry, Esko Kalimo, Kari Lindroos, Kaarina Ronkainen, Olli Valpola, and Paula Viljanen. Satu Kuusisto served as the committee s secretary. Helsinki, October 2001 Jorma Huuhtanen Jussi Haapa-aho

5 Sisällys Sivu Taulukkoluettelo... 8 Kuvioluettelo... 14 Liiteluettelo... 16 Kela vuonna 2000 (tiivistelmä)... 24 1 Suomen sosiaaliturva ja Kela... 27 1 Yleistä... 27 2 Eläketurva... 33 3 Vammaisturva... 51 4 Terveysturva... 52 5 Työttömien toimeentuloturva... 58 6 Lapsiperheiden toimeentuloturva... 67 7 Asumisen tuki... 69 8 Opiskelijoiden toimeentuloturva... 71 2 Kelan eläkkeet... 73 1 Yleistä... 73 2 Eläkkeet alueittain... 100 3 Eläkkeet sairauksittain... 102 4 Eläkkeet ammateittain... 107 3 Kelan vammaisetuudet... 109 1 Yleistä... 109 2 Vammaisetuudet alueittain ja sairauksittain... 113 4 Sairausvakuutus... 117 1 Sairausvakuutuskorvaukset... 117 2 Korvaukset alueittain... 142 3 Korvaukset sairauksittain... 147 4 Korvaukset ammateittain... 161 5 Työpaikkaterveydenhuolto ja opiskelijoiden terveydenhuolto... 164 5 Kelan kuntoutusetuudet... 171 1 Yleistä... 171 2 Kuntoutusetuudet alueittain, sairauksittain ja ammateittain... 180 6 Kelan työttömyysturvaetuudet... 185 1 Työttömien yleinen perusturva... 185 2 Työttömien koulutusajan perusturva... 200 3 Työttömyysturvaetuudet alueittain ja ammateittain... 207 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki... 210 7 Äitiysavustus, lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki... 212 1 Äitiysavustus ja lapsilisä... 212 2 Pienten lasten hoidon tuki... 215 3 Lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki alueittain... 223 8 Yleinen asumistuki... 225 1 Yleistä... 225 2 Yleinen asumistuki alueittain... 232 9 Opintoetuudet... 234 1 Opintotuki... 234 2 Koulumatkatuki... 249 10 Sotilasavustus... 252 11 Kelan talous ja hallinto... 254 1 Rahoitus... 254 2 Organisaatio ja etuuksien käsittely... 262 English Summary... 270 Liitteet... 299 Asiahakemisto... 357

6 Innehåll Sida Förteckning över tabeller... 8 Förteckning över figurer... 14 Förteckning över bilagor... 16 FPA år 2000 (översikt)... 25 1 FPA och den sociala tryggheten i Finland... 27 1 Allmänt... 27 2 Pensioner... 33 3 Handikappförmåner... 51 4 Sjukförmåner... 52 5 Utkomstskydd vid arbetslöshet... 58 6 Utkomstskydd för barnfamiljer... 67 7 Stöd för boende... 69 8 Utkomstskydd för studerande... 71 2 Pensioner från FPA... 73 1 Allmänt... 73 2 Pensioner regionvis... 100 3 Pensioner sjukdomsvis... 102 4 Pensioner yrkesvis... 107 3 FPAs handikappförmåner... 109 1 Allmänt... 109 2 Handikappförmåner regionvis och sjukdomsvis... 113 4 Sjukförsäkring... 117 1 Sjukförsäkringsersättningar... 117 2 Ersättningar regionvis... 142 3 Ersättningar sjukdomsvis... 147 4 Ersättningar yrkesvis... 161 5 Företagshälsovård och hälsovård för studerande... 164 5 FPA-rehabilitering... 171 1 Allmänt... 171 2 Rehabiliteringsförmåner region-, sjukdoms- och yrkesvis... 180 6 FPAs arbetslöshetsförmåner... 185 1 Allmän grundtrygghet för arbetslösa... 185 2 Grundtryggheten för studerande arbetslösa... 200 3 Arbetslöshetsförmånerna regionvis och yrkesvis... 207 4 Integrationsstöd för invandrare... 210 7 Moderskapsunderstöd, barnbidrag och barnavårdsstöd... 212 1 Moderskapsunderstöd och barnbidrag... 212 2 Stöd för vård av småbarn... 215 3 Barnbidrag och barnavårdsstöd regionvis... 223 8 Allmänt bostadsbidrag... 225 1 Allmänt... 225 2 Det allmänna bostadsbidraget regionvis... 232 9 Studieförmåner... 234 1 Studiestöd... 234 2 Stöd för skolresor... 249 10 Militärunderstöd... 252 11 FPAs ekonomi och förvaltning... 254 1 Finansiering... 254 2 Organisation och behandling av förmåner... 262 English Summary... 270 Bilagor... 299 Sakregister... 362

7 Contents Page List of Tables... 17 List of Charts... 21 Social Insurance Institution 2000 (overview)... 26 Tables and Charts English summary Page Page 1 Finnish social security and the Social Insurance Institution (SII)... 28 270 2 National Pension Insurance (NPI)... 84 275 3 SII s disability benefits... 111 278 4 National Health Insurance (NHI)... 126 279 5 SII-provided rehabilitation benefits... 175 282 6 SII s unemployment-related benefits... 192 283 7 The maternity grant, family allowance and child day care subsidy schemes... 213 288 8 General housing allowance... 228 290 9 Benefits for students... 241 291 10 Conscript s allowance... 253 294 11 SII finance and administration... 257 294 12 Analyses by region, type of disease and occupation... 297

8 Taulukkoluettelo Förteckning över tabeller Suomen sosiaaliturva ja Kela Sivu 1. Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000 2030... 28 2. Kokonaiseläkemenot verrattuina sosiaalimenoihin ja bruttokansantuotteeseen 1980 2000... 36 3. Kokonaiseläkemenot 1980 2000... 38 4. Eläkkeensaajien kokonaislukumäärät 1980 2000... 40 5. Kaikki eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai erityiseläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000... 41 6. Kaikkien eri eläkejärjestelmistä eläkettä saavien väestöosuuksia maakunnittain 1993 2000... 42 7. Eri eläkejärjestelmistä työkyvyttömyyseläkettä saavat sairauden mukaan 31.12. 2000... 43 8. Eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavat ikäryhmittäin 1994 2000... 46 9. Eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavien kokonaiseläkkeiden suuruusjakaumat 31.12. 2000... 48 10. Eri eläkejärjestelmistä perhe-eläkettä saavat ikäryhmittäin 1994 2000... 49 11. Eri eläkejärjestelmistä leskeneläkettä saavien kokonaiseläkkeiden suuruusjakaumat 31.12.2000... 50 12. Vammaisten taloudellisia etuuksia 1985 2000... 51 13. Terveydenhuoltomenot verrattuina sosiaalimenoihin ja bruttokansantuotteeseen 1985 99... 53 14. Terveydenhuoltomenot 1975 99... 54 15. Sairausajan toimeentuloturvaetuuksia 1985 2000... 57 16. Tietoja työttömyydestä ja työttömyysturvaetuuksien saajista 1985 2000... 61 17. Työttömien yleisiä toimeentuloturvaetuuksia 1985 2000... 64 18. Työttömien koulutusajan toimeentuloturvaetuuksia 1991 2000... 65 19. Työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2000. 66 20. Lapsiperheiden toimeentuloturvaetuuksia 1980 2000... 68 21. Asumisen suorat tuet 1990 2000... 70 22. Opiskelijoiden toimeentuloturvaetuuksia 1990 2000... 72 FPA och den sociala tryggheten i Finland Sida 1. Befolkning enligt ålder och kön 2000 2030... 28 2. De totala pensionsutgifterna jämfört med socialutgifterna och bruttonationalprodukten 1980 2000... 36 3. De totala pensionsutgifterna 1980 2000. 38 4. Totala antal pensionstagare 1980 2000.. 40 5. Mottagare av ålders-, invalid-, arbetslöshets- eller specialpension från de olika pensionssystemen efter ålder och kön 31.12.2000... 41 6. Pensionstagares befolkningsandelar för samtliga pensionssystem landskapsvis 1993 2000... 42 7. Mottagare av invalidpension från olika pensionssystem enligt sjukdom 31.12.2000.. 43 8. Mottagare av ålders-, invalid- eller arbetslöshetspension från de olika systemen efter ålder 1994 2000... 46 9. Ålders-, invalid- eller arbetslöshetspensionstagarnas totalpensioner. Storleksfördelning 31.12.2000... 48 10. Mottagare av familjepensioner från de olika systemen efter ålder 1994 2000... 49 11. Efterlevandepensionstagarnas totalpensioner. Storleksfördelning 31.12.2000... 50 12. Penningförmåner för handikappade 1985 2000... 51 13. Hälsovårdsutgifterna jämfört med socialutgifterna och bruttonationalprodukten 1985 99... 53 14. Hälsovårdsutgifterna 1975 99... 54 15. Utkomstskyddsförmåner under sjuktid 1985 2000... 57 16. Uppgifter om arbetslösheten och utkomstskyddet 1985 2000... 61 17. Allmänna utkomstskyddsförmåner för arbetslösa 1985 2000... 64 18. Utkomstskydd för arbetslösa under utbildningstid 1991 2000... 65 19. Arbetslöshetsdagpenningar och arbetsmarknadsstöd efter arbetskraftsoch näringscentraler 2000... 66 20. Utkomstskyddsförmåner för barnfamiljer 1980 2000... 68 21. Direkt stöd för boende 1990 2000... 70 22. Utkomstskyddsförmåner för studerande 1990 2000... 72

9 Kelan eläkkeet Sivu 23. Kelasta eläkettä saavien lukumäärät 1985 2000... 84 24. Kelasta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä saavien lukumäärät 1986 2000... 85 25. Kansaneläkkeiden rakenne 1990 96... 85 26. Kansaneläkkeiden rakenne 1997 2000... 86 27. Kansaneläkkeiden eläkkeenlisät 1980 2000 86 28. Kansaneläkkeiden lisät eläkelajin mukaan 31.12.2000... 87 29. Kelasta eläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000... 88 30. Leskeneläkkeet eläkkeen rakenteen mukaan 31.12.2000... 89 31. Lapseneläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan 31.12.2000... 89 32. Rintamalisänsaajat 1980 2000... 90 33. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet asunnon hallintasuhteen ja koon mukaan 1985 2000... 91 34. Eläkkeensaajien asumistuet, keskimääräinen tuki ja asumiskustannukset 1985 2000... 91 35. Uudet Kelan eläkkeet 1995 2000... 92 36. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000... 92 37. Työkyvyttömyyseläkeratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000... 93 38. Eläkkeensaajien hoitotukiratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000... 94 39. Kelan eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkelajin mukaan 1985 2000... 95 40. Kansaneläkkeiden eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkelajin mukaan 1985 2000 96 41. Kansan- ja leskeneläkkeiden eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkkeenosan mukaan 1985 2000... 97 42. Ulkomailla asuvien Kelan eläkkeet eläkeoikeuden mukaan 1995 2000... 98 43. Ulkomailla asuvien Kelan eläkkeet saajan asuinmaan ja kansalaisuuden mukaan 31.12.2000... 99 44. Asumisaikaan suhteutetut Kelan eläkkeet 31.12.2000... 99 45. Tietoja Kelan maksamista eläkkeistä maakunnittain 2000... 100 46. Kelasta eläkettä saavat maakunnittain 31.12.2000... 101 47. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan sairauspääryhmän ja sukupuolen mukaan 1999 2000... 103 48. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan sairauspääryhmän ja iän mukaan 2000... 104 Pensioner från FPA Sida 23. Antal mottagare av FPA-pension 1985 2000... 84 24. Antal mottagare av ålderdoms- och invaliditetspension från FPA 1986 2000... 85 25. Folkpensionernas struktur 1990 96... 85 26. Folkpensionernas struktur 1997 2000... 86 27. Folkpensionstillägg 1980 2000... 86 28. Folkpensionstilläggen efter pensionsslag 31.12.2000... 87 29. Mottagarna av FPA-pensioner efter ålder och kön 31.12.2000... 88 30. Efterlevandepensionerna fördelade efter pensionens struktur 31.12.2000... 89 31. Barnpensionstagarna fördelade efter pensionens struktur 31.12.2000... 89 32. Fronttilläggstagare 1980 2000... 90 33. Pensionstagare med bostadsbidrag efter bostadstyp och bostadsyta 1985 2000... 91 34. Till pensionstagare betalda bostadsbidrag, genomsnittligt bidrag och boendekostnader 1985 2000... 91 35. Nya FPA-pensioner 1995 2000... 92 36. Nya invaliditetspensioner från FPA efter mottagarens ålder och kön 2000... 92 37. Avgöranden om invaliditetspension enligt de sökandes ålder och kön 2000... 93 38. Avgöranden om vårdbidrag för pensionstagare enligt de sökandes ålder och kön 2000... 94 39. FPA-pensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsslag 1985 2000... 95 40. Folkpensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsslag 1985 2000... 96 41. Folkpensions- och efterlevandepensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsdel 1985 2000... 97 42. FPA-pensioner till utomlands bosatta efter pensionsrätt 1995 2000... 98 43. FPA-pensioner till utomlands bosatta efter bosättningsland och medborgarskap 31.12.2000... 99 44. FPA-pensioner avvägda enligt bosättningstid 31.12.2000... 99 45. Uppgifter landskapsvis om pensioner som utbetalats av FPA 2000... 100 46. Mottagarna av FPA-pensioner landskapsvis 31.12.2000... 101 47. Nya invaliditetspensioner från FPA efter sjukdomshuvudgrupp och kön 1999 2000... 103 48. Nya invaliditetspensioner från FPA efter sjukdomshuvudgrupp och ålder 2000... 104

10 Sivu 49. Eläkkeensaajien hoitotuen saajat hoitotukisairauden mukaan 31.12.2000... 105 50. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan ammatin, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan 2000... 108 Kelan vammaisetuudet 51. Vammaisetuudet 1985 2000... 111 52. Vammaisetuuden saajat iän, sukupuolen ja tuen suuruuden mukaan 31.12.2000... 111 53. Uudet ja päättyneet vammaisetuudet 1990 2000... 112 54. Vammaisetuuksia koskevat ratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000... 112 55. Vammaisetuuden saajat maakunnittain 31.12.2000... 113 56. Lapsen hoitotuen saajat pääsairauden mukaan 31.12.2000... 114 57. Uudet vammaistuen saajat pääsairauden mukaan 2000... 116 Sairausvakuutus 58. Sairausvakuutuskorvaukset 1980 2000.. 127 59. Lääkekorvaukset 1985 2000... 128 60. Sairausvakuutuskorvaukset korvauksen maksajan ja vastaanottajan mukaan 2000 129 61. Sairausvakuutuskorvauksia saaneet 1985 2000... 130 62. Isien vanhempainpäivärahat 1986 2000. 130 63. Vuosina 1985 2000 alkaneet sairausja vanhempainpäivärahakaudet sekä korvatut päivät... 131 64. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 2000.. 132 65. Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen suuruusjakaumat 2000... 133 66. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000... 134 67. Erityishoitorahat 1990 2000... 135 68. Sairaanhoitokorvausten omavastuukerrat 1985 2000... 135 69. Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen tutkimus ja hoito tutkimuksittain 2000... 136 70. Lääkekorvauksia saaneet iän ja sukupuolen mukaan 2000... 137 71. Sairausvakuutuksen korvaamat lääkärissä- ja hammaslääkärissäkäynnit, tutkimuksen ja hoidon omavastuukerrat sekä matkat iän ja sukupuolen mukaan 2000... 139 72. Sairaanhoitokorvaukset ja niihin liittyvät vakuutettujen kustannukset 2000... 141 73. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat maakunnittain 2000... 143 74. Sairaanhoitokorvaukset maakunnittain 2000... 144 Sida 49. Mottagarna av vårdbidrag för pensionstagare efter sjukdomsgrupp 31.12.2000.. 105 50. Nya invaliditetspensioner från FPA efter mottagarens yrke, yrkesställning och kön 2000... 108 FPAs handikappförmåner 51. Handikappförmåner 1985 2000... 111 52. Handikappförmånstagare enligt ålder, kön och bidragets storlek 31.12.2000... 111 53. Nya och avslutade handikappförmåner 1990 2000... 112 54. Handikappförmånsavgöranden enligt ålder och kön 2000... 112 55. Handikappförmånstagare landskapsvis 31.12.2000... 113 56. Mottagarna av vårdbidrag för barn enligt primär sjukdom 31.12.2000... 114 57. Nya handikappbidragstagare enligt primär sjukdom 2000... 116 Sjukförsäkring 58. Sjukförsäkringsersättningar 1980 2000... 127 59. Läkemedelsersättningar 1985 2000... 128 60. Sjukförsäkringsersättningarna fördelade efter utbetalare och mottagare 2000... 129 61. Mottagare av sjukförsäkringsersättningar 1985 2000... 130 62. Föräldradagpenningar till fäder 1986 2000 130 63. Under åren 1985 2000 inledda sjukoch föräldradagpenningperioder samt ersatta dagar... 131 64. Sjuk- och föräldradagpenningar 2000... 132 65. Sjuk- och föräldradagpenningarna efter storlek 2000... 133 66. Sjuk- och föräldradagpenningar efter mottagarens ålder och kön 2000... 134 67. Specialvårdspenning 1990 2000... 135 68. Självriskomgångar för sjukvårdsersättningar 1985 2000... 135 69. Från sjukförsäkringen ersatt privat undersökning och behandling enligt undersökningskategori 2000... 136 70. Mottagare av läkemedelsersättning efter ålder och kön 2000... 137 71. Från sjukförsäkringen ersatta läkar- och tandläkarbesök, undersökningar och behandlingar samt resor enligt ålder och kön 2000... 139 72. Sjukvårdsersättningarna och de försäkrades kostnader 2000... 141 73. Sjuk- och föräldradagpenningar landskapsvis 2000... 143 74. Sjukvårdsersättningarna landskapsvis 2000... 144

11 Sivu 75. Vuosina 1997 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmän mukaan 149 76. Sairauspäivärahapäivät sairauspääryhmän, iän ja sukupuolen mukaan 2000... 150 77. Tietoja sairauspäivärahoista sairauden mukaan 2000... 151 78. Vuonna 1999 alkaneiden sairauspäivärahakausien kesto sairauspääryhmittäin... 155 79. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet 31.12.1997 2000... 156 80. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000... 158 81. Merkittävät ja kalliit lääkkeet: Kustannukset, korvaukset ja korvauksen saajat korvausoikeuksittain 2000... 160 82. Vuonna 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet ja korvatut päivät saajan ammatin, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan... 163 83. Työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset 1985 2000... 166 84. Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto 1985 98... 168 85. Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto 1995 98... 169 86. Työnantajan järjestämän työpaikkaterveydenhuollon sisältö 1995 98... 169 87. Tietoja yrittäjien työterveyshuollon sisällöstä 1990 2000... 170 88. Opiskelijoiden terveydenhuolto 1996 2000 170 Kelan kuntoutusetuudet 89. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet 1990 2000... 175 90. Kuntoutujat 1990 2000... 176 91. Kelan kuntoutujien kuntoutusetuudet 1985 2000... 176 92. Kuntoutusratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000... 177 93. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet kuntoutujan iän ja sukupuolen mukaan 2000... 178 94. Kuntoutuksen palveluyksikön asiakastoiminta 1993 2000... 179 95. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet maakunnittain 2000... 181 96. Kuntoutusta saaneet sairauden ja iän mukaan 2000... 182 97. Kuntoutusta saaneet ammatin ja ammattiaseman mukaan 2000... 184 Kelan työttömyysturvaetuudet 98. Työttömien yleinen perusturva: Maksetut etuudet ja keskimääräiset päiväkorvaukset 1985 2000... 192 Sida 75. Åren 1997 2000 inledda sjukdagpenningperioder enligt sjukdomshuvudgrupp... 149 76. Sjukdagpenningdagar enligt sjukdomshuvudgrupp, ålder och kön 2000... 150 77. Sjukdagpenninguppgifter sjukdomsvis 2000... 151 78. De år 1999 inledda sjukdagpenningperiodernas längd i de olika sjukdomshuvudgrupperna... 155 79. Rätt till specialersättning för läkemedel sjukdomsvis, 31.12.1997 2000... 156 80. Rätt till specialersättning för läkemedel vid olika sjukdomar enligt ålder och kön 31.12.2000... 158 81. Betydelsefulla och dyra läkemedel: Kostnader, ersättningar och ersättningstagare enligt ersättningsrätt 2000... 160 82. År 2000 påbörjade sjukdagpenningperioder och ersatta dagar efter mottagarens yrke, yrkesställning och kön... 163 83. Ersättningar för företagshälsovård och hälsovård för studerande 1985 2000... 166 84. Av arbetsgivare anordnad företagshälsovård 1985 98... 168 85. Av arbetsgivare anordnad företagshälsovård 1995 98... 169 86. Den av arbetsgivare anordnade företagshälsovården 1995 98... 169 87. Uppgifter om företagshälsovården för företagare 1990 2000... 170 88. Hälsovård för studerande 1996 2000... 170 FPA-rehabilitering 89. Individuella rehabiliteringsförmåner 1990 2000... 175 90. Rehabiliteringsklienter 1990 2000... 176 91. FPA-rehabklienternas rehabiliteringsförmåner 1985 2000... 176 92. Rehabiliteringsavgöranden efter ålder och kön 2000... 177 93. Individuella rehabiliteringsförmåner efter klienternas ålder och kön 2000... 178 94. Klientverksamheten vid rehabiliteringsserviceenheten 1993 2000... 179 95. Individuella rehabiliteringsförmåner landskapsvis 2000... 181 96. Rehabiliteringsklienter efter sjukdom och ålder 2000... 182 97. Rehabiliteringsklienter efter yrke och yrkesställning 2000... 184 FPAs arbetslöshetsförmåner 98. Allmän grundtrygghet för arbetslösa: Utbetalda förmåner och ersättningar per dag i medeltal 1985 2000... 192

12 Sivu 99. Työttömien yleinen perusturva: Saajat 1985 2000... 193 100. Tietoja peruspäivärahoista ja työmarkkinatuesta 2000... 194 101. Peruspäivärahat, työmarkkinatuki ja yhdistelmätuen työmarkkinatuki saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000... 195 102. Vuoden 2000 lopussa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneet heille v. 1998 2000 kertyneiden työttömyyspäivien mukaan ikäryhmittäin... 197 103. Työmarkkinatuen saajat tuen perusteen mukaan 31.12.1994 2000... 198 104. Suomesta ETA-maihin työnhakuun lähteneille ETA-maassa maksetut työttömyyspäivärahat työnhakumaan mukaan 1995 2000... 199 105. ETA-maista Suomeen työnhakuun tulleille Suomessa maksetut työttömyyspäivärahat lähtömaan mukaan 1999 2000... 199 106. Työttömien koulutusajan perusturva: Maksetut etuudet 1991 2000... 204 107. Työttömien koulutusajan perusturva: Saajat (vuoden aikana) 1991 2000... 204 108. Työttömien koulutusajan perusturva: Saajat 1994 2000 (poikkileikkaustietoja)... 205 109. Työttömien koulutusajan perusturva: Keskimääräiset päiväkorvaukset ja korvatut päivät 1995 2000... 205 110. Työttömien koulutusajan perusturva: Etuudet iän ja sukupuolen mukaan 2000. 206 111. Tietoja työttömyysturvaetuuksista työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2000... 208 112. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat ammatin ja sukupuolen mukaan 31.12. 2000... 209 113. Kotoutumistukena maahanmuuttajille maksettava työmarkkinatuki: Maksetut tuet, korvatut päivät ja tuen saajat 1999 2000 211 Äitiysavustus, lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki 114. Äitiysavustukset 1994 2000... 213 115. Lapsilisät 1993 2000... 214 116. Lapsilisään oikeuttaneet lapset 1993 2000 214 117. Pienten lasten hoidon tuki 1985 2000... 219 118. Pienten lasten hoidon tuki 1997 2000... 219 119. Pienten lasten hoidon tukea saaneet perheet 1997 2000... 220 120. Keskimääräiset pienten lasten hoidon tuet 1993 2000... 220 121. Pienten lasten hoidon tuen piirissä olleet lapset ikävuosittain 31.12.1993 2000... 221 Sida 99. Allmän grundtrygghet för arbetslösa: Mottagare 1985 2000... 193 100. Uppgifter om grunddagpenningar och arbetsmarknadsstöd 2000... 194 101. Grunddagpenningar, arbetsmarknadsstöd och i sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd efter ålder och kön 2000... 195 102. Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd efter antalet kumulerade arbetslöshetsdagar 1998 2000 och åldersgrupp 31.12.2000... 197 103. Mottagare av arbetsmarknadsstöd enligt motivering 31.12.1994 2000... 198 104. I EES-länder betalda arbetslöshetsdagpenningar till personer som rest från Finland till ett annat EES-land för att söka arbete, enligt land 1995 2000... 199 105. I Finland betalda arbetslöshetsdagpenningar till personer som kommit till Finland från ett annat EES-land för att söka arbete, enligt utflyttningsland 1999 2000... 199 106. Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Utbetalda förmåner 1991 2000 204 107. Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Mottagare (under året) 1991 2000... 204 108. Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Mottagare 1994 2000 (tvärsnittsdata)... 205 109. Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Ersättningar per dag i medeltal och ersatta dagar 1995 2000... 205 110. Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Förmåner efter ålder och kön 2000 206 111. Arbetslöshetsförmåner efter arbetskraftsoch näringscentraler 2000... 208 112. Mottagare av grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd efter yrke och kön 31.12.2000... 209 113. Arbetsmarknadsstöd i form av integrationsstöd till invandrare: Utbetalda stöd, antal dagar och mottagare 1999 2000... 211 Moderskapsunderstöd, barnbidrag och barnavårdsstöd 114. Moderskapsunderstöd 1994 2000... 213 115. Barnbidrag 1993 2000... 214 116. Barn med rätt till barnbidrag 1993 2000.. 214 117. Stöd för vård av småbarn 1985 2000... 219 118. Stöd för vård av småbarn 1997 2000... 219 119. Familjer med barnavårdsstöd 1997 2000 220 120. Stöd för vård av småbarn i medeltal 1993 2000... 220 121. Barn som omfattats av barnavårdsstödet, efter ålder 31.12.1993 2000... 221

13 Sivu 122. Pienten lasten hoidon tuen piirissä olleet lapset hoitopaikan mukaan 31.12.2000... 222 123. Lapsilisät maakunnittain 2000... 223 124. Pienten lasten hoidon tuki maakunnittain 2000... 224 Yleinen asumistuki 125. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat 1980 2000... 228 126. Maksetut yleiset asumistuet, keskimääräinen tuki ja asumiskustannukset 1980 2000... 229 127. Yleisellä asumistuella tuettu asuminen 1995 2000... 230 128. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien rakenne 1991 2000... 231 129. Yleinen asumistuki maakunnittain 31.12. 2000... 233 Opintoetuudet 130. Opintotukimenot 1985 2000... 241 131. Opintotuen saajat ja tuen rakenne lukuvuosina 1985/86 1999/2000... 242 132. Opintotuen saajat iän ja sukupuolen mukaan lukuvuonna 1999/2000... 243 133. Opintotuen saajat oppilaitoksen mukaan 1990/91 1999/2000... 243 134. Ulkomailla opiskelevat opintotuen saajat opiskelumaan ja oppilaitoksen mukaan lukuvuonna 1999/2000... 244 135. Suomesta opintotukea saavat ulkomaan kansalaiset kansalaisuuden ja oppilaitoksen mukaan lukuvuonna 1999/2000... 245 136. Keskimääräinen opintolaina 1995 2000.. 245 137. Opintolainan korkoavustukset 1997 2000 247 138. Valtion takaamat opintolainat, opintovelalliset ja valtiontakauksen perusteella perintään joutunut pääoma 1990 2000... 248 139. Koulumatkatuki ja tuen saajat oppilaitoksen ja maksun vastaanottajan mukaan 1997 2000... 250 140. Koulumatkatuen saajat iän ja tuen suuruuden mukaan lukuvuonna 1997/98 1999/2000... 251 Sotilasavustus 141. Sotilasavustukset 1990 2000... 253 142. Sotilasavustukset avustuslajin mukaan ja keskimääräinen sotilasavustus 1994 2000 253 Kelan talous ja hallinto 143. Kansaneläkevakuutuksen kulut ja tuotot 1980 2000... 257 144. Sairausvakuutuksen kulut ja tuotot 1980 2000... 258 Sida 122. Barn som omfattats av barnavårdsstödet, efter vårdställe 31.12.2000... 222 123. Barnbidrag landskapsvis 2000... 223 124. Stöd för vård av småbarn landskapsvis 2000... 224 Allmänt bostadsbidrag 125. Hushåll med allmänt bostadsbidrag 1980 2000... 228 126. Utbetalda allmänna bostadsbidrag, bidrag i snitt och boendekostnader 1980 2000.. 229 127. Allmänt bostadsbidrag efter boendeförhållanden 1995 2000... 230 128. Hushåll med allmänt bostadsbidrag, struktur 1991 2000... 231 129. Allmänt bostadsbidrag landskapsvis 31.12 2000... 233 Studieförmåner 130. Studiestödsutgifter 1985 2000... 241 131. Studiestödstagare och stöddelar under läsåren 1985/86 1999/2000... 242 132. Mottagare av studiestöd efter ålder och kön läsåret 1999/2000... 243 133. Mottagare av studiestöd efter läroinrättning 1990/91 1999/2000... 243 134. Studiestödstagare utomlands efter studieland och läroinrättning läsåret 1999/2000 244 135. Utländska medborgare med studiestöd från Finland efter medborgarskap och läroinrättning läsåret 1999/2000... 245 136. Studielånet i medeltal 1995 2000... 245 137. Räntebidrag för studielån 1997 2000... 247 138. Statsgaranterade studielån, personer med studieskulder samt kapital som återindrivs på basis av statsgaranti, 1990 2000 248 139. Stöd för skolresor och stödtagare enligt läroanstalt och betalningsmottagare, 1997 2000... 250 140. Mottagare av stöd för skolresor efter ålder och stödets storlek läsåret 1997/98 1999/ 2000... 251 Militärunderstöd 141. Militärunderstöden 1990 2000... 253 142. Militärunderstöden efter stödform och understöd i medeltal 1994 2000... 253 FPAs ekonomi och förvaltning 143. Folkpensionsförsäkringens kostnader och intäkter 1980 2000... 257 144. Sjukförsäkringens kostnader och intäkter 1980 2000... 258

14 Sivu 145. Kelan hoitamien muiden etuuksien kulut ja tuotot 1985 2000... 259 146. Kelan taseet pääpiirteittäin 1992 2000... 260 147. Sijoituskanta sijoituskohteen mukaan 1998 2000... 261 148. Kansaneläkelaitoksen alue- ja paikallishallinto 31.12.1996 2000... 264 149. Kansaneläkelaitoksen henkilöstö 31.12. 1996 2000... 265 150. Eläke- ja vammaisetuusasioiden käsittelytietoja 1990 2000... 265 151. Sairausvakuutusasioiden käsittelytietoja 1990 2000... 266 152. Kuntoutus- ja kuntoutusraha-asioiden käsittelytietoja 1991 2000... 266 153. Työttömyysturva-asiain käsittelytietoja 1990 2000... 267 154. Lapsietuusasiain käsittelytietoja 1993 2000... 268 155. Yleisen asumistuen käsittelytietoja 1994 2000... 268 156. Opintoetuusasiain käsittelytietoja 1995 2000... 268 157. Sotilasavustusasiain käsittelytietoja 1994 2000... 269 158. Tilastoja Kelan etuuksien takaisinperinnästä 1998 2000... 269 Sida 145. Övriga förmåner som FPA sköter: kostnader och intäkter 1985 2000... 259 146. FPAs balansräkningar i huvuddrag 1992 2000... 260 147. Investeringar enligt investeringsobjekt 1998 2000... 261 148. Folkpensionsanstaltens regional- och lokalförvaltning 31.12.1996 2000... 264 149. Folkpensionsanstaltens personal 31.12 1996 2000... 265 150. Handläggning av pensions- och handikappförmånsärenden 1990 2000... 265 151. Handläggning av sjukförsäkringsärenden 1990 2000... 266 152. Handläggning av ärenden om rehabilitering och rehabiliteringspenning 1991 2000 266 153. Handläggning av utkomstskyddsärenden 1990 2000... 267 154. Handläggning av barnförmånsärenden 1993 2000... 268 155. Handläggning av allmänna bostadsbidrag 1994 2000... 268 156. Handläggning av studieförmånsärenden 1995 2000... 268 157. Handläggning av militärunderstödsärenden 1994 2000... 269 158. Statistik över återkrav av FPA-förmåner 1998 2000... 269 Kuvioluettelo Sivu 1. Väestö ikäkausittain ja elatussuhde 1980 2000... 28 2. Sosiaalimenot kohderyhmittäin 1980 2000... 29 3. Sosiaalimenojen rahoitus 1980 2000... 29 4. Vakuutetun sosiaalivakuutusmaksut 2000 30 5. Työnantajan lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus vastaavista palkoista vuosikeskiarvoina 1980 2000... 30 6. Sosiaalivakuutuksen rahastot 1980 2000. 31 7. Sosiaalimenot ja Kelan maksamat etuudet 2000... 31 8. Bruttokansantuotteen kehitys sekä sosiaalimenojen ja Kelan etuuksien suhde bruttokansantuotteeseen 1980 2000... 32 9. Kelan etuudet kansantaloudessa 1980 2000... 32 10. Kokonaiseläkemenot eläkejärjestelmittäin 2000... 37 11. Eläkkeellä olevien osuus 55 64-vuotiaasta väestöstä yksivuotisikäryhmittäin 31.12. 2000... 37 Förteckning över figurer Sida 1. Befolkningen efter ålderskategori och försörjningskvot 1980 2000... 28 2. Socialutgifterna enligt målgrupp 1980 2000... 29 3. Socialutgifternas finansiering 1980 2000. 29 4. De försäkrades socialförsäkringspremier 2000... 30 5. Arbetsgivarnas lagstadgade socialförsäkringsavgifter i % av lönerna, årsmedeltal 1980 2000... 30 6. Socialförsäkringsfonder 1980 2000... 31 7. Socialutgifterna och de av FPA betalda förmånerna 2000... 31 8. Utvecklingen av bruttonationalprodukten samt socialutgifterna och FPA-förmånerna i relation till BNP 1980 2000... 32 9. FPA-förmånerna och samhällsekonomin 1980 2000... 32 10. De totala pensionsutgifterna enligt pensionssystem 2000... 37 11. De pensionerades andel av befolkningen i 55 64 års ålder enligt ettårsåldersgrupper 31.12.2000... 37

15 Sivu 12. Kaikki eri eläkejärjestelmistä eläkettä saavat 55 64-vuotiaat eläkelajeittain 1986 2000... 40 13. Kansaneläke- ja työeläkelainsäädännön mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavat henkilöt 31.12. 2000... 47 14. Julkiset terveydenhuoltomenot 1980 99... 56 15. Terveydenhuollon kokonaismenojen rahoitus 1999... 56 16. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneet kuukausittain 1994 2000... 60 17. Työttömyyspäivärahojen ja työmarkkinatuen rahoitus 1985 2000... 62 18. Työttömyysturvaetuuksien saajat ja työvoimahallinnon toimenpitein työllistetyt v. 2000 marraskuun lopussa... 63 19. Kelan maksamat asumisen suorat tuet ja niiden suhde bruttokansantuotteeseen 1990 2000... 69 20. Työkyvyttömyyseläkeratkaisut 1980 2000 94 21. Uudet vammaisetuudet ja eläkkeensaajien hoitotuet sairauspääryhmittäin 2000... 115 22. Sairausvakuutuskorvaukset 1980 2000... 126 23. Sairaanhoitokorvausten markkamäärät korvauslajeittain ja niiden saajat 2000... 128 24. Keskimääräisen sairausja vanhempainpäivärahan kehitys 1980 2000... 133 25. Sairausvakuutuksen korvaama osuus vakuutettujen sairaanhoitokustannuksista 1980 2000... 136 26. Matkakorvaukset, korvatut matkat ja keskimääräiset korvaukset matkustustavan mukaan 2000... 138 27. Sairausvakuutuksen korvaamat lääkärissäja hammaslääkärissäkäynnit sekä tutkimuksen ja hoidon omavastuukerrat 1980 2000 138 28. Sairausvakuutuksen korvaamien erikoislääkärissäkäyntien lukumäärät sekä keskimääräiset palkkiot ja sairausvakuutuskorvaukset lääkärin erikoisalan mukaan 2000... 140 29. Lääkekorvaukset asukasta kohti maakunnittain 2000... 142 30. Korvattuja sairauspäivärahapäiviä 100 eieläkkeellä olevaa työikäistä kohti kunnittain 2000... 146 31. Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyystilastojen vertailu sairauden mukaan 2000... 148 32. Vuonna 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet päivärahansaajan sukupuolen mukaan eri ikä- ja sairauspääryhmissä... 154 33. Lääkekorvaukset yleisimmissä erityiskorvauksiin oikeuttavissa sairauksissa 2000.. 157 Sida 12. 55 64-åriga mottagare av pension från de olika pensionssystemen enligt pensionsslag 1986 2000... 40 13. Mottagare av på folkpensionsoch arbetspensionslagstiftningen baserade ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner 31.12 2000... 47 14. De offentliga hälsovårdsutgifterna 1980 99 56 15. Hälsovårdskostnadernas finansiering 1999 56 16. Mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd månadsvis 1994 2000... 60 17. Finansieringen av arbetslöshetsdagpenningar och arbetsmarknadsstöd 1985 2000 62 18. Mottagare av arbetslöshetsbidrag och sysselsatta via arbetskraftsförvaltningen vid utgången av november 2000... 63 19. Av FPA betalda stöd för boende i mark och i % av bruttonationalprodukten 1990 2000 69 20. Avgöranden om invaliditetspension 1980 2000... 94 21. Nya handikappförmåner och vårdbidrag för pensionstagare enligt sjukdomshuvudgrupp 2000... 115 22. Sjukförsäkringsersättningar 1980 2000... 126 23. Sjukvårdsersättningarna efter ersättningsslag: belopp och antal mottagare 2000... 128 24. Genomsnittliga sjukoch föräldradagpenningar: utvecklingen 1980 2000... 133 25. Sjukförsäkringsersättningens andel av de försäkrades sjukvårdskostnader 1980 2000 136 26. Reseersättningar, ersatta resor och ersättningar i medeltal enligt färdsätt 2000... 138 27. Från sjukförsäkringen ersatta läkar- och tandläkarbesök samt självrisker vid undersökning och behandling 1980 2000... 138 28. Antal från sjukförsäkringen ersatta specialistbesök samt läkararvoden och sjukförsäkringsersättningar i medeltal enligt specialitet 2000... 140 29. Läkemedelsersättningar per invånare landskapsvis 2000... 142 30. Ersatta sjukdagpenningdagar per 100 ickepensionärer i yrkesaktiv ålder kommunvis 2000... 146 31. Jämförelse sjukdomsvis mellan sjukdagpenning- och invaliditetsstatistikerna 2000... 148 32. År 2000 inledda sjukdagpenningperioder efter mottagarens kön i olika ålders- och sjukdomshuvudgrupper... 154 33. Läkemedelsersättningar vid de vanligaste sjukdomarna med rätt till specialersättning 2000... 157

16 Sivu 34. Sairauspäiväraha- ja kuntoutustilastojen vertailu ammatin ja ammattiaseman mukaan 2000... 162 35. Työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset 1980 99... 167 36. Työnantajan järjestämän työpaikkaterveydenhuollon korvaukset huollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti palvelujen tuottajan mukaan 1998... 167 37. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet 1980 2000... 175 38. Kuntoutusta saaneiden kuntoutusetuudet saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000... 177 39. Kuntoutusetuudet maakunnittain 2000... 180 40. Kuntoutusta saaneet sukupuolen mukaan eri ikä- ja sairauspääryhmissä 2000... 183 41. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneet iän ja sukupuolen mukaan 31.12. 2000... 196 42. Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneiden osuus ikäryhmästä 1990 2000 (31.12.)... 196 43. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneiden määrän kehitys 1990 2000 sekä työmarkkinatuen saajat v. 2000 lopussa tuelle siirtymisen syyn mukaan... 198 44. Työttömyysturva- ja työttömyystilastoja työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 31.12. 2000... 207 45. Pienten lasten hoidon tuki 1986 2000... 218 46. Pienten lasten hoidon tukea saaneet perheet lasten lukumäärän mukaan 31.12. 2000... 221 47. Yleistä asumistukea saaneiden ruokakuntien rakenne 1980 2000... 230 48. Työttömänä tuen saaja tai saajan puoliso, % kaikista yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista maakunnittain 31.12.2000.. 232 49. Opintotukimenot 1982 2000... 242 50. Opintotukietuuksia saaneet lukuvuosina 1985/86 1999/2000... 244 51. Opintotuen keskimääräiset osat oppilaitoksen mukaan joulukuussa 2000... 246 52. Opintolainoihin liittyvien takausvastuusuoritusten ja korkoavustusten osuus opintolainakannasta 1982 2000... 247 53. Kelan maksamien etuuksien rahoitus 1980 2000... 261 Sida 34. Jämförelse enligt yrke och yrkesställning mellan sjukdagpenning- och rehabiliteringsstatistikerna 2000... 162 35. Ersättningar inom företagshälsovården och studenthälsovården 1980 99... 167 36. Ersättning för av arbetsgivare anordnad företagshälsovård per arbetstagare som omfattas av vården, efter servicegivare 1998... 167 37. Individuella rehabiliteringsförmåner 1980 2000... 175 38. Rehabiliteringsförmåner efter klienternas ålder och kön 2000... 177 39. Rehabiliteringsförmåner landskapsvis 2000 180 40. Rehabiliteringsklienter efter kön i olika ålders- och sjukdomshuvudgrupper 2000... 183 41. Mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd efter ålder och kön 31.12.2000... 196 42. Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd i procent av respektive åldersgrupp 1990 2000 (31.12)... 196 43. Utvecklingen av antalet mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd 1990 2000 samt mottagarna av arbetsmarknadsstöd enligt stödorsak i slutet av år 2000... 198 44. Arbetslöshetsförmåner och arbetslöshet i olika arbetskraftsoch näringscentraler 31.12.2000... 207 45. Barnavårdsstöd 1986 2000... 218 46. Familjer som fått barnavårdsstöd enligt barnantal 31.12.2000... 221 47. Hushåll med allmänt bostadsbidrag efter hushållets struktur 1980 2000... 230 48. Arbetslös bidragstagare eller bidragstagarmake, % av samtliga hushåll med allmänt bostadsbidrag landskapsvis 31.12.2000... 232 49. Studiestödsutgifter 1982 2000... 242 50. Antal mottagare av studiestödsförmåner under läsåren 1985/86 1999/2000... 244 51. Studiestödets delar i medeltal efter läroinrättning i december 2000... 246 52. Borgensansvarsbetalningarnas och räntebidragens andel av studielånsbeståndet 1982 2000... 247 53. Finansieringen av de förmåner som betalas av FPA, 1980 2000... 261 Liiteluettelo Sivu 1. Eläke- ja vammaisetuuksien kehitys... 299 Förteckning över bilagor Sida 1. Pensions- och handikappförmånernas utveckling... 299

17 Sivu 2. Sairausvakuutusetuuksien kehitys... 307 3. Kuntoutustoiminnan kehitys... 317 4. Työttömyysturvaetuuksien kehitys... 321 5. Äitiysavustuksen, lapsilisän ja pienten lasten hoidon tuen kehitys... 329 6. Yleisen asumistuen kehitys... 332 7. Opintoetuuksien kehitys... 334 8. Vuonna 2000 voimaan tulleet Kelan hoitamaa sosiaaliturvaa koskevat säädökset... 340 9. Indeksitarkistukset... 352 10. Rahanarvon muuntokertoimet... 354 11. Vakuutettu väestö... 355 12. Maakunnat sekä työvoima- ja elinkeinokeskukset... 356 Sida 2. Sjukförsäkringsförmånernas utveckling... 307 3. Rehabiliteringsverksamhetens utveckling. 317 4. Arbetslöshetsförmånernas utveckling... 321 5. Moderskapsunderstödets, barnbidragets och barnavårdsstödets utveckling... 329 6. Det allmänna bostadsbidragets utveckling 332 7. Studieförmånernas utveckling... 334 8. Förordningar som införts 2000 och som rör den sociala trygghet FPA handhar... 346 9. Indexjusteringar... 352 10. Koefficienter för omvandling av penningvärdet... 354 11. Den försäkrade befolkningen... 355 12. Landskap samt arbetskraftsoch näringscentraler... 356 List of Tables Page 1 Finnish social security and the Social Insurance Institution 1. Finnish population by age and sex, 2000 2030... 28 2. Pension benefits as a share of social welfare expenditure and the gross domestic product, 1980 2000... 36 3. Total expenditure on pension benefits, 1980 2000... 38 4. Total number of pension beneficiaries, 1980 2000... 40 5. Recipients of old age, disability, unemployment or special pensions, by age and sex, at year-end 2000... 41 6. Persons receiving pension from any Finnish pension scheme, as a percentage of population in region, 1993 2000... 42 7. Recipients of disability pension from various pension schemes, according to diagnosis, at year-end 2000... 43 8. National and employment old age, disability and unemployment pensioners by age, 1994 2000... 46 9. National and employment old age, disability and unemployment pensioners by amount of total pension income at yearend 2000... 48 10. National and employment survivors pensioners by age, 1994 2000... 49 11. National and employment spouses pensioners by amount of total pension income at year-end 2000... 50 12. Financial support for persons with disabilities, 1985 2000... 51 13. Expenditure on health services as a share of social welfare expenditure and the gross domestic product, 1985 99... 53 14. Expenditure on health services, 1980 99 54 15. Income maintenance during incapacity for work, 1985 2000... 57 16. Data on unemployment and unemployment benefit recipients, 1985 2000... 61 17. Income maintenance benefits for the unemployed, 1985 2000... 64 18. Income maintenance benefits for the unemployed: benefits payable during training, 1991 2000... 65 19. Unemployment allowance and labour market subsidy programme data analysed by employment and economic development centre, 2000... 66 20. Income maintenance benefits for families with children, 1980 2000... 68 21. Cash benefits related to housing, 1990 2000... 70 22. Income security benefits paid to students, 1990 2000... 72 2 National Pension Insurance Page 23. Recipients of pension from the SII, 1985 2000... 84 24. Recipients of old age or disability pension from the SII, 1986 2000... 85 25. National old age, disability and unemployment pensioners by benefit component, 1990 96... 85 26. National old age, disability and unemployment pensioners by benefit component,

18 Page 1997 2000... 86 27. National old age, disability and unemployment pensioners, by pension component, 1980 2000... 86 28. Components of national old age, disability and unemployment pension by type of pension at year-end 2000... 87 29. Recipients of pension from the SII, by age and sex, at year-end 2000... 88 30. National spouses pensioners by benefit component at year-end 2000... 89 31. National orphans pensioners by benefit component at year-end 2000... 89 32. National pensioners with front-veteran s supplement, 1980 2000... 90 33. Pensioners receiving housing allowance by type and size of dwelling, 1985 2000. 91 34. Housing allowances for pensioners: average rate of allowance and housing costs, 1985 2000... 91 35. New SII pensions, 1990 2000... 92 36. New SII disability pensions by age and sex of recipient, 2000... 92 37. Decisions on claims for national disability pension, by age and sex of claimant, in 2000... 93 38. Decisions on claims for pensioner s care allowance by age and sex of claimant, 2000... 94 39. SII pension insurance benefits in payment and benefit expenditure, by type of benefit, 1985 2000... 95 40. National old age, disability and unemployment pensions in payment and benefit expenditure, by type of benefit, 1985 2000... 96 41. National old age, disability and unemployment pensions and spouses pensions: benefits in payment and benefit expenditure, by component,1985 2000... 97 42. Recipients of pension from SII living outside Finland, by basis of entitlement, 1995 2000... 98 43. Recipients of pension from SII, by country of residence and nationality, at year-end 2000... 99 44. SII pensions adjusted to recipient s previous residence in Finland at yearend 2000... 99 45. Data on SII pensions analysed by region, 2000... 100 46. Recipients of pension from SII, by region, at year-end 2000... 101 47. New SII disability pensioners by important disease group and sex, 1999 2000... 103 48. New SII disability pensions by age of re- Page cipient and important disease group, 2000... 104 49. Recipients of pensioners care allowance by disease at year-end 2000... 105 50. New SII disability pensions by recipient s occupation, position and sex, 2000... 108 3 SII s disability benefits 51. Disability benefits, 1985 2000... 111 52. Recipients of disability benefits, by age, sex and amount of allowance, at year-end 2000... 111 53. New and discontinued disability benefits, 1990 2000... 112 54. Decisions on disability benefits, by age and sex of claimant, 2000... 112 55. Recipients of disability benefits, by region, at year-end 2000... 113 56. Child disability allowance recipients by main diagnosis at year-end 2000... 114 57. New recipients of disability allowance, by main diagnosis, 2000... 116 4 National Health Insurance 58. National health insurance general benefit payments, 1980 2000... 127 59. National health insurance refunds of medicine expenses, 1985 2000... 128 60. National health insurance general benefit payments by paying agent and benefit recipient, 2000... 129 61. National health insurance general beneficiaries by type of benefit, 1985 2000... 130 62. Payments of parenthood allowance to fathers, 1986 2000... 130 63. National sickness and parenthood allowance spells and days, 1985 2000... 131 64. National sickness and parenthood allowances selected data, 2000... 132 65. National sickness and parenthood allowance recipients by rate of allowance, 2000... 133 66. National sickness and parenthood allowances analysis of selected data by age and sex, 2000... 134 67. Special care allowances, 1990 2000... 135 68. National health insurance refunds of medical expenses number of deductible items in the private sector, 1985 2000... 135 69. NHI refunds for the cost of private-sector examinations and treatments, by procedure, 2000... 136 70. Refunds of medicine expenses: Recipients by age and sex, 2000... 137

19 Page 71. National health insurance refunds of medical expenses: Number of visits to doctors or dentists, examination and treatment deductible items and trips, by age and sex, in 2000... 139 72. National health insurance refunds of medical expenses and pre-refund expenses of the insured, 2000... 141 73. National sickness and parenthood allowances by region, 2000... 143 74. National health insurance refunds of medical expenses analysis of payments by region, 2000... 144 75. National sickness allowance spells beginning in 1997 2000 by important disease group... 149 76. Number of days of national sickness allowance payment in 2000 by important disease group, age, and sex... 150 77. National sickness allowance data from 2000 analysed by disease... 151 78. National sickness allowance spells beginning in 1999 analysis of number and length of spells by important disease group... 155 79. Diseases conferring entitlement to free or nearly free medicines under national health insurance at year-end 1997 2000. 158 80. Diseases conferring entitlement to free or nearly free medicines under national health insurance, by age and sex of beneficiary, at year-end 2000... 158 81. Expensive and significant medicines: Expenditure, refunds and number of beneficiaries according to basis of entitlement in 2000... 160 82. National sickness allowance spells and days analysis by occupation, position, and sex of beneficiary, 2000... 163 83. Refunds for NHI-covered occupational and student health services, 1985 2000. 166 84. Employer-operated occupational health services schemes, 1985 98... 168 85. Employer-operated occupational health services schemes, 1995 98... 169 86. Services provided by employers under occupational health services schemes, 1995 98... 169 87. Selected data on occupational health services for the self-employed, 1990 2000... 170 88. Student health services 1996 2000... 170 5 SII-provided rehabilitation benefits 89. Rehabilitation benefits for individual recipients 1990 2000... 175 Page 90. Rehabilitation beneficiaries, 1990 2000.. 176 91. Rehabilitation benefits awarded to persons undergoing rehabilitation, 1985 2000... 176 92. Decisions concerning rehabilitation services provision, by age and sex of client 2000... 177 93. Rehabilitation benefits for individual recipients by age and sex of recipient, 2000... 178 94. Customer service activity of the SII Rehabilitation Services Unit, 1993 2000... 179 95. Rehabilitation benefits for individual recipients by region, 2000... 181 96. Recipients of rehabilitation services, by disease and age, 2000... 182 97. Recipients of rehabilitation services, by occupation and position, 2000... 184 6 SII s unemployment-related benefits 98. Income security during unemployment (Benefits provided by the SII): Benefit expenditure and average daily benefit, 1985 2000... 192 99. Income security during unemployment (Benefits provided by the SII): Number of beneficiaries, 1985 2000... 193 100. Data on basic unemployment allowance and labour market subsidy, 2000... 194 101. Basic unemployment allowance and labour market subsidy, by age and sex of recipient 2000... 195 102. Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy at yearend 2000: analysis by age group and length of recipiency in 1998 2000... 197 103. Recipients of labour market subsidy, by basis of entitlement, at year-end 1994 to 2000... 198 104. Payments of unemployment allowance to persons seeking employment in another EEA country, by country in which employment is sought,1995 2000... 199 105. Payments of unemployment allowance to EEA nationals seeking employment in Finland, by original country of residence, 1999 2000... 199 106. Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Benefits expenditure 1991 2000... 204 107. Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Number of recipients per year, 1991 2000... 204 108. Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the

20 Page SII): Number of recipients 1994 2000 (cross-sectional data)... 205 109. Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Average daily allowances and days on benefit, 1995 2000... 205 110. Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Benefits according to age and sex 2000... 206 111. Data on benefits paid in respect of unemployment: Analysis by employment and economic development centre, 2000... 208 112. Basic unemployment allowance and labour market subsidy recipients by occupation and sex, at year-end 2000... 209 113. Integration assistance for immigrants: Payments under the labour market subsidy programme. Benefit expenditure, days on benefit and number of recipients in 1999 2000... 211 7 The maternity grant, family allowance and child day care subsidy schemes 114. Maternity grants 1994 2000... 213 115. Family allowances 1993 2000... 214 116. Children conferring entitlement to family allowance, 1993 2000... 214 117. Child day care subsidies, 1985 2000... 219 118. Expenditure on child day care subsidies, 1997 2000... 219 119. Families receiving child day care subsidies in 1997 2000... 220 120. Child day care subsidies: average rates of benefit, 1993 2000... 220 121. Child day care subsidies: number of children covered, by age group, at year-end 1993 2000... 221 122. Child day care subsidies: number of children covered, by day care provider, at year-end 2000... 222 123. Family allowance payments by region, 2000... 223 124. Child day care subsidies by region, 2000 224 8 General housing allowance 125. Households receiving general housing allowance, 1980 2000... 228 126. General housing allowance: Total expenditure, average rate of allowance and housing costs, 1980 2000... 229 127. General housing allowance: Selected data, 1995 2000... 230 128. Households receiving general housing allowance, 1991 2000: Analysis by house- Page hold composition... 231 129. General housing allowance, by region, at year-end 2000... 233 9 Benefits for students 130. Student financial aid expenditure,1985 2000... 241 131. Recipients of student financial aid and composition of benefit in school years 1985/86 1999/2000... 242 132. Recipients of student financial aid by age and sex in school year 1999/2000... 243 133. Recipients of student financial aid by type of school, 1990/91 1999/2000... 243 134. Recipients of student financial aid enrolled at a foreign educational institution: Analysis by country and type of institution, school year 1999/2000... 244 135. Foreign recipients of student financial aid from Finland according to nationality and type of educational institution in school year 1999/2000... 245 136. Student loans: Average outstanding loan balance 1995 2000... 245 137. Student loan interest allowances, 1997 2000... 247 138. State guaranteed study loans, persons with outstanding study loan, and loans being forcibly recovered, 1990 2000... 248 139. School transportation subsidies and beneficiaries by type of educational institution and payee, 1997 2000... 250 140. Recipients of school transportation subsidy according to age and amount of benefit in school year 1997/98 1999/2000 251 10 Conscript s allowance 141. Conscript s allowances, 1990 2000... 253 142. Conscripts allowances by benefit component and average rate, 1994 2000... 253 11 SII finance and administration 143. Income and expenditure account for national pension insurance, 1980 2000... 257 144. Income and expenditure account for national health insurance, 1980 2000... 258 145. Income and expenditure account for other SII benefit schemes, 1985 2000... 259 146. SII balance sheets in outline, 1992 2000 260 147. SII investments by sector of investment, 1998 2000... 261 148. SII local administration, at year-end 1996 2000... 264 149. SII staff at year-end 1996 2000... 265

21 Page 150. National pension insurance and disability benefit cases, 1990 2000... 265 151. National health insurance cases, 1990 2000... 266 152. Rehabilitation claims administration data, 1991 2000... 266 153. Cases involving unemployment-related benefit, 1990 2000... 267 154. Child benefits: administrative data, 1993 Page 2000... 268 155. General housing allowance: administrative data, 1994 2000... 268 156. Benefits for students: administrative data, 1995 2000... 268 157. Conscript s allowance: administrative data, 1994 2000... 269 158. Data about the recovery of overpaid SII benefits, 1998 2000... 269 List of Charts Page 1. Population age structure and economic dependency ratio, 1980 2000... 28 2. Social welfare expenditure by main policy area, 1980 2000... 29 3. Social welfare expenditure by source of finance, 1980 2000... 29 4. Contributions by insured persons to social insurance 2000... 30 5. Average annual contributions by employers to social insurance as a percentage of wage and salary bill, 1980 2000... 30 6. Social insurance funds, 1980 2000... 31 7. Social expenses and SII benefits in 2000. 31 8. Gross domestic product; Social expenses and SII benefits in relation to GDP, 1980 2000... 32 9. SII benefits as a share of selected economic indicators, 1980 2000... 32 10. Total expenditure on pension benefits by pension scheme, 2000... 37 11. Pension recipients as a percentage of population aged 55 64 by 1-year age groups at year-end 2000... 37 12. Pension recipients aged 55 64 by type of pension received, 1986 2000... 40 13. National and employment old age, disability and unemployment pensioners at year-end 2000... 47 14. Public expenditure on health services, 1980 99... 56 15. Financing of health services expenditure, 1999... 56 16. Monthly analysis of the total number of unemployment allowance and labour market subsidy recipients, 1994 2000... 60 17. Financing of unemployment allowances and labour market subsidy benefits, 1985 2000... 62 18. Recipients of unemployment-related benefits and persons employed as a result of the employment-promoting measures of the Page labour administration as at 30 November 2000... 63 19. Housing subsidies paid by the SII: Benefit expenditure and its share of GDP, 1990 2000... 69 20. Decisions on claims for national disability pensions, 1975 2000... 94 21. Disability benefits and pensioners care allowances (new awards), by important disease group, 2000... 115 22. National health insurance general benefit payments, 1980 2000... 126 23. Refunds of medical expenses: total amount by refund category, number of recipients, 2000... 128 24. Average rates of sickness and parenthood allowances, 1980 2000... 133 25. National health insurance refunds of private sector health services expenses as a percentage of the pre-refund expenses of the insured, 1980 2000... 136 26. Refunds of travel costs by the method of transportation, 2000... 138 27. Number of examinations, treatments and visits to doctor or dentist resulting in reimbursement from NHI, 1980 2000... 138 28. Number of NHI-covered visits to privatesector specialist physicians; average fee and NHI refund according to specialty, 2000... 140 29. National health insurance refunds of medicine charges analysis of per capita expenditure by region, 2000... 142 30. Sickness allowance: Number of days paid per 100 working-age residents not receiving a pension, by municipality, in 2000... 146 31. National sickness allowance spells and days and all disability pensions comparison by important disease group, 2000... 148 32. National sickness allowance spells beginning in 2000 by sex, age, and important dis-

22 Page ease group... 154 33. Refunds of medicine expenses 2000: Major diseases conferring entitlement to special refund... 157 34. National sickness allowance and rehabilitation beneficiaries by occupation and position of beneficiary, 2000... 162 35. Refunds of NHI-covered occupational and student health services,1980 99... 167 36. Reimbursements to employers for the cost of employer-provided occupational health services, per employee covered and by type of service provider, 1998... 167 37. Expenditure on individual rehabilitation benefits, 1980 2000... 175 38. Rehabilitation benefits by age and sex of client, 2000... 177 39. Rehabilitation benefits by region, 2000... 180 40. Male and female recipients of rehabilitation services, by age and important disease group, 2000... 183 41. Recipients of unemployment allowance and labour market subsidy, by age and sex, at year-end 2000... 196 42. Recipients of basic unemployment allowance and labour market subsidy as a proportion of specific age groups at year-end 1990 2000... 196 43. Number of recipients of unemployment allowance and labour market subsidy, 1990 Page 2000, and recipients of labour market subsidy at year-end 2000 by reason of eligibility... 198 44. Data on unemployment benefits and the rate of unemployment, by employment and economic development centre, at yearend 2000... 207 45. Child day care subsidies, 1986 2000... 218 46. Families receiving child day care subsidy, by number of children in family, at year-end 2000... 221 47. Composition of households receiving general housing allowance 1980 2000... 230 48. Recipients of general housing allowance: % of households where either the recipient or the spouse was unemployed, at year-end 2000, by region... 232 49. Expenditure on student financial aid, 1982 2000... 242 50. Number of student financial aid recipients during school years 1985/86 1999/2000.. 244 51. Average rates of components of student financial aid, by type of school, in December 2000... 246 52. Loan guarantee payments and interest allowances as a % of the total student loan volume, 1982 2000... 247 53. Contributions to the SII-administered benefit schemes by source of finance, 1980 2000... 261

23 Käytettyjä käsitteitä, lyhenteitä ja symboleja Työikäinen väestö Taulukkojen markkamäärät Kuvioiden markkamäärät = 16 64-vuotiaat = Kunkin vuoden käyvässä rahassa (ellei toisin ole mainittu) = Muunnettu kuvion tuoreimman vuoden rahanarvoon. Muuntokerroin = perustuu elinkustannusindeksiin (ks. liite 10). I II 0 0,0 } = Kalliimpi kuntaryhmä = Halvempi kuntaryhmä = Luku pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä = Ei yhtään.. = Tietoa ei ole saatu. = Tieto epälooginen esitettäväksi * = Arvio tai ennakkotieto Markkamäärät voidaan muuntaa euroiksi jakamalla ne kertoimella 5,94573. Begrepp, förkortningar och symboler Befolkning i aktiv ålder Mark i tabellerna Mark i figurerna = 16 64-åringar = Enligt penningvärdet ifrågavarande år (om inte annat nämns) = Omräkning till penningvärdet enligt det senaste året i figuren. Omräk- = ningskoefficienten baserar sig på levnadskostnadsindex (se bilaga 10). I II 0 0,0 } = Den dyrare kommungruppen = Den billigare kommungruppen = Talet mindre än hälften av den använda enheten = Ingenting finns att redovisa.. = Uppgift ej tillgänglig. = Logiskt omöjlig uppgift * = Uppskattning eller förhandsuppgift Markbeloppen omräknas till euro genom division med koefficienten 5,94573. Special terminology, abbreviations, and symbols used in the text Population of working age = Population aged 16 64 Money items in tables = Current money value in the respective years (unless otherwise indicated) Money items in charts = Converted to the prices of the most recent year covered in the Yearbook. = The conversation coefficient is based on the Cost-of-Living Index = (see page 354). SII NPI NHI } = Social Insurance Institution = National Pension Insurance = National Health Insurance 0 = Less than half of unit employed 0,0 = Magnitude nil.. = Data not available. = Category not applicable * = Estimate or provisional data Sums expressed in FIM can be converted into euros by dividing them by 5.94573.

24 Kela vuonna 2000 Eläkkeensaajia (31.12.)... 1 061 400 Vanhuuseläke... 773 000 Työkyvyttömyyseläke... 220 600 Työttömyyseläke... 23 000 Perhe-eläke... 37 200 Muu eläke... 7 600 Vammaisetuuden saajia (31.12.)... 58 800 Lapsen hoitotuki... 46 800 Vammaistuki... 12 000 Sairausvakuutusetuuden saajia Sairauspäiväraha... 296 300 Vanhempainpäiväraha... 140 300 Sairaanhoitokorvaus... 3 702 700 Kuntoutusetuuden saajia... 96 000 Yksilökohtainen kuntoutus... 82 500 Kuntoutusraha... 53 500 Työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen saajia (31.12.)... 172 300 Peruspäiväraha... 16 500 Työmarkkinatuki... 155 800 Yhdistelmätuen työmarkkinatuella työllistyneet (31.12.)... 12 200 Työvoimapoliittisen koulutustuen saajia... 5 100 Lapsilisää saaneita lapsia (31.12.)... 1 063 700 Pienten lasten hoidon tukea saaneita perheitä (31.12.)... 84 700 Yleistä asumistukea saaneita ruokakuntia (31.12.)... 170 400 Opintotuen saajia (joulukuu)... 267 100 Koulumatkatuen saajia (joulukuu)... 32 900 Kelan maksamat etuudet (2000 rahana) 2001* Kokonaismenot, milj. mk... 55 303 57 074 Etuusmenot, milj. mk... 53 634 55 216 Eläke-etuudet... 16 108 16 324 Vammaisetuudet... 605 649 Sairausvakuutusetuudet... 12 338 13 384 Kuntoutusetuudet... 1 340 1 476 Työttömyysturvaetuudet... 6 052 6 159 Äitiysavustukset ja lapsilisät.. 8 300 8 242 Pienten lasten hoidon tuki... 2 268 2 240 Yleinen asumistuki... 2 708 2 450 Opintoetuudet... 3 848 4 215 Muut... 67 77 * Arvioitu 29.8.2001 2001* Tuotot, milj. mk... 55 375 57 153 Vakuutetut... 5 961 6 043 Työnantajat... 14 402 14 447 Valtio... 29 400 31 090 Kunnat... 2 268 2 240 Palkansaajat (työttömyysvakuutusmaksut)... 415 345 Muut... 2 930 2 988 * Arvioitu 29.8.2001 Etuusmenojen suhde (%) palkkasummaan... 18,4* bruttokansantuotteeseen... 6,9* Etuusmenojen (pl. opintoetuudet) osuus sosiaalimenoista, %... 25,5* Mrd. mk 60 50 40 30 20 Muut Yleinen asumistuki Opintoetuudet Työttömyysturvaetuudet Äitiysavustukset, lapsilisät, pienten lasten hoidon tuet Sairausvakuutusetuudet Ratkaistuja hakemuksia Eläke- ja vammaisetuudet... 347 200 Sairaus- ja vanhempainpäivärahat.. 625 000 Työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuki... 766 600 Pienten lasten hoidon tuki... 161 300 Yleinen asumistuki... 349 000 Opintotuki... 429 000 10 Eläke- ja vammaisetuudet 1986 1990 1995 2000 Palvelupisteitä (31.12.)... 334

25 FPA år 2000 Pensionstagare (31.12)... 1 061 400 Ålderdomspension... 773 000 Invaliditetspension... 220 600 Arbetslöshetspension... 23 000 Familjepension... 37 200 Annan pension... 7 600 Handikappförmånstagare (31.12)... 58 800 Vårdbidrag för barn... 46 800 Handikappbidrag... 12 000 Mottagare av sjukförsäkringsförmåner Sjukdagpenning... 296 300 Föräldradagpenning... 140 300 Sjukvårdsersättning... 3 702 700 Mottagare av rehabiliteringsförmåner 96 000 Individuell rehabilitering... 82 500 Rehabiliteringspenning... 53 500 Mottagare av UAL-grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd (31.12) 172 300 Grunddagpenning... 16 500 Arbetsmarknadsstöd... 155 800 Arbetsmarknadsstöd som ingår i sammansatt stöd (31.12) och som utges till sysselsatta... 12 200 Mottagare av arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd... 5 100 Mottagare (barn) av barnbidrag (31.12)... 1 063 700 Mottagare (familjer) av barnavårdsstöd (31.12)... 84 700 Mottagare (hushåll) av allmänt bostadsbidrag (31.12)... 170 400 Mottagare av studiestöd (december) 267 100 Mottagare av skolresestöd (december) 32 900 Utbetalda FPA-förmåner (penningvärdet 2000) Mrd mk 60 50 40 30 20 10 Övriga Allmänt bostadsbidrag Studieförmåner Arbetslöshetsskyddsförmåner Moderskapsunderstöd, barnbidrag, barnavårdsstöd Sjukförsäkringsförmåner Pensions- och handikappförmåner 2001* Totalutgifter, milj mk... 55 303 57 074 Förmånsutgifter, milj mk... 53 634 55 216 Pensionsförmåner... 16 108 16 324 Handikappförmåner... 605 649 Sjukförsäkringsförmåner... 12 338 13 384 Rehabiliteringsförmåner... 1 340 1 476 Arbetslöshetsförmåner... 6 052 6 159 Moderskapsunderstöd och barnbidrag... 8 300 8 242 Barnavårdsstöd... 2 268 2 240 Allmänt bostadsbidrag... 2 708 2 450 Studieförmåner... 3 848 4 215 Övriga förmåner... 67 77 * Uppskattning 29.8.2001 2001* Intäkter, milj mk... 55 375 57 153 De försäkrade... 5 961 6 043 Arbetsgivarna... 14 402 14 447 Staten... 29 400 31 090 Kommunerna... 2 268 2 240 Löntagarna (arbetslöshetsförsäkringspremier)... 415 345 Övriga... 2 930 2 988 * Uppskattning 29.8.2001 Förmånerna i % av lönesumman... 18,4* bruttonationalprodukten... 6,9* Förmånerna (exkl studieförmåner) i % av socialutgifterna... 25,5* Avgjorda ansökningar Pensions- och handikappförmåner.. 347 200 Sjuk- och föräldradagpenningar... 625 000 UAL-dagpenningar och arbetsmarknadsstöd... 726 600 Barnavårdsstöd... 161 300 Allmänt bostadsbidrag... 349 000 Studiestöd... 429 000 1986 1990 1995 2000 Betjäningsställen (31.12)... 334

26 SII 2000 Pension beneficiaries 1 )... 1,061,400 Old age pension... 773,000 Disability pension... 220,600 Unemployment pension... 23,000 Survivors pension... 37,200 Other pension... 7,600 Recipients of disability benefits 1 )... 58,800 Child disability allowance... 46,800 Disability allowance... 12,000 Health insurance beneficiaries Sickness allowance... 296,300 Parenthood allowance... 140,300 Refunds of general health services expenses... 3,702,700 Recipients of rehabilitation benefits 96,000 Rehabilitation services... 82,500 Rehabilitation allowance... 53,500 Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy 1 )... 172,300 Basic unemployment allowance... 16,500 Labour market subsidy... 155,800 Recipients of labour market subsidy paid in combination with a wage subsidy 1 )... 12,200 Recipients of labour market training subsidies... 5,100 Family allowance recipients (no. of children) 1 )... 1,063,700 Recipients of child day care subsidies (no. of families) 1 )... 84,700 Households receiving general housing allowance 1 )... 170,400 Recipients of financial aid for students (December)... 267,100 Recipients of school transportation subsidy (December)... 32,900 1) at year-end Total benefit expenditure in proportion to total wage and salary bill (%)... 18.4* gross domestic product (%)... 6.9* Total benefit expenditure (excl benefits for students) % of social welfare expenditure... 25.5* 2001* Total expenditure (FIM million)... 55,303 57,074 Total benefit expenditure (FIM million)... 53,634 55,216 Pension benefits... 16,108 16,324 Disability benefits... 605 649 Health insurance benefits... 12,338 13,384 Rehabilitation benefits... 1,340 1,476 Unemployment benefits... 6,052 6,159 Maternity grants and family allowances... 8,300 8,242 Child day care subsidies... 2,268 2,240 General housing allowances. 2,708 2,450 Benefits for students... 3,848 4,215 Other benefits... 67 77 * Estimate from 29 August 2001 2001* Income (FIM million)... 55,375 57,153 Insured population... 5,961 6,043 Employers... 14,402 14,447 State... 29,400 31,090 Municipalities... 2,268 2,240 Wage and salary earners (unemployment insurance contributions)... 415 345 Other... 2,930 2,988 * Estimate from 29 August 2001 Branch offices (at year-end)... 334 SII's benefit expenditures (at 2000 prices) FIM billion 60 50 40 30 20 10 1986 1990 1995 2000 Other General housing allowance Benefits for students Unemployment benefits Maternity grants, family allowances, child day care subsidies Health insurance benefits Pensions and disability benefits

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 27 1 Suomen sosiaaliturva ja Kela FPA och den sociala tryggheten i Finland 1.1 Yleistä Sosiaalipolitiikka, sosiaaliturva. Sosiaalipolitiikan käsite elää ja muuttuu. Sen sisältö riippuu yhteiskunnasta ja sen sosiaalisesta näkökulmasta. Laajalti hyväksytyn määrittelyn mukaan sosiaalipolitiikan avulla pyritään turvaamaan kaikille kansalaisille kohtuullinen elämisen taso ja toimeentulo. Sosiaalipolitiikkaan voidaan lukea sosiaaliturvan ohella työ-, terveys-, asunto-, alkoholi- ja koulutuspoliittisia tehtäviä. Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata yksilön ja perheen toimeentulo tiettyjen sosiaalisten riskien ja tarpeiden varalta. Sosiaaliturvaetuudet voivat olla luonteeltaan joko toimeentuloa turvaavia rahallisia etuuksia tai palveluja. Turva kattaa sairaudesta ja terveydestä, toimintarajoitteisuudesta ja työkyvyttömyydestä, vanhuudesta, perheenhuoltajan kuolemasta, perheestä ja lapsista, työttömyydestä, asumisesta sekä sosiaalisesta syrjäytymisestä johtuvia riskejä ja tarpeita. Sosiaaliturvan kehitystä, kohdentumista ja rahoitusta voidaan tarkastella sosiaalimenolaskelman avulla, johon vuosittain kerätään lakisääteisen ja työmarkkinoilla sovitun sosiaali- ja terveysturvan kustannukset. (Kelan etuuksista opintotuki ja koulumatkatuki eivät sisälly laskelmaan.) Kansaneläkelaitoksen hoitama sosiaaliturva. Kansaneläkelaitos (Kela) on yksi sosiaaliturvan toimeenpanijoista Suomessa. Se on julkinen eduskunnan valvonnassa toimiva laitos. Kelan tehtävänä on turvata Suomessa asuvan väestön perustoimeentulo eri elämäntilanteissa. Kelan toiminta käsittää vähimmäiseläketurvan, yleisen sairausvakuutuksen, kuntoutuksen, työttömyysajan perusturvan, lapsiperheiden toimeentuloturvan, yleisen asumistuen sekä opintoja koulumatkatuen. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista ja sotilasavustuksista. Tehtäviensä toteuttamista varten Kelalla on koko maan kattava palveluverkosto. Asiakkaita palvelee 334 pistettä (31.12.2000) eri puolilla maata. Kelan tilastollisen vuosikirjan ensimmäisen luvun tarkoituksena on antaa kuva Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta osana laajempaa kokonaisuutta. 1.1 Allmänt Socialpolitik, social trygghet. Socialpolitiken lever och förändras. Dess innehåll beror av samhället och de rådande sociala synsätten. Enligt en allmänt godkänd definition skall socialpolitiken trygga en skälig livskvalitet och utkomst för alla medborgare. Socialpolitiken omfattar förutom den sociala tryggheten också arbets-, hälso-, bostads-, alkohol- och utbildningspolitiska åtgärder. Den sociala tryggheten avser att garantera individens och familjens utkomst med tanke på vissa sociala risker och behov. De sociala förmånerna kan ges antingen i form av pengar eller i form av service och täcker risker och behov som hänger samman med sjukdom och hälsa, funktionsbegränsningar och arbetsoförmåga, ålderdom, familjeförsörjares frånfälle, familj och barn, arbetslöshet, boende och social utslagning. Den sociala trygghetens utveckling, inriktning och finansiering kan granskas med hjälp av en årlig socialutgiftskalkyl på basis av kostnaderna för den lagstadgade och på arbetsmarknaden avtalade social- och hälsotryggheten. (Av FPA-förmånerna ingår studiestödet och skolresestödet inte i kalkylen.) Social trygghet som handhas av FPA. Folkpensionsanstalten (FPA) verkställer en stor del av den sociala tryggheten i Finland. FPA är en offentlig inrättning som verkar under tillsyn av riksdagen. FPA har i uppgift att trygga basutkomstskyddet i olika livssituationer för alla i Finland bosatta personer. Verksamheten inbegriper minimipensionsskydd, allmän sjukförsäkring, rehabilitering, grundtrygghet för arbetslösa, förmåner till barnfamiljer, allmänt bostadsbidrag, studiestöd och skolresestöd. Vidare handhar FPA handikappförmåner och militärunderstöd. FPA har ett riksomfattande servicenät, bestående av 334 betjäningsställen (31.12.2000) på olika håll i landet. Årsbokens första kapitel avser att ge en översiktsbild av FPAs trygghetsförmåner insatta i ett större sammanhang.

28 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA Kuvio 1. Figur 1. Chart 1. Väestö ikäkausittain ja elatussuhde 1980 2000 Befolkningen efter ålderskategori och försörjningskvot 1980 2000 Population age structure and economic dependency ratio, 1980 2000 Milj. henkilöä Milj personer In millions 5 Elatussuhde Försörjningskvot Economic dependency ratio 1,5 65 v täyttäneet Personer som fyllt 65 år 65 + Työlliset Sysselsatta In work 1980 % 2000* % 12,1 15,0 Työikäiset (15 64 v) Iyrkesverksam ålder (15 64 år) Of working age (15 64) 67,6 66,9 46,0 44,8 4 Työttömät Arbetslösa Out of work 2,3 4,9 3 2 1 1,0 0,5 Työvoiman ulkopuolella olevat Personer utanför arbetskraften Outside labour force 19,3 17,2 Opiskelijat Studerande Students 7,2 6,1 Työkyvyttömät Arbetsoförmögna Disabled 5,1 5,3 Lapset (0 14 v) Barn (0 14 år) Children (0 14) 20,2 18,1 Kaikki Samtliga All 100,0 100,0 1980 1985 1990 1995 2000 Elatussuhde (työelämän ulkopuolella oleva väestö/työlliset) Försörjningskvot (befolkning utanför arbetslivet/sysselsatta) Economic dependency ratio (Persons outside labour force/persons in work) 1980 1,18 2000* 1,23 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 1980 1993; Työvoimatilasto 1994 2000, vuosikatsaus, Työmarkkinat-sarja; Kelan tilastot. Källa: Statistisk årsbok för Finland 1980 1993; Arbetskraftsstatistik 1994 2000, årsöversikt, serien Arbetsmarknad; FPAs statistik. 1. Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000 2030 Befolkning enligt ålder och kön 2000 2030 Finnish population by age and sex, 2000 2030 Vuosi Koko väestö Miehet Naiset 0 15-vuotiaat 16 64-vuotiaat Yli 64-vuotiaat År Hela befolk- Män Kvinnor 0 15-åringar 16 64-åringar Över 64 år Year ningen Males Females Age 0 15 Age 16 64 Age 65 Total and over population 2000 5 185 000 2 531 700 2 653 200 1 000 700 3 405 800 778 500 2005 5 215 700 2 551 900 2 663 800 962 800 3 426 800 826 100 2010 5 236 600 2 566 000 2 670 500 908 900 3 423 100 904 500 2015 5 243 100 2 570 900 2 672 200 887 200 3 288 500 1 067 400 2020 5 230 700 2 563 400 2 667 300 882 500 3 170 400 1 177 800 2025 5 190 200 2 539 100 2 651 100 873 900 3 069 400 1 246 900 2030 5 112 500 2 495 300 2 617 200 851 700 2 975 800 1 285 000 Lähde: Kelan tilastot ja ennusteet. Källa: FPAs statistik och prognoser.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 29 Kuvio 2. Figur 2. Chart 2. Sosiaalimenot kohderyhmittäin 1980 2000 (vuoden 2000 rahana) Socialutgifterna enligt målgrupp 1980 2000 (2000 års penningvärde) Social welfare expenditure by main policy area, 1980 2000 (in FIM billion at 2000 prices) Mrd. mk Mrd mk FIM billion 200 150 100 50 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 Hallinto Förvaltning Administration Muu sosiaaliturva Övrig social trygghet Other social security 6,8 Asuminen Boende Housing 2,7 Työttömyys Arbetslöshet Unemployment 20,7 Perhe ja lapset Familj och barn Family and children 23,9 Leski ja muut omaiset Efterlevande make och övriga anhöriga Survivors 7,6 Vanhuus Ålderdom Old age 59,7 Toimintarajoitteisuus Funktionshinder Functional incapacity Sairaus ja terveys Sjukdom och hälsa Sickness and health Kaikkiaan Sammanlagt Total 2000* Mrd. mk Mrd mk FIM billion 5,1 26,4 45,2 195,4 Lähde: Källa: Stakes. Stakes. Kuvio 3. Figur 3. Chart 3. Sosiaalimenojen rahoitus 1980 2000, % Socialutgifternas finansiering 1980 2000, % Social welfare expenditure by source of finance, 1980 2000 (%) % 100 80 60 40 Pääomatulot Kapitalinkomster Income from investments Vakuutetut De försäkrade The insured Kunnat Kommunerna Municipalities Valtio Staten State 2000* % 7,0 12,7 18,9 24,0 20 Työnantajat Arbetsgivarna The employers 37,4 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 Yhteensä Sammanlagt Total 100,0 Lähde: Källa: Stakes. Stakes.

30 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA Kuvio 4. Figur 4. Chart 4. Vakuutetun sosiaalivakuutusmaksut 2000 De försäkrades socialförsäkringspremier 2000 Contributions by insured persons to social insurance, 2000 Sairausvakuutusmaksu Sjukförsäkringspremie National health insurance Muut kuin eläketuloa saaneet Andra än pensionstagare Recipients of other than pension income Eläketuloa saaneet Pensionstagare Pension recipients Palkansaajan työeläkemaksu Löntagares arbetspensionspremie Employee contributions to employment pensions Penniä/äyri Penni/skatteöre %of taxable income 1,50 3,20 %palkoista %avlöner %of wages and salaries 4,70 Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu Löntagares arbetslöshetsförsäkringspremie Employee contributions to unemployment insurance 1,00 Lähde: Källa: Kela. FPA. Kuvio 5. Figur 5. Chart 5. Työnantajan lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus vastaavista palkoista vuosikeskiarvoina 1980 2000, % Arbetsgivarnas lagstadgade socialförsäkringsavgifter i% av lönerna, årsmedeltal 1980 2000 Average annual contributions by employers to social insurance as a percentage of wage and salary bill, 1980 2000 %vastaavista palkoista %avmotsvarande löner %ofwages and salaries 18 15 12 9 6 3 2000 %vastaavista palkoista %avmotsvarande löner %ofwages and salaries TEL-maksu 1 ) APL-avgift 1 ) Employees pensions scheme 1 ) 16,80 Työttömyysvakuutusmaksu Arbetslöshetsförsäkringsavgift Unemployment insurance Kansaneläkevakuutusmaksu Folkpensionsförsäkringsavgift National pension insurance Sairausvakuutusmaksu Sjukförsäkringsavgift National health insurance Tapaturmavakuutusmaksu Olycksfallsförsäkringsavgift Employment accident insurance Lapsilisämaksu Barnbidragsavgift Family allowances scheme 2,50* 3,13 1,69 1,15* 1980 1985 1990 1995 2000 1) Vuonna 2000 LEL-maksu oli 17,5 %, TaEL-maksu 12,3 % ja MEL-maksu 10,0 % palkoista; täysi YEL- ja MYEL-maksu oli 21,0 % työtuloista. År 2000 var KAPL-avgiften 17,5 %, KoPL-avgiften 12,3 %och SjPL-avgiften 10,0 %avlönerna, och den fulla FöPL- och LFöPL-avgiften var 21,0 %av arbetsinkomsten. The contribution under the temporary employees pensions scheme was 17.5% of earnings in 2000; the contribution under the pension scheme for performing artists and certain other employee groups 12.3%; the contribution under the seamen s pensions scheme 10.0%; and the full contribution under the schemes for self-employed people and farmers, 21.0%. Huom. Anm N.B. Lähde: Källa: Vuonna 2000 työnantajan ryhmähenkivakuutusmaksu oli 0,09 %palkoista. År 2000 var arbetsgivarnas grupplivförsäkringsavgift 0,09 %avlönerna. The employer contribution to group life insurance was 0.09% of the wage and salary bill in 2000.. Sosiaaliturvamaksutoimikunta 1982:n mietintö, Komiteamietintö 1983:13; Kela. Betänkande avgivet av kommissionen 1982 för frågor om socialskyddsavgifterna, Kommittébetänkande 1983:13; FPA.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 31 Kuvio 6. Figur 6. Chart 6. Sosiaalivakuutuksen rahastot 1980 2000 (vuoden 2000 rahana) Socialförsäkringsfonder 1980 2000 (2000 års penningvärde) Social insurance funds, 1980 2000 (in FIM billion at 2000 prices) Mrd. mk Mrd mk FIM billion 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 1980 1985 1990 1995 2000 Työeläkerahastot Arbetspensionsfonder Employment pension insurance Yksityinen sektori Den privata sektorn Private sector Julkinen sektori Den offentliga sektorn Public sector Tapaturma- ja liikennevakuutusrahastot Olycksfalls- och trafikförsäkringsfonder Employment accident insurance and third-party motor insurance Kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastot Folkpensions- och sjukförsäkringsfonderna National pension insurance and national health insurance funds Kansaneläkerahasto Folkpensionsfonden National pension insurance Sairausvakuutusrahasto Sjukförsäkringsfonden National health insurance Milj. mk Milj mk FIM million (year-end) 31.12.2000 374 314* 274 437* 99 877 21 704 1891 1184 708 Lähde: Källa: Taulukko 146; Eläketurvakeskus; Sosiaali- ja terveysministeriö; Valtiokonttori; Kuntien eläkevakuutus; Kirkkohallitus; Suomen Pankki; Suomen ortodoksinen kirkollishallitus. Tabell 146; Pensionsskyddscentralen; Social- och hälsovårdsministeriet; Statskontoret; Kommunernas pensionsförsäkring; Kyrkostyrelsen; Finlands Bank; Ortodoxa Kyrkostyrelsen i Finland. Kuvio 7. Figur 7. Chart 7. Sosiaalimenot ja Kelan maksamat etuudet 2000 Socialutgifterna och de av FPA betalda förmånerna 2000 Social expenses and SII benefits in 2000 Mrd. mk Mrd mk FIM billion Eläke- ja vammaisetuudet Pensions- och handikappförmåner Pensions and disability benefits 16,7 75 % 25 % Sosiaalimenot 195,4* mrd. mk Socialutgifterna 195,4* mrd mk Social expenses FIM195.4* billion Sairausvakuutusetuudet Sjukförsäkringsförmåner Health insurance benefits Työttömyysturvaetuudet Arbetslöshetsförmåner Unemployment benefits Kelan etuudet 53,6 mrd. mk FPA-förmånerna 53,6 mrd mk SII benefits FIM53.6 billion Äitiysavustukset, lapsilisät ja pienten lasten hoidon tuet Moderskapsunderstöd, barnbidrag och barnavårdsstöd Maternity grants, family allowances and child day care subsidies Muut Övrigt Other Opintoetuudet Studieförmåner Benefits for students 12,3 6,1 10,6 4,1 3,8 Lähde: Kelan tilastot; Stakes. Källa: FPAs statistik; Stakes.

32 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA Kuvio 8. Figur 8. Chart 8. Bruttokansantuotteen kehitys sekä sosiaalimenojen ja Kelan etuuksien suhde bruttokansantuotteeseen 1980 2000 child Utvecklingen av bruttonationalprodukten (BNP) samt socialutgifterna och FPA-förmånerna i relation till BNP 1980 2000 Gross domestic product; Social expenses and SII benefits in relation to GDP, 1980 2000 % 40 30 Mrd. mk (vuoden 2000 rahana) Mrd mk (2000 års penningvärde) FIM billion (at 2000 prices) 700 600 500 BKT, mrd. mk (vuoden 2000 rahana) BNP, mrd mk (2000 års penningvärde) GDP, FIM billion (at 2000 prices) 1980 2000* 465,8 782,9 400 20 10 1980 1985 1990 1995 300 200 100 2000 Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuotteeseen, % Socialutgifterna i relation till BNP, % Social expenses as a% of GDP Kelan etuuksien suhde bruttokansantuotteeseen, % FPA-förmånerna i relation till BNP,% SII benefits as a%ofgdp 19,3 25,0 4,7 6,9 Lähde: Källa: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito; Stakes; Kelan tilastot. Statistikcentralen, Nationalräkenskaper; Stakes; FPAs statistik. Kuvio 9. Figur 9. Chart 9. Kelan etuudet kansantaloudessa 1980 2000 FPA-förmånerna och samhällsekonomin 1980 2000 SII benefits as a share of selected economic indicators, 1980 2000 % 30 25 20 15 10 5 Kelan etuudet (ilman opintoetuuksia) FPA-förmånerna (ej studieförmåner) i relation till SII benefits (excl. benefits for students) as a%of sosiaalimenoista, % socialutgifterna, % social expenses Kelan etuuksien suhde FPA-förmånerna i relation till SII benefits as a%of palkkasummaan, % lönesumman, % total wage and salary bill bruttokansantuotteeseen, % bruttonationalprodukten, % GDP 1980 2000* 24,1 25,5 10,7 18,4 4,7 6,9 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Källa: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito; Stakes; Kelan tilastot. Statistikcentralen, Nationalräkenskaper; Stakes; FPAs statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 33 1.2 Eläketurva Eläkejärjestelmät Kokonaiseläkejärjestelmä. Suomen eläkejärjestelmä koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä. Nämä järjestelmät yhdessä takaavat eläketurvan Suomessa asuville henkilöille vanhuuden, työkyvyttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä perheenhuoltajan kuoleman varalta. Näiden kahden järjestelmän lisäksi on joukko lakeja, jotka takaavat eläketurvan tiettyjen erityisriskien varalta. Tässä vuosikirjassa työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeistä käytetään yhteistä nimitystä työeläke. Työeläkkeeseen ovat oikeutettuja ne henkilöt, joilla on takanaan työhistoriaa (joilla on ollut ansiotuloja työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta). Kansaneläkkeen suuruus riippuu muusta eläketurvasta. Käytännössä sen saavat vain ne, joilla joko ei ole oikeutta muuhun eläketurvaan tai joiden muista eläkkeistä koostuva eläketurva jää pienehköksi. Niinpä kaikille Suomessa asuville taataan vähintään täyden kansaneläkkeen suuruinen eläke. Kelan eläkkeet. Kansaneläkkeen tarkoituksena on turvata sellaisen eläkkeensaajan vähimmäistoimeentulo, jolla ei ole yhtään muita eläketuloja tai vain pienehköt eläketulot. Kansaneläkkeenä (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkkeenä) maksetaan eläkevähenteistä kansaneläkettä sekä erilaisia eläkkeenosia. Kansaneläkettä voi saada myös pelkkänä eläkkeensaajien asumistukena, eläkkeensaajien hoitotukena tai rintamalisänä (2001 alusta lukien myös pelkkänä lapsikorotuksena). Eläkevähenteisestä kansaneläkkeestä käytetään tässä vuosikirjassa kuvaavampaa nimitystä»työeläkevähenteinen kansaneläke». Yleisenä perhe-eläkkeenä maksetaan lesken- ja lapseneläkettä. Eläkkeenä voi saada perus- ja täydennysmäärää, leskeneläkkeenä myös asumistukea. Kela hoitaa niin kansaneläkkeiden kuin yleisen perhe-eläkkeen maksamisen. 1.2 Pensioner Olika pensionssystem Pensionssystemet som helhet. Det finländska pensionssystemet består i huvuddrag av två lagstadgade pensionssystem, arbetspensionssystemet och folkpensionssystemet, som tillsammans garanterar ett pensionsskydd vid ålderdom, arbetsoförmåga, långtidsarbetslöshet och vid familjeförsörjares frånfälle för personer som är bosatta i Finland. Därutöver finns det ett antal lagar som garanterar pension med avseende på vissa särskilda risker. I denna årsbok benämns arbets-, tjänste- och företagarpension arbetspension. Rätt till arbetspension har personer med arbetshistorik (de som haft förvärvsinkomster av anställning eller företagarverksamhet). Folkpensionens storlek beror av andra pensioner. Den betalas i praktiken bara till dem som inte har rätt till någon annan pension eller vars andra pensionsinkomster är små. Alla som bor i Finland garanteras således minst en pension som motsvarar full folkpension. FPA-pensioner. Folkpensionen är avsedd att trygga en minimiutkomst för de pensionstagare som har små eller inga pensionsinkomster. I folkpension (ålderdoms-, invaliditets- eller arbetslöshetspension) utges pensionsavhängig folkpension samt olika tilllägg. Folkpensionen kan även bestå av enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg (från början av 2001 även av enbart barntillägg). Begreppet»pensionsavhängig folkpension» har i årsboken ersatts med benämningen»arbetspensionsavhängig folkpension», som är mera beskrivande. I allmän familjepension betalas efterlevande- och barnpension. Pensionen kan innefatta grund- och kompletteringsbelopp, efterlevandepensionen även bostadsbidrag. FPA sköter utbetalningen av såväl folkpensioner som allmän familjepension. Työeläketurva. Työeläkkeiden tarkoituksena on pyrkiä turvaamaan aikaisemmin saavutettu kulutustaso eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Työeläkkeen suuruuteen vaikuttavat työuran pituus ja työansiot. Jokaisesta eläketurvaan oikeuttavasta työ- ja virkasuhteesta sekä yrittäjätoiminnasta karttuu työeläkettä. Nämä työeläkkeet yhteensovitetaan keskenään siten, että niiden määrä saa olla yhteensä enintään 60 66 % työssäoloaikaisista tuloista. Työeläkejärjestelmä koostuu useista sekä yksityisen että julkisen sektorin järjestelmistä. Niistä säädetään Arbetspensioner. Arbetspensionerna är avsedda att trygga den konsumtionsnivå som uppnåtts före pensioneringen. Pensionens storlek beror av hur lång tid man arbetat och av arbetsinkomsten. Arbetspension intjänas p g a anställning och företagarverksamhet. Pensionerna samordnas och summan av dem får uppgå till högst 60 66 % av arbetsinkomsterna. Hela arbetspensionssystemet består av flera system inom den privata och offentliga sektorn. Om arbets-

34 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA FPA-pensionerna finansierades år 2000 genom arbetsgivarnas folkpensionsavgifter, statens inbetalseuraavissa eläkelaeissa: työntekijäin eläkelaki (TEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL), yrittäjien eläkelaki (YEL), maatalousyrittäjien eläkelaki (MYEL), merimieseläkelaki (MEL), taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki (TaEL), valtion eläkelaki (VEL), kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL) ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki (KiEL). Työeläkkeitä ovat myös valtion ja kuntien maksamat ns. vanhan järjestelmän eläkkeet sekä eräiden julkisten laitosten maksamat eläkkeet. Työeläkelakien perusteella maksetaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkettä sekä perhe-eläkettä. Vapaaehtoiseen työeläketurvaan luetaan vähimmäisehtoja parempiin eläkkeisiin tähtäävät rekisteröidyt lisäeläkkeet (TEL 11 ) sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen maksamat rekisteröimättömät lisäeläkkeet. Uusia lisäeläkevakuutusjärjestelyjä ei enää 1.1. 2001 jälkeen voida rekisteröidä, eikä voimassa oleviinkaan lisäeläkevakuutuksiin voida ottaa uusia vakuutettuja. Työeläkejärjestelmän toimeenpanosta vastaavat yksityisellä sektorilla työeläkelaitokset, julkisella sektorilla pääasiassa valtiokonttori ja Kuntien eläkevakuutus. Eläketurvakeskus (ETK) toimii eläkelaitosten keskuselimenä. Erityisturva. Maatalouden erityiseläkkeiden tarkoituksena on turvata tilansa hoidosta luopuneen viljelijän toimeentulo. Näistä eläkkeistä säädetään seuraavissa laeissa: laki maatalousyrittäjien luopumistuesta (LUTUL), laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä (SPVEL), luopumiseläkelaki (LUEL) ja laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta (LUKL). Uudet eläkkeet myönnetään maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (LUTUL) mukaan, jonka voimassaoloa jatkettiin vuosiksi 2000 2002 uusin, supistetuin ehdoin. Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain sekä näihin rinnastettavien lakien mukaiset eläkkeet (elinkorot, huoltoeläkkeet) pyrkivät turvaamaan toimeentulon jatkuvuuden kyseisissä laeissa mainittujen riskien varalta. pensioner stadgas i följande lagar: lagen om pension för arbetstagare (APL), lagen om pension för arbetstagare i kortvariga arbetsförhållanden (KAPL), lagen om pension för företagare (FöPL), lagen om pension för lantbruksföretagare (LFöPL), lagen om sjömanspensioner (SjPL), lagen om pension för konstnärer och särskilda grupper av arbetstagare (KoPL), lagen om statens pensioner (StPL), lagen om pension för kommunala tjänsteinnehavare och arbetstagare (KTAPL) och pensionslagen för evangelisk-lutherska kyrkan (KyPL). Till arbetspensionerna hänförs även statens och kommunernas pensioner enligt det gamla systemet samt vissa offentliga institutioners pensioner. Från arbetspensioneringen betalas ålders-, invalid-, arbetslöshets- och deltidspension samt familjepension. Det frivilliga arbetspensionsskyddet omfattar registrerade tilläggspensioner (11 APL) samt av pensionsstiftelser och -kassor utbetalda oregistrerade pensioner som inte är lagstadgade. Nya tilläggspensionsarrangemang kan inte längre registreras efter 1.1.2001 och nya försäkrade kan inte heller upptas i de gällande tilläggspensionsförsäkringarna. För verkställigheten av arbetspensionssystemen inom privatsektorn svarar arbetspensionsanstalterna och inom den offentliga sektorn huvudsakligen statskontoret och Kommunernas pensionsförsäkring. Pensionsskyddscentralen (PSC) är centralorgan för pensionsanstalterna. Specialpensioner. Specialpensionerna för lantbrukare syftar till att trygga utkomsten för jordbrukare som avstår från sitt gårdsbruk. Om dessa pensioner stadgas i följande lagar: lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretagare (AvSL), lagen om generationsväxlingspension för lantbruksföretagare (GeVPL), lagen om avträdelsepension för lantbruksföretagare (AvPL) och lagen om avträdelseersättning för lantbruksföretagare (AvEL). Nya pensioner beviljas enligt lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretagare (AvSL), vars giltighet förlängdes från år 2000 till 2002 med nya, reducerade villkor. Pensionerna (livräntor, försörjningspensioner) enligt lagarna om olycksfallsförsäkring, trafikförsäkring, militärskada och militärolycksfall och därmed jämförbara lagar syftar till att trygga en fortsatt utkomst i fall av de risker som nämns i lagarna. Rahoitus Kelan eläkkeet rahoitettiin vuonna 2000 työnantajien kansaneläkemaksuilla, valtion suorituksilla, arvonlisä- Finansiering

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 35 veron tuotoilla sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta kerätyillä maksuilla. TEL-, LEL- ja TaEL-eläkkeet rahoittavat työnantajat ja vakuutetut. MYEL- ja SPVEL-eläkkeiden rahoittajina ovat maatalousyrittäjät ja valtio, sen sijaan LUKLkorvaukset ja LUEL-eläkkeet valtio rahoittaa kokonaan. Vuosina 1995 99 toteutuneiden luopumisien luopumistuet rahoittavat valtio ja EU, kun taas tuet, jotka perustuvat vuosina 2000 2002 tapahtuviin luopumisiin, rahoitetaan kansallisin varoin. YEL-eläkkeiden rahoitukseen osallistuvat sekä yrittäjät että valtio. Merimieseläkkeet rahoittavat vakuutetut, laivanvarustajat ja valtio. Valtion, kuntien ja kirkon eläkkeet maksetaan vastaavista julkisista varoista; myös vakuutetut osallistuvat rahoitukseen. Tapaturmavakuutuksen kustantavat työnantajat, kun taas maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoitukseen osallistuvat maatalousyrittäjät, valtio ja Kela. Liikennevakuutuksen kustantavat moottoriajoneuvojen omistajat. Sotilasvamma- ja sotilastapaturmakorvaukset maksaa valtio. Kelan eläkkeiden rahoitus perustuu jakoperiaatteelle (eli tuotot käytetään suoraan etuuksien maksamiseen). Lähes kaikki yksityiset ja julkiset työeläkejärjestelmät toimivat nykyään osittaisella rahastointiperiaatteella. ningar, mervärdesskatteintäkter samt trafik- och olycksfallsförsäkringsanstalternas avgifter. APL-, KAPL- och KoPL-pensionerna finansieras av arbetsgivarna och de försäkrade. LFöPL- och GeVPL-pensionerna finansieras av lantbruksföretagarna och staten, medan AvEL-ersättningarna och AvPL-pensionerna finansieras helt av staten. Avträdelsestöden, som härrör från avträdelserna 1995 99, finansieras av staten och EU, medan de stöd som baserar sig på avträdelserna 2000 2002 finansieras med nationella medel. I finansieringen av FöPL-pensionerna deltar både företagarna och staten. Sjömanspensionerna finansieras av de försäkrade, redarna och staten. Statens, kommunernas och kyrkans pensioner betalas av motsvarande offentliga medel; de försäkrade deltar i finansieringen. Olycksfallsförsäkringen bekostas av arbetsgivarna, medan lantbruksföretagarna, staten och FPA finansierar lantbruksföretagarnas olycksfallsförsäkring. Trafikförsäkringen finansieras av motorfordonsägarna. Militärskade- och militärolycksfallsersättningarna betalas av staten. Finansieringen av FPA-pensionerna grundar sig på fördelningsprincipen (d v s intäkterna används direkt för utbetalning av förmåner), medan de flesta privata och offentliga arbetspensionssystemen numera grundar sig på partiell fondering. Tilastointi Kukin eläkelaitos huolehtii omien eläkkeittensä tilastoinnista. Koska henkilö voi saada eläkettä samanaikaisesti usean eri lain perusteella, Kansaneläkelaitos ja Eläketurvakeskus laativat myös yhteistyössä tilastoja eläkkeensaajien kokonaismääristä ja kokonaiseläkkeiden markkamääristä. Kelan ja ETK:n eläkerekisterien tietoihin perustuva yhteistilastointi kattaa Kelan maksamat eläkkeet, työeläkkeet (TEL, LEL, YEL, MYEL, TaEL, MEL, VEL, VPEL, KVTEL, valtion ja kuntien vanhojen eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet, KiEL sekä Suomen Pankin, Kelan ja Ahvenanmaan maakuntahallinnon eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet) ja maatalouden erityiseläkkeet (LUTUL, SPVEL, LUEL, LUKL). Pelkkänä asumistukena, hoitotukena tai rintamalisänä maksettavaa kansaneläkettä ei kuitenkaan yhteistilastoinnissa, toisin kuin Kelan omissa tilastoissa, ole luettu kansaneläkkeeksi. Markkamäärät sisältyvät työeläkkeiden markkamääriin silloin, kun em. etuuksien saajilla on työeläke. Yhteistilastoinnista puuttuu vapaaehtoinen eläketurva. Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaisten eläkkeiden (ns. SOLITA-eläkkeiden) markkamäärät sisältyvät kokonaiseläkkeiden markkamääriin, jos ko. etuuden saaja saa myös kansan- tai työeläkettä. Muilta osin SOLITA-eläkkeet ovat yhteistilastoinnin ulkopuolella. Statistikföring Varje pensionsanstalt statistikför sina egna pensioner. Då en person kan få pension enligt flera olika lagar samtidigt uppgör Folkpensionsanstalten och Pensionsskyddscentralen gemensam statistik över totalantalet pensionärer och över sammanlagda pensionsbelopp. Statistiken, som grundar sig på FPAs och PSCs pensionsregister, täcker FPA-pensionerna, arbetspensioner (pensioner enligt APL, KAPL, FöPL, LFöPL, KoPL, SjPL, StPL, StFamPL, KTAPL, statens och kommunernas gamla pensionsstadgor, KyPL samt Finlands Banks, FPAs och Ålands landskapsstyrelses pensionsstadgor) och specialpensioner inom lantbruket (AvSL, GeVPL, AvPL, AvEL). Folkpension som består av endast bostadsbidrag, vårdbidrag eller fronttillägg räknas inte som folkpension i den gemensamma statistiken, i motsats till FPAs egen statistik. Beloppet ingår i arbetspensionsbeloppet om mottagaren har arbetspension. Den gemensamma statistiken omfattar inte frivilliga pensioner. Pensioner enligt lagarna om olycksfallsförsäkring, trafikförsäkring, militärskada och militärolycksfall ingår i totalpensionsbeloppen om mottagarna har också folk- eller arbetspension, men i övrigt lämnas de utanför den gemensamma statistiken.

36 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 2. Kokonaiseläkemenot verrattuina sosiaalimenoihin ja markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen 1980 2000 De totala pensionsutgifterna jämfört med socialutgifterna och bruttonationalprodukten till marknadspris 1980 2000 Pension benefits as a share of social welfare expenditure and the gross domestic product at market prices, 1980 2000 Vuosi År Year Kokonaiseläkemenot Totala pensionsutgifter Expenditure on pension benefits Yhteensä Sammanlagt Total Milj. mk Milj mk FIM million Kelan eläkkeet FPA-pensioner SII pensions Sosiaalimenot Socialutgifter Social welfare expenditure Markkinahintainen bruttokansantuote Bruttonationalprodukten till marknadspris Gross domestic product at market prices Osuus sosiaalimenoista, % Andel av socialutgifterna, % % of social welfare expenditure Kokonaiseläkemenot Totala pensionsutgifter All pensions Kelan eläkkeet FPApensioner SII pensions Osuus bruttokansantuotteesta, % Andel av bruttonationalprodukten, % % of gross domestic product Kokonaiseläkemenot Totala pensionsutgifter All pensions Kelan eläkkeet FPApensioner SII pensions a b c d e f g h 1980 18 152 6 841 37 659 195 287 48 18 9,3 3,5 1981 21 115 7 865 43 595 221 310 48 18 9,5 3,6 1982 24 080 8 739 52 199 248 773 46 17 9,7 3,5 1983 28 255 10 509 60 344 277 080 47 17 10,2 3,8 1984 32 228 11 988 60 176 310 786 47 17 10,4 3,9 1985 36 073 13 224 79 888 338 037 45 17 10,7 3,9 1986 39 894 13 935 88 545 361 326 45 16 11,0 3,9 1987 43 601 14 562 96 831 392 518 45 15 11,1 3,7 1988 47 150 14 998 105 488 444 482 45 14 10,6 3,4 1989 51 585 15 677 115 881 495 957 45 14 10,4 3,2 1990 56 855 16 685 131 407 523 034 43 13 10,9 3,2 1991 62 632 17 816 148 961 499 357 42 12 12,5 3,6 1992 67 742 18 540 163 657 486 923* 41 11 13,9* 3,8* 1993 70 328 18 808 170 463 492 609* 41 11* 14,3 3,8* 1994 72 436 18 569 176 589 522 309 41 11 13,9 3,6 1995 74 954 18 714 179 564 564 566 42 10 13,3 3,3 1996 77 970 18 322 185 272 585 865 42 10 13,3 3,1 1997 78 718 17 889 185 988 635 532* 42 10 12,4* 2,8* 1998 80 620 17 189 187 924* 689 523 43 09 11,7 2,5 1999 82 902 16 596 191 287 716 404* 43* 09* 11,6* 2,3* 2000 85 330* 16 093 195 400* 782 876* 44* 08* 10,9* 2,1* Lähteet Källor a taulukko 3 tabell 3 b Kela FPA c Sosiaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet d Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito Statistikcentralen, Nationalräkenskaper

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 37 Kuvio 10. Figur 10. Chart 10. Kokonaiseläkemenot eläkejärjestelmittäin 2000, % De totala pensionsutgifterna enligt pensionssystem 2000, % Total expenditure on pension benefits by pension scheme, 2000 (%) 12 3 3 19 Kelan eläkkeet FPA-pensioner SII pensions TEL-, LEL-, MYEL-, YEL-, MEL- ja TaEL-eläkkeet APL-, KAPL-, LFöPL-, FöPL-, SjPL- och KoPL-pensioner Private sector employment pensions Valtion eläkkeet Statens pensioner Employment pensions under government employee schemes Mrd. mk Mrd mk FIM billion 16,1 38,9 14,2 17 Kunnalliset eläkkeet Kommunala pensioner Employment pensions under local government employee schemes 10,4 46 Tapaturma- ja liikennevakuutuksen sekä sotilasvammalain mukaiset eläkkeet Pensioner från olycksfalls- och trafikförsäkring samt enligt militärskadelagen Pensions under the Employment Accidents Insurance, Third-Party Motor Insurance, and Military Injuries Acts 2,9* Muut eläkkeet Övriga pensioner Other pensions 2,9* Kaikkiaan Inalles Total 85,3* Lähde: Källa: N.B. Taulukko 3. Tabell 3. See English Summary (chapter 1). Kuvio 11. Figur 11. Chart 11. Eläkkeellä olevien1) osuus 55 64-vuotiaasta väestöstä yksivuotisikäryhmittäin 31.12.2000 De pensionerades 1 )andel av befolkningen i55 64 års ålder enligt ettårsåldersgrupper 31.12.2000 Pension recipients 1 )asapercentage of population aged 55 64 by 1-year age groups at year-end 2000 %ikäluokasta %avåldersklassen %of age group 80 60 62,4 71,5 77,3 84,0 87,1 Muut Övriga Other Osa-aikaeläkkeet Deltidspensioner Part-time pensions Varhennetut vanhuuseläkkeet Förtida ålderspensioner Early old age pensions 40 20 15,6 24,0 28,3 32,3 35,6 Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pensions Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pensions Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet Egentliga invalidpensioner Ordinary disability pensions 1) 55 56 57 Pelkkää leskeneläkettä saavat eivät sisälly kuvion lukuihin. Mottagare av enbart efterlevandepension ingår inte. Excluding recipients of spouse's pension only. Huom. Anm N.B. 58 Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat eivät sisälly kuvion lukuihin. Utomlands bosatta pensionstagare ingår inte i talen. Recipients living outside Finland are not included in the figures. 59 60 61 62 63 64 Ikä, vuotta Ålder, år Age, year Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik.

38 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 3. Kokonaiseläkemenot 1980 2000, milj. mk De totala pensionsutgifterna 1980 2000, milj mk Total expenditure on pension benefits, 1980 2000 (FIM million) Vuosi År Year Kaikki eläkkeet ja elinkorot Samtliga pensioner och livräntor All pension schemes and life annuities Varsinainen eläkevakuutus Den egentliga pensionsförsäkringen Pension schemes proper Yhteensä Sammanlagt Total Kaikki vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet Samtliga ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner All old age, disability and unemployment pensions Kelan eläkkeet FPA-pensioner SII pensions Kaikki Samtliga Total Vanhuus-, työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeet Ålderdoms-, invaliditetsoch arbetslöshetspensioner Old age, disability and unemployment pensions TEL, LEL, MYEL, YEL, MEL, TaEL APL, KAPL, LFöPL, FöPL, SjPL, KoPL Private sector employment pensions 4 ) Kaikki Samtliga Total Vanhuus-, työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeet Ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner Old age, disability and unemployment pensions Valtion eläkkeet Statens pensioner Employment pensions under government employee schemes Kaikki Samtliga Total Vanhuus-, työkyvyttömyysja työttömyyseläkkeet Ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner Old age, disability and unemployment pensions a b c d e f g h i 1980 18 152 16 241 14 380 6841 6285 4752 4134 3005 2531 1981 21 115 18 894 16 671 7865 7187 5624 4874 3499 2953 1982 24 080 21 536 18 892 8739 7930 6639 5720 3956 3331 1983 28 255 25 231 22 213 10 509 9606 7784 6705 4421 3716 1984 32 228 28 780 25 490 11 988 11 067 9103 7861 4824 4069 1985 36 073 32 313 28 656 13 224 12 278 10 527 9110 5311 4433 1986 39 894 35 720 31 719 13 935 12 968 12 290 10 686 5843 4871 1987 43 601 39 114 34 750 14 562 13 519 14 121 12 338 6365 5323 1988 47 150 42 239 37 602 14 998 13 981 15 851 13 870 6898 5786 1989 51 585 46 438 41 402 15 677 14 668 17 967 15 731 7691 6480 1990 56 855 51 444 45 873 16 685 15 573 20 169 17 659 8704 7395 1991 62 632 57 013 50 672 17 816 16 476 23 072 20 184 9773 8331 1992 67 742 61 739 54 902 18 540 17 159 25 507 22 321 10 657 9122 1993 70 328 64 259 57 200 18 808 17 426 26 917 23 590 11 060 9484 1994 72 436 66 190 59 035 18 569 17 257 28 186 24 720 11 434 9829 1995 74 954 68 853 61 433 18 714 17 452 29 730 26 082 11 935 10 287 1996 77 970 71 864 64 250 18 322 17 131 31 251 27 415 12 376 10 692 1997 78 718 72 614 64 845 17 889 16 751 32 604 28 607 12 748 11 043 1998 80 620 74 414 66 450 17 189 16 084 34 151 30 008 13 192 11 454 1999 82 902 76 762 68 388 16 596 15 536 35 963 31 509 13 698 11 909 2000 85 330* 79 300 70 523 16 093 15 046 37 869 33 116 14 188 12 369 1 ) Edellisestä vuosikirjasta poiketen luvuista vuosilta 1995 99 on poistettu kuntien valtiolle maksamat osuudet. Med avvikelse från föregående årsbok innehåller talen för åren 1995 99 inte de andelar, som kommunerna betalat till staten. Local government contributions to central government employment pension expenditures have in this edition of the Yearbook (unlike last year s edition) been deducted from the figures for 1995 99. 2 ) Sisältää merimieseläkkeet (31.12.1990 asti), Ahvenanmaan maakunnan, Suomen evankelisluterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkkokunnan eläkkeet sekä Kansaneläkelaitoksen, Postipankin (31.12.1987 asti) ja Suomen Pankin eläkesääntöjen (pl. Suomen Pankin Setelipaino 1.1.1991 lukien) mukaiset eläkkeet. Omfattar sjömanspensioner (fram till 31.12.1990), landskapet Ålands, Finlands evangelisk-lutherska kyrkas och Finlands ortodoxa kyrkas pensioner samt pensioner enligt Folkpensionsanstaltens, Postbankens (fram till 31.12.1987) och Finlands Banks pensionsstadgor (exkl Finlands Banks sedeltryckeri från 1.1.1991). Pensions paid under the Seamen s Pensions Act (up to 31 December 1990), the Åland islands pension legislation, the Evangelical-Lutheran Church Pensions Act, and the Orthodox Church Pensions Scheme, as well as staff pensions of the SII, the Postipankki (state-owned banking firm), and the Bank of Finland (excl. the Bank of Finland Security Printing House as from 1 January 1991). 3 ) Tapaturma- ja liikennevahinkokorvaukset maksetaan vakuutusyhtiöiden tai valtion varoista, sotilasvammakorvaukset vain valtion varoista. Eläkkeiden osuus kaikista valtion maksamista tapaturmaja liikennevahinkokorvauksista on arvioitu Kansaneläkelaitoksessa vuoteen 1991 asti ja vuodesta 1992 alkaen Valtiokonttorissa. Ersättningar för olycksfall och trafikskador utges av försäkringsbolagen eller staten, ersättningar för skador ådragna i militärtjänst endast av staten. Pensionernas andel av samtliga av staten utbetalda olycksfalls- och trafikskadeersättningar har uppskattats fram till 1991 av Folkpensionsanstalten och från 1992 av Statskontoret. The benefits under the Employment Accident Insurance Act and the Third-Party Motor Insurance Act are financed by insurance companies and the government: the benefits under the Military Injuries Act, by the government alone. Where government payments are concerned, the proportion of pensions to all benefits has been estimated by the SII until 1991, and by the State Treasury from 1992 onwards. 4 ) Pensions paid under the Employees Pensions Act, the Temporary Employees Pensions Act, the Farmers Pensions Act, the Self-Employed Persons Pensions Act, the Seamen s Pensions Act (as from 1 January 1991), and the Pension Act for Performing Artists and Certain Other Employee Groups. 5 ) Additional pensions paid under the Employees Pensions Act, the Self-Employed Persons Pensions Act, and the Farmers Pensions Act.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 39 Kunnalliset eläkkeet 1 ) Kommunala pensioner 1 ) Employment pensions under local government employee schemes 1 ) Muut eläkkeet 2 ) Övriga pensioner 2 ) Other employment pensions 2 ) Erityisturvan eläkkeet ja elinkorot Speciell pensionsförsäkring och livräntor Pensions under special schemes and life annuities Tapaturmavakuutus 3 ) Olycksfallsförsäkring 3 ) Employment Accident Insurance Act 3 ) Liikennevakuutus 3 ) Trafikförsäkring 3 ) Third-Party Motor Insurance Act 3 ) Sotilasvammakorvaukset 3 ) Militärskadeersättningar 3 ) Military Injuries Act 3 ) Rintamaveteraanien varhaiseläkkeet Förtidspensioner för frontveteraner Front-Veterans Early Retirement Scheme Sukupolvenvaihdos- ja luopumiseläkkeet/-korvaukset/-tuet Generationsväxlings- och avträdelsepensioner/-ersättningar/-stöd Pensions to Outgoers Scheme for Farmers Vapaaehtoinen eläkevakuutus Den frivilliga pensionsförsäkringen Cost of voluntary pension provision TEL-, MYEL- ja YEL-lisäeläkkeet APL-, LFöPL- och FöPL-tilläggspensioner Additional pensions under private sector employment schemes 5 ) Säätiöiden ja kassojen maksamat muut kuin lakisääteiset eläkkeet Av stiftelser och kassor utbetalda andra pensioner än lagstadgade Pensions paid by funds and foundations under private schemes Vuosi År Year j k l m n o p q r 1 412 231 261 143 687. 83 184 553 1980 1 639 267 303 163 784. 110 231 630 1981 1 896 306 335 192 872 24 140 268 713 1982 2 168 349 405 218 949 139 176 312 825 1983 2 468 397 459 244 1 021 223 213 361 927 1984 2 804 447 486 271 1 068 248 264 409 1 014 1985 3 152 500 563 293 1 118 307 331 464 1 098 1986 3 511 555 525 321 1 144 343 476 517 1 161 1987 3 921 571 708 346 1 182 252 603 569 1 251 1988 4 463 640 712 380 1 249 164 677 631 1 334 1989 5 164 722 774 412 1 286 88 743 692 1 416 1990 5 877 475 794 460 1 343 31 828 797 1 365 1991 6 510 525 938 493 1 384 12 900 862 1 414 1992 6 922 552 1 053 493* 1 333 4 1 002 886 1 300 1993 7 419 582 1 210 500 1 279 2 983 903 1 369 1994 7 862 612 1 094 547 1 246 0 964 926 1 324 1995 9 274 642 1 125 534 1 196 0 991 959 1 301 1996 8 706 667 1 126 542 1 159 0 977 971 1 329 1997 9 176 706 1 216 588* 1 111 966 996 1 330* 1998 9 758 747 1 204 618 1 065 974 1 010 1 269 1999 10 360 790 1 202* 650* 1 018 989 1 021 1 150* 2000 Lähteet Källor d & e Kela FPA f & g Eläketurvakeskus Pensionsskyddscentralen h & i Valtiokonttori Statskontoret j Kuntien eläkevakuutus Kommunernas pensionsförsäkring k Merimieseläkekassan, Kirkkohallituksen ja Kirkon perhe-eläkekassan toimintakertomukset, Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Kansaneläkelaitos, Postipankki (31. 12. 1987 asti) ja Suomen Pankki Sjömanspensionskassans, Kyrkostyrelsens och Kyrkans familjepensionskassas verksamhetsberättelser, Ortodoxa Kyrkostyrelsen i Finland, Ålands landskapsstyrelse, Folkpensionsanstalten, Postbanken (fram till 31. 12. 1987) och Finlands Bank. l & m SVT XXIIA. Vakuutusyhtiöt; Tapaturmavirasto, Valtiokonttori, Maatalousyrittäjien eläkelaitos FOS XXIIA. Försäkringsbolagen; Olycksfallsverket, Statskontoret, Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt. n Tapaturmavirasto; Valtiokonttori Olycksfallsverket; Statskontoret o Valtion tilinpäätös Statsbokslutet p Maatalousyrittäjien eläkelaitos Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt q Eläketurvakeskus Pensionsskyddscentralen r Sosiaali- ja terveysministeriö Social- och hälsovårdsministeriet

40 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 4. Eläkkeensaajien kokonaislukumäärät 1980 2000 Totala antal pensionstagare 1980 2000 Total number of pension beneficiaries, 1980 2000 31.12. Kaikki Vanhuus- Työkyvyttö- Työttömyys- Lesken- Lapsen- Erityis- Year-end Samtliga eläkkeet myyseläkkeet eläkkeet eläkkeet eläkkeet eläkkeet 1 ) All pensions Ålders- Invalidpen- Arbetslös- Efterlevande- Barnpen- Specialpensioner sioner hetspensioner pensioner sioner pensioner 1 ) Old age Disability Unemploy- Spouse s Orphan s Special pension pension ment pension pension pension pensions 1 ) 1980 1011 232 610 095 274 751 14 797 121 435 45 842 42 642 1981 1017 117 621 042 269 310 18 724 128 538 43 117 39 016 1982 1024 586 631 607 261 751 24 372 137 529 40 078 40 045 1983 1041 512 642 143 260 309 34 338 145 899 38 212 40 878 1984 1054 101 648 140 262 962 45 517 154 918 35 471 39 458 1985 1068 561 661 013 261 277 54 033 162 229 33 274 37 947 1986 1102 984 680 429 270 287 66 318 169 413 31 534 38 249 1987 1123 342 694 198 279 361 69 330 176 118 30 151 44 486 1988 1136 974 709 106 284 364 67 756 182 810 29 445 45 158 1989 1149 211 723 937 291 572 62 838 188 821 28 645 43 048 1990 1160 983 737 154 300 932 55 486 194 784 28 429 40 805 1991 1171 324 750 903 305 407 47 764 203 718 28 744 41 676 1992 1182 934 762 566 308 537 43 719 212 427 29 080 46 490 1993 1198 607 776 810 309 732 42 793 220 037 29 532 50 193 1994 1210 986 789 392 310 627 42 962 225 045 29 629 51 292 1995 1219 747 804 061 309 504 39 147 230 827 29 338 50 960 1996 1232 653 822 515 301 788 41 411 238 382 29 245 51 247 1997 1 244 233 836 701 294 951 44 862 243 445 29 339 50 728 1998 1 254 866 846 863 288 047 49 389 247 005 28 878 53 620 1999 1 269 981 858 216 282 039 52 240 250 288 28 247 60 538 2000 1 284 145 869 672 276 269 54 291 252 798 28 476 65 378 1 ) Luopumistuki, sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus, osa-aikaeläke, rintamasotilaseläke (vuoteen 1996 saakka), rintamaveteraanien varhaiseläke (vuoteen 1998 saakka) sekä vanhuudentuki (vuosina 1981 83). Avträdelsestöd, generationsväxlingspensioner, avträdelsepensioner och -ersättningar, deltidspensioner, frontmannapensioner (t o m 1996), förtidspensioner för frontveteraner (t o m 1998) samt (1981 83) ålderdomsstöd. Change-of-generation pension, farm closure subsidy/pension/compensation, part-time pensions, front-veterans pensions (up to 1996), early front-veterans pensions (up to 1998), and old age assistances (1981 83). Huom. Sama henkilö voi saada usean eri eläkelajin mukaista eläkettä. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Anm Samma person kan ha pension av flera skilda slag. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik. N.B. One person may receive pension benefits from several pension categories. Kuvio 12. Figur 12. Chart 12. Kaikki eri eläkejärjestelmistä eläkettä saavat 55 64-vuotiaat eläkelajeittain 1986 2000 55 64-åriga mottagare av pension från de olika pensionssystemen enligt pensionsslag 1986 2000 Pension recipients aged 55 64 by type of pension received (all schemes), 1986 2000 1000 henkilöä 1000 personer Thousands 160 55 64-vuotiaiden varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 1 ) Egentliga invalidpensioner till 55 64-åringar 1 ) Ordinary disability pension to persons aged 55 64 1 ) 120 Alle 65-vuotiaiden vanhuuseläkkeet Ålderspensioner före 65 år Old age pension to persons under age 65 Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pension 80 Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pension 40 Osa-aikaeläkkeet Deltidspensioner Part-time pension Maatalouden erityiseläkkeet Särskilda lantbrukspensioner Special pension to farmers 1986 1990 1995 2000 Rintamasotilas- ja -veteraanieläkkeet Frontmanna- och -veteranpensioner Front-veteran's and veteran's pension 1) Sisältää myös kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation assistance payments. Lähde: Källa: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 41 5. Kaikki eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai erityiseläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000 Mottagare av ålders-, invalid-, arbetslöshets- eller specialpension från de olika pensionssystemen efter ålder och kön 31.12.2000 Recipients of old age, disability, unemployment or special pensions (from any scheme), by age and sex, at year-end 2000 Sukupuoli Kön Sex Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Kaikki eläkkeensaajat Samtliga pensionstagare All pensioners Yhteensä Sammanlagt Total % vast. 16 v täyttäneestä väestöstä 2 ) % av motsvarande befolkning över 16 år 2 ) % of population aged 16 or over 2 ) Vanhuuseläkkeet Ålderspensioner Old age pensions Kaikki Samtliga Total Alle 65- vuotiaiden Under 65 år For under-65s Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpensioner Disability pensions Kaikki Samtliga Total Varsinaiset 3 ) Egentliga 3 ) Ordinary disability pensions 3 ) Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pensions Erityiseläkkeet 1 ) Specialpensioner 1 ) Special pensions 1 ) Kaikki Samtliga Total Osa-aikaeläkkeet Deltidspensioner Part-time pensions Kaikki Samtliga Total... 1 223 694 28,0 869 672 60 984 276 269 245 668 54 291 65 378 24 533 Miehet Män Males... 522 432 24,8 338 421 27 015 147 022 132 461 25 853 29 160 11 167 Naiset Kvinnor Females... 701 262 31,0 531 251 33 969 129 247 113 207 28 438 36 218 13 366 Kaikki Samtliga Total... 1 223 694 28,0 869 672 60 984 276 269 245 668 54 291 65 378 24 533 16 19... 1 569 0,6 1 569 1 569 20 29... 8 240 1,3 8 240 8 240 30 39... 18 462 2,5 11 11 18 451 18 451 40 49... 43 461 5,4 369 369 43 096 43 096 50 54... 49 324 10,9 2 057 2 057 47 270 47 270 60 55 59... 86 386 26,5 5 424 5 424 61 074 59 134 20 520 14 849 60 64... 207 561 77,7 53 123 53 123 96 569 67 908 54 291 20 825 9 684 65... 808 691 99,3 808 688 23 973 1 ) Luopumistuki, sukupolvenvaihdoseläke, luopumiseläke, luopumiskorvaus ja osa-aikaeläke. Avträdelsestöd, generationsväxlingspension, avträdelsepension, avträdelseersättning och deltidspension. Farm closure subsidy/pension/compensation, change-of-generations pension and part-time pension. 2 ) Väestöosuutta laskettaessa ulkomailla asuvat eläkkeensaajat eivät ole luvuissa mukana. Inkluderar inte utomlands bosatta pensionstagare. Pensioners living abroad not included in the calculation. 3 ) Sisältää kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy. Huom. Henkilö voi saada useaa eläkettä samanaikaisesti. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Anm En person kan ha flera slags pensioner samtidigt. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik. N.B. It is possible to receive several types of pension simultaneously.

42 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 6. Kaikkien eri eläkejärjestelmistä eläkettä saavien 1 ) väestöosuuksia maakunnittain 1993 2000 Pensionstagares 1 ) befolkningsandelar för samtliga pensionssystem landskapsvis 1993 2000 Persons receiving pension from any Finnish pension scheme 1 ), as a percentage of population in region, 1993 2000 31.12. Year-end Maakunta Landskap Region 65 v täyttäneet vanhuuseläkkeensaajat koko väestöstä, % Ålderspensionstagare över 65 år, % av hela befolkningen Old age pensioners over age 65 as a % of total population Työkyvyttömyyseläkkeensaajat työikäisistä, % Invalidpensionstagare, % av aktivåldersbefolkningen Disability pensioners as a % of persons of working age Työttömyyseläkkeensaajat 60 64-vuotiaista, % Arbetslöshetspensionstagare, % av 60 64-åringar Unemployment pensioners as a % of population aged 60 64 Eläkkeellä olevat 55 64-vuotiaat 2 ) samanikäisestä väestöstä, % Pensionerade 55 64- åringar 2 ), % av befolkningen i samma ålder Pensioners aged 55 64 2 ) as a % of total age group 1993... 1994... 1995... 1996... 1997... 1998... 1999... 2000... 2000 Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne-Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen Etelä-Savo Södra Savolax Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten... Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... 13,9 9,1 17,3 56,2 14,1 9,1 17,7 55,7 14,3 9,0 16,2 54,5 14,4 8,7 17,2 52,3 14,6 8,4 18,4 50,9 14,6 8,1 19,6 49,3 14,8 7,9 20,1 47,8 14,9 7,7 21,1 45,4 14,9 7,7 21,1 45,4 11,3 5,7 17,5 36,6 14,3 6,4 16,2 38,5 16,1 7,0 21,0 43,1 17,4 8,3 25,5 46,4 17,1 7,8 24,3 47,0 15,6 7,4 23,9 45,5 15,7 8,0 28,0 45,4 17,7 8,7 23,3 47,6 17,8 8,7 26,5 49,4 19,0 9,9 20,7 51,1 16,7 10,7 18,3 55,3 16,8 10,3 20,1 54,3 15,5 8,6 23,2 49,9 17,6 8,9 17,2 51,9 17,2 6,8 20,2 42,1 15,1 8,2 20,5 48,7 12,6 8,7 19,1 51,9 16,9 10,7 24,5 54,3 14,9 9,5 24,7 52,6 16,0 5,0 5,0 29,8 1 ) Vain Suomessa asuvat eläkkeensaajat. Huom. Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Enbart i Finland bosatta pensionstagare. Anm Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Pensioners living abroad not included. 2 ) Osa-aikaeläkkeen ja pelkän leskeneläkkeen saajat eivät sisälly lukuihin. Inkluderar inte mottagare av deltidspension eller enbart efterlevandepension. Does not include recipients of part-time and spouse s pension. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 43 7. Eri eläkejärjestelmistä työkyvyttömyyseläkettä saavat sairauden 1 ) mukaan 31.12.2000 Mottagare av invalidpension från olika pensionssystem enligt sjukdom 1 ) 31.12.2000 Recipients of disability pension from various pension schemes, according to diagnosis, at year-end 2000 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 2 ) Kaikki Samtliga Total Yhteensä Sammanlagt Total Varsinainen Yksilöllinen työkyvyttömyyseläke 3 ) eläke varhais- Egentlig invalidpension 3 ) förtids- Individuell Ordinary pension disability Individual pension 3 ) early retirement pension Työeläkettä saavat Arbetspensionstagare Persons receiving employment pension Vain kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number % Kaikki Samtliga Total... Kaikki sairaudet Samtliga sjukdomar All diseases... I A00 B99 Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar A15 A19, B90 Tuberkuloosi Tuberkulos. II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... C00 C97 Pahanlaatuiset kasvaimet Maligna tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar.. E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... F10 Alkoholin aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymishäiriöt Psykiska störningar och beteendestörningar orsakade av alkohol. F11 F16, Huumeiden aiheuttamat eli- F18, F19 melliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymishäiriöt Psykiska och beteendestörningar orsakade av narkotika... F20 F48, Skitsofrenia, skitsotyyppinen F60 F69, häiriö, harhaluuloisuus-, mie- F90 F98 F70 F79 F80 F89 lialahäiriö, neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt, persoonallisuus- ja käytöshäiriöt Schizofreni, schizotypa störningar, vanföreställningssyndrom, förstämningssyndrom, neurotiska, stressrelaterade och somatoforma syndrom, personlighets- och beteendestörningar... Älyllinen kehitysvammaisuus Psykisk utvecklingsstörning Psyykkisen kehityksen häiriöt Störningar i psykologisk utveckling... Kaikki eläkkeet Samtliga pensioner All pensioners 276 269 245 668 31 452 221 134 55 135 Suomessa asuvien Till personer bosatta i Finland To recipients living in Finland 261 812 100,0 231 373 31 272 212 863 100,0 48 949 100,0 1 626 0,6 1 472 174 1 219 0,6 407 0,8 514 0,2 448 72 394 0,2 120 0,2 5 644 2,2 5 164 482 5 303 2,5 341 0,7 4 546 1,7 4 153 399 4 308 2,0 238 0,5 4 431 1,7 3 772 676 3 942 1,9 489 1,0 3 061 1,2 2 618 441 2 872 1,3 189 0,4 102 418 39,1 96 834 5 475 70 045 32,9 32 373 66,1 3 402 1,3 3 500 104 3 175 1,5 227 0,5 165 0,1 170 14 124 0,1 41 0,1 78 748 30,1 73 187 5 188 63 354 29,8 15 394 31,4 17 018 6,5 16 947 39 1 727 0,8 15 291 31,2 1 692 0,6 1 675 8 438 0,2 1 254 2,6 1 ) Ks. selostus tautiluokituksesta (ICD-10), s. 102. 3 ) Sisältää kuntoutustuet. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Se redogörelsen för sjukdomsklassifikationen (ICD-10), sid 102. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Källa: FPA:s och PSCs gemensamma 2 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12). Includes rehabilitation subsidy. statistik. jatkuu forts continues

44 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA jatkoa forts Table 7 continued Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 2 ) Kaikki Samtliga Total Yhteensä Sammanlagt Total Varsinainen Yksilöllinen työkyvyttömyyseläke 3 ) eläke varhais- Egentlig invalidpension 3 ) förtids- Individuell Ordinary pension disability Individual pension 3 ) early retirement pension Työeläkettä saavat Arbetspensionstagare Persons receiving employment pension Vain kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number % VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G35 Pesäkekovettumatauti (MStauti) Multipel skleros... G40, G41 Epilepsia Epilepsi... G80 CP-oireyhtymä Cerebral pares... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... H54 Sokeus ja heikkonäköisyys Blindhet och allvarligt nedsatt syn... VIII H60 H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... H90, H91 Huonokuuloisuus Nedsatt hörsel... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... I10 I15 Verenpainesairaudet Hypertonisjukdomar... I20 I25 Iskeemiset sydänsairaudet Ischemiska hjärtsjukdomar. I60 I69 Aivoverisuonien sairaudet Sjukdomar i hjärnans kärl... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar... J45, J46 Astma... J40 J44, Muut pitkäaikaiset alahengi- J47 tysteiden sairaudet Andra kroniska sjukdomar i nedre luftvägarna... XI K00 K99 Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... XII L00 L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05,M06, Nivelreuma Reumatoid art- M08 rit... M15 M19 Nivelrikko Artros... M45, M46 Selkärankareuma Pelvospondylit... M47 Spondyloosi Spondylos... 17 136 6,5 16 296 780 12 381 5,8 4 755 9,7 2 919 1,1 2 893 19 2 777 1,3 142 0,3 2 815 1,1 2 726 89 1 571 0,7 1 244 2,5 2 354 0,9 2 332 9 238 0,1 2 116 4,3 3 157 1,2 2 861 277 2 345 1,1 812 1,7 604 0,2 543 20 212 0,1 392 0,8 1 671 0,6 1 168 526 1 397 0,7 274 0,6 1 015 0,4 665 360 775 0,4 240 0,5 24 420 9,3 20 715 3 846 23 441 11,0 979 2,0 1 273 0,5 740 557 1 194 0,6 79 0,2 11 144 4,3 9 015 2 169 10 736 5,0 408 0,8 7 453 2,8 7 106 336 7 141 3,4 312 0,6 7 616 2,9 6 080 1 544 7 289 3,4 327 0,7 4 957 1,9 3 916 1 066 4 702 2,2 255 0,5 1 819 0,7 1 488 315 1 769 0,8 50 0,1 1 597 0,6 1 426 196 1 525 0,7 72 0,1 1 757 0,7 1 485 286 1 683 0,8 74 0,2 69 193 26,4 54 184 15 316 66 205 31,1 2 988 6,1 7 487 2,9 6 914 587 6 862 3,2 625 1,3 15 593 6,0 11 507 3 944 15 013 7,1 580 1,2 1 584 0,6 1 424 141 1 535 0,7 49 0,1 8 547 3,3 5 276 3 068 8 053 3,8 494 1,0

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 45 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 2 ) Kaikki Samtliga Total Yhteensä Sammanlagt Total Varsinainen Yksilöllinen työkyvyttömyyseläke 3 ) eläke varhais- Egentlig invalidpension 3 ) förtids- Individuell Ordinary pension disability Individual pension 3 ) early retirement pension Työeläkettä saavat Arbetspensionstagare Persons receiving employment pension Vain kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number % M40 M43, Muut selkäsairaudet Andra M48 M54 ryggsjukdomar... M79 Muut pehmytkudossairaudet Andra sjukdomar i mjukdelar... XIV N00 N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Sjukdomar i urinoch könsorganen... XVII Q00 Q99 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... Q65 Q79 Lihasten ja luiden synnynnäiset epämuodostumat Medfödda missbildningar av muskler och skelett... Q90 Q99 Muualla luokittelemattomat kromosomipoikkeavuudet Kromosomavvikelser som ej klassificeras annorstädes... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... Kaikki Samtliga Total... 24 930 9,5 19 968 5 417 24 045 11,3 885 1,8 907 0,3 645 284 872 0,4 35 0,1 776 0,3 706 92 713 0,3 63 0,1 5 462 2,1 5 366 127 2 133 1,0 3 329 6,8 1 809 0,7 1 732 87 1 404 0,7 405 0,8 2 163 0,8 2 169 1 21 0,0 2 142 4,4 12 535 4,8 11 962 724 11 057 5,2 1 478 3,0 2 344 0,9 1 717 712 2 156 1,0 188 0,4 29 0,0 165 39 29 0,0 Ulkomailla asuvien Till personer bosatta utomlands To recipients living abroad 14 457 14 295 180 8 271 6 186

46 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 8. Eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavat ikäryhmittäin 1994 2000 Mottagare av ålders-, invalid- eller arbetslöshetspension från de olika systemen efter ålder 1994 2000 National and employment old age, disability and unemployment pensioners by age, 1994 2000 31.12. At year-end Ikäryhmä Åldersgrupp Age Kaikki Samtliga All pensioners Sekä kansaneläkettä että työeläkettä saavat Mottagare av såväl folkpension som arbetspension Pensioners receiving both national and employment pension Vain kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Vain työeläkettä saavat Mottagare av endast arbetspension Pensioners receiving only employment pension 1994... 1 124 119 906 139 161 810 56 170 1995... 1 133 586 923 666 155 889 54 031 1996... 1 147 125 925 107 153 192 68 826 1997... 1 158 075 916 526 152 892 88 657 1998... 1 166 212 904 194 149 987 112 031 1999... 1 175 362 890 574 145 355 139 433 2000... 1 184 456 875 973 140 623 167 860 2000 Lukumäärä Antal Number Kaikki Samtliga All ages... 1 184 456 875 973 140 623 167 860 34... 17 255 2 927 13 688 640 35 44... 27 210 12 867 10 639 3 704 45 54... 76 542 43 174 13 806 19 562 55 64... 254 761 137 553 12 859 104 349 65 74... 454 919 382 584 33 460 38 875 75 79... 170 192 149 847 19 850 495 80... 183 577 147 021 36 321 235 % Kaikki Samtliga All ages... 100,0 74,0 11,9 14,2 34... 100,0 17,0 79,3 3,7 35 44... 100,0 47,3 39,1 13,6 45 54... 100,0 56,4 18,0 25,6 55 64... 100,0 54,0 5,0 41,0 65 74... 100,0 84,1 7,4 8,5 75 79... 100,0 88,0 11,7 0,3 80... 100,0 80,1 19,8 0,1 Huom. Vuodesta 1997 alkaen on ollut mahdollista saada Kelasta pelkkää eläkkeensaajien asumistukea, eläkkeensaajien hoitotukea tai rintamalisää. Vuoden 2000 lopussa em. etuuden saajia oli 7 641. Tässä yhteistilastointiin perustuvassa taulukossa heitä ei ole (toisin kuin Kelan omissa tilastoissa) luettu kansaneläkkeensaajiksi. Jos he saavat työeläkettä, he sisältyvät taulukon lukuihin työeläkkeensaajina. Anm Det har sedan 1997 varit möjligt att ha enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg från FPA. Vid slutet av 2000 uppgick antalet mottagare av dessa förmåner till 7 641. I den här tabellen, som grundar sig på gemensam statistik, har nämnda mottagare (till skillnad från FPAs egen statistik) inte räknats som mottagare av folkpension. Om de har arbetspension upptas de som mottagare av arbetspension. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 47 Kuvio 13. Figur 13. Chart 13. Kansaneläke- ja työeläkelainsäädännön 1 )mukaista vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkettä saavat henkilöt 31.12.2000, % Mottagare av på folkpensionsoch arbetspensionslagstiftningen 1 )baserade ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner 31.12.2000, % National and employment 1 )old age, disability and unemployment pensioners at year-end 2000 (%) 14 12 Vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeensaajia kaikkiaan Ålders-, invalidoch arbetslöshetspensionstagare sammanlagt All pensioners Lukumäärä Antal Number 1184 500 9 Kansaneläkkeensaajat Folkpensionstagare National pensioners 1016 600 15 50 Pelkästään kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Sekä kansan- että työeläkettä saavat Mottagare av både folkpension och arbetspension Pensioners receiving both national and employment pension 140 600 876 000 Työeläke vain yksityiseltä puolelta Arbetspension, endast privat Private sector employment pension only 588 300 Työeläke sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta Arbetspension, både privat och offentlig Private and public sector employment pension 179 600 Työeläke vain julkiselta puolelta Arbetspension, endast offentlig Public sector employment pension only 108 100 Pelkästään työeläkettä saavat Mottagare av endast arbetspension Pensioners receiving only employment pension 167 900 1) Työeläkkeensaajien määrä eläkelaeittain eläkkeen myöntäneen eläkelaitoksen mukaan: TEL 526 600, LEL 112 700, MYEL 172 600, YEL 66 900, MEL 6700, TaEL 1200, VEL 204 400, valtion ja kuntien vanhat eläkkeet 8000, KVTEL 206 100, KiEL 11 200 sekä Kela, Suomen Pankki, Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Suomen ortodoksinen kirkollishallitus 4800. Antalet mottagare av intjänad pension efter pensionslag resp pensionsbeviljare: APL 526 600, KAPL 112 700, LFöPL 172 600, FöPL 66 900, SjPL 6700, KoPL 1200, StPL 204 400, statens och kommunernas gamla pensioner 8000, KTAPL 206 100, KyPL 11 200, samt FPA, Finlands Bank, Ålands landskapsstyrelse och Ortodoxa Kyrkostyrelsen ifinland 4800. Employment pensioners by paying agent: the employees pensions scheme 526,600, the temporary employees pensions scheme 112,700, the farmers pensions scheme 172,600, the self-employed persons pensions scheme 66,900, the seamen s pensions scheme 6,700, the pension scheme for performing artists and certain other employee groups 1200, government employees retirement schemes 204,400, earlier pension schemes for government and local government employees 8,000, local government schemes 206,100, the Evangelical- Lutheran church pensions scheme 11,200, the SII staff pensions scheme, the Bank of Finland staff pensions scheme, the Åland Islands pensions scheme and the Orthodox Church pensions scheme 4,800. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto; Taulukko 23; Eläketurvakeskus; Valtiokonttori; Kunnallinen eläkelaitos; Merimieseläkekassa; Kirkkohallitus; Kela; Suomen Pankki; Ahvenanmaan maakuntahallitus; Suomen ortodoksinen kirkollishallitus. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik; Tabell 23; Pensionsskyddscentralen; Statskontoret; Kommunala Pensionsanstalten; Sjömanspensionskassan; Kyrkostyrelsen; FPA; Finlands Bank; Ålands Landskapsstyrelse; Ortodoxa Kyrkostyrelsen ifinland.

48 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 9. Eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä saavien kokonaiseläkkeiden 1 ) suuruusjakaumat 31.12.2000 Ålders-, invalid- eller arbetslöshetspensionstagarnas totalpensioner 1 ). Storleksfördelning 31.12.2000 National and employment old age, disability and unemployment pensioners by amount of total pension income 1 ) at year-end 2000 Kokonaiseläke, mk/kk Totalpension, mk/mån Total pension income (FIM/month) Kaikki Samtliga Total Kansaneläkettä 2 ) saavat Folkpensionstagare 2 ) Pensioners receiving national pension Kaikki Samtliga Total Kelan eläkkeen osuus, % FPA-pensionens andel, % National pension % of total pension income Sekä kansaneläkettä että työeläkettä saavat Mottagare av såväl folkpension som arbetspension Pensioners receiving both national and employment pension Kaikki Samtliga Total Kelan eläkkeen osuus, % FPA-pensionens andel, % National pension % of total pension income Vain kansaneläkettä saavat Mottagare av endast folkpension Pensioners receiving only national pension Lukumäärä Antal Number Yhteensä Sammanlagt Total 1 184 456 1 016 596 23,8 875 973 19,6 140 623 0 1499 51 984 44 641 93,5 6 478 68,2 38 163 1500 1999 13 676 11 806 83,6 6 642 74,0 5 164 2000 2499 24 116 21 778 84,2 11 606 73,3 10 172 2500 2999 64 222 61 337 79,5 42 500 72,1 18 837 3000 3999 207 272 201 869 57,8 167 618 51,4 34 251 4000 4999 252 060 241 954 34,7 220 065 30,8 21 889 5000 7499 347 471 282 131 13,3 273 097 12,6 9 034 7500 9999 128 522 88 747 3,5 87 113 3,4 1 634 10 000 14 999 72 799 46 868 2,0 45 759 2,0 1 109 15 000 22 334 15 465 1,2 15 095 1,1 370 % Yhteensä Sammanlagt Total 100,0 100,0. 100,0. 100,0 0 1499 4,4 4,4. 0,7. 27,1 1500 1999 1,2 1,2. 0,8. 3,7 2000 2499 2,0 2,1. 1,3. 7,2 2500 2999 5,4 6,0. 4,9. 13,4 3000 3999 17,5 19,9. 19,1. 24,4 4000 4999 21,3 23,8. 25,1. 15,6 5000 7499 29,3 27,8. 31,2. 6,4 7500 9999 10,9 8,7. 9,9. 1,2 10 000 14 999 6,1 4,6. 5,2. 0,8 15 000 1,9 1,5. 1,7. 0,3 Keskimäärä, mk/kk Medeltal, mk/mån Average rate (FIM/month) Kaikki Samtliga All benefits 5 624 5 294 1 260 5 673 1 111 2 938 1 ) Kelan maksaman eläkkeen ja työeläkkeen yhteismäärään on luettu kaikki yhteistilastoinnin piiriin kuuluvat eläkkeet (vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyyseläkkeet, osa-aikaeläkkeet, perhe-eläkkeet, luopumistuet, sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumiseläkkeet ja -korvaukset sekä sotilasvamma-, liikennevahinko- ja tapaturmaeläkkeet). Summorna av FPA-pension och arbetspension inklusive alla de pensioner som omfattas av den gemensamma statistiken (ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner, deltidspensioner, familjepension, avträdelsestöd, generationsväxlingspensioner, avträdelsepensioner och -ersättningar samt militärskade-, trafikförsäkrings- och olycksfallspensioner). Includes all pensions covered by joint statistics (i.e. old age, disability, unemployment and survivors pensions, as well as change-ofgeneration pension, farm closure subsidy/pension/compensation, part-time pension, and pension awarded on account of military injury, traffic accident or industrial injury). 2 ) Ks. taulukon 8 huom. Se anm i tabell 8. Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 49 10. Eri eläkejärjestelmistä perhe-eläkettä saavat ikäryhmittäin 1994 2000 Mottagare av familjepensioner från de olika systemen efter ålder 1994 2000 National and employment survivors pensioners by age, 1994 2000 31.12. At year-end Ikäryhmä ja eläkelaji Åldersgrupp och pensionsslag Age and benefit type Kaikki Samtliga All pensioners Sekä Kelasta että työeläkkeenä perhe-eläkettä saavat Mottagare av familjepension från både folk- och arbetspensioneringen Pensioners receiving both national and employment pension Vain Kelasta perheeläkettä saavat Mottagare av endast FPA-familjepension Pensioners receiving only national pension Vain työeläkkeenä perheeläkettä saavat Mottagare av endast familjepension från arbetspensioneringen Pensioners receiving only employment pension 1994... 254 674 34 385 6 546 213 743 1995... 260 165 33 750 6 368 220 047 1996... 267 627 33 271 6 491 227 863 1997... 272 784 32 935 6 679 233 170 1998... 275 882 31 680 7 230 236 972 1999... 278 534 30 882 6 982 240 670 2000... 281 273 30 763 6 414 244 096 2000 Lukumäärä Antal Number Kaikki Samtliga All benefits... 281 273 30 763 6 414 244 096 Lapseneläke Barnpension Orphan s pension... 28 475 20 263 5 894 2 318 0 17... 21 709 19 778 1 621 310 18... 6 766 485 4 273 2 008 Leskeneläke Efterlevandepension Spouse s pension... 252 798 10 500 520 241 778 16 34... 502 422 37 43 35 44... 3 356 2 527 103 726 45 54... 15 850 4 361 182 11 307 55 59... 13 960 1 563 91 12 306 60 64... 20 569 1 627 107 18 835 65... 198 561.. 198 561 % Kaikki Samtliga All benefits... 100,0 10,9 2,3 86,8 Lapseneläke Barnpension Orphan s pension... 100,0 71,2 20,7 8,1 0 17... 100,0 91,1 7,5 1,4 18... 100,0 7,2 63,2 29,7 Leskeneläke Efterlevandepension Spouse s pension... 100,0 4,2 0,2 95,6 16 34... 100,0 84,1 7,4 8,6 35 44... 100,0 75,3 3,1 21,6 45 54... 100,0 27,5 1,1 71,3 55 59... 100,0 11,2 0,7 88,2 60 64... 100,0 7,9 0,5 91,6 65... 100,0.. 100,0 Lähde: Källa: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. FPAs och PSCs gemensamma statistik.

50 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 11. Eri eläkejärjestelmistä leskeneläkettä saavien kokonaiseläkkeiden 1 ) suuruusjakaumat 31.12.2000 Efterlevandepensionstagarnas totalpensioner 1 ). Storleksfördelning 31.12.2000 National and employment spouses pensioners by amount of total pension income 1 ) at year-end 2000 Kokonaiseläke, mk/kk Totalpension, mk/mån Total pension income (FIM/month) Kaikki Samtliga Total Kelasta leskeneläkettä saavat Mottagare av FPA-efterlevandepension Pensioners receiving national pension Yhteensä Sammanlagt Total Kelan eläkkeen osuus, % FPA-pensionens andel, % National pension % of total pension income Sekä Kelasta että työeläkkeenä leskeneläkettä saavat Mottagare av efterlevandepension från både folk- och arbetspensioneringen Pensioners receiving both national and employment pension Yhteensä Sammanlagt Total Kelan eläkkeen osuus, % FPA-pensionens andel, % National pension % of total pension income Vain Kelasta leskeneläkettä saavat Mottagare av endast FPAefterlevandepension Pensioners receiving only national pension Lukumäärä Antal Number Yhteensä Sammanlagt Total 252 798 11 020 24,1 10 500 23,0 520 0 1499 8 183 1 328 62,5 987 51,2 341 1500 1999 4 057 849 40,8 817 38,6 32 2000 2499 5 375 1 174 35,3 1 137 33,4 37 2500 2999 7 064 1 330 31,1 1 309 30,1 21 3000 3999 45 049 2 658 26,0 2 629 25,5 29 4000 4999 56 823 1 629 23,4 1 605 23,0 24 5000 7499 78 954 1 346 18,1 1 325 18,0 21 7500 9999 28 322 437 12,4 428 12,4 9 10 000 14 999 15 126 231 9,6 227 9,6 4 15 000 3 845 38 5,1 36 5,0 2 % Yhteensä Sammanlagt Total 100,0 100,0. 100,0. 100,0 0 1499 3,2 12,1. 9,4. 65,6 1500 1999 1,6 7,7. 7,8. 6,2 2000 2499 2,1 10,7. 10,8. 7,1 2500 2999 2,8 12,1. 12,5. 4,0 3000 3999 17,8 24,1. 25,0. 5,6 4000 5999 22,5 14,8. 15,3. 4,6 5000 7499 31,2 12,2. 12,6. 4,0 7500 9999 11,2 4,0. 4,1. 1,7 10 000 14 999 6,0 2,1. 2,2. 0,8 15 000 1,5 0,3. 0,3. 0,4 Keskimäärä, mk/kk Medeltal, mk/mån Average rate (FIM/month) Kaikki Samtliga All benefits 5 635 3 690 889 3 777 869 1 930 1 ) Kelan maksaman eläkkeen ja työeläkkeen yhteismäärään on luettu kaikki yhteistilastoinnin piiriin kuuluvat eläkkeet (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet, osa-aikaeläkkeet, perhe-eläkkeet, luopumistuet, sukupolvenvaihdoseläkkeet, luopumiseläkkeet ja -korvaukset sekä sotilasvamma-, liikennevahinko- ja tapaturmaeläkkeet). Summorna av FPA-pension och arbetspension inklusive alla de pensioner som omfattas av den gemensamma statistiken (ålders-, invalidoch arbetslöshetspensioner, deltidspensioner, familjepensioner, avträdelsestöd, generationsväxlingspensioner, avträdelsepensioner och -ersättningar samt militärskade-, trafikförsäkrings- och olycksfallspensioner). Includes all pensions covered by joint statistics (i.e. old age, disability, unemployment and survivors pensions, as well as change-ofgeneration pension, farm closure subsidy/pension/compensation, part-time pension, and pension awarded on account of military injury, traffic accident or industrial injury). Lähde: Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 51 1.3 Vammaisturva 1.3 Handikappförmåner Vammaisturvan toimenpiteet edistävät vammaisten suoriutumisedellytyksiä. Ne voivat olla rahallisia etuuksia tai palveluja. Taloudelliset etuudet. Kelan vammaisille maksamien etuuksien tarkoituksena on vamman aiheuttamien haittojen tai taloudellisten rasitusten korvaaminen. Elämäntilanteestaan riippuen he saavat lapsen hoitotukea, työikäisille tarkoitettua vammaistukea tai eläkkeensaajien hoitotukea. Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilasvammalakien mukaan maksetaan vammautuneille haittaja avuttomuuslisää. Vammaispalvelulain perusteella vammaisilla on oikeus saada kunnalta korvauksia vammasta aiheutuviin kuluihin. Lisäksi kotipalvelutoimintana kunnat voivat maksaa omaishoidon tukea. Palvelut. Vammaispalvelulaki velvoittaa kunnat järjestämään vammaisille heidän tarvitsemiaan palveluja. Lisäksi vammaisten käytettävissä on mm. kotipalvelua, asumispalvelua, kehitysvammahuoltoa ja eri tahojen järjestämiä kuntoutuspalveluja. Viimeksi mainittuja järjestää myös Kela. Handikappförmånerna ökar de handikappades förutsättningar att klara sig i det dagliga livet. Förmånerna kan bestå i ekonomisk hjälp eller service. Ekonomisk hjälp. Avsikten med de förmåner FPA betalar till handikappade är att kompensera men eller ekonomisk belastning som handikappet medför. FPA utger vårdbidrag för barn, handikappbidrag för personer i arbetsför ålder och vårdbidrag för pensionstagare. Enligt olycksfallsförsäkrings-, trafikförsäkrings- och militärskadelagarna betalas men- och hjälplöshetstillägg till handikappade. På basis av handikappservicelagen betalas kommunala ersättningar för kostnader föranledda av handikapp. Kommunerna kan dessutom bevilja stöd för närståendevård inom ramen för hemservicen. Service. Lagen om service och stöd på grund av handikapp förpliktar kommunerna att ordna sådan service som handikappade behöver. Vidare finns det bl a hemservice, boendeservice, specialomsorger om utvecklingsstörda samt rehabiliteringsservice som ordnas av olika instanser. Till dem som ordnar rehabilitering hör också FPA. 12. Vammaisten taloudellisia etuuksia 1 ) 1985 2000 Penningförmåner för handikappade 1 ) 1985 2000 Financial support for persons with disabilities, 1985 2000 Vuosi År Year Lapsen hoitotuki Vårdbidrag för barn Child disability allowance Vammaistuki 2 ) Handikappbidrag 2 ) Disability allowance Eläkkeensaajien hoitotuki Vårdbidrag för pensionstagare Pensioners care allowance Milj. mk Milj mk FIM million Saajia (31.12.) Mottagare (31.12) Number of beneficiaries at year-end Milj. mk Milj mk FIM million Saajia (31.12.) Mottagare (31.12) Number of beneficiaries at year-end Milj. mk Milj mk FIM million Saajia (31.12.) Mottagare (31.12) Number of beneficiaries at year-end a b c d e f 1985 116,9 13 610 92,1 8360 434,7 113 620 1986 127,4 14 440 93,7 8030 471,7 118 430 1987 174,9 18 970 94,4 7660 515,6 124 160 1988 205,2 23 000 95,1 7210 572,2 128 080 1989 244,6 28 210 120,7 3 ) 9 230 630,5 131 790 1990 295,0 33 150 141,9 10 220 702,5 131 500 1991 352,6 38 290 156,2 10 970 853,9 134 910 1992 382,4 40 850 165,1 11 500 987,6 137 670 1993 383,2 41 740 162,9 11 530 1023,3 140 030 1994 383,1 41 640 159,9 11 500 1027,8 141 860 1995 392,8 42 100 157,3 11 310 1033,3 140 750 1996 410,0 44 560 154,5 11 370 1033,9 141 670 1997 423,6 45 990 155,5 11 570 1051,5 144 050 1998 411,4 45 160 157,0 11 560 1 063,0 145 520 1999 425,5 46 030 160,3 11 690 1 123,3 150 570 2000 438,6 46 810 166,9 12 020 1 168,9 153 900 1 ) Taulukko ei kata kaikkia etuuksia. Siitä puuttuvat mm. tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilasvammalakien mukaiset haittaja avuttomuuslisät sekä kuntien maksamat etuudet. Tabellen omfattar inte alla förmåner. Där saknas bl a men- och hjälplöshetstillägg enligt olycksfallsförsäkrings-, trafikförsäkrings- och militärskadelagarna samt av kommunerna utbetalda förmåner. 3 ) Lisäksi invalidirahaa maksettiin 1,5 milj. markkaa. 2 ) Invalidiraha 31.12.1988 saakka. Invalidpenning t o m 31.12.1988. Dessutom utgavs i invalidpenning 1,5 milj mk. Lähteet Källor a, b, e, f Kela FPA c Valtion tilinpäätös (vuoteen 1988); Kela (vuodesta 1989) Statsbokslutet (till år 1988); FPA (från år 1989) d Valtiokonttori (vuoteen 1988); Kela (vuodesta 1989) Statskontoret (till år 1988); FPA (från år 1989)

52 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 1.4 Terveysturva Terveydenhuolto Terveydenhuollolla yhteiskunta pyrkii järjestelmällisesti edistämään ja ylläpitämään väestön terveyttä. Terveyden turvaamiseksi yhteiskunta julkisin varoin tuottaa terveyspalveluja ja korvaa kansalaisille terveyspalvelujen käytöstä aiheutuneita kustannuksia. Julkiset terveyspalvelut ovat ilmaisia tai yhteiskunnan rahallisesti tukemia. Terveydenhuolto voidaan rajata eri tavoin. Vuosikirjassa käytetyn määrittelyn mukaan terveydenhuoltoon kuuluvat vuodeosastohoito, avohoito, lääkkeet ja farmaseuttiset tuotteet, lääkinnälliset laitteet ja välineet, ympäristöterveydenhuolto, terveydenhuollon hallinto ja julkiset investoinnit sekä sairausvakuutuksen korvaamat matkat. Terveydenhuollon rahoittavat pääasiassa valtio, kunnat, sairausvakuutus ja kotitaloudet. Sairausvakuutus korvaa sairauden sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamia avosairaanhoidon kustannuksia. Niitä ovat yksityislääkärin tai yksityishammaslääkärin palkkiot, lääkärin määräämät lääkkeet, lääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimusja hoitolaitoksessa sekä sairauden aiheuttamat matkakustannukset. Lisäksi sairausvakuutus osallistuu työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon rahoitukseen. Julkiset terveydenhuoltomenot käsittävät valtion, kuntien ja sairausvakuutuksen rahoittaman osan terveydenhuollosta. Terveydenhuollon kokonaismenot sisältävät edellisten lisäksi myös yksityisesti kustannetun terveydenhuollon (mm. kotitalouksien menot). 1.4 Sjukförmåner Hälsovård Hälsovårdens syfte är att systematiskt främja och upprätthålla befolkningens hälsa. Samhället producerar hälsovårdstjänster med allmänna medel och ersätter medborgarna för en del av deras hälsovårdskostnader. Den offentliga hälsovården är avgiftsfri eller subventionerad. Hälsovården kan avgränsas på olika sätt. Enligt den definition som tillämpas i årsboken omfattar hälsovården vård på bäddavdelning, öppen vård, läkemedel och farmaceutiska produkter, medicinsk apparatur och materiel, omgivningshygien, förvaltning och offentliga investeringar samt från sjukförsäkringen ersatta resor. Hälsovården finansieras av staten, kommunerna, sjukförsäkringen och de privata hushållen. Sjukförsäkringen ersätter kostnader för öppen vård föranledda av sjukdom samt av graviditet och förlossning, dvs arvoden till privatläkare och -tandläkare, kostnader för läkarordinerade mediciner, läkarordinerade undersökningar och behandlingar vid privata undersöknings- och vårdinrättningar samt resekostnader föranledda av sjukdom. Sjukförsäkringen deltar även i finansieringen av företagshälsovården och hälsovården för studerande. De offentliga hälsovårdsutgifterna innefattar den del av hälsovården som bekostas av staten, kommunerna och sjukförsäkringen. I de totala hälsovårdsutgifterna ingår även den privat bekostade hälsovården (bl a hushållens utgifter). Sairausajan toimeentuloturva Sairausvakuutus korvaa ansionmenetykset sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Se korvaa myös vanhempien ansionmenetykset sairaan lapsen hoidon ja kuntoutuksen ajalta. Maatalousyrittäjät saavat lisäksi eläkelaitokseltaan sairauspäivärahaa osalta sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa. Tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- ja sotilasvammalait velvoittavat maksamaan sairausajalta päivärahaa niiden piiriin kuuluvissa tapauksissa. Rikos-, potilasja lääkevahinkokorvaukset korvaavat työansion menetyksiä. Lisäksi vapaaehtoisin vakuutuksin voidaan turvata sairausajan toimeentulo. Työsopimuslain perusteella työnantaja maksaa sairausajalta yleensä täyden palkan sairastumispäivältä ja seitsemältä sitä seuraavalta arkipäivältä. Työehtosopimuksissa on usein kuitenkin sovittu pidem- Utkomstskydd under sjuktid Sjukförsäkringen ersätter inkomstbortfall för tid av arbetsoförmåga orsakad av sjukdom. Vidare kan föräldrar kompenseras för inkomstbortfall p g a vård och rehabilitering av sjuka barn. Lantbruksföretagare får dessutom från sin pensionsanstalt sjukdagpenning för en del av karenstiden enligt sjukförsäkringslagen. I olycksfallsförsäkrings-, trafikförsäkrings- och militärskadelagen stadgas om utbetalning av sjukdagpenning i vissa fall. Med brottsskade- samt läkemedelsoch patientskadeersättningar kompenseras förlorad förvärvsinkomst. Utkomsten under sjuktid kan dessutom tryggas med frivilliga försäkringar. Vid arbetsoförmåga betalar arbetsgivaren enligt lagen om arbetsavtal full lön för insjuknandedagen och för de sju följande vardagarna. I kollektivavtalen har dock ofta avtalats om lön för längre sjuktid. Arbets-

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 53 mästä sairausajan palkasta. Työnantaja, joka maksaa sairausajalta palkkaa, saa työntekijänsä sairausvakuutuslain mukaisen sairauspäivärahan. givare som betalar lön för sjuktid får uppbära arbetstagarens sjukdagpenning. 13. Terveydenhuoltomenot verrattuina sosiaalimenoihin ja markkinahintaiseen bruttokansantuotteeseen 1980 99 Hälsovårdsutgifterna jämfört med socialutgifterna och bruttonationalprodukten till marknadspris 1980 99 Expenditure on health services as a share of social welfare expenditure and the gross domestic product at market prices, 1980 99 Vuosi År Year Terveydenhuollon kokonaismenot Totala hälsovårdsutgifter Total expenditure on health services Milj. mk Milj mk FIM million Julkiset terveydenhuoltomenot Offentliga hälsovårdsutgifter Expenditure on publicly financed health services Yhteensä Sammanlagt Total Kelan maksamat 1 ) Av FPA betalda 1 ) Financed by the SII 1 ) Osuus sosiaalimenoista, % Andel av socialutgifterna, % % of social welfare expenditure Julkiset terveydenhuoltomenot Offentliga hälsovårdsutgifter Expenditure on publicly financed health services Yhteensä Sammanlagt Total Kelan maksamat 1 ) Av FPA betalda 1 ) Financed by the SII 1 ) Osuus bruttokansantuotteesta, % Andel av bruttonationalprodukten, % % of gross domestic product Terveydenhuollon kokonaismenot Totala hälsovårdsutgifter Total expenditure on health services Julkiset terveydenhuoltomenot Offentliga hälsovårdsutgifter Expenditure on publicly financed health services Yhteensä Sammanlagt Total Kelan maksamat 1 ) Av FPA betalda 1 ) Financed by the SII 1 ) 1980 12 448 9 837 1 550 26,1 4,1 6,5 5,0 0,8 1981 14 452 11 514 1 853 26,4 4,3 6,6 5,2 0,8 1982 16 580 13 265 1 851 25,4 3,5 6,7 5,3 0,7 1983 18 823 14 887 1 984 24,7 3,3 6,9 5,4 0,7 1984 21 124 16 583 2 176 27,6 3,6 6,9 5,3 0,7 1985 24 183 19 013 2 476 23,8 3,1 7,3 5,6 0,7 1986 26 333 20 879 2 833 23,6 3,2 7,4 5,8 0,8 1987 28 979 23 060 3 182 23,8 3,3 7,5 5,9 0,8 1988 31 923 25 350 3 402 24,0 3,2 7,2 5,7 0,8 1989 35 921 28 723 3 793 24,8 3,3 7,3 5,8 0,8 1990 41 093 33 249 4 350 25,3 3,3 7,9 6,4 0,8 1991 44 733 36 264 4 962 24,4 3,3 9,0 7,3 1,0 1992 44 367 35 316 4 947 21,6 3,0 9,1 7,3 1,0 1993 41 096 31 262 4 992 18,3 2,9 8,3 6,3 1,0 1994 40 526 30 605 5 277 17,3 3,0 7,8 5,9 1,0 1995 42 539 32 136 5 675 17,9 3,2 7,5 5,7 1,0 1996* 44 862 33 999 6 214 18,4 3,4 7,7 5,8 1,1 1997 46 414 35 304 6 588 19,0 3,5 7,3 5,6 1,0 1998* 47 784 36 437 7 069 19,4 3,8 6,9 5,3 1,0 1999* 49 198 37 226 7 054 19,6 3,7 6,9 5,2 1,0 1 ) Sisältää sairaanhoitokorvaukset, työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon, sairaaloiden vuodeosastohoidon (kuntoutus) sekä hallinnon. Inbegriper sjukvårdsersättningar, företagshälsovård och hälsovård för studerande, vård vid sjukhus bäddavdelning (rehabilitering) samt förvaltning. Includes refunds of general, occupational and student health services expenses as well as costs of in-patient care (rehabilitation) and administrative expenses. Huom. Aikasarja sosiaalimenoista ja bruttokansantuotteesta on esitetty taulukossa 2. Lähde: Taulukko 14. Anm Tidsserie över socialutgifterna och bruttonationalprodukten ingår i tabell 2. Källa: Tabell 14. N.B. See Table 2 for a time series on social welfare expenditure and gross domestic product.

54 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 14. Terveydenhuoltomenot 1980 99 Hälsovårdsutgifterna 1980 99 Expenditure on health services 1980 99 Vuosi År Year Terveydenhuollon kokonaismenot Totala hälsovårdsutgifter Total expenditure on health services Julkiset terveydenhuoltomenot (nettomääräiset) Offentliga hälsovårdsutgifter (netto) Expenditure on publicly financed health services (net value) Kaikki Samtliga Total Vuodeosastohoito Vård på bäddavdelning In-patient care Avohoito Öppenvård Out-patient care Yhteensä Sammanlagt Total Hammashoito Tandvård Dental care Milj. mk Milj mk FIM million 1980... 12 448 9837 5598 2430 289 1981... 14 452 11 514 6332 3008 332 1982... 16 580 13 265 7168 3575 386 1983... 18 823 14 887 7904 4089 414 1984... 21 124 16 583 8762 4792 479 1985... 24 183 19 012 10 109 5704 562 1986... 26 333 20 878 11 056 6439 669 1987... 28 979 23 060 11 911 7378 735 1988... 31 923 25 350 13 172 8020 843 1989... 35 921 28 723 14 940 9188 972 1990... 41 093 33 249 17 097 10 694 1170 1991... 44 733 36 264 18 524 11 907 1285 1992... 44 367 35 316 17 966 11 724 1265 1993... 41 096 31 262 16 181 9 874 1 084 1994... 40 526 30 605 15 597 9 589 965 1995... 42 539 32 136 16 280 9 958 967 1996... 44 862 33 999 17 107 10 503 991 1997... 46 414 35 304 17 636 10 690 992 1998*... 47 784 36 437 18 089 11 296 1 069 1999*... 49 198 37 226 18 404 11 509 1 033 % 1997... 100,0 50,1 30,4 2,8 1998*... 100,0 50,2 30,6 3,0 1999*... 100,0 49,4 30,9 2,8 1 ) Lääkinnälliset laitteet, ympäristöterveydenhuolto, terveydenhuollon hallintomenot. Medicinsk utrustning, miljöhygien, administration av hälsovården. Medical equipment, environmental health services, administrative costs. Lähde: Kela, tiedosto terveydenhuollon menoista ja rahoituksesta. Källa: FPA, register över hälsovårdens kostnader och finansiering.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 55 Vuosi År Year Muu avohoito Annan öppenvård Other out-patient care Lääkkeet (avohoito) Läkemedel (Öppenvård) Medicines (Out-patient use) Matkat Resor Transportation Investoinnit Investeringar Investments Muu terveydenhuolto 1 ) Övrig hälsovård 1 ) Other health services 1 ) Terveyskeskukset Hälsovårdscentraler Health centres Sairaalat Sjukhus Hospitals Yksityinen avohoito Privat öppenvård Privatesector out-patient care Työpaikka- ja opiskelijoiden terveydenhuolto Företagshälsovård och hälsovård för studerande Occupational and student health services payments 1210 558 184 189 620 137 609 444 1980 1495 760 194 227 699 174 781 521 1981 1772 903 254 259 761 198 970 592 1982 2034 1044 302 295 852 199 1158 684 1983 2375 1285 312 341 936 202 1207 683 1984 2910 1522 319 391 1044 236 1125 794 1985 3234 1688 409 438 1136 253 1141 853 1986 3800 1907 447 490 1285 282 1212 992 1987 4130 2088 447 512 1404 282 1346 1126 1988 4663 2472 496 584 1584 314 1486 1211 1989 5372 2903 583 666 1832 340 1870 1415 1990 5933 3381 605 703 2126 373 1746 1588 1991 5859 3424 545 631 2177 356 1415 1678 1992 4 198 3 465 536 591 2236 359 1180 1433 1993 4 188 3 319 513 604 2460 425 1069 1466 1994 4 210 3 607 566 609 2707 469 1174 1548 1995 4 390 3 821 644 657 3002 528 1228 1631 1996 4 281 4 073 654 689 3 288 549 1 471 1 670 1997 4 631 4 156 690 751 3 359 574 1 314 1 805 1998* 4 744 4 245 681 806 3 635 590 1 382 1 706 1999* 12,2 11,6 1,9 1,9 9,3 1,6 4,2 4,5 1997 12,2 11,6 1,9 2,0 9,3 1,6 3,6 4,7 1998* 12,7 11,4 1,8 2,2 9,8 1,6 3,7 4,6 1999*

56 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA Kuvio 14. Figur 14. Chart 14. Julkiset terveydenhuoltomenot (nettomääräiset) 1980 99, mrd. mk (vuoden 1999 rahana) De offentliga hälsovårdsutgifterna (nettokostnader) 1980 99, mrd mk (1999 års penningvärde) Public expenditure on health services (net costs), 1980 99 (in FIM billion at 1999 prices) Mrd. mk Mrd mk FIM billion 40 30 Muu terveydenhuolto 1 ) Övrig hälsovård 1 ) Other health services 1 ) Investoinnit Investeringar Investment 20 Lääkkeet (avohoito) Läkemedel (öppen vård) Medicines (out-patient care) 10 Avohoito Öppen vård Out-patient care Vuodeosastohoito Vård på bäddavdelning In-patient care 1980 1985 1990 1995 1999 1) Lääkinnälliset laitteet, ympäristöterveydenhuolto, sairausvakuutuksen korvaamat matkat, terveydenhuollon hallintomenot. Medicinsk utrustning, miljöhygien, från sjukförsäkringen ersatta resor, administration av hälsovården. Medical equipment, environmental health services, transportation costs covered by national health insurance, administrative costs. Lähde: Källa: Taulukko 14. Tabell 14. Kuvio 15. Figur 15. Chart 15. Terveydenhuollon kokonaismenojen rahoitus 1999, % Hälsovårdskostnadernas finansiering 1999, % Financing of health services expenditure, 1999 (%) Milj. mk* Milj mk FIM million 20 4 18 Valtio Staten State Kunnat Kommunerna Municipalities 8909 20 963 Kela FPA SII 7354 15 Kotitaloudet Hushållen Private households 9836 43 Muu yksityinen rahoitus Annan privat finansiering Other private sources Kaikkiaan Inalles Total 2136 49 198 Lähde: Källa: Kela, tiedosto terveydenhuollon menoista ja rahoituksesta. FPA, register över hälsovårdens kostnader och finansiering.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 57 15. Sairausajan toimeentuloturvaetuuksia 1 ) 1985 2000, milj. mk Utkomstskyddsförmåner 1 ) under sjuktid 1985 2000, milj mk Income maintenance during incapacity for work 1 ), 1985 2000 (FIM million) Vuosi År Year Sairausvakuutuksen sairauspäivärahat Sjukdagpenning från sjukförsäkringen Sickness allowance (NHI) Lakisääteisen tapaturmaja liikennevakuutuksen sekä sotilasvammalakien mukaiset päivärahat Dagpenning från den lagstadgade olycksfalls- och trafikförsäkringen samt enligt militärskadelagen Daily allowance paid on the basis of statutory accident insurance, third-party motor insurance and the Military Injuries Act Sairausvakuutuksen erityishoitorahat 2 ) Specialvårdspenning från sjukförsäkringen 2 ) Special care allowances 2 ) (NHI) Mela-sairauspäivärahat LPA-sjukdagpenningar Sickness allowance paid by the Farmers Social Insurance Institution a b c d 1985... 1 952 488 4. 1986... 2 278 546 6. 1987... 2 384 568 10. 1988... 2 604 660 14. 1989... 2 832 714 20. 1990... 3 061 818 23. 1991... 3 341 828 23 13 1992... 3 172 774 20 38 1993... 2 683 668 15 44 1994... 2 620 682* 15 35 1995... 2 523 719* 14 33 1996... 2 372 682* 13 34 1997... 2 384 710* 13 26 1998... 2 509 756* 13 16 1999... 2 723 817* 14 16 2000... 2 935 865* 14 15 1 ) Taulukko ei kata kaikkia etuuksia. Siitä puuttuvat mm. sairausajan palkka-, rikos-, potilasja lääkevahinkokorvaukset sekä vapaaehtoisten vakuutusten korvaukset. Tabellen omfattar inte alla förmåner. Där saknas bl a sjuktidslön, brotts-, patient- och läkemedelsskadeersättningar samt ersättningar från frivilliga försäkringar. Not all types of benefit are included in the Table (for example, wages paid by employers during sick leave, compensation for injury or damage caused by crime, medical treatment or pharmaceuticals, and compensation paid on the basis of voluntary insurances). 2 ) Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustus muuttui 1. 10. 1990 erityishoitorahaksi. Understödet för sjukvård och rehabilitering av barn ändrades 1. 10. 1990 till specialvårdspenning. The treatment and rehabilitation allowance for invalided children was converted into the special care allowance on 1 October 1990. Lähteet Källor a & c Kela FPA b SVT XXIIA. Vakuutusyhtiöt; Tapaturmavirasto; Valtiokonttori; Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) FOS XXIIA. Försäkringsbolagen; Olycksfallsverket; Statskontoret; Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt (LPA) d Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen toimintakertomus Verksamhetsberättelsen för Lantbruksföretagarnas pensionsanstalt

58 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 1.5 Työttömien toimeentuloturva Työttömien toimeentulo pyritään turvaamaan pääasiassa työttömyyspäivärahalla, työmarkkinatuella ja työttömyyseläkkeellä (käsitellään eläketurvan yhteydessä). Lisäksi vuorotteluvapaalle lähtevälle maksetaan vuorottelukorvausta. Työvoimapoliittisin perustein hankitun aikuiskoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta maksetaan taloudellista tukea. Erorahaa voidaan maksaa kertasuorituksena työpaikastaan irtisanotulle työntekijälle ja erorahan aikuiskoulutuslisää työllistymistä edistävässä koulutuksessa olevalle. Palkkaturvana valtio maksaa työntekijän saatavat työnantajan tultua maksukyvyttömäksi. Työllistymistä tuetaan erilaisin työttömille ja työnantajille myönnettävin tuin. Työllistymisedellytyksiä ja työhön hakeutumista pyritään tehostamaan syyskuusta 2001 toteutuvalla kuntouttavalla työtoiminnalla ja työllistymistä työssäkäyntialueen ulkopuolella tammikuussa 2001 käyttöön otetulla matka-avustuksella. 1.5 Utkomstskydd vid arbetslöshet Utkomsten för arbetslösa tryggas främst genom arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd och arbetslöshetspension (behandlas i samband med pensionsskyddet). Därtill betalas alterneringsersättning vid alterneringsledighet. Under tiden för arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och frivilliga studier betalas ekonomiskt stöd. Den som blir uppsagd från sitt arbete kan få ett avgångsbidrag i ett för allt och dessutom ett vuxenutbildningstillägg för sysselsättningsfrämjande utbildning. Staten kan i lönegaranti betala anställdas fordringar på betalningsoförmögna arbetsgivare. Sysselsättningen främjas med olika slags stöd till arbetslösa och arbetsgivare. I avsikt att förbättra sysselsättningsförutsättningarna för arbetslösa och deras möjligheter att söka sig ut i arbetslivet inleds arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte i september 2001. Sysselsättning utanför det egentliga pendlingsområdet främjas genom ett resebidrag som togs i bruk i januari 2001. Yleiset etuudet Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan kahden järjestelmän kautta. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada ansioon suhteutettua päivärahaa ja kassoihin kuulumattomat peruspäivärahaa. Lisäksi Kela maksaa työmarkkinatukea niille, joilla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Kela huolehtii työttömien perusturvasta, jonka tarkoituksena on vähimmäistoimeentulon turvaaminen työttömyyden aikana (ks. s. 185 192). Työttömien ansioturvan toimeenpano kuuluu työttömyyskassoille. Ansioon suhteutettuun päivärahaan on oikeus työttömällä työttömyyskassan jäsenellä, joka täyttää kassan jäsenyyttä ja työssäoloaikaa koskevat ehdot. Ansioturvana maksettavan työttömyyspäivärahan suuruus riippuu työttömän aikaisemmista työtuloista. Päivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä. 500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on uudestaan täyttänyt työssäoloehdon. Sen lisäksi ansiopäivärahaa voidaan maksaa 60 vuoden ikään saakka työttömälle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan umpeutumista. Jos työttömyys jatkuu ansioon suhteutetun päivärahan päättymisen jälkeen, voi työtön hakea työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen rahoittaa kokonaan valtio. Peruspäivärahan rahoitukseen osallistuvat valtion ohella myös Allmänna förmåner Arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd. Arbetslöshetsdagpenning betalas enligt två system. Medlemmar i arbetslöshetskassor kan beviljas inkomstrelaterad dagpenning, medan icke-medlemmar får grunddagpenning. FPA betalar dessutom arbetsmarknadsstöd till dem som inte har rätt till arbetslöshetsdagpenning. FPA har hand om grundskyddet för arbetslösa, dvs tryggar en viss minimiutkomst under arbetslöshetstiden (se sid 185 192). Arbetslöshetskassorna verkställer förtjänstskyddet för arbetslösa; den som är arbetslös och tillhör en arbetslöshetskassa samt uppfyller villkoren för medlemskap och tid i arbete har rätt till inkomstrelaterad dagpenning. Den inkomstrelaterade dagpenningens belopp beror av de tidigare arbetsinkomsterna. Dagpenningen utges för högst 500 dagar. Beräkningen av 500-dagarsperioden börjar på nytt när personen på nytt uppfyllt arbetsvillkoret. Dagpenningen kan dock betalas fram till 60 års ålder till en arbetslös som fyllt 57 år innan 500-dagarsperioden löpt ut. Den som alltjämt är arbetslös när utbetalningen av inkomstrelaterad dagpenning upphör, kan ansöka om arbetsmarknadsstöd. Arbetsmarknadsstödet finansieras i sin helhet av staten. I finansieringen av grunddagpenningen deltar

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 59 palkansaajat. Ansioturvan rahoittajia ovat valtio, työnantajat, palkansaajat ja kassojen jäsenet. Vuorottelukorvaukset. Vuorottelukorvausta maksetaan ansiotyöstä määräajaksi vapaalle jäävälle työntekijälle, jonka tilalle työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta (90 359 kalenteripäivää) korvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Vuorottelukorvauksen suuruus määräytyy ansiopäivärahan perusteella, kun vuorotteluvapaalle siirtyvä on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään edelliset 10 kuukautta. Muiden korvaus määräytyy Kelan maksaman peruspäivärahan perusteella (2000 enintään 85,40 mk/pv). Vuorottelukorvauksia maksavat sekä työttömyyskassat (kassojen jäsenet) että Kela. Ne rahoitetaan samoin kuin työttömyyspäivärahat. Työnantajalle maksettava yhdistelmätuki. Pitkään työttömänä olleen henkilön työllistämiseksi työnantajalle voidaan maksaa työmarkkinatuki joko yksinään tai yhdistettynä työvoimaviranomaisen maksamaan työllistämistukeen. Kela maksaa yhdistelmätuen työmarkkinatuen, työvoimatoimisto taas yhdistelmätuen työllistämistuen. Valtio rahoittaa yhdistelmätukien työmarkkinatuet (kuten myös muut työllistämistuet). Koulutusajan etuudet Työvoimapoliittinen koulutustuki. Koulutustuki maksetaan kahdesta järjestelmästä. Työttömyyskassojen jäsenet voivat saada ansioihin suhteutettua koulutustukea (a nsiotukea) ja kassoihin kuulumattomat Kelan maksamaa perustukea.lisäksi Kela maksaa työmarkkinatukea niille opiskelijoille, jotka eivät täytä koulutustuen saamisen ehtoja. Koulutustukeen ja työmarkkinatukeen voi liittyä myös muita opintososiaalisia etuuksia. Perustuen ja työmarkkinatuen rahoittaa valtio, ansiotuen rahoittavat valtio, työnantajat, palkansaajat ja kassojen jäsenet. Myös Euroopan sosiaalirahasto osallistuu työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksettavien etuuksien rahoitukseen. Omaehtoisen opiskelun tuki. Työtön, joka on ollut riittävän pitkään työelämässä, voi saada tukea (koulutuspäivärahaa) omaehtoisen, ammatillisia valmiuksia edistävän opiskelun ajalta. Koulutuspäiväraha on työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen suuruinen. Työttömyyskassat huolehtivat ansioturvana maksettavan koulutuspäivärahan maksamisesta jäsenilleen, perusturvana maksettavasta koulutusförutom staten även löntagarna. Förtjänstskyddet finansieras av staten, arbetsgivarna, löntagarna och kassamedlemmarna. Alterneringsersättning. En anställd som tar ledigt från sitt arbete kan få alterneringsersättning då arbetsgivaren anställer en arbetslös arbetssökande i hans ställe. Under alterneringsledigheten (90 359 dagar) betalas 70 % i ersättning av den dagpenning vederbörande skulle få som arbetslös. För den som under de närmast föregående tio månaderna tillhört en arbetslöshetskassa bestäms ersättningen enligt den inkomstrelaterade dagpenningen. I annat fall bestäms den enligt FPA-grunddagpenningen (år 2000 högst 85,40 mk/dag). Alterneringsersättningarna utbetalas av arbetslöshetskassorna (kassamedlemmar) och FPA. De finansieras lika som arbetslöshetsdagpenningarna. Sammansatt stöd till arbetsgivaren. För sysselsättning av långtidsarbetslösa kan arbetsgivarna få antingen enbart arbetsmarknadsstöd eller stödet kombinerat med det sysselsättningsstöd som arbetskraftsbyrån betalar. Det arbetsmarknadsstöd som ingår i det sammansatta stödet betalas av FPA och sysselsättningsstödet av arbetskraftsbyrån. Stöden finansieras av staten. Förmåner för utbildningstid Arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd. Utbildningsstöd beviljas enligt två olika system. Den som tillhör en arbetslöshetskassa kan få ett inkomstrelaterat utbildningsstöd (f örtjänststöd) och icke-medlemmar ett grundstöd från FPA. FPA betalar dessutom ut arbetsmarknadsstöd till studerande som inte uppfyller villkoren för utbildningsstöd. Både utbildnings- och arbetsmarknadsstödet kan omfatta andra studiesociala förmåner. Grundstödet och arbetsmarknadsstödet finansieras av staten och förtjänststödet av staten, arbetsgivarna, löntagarna och kassamedlemmarna. Även Europeiska socialfonden deltar i finansieringen av utbildningsförmånerna. Stöd för frivilliga studier. Arbetslösa med tillräckligt lång tid i arbetslivet bakom sig kan få stöd (utbildningsdagpenning) för frivilliga studier som främjar yrkesfärdigheterna. Utbildningsdagpenningen är lika stor som arbetslöshetsdagpenningen eller arbetsmarknadsstödet. Arbetslöshetskassorna sköter utbetalningen av utbildningsdagpenningarna inom förtjänstskyddet till sina medlemmar och FPA utbetalningen av

60 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA päivärahasta huolehtii puolestaan Kela. Ne rahoitetaan samoin kuin työttömyyspäivärahat. Ylläpitokorvaukset työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville. Työmarkkinatukea saavalle pitkäaikaistyöttömälle, jonka työvoimatoimisto on ohjannut työharjoitteluun, maksetaan ylläpitokorvausta työharjoittelun aikaisista matka- ja ylläpitokustannuksista. Ylläpitokorvaukset, kuten muutkin opintososiaaliset etuudet, rahoitetaan valtion varoista. utbildningsdagpenningarna inom grundskyddet. Utbildningsdagpenningarna finansieras lika som arbetslöshetsdagpenningarna. Ersättning för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd. Långtidsarbetslösa som har arbetsmarknadsstöd och som anvisats arbetspraktik kan i ersättning för uppehälle få kostnaderna för resor och uppehälle ersatta under praktiktiden. Ersättningarna för uppehälle liksom övriga studiesociala förmåner finansieras av staten. Kuvio 16. Figur 16. Chart 16. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneet kuukausittain 1 )1994 2000 Mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd månadsvis 1 )1994 2000 Monthly 1 ) analysis of the total number of unemployment allowance and labour market subsidy recipients, 1994 2000 1 000 henkilöä 1 000 personer In thousands 500 400 300 200 100 Ansiopäivärahaa saaneet Mottagare av inkomstrelaterad dagpenning Recipients of earnings-related unemployment allowance Työmarkkinatukea saaneet Mottagare av arbetsmarknadsstöd Recipients of labour market subsidy Peruspäivärahaa saaneet Mottagare av grunddagpenning Recipients of basic unemployment allowance 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 1) Kuukauden lopun tilanne. I slutet av månaden. End-of-month status. Lähde: Kelan tilastot; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto. Källa: FPAs statistik; Social och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 61 16. Tietoja työttömyydestä ja työttömyysturvaetuuksien saajista 1985 2000 Uppgifter om arbetslösheten och utkomstskyddet 1985 2000 Data on unemployment and unemployment benefit recipients, 1985 2000 Vuosi År Year Työttömyysaste 1 ), % Arbetslöshetsgrad 1 ), % Unemployment rate, % Vuoden aikana Under året During the year Työttömät työnhakijat 2 ) Arbetslösa arbetssökande 2 ) Unemployed job-seekers 2 ) Peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajat Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd Basic unemployment allowance or labour market subsidy recipients Kaikki Samtliga Total % työttömistä työnhakijoista % av de arbetssökande % of unemployed job-seekers Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Ansiopäivärahan saajat Mottagare av inkomstrelaterad dagpenning Recipients of earningsrelated unemployment allowance Kaikki Samtliga Total Keskimäärin kuukauden lopussa I medeltal i slutet av månaden End-of-month averages % työttömistä työnhakijoista % av de arbetssökande % of unemployed job-seekers Työttömyyseläkkeensaajat Arbetslöshetspensionstagare Unemployment pensioners 31.12. At year-end a b c d e f g h i 1985 5,0 139 040 70 970 51,0 70 970. 63990 46,0 54 030 1986 5,4 147 820 73 640 49,8 73 640. 70760 47,9 66 320 1987 5,1 140 460 72 760 51,8 72 760. 64300 45,8 69 330 1988 4,2 127 600 59 600 46,7 59 600. 57500 45,1 67 760 1989 3,1 103 440 39 160 37,9 39 160. 46800 45,2 62 840 1990 3,2 103 160 35 470 34,4 35 470. 51920 50,3 55 490 1991 6,6 213 200 87 710 41,1 87 710. 127 460 59,8 47 760 1992 11,7 363 120 150 470 41,4 150 470. 216 850 57,2 43 720 1993 16,3 482 170 195 870 40,6 195 870. 285 680 58,8 42 790 1994 16,6 494 250 218 740 44,3 165 470 53 270 273 240 55,3 42 960 1995 15,4 466 010 219 240 47,0 76 540 142 690 241 800 51,9 39 150 1996 14,6 447 990 207 080 46,2 28 770 178 300 235 250 52,5 41 410 1997 12,7 408 960 199 090 48,7 25 520 173 560 206 650 50,5 44 860 1998 11,4 372 430 199 630 53,6 19 170 180 460 167 050 44,9 49 390 1999 10,2 348 140 192 670 55,3 16 730 175 940 149 390 42,9 52 240 2000 9,8 321 120 175 510 54,7 15 900 159 620 135 370 42,2 54 290 1 ) Työttömien osuus työvoimasta. Tieto työttömistä perustuu Tilastokeskuksen otospohjaiseen työvoimatutkimukseen.työttömäksi luokitellaan (vuodesta 1988 alkaen) henkilö, joka on ilmoittanut olevansa työtön ja joka on edellisen kuukauden aikana hakenut työtä (vaatimus ns. aktiivisesta työnhausta). Työttömyyskäsite on muutettu vastaamaan EU:n määritelmää. Aikasarja on korjattu taannehtivasti vuoteen 1988 asti uuden käsitteen mukaiseksi. De arbetslösas andel av arbetskraften. Uppgifterna grundar sig på en sampelbaserad arbetskraftsundersökning utförd av Statistikcentralen. Arbetslös anses (sedan 1988) den som uppgett sig vara arbetslös och under föregående månad aktivt sökt arbete. Arbetslöshetsbegreppet har ändrats så att det motsvarar EUs definition. Tidsserien har korrigerats retroaktivt till år 1988 i överensstämmelse med det nya begreppet. Unemployed persons as a share of the total labour force, according to a sample-based labour force survey conducted by Statistics Finland. The figures for 1988 and later have been converted to correspond with the EU s definition of unemployed person, i.e. someone who has registered as unemployed and sought employment during the previous month. 2 ) Työttömiksi työnhakijoiksi luetaan ne työvoimatoimistoon ilmoittautuneet työnhakijat, jotka ovat ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai odottavat sovitun työn alkamista. Lomautetut eivät ole luvuissa mukana. Työttömyyseläkkeensaajaa ei lueta työttömäksi työnhakijaksi. Arbetslösa arbetssökande är de hos arbetskraftsbyrå anmälda sökande som är utan arbete och disponibla för heltidsarbete eller väntar på att få börja överenskommet arbete. Permitterade är inte medräknade. Arbetslöshetspensionstagare räknas inte som arbetslösa arbetssökande. Registered job-seekers requiring full-time employment who are on call or, having secured employment, are waiting for their jobs to begin. Lay-offs preceded by advance notification by employer not included. Unemployment pensioners are not regarded as job-seekers. Huom. Työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, työttömät työnhakijat työvoimatoimistojen asiakasrekisterin tietoihin, työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat Kelan tilastoihin, ansiopäivärahan saajat Vakuutusvalvontaviraston/sosiaali- ja terveysministeriön tilastoihin sekä työttömyyseläkkeensaajat Kelan ja ETK:n eläkkeiden yhteistilastoon. Anm Arbetslöshetsgraden baserar sig på Statistikcentralens arbetskraftsundersökning, antalen arbetslösa arbetssökande på arbetskraftsbyråernas kundregister, mottagare av grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd på FPAs statistik, mottagare av inkomstrelaterad dagpenning på Försäkringsinspektionens/social- och hälsovårdsministeriets statistik och arbetslöshetspensionstagare på FPAs och PSCs gemensamma statistik över pensioner. Lähteet Källor a Tilastokatsaus, Tilastokeskus; Työvoimatilasto 1997, Työmarkkinat 1999:5, Tilastokeskus Statistik översikt, Statistikcentralen; Arbetskraftsstatistik 1997, Arbetsmarknaden 1999:5, Statistikcentralen b Tilastokatsaus, Tilastokeskus Statistisk översikt, Statistikcentralen c, e, f Kela FPA g Työttömyyspäivärahat, STM:n julkaisuja; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Työttömyyspäivärahat (arbetslöshetsdagpenningar), social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen i Kelan ja ETK:n yhteistilasto FPAs och PSCs gemensamma statistik

62 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA Kuvio 17. Figur 17. Chart 17. Milj. mk Milj mk FIM million 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 Työttömyyspäivärahojen ja työmarkkinatuen rahoitus 1985 2000, milj. mk (vuoden 2000 rahana) Finansieringen av arbetslöshetsdagpenningar och arbetsmarknadsstöd 1985 2000, milj mk (2000 års penningvärde) Financing of unemployment allowances and labour market subsidy benefits, 1985 2000 (in FIM million at 2000 prices) Työttömyyskassojen jäsenet (ansiopäivärahat) Medlemmar av arbetslöshetskassor (inkomstrelaterade dagpenningar) Members of unemployment funds (earnings-related allowances) Palkansaajat Löntagare Employee Ansiopäivärahat Inkomstrelaterade dagpenningar Earnings-related allowances 1086 Peruspäivärahat Grunddagpenningar Basic unemployment allowances 415 Työnantajat (ansiopäivärahat) Arbetsgivare (inkomstrelaterade dagpenningar) Employers (earnings-related allowances) 3275 Valtio Staten State 7882 Ansiopäivärahat Inkomstrelaterade dagpenningar Earnings-related allowances Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Peruspäivärahat Grunddagpenningar Basic unemployment allowances 2000 Milj. mk Milj mk FIM million 437 1501 2970 4828 84 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 Yhteensä Sammanlagt Total 13 095 Huom. Anm N.B. Lähde: Källa: Vuosina 1985-98 palkansaajien vakuutusmaksuista on otettu vuosittain huomioon se osa, jota ko. vuonna on tosiasiallisesti käytetty; osa tilityksistä on siirtynyt seuraavalle vuodelle. Åren 1985-98 har av löntagarnas försäkringspremier årligen beaktats den del som använts under året; en del av de redovisade medlen har överförts till följande år. In the case of employee contributions for the period 1985-98, only the contributions expended in the current year (and not rolled forward) are shown in the chart. Kelan tilastot; Työttömyyspäivärahat, STM:n julkaisuja; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto. FPAs statistik; Työttömyyspäivärahat (arbetslöshetsdagpenningar), social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 63 Kuvio 18. Figur 18. Chart 18. Työttömyysturvaetuuksien saajat ja työvoimahallinnon toimenpitein työllistetyt vuoden 2000 marraskuun lopussa Mottagare av arbetslöshetsbidrag och sysselsatta via arbetskraftsförvaltningen vid utgången av november 2000 Recipients of unemployment-related benefits and persons employed as a result of the employmentpromoting measures of the labour administration as at 30 November 2000 1) Palkkaperusteisilla toimenpiteillä työllistetyt. Sysselsatta som uppbär lön. Lähde: Källa: Lukumäärä Antal Number Ansiosidonnaisen päivärahan saajat Mottagare av inkomstrelaterad dagpenning Recipients of earnings-related unemployment allowance 126 807 Vuorottelukorvauksen saajat Mottagare av alterneringsersättning Recipients of job alternation compensation 7118 Ansioturva Inkomstrelaterad trygghet Earnings-related benefit 7026 Perusturva Grundtrygghet Basic benefit 92 Peruspäivärahan saajat Mottagare av grunddagpenning Recipients of basic unemployment allowance 14 921 Työmarkkinatuen saajat Mottagare av arbetsmarknadsstöd Recipients of labour market subsidy 153 674 Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa Arbetskraftspolitisk vuxenutbildning Persons undergoing labour market training 12 750 Koulutusetuuden saajat Mottagare av utbildningsförmåner Recipients of training-related benefits 14 907 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutustuki Utbildningsstöd vid arbetskraftspolitisk vuxenutbildning Training subsidy 13 742 Ansioturva Inkomstrelaterad trygghet Earnings-related benefit 12 279 Perusturva Grundtrygghet Basic benefit 1463 Koulutuspäiväraha Utbildningsdagpenning Training allowance 1165 Ansioturva Inkomstrelaterad trygghet Earnings-related benefit 869 Perusturva Grundtrygghet Basic benefit 296 Työvoimahallinnon toimenpitein työllistyneet 1 ) Sysselsatta via arbetskraftsförvaltningen 1 ) Persons employed as a result of labour administration measures 42 695 Yhdistelmätuki Sammansatt stöd Labour market subsidy in combination with a wage subsidy 12 979 Kaikkiaan Totalt Total 360 122 Vakuutusvalvontavirasto; Työministeriön tilastoja, Työmarkkinat TM 2000:11; Kelan tilastot. Försäkringsinspektionen; Arbetsministeriets statistik, Työmarkkinat (arbetsmarknaden) TM 2000:11; FPAs statistik.

64 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 17. Työttömien yleisiä toimeentuloturvaetuuksia 1985 2000 Allmänna utkomstskyddsförmåner för arbetslösa 1985 2000 Income maintenance benefits for the unemployed, 1985 2000 Vuosi År Year Perusturva Grundskydd Basic benefits Ansioturva Förtjänstskydd Earnings-related benefits Päivärahat Dagpenningar Daily allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Vuorottelukorvaukset Alterneringsersättning Job alternation compensation Yhdistelmätuen työmarkkinatuki I sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy in comb. with a wage subsidy Päivärahat Dagpenningar Daily allowance Vuorottelukorvaukset Alterneringsersättning Job alternation compensation Eroraha Avgångsbidrag Redundancy pay a b c d e f g Milj. mk Milj mk FIM million 1985 1 163 1 555 171 2 ) 1986 1 323 1 931 186 2 ) 1987 1 406 2 038 138 2 ) 1988 1 267 2 105 122 2 ) 1989 906 1 916 94 2 ) 1990 860 2 231 69 2 ) 1991 2 321 5 698 194 2 ) 1992 4 464 10 897 478 2 ) 1993 5 789 15 177 411 2 ) 1994 5 133 1 306 14 855 245 2 ) 1995 2 703 4 089 13 000 135 2 ) 1996 939 5 327 0,7 12 958 67 139 2 ) 1997 818 5 117 1,2 11 847 139 127 2 ) 1998 606 5 357 1,8 86 9 458 211 76 2 ) 1999 517 5 313 1,7 287 ( 8 389 259 84 2 ) 2000 495 4 828 1,9 382 7 768 300 88 2 ) Saajia vuoden lopussa Mottagare vid årets slut Number of recipients at year-end 1990 50 830 78 020 6 200 2 ) 1991 126 640 203 500 17 000 2 ) 1992 187 250 292 900 35 400 2 ) 1993 218 710 322 410 32 600 2 ) 1994 148 130 82 160 270 470 23 600 2 ) 1995 54 200 174 720 249 790 13 800 2 ) 1996 32 250 174 720 60 254 240 3 530 1 ) 13 200 2 ) 1997 23 900 181 260 70 195 980 3 970 1 ) 11 700 2 ) 1998 18 570 185 470 80 6 140 167 370 5 740 1 ) 6 900 2 ) 1999 17 510 172 520 70 10 180 156 840 5 220 7 500 2 ) 2000 16 530 155 750 80 12 240 136 200 6 320 7 900 2 ) Mk/pv Mk/dag FIM/day 2000 119,2 115,5 83,4 122,0 220,7 187,4 1 ) Saajia joulukuun aikana. 2 ) Saajia vuoden aikana. Mottagare i december. Mottagare under året. Cumulative number of recipients in December. Number of beneficiaries during the year. Lähteet Källor a d Kela FPA e Työttömyyspäivärahat (1988 93), STM:n julkaisuja; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Työttömyyspäivärahat (arbetslöshetsdagpenningar) 1988 93, social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen f STM:n tilastotiedote, Työttömyyskassojen maksamat etuudet; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Social- och hälsovårdsministeriets statistikmeddelande om förmåner från arbetslöshetskassorna; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen g Työttömyyspäivärahat (1988 93), STM:n julkaisuja; Koulutus- ja Erorahasto; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Työttömyyspäivärahat (arbetslöshetsdagpenningar) 1988 93, social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Utbildnings- och avgångsbidragsfonden; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 65 18. Työttömien koulutusajan toimeentuloturvaetuuksia 1991 2000 Utkomstskydd för arbetslösa under utbildningstid 1991 2000 Income maintenance benefits for the unemployed: benefits payable during training, 1991 2000 Vuosi År Year Perusturva Grundskydd Basic benefits Ansioturva Förtjänstskydd Earnings-related benefits Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Työmarkkinatuella opiskelevan ylläpito- ja majoituskorvaukset Ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd Maintenance and accommodation allowances for persons financing their studies with labour market subsidy Työmarkkinatuella työharjoittelussa olevan ylläpitokorvaukset Ersättning för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd Maintenance allowances for job trainees receiving labour market subsidy Koulutuspäiväraha 1 ) Utbildningsdagpenning 1 ) Training allowance 1 ) Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Koulutuspäiväraha 1 ) Utbildningsdagpenning 1 ) Training allowance 1 ) a b c d e f Milj. mk Milj mk FIM million 1991 245... 596 2 ). 1992 358... 1 048 2 ). 1993 306... 1 169 2 ). 1994 180... 1 104 2 ). 1995 143... 1 169 2 ). 1996 117 88.. 1 394 2 ). 1997 87 110. 1 1 430 2 ) 9 2 ) 1998 66 108 4 6 1 208 2 ) 72 2 ) 1999 64 115 7 11 998 2 ) 98 2 ) 2000 62 94 9 11 835 2 ) 59 2 ) ) Saajia vuoden lopussa Mottagare vid årets slut Number of recipients at year-end 1991 6 900... 15 260 2 ). 1992 8 260... 23 810 2 ). 1993 5 760... 20 640 2 ). 1994 3 920... 22 580 2 ). 1995 3 390... 26 370 2 ). 1996 2 280 11 150.. 26 230 2 ). 1997 1 710 12 550. 110 25 440 2 ) 580 2 ) 1998 1 380 12 290 800 310 20 380 2 ) 1 550 2 ) 1999 1 470 11 810 1 090 360 12 720 1 270 2 ) 2000 1 230 9 830 1 190 250 9 980 760 2 ) Mk/pv Mk/dag FIM/day 2000 162,4 31,9 30,0 127,6 274,8 254,4 1 ) Sisältää omaehtoisen opiskelun tuen pitkäaikaistyöttömille (1.8.1997 31.12.1999) ja työttömille 1.8.1998 alkaen (koulutuspäiväraha). Inkluderar stöd för frivilliga studier till långtidsarbetslösa (1.8.1997 31.12.1999) och från 1.8.1998 till arbetslösa (utbildningsdagpenning). Includes financial support in respect of self-motivated studies for the long-term unemployed (between 1 August 1997 and 31 December 1999) and for the unemployed in general (as a training allowance, starting from 1 August 1998). 2 ) Saajia joulukuun aikana. Mottagare i december. Cumulative number of recipients in December. Lähteet Källor a d Kela FPA e f Työttömyyspäivärahat (1991 93), STM:n julkaisuja; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Työttömyyspäivärahat (arbetslöshetsdagpenningar) 1991 93, social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen STM:n tilastotiedote, Työttömyyskassojen maksamat etuudet; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Social- och hälsovårdsministeriets statistikmeddelande om förmåner från arbetslöshetskassorna; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen

66 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 19. Työttömyyspäivärahat ja työmarkkinatuet työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2000 Arbetslöshetsdagpenningar och arbetsmarknadsstöd efter arbetskraftsoch näringscentraler 2000 Unemployment allowance and labour market subsidy programme data analysed by employment and economic development centre, 2000 TE-keskus 1 ) Arbetskrafts- och näringscentral 1 ) Employment and economic development centre Maksetut etuudet Utbetalda förmåner Benefit expenditure Kaikkiaan, milj. mk Inalles, milj mk Total, FIM million Mk/17 64- vuotiaat Mk/17 64- åringar FIM/aged 17 64 Ansiopäivärahat Inkomstrelaterade dagpenningar Earningsrelated allowances Peruspäivärahat ja työmarkkinatuet Grunddagpenningar och arbetsmarknadsstöd Basic unemployment allowances and labour market subsidies Saajat 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries (year-end total) Kaikkiaan Inalles Total % 17 64- vuotiaista % av 17 64- åringar % of population aged 17 64 Ansiopäiväraha Inkomstrelaterad dagpenning Earningsrelated allowance Peruspäiväraha tai työmarkkinatuki Grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd Basic unemployment allowance or labour market subsidy Koko maa 2 ) Hela landet 2 ) Whole country 2 )... 13 090,3 3 920 7 767,5 5 322,8 308 491 9,2 136 203 172 288 Uudenmaan Nylands... 2 379,6 2 521 1 313,2 1 066,4 51 631 5,5 19 890 31 741 Varsinais-Suomen Egentliga Finlands... 1 019,8 3 359 624,5 395,3 3 ) 23 593 7,8 10 791 12 802 3 ) Satakunnan Satakunda... 766,0 5 105 489,0 277,0 17 592 11,7 8 323 9 269 Hämeen Tavastlands... 974,2 4 225 560,5 413,7 23 268 10,1 9 875 13 393 Pirkanmaan Birkalands... 1 229,9 4 259 755,8 474,1 28 761 10,0 13 465 15 296 Kaakkois-Suomen Sydöstra Finlands... 988,9 4 800 606,7 382,2 23 342 11,3 10 690 12 652 Etelä-Savon Södra Savolax.. 506,6 4 884 292,9 213,7 13 032 12,6 5 788 7 244 Pohjois-Savon Norra Savolax 759,0 4 780 435,5 323,5 19 497 12,3 8 232 11 265 Pohjois-Karjalan Norra Karelens... 595,2 5 524 330,5 264,7 14 865 13,8 6 164 8 701 Keski-Suomen Mellersta Finlands... 799,3 4 752 453,8 345,5 19 724 11,7 8 269 11 455 Etelä-Pohjanmaan Södra Österbottens... 419,3 3 522 248,3 171,0 10 604 8,9 4 880 5 724 Pohjanmaan Österbottens... 523,6 3 477 321,8 201,7 12 733 8,5 6 044 6 689 Pohjois-Pohjanmaan Norra Österbottens... 952,8 4 145 573,4 379,4 22 958 10,0 10 263 12 695 Kainuun Kajanalands... 373,2 6 637 250,6 122,6 8 946 15,9 4 810 4 136 Lapin Lapplands... 787,6 6 450 503,0 284,6 17 708 14,5 8 600 9 108 1 ) Työvoima- ja elinkeinokeskukset, ks. kartta liitteessä 12. Arbetskrafts- och näringscentraler, se kartan i bilaga 12. 2 ) Ne henkilöt ja heille maksetut etuudet, joiden TE-keskus on tuntematon, sisältyvät vain yhteissummaan. De personer och till dem utbetalda förmåner för vilka arbetskraftsoch näringscentralen inte är känd ingår i summan för hela landet. Where data about the employment and economic development centre was unavailable, beneficiaries and benefits have been included only in the totals for the whole country. 3 ) Luvusta puuttuvat tiedot Ahvenanmaan maakunnan osalta, koska perusturvan toteuttaminen ei kuulu Kelan tehtäviin. Uppgifter för landskapet Åland ingår inte, då FPA inte har hand om grundtryggheten på Åland. Does not include data for the Province of Åland, where the SII is not responsible for providing basic unemployment protection. Lähde: Kelan tilastot; Vakuutusvalvontavirasto. Källa: FPAs statistik; Försäkringsinspektionen.

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 67 1.6 Lapsiperheiden toimeentuloturva Lapsen perheille aiheuttamia kustannuksia pyritään tasaamaan eri tavoin. Lapsen elatuksen, huollon ja h oidon turvaamiseksi maksetaan äitiysavustusta, vanhempainpäivärahaa, pienten lasten hoidon tukea, lapsilisää, lapseneläkettä, elatustukea, sosiaalivakuutusetuuksiin liittyviä lapsikorotuksia ja vapaaehtoisten henkivakuutusten korvauksia sekä myönnetään elatusvelvollisuusvähennys verotuksessa. Lapseneläkkeet ja eläkkeiden lapsikorotukset sisältyvät eläketurvan taulukoihin, kun taas työttömyysturvaetuuksien lapsikorotukset työttömyysturvan taulukoihin. Lapsen syntymän (myös ottolapsen ottamisen) aiheuttamia kustannuksia korvataan äitiysavustuksella. Avustuksen voi ottaa tavarana tai rahana. Lapsen syntyessä vanhemmille maksetaan sairausvakuutuksen varoista vanhempainpäivärahaa (äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa). Työnantaja voi työehtosopimuksesta riippuen maksaa työntekijälleen palkkaa osalta äitiys- ja vanhempainvapaa-aikaa. Sairausvakuutuksen mukainen vanhempainpäiväraha maksetaan siinä tapauksessa palkanmaksuajalta työnantajalle. Pienten lasten hoidon tuella pyritään rahallisesti tukemaan alle kouluikäisen lapsen hoitojärjestelyjä vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Pienten lasten hoidon tukea maksetaan kotihoidon tukena tai yksityisen hoidon tukena. Tuki on vaihtoehto kunnan järjestämälle päivähoidolle. Lakisääteisen tuen lisäksi kunnilla voi olla omia tukijärjestelmiä (ns. kuntakohtaiset lisät). Kela maksaa lakisääteisen tuen sekä sopimuksen perusteella osan kuntien tuista. Jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta maksetaan lapsilisää. Etuuden suuruus on porrastettu perheen lapsiluvun mukaan. Lapsella on oikeus elatustukeen silloin, kun elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai lapselle ei ole vahvistettu elatusvelvollista. Elatusavun laiminlyöntitapauksissa elatusvelvollinen joutuu maksamaan tuen myöhemmin elatustuen maksajalle (sosiaalihuollosta vastaavalle kunnan toimielimelle). Lapsiperheiden toimeentuloa turvataan myös useilla a s u m i s e e n kohdistuvilla ja lapsen s a i- r a s t a m i s e e n tai v a m m a u t u m i s e e n liittyvillä etuuksilla. Viimeksi mainituista lapsen hoitotuki sekä sairausvakuutuksen erityishoitoraha esitetään myös vammais- ja terveysturvan taulukoissa. 1.6 Utkomstskydd för barnfamiljer Familjernas barnkostnader utjämnas av samhället på olika sätt. För underhåll, vård och skötsel av barn betalas moderskapsunderstöd, föräldradagpenning, stöd för vård av småbarn, barnbidrag, barnpension, underhållsstöd, barntillägg till socialförsäkringsförmånerna samt ersättningar från frivilliga livförsäkringar och beviljas skatteavdrag för underhållsplikt. Barnpensionerna och pensionernas barntillägg ingår i tabellerna över pensionsskyddet, medan barntillägg till arbetslöshetsförmåner ingår i tabellerna över arbetslöshetsförmåner. Av barnafödsel (även av adoption) orsakade kostnader ersätts med ett moderskapsunderstöd. Understödet kan lyftas i pengar eller varor. När barnet föds betalas föräldradagpenning (moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning) från sjukförsäkringen. Beroende av kollektivavtalet kan arbetsgivaren betala lön för en del av moderskaps- och föräldraledigheten. Föräldradagpenningen från sjukförsäkringen betalas i så fall till arbetsgivaren för löneutbetalningstiden. Stödet för vård av småbarn är avsett att ekonomiskt understödja ordnandet av vård för barn under skolåldern efter föräldradagpenningtiden. Det utges i form av stöd för hemvård eller stöd för privat vård. Stödet är ett alternativ till kommunalt ordnad dagvård. Utom det lagstadgade stödet kan kommunerna ha egna stödsystem (kommuntillägg). FPA utbetalar det lagstadgade stödet och enligt avtal en del av de kommunala bidragen. För varje barn under sjutton år betalas ett barnbidrag. Förmånens storlek graderas enligt antalet barn i familjen. Ett barn har rätt till underhållsstöd när den underhållsskyldige försummat att betala underhållsbidrag eller någon underhållsskyldig inte fastställts för barnet. När bidragsbetalningen försummats skall den underhållsskyldige senare ersätta stödbetalaren (kommunens socialvårdsorgan). Barnfamiljers utkomst tryggas även med hjälp av ett flertal förmåner som kan beviljas för boendet och för sjuka eller handikappade b arn. Av de sistnämnda presenteras vårdbidrag för barn samt specialvårdspenning från sjukförsäkringen även i tabellerna över handikapp- och sjukförmåner.

68 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 20. Lapsiperheiden toimeentuloturvaetuuksia 1 ) 1980 2000, milj. mk Utkomstskyddsförmåner för barnfamiljer 1 ) 1980 2000, milj mk Income maintenance benefits for families with children 1 ), 1980 2000 (FIM million) Vuosi År Year Äitiysavustukset Moderskapsunderstöd Maternity grant Sairausvakuutuksen vanhempainpäivärahat Föräldradagpenningar från sjukförsäkringen Parenthood allowances under NHI Sairausvakuutuksen erityishoitorahat 2 ) Specialvårdspenningar från sjukförsäkringen 2 ) Special care allowances under NHI 2 ) Pienten lasten hoidon tuet 3 ) Stöd för vård av småbarn 3 ) Child day care subsidies 3 ) Lapsilisät Barnbidrag Family allowance Elatustuet Underhållsstöd Child maintenance allowance Lapsen hoitotuet Vårdbidrag för barn Child disability allowance a b c d e f g 1980 26 439. 36 1 434 165 46 1981 24 476. 60 1 673 213 65 1982 35 1249. 102 1817 238 88 1983 35 1504 0 170 2235 252 98 1984 36 1644 1 180 2347.. 106 1985 36 1896 4 309 2480 303 117 1986 38 2021 6 454 2600 319 127 1987 41 2191 10 791 2795 318 175 1988 44 2451 14 994 3015 368 205 1989 48 2735 20 1249 3500 392 245 1990 49 3130 23 1726 4094 439 295 1991 56 3585 23 2110 4791 485 353 1992 57 3773 20 2866 5549 529 382 1993 56 3416 15 3073 5565 602 383 1994 56 3130 15 3199 9101 646 383 1995 58 3016 14 2995 8768 711 393 1996 55 2773 13 1946 8398 736 410 1997 56 2733 13 1900 8384 752 424 1998 53 2 713 13 2 099 8 353 757 411 1999 54 2 776 14 2 042 8 307 794 425 2000 53 2 845 14 2 013 8 247 829 439 1 ) Taulukko ei kata kaikkia etuuksia. Siitä puuttuvat mm. asumiseen kohdistuvat etuudet, lapseneläkkeet, lapsikorotukset, vapaaehtoisten henkivakuutusten korvaukset, kuntakohtaiset lasten hoidon tuet ja verotuksen elatusvelvollisuusvähennys. Tabellen omfattar inte alla förmåner. Där saknas bl a boendestödformer, barnpensioner, barntillägg, ersättningar från frivilliga livförsäkringar, kommunala barnavårdsstöd och skatteavdrag för underhållsskyldiga. Not all types of benefit are included in the Table (for example, housing benefits, orphans pensions, child increases, compensations paid on the basis of voluntary life assurance policies, separate municipal child day care subsidy schemes and tax deductions for child maintenance liabilities). 2 ) Lapsen sairaanhoito- ja kuntoutusavustus muuttui 1.10.1990 erityishoitorahaksi. Understödet för sjukvård och rehabilitering av barn ändrades 1.10.1990 till specialvårdspenning. The treatment and rehabilitation allowance for invalided children was on 1 October 1990 converted into the special care allowance. 3 ) Sisältää valtioneuvoston päätöksellä maksetun lasten kotihoidon tuen (vuosina 1980 86), lakisääteisen lasten kotihoidon tuen (vuodesta 1985 31.7.1997 saakka) ja lakisääteisen pienten lasten hoidon tuen (1.8.1997 alkaen). Inkluderar hemvårdsstöd för barn utgivna p g a statsrådsbeslut (åren 1980 86), lagstadgade hemvårdsstöd för barn (fr o m år 1985 till 31.7.1997) och lagstadgade stöd för vård av småbarn (fr o m 1.8.1997). Includes child home care allowances paid in accordance with a Council of State decision (in 1980 86), statutory child home care allowances paid from 1985 until 31 July 1997, and statutory child day care subsidies paid from 1 August 1997. Lähteet Källor a Valtion tilinpäätös (vuoteen 1993); Kela (vuodesta 1994) Statsbokslutet (till år 1993); FPA (från år 1994) b, c, g Kela FPA d Valtion tilinpäätös (vuoteen 1986); Kela (vuodesta 1985) Statsbokslutet (till år 1986); FPA (från år 1985) e Valtion tilinpäätös (vuoteen 1992); Kela (vuodesta 1993) Statsbokslutet (till år 1992); FPA (från år 1993) f Sosiaalihallitus; STAKES (vuodesta 1992) Socialstyrelsen; Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården STAKES (från år 1992)

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 69 1.7 Asumisen tuki 1.7 Stöd för boende Yhteiskunta tukee asumista sekä rahallisesti että palveluin. Asunnon hankkimista tai perusparantamista tuetaan myöntämällä lainaa tai lainaan korkotukea. Myös asunnon korjaamiseen ja kunnostukseen voi saada avustusta. Osa asuntolainojen koroista on verovähennyskelpoista. Asumista tuetaan myös suoraan asumiskustannuksia pienentävillä tuilla. Näitä ovat yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki, opintotuen asumislisä, sotilasavustuksen osana maksettava asumisavustus sekä majoituskorvaus työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevalle opiskelijalle. Näiden kaikkien toimeenpano (ansioturvana maksettavaa majoituskorvausta lukuunottamatta) kuuluu Kelalle. Palvelu- ja tukiasumista sekä perhe- ja laitoshoitoa järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat eriasteista huollollista tai hoidollista tukea asumisessaan (esim. vanhukset, vammaiset, päihdeongelmaiset). Samhället stöder boendet dels finansiellt och dels med service. För såväl bostadsköp som sanering (grundförbättring) av bostaden beviljas lån eller räntestöd för lån. Bidrag kan dessutom beviljas för reparationer och renovering av bostaden. En del av räntorna på bostadslån får avdras vid beskattningen. Stöd för boendet beviljas även med direkta bidrag som minskar boendekostnaderna. Det är fråga om allmänt bostadsbidrag, bostadsbidrag för pensionstagare, bostadstillägg till studiestöd, bostadsunderstöd i samband med militärunderstöd samt inkvarteringsersättning för studerande som får arbetskraftspolitisk utbildning. Alla dessa bidrag handhas av FPA (utom förtjänststödets ersättning för inkvartering). Serviceboende samt familje- och anstaltsvård ordnas för personer som behöver stöd för sitt boende i form av omvårdnad och skötsel (t ex åldringar, handikappade, missbrukare). Kuvio 19. Figur 19. Chart 19. Kelan maksamat asumisen tuet ja niiden suhde bruttokansantuotteeseen 1990 2000 Av FPA betalda stöd för boende i mark och i procent av bruttonationalprodukten 1990 2000 Housing subsidies paid by the SII: Benefit expenditure and its share of GDP, 1990 2000 Mrd. mk (vuoden 2000 rahana) Mrd mk (2000 års penningvärde) FIM billion (at 2000 prices) % 5 4 3 1,0 0,8 0,6 Opintotuen asumislisä Bostadstillägg till studiestöd Students housing supplement Eläkkeensaajien asumistuki Bostadsbidrag för pensionstage Pensioners housing allowance Yleinen asumistuki Allmänt bostadsbidrag General housing allowance 2 1 0,4 0,2 Asumisen tukien suhde BKT:een Boendestöden i%av BNP Housing subsidies as a share of GDP 1990 1995 2000 Lähde: Källa: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito; Kelan tilastot. Statistikcentralen, Nationalräkenskaper; FPAs statistik.

70 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 21. Asumisen suorat tuet 1990 2000 Direkt stöd för boende 1990 2000 Cash benefits related to housing, 1990 2000 Vuosi År Year Yhteensä Sammanlagt Total Yleinen asumistuki Allmänt bostadsbidrag General housing allowance Eläkkeensaajien asumistuki 1 ) Bostadsbidrag för pensionstagare 1 ) Pensioners housing allowance Opintotuen asumislisä Bostadstillägg till studiestöd Students housing supplement Sotilasavustuksen asumisavustus Bostadsunderstöd till militärunderstöd Conscripts housing assistance a b c d Vuoden aikana maksetut tuet, milj. mk Under året utbetalda bidrag och stöd, milj mk Annual expenditure, FIM million 1990 1 803 957 555 292 2 ).. 1991 2 260 1 280 657 324 2 ).. 1992 3 090 1 870 837 382 2 ).. 1993 3 316 1 900 920 496 2 ).. 1994 4 022 2 413 1 007 579 2 ) 22,6 2 ) 1995 4 298 2 585 1 068 609 2 ) 36,3 1996 4 009 2 254 1 112 604 2 ) 39,1 1997 3 947 2 122 1 161 620 2 ) 44,4 1998 4 450 2 559 1 231 615 2 ) 46,0 1999 4 841 2 891 1 304 603 2 ) 43,6 2000 4 989 2 708 1 366 869 2 ) 46,3 Tukea saaneet ruokakunnat 31.12. Mottagarhushåll 31.12 Households receiving benefit at year-end 1994.. 227 560 145 700 95 710 3 ) 6 310 4 ) 1995.. 213 820 146 840 105 070 3 ) 8 230 4 ) 1996.. 191 880 146 360 109 250 3 ) 8 220 4 ) 1997.. 184 610 148 750 91 840 3 ) 8 700 4 ) 1998.. 205 590 150 900 93 830 3 ) 8 700 4 ) 1999.. 207 000 152 680 92 200 3 ) 8 600 4 ) 2000.. 170 350 154 140.. 3 ) 8 380 4 ) Henkilöitä tuen piirissä 31.12. Av stöden omfattade personer 31.12 Persons in households receiving benefit at year-end 1994.. 571 770 162 450 95 710 3 ) 7 880 4 ) 1995.. 519 900 163 660 105 070 3 ) 9 980 4 ) 1996.. 450 730 163 520 109 250 3 ) 9 780 4 ) 1997.. 424 130 166 580 91 840 3 ) 10 260 4 ) 1998.. 443 730 169 020 93 830 3 ) 10 030 4 ) 1999.. 435 570 170 500 92 200 3 ) 9 950 4 ) 2000.. 367 470 171 770 144 910 3 ) 9 770 4 ) 1 ) Henkilöitä tuen piirissä -käsite tarkentunut edellisestä vuosikerrasta. 4 ) Vuoden aikana avustusta saaneet. Begreppet»av stöden omfattade personer» har preciserats jämfört med föregående år. Understödstagare under året. 2 ) Vain uuden sotilasavustuslain mukaiset asumisavustukset. Enbart bostadsunderstöd enligt den nya lagen om militärunderstöd. 3 ) Lukuvuoden aikana asumislisää saaneet (numerosarjat alkavat lukuvuodesta 1993/94). Mottagare av bostadstillägg under läsåret (sifferserierna börjar från läsåret 1993/94). Huom. 1.5.2000 alkaen samassa asunnossa voi asua 1 ) yksi tai useampia asumislisän saajia, 2 ) asumislisän ja yleisen asumistuen saajia ja 3 ) asumislisän/yleisen asumistuen saajia ja asumisen tuen ulkopuolella olevia. Anm I samma bostad kan fr o m 1.5.2000 bo 1 ) en eller flera mottagare av bostadstillägg, 2 ) mottagare av bostadstillägg och allmänt bostadsbidrag och 3 ) mottagare av bostadstillägg/allmänt bostadsbidrag och personer som inte har boendestöd. N.B. Since 1 May 2000, the following combinations of individuals can be considered to be sharing a dwelling: 1 ) one or several recipients of the housing supplement; 2 ) persons receiving the general housing allowance and others receiving the housing supplement; and 3 ) persons receiving the housing supplement or the general housing allowance and persons not receiving any housing benefits. Lähteet Källor a Asumistuki ja asumistuen saajat joulukuussa 1993, selvitys 4/1994, Ympäristöministeriö; Kela (vuodesta 1994) Miljöministeriets utredning 4/1994 om bostadsbidrag och bidragstagare i december 1993; FPA (fr o m 1994) b, d Kela FPA c Opintotuki 1992 93, Vuosikertomus 1992, Valtion opintotukikeskus; Kelan opintotukikeskus; Päätösrekisteritilastot lukuvuodelta 1993 94, 1994 95, 1995 96 ja 1996 97, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot Studiestödet 1992 93, Statens studiestödscentrals årsberättelse 1992; FPAs studiestödscentral; FPAs studiestödscentrals beslutsregisterstatistik för läsåren 1993 94, 1994 95, 1995 96 och 1996 97; FPAs statistik

SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 71 1.8 Opiskelijoiden toimeentuloturva Opiskeluaikaista toimeentuloa yhteiskunta pyrkii tukemaan eri tavoin. Valtion rahoittama opintotuki on päätoimisen omaehtoisen opiskelun yleinen tukimuoto. Sen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Erorahajärjestelmän kautta voidaan maksaa ammattikoulutusrahaa työ- tai virkasuhteessa olevalle, joka siirtyy palkattomalle virkavapaalle omaehtoisen koulutuksen ajaksi, osittaista ammattikoulutusrahaa vuorotteluvapaalle omaehtoiseen koulutukseen siirtyvälle sekä erorahan aikuiskoulutuslisää henkilölle, joka työpaikan menetettyään hakeutuu koulutukseen ammattitaitoaan parantaakseen. Erorahajärjestelmän etuuksien maksajina ovat Koulutus- ja erorahasto sekä valtio (valtiokonttori). Myös maatalousyrittäjillä on oma opintorahajärjestelmänsä. Työelämästä opiskelemaan lähtevien aikuisten toimeentuloturva uudistui elokuusta 2001 alkaen. Työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista ammatillista koulutusta alettiin tukea Koulutus- ja erorahaston myöntämällä aikuiskoulutustuella. Mahdollisen opintolainan valtiontakauksen myöntää Kela. Aikuiskoulutustuki korvaa siirtymäkauden jälkeen Kelan maksaman aikuisopintotuen ja Koulutus- ja erorahaston myöntämän ammattikoulutusrahan. Työvoimaviranomaisten järjestämä aikuiskoulutus on tarkoitettu pääasiassa työttömille. Työvoimakoulutuksen aikaisen toimeentulon voi saada koulutustukena työttömyyskassoilta (ansioturva) tai koulutus- ja työmarkkinatukena Kelalta (perusturva). Nämä etuudet sisältyvät myös työttömien toimeentuloturvaa koskeviin tilastoihin. Työttömät voivat saada tukea (koulutuspäivärahaa) omaehtoisen, ammatillisia valmiuksia edistävän opiskelun ajalta. Työttömyyskassat huolehtivat ansioturvana maksettavan koulutuspäivärahan maksamisesta jäsenilleen, perusturvana maksettavasta koulutuspäivärahasta huolehtii puolestaan Kela. Koulutuspäivärahat sisältyvät myös työttömyysturvatilastoihin. Kela maksaa koulumatkatukea lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville. Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Tuet maksetaan valtion varoista. Yleisenä perhe-eläkkeenä Kela maksaa koululaiseläkettä 18 20-vuotiaalle orvolle, jos tämä opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa. Koululaiseläkkeet ovat mukana myös eläketurvan taulukoissa. Toimeentulon turvaksi kuntoutusrahaa maksetaan usealta taholta (Kela, työeläkejärjestelmä, tapaturmaja liikennevakuutus, työvoimahallinto) vajaakuntoisille, jotka osallistuvat työkykyä ylläpitävään tai parantavaan koulutukseen. 1.8 Utkomstskydd för studerande Samhället försöker på olika sätt trygga utkomsten för studerande. Den allmänna formen av stöd för heltidsstudier är det statsfinansierade studiestödet, som FPA har hand om. Genom avgångsbidragssystemet kan betalas en yrkesutbildningspenning till anställda som för frivilliga studier tar tjänstledigt utan lön eller får partiell yrkesutbildningspenning för alterneringsledighet samt ett vuxenutbildningstillägg till arbetslösa personer som genomgår utbildning för att förbättra sina yrkeskunskaper. Utbetalare av förmåner från avgångsbidragssystemet är utbildnings- och avgångsbidragsfonden och staten (statskontoret). Lantbruksföretagarna har sitt eget studiepenningssystem. Utkomstskyddet för vuxna som är ute i arbetslivet och börjar studera har reviderats. Från och med augusti 2001 kan löntagare och företagare som genomgår frivillig yrkesutbildning beviljas vuxenutbildningsstöd av Utbildnings- och avgångsbidragsfonden. Eventuell statsgaranti för studielån beviljas av FPA. Vuxenutbildningsstödet ersätter efter en övergångsperiod vuxenstudiestödet, som utges av FPA, och yrkesutbildningspenningen, som beviljas av Utbildnings- och avgångsbidragsfonden. Arbetskraftsmyndigheterna ordnar vuxenutbildning som huvudsakligen är avsedd för arbetslösa. I utkomstbidrag vid arbetskraftsutbildning kan man få utbildningsstöd från arbetslöshetskassorna (förtjänstskydd), eller utbildningsstöd eller arbetsmarknadsstöd från FPA (grundtrygghet). Dessa förmåner ingår också i statistiken över utkomstskydd för arbetslösa. Arbetslösa kan få stöd (utbildningsdagpenning) för frivilliga studier som främjar yrkesfärdigheterna. Arbetslöshetskassorna sköter utbetalningen av dagpenningen till sina medlemmar (förtjänstskydd), medan FPA har hand om utbetalningen till icke-medlemmar (grundskydd). Utbildningsdagpenningarna ingår även i statistiken om arbetslöshetsförmåner. FPA betalar stöd för skolresor till gymnasie- och yrkesläroanstaltselever i ersättning för kostnaderna för dagliga skolresor. Skolresestöden betalas av statens medel. I allmän familjepension betalar FPA studiepension till föräldralösa 18 20-åringar som ägnar sig åt studier på heltid eller yrkesutbildning. Studiepensionerna är också inkluderade i pensionsskyddstabellerna. Rehabiliteringspenning för tryggande av utkomsten betalas av olika instanser (FPA, arbetspensionssystemet, olycksfalls- och trafikförsäkringen, arbetskraftsförvaltningen) till handikappade som deltar i utbildning för att bevara eller förbättra arbetsförmågan.

72 SUOMEN SOSIAALITURVA JA KELA 22. Opiskelijoiden toimeentuloturvaetuuksia 1990 2000 Utkomstskyddsförmåner för studerande 1990 2000 Income security benefits paid to students, 1990 2000 Vuoden aikana Under året During the year Opintotuki 1 ) Studiestöd 1 ) Student financial aid 1 ) Normaali opintoraha Normal studiepenning Ordinary study grant Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature students Työvoimapoliittinen koulutus Arbetskraftspolitisk utbildning Labour market training Perusturva Grundskydd Basic benefits Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Työmarkkinatuki 2 ) Arbetsmarknadsstöd 2 ) Labour market subsidy 2 ) Ansioturva Förtjänstskydd Earningsrelated benefits Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Koulutuspäiväraha 3 ) Utbildningsdagpenning 3 ) Training allowance 3 ) Perusturva Grundskydd Basic benefits Ansioturva Förtjänstskydd Earningsrelated benefits Koululaiseläke Studiepension Orphan s pension for students Kuntoutusraha 4 ) Rehabiliteringspenning 4 ) Rehabilitation allowance 4 ) Erorahan aikuiskoulutuslisä Avgångsbidragets vuxenutbildningstillägg Redundancy pay/ Training supplement Ammattikoulutusraha 5 ) Yrkesutbildningspenning 5 ) Vocational training allowance 5 ) Koulumatkatuki 6 ) Skolresestöd 6 ) School transportation subsidy 6 ) a b c d e f g h i j k l Milj. mk Milj mk FIM million 1990 826 6 ) 96 6 )..... 23 7 ). 9. *. 1991 1 006 6 ) 250 6 ) 245. 596.. 16 7 ). 27 76*. 1992 1 360 6 ) 408 6 ) 358. 1 048.. 12 7 ) 214 73 141*. 1993 1 613 6 ) 374 6 ) 306. 1 169.. 14 7 ) 241 77 102*. 1994 2 037 6 ) 249 6 ) 180 79 1 104.. 15 7 ) 227 67 59*. 1995 2 388 6 ) 199 6 ) 143 166 1 169.. 15 7 ) 199 54 44*. 1996 2 330 6 ) 154 6 ) 117 424 1 394.. 15 7 ) 166 45 40*. 1997 2 408 6 ) 114 6 ) 87 524 1 430 1 9 16 7 ) 149 35 36* 44 1998 2 557 6 ) 85 6 ) 66 522 1 208 6 72 16 6 ) 116 24 35* 123 1999 2 584 6 ) 72 6 ) 64 568 998 11 98 15 6 ) 111 20 38* 132 2000 2 520 6 ) 69 6 ) 62 472 835 11 59 15 6 ) 111 20 36* 139 Etuuden saajia vuoden aikana Förmånstagare under året Recipients during the year 1994 272 310 7 ) 22 210 7 )17 320 10 870 54 090.. 4 660 8 ) 11 490 13 100 8400*. 1995 290 040 7 ) 17 280 7 )13150 23 790 63 240.. 4 590 8 ) 10 910 10 500 6040*. 1996 285 230 7 ) 13 640 7 ) 9 970 41 860 66 910.. 4 770 8 ) 10 890 8 500 5540*. 1997 293 040 7 ) 10 290 7 ) 7 470 49 520 69 560 110 580 4 910 8 ) 11 840 6 370 5 500* 9 ) 1998 302 720 7 ) 7 390 7 ) 5 980 50 980 57 480 420 2 060 4 740 8 ) 12 190 4 480 5 600* 51 360 9 ) 1999 316 680 7 ) 6 640 7 ) 5 470 52 140 45 770 600 2 520 4 580 8 ) 12 100 3 680 5 800* 54 870 9 ) 2000 321 400 7 ) 6 000 7 ) 5 140 45 700 38 870 690 1 750 4 490 8 ) 11 890 3 730 5 840* 54 640 9 ) 1 ) Asumislisä ei sisälly markkamääriin (ks. taul. 21). Bostadstillägg ingår inte i beloppen (se tabell 21). Housing supplements only included in recipient totals (see Table 21). 2 ) Sisältää työmarkkinatuen markkamäärien lisäksi myös työmarkkinatuella opiskelevan ylläpito- ja majoituskorvaukset. Inkluderar ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd. In addition to regular labour market subsidy payments, also includes maintenance and accommodation allowances paid to persons financing their studies with labour market subsidy. 3 ) Sisältää omaehtoisen opiskelun tuen pitkäaikaistyöttömille (1.8.1997 31.12.1999) ja työttömille 1.8.1998 alkaen (koulutuspäiväraha). Inkluderar stöd för frivilliga studier till långtidsarbetslösa (1.8.1997 31.12.1999) och från 1.8.1998 till arbetslösa (utbildningsdagpenning). Includes financial support in respect of self-motivated studies for the long-term unemployed (between 1 August 1997 and 31 December 1999) and for the unemployed in general (as the training allowance, starting from 1 August 1998). 4 ) Kuntoutusraha Kelan vajaakuntoisille antaman ammatillisen kuntoutuksen ajalta. Rehabiliteringspenning under yrkesinriktad FPA-rehabilitering för handikappade. Rehabilitation allowance paid during vocational rehabilitation organized by the SII for persons with impaired functional ability. 5 ) Sisältää myös vuorotteluvapaan ajalta maksetut osittaiset ammattikoulutusrahat ja näiden saajat. Inkluderar för alterneringstid utgivna partiella yrkesutbildningspenningar, jämte mottagare. Includes so-called partial vocational training grants payable to persons on job alternation leave. 6 ) Koulumatkatukea alettiin maksaa 1.7.1997 lukien. Skolresestöd började utges 1.7.1997. Available since 1 July 1997. 7 ) Lukuvuoden aikana opintotukea saaneet (numerosarjat alkavat lukuvuodesta 1993/94). Mottagare av studiestöd under läsåret (sifferserierna börjar från läsåret 1993/94). 8 ) 31.12. At year-end. 9 ) Lukuvuoden aikana tukea saaneet (aikasarja alkaa lukuvuodesta 1996/97). Stödtagare under läsåret (tidsserien börjar från läsåret 1996/97). Lähteet Källor a, b Opintotuki 1992 93, Vuosikertomus 1992, Valtion opintotukikeskus; Päätösrekisteritilasto lukuvuodelta 1993 94, 1994 95, 1995 96 ja 1996 97, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot Studiestödet 1992 93, Årsberättelse 1992, Statens studiestödscentral; Beslutsregisterstatistik för läsåren 1993 94, 1994 95, 1995 96 och 1996 97, FPAs studiestödscentral; FPAs statistik c, d, f, Kela FPA h, i, l Kela FPA e, g, j, k Työttömyyspäivärahat, STM:n julkaisuja; Koulutus- ja Erorahaston toimintakertomukset; Valtiokonttori; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto Arbetslöshetsdagpenningar, social- och hälsovårdsministeriets publikationer; Utbildnings- och avgångsbidragsfondens verksamhetsberättelser; Statskontoret; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen

KELAN ELÄKKEET 73 2 Kelan eläkkeet Pensioner från FPA 2.1 Yleistä Kansaneläkelainsäädäntö käsittää kansaneläkelain, eläkkeensaajien asumistukilain, perhe-eläkelain, rintamasotilaseläkelain ja lain ulkomaille maksettavasta rintamalisästä sekä näihin lakeihin liittyvät muut säännökset. Kansaneläkelainsäädännön kehitystä selostetaan liitteessä 1 ja vuoden 2000 aikana toteutuneita lainmuutoksia liitteessä 8. EY-lainsäädäntö ja sosiaaliturvasopimukset aiheuttavat poikkeuksia lakien määräyksiin. 2.1 Allmänt Folkpensionslagstiftningen omfattar folkpensionslagen, lagen om bostadsbidrag för pensionstagare, familjepensionslagen, lagen om frontmannapension och lagen om betalning av fronttillägg utomlands samt vissa tillhörande författningar. Folkpensionssystemets utveckling presenteras i bilaga 1 och för de lagändringar som genomförts år 2000 redogörs i bilaga 8. EG-lagstiftningen och avtalen om social trygghet orsakar avvikelser från lagarnas stadganden. Perusedellytykset Kansaneläkelainsäädäntö. Kansaneläkkeeseen on oikeus Suomessa asuvilla henkilöillä. Suomessa asuminen määritellään asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa. Suomen kansalaisella on oikeus kansaneläkkeeseen, jos hän on 16 vuotta täytettyään asunut Suomessa vähintään kolme vuotta. Ulkomaan kansalaiselle eläke voidaan myöntää hänen asuttuaan Suomessa viimeiset viisi vuotta. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää ilman näitä asumisaikoja alle 21-vuotiaana Suomessa asuessaan työkyvyttömäksi tulleelle. Perhe-eläkkeeseen on oikeus Suomessa asuvalla leskellä ja lapsella. Lisäksi edellytetään, että edunjättäjä asui kuollessaan Suomessa. Edunjättäjän ja lesken asumisaikavaatimukset ovat samat kuin kansaneläkkeissä. Lapsilla näitä vaatimuksia ei ole. Jos kansan- tai perhe-eläkettä saava henkilö muuttaa ulkomaille asumaan, eläkettä maksetaan vuoden ajan muutosta, jos eläkkeensaaja on asunut Suomessa vähintään vuoden ajan ennen eläkkeen alkamista. Eläkettä maksetaan pitempään, jos eläkkeensaaja on välittömästi ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa 10 vuotta tai jos ulkomailla asuminen on välttämätöntä eläkkeensaajan tai hänen lähiomaisensa sairauden vuoksi. Allmänna förutsättningar Folkpensionslagstiftningen. För rätt till folkpension krävs att man är bosatt i Finland. Bosättning i Finland definieras i lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet. En finsk medborgare har rätt till folkpension om han bott i Finland minst tre år efter 16 års ålder. En utländsk medborgare som flyttat till Finland kan beviljas pension efter att ha varit bosatt i landet de senaste fem åren. Invaliditetspension kan utan dessa bosättningskrav beviljas den som medan han bott i Finland blivit arbetsoförmögen före 21 års ålder. Rätt till familjepension har efterlevande make och barn som bor i Finland, förutsatt att förmånslåtaren bodde i Finland vid sin död. För både förmånslåtaren och den efterlevande maken gäller samma krav på bosättningstid som i fråga om folkpension. Sådana villkor gäller inte för barn. Till folk- eller familjepensionstagare som flyttar utomlands betalas pensionen i ett års tid, om pensionstagaren bott i Finland minst ett år före pensionens början. Därefter kan utbetalningen förlängas, om pensionstagaren bott i Finland tio år omedelbart innan pensionen började utges eller om utlandsvistelsen är nödvändig på grund av sjukdom hos pensionstagaren eller en nära anhörig.

74 KELAN ELÄKKEET Suomessa asuvat pakolaiset ja valtiottomat rinnastetaan Suomen kansalaisiin kansaneläke- ja perheeläkelakia sovellettaessa. Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä myönnetään Suomessa asuvalle henkilölle, jolla on rintamalisään oikeuttava tunnus. Myös ulkomailla asuvalle henkilölle voidaan maksaa rintamalisää, jos hän saa kansaneläkettä Suomesta. Ulkomaille maksettava rintamalisä myönnetään kansalaisuudesta riippumatta ulkomailla asuvalle tunnuksen omaavalle henkilölle, joka ei saa Suomesta kansaneläkettä. EY-lainsäädännön ja sosiaaliturvasopimusten vaikutus. EY-lainsäädäntö ja Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset aiheuttavat poikkeuksia asumiseen perustuvaan eläketurvaan. EY-säännökset koskevat EU/ETA-työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus koskee lähinnä niitä EU/ETA-alueella asuvia pohjoismaiden kansalaisia (ei-työntekijät), joihin ei sovelleta EY-lainsäädäntöä. Kahdenvälisillä sosiaaliturvasopimuksilla annetaan vastavuoroisesti oikeus toisen sopimusmaan eläkkeisiin. I Finland bosatta flyktingar och statslösa personer jämställs med finska medborgare vid tillämpning av folk- och familjepensionslagarna. Fronttillägg och extra fronttillägg beviljas i Finland bosatta personer som har ett tecken som berättigar till fronttillägg. Även utomlands bosatta personer kan få fronttillägg om de har finländsk folkpension. Fronttillägg till utlandet beviljas oavsett medborgarskap utomlands bosatta personer som innehar ett tecken och inte får finländsk folkpension. Verkan av EG-lagstiftningen och avtalen om social trygghet. EG-lagstiftningen och de trygghetsavtal Finland ingått medför avvikelser i det bosättningsbaserade pensionsskyddet. EG-bestämmelserna avser EU/EES-arbetare och deras familjer. Den nordiska konventionen om social trygghet avser närmast de inom EU/EES-området bosatta nordiska medborgare (icke-arbetstagare) som inte omfattas av EG-lagstiftningen. Bilaterala trygghetsavtal berättigar till det andra landets pensioner. Eläke-etuudet Eläkkeet Kelan maksamia eläkkeitä ovat kansaneläkkeet ja yleiset perhe-eläkkeet. Kansaneläkkeenä maksetaan vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä ja työttömyyseläkettä. Vuodesta 1997 alkaen henkilö on voinut saada pelkästään eläkkeensaajien asumistukea, eläkkeensaajien hoitotukea tai rintamalisää, vuodesta 2001 alkaen myös pelkkää lapsikorotusta. Myös näiden saajat on tässä vuosikirjassa luettu kansaneläkkeen saajiksi. Vanhuuseläke myönnetään varhennettuna 60 64-vuotiaalle henkilölle. Eläke säilyy nimeltään ja suuruudeltaan varhennettuna vanhuuseläkkeenä henkilön täytettyä 65 vuotta. varsinaisessa 65 vuoden vanhuuseläkeiässä. lykättynä henkilön siirrettyä eläkkeensä alkamisajankohdan varsinaista 65 vuoden vanhuuseläkeikää myöhemmäksi. Työkyvyttömyyseläke myönnetään 16 64-vuotiaalle henkilölle, joka ei kykene tekemään tavallista työtään tai läheisesti siihen verrattavaa työtä, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana (varsinainen työkyvyttömyyseläke). Pysyvästi sokeaa, liikuntakyvytöntä tai muutoin sairauden vuoksi avutonta Pensionsförmåner Pensioner Folkpension och allmän familjepension betalas av FPA. I f olkpension utges ålderdomspension, invaliditetspension och arbetslöshetspension. Från år 1997 har en person kunnat få enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg, från år 2001 även enbart barntillägg. Även dessa personer räknas i denna årsbok som folkpensionstagare. Ålderdomspension beviljas som förtida pension till 60 64-åringar. Benämning och belopp bibehålls oförändrade när pensionstagaren fyller 65 år. som egentlig ålderdomspension vid 65 års ålder. som senarelagd ålderdomspension när pensioneringen uppskjuts till efter 65 år. Invaliditetspension beviljas 16 64-årig person som inte förmår utföra sitt sedvanliga arbete eller därmed jämförligt arbete som med beaktande av hans ålder, yrkesskicklighet och övriga omständigheter bör anses vara lämpligt och trygga en skälig utkomst (egentlig invaliditetspension). Den som är varaktigt blind, oförmögen att röra sig eller annars hjälplös p g a sjukdom anses

KELAN ELÄKKEET 75 pidetään aina työkyvyttömänä. Eläke voidaan myöntää toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. alle 18-vuotiaalle ei työkyvyttömyyseläkettä myönnetä, ennen kuin hänen kuntoutumismahdollisuutensa on selvitetty. Ammatillisen kuntoutuksen ajalta vajaakuntoiselle nuorelle maksetaan nuoren kuntoutusrahaa (ks. s. 173). yksilöllisenä varhaiseläkkeenä 60 64-vuotiaalle henkilölle, jonka työkyky on pysyvästi siinä määrin heikentynyt, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää jatkavan ansiotyötään. Työkykyä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi ikääntymisen vaikutukset, ammatissaolon pitkäaikaisuus, työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet. Eläke myönnetään toistaiseksi. Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja nousi vuoden 2000 alusta 60 vuoteen. Koska vuonna 1943 tai sitä ennen syntyneillä alaikäraja on edelleen 58 vuotta, uusi alaikäraja toteutuu vasta 2004. Yksilöllinen varhaiseläke myönnetään lievemmin sairausperustein kuin varsinainen työkyvyttömyyseläke. Henkilö, joka saa täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä Kelasta, voi työllistyessään jättää eläkkeensä lepäämään (eläkeoikeus säilyy). Tältä ajalta hänelle maksetaan erityisvammaistuen suuruista vammaistukea. Jos yksilöllistä varhaiseläkettä saava palaa työelämään, eläke (työtulon suuruudesta riippuen) puolitetaan tai jätetään lepäämään. Työttömyyseläke myönnetään 60 64-vuotiaalle pitkäaikaisesti työttömälle henkilölle, joka täyttää työhistoriaedellytyksen (vähintään 5 vuoden työssäolo eläkettä edeltäneen 15 kalenterivuoden aikana). Lisäksi edellytetään, että henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa työttömyysturvalain mukaisen enimmäisajan ja on työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Eläke myönnetään toistaiseksi. Useaa kansaneläkettä ei voi saada samanaikaisesti. Työkyvyttömyyseläke ja työttömyyseläke lakkaavat 65-vuotiaana, kun vanhuuseläkeoikeus alkaa. Perhe-eläkkeenä maksetaan leskeneläkettä ja lapseneläkettä. Leskeneläke myönnetään alle 65-vuotiaalle mies- tai naispuoliselle leskelle. Lisäksi edellytetään, että edunjättäjä oli alle 65-vuotias avioliittoa solmittaessa. Leskellä on eläkeoikeus, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa. alltid arbetsoförmögen. Pensionen kan beviljas tillsvidare eller i form av rehabiliteringsstöd för viss tid. den som är under 18 år beviljas inte invaliditetspension förrän hans rehabiliteringsmöjligheter utretts. Rehabiliteringspenning för unga betalas till handikappade ungdomar under tiden för yrkesinriktad rehabilitering (se sid 173). som individuell förtidspension till en 60 64-åring vars arbetsförmåga varaktigt är så nedsatt att han inte skäligen kan förväntas fortsätta att förvärvsarbeta. Vid bedömning av arbetsförmågan beaktas sjukdom, lyte eller skada, åldersfaktorer, tiden i yrket, påfrestning och slitage i arbetet samt arbetsförhållandena. Pensionen beviljas tillsvidare. Nedre åldersgränsen för mottagare av individuell förtidspension steg till 60 år i början av år 2000. Eftersom nedre åldersgränsen alltjämt är 58 år för personer födda 1943 eller tidigare införs den nya åldersgränsen först 2004. Den individuella förtidspensionen beviljas på lindrigare sjukdomskriterier än den egentliga invaliditetspensionen. Den som har full invaliditetspension från FPA kan när han får arbete lämna sin pension vilande (rätten till pension kvarstår). För denna tid betalas ett handikappbidrag av samma storlek som specialhandikappbidraget. Pensionen för den som har individuell förtidspension och återgår till arbetslivet halveras eller lämnas vilande (beroende på arbetsinkomsten). Arbetslöshetspension beviljas 60 64-åriga långtidsarbetslösa personer som har den arbetshistoria som förutsätts (minst 5 års arbete under de 15 kalenderåren närmast före pensioneringen). Dessutom krävs att personen i fråga har fått arbetslöshetsdagpenning för maximitiden enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa och är anmäld som arbetslös arbetssökande hos arbetskraftsbyrån. Pensionen beviljas tillsvidare. En försäkrad kan inte ha flera folkpensioner samtidigt. Invaliditetspensionen och arbetslöshetspensionen indras när pensionstagaren fyllt 65 år och får rätt till ålderdomspension. Familjepensionen omfattar efterlevandepension och barnpension. Efterlevandepension beviljas efterlevande makar som inte fyllt 65 år. Vidare förutsätts att förmånslåtaren var under 65 år när äktenskapet ingicks. Efterlevande har rätt till pension om han/hon har eller har haft gemensamt barn med förmånslåtaren.

76 KELAN ELÄKKEET Muilta leskiltä edellytetään, että leski oli kuolemantapauksen sattuessa täyttänyt 50 vuotta avioliitto oli kestänyt vähintään 5 vuotta avioliitto oli solmittu, ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta. Ennen 1.7.1950 syntyneet naiset saavat eläkkeen kuitenkin lievemmin perustein. Eläkkeen saamisen edellytykset poikkeavat edellä esitetystä, jos edunjättäjä on kuollut ennen 1.7.1990. Leskeneläkkeenä maksetaan alkueläkettä 6 kuukauden ajalta edunjättäjän kuolemasta ja sen jälkeen jatkoeläkettä. Perhe-eläkettä ei makseta samalta ajalta kuin kansaneläkettä. (Kansaneläkettä vastaavat etuudet ulkomailta rinnastetaan Suomesta maksettuihin eläkkeisiin.) Leskellä on kuitenkin oikeus alkueläkkeeseen siltä osin kuin se olisi kansaneläkettä suurempi. 50 vuotta täyttänyt leski voi avioitua menettämättä leskeneläkettään. Lapseneläkettä maksetaan alle 18-vuotiaalle lapselle, jonka toinen tai molemmat vanhemmat tai huoltajat ovat kuolleet. Myös 18 20-vuotias orpo on oikeutettu lapseneläkkeeseen, jos hän opiskelee päätoimisesti tai on ammatillisessa koulutuksessa (koululaiseläke). Täysorpo saa kaksi erillistä eläkettä, erikseen kummankin vanhemman jälkeen. För andra efterlevande gäller som villkor att han/hon fyllt 50 år vid tidpunkten för dödsfallet äktenskapet varat minst 5 år äktenskapet ingåtts innan den efterlevande maken fyllt 50 år. Kvinnor födda före 1.7.1950 får dock efterlevandepension på lindrigare grunder. Pensionsgrunderna avviker från de ovan angivna ifall förmånslåtaren har avlidit före 1.7.1990. Efterlevandepensionen utges som begynnelsepension för de första 6 månaderna efter förmånslåtarens död och därefter som fortsättningspension. Familjepension betalas inte ut för samma tid som folkpension. (Utländska förmåner jämställs med motsvarande pensioner från Finland.) Efterlevande make har dock rätt till begynnelsepension i den mån den överstiger folkpensionen. Efterlevande make som fyllt 50 år kan gifta sig utan att mista efterlevandepensionen. Barnpension betalas till barn under 18 år om den ena eller vardera föräldern eller vårdnadshavaren avlidit. Barn som ägnar sig åt heltidsstudier eller yrkesutbildning får dock förmånen till 21 år (studiepension). Föräldralösa barn får två pensioner, en efter vardera föräldern. Muut etuudet Ulkomaille maksettava rintamalisä. Rintamalisään on oikeus ulkomailla asuvalla rintamasotilaalla, rintamapalvelukseen, linnoitustöihin tai miinanraivaustehtäviin osallistuneella sekä vuoden 1918 sodan veteraanilla, joka ei saa kansaneläkettä. Rintamalisä maksetaan kaksi kertaa vuodessa ja sen kokonaismäärä vuonna 2000 oli 2 712 markkaa. Övriga förmåner Utlandsfronttillägg. Rätt till fronttillägg har personer som varit frontmän eller deltagit i fronttjänst, befästningsarbete eller minröjning eller är veteraner från 1918 års krig och som bor utomlands och inte har folkpension. Tillägget betalas ut två gånger om året och totalbeloppet uppgick till 2712 mark år 2000. Eläkkeiden rakenne ja suuruus Suomen kokonaiseläkejärjestelmä muuttui vuoden 1996 alusta. Siitä alkaen kansaneläke on ollut pienehköä työeläkettä saavan lisäturva tai täysin ilman työeläkettä olevan ainoa eläketurva. Kansaneläkettä ei makseta ollenkaan, kun työeläke ylittää tietyn rajan (yksinäisellä kalliimmassa kuntaryhmässä asuvalla henkilöllä 5 440 mk/kk 2000). Kansaneläkkeeseen aiemmin kuuluneet pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin vuoden 1997 alusta ja niistä muodostettiin työeläkevähenteinen kansaneläke. Jos eläke oli alkanut vuonna 1995 tai sitä ennen ja eläkkeeseen kuului pelkkä pohjaosa, pohjaosan markkamää- Pensionernas struktur och storlek I början av 1996 ändrades pensionssystemet i Finland. Folkpensionen blev ett tilläggsstöd för personer med liten arbetspension och det enda pensionsskyddet för personer utan arbetspension. Folkpension betalas inte ut när arbetspensionen överskrider en viss gräns (för ensamstående i den dyraste kommungruppen 5 440 mk/mån år 2000). I början av 1997 sammanslogs basdelen och tilläggsdelen, som folkpensionen tidigare bestod av till en arbetspensionsavhängig folkpension. Om pensionen börjat utges 1995 eller tidigare och bestått av enbart basdelen har denna minskats årligen från 1996 (be-

KELAN ELÄKKEET 77 Asetelma 1. Leskeneläkkeen osat eläketyypeittäin 31.12.2000 Sammanställning 1. Efterlevandepensionens delar efter pensionstyp 31.12.2000 Leskeneläkkeen osat Efterlevandepensionens delar Eläketyyppi Perusmäärä Täydennysmäärä Asumistuki Pensionstyp Grundbelopp Kompletteringsbelopp Bostadsbidrag Lesken alkueläke aina tuloista riippuen, aina tuloista ja asumiskuskuitenkin vakiomääräinen osa tannuksista riippuen Efterlevande makes begynnelse- alltid beroende på inkomsten, beroende på inkomsten pension dock minst en konstant del och boendekostnaderna Lasta huoltavan lesken jatkoeläke» tuloista riippuen» Fortsättningspension till barnaför- beroende på inkomsten sörjande efterlevande make Yksinäisen lesken jatkoeläke ei»» Fortsättningspension till ensamstå- aldrig ende efterlevande make rää on vuodesta 1996 alkaen leikattu vuosittain (leikattu kansaneläke). Leikatut kansaneläkkeet lakkasivat vuoden 2001 alusta. Kansaneläke maksettiin vuonna 2000 leikattuna tai työeläkevähenteisenä kansaneläkkeenä, joihin voi liittyä erilaisia eläkkeenosia (eläkkeensaajien asumistuki, eläkkeensaajien hoitotuki, rintamasotilaseläkelain nojalla maksettavat rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä sekä puolisolisä ja lapsikorotus) tai pelkkänä eläkkeensaajien asumistukena, eläkkeensaajien hoitotukena tai rintamalisänä. Leskeneläke voi muodostua perusmäärästä, täydennysmäärästä ja asumistuesta (asetelma 1). Lapseneläkkeeseen voi liittyä perusmäärä ja täydennysmäärä. Lisäksi edellytetään, että henkilön toimintakyky on sairauden tai vamman takia heikentynyt. Tuki makskuren folkpension). Dessa pensioner upphörde i början av 2001. I folkpension betalades år 2000 beskuren eller arbetspensionsavhängig folkpension, som kan innefatta olika pensionsdelar (bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare, fronttillägg och extra fronttillägg enligt lagen om frontmannapension, maketillägg och barntillägg) eller enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg. Efterlevandepensionen kan bestå av grundbelopp, kompletteringsbelopp och bostadsbidrag (sammanställning 1). Barnpensionen kan bestå av grundbelopp och kompletteringsbelopp. Vakiomääräiset eläkkeenosat Vakiomääräisiä eläkkeenosia ovat leikattu kansaneläke (2000 loppuun saakka), eläkkeensaajien hoitotuki, rintamalisä, puolisolisä (2000 loppuun saakka), lapsikorotus, lesken- ja lapseneläkkeen perusmäärä sekä lesken vakiomääräinen alkueläke. Leikattu kansaneläke oli 92 mk/kk vuonna 2000 (1.3.2000 alkaen). Sen maksaminen lakkasi 2001 alusta. Eläkkeensaajien hoitotukea voi saada 65 vuotta täyttänyt henkilö tai alle 65-vuotias, joka saa työkyvyttömyyseläkettä joko kansaneläkkeenä tai (täytenä) työeläkkeenä. Konstanta pensionsdelar Pensionsdelar av fast storlek är den beskurna folkpensionen (till slutet av år 2000), vårdbidraget för pensionstagare, fronttilllägget, maketillägget (till slutet av år 2000), barntillägget, efterlevande- och barnpensionernas grundbelopp samt den konstanta begynnelsepensionen för efterlevande. Den beskurna folkpensionen utgjorde 92 mk/mån år 2000 (från 1.3.2000). De beskurna folkpensionerna upphörde i början av 2001. Vårdbidrag för pensionstagare kan utges till personer som fyllt 65 år eller personer under 65 år som har invaliditetspension från folkpensioneringen eller (full) invalidpension från arbetspensioneringen. Vidare förutsätts det att personens funktionsförmåga är nedsatt på grund av sjukdom eller handikapp.

78 KELAN ELÄKKEET setaan kotona annetun hoidon, palvelusten tai erityiskustannusten korvaamiseksi. Avuttomuuden perusteella maksettavat tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain mukaiset haitta- tai avuttomuuslisät (myös ulkomailta saadut) estävät hoitotuen myöntämisen. Laitoshoidossa olevalle ei makseta eläkkeensaajien hoitotukea hoidon kestettyä kolme kuukautta. Eläkkeensaajien hoitotuki maksetaan avun tarpeesta tai erityiskustannusten määrästä riippuen porrastettuna. Vuonna 2000 hoitotuki oli 284 mk, korotettu hoitotuki 708 mk ja erityishoitotuki 1 415 mk/kk. Sokealla ja liikuntakyvyttömällä on aina oikeus vähintään pienimpään tukeen. Rintamalisä oli 226 mk/kk. Sitä maksetaan vuosien 1939 45 ja 1918 sotiin osallistuneille henkilöille, jotka ovat saaneet rintamalisään oikeuttavan tunnuksen (rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintamatai veteraanitunnus), sekä vuosina 1945 52 miinanraivaukseen osallistuneille. Puolisolisä oli 81 mk/kk. Vuoden 1996 alusta uusia lisiä ei ole enää myönnetty. Vanhoja on leikattu 1.1.1997 lukien vuosittain ja ne lakkasivat vuoden 2001 alusta. Lapsikorotus oli 105 mk/kk. Vuoden 1996 alusta uusia lapsikorotuksia ei ole enää myönnetty. Vanhoja leikattiin vuosina 1998 2000. Leikkaaminen kuitenkin keskeytettiin, ja lapsikorotusta maksetaan edelleen niille, joille se oli ennen vuotta 1996 myönnetty. Leskeneläkkeen perusmäärä oli 468 mk/kk. Lesken alkueläkkeen vakiomääräinen osa (perusmäärä ja osa täydennysmäärästä) oli yksinäisellä henkilöllä 1 408 mk/kk kalliimmassa ja 1 297 mk/kk halvemmassa kuntaryhmässä. Lapseneläkkeen perusmäärä oli 275 mk/kk. Bidraget är en ersättning för vård eller service i hemmet eller särskilda kostnader. Hjälplöshetsbaserade men- eller hjälplöshetstillägg enligt olycksfallsförsäkrings-, trafikförsäkrings- eller militärskadelagen (även utländska) utgör hinder för beviljande av vårdbidrag. Till pensionstagare i anstaltsvård utges vårdbidrag inte när vården varat över tre månader. Bidraget betalas ut i tre kategorier beroende av hjälpbehovet eller de särskilda kostnaderna. År 2000 var vanligt vårdbidrag 284 mk, förhöjt vårdbidrag 708 mk och specialvårdbidrag 1415 mk/ mån. Blinda och rörelseoförmögna har alltid rätt åtminstone till det lägsta bidraget. Fronttillägget, som uppgick till 226 mark i månaden, betalas till personer som deltagit i krigen 1939 45 eller 1918 och som beviljats ett tecken som berättigar till fronttillägg (frontmanna-, fronttjänst-, fronteller veterantecken) samt till personer som deltagit i minröjning. Maketillägget uppgick till 81 mk/mån. Fr o m 1996 har inga nya tillägg beviljats. De gamla tilläggen har minskats årligen från 1.1.1997 och upphörde i början av år 2001. Barntillägget uppgick till 105 mk/mån. Fr o m 1996 har inga nya tillägg beviljats. De gamla tilläggen minskades under åren 1998 2000. Sedan avbröts minskningen, och barntillägg betalas fortfarande till dem som beviljats tillägget före 1996. Efterlevandepensionens grundbelopp utgjorde 468 mk/mån. Begynnelsepension till efterlevande make omfattade som konstant del (grundbeloppet plus en del av kompletteringsbeloppet) för ensamstående 1 408 mk/mån i den dyrare och 1 297 mk/mån i den billigare kommungruppen. Barnpensionens grundbelopp utgjorde 275 mk/ mån. Tulojen mukaan määräytyvät eläkkeenosat Yleistä. Tulojen mukaan määräytyviä eläkkeitä tai eläkkeenosia ovat työeläkevähenteinen kansaneläke, eläkkeensaajien asumistuki, ylimääräinen rintamalisä, lapseneläkkeen täydennysmäärä sekä lesken alku- ja jatkoeläkkeen täydennysmäärä. Niiden suuruuteen voivat vaikuttaa myös perhesuhteet, asuinkunta ja asunnon sijainti. Asumistuki riippuu myös asumiskustannuksista. Näitä vaikutuksia selostetaan jäljempänä. Inkomstbundna pensionsdelar Allmänt. Till de inkomstbundna pensionerna eller pensionsdelarna hör den arbetspensionsavhängiga folkpensionen, bostadsbidraget för pensionstagare, det extra fronttillägget, barnpensionens kompletteringsbelopp samt begynnelse- och fortsättningspensionernas kompletteringsbelopp. Storleken beror också av familjeförhållandena, boningskommunen och bostadens läge. Bostadsbidraget är därtill beroende av boendekostnaderna. Nedan redogörs för de olika faktorernas inverkan.

KELAN ELÄKKEET 79 Tulojen vaikutus. Tuloraja, tulosidonnaisuusprosentti ja tulokäsite määräävät, missä määrin tulot vaikuttavat etuuden suuruuteen. Tulorajalla tarkoitetaan korkeinta vuosituloa, joka oikeuttaa täyteen eläkkeeseen tai eläkkeenosaan. Tulosidonnaisuusprosentti ilmaisee sen osuuden tulorajan ylittävästä vuositulon osasta, jolla eläkkeeseen vaikuttavat tulot vähentävät etuutta. Asetelmasta 2 käy ilmi kunkin eläkkeen tai eläkkeenosan täysi määrä, tuloraja ja tulosidonnaisuusprosentti. Tulokäsite ilmaisee, mitkä eläkkeensaajan tulot lasketaan mukaan, kun hänelle määritetään tulojen mukaan määräytyvää etuutta. Kansaneläkkeen tulokäsite eroaa huomattavasti muista tulokäsitteistä. Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat vain eläkkeensaajan omat eläketulot. Sen sijaan oikeus eläkkeensaajien asumistukeen ja leskeneläkkeen täydennysmäärään määräytyy ankarammin tuloperustein. Kansaneläkkeessä tuloksi luetaan eläkkeensaajan omat työeläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat korvaukset. Eläketulot luetaan tuloksi koko määrällään lukuunottamatta ns. rajoitetusti tuloksi luettavia etuuksia (liite 1). Yrittäjä- ja pääomatulot sekä omaisuus eivät vaikuta kansaneläkkeen määrään. EY-lainsäädännön mukaista pro rata -eläkettä laskettaessa työeläketulot otetaan huomioon teoreettisen määräisinä. Eläkkeensaajien asumistukea voi saada Suomessa asuva 65 vuotta täyttänyt henkilö tai 16 64-vuotias henkilö, joka saa Kelalta työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai työeläkkeenä (täyttä) työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä tai tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain nojalla maksettavaa täyteen työkyvyttömyyteen perustuvaa lakisääteistä työkyvyttömyyseläkettä tai vastaavaa korvausta tai edellä mainittua etuutta ulkomailta. Asumistuessa ja leskeneläkkeen täydennysmäärässä tuloilla tarkoitetaan eläkkeensaajan asumistuessa myös puolison eläkeaikaisia, jatkuvia (myös ulkomailta saatuja) tuloja. Tällaisia tuloja ovat mm. työeläkkeet, työtulot ja pääomatulot. Asumistukituloon luetaan myös leikattu ja työeläkevähenteinen kansaneläke sekä leskeneläkkeen täydennysmäärä. Leskeneläkkeen täydennysmäärää määritettäessä tuloksi luetaan vain osa lesken työtuloista (60 %), jos edunjättäjä on kuollut 1.7.1990 tai sen jälkeen. Inkomstens inverkan. Inkomstgränsen, inkomstbindningsprocenten och inkomstbegreppet bestämmer hur inkomsten påverkar förmånsbeloppet. Med inkomstgräns avses den högsta årsinkomst som ger rätt till full pension eller pensionsdel. Inkomstbindningsprocenten anger med vilken andel av det överskjutande årsinkomstbeloppet förmånens fulla årsbelopp skall sänkas. Av sammanställning 2 framgår pensionens eller pensionsdelens fulla belopp, inkomstgränsen och inkomstbindningsprocenten. Inkomstbegreppet avser de inkomster som beaktas vid fastställandet av inkomstbunden förmån. För folkpensionen är inkomstbegreppet ett annat än för övriga förmåner. Endast egna pensionsinkomster påverkar folkpensionens storlek. För rätt till bostadsbidrag för pensionstagare och efterlevandepensionens kompletteringsbelopp gäller strängare inkomstkriterier. I inkomsten medräknas pensionstagarens egna arbetspensioner och med dem jämförbara fortgående ersättningar. Pensionsinkomster medräknas till sitt fulla belopp med undantag för s k begränsat inkluderbara förmåner (bilaga 1). Företagar- och kapitalinkomster samt förmögenhet påverkar inte folkpensionen. Vid beräkningen av pro rata-pension enligt EG-lagstiftningen beaktas arbetspensionsinkomster till ett teoretiskt belopp. Bostadsbidrag för pensionstagare kan betalas till i Finland bosatta personer som fyllt 65 år eller 16 64-åriga personer, som har invaliditets-, arbetslöshets- eller efterlevandepension från FPA eller arbetspension i form av (full) invalidpension eller arbetslöshetspension eller på full arbetsoförmåga baserad lagstadgad invalidpension eller motsvarande ersättning enligt lagen om olycksfallsförsäkring, trafikförsäkringslagen eller militärskadelagen eller ovan nämnd utländsk förmån. I samband med bostadsbidraget och efterlevandepensionens kompletteringsbelopp avses med inkomst pensionstagarens vid bostadsbidrag också makens pensionstida, fortgående inkomster (även utländska), bl a arbetspensioner, arbetsinkomster och kapitalinkomster. Som bostadsbidragsinkomst räknas även beskuren och arbetspensionsavhängig folkpension samt efterlevandepensionens kompletteringsbelopp. Vid fastställande av kompletteringsbelopp beaktas bara en del av arbetsinkomsten (60 %) om förmånslåtaren avlidit 1.7.1990 eller senare.

80 KELAN ELÄKKEET Asetelma 2. Tulojen mukaan määräytyvien eläkkeiden ja eläkkeenosien täysi määrä ja riippuvuus tuloista (yksinäinen, lapseton henkilö) 31.12.2000 Sammanställning 2. De inkomstbundna pensionernas och pensionsdelarnas fulla belopp och beroende av inkomsterna (ensamstående barnlös person) 31.12.2000 Tulosidon- naisuus- prosentti Inkomst- bindnings- procent Täysi eläke/ eläkkeenosa, mk/kk Full pension/ pensionsdel, mk/mån Vuositulo (mk), jolla saa Årsinkomst (mk) som ger täyden eläkkeen/ eläkkeenosan full pension/ pensionsdel pienimmän eläkkeen/ eläkkeenosan minimipension/ -pensionsdel Työeläkevähenteinen kansaneläke (I kuntaryhmä) Arbetspensionsavhängig folkpension (kommungrupp I)... Leskeneläkkeen täydennysmäärä (I kuntaryhmä) Efterlevandepensionens kompletteringsbelopp (kommungrupp I)... Lapseneläkkeen täydennysmäärä Barnpensionens kompletteringsbelopp... Asumistuki, enimmäismääräinen (pääkaupunkiseutu) Bostadsbidrag, maximibelopp (huvudstadsregionen) Kansaneläke Folkpension... Leskeneläke Efterlevandepension. 2 655 3 060 65 280 50 2 187 3 060 54 050 50 367 3 060 11 860 50 1 886 39 970 105 050 34 1 886 34 360 99 440 34 Lapseneläkkeen täydennysmäärä on perhe-eläkevähenteinen. Siihen vaikuttavat lapsen edunjättäjän jälkeen saamat muut perhe- ja huoltoeläkkeet. Täydennysmäärän voi saada alle 18-vuotias lapsi. Ylimääräiseen rintamalisään on oikeus niillä rintamalisänsaajilla, joille maksetaan kansaneläkettä, ei kuitenkaan miinanraivauksen perusteella rintamalisään oikeutetuilla. Ylimääräinen rintamalisä on 25 45 % kansaneläkkeen entisen lisäosan määrästä (eli siitä kansaneläkkeen osasta, joka vuonna 2000 ylitti 468 mk/kk). Täysi ylimääräinen rintamalisä on 45 % entisen lisäosan määrästä, kun eläkkeensaajalla ei ole lainkaan siihen vaikuttavia tuloja. Tulojen kasvaessa prosentti pienenee asteittain siten, että tulojen ollessa 1 000 mk/kk (vuonna 2000) tai enemmän, ylimääräinen rintamalisä on enää 25 %. Tuloksi luetaan samat eläkkeet ja korvaukset kuin kansaneläkkeessä (kuitenkin myös kaikki ulkomailta maksettavat eläkkeet, mutta ei miltään osin sotilasvammalain mukaista elinkorkoa). Omaisuus otetaan tulokäsitteissä huomioon siten, että säädetyn määrän ylittävästä omaisuuden osasta luetaan tietty osa tuloksi. Kansaneläkkeeseen omaisuus ei vaikuta. Tulokäsitteitä ja niiden välisiä eroavuuksia tarkastellaan lähemmin liitteessä 1. Eläkkeensaajien asumistuen riippuvuus asumiskustannuksista. Asumistuen suuruus riippuu tulojen ohella myös asumiskustannuksista. Asumistuki on 85 % omavastuun ylittävistä asumiskustannuksista. Omavastuuosuus muodostuu perus- ja lisäomavas- Barnpensionens kompletteringsbelopp beror av övriga familje- och försörjningspensioner som barnet har. Kompletteringsbelopp kan beviljas barn under 18 år. Extra fronttillägg kan betalas till fronttilläggstagare som har folkpension, dock inte till personer med rätt till fronttillägg på basis av minröjning. Det utgör 25 45 % av den tidigare tilläggsdelen (dvs. av den del av folkpensionen som år 2000 översteg 468 mk/mån). Fullt extra fronttillägg utgör 45 % av den tidigare tilläggsdelen när pensionstagaren inte har inkomster som inverkar på tillägget. Med stigande inkomster sjunker procenten gradvis så, att tillägget utgör endast 25 % om inkomsten uppgår till 1000 mk/ mån eller mera. Som inkomst räknas samma pensioner och ersättningar som för folkpension (dock alla utländska pensioner och till ingen del livränta enligt militärskadelagen). Förmögenhet beaktas i inkomstbegreppen så, att till inkomsten hänförs en viss del av den förmögenhet som överskrider en fastställd gräns. Förmögenhet påverkar inte folkpensionen. Inkomstbegreppen och skillnaderna mellan dem granskas närmare i bilaga 1. Bostadsbidrag för pensionstagare och boendekostnader. Bostadsbidragets storlek beror utom av den försäkrades inkomst även av hans boendekostnader. Bidraget är 85 % av de boendekostnader som överstiger självrisken. Denna består av en bassjälv-

KELAN ELÄKKEET 81 tuusta. Perusomavastuu on kaikilla asumistuensaajilla samansuuruinen (234 mk/kk vuonna 2000). Jos vuositulo ylittää säädetyn määrän, lisätään perusomavastuuta lisäomavastuulla, joka on 40 % edellä mainitun rajan ylittävästä vuositulon osasta. Asumiskustannukset otetaan huomioon laissa säädettyyn enimmäismäärään saakka. (Pääkaupunkiseudulla asuvan yksinäisen lapsettoman eläkkeensaajan asumiskustannusten enimmäismäärä oli 2 452 mk/kk vuonna 2000.) Asumiskustannuksiksi luetaan asunnon vuokra tai vastike, omistusasuntojen lainojen korot ja tontin vuokra. Lisäksi omakotitaloissa asuvien ja muiden itse asunnon lämmityksestä huolehtivien asumiskustannuksina otetaan hoitomenot huomioon normeina (lämmitys-, vesi- ja kunnossapitonormit). Valtioneuvosto vahvistaa normit vuosittain. Kuntaryhmän, asunnon sijainnin ja perheellisyyden vaikutus. Kalleusluokituksen kuntaryhmä vaikuttaa kansaneläkkeen määrään. Täysi kansaneläke on porrastettu kuntaryhmittäin, mikä vaikuttaa myös vähennettyjen eläkkeiden määriin. Asumiskustannusten enimmäismäärät on porrastettu asunnon sijaintikunnan perusteella kolmeen ryhmään. Asumistukea maksetaan vain Suomessa sijaitsevaan asuntoon. Perhesuhteet vaikuttavat tulojen mukaan määräytyvien eläkkeenosien suuruuteen joko suoraan tai välillisesti tulorajojen ja asumiskustannusrajojen kautta. Eläkkeensaajat on jaettu perhesuhteiden perusteella perheluokkiin. Avoliitto rinnastetaan avioliittoon. Lasten lukumäärä voi vaikuttaa asumistuen suuruuteen. Kansaneläkkeen ja siihen liittyvän tulorajan riippuvuutta kuntaryhmästä ja perhesuhteista kuvataan lähemmin asetelmassa 3. risk och en tillläggssjälvrisk. Bassjälvrisken är lika stor för alla (234 mk/mån år 2000). Om årsinkomsten överstiger ett fastställt belopp, utökas bassjälvriskdelen med en tillläggssjälvriskdel som är 40 % av den överskjutande delen. Boendekostnaderna beaktas till ett i lag stadgat maximibelopp. (De maximala boendekostnaderna för en ensamstående barnlös pensionstagare i huvudstadsregionen var 2 452 mk/mån år 2000.) Som boendekostnader räknas hyra eller vederlag och i fråga om egen bostad bostadslåneräntor och tomthyra. För dem som bor i egnahemshus och andra som själva svarar för uppvärmningen beaktas också normbundna skötselutgifter (uppvärmnings-, vattenoch underhållsnormer). Statsrådet fastställer normbeloppen varje år. Inverkan av kommungrupp, bostadens läge och familjeförhållanden. Kommunens dyrortsklass inverkar på folkpensionen. Den fulla folkpensionens gradering enligt kommungrupp påverkar också reducerade pensioner. Boendekostnadernas maximibelopp är graderat i tre kategorier alltefter kommunen där bostaden är belägen. Bostadsbidrag beviljas bara för bostäder i Finland. Familjeförhållandena inverkar på de inkomstbundna pensionsdelarnas storlek antingen direkt eller indirekt genom inkomst- och boendekostnadsgränserna. Pensionstagarna är indelade i familjeklasser efter familjeförhållandena. Samboförhållanden jämställs med äktenskap. Antalet barn kan inverka på bostadsbidragets storlek. Hur folkpensionen samt inkomstgränsen beror av kommungrupp och familjeförhållanden beskrivs närmare i sammanställning 3. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat muut tekijät Vanhuuseläkkeen varhentaminen tai lykkääminen. Varhennettua vanhuuseläkettä pienentää pysyvästi varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta eläkkeen varhentamiskuukaudelta. Lykättyä vanhuuseläkettä suurentaa lykkäyskorotus, joka on 0,6 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkamista on lykätty yli 65 vuoden iän. Ennen 1.1.2000 myönnettyjen vanhuuseläkkeiden varhennusvähennys on 0,5 % ja lykkäyskorotus 1,0 %. Laitoshoito. Kansaneläke maksetaan alennettuna laitoshoidossa olevalle. Hänelle ei makseta sitä osaa Andra faktorer med betydelse för pensionens storlek Förtida eller uppskjutet uttag av ålderdomspension. Förtida ålderdomspension utges varaktigt minskad; förtidsavdraget är 0,4 procent för varje månad. Senarelagd ålderdomspension utökas med ett uppskovstillägg, som är 0,6 procent för varje månad med vilken pensioneringen uppskjuts efter fyllda 65 år. (För ålderdomspensioner som beviljats före 1.1. 2000 är förtidsavdraget 0,5 % och uppskovstillägget 1,0 %.) Anstaltsvård. Till försäkrade i anstaltsvård utges folkpensionen sänkt. Till dem utges inte den del av

82 KELAN ELÄKKEET Asetelma 3. Kuntaryhmän ja perhesuhteiden vaikutus työeläkevähenteisen kansaneläkkeen suuruuteen 31.12.2000 Sammanställning 3. Kommungruppens och familjeförhållandenas inverkan på den arbetspensionsavhängiga folkpensionen 31.12.2000 Yksinäinen (Y) Ensamstående (Y) Naimisissa (P) Gift (P) Kuntaryhmä Kommungrupp I II I II Täysi kansaneläke, mk/kk Full folkpension, mk/mån... Pienimpään kansaneläkkeeseen oikeuttava vuositulo, mk Årsinkomst som medger minsta folkpension, mk... 2 655 2 542 2 328 2 231 65 280 62 560 57 420 55 100 Perheluokka Y= Yksinäinen henkilö tai naimisissa oleva, jonka lisäosa on alkanut ennen 1.9.1991 ja jonka puoliso ei saanut eläkettä ennen 1.9.1991. P= Naimisissa oleva henkilö (muu kuin luokkaan Y kuuluva). Familjeklass Y= Ensamstående eller gift person vars tilläggsdel börjat utges före 1.9.1991 och vars make inte haft pension före 1.9.1991. P= Gift person (som inte hör till klass Y). eläkkeestä, joka vuonna 2000 ylitti kalliimmassa kuntaryhmässä 1 408 mk/kk ja halvemmassa 1 297 mk/ kk. (Vastaavat markkamäärät naimisissa olevalla eläkkeensaajalla olivat 1 268 ja 1 173 mk/kk.) Kansaneläke alennetaan laitoshoidon kestettyä kolme kuukautta. Jos eläkkeeseen kuuluu myös asumistuki, kansaneläke maksetaan kuitenkin alentamattomana samalta ajalta kuin asumistukeakin maksetaan (enintään 9 kk). Eläkkeen suhteuttaminen Suomessa asuttuun aikaan. Kansaneläkelainsää dännön mukaan kansaneläke ja leskeneläke suhteutetaan Suomessa asuttuun aikaan (eläkkeensaajien asumistukea ja rintamalisiä lukuunottamatta). Vanhuuseläke (ei varhennettu) suhteutetaan, jos hakija on 16 64-vuotiaana asunut Suomessa vähemmän kuin 40 vuotta. Samaa ehtoa sovelletaan leskeneläkkeeseen, jos edunjättäjä oli kuollessaan täyttänyt 65 vuotta. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla Suomessa asuttu aika 40 vuodella. Muu kansaneläke tai leskeneläke suhteutetaan, jos eläkkeen hakija (edunjättäjä) on asunut Suomessa 16 vuoden iän ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta vähemmän kuin 80 %. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla Suomessa asuttu aika ajalla, joka on 80 % 16 vuoden iän ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Kun EU/ETA-työntekijä on Suomen lisäksi ollut vakuutettuna muussa EU/ETA-maassa, eläkkeen määrä lasketaan EY-l ainsäädännönmukaisesti. Jos eläkeoikeus syntyy Suomen lainsäädännön perusteella, lasketaan eläkkeen määrä sekä kansallisen että EY-lainsäädännön perusteella ja myönnetään näistä suurempi. Jos eläkeoikeus syntyy vain EY-lainsäädännön perusteella, eläkkeen määrä lasketaan vain EY-lainsäädännön mukaan (pro rata -eläke). pensionen som år 2000 översteg 1 408 mk/mån i den dyrare kommungruppen och 1 297 mk/mån i den billigare. (Motsvarande belopp för gifta pensionstagare var 1 268 och 1 173 mk/mån.) Folkpensionen sänks när vården fortgått i tre månader. Om bostadsbidrag ingår i pensionen utges folkpensionen likväl osänkt så länge som bostadsbidrag utges (max 9 mån). Pensionsavvägning enligt bosättningstid i Finland. Enligt folkpensionslagstiftningen avvägs folkpensionen och efterlevandepensionen, (frånsett bostadsbidrag och fronttillägg) enligt bosättningstiden i Finland. Ålderdomspension (ej förtida) avvägs om sökanden mellan 16 och 64 års ålder varit bosatt i Finland mindre än 40 år. Samma villkor tillämpas på efterlevandepension om förmånslåtaren redan fyllt 65 vid sin död. Avvägningskoefficienten får man genom att dividera bosättningstiden i Finland med 40 år. Annan folkpension eller efterlevandepension avvägs om sökanden (förmånslåtaren) bott i Finland mindre än 80 % av tiden mellan 16 års ålder och pensionens början. Avvägningskoefficienten får man genom att dividera bosättningstiden i Finland med 80 % av tiden mellan 16 års ålder och pensionens början. När en EU/EES-arbetstagare varit försäkrad i något annat EU/EES-land än Finland beräknas pensionen enligt EG-l agstiftningen. Om rätten till pension uppkommer enligt finsk lag beräknas pensionsbeloppet enligt både finsk lag och EG-lagstiftning, varefter det större beviljas. Om pensionsrätten uppkommer enbart enligt EG-lagstiftning beräknas pensionen enbart enligt EG-lagstiftningen (pro rata-pension).

KELAN ELÄKKEET 83 Pro rata -eläkettä määrättäessä lasketaan ensin määrä, jonka hakija saisi, jos kaikkien jäsenvaltioiden vakuutusajat olisivat Suomen vakuutusaikaa. Pro rata -eläke lasketaan tästä määrästä kertomalla se Suomen vakuutusajan ja kaikkien jäsenvaltioiden vakuutusaikojen summan suhteella. Prorata -eläkettä laskettaessa myös lapseneläke suhteutetaan. Indeksisidonnaisuus Eläkkeet, eläkkeenosat ja niihin liittyvät tuloja omaisuusrajat ovat elinkustannusindeksiin sidottuja. Indeksitarkistus tehdään yleensä kerran vuodessa tammikuun alussa. 1.1.2000 toteutettiin 1,1 %:n suuruinen indeksitarkistus. 1.1.2001 tarkistus oli 3,9 %:n suuruinen. Liitteessä 9 kerrotaan indeksitarkistuksista ja niihin tehdyistä muutoksista. Vuoden 2001 alusta lakkautettujen puolisolisien indeksitarkistuksista luovuttiin 1996 alusta lukien. Myöskään lapsikorotuksiin ei ole tehty indeksitarkistuksia vuodesta 1996 lähtien. Verotus Kansaneläke ja (1.7.1990 voimaan tulleen lain mukaisen) leskeneläkkeen perus- ja täydennysmäärä ovat veronalaista tuloa. Myös kaikki lapseneläkkeet ovat veronalaisia. Muut Kelan maksamat eläke-etuudet ovat verovapaita. Eläkkeensaaja saa verotuksessaan tehdä eläketulovähennyksen. Vähennys tehdään vain veronalaisesta eläketulosta ja sen suuruus riippuu eläkkeensaajan kokonaistuloista. Eläketulovähennys turvaa sen, ettei pelkän kansaneläkkeen saaja joudu maksamaan eläkkeestään veroa. Tilastojen sisältö ja käsitteet Eläketilastot koskevat toisaalta voimassa olevia eläkkeitä eli eläkekantaa, toisaalta eläkkeen alkamista ja päättymistä. Eläkekanta tarkoittaa tiettynä ajankohtana voimassa olleita eläkkeitä. Eläkekannan markkamäärä tarkoittaa tilastointiajankohtana maksussa olleita eläkkeitä muunnettuna vuotuisarvokseen (12 x yhden kuukauden eläkkeiden markkamäärä). Vuoden aikana maksettujen eläkkeiden markkamäärä taas on eri kuukausien aikana maksettujen eläkkeiden kertymä, mukaan luettuna taannehtivat erät. Vuonna 1996 henkilölle voitiin vahvistaa eläkeoikeus kansaneläkkeeseen, vaikka hänelle ei muiden eläketulojen takia jäänyt yhtään kansaneläkettä (pohjaosaa) maksettavaksi. Vahvistettua eläkeoikeutta ei kuitenkaan tilastoitu uudeksi kansaneläkkeeksi. Vuodesta 1997 alkaen henkilö on voinut kansaneläkkeenä saada pelkkää eläkkeensaajien asumistukea, eläkkeensaajien hoitotukea tai rintamalisää. Kelan tilastoissa hänet on luettu kansaneläkkeen saajaksi. Pro rata-pensionen bestäms utgående från det belopp sökanden skulle få om samtliga medlemsstaters försäkringsperioder utgjorde finsk försäkringstid, så att detta multipliceras med ett relationstal baserat på försäkringstiden i Finland och summan av försäkringsperioderna i medlemsstaterna. Vid beräkning av pro rata-pension avvägs även barnpension. Indexbundenhet Pensioner, pensionsdelar och till dem anslutna inkomst- och förmögenhetsgränser är bundna vid levnadskostnadsindex. Indexjustering företas i regel årligen i början av januari. Justeringen 1.1.2000 utgjorde 1,1 % och 1.1.2001 3,9 %. I bilaga 9 redogörs för indexjusteringarna och hur de ändrats. Maketilläggen, som inte längre betalas efter 1.1.2001 upphörde att indexjusteras i början av 1996. Inte heller barntilläggen har indexjusterats sedan 1996. Beskattning Folkpensionen och (den 1.7.1990 införda) efterlevandepensionens grund- och kompletteringsbelopp samt alla barnpensioner är skattepliktig inkomst. Övriga pensionsförmåner från FPA är skattefria. Pensionstagare får göra ett pensionsinkomstavdrag vid beskattningen. Avdraget görs endast på skattepliktig pensionsinkomst och storleken beror av den sammanlagda inkomsten. Pensionsinkomstavdraget garanterar att den som uppbär endast folkpension inte behöver betala skatt på sin pension. Innehåll och begrepp i statistiken Statistik uppgörs dels över de ikraftvarande pensionerna eller pensionsbeståndet, dels över inledda och upphörda pensioner. Pensionsbeståndet är de pensioner som varit i kraft vid en viss tidpunkt. Pensionsbeståndets belopp är summan av de vid statistikföringstidpunkten löpande pensionerna omvandlad till ett årsbelopp (12 x summan av en månads pensioner). Beloppet av de under året utbetalda pensionerna åter är summan av de olika månadernas pensioner, retroaktiva poster medräknade. År 1996 kunde man få rätt till folkpension fastställd även om man på grund av andra pensioner inte fick någon folkpension (basdel). Sådan pensionsrättighet statistikfördes dock inte bland nya folkpensioner. Från år 1997 har folkpensionen kunnat bestå av enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg. Mottagarna räknas som folkpensionstagare i FPA-statistiken.

84 KELAN ELÄKKEET 23. Kelasta eläkettä saavien lukumäärät 1985 2000 Antal mottagare av FPA-pension 1985 2000 Recipients of pension from the SII, 1985 2000 Frontmanna- pensioner Frontveterans pensions pensioner All beneficiaries Yhteensä Sammanlagt All benefits Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pension Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pension Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pension Muut eläkkeet 1 ) Övriga pensioner 1 ) Other pensions 1 ) Leskeneläkkeet Efterlevandepensioner Spouse s pension Lapseneläkkeet Barnpensioner Orphan s pension 31.12. Kaikki Kansaneläkkeet Perhe-eläkkeet Rintama- Year-end eläkkeet Folkpensioner Familjepensioner sotilas- Samtliga Old age, disability and unemployment pensions Survivors pensions eläkkeet 1985 978 680 911 737 619 045 240 947 51 745. 20 624 29 225 17 094 1986 1010 531 950 344 635 220 250 642 64 482. 18 846 27 701 13 640 1987 1028 762 975 462 646 436 261 270 67 756. 17 029 26 581 9690 1988 1039 694 991 767 658 543 266 825 66 399. 15 786 26 035 6106 1989 1049 810 1006 754 671 100 273 987 61 667. 14 520 25 306 3230 1990 1059 436 1019 576 682 110 282 868 54 598. 13 582 25 308 970 1991 1070 684 1030 098 694 999 287 904 47 195. 14 015 26 239 332 1992 1082 843 1041 193 706 250 291 715 43 228. 14 421 27 056 173 1993 1096 263 1054 730 719 984 292 450 42 296. 13 928 27 524 81 1994 1108 921 1067 949 732 606 292 869 42 474. 13 279 27 661 32 1995 1119 688 1079 555 749 279 291 562 38 714. 12 720 27 398 15 1996 1 118 066 1 078 299 766 052 276 984 35 263. 12 412 27 350 5 1997 1 111 823 1 072 205 773 630 263 316 32 472 2 787 12 107 27 511 1998 1 097 534 1 058 615 774 850 249 345 29 986 4 434 11 818 27 101 1999 1 079 777 1 041 903 774 602 234 751 26 576 5 974 11 379 26 495 2000 1 061 422 1 024 237 772 971 220 586 23 039 7 641 11 028 26 157 1 ) Pelkkä eläkkeensaajien asumistuki, eläkkeensaajien hoitotuki tai rintamalisä. Enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg. Housing allowance, pensioners care allowance or front-veterans supplement by itself.

KELAN ELÄKKEET 85 24. Kelasta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä saavien lukumäärät 1986 2000 Antal mottagare av ålderdoms- och invaliditetspension från FPA 1986 2000 Recipients of old age or disability pension from the SII, 1986 2000 31.12. Year-end Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pensions Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensions Kaikki Samtliga Total Alle 65- vuotiaiden Personer under 65 Under 65 65 vuotta täyttäneiden Personer som fyllt 65 65 or over Kaikki Samtliga Total Varsinaiset Egentliga Ordinary disability pensions Yhteensä Sammanlagt Total Toistaiseksi myönnetyt Tillsvidare beviljade Granted for unspecified period Kuntoutustuet 1 ) Rehabiliteringsstöd 1 ) Rehabilitation subsidies 1 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pensions 1986 635 220 5 217 630 003 250 642 242 774 227 416 15 358 7 868 1987 646 436 6 725 639 711 261 270 244 770 230 036 14 734 16 500 1988 658 543 7 092 651 451 266 825 244 419 230 323 14 096 22 406 1989 671 100 7 515 663 585 273 987 244 183 230 455 13 728 29 804 1990 682 110 7 666 674 444 282 868 242 522 228 600 13 922 40 346 1991 694 999 7 899 687 100 287 904 240 341 225 582 14 759 47 563 1992 706 250 8 596 697 654 291 715 238 141 222 034 16 107 53 574 1993 719 984 9 342 710 642 292 450 234 855 217 292 17 563 57 595 1994 732 606 9 701 722 905 292 869 232 254 213 344 18 910 60 615 1995 749 279 11 043 738 236 291 562 230 918 211 827 19 091 60 644 1996 766 052 15 496 750 556 276 984 223 989 212 359 11 630 52 995 1997 773 630 12 580 761 050 263 316 218 817 209 866 8 951 44 499 1998 774 850 9 488 765 362 249 345 212 622 204 124 8 498 36 723 1999 774 602 6 657 767 945 234 751 205 734 196 726 9 008 29 017 2000 772 971 3 887 769 084 220 586 198 876 189 310 9 566 21 710 1 ) 31.12.1995 saakka määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Tidsbestämd invaliditetspension till 31.12.1995. Paid until 1 January 1996 as a disability pension granted for a specified period. 25. Kansaneläkkeiden rakenne 1990 96 Folkpensionernas struktur 1990 96 National old age, disability and unemployment pensioners by benefit component, 1990 96 31.12. Year-end Kaikki kansaneläkkeet Samtliga folkpensioner All benefits: Total Pohjaosat Basdel Basic amount Kaikki Samtliga Total Leikatut 1 ) Beskuren 1 ) Cut basic amount 1 ) Vähennetyt 2 ) Minskad 2 ) Reduced basic amount 2 ) Täydet Full Full basic amount Lisäosat Tilläggsdel Additional amount Kaikki Samtliga Total Vähennetyt Minskad Reduced amount Täydet Full Full amount Ilman pohjaosaa 3 ) Utan basdel 3 ) Without basic Laitoshoidon takia alennetut lisäosat Sänkt p g a anstaltsvård Additional amount amount 3 ) reduced on account of institutional care 1990 1 019 576 1 019 576 1 019 576 724 927 547 946 176 981 42 622 1991 1 030 098 1 030 098 1 030 098 712 180 545 380 166 800 40 364 1992 1 041 193 1 041 193 1 041 193 697 305 541 067 156 238 37 716 1993 1 054 730 1 054 730 1 054 730 684 704 537 991 146 713 34 741 1994 1 067 949 1 067 949 1 067 949 672 286 534 371 137 915 32 916 1995 1 079 555 1 079 555 1 079 555 662 563 529 846 132 717 32 205 1996 1 078 299 1 077 474 416 695 3 446 657 333 657 357 525 933 131 424 825 30 834 1 ) Jos eläke oli alkanut ennen 1.1.1996 eikä eläkkeeseen kuulunut lisäosaa, pohjaosaa leikattiin 1996 alusta 60 markalla. Om pensionen hade börjat före 1.1.1996 och den inte innefattade tilläggsdel, minskades basdelen med 60 mark från ingången av 1996. Basic amount reduced by FIM60 on 1 January 1996 if pension began before 1 January 1996 and did not include an additional amount. 2 ) 1.1.1996 tai sen jälkeen alkaneen kansaneläkkeen pohjaosa oli työeläkevähenteinen. Basdel som börjat betalas 1.1.1996 eller därefter var arbetspensionsavhängig. If payment began on 1 January 1996 or later, basic amount was reduced by the recipient s other pensions. 3 ) Pelkän eläkkeensaajien asumistuen, eläkkeensaajien hoitotuen tai rintamalisän saajat. Mottagare av enbart bostadsbidrag för pensionstagare, vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg. Recipients of pensioner s housing allowance, pensioner s care allowance or front-veteran s supplement only.

86 KELAN ELÄKKEET 26. Kansaneläkkeiden rakenne 1997 2000 Folkpensionernas struktur 1997 2000 National old age, disability and unemployment pensioners by benefit component, 1997 2000 31.12. Kaikki Year-end kansaneläkkeet Samtliga folkpensioner All benefits: Total Työeläkevähenteiset kansaneläkkeet Arbetspensionsavhängig folkpension Pension-tested national pensions Kaikki Samtliga Total Vähennetyt Minskad Reduced Täydet Full Full Leikatut kansaneläkkeet 1 ) Beskuren folkpension 1 ) Cut national pension 1 ) Pelkkä eläkkeensaajien asumistuki, eläkkeensaajien hoitotuki tai rintamalisä Enbart bostadsbidrag/ vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg Pensioners housing allowance/care allowance or front-veterans supplement by itself Laitoshoidon takia alennetut eläkkeet Sänkt p g a anstaltsvård Pensions reduced on account of institutional care 1997 1 072 205 673 214 542 025 131 189 396 081 2 910 28 992 1998 1 058 615 678 727 552 039 126 688 375 360 4 528 27 378 1999 1 041 903 680 095 558 747 121 348 355 740 6 068 25 918 2000 1 024 237 681 509 565 810 115 699 334 983 7 745 24 569 1 ) Jos eläke oli alkanut ennen 1.1.1996 eikä eläkkeeseen kuulunut lisäosaa, eläkettä on leikattu vuosittain. Pensioner utan tilläggsdel som börjat löpa före 1.1.1996 har minskats årligen. Pensions that began before 1 January 1996 and do not include an additional amount are reduced annually by a fixed percentage. 27. Kansaneläkkeiden eläkkeenlisät 1980 2000 Folkpensionstillägg 1980 2000 National old age, disability and unemployment pensioners, by pension component, 1980 2000 31.12. Kaikki kansan- Eläkkeensaajia, joilla Year-end eläkkeensaajat Pensionstagare som har Samtliga Pensioners receiving folkpensionstagare Asumistuki Eläkkeensaajien Rintamalisä Ylimääräinen Puolisolisä 1 ) Lapsikorotus Total of Bostads- hoitotuki 2 ) Fronttillägg rintamalisä 3 ) Maketillägg 1 ) Barntillägg beneficiaries bidrag Vårdbidrag för Front- Extra front- Spouse Child Housing pensionstagare 2 ) veteran s tillägg 3 ) increase 1 ) increase allowance Pensioner s care supplement Additional allowance 2 ) front-veteran s supplement 3 ) 1980 842 545 152 045 89 960 201 958. 12164 30 623 1981 850 389 172 957 94 662 227 415. 8 616 27 945 1982 859 145 175 042 100 845 238 694. 5 361 24 551 1983 877 837 172 156 104 392 246 366. 2 987 23 807 1984 892 832 160 343 109 461 249 607. 1 443 22 338 1985 911 737 153 566 113 615 253 922. 1 204 21 284 1986 950 344 151 888 118 430 261 228 179 639 982 21 061 1987 975 462 148 653 124 159 264 821 178 661 826 21 241 1988 991 767 149 542 128 079 266 542 176 583 731 21 445 1989 1006 754 146 599 131 786 266 572 172 729 703 21 845 1990 1019 576 142 185 131 504 262 820 166 836 659 21 790 1991 1030 098 145 582 134 912 254 776 158 930 607 21 664 1992 1041 193 149 958 137 670 243 324 149 594 533 21 622 1993 1054 730 152 186 140 030 231 889 140 799 451 21 314 1994 1067 949 155 126 141 864 219 942 131 964 374 21 218 1995 1079 555 155 773 140 754 208 364 123 353 325 21 065 1996 1 078 299 154 794 141 674 196 893 114 352 267 18 082 1997 1 072 205 156 914 144 046 185 126 105 424 215 15 128 1998 1 058 615 158 837 145 516 172 461 96 665 187 12 643 1999 1 041 903 160 280 150 573 159 959 88 335 151 10 419 2000 1 024 237 161 541 153 896 149 055 80 242 130 8 488 1 ) Vaimolisä vuoden 1982 loppuun. 3 ) Kaikkiin ylimääräistä rintamalisää saavien eläkkeisiin sisältyy myös rintamalisä. Tom år 1982 hustrutillägg. I dessa fall ingår alltid också fronttillägg. Wife increase until year-end 1982. All recipients of additional front-veteran s supplement draw also front-veteran s supplement. 2 ) Apu- ja hoitolisä 30.6.1988 saakka. Hjälp- och vårdtillägg till 30.6.1988. Smaller and larger helplessness supplement until 30 June 1988.

KELAN ELÄKKEET 87 28. Kansaneläkkeiden lisät eläkelajin mukaan 31.12.2000 Folkpensionstilläggen efter pensionsslag 31.12.2000 Components of national old age, disability and unemployment pension by type of pension at year-end 2000 Eläkelaji Kaikki Eläkkeensaajia, joilla Pensionsslag eläkkeet Pensionstagare som har Pension type Samtliga Pensioners receiving pensioner Total of Asumis- Eläkkeensaajien Rintamalisä Ylimääräinen Puoliso- Lapsibenefici- tuki hoitotuki Fronttillägg rintamalisä lisä korotus aries Bostads- Vårdbidrag för Front- Extra Make- Barnbidrag pensionstagare veteran s fronttillägg tillägg tillägg Housing Pensioner s care supplement Additional Spouse Child allowance allowance front-veteran s increase increase supplement Kaikki kansaneläkkeet Samtliga folkpensioner All pensions... Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pensions Varhennettuina alkaneet Inledda före 65 år Early old age pension... 65 v. iässä alkaneet Inledda vid 65 år Ordinary (award at 65)... Lykättyinä alkaneet Inledda efter 65 Deferred (award after age 65)... Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensions... Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 1 ) Egentliga invaliditetspensioner 1 ) Ordinary disability pension 1 )... Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pension... Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pensions... Muut kansaneläkkeet Övriga folkpensioner Other pensions... 1 024 237 161 541 153 896 149 055 80 242 130 8 488 772 971 98 008 103 000 148 968 80 242 35 676 43 309 2 263 1 165 2 128 973 78 721 146 95 421 101 282 144 340 78 875 35 591 8 516 324 553 2 500 394 7 220 586 55 868 47 582 95 7 812 198 876 54 687 47 016 95 7 706 21 710 1 181 566 106 23 039 3 191. 7 641 4 474 3 314 87.. 1 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy.

88 KELAN ELÄKKEET 29. Kelasta eläkettä saavat iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000 Mottagarna av FPA-pensioner efter ålder och kön 31.12.2000 Recipients of pension from the SII, by age and sex, at year-end 2000 Ikäryhmä Kaikki Kansaneläkkeet Perhe-eläkkeet Åldersgrupp Samtliga Folkpensioner Familjepensioner Age group All bene- Old age, disability and unemployment pensions Survivors pensions ficiaries Yhteensä Vanhuus- Varsinaiset Yksilölliset Työttömyyseläkkeet Muut Lesken- Lapsen- Sammanlagt eläkkeet työkyvyt- varhaiseläkkeet eläkkeet 2 ) eläkkeet eläkkeet Total Ålderdoms- tömyys- Arbetslös- Övriga Efter- Barnpen- pensioner eläkkeet 1 ) Individuella hetspen- pensioner 2 ) levande- sioner Old age Egentliga förtidssioner Other pensioner Orphan s pension invaliditetspensioner Unemployment pensions 2 ) Spouse s pension pension pension pensioner 1 ) Ordinary disability pensions 1 ) Individual early retirement pension Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga All ages 1 061 422 1 024 237 772 971 198 876 21 710 23 039 7 641 11 028 26 157 0 15... 15 301....... 15 301 16 19... 11 473 1 568. 1 568.. 9 905 20 24... 4 591 3 627. 3 616.. 11 13 951 25 29... 4 590 4 511. 4 491.. 20 79. 30 34... 7 397 7 030. 6 940.. 90 367. 35 39... 10 932 9 992. 9 765.. 227 940. 40 44... 15 816 14 124. 13 741.. 383 1 692. 45 49... 24 615 22 415. 21 824.. 591 2 200. 50 54... 38 496 36 149. 35 156.. 993 2 347. 55 59... 46 087 44 433. 42 962 422. 1 049 1 654. 60 64... 110 070 108 334 3 887 58 813 21 288 23 039 1 307 1 736. 65 69... 196 874 196 874 195 497... 1 377.. 70 74... 221 317 221 317 220 548... 769.. 75 79... 170 220 170 220 169 697... 523.. 80... 183 643 183 643 183 342... 301.. Miehet Män Males Kaikki Samtliga All ages 431 284 416 365 291 660 105 760 9 519 5 917 3 509 2 068 12 851 0 15... 7 796....... 7 796 16 19... 5 703 913. 913.. 4 790 20 24... 2 405 2 137. 2 130.. 7 3 265 25 29... 2 692 2 690. 2 675.. 15 2. 30 34... 4 106 4 061. 4 015.. 46 45. 35 39... 5 841 5 685. 5 543.. 142 156. 40 44... 8 319 8 032. 7 825.. 207 287. 45 49... 12 800 12 327. 12 036.. 291 473. 50 54... 19 807 19 269. 18 730.. 539 538. 55 59... 23 183 22 834. 22 146 107. 581 349. 60 64... 46 865 46 650 908 29 747 9 412 5 917 666 215. 65 69... 87 975 87 975 87 476... 499.. 70 74... 92 754 92 754 92 480... 274.. 75 79... 60 780 60 780 60 604... 176.. 80... 50 258 50 258 50 192... 66.. Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga All ages 630 138 607 872 481 311 93 116 12 191 17 122 4 132 8 960 13 306 0 15... 7 505....... 7 505 16 19... 5 770 655. 655.. 5 115 20 24... 2 186 1 490. 1 486.. 4 10 686 25 29... 1 898 1 821. 1 816.. 5 77. 30 34... 3 291 2 969. 2 925.. 44 322. 35 39... 5 091 4 307. 4 222.. 85 784. 40 44... 7 497 6 092. 5 916.. 176 1 405. 45 49... 11 815 10 088. 9 788.. 300 1 727. 50 54... 18 689 16 880. 16 426.. 454 1 809. 55 59... 22 904 21 599. 20 816 315. 468 1 305. 60 64... 63 205 61 684 2 979 29 066 11 876 17 122 641 1 521. 65 69... 108 899 108 899 108 021... 878.. 70 74... 128 563 128 563 128 068... 495.. 75 79... 109 440 109 440 109 093... 347.. 80... 133 385 133 385 133 150... 235.. 1 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy. 2 ) Pelkkä eläkkeensaajien asumistuki, eläkkeensaajien hoitotuki tai rintamalisä. Enbart bostadsbidrag/vårdbidrag för pensionstagare eller fronttillägg. Pensioners housing allowance/care allowance or front-veterans supplement by itself.

KELAN ELÄKKEET 89 30. Leskeneläkkeet eläkkeen rakenteen mukaan 31.12.2000 Efterlevandepensionerna fördelade efter pensionens struktur 31.12.2000 National spouses pensioners by benefit component at year-end 2000 Eläkelaji Kaikki Ilman Täydennysmäärän sisältävät eläkkeet Asumistuen Pensionsslag eläkkeet täydennysmäärää Pensioner med kompletteringsbelopp sisältävät Benefit type Samtliga Pensioners with additional amount eläkkeet pensioner Utan Pensioner Total of komplet- Yhteensä Vähennetty Täysi med bene- terings- Samman- täydennys- täydennys- bostadsficiaries belopp lagt määrä määrä bidrag Pensioners Total of Pensioners without benefici- receiving additional amount aries housing allowance Minskat kompletteringsbelopp Reduced additional amount Fullt kompletteringsbelopp Full additional amount Kaikki leskeneläkkeet Samtliga efterlevandepensioner All benefits... Alkueläkkeet Begynnelsepensioner Spouse s initial pension... Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeet Fortsättningspensioner till barnaförsörjare Continuing pension for surviving spouses with dependent children... Yksinäisen lesken jatkoeläkkeet Fortsättningspensioner till ensamstående Continuing pension for surviving spouses without children... 11 028 5 975 5 053 4 913 140 1 687 1 824 1 824 1 823 1 30 6 508 5 727 781 722 59 533 2 696 248 2 448 2 368 80 1 124. 31. Lapseneläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan 31.12.2000 Barnpensionstagarna fördelade efter pensionens struktur 31.12.2000 National orphans pensioners by benefit component at year-end 2000 Lapseneläkkeensaajat Barnpensionstagare Orphan s pension recipients Täydennysmäärän saajat Mottagare av kompletterings- Kaikki Varsinaiset Koululaiseläkkeet belopp Samtliga lapseneläkkeet Studiepensioner Additional amount Total Egentliga Orphans pensions recipients barnpensioner Ordinary orphans pensions paid on account of studies Kaikki lapseneläkkeet Samtliga barnpensioner All orphans pensions... Puoliorvot Fader- eller moderlösa Halforphan s pension... Täysorvot Fader- och moderlösa Fullorphan s pension... 26 157 21 670 4 487 7 530 25 755 21 350 4 405 7 353 402 320 82 177

90 KELAN ELÄKKEET 32. Rintamalisänsaajat 1980 2000 Fronttilläggstagare 1980 2000 National pensioners with front-veteran s supplement, 1980 2000 Ikäryhmä ja vuosi (31.12.) Kaikki 1 ) Vuoden 1918 sodan veteraanit Vuosien 1939 45 sotien rintamasotilaat Åldersgrupp och år (31.12) Samtliga 1 ) Veteraner från 1918 års krig sekä rintamapalveluun, linnoitustöihin Age group and year (at year-end) All benefici- Veterans of the 1918 War ja miinanraivaukseen osallistuneet aries 1 ) Frontmän och personer som deltagit i fronttjänst eller befästningsbygge 1939 45 eller i minröjning 1945 52 Veterans of the 1939 45 wars Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Sammanlagt Män Kvinnor Sammanlagt Män Kvinnor Total Males Females Total Males Females 2000 Kaikki Samtliga All ages... 149 055 99 25 74 148 956 106 944 42 012 55 64... 65 74... 13 860 2 1 1 13 858 7 476 6 382 75 84... 112 986 65 17 48 112 921 82 754 30 167 85... 22 209 32 7 25 22 177 16 714 5 463 1980... 201 958 6481 5096 1385 195 477 195 477. 1981... 227 415 5788 4428 1360 221 627 210 287 11 340 1982... 238 694 5094 3772 1322 233 600 216 681 16 919 1983... 246 366 4408 3145 1263 241 958 220 822 21 136 1984... 249 607 3821 2611 1210 245 786 221 049 24 737 1985... 253 922 3234 2087 1147 250 688 221 406 29 282 1986... 261 228 2763 1658 1105 258 465 222 894 35 571 1987... 264 821 2343 1316 1027 262 478 222 052 40 426 1988... 266 542 2071 1059 1012 264 471 219 770 44 701 1989... 266 572 1803 818 985 264 769 217 146 47 623 1990... 262 820 1577 610 967 261 243 212 317 48 926 1991... 254 776 1408 473 935 253 368 203 308 50 060 1992... 243 324 1223 342 881 242 101 191 617 50 484 1993... 231 889 1098 248 850 230 791 180 306 50 485 1994... 219 942 985 177 808 218 957 168 693 50 264 1995... 208 364 908 139 769 207 456 157 650 49 806 1996... 196 893 824 95 729 196 069 147 264 48 805 1997... 185 126 774 69 705 184 352 136 918 47 434 1998... 172 461 728 51 677 171 733 126 124 45 609 1999... 159 959 142 40 102 159 817 115 666 44 151 2000... 149 055 99 25 74 148 956 106 944 42 012 1 ) Lisäksi pelkkää rintamalisää sai vuoden 2000 syyskuussa 592 ulkomailla asuvaa henkilöä. Dessutom utgavs enbart fronttillägg i september 2000 till 592 utomlands bosatta personer. The front-veterans supplement was in September 2000 paid to 592 persons residing outside Finland. Huom. Osalla rintamalisänsaajista on ollut oikeus myös ylimääräiseen rintamalisään 1.11.1986 alkaen. Anm Från och med 1.11.1986 har en del fronttilläggstagare också haft rätt till extra fronttillägg. N.B. From 1 November 1986 some front-veteran s supplement recipients qualify also for additional front-veteran s supplement.

KELAN ELÄKKEET 91 33. Eläkkeensaajien asumistukea saaneet asunnon hallintasuhteen ja koon mukaan 1985 2000 Pensionstagare med bostadsbidrag efter bostadstyp och bostadsyta 1985 2000 Pensioners receiving housing allowance by type and size of dwelling, 1985 2000 31.12. Year-end Asumistukea saaneet henkilöt Personer med bostadsbidrag Persons receiving housing allowance Kaikki Samtliga All Vuokra-asunto Hyresbostad Rental dwelling Omistusasunto Ägarbostad Owner-occupied dwelling Muu Annat Other Asunnon koko, m 21 ) Bostadens storlek, m 21 ) Size of dwelling in sq.m. 1 ) 1985 159 009 98 623 52 046 8340 42,4 1986 156 548 98 378 50 133 8037 42,9 1987 152 409 97 361 47 308 7740 43,2 1988 152 720 96 156 48 686 7878 44,3 1989 149 100 94 835 46 138 8127 44,7 1990 144 057 93 651 41 995 8411 44,6 1991 147 192 96 058 42 124 9010 45,2 1992 151 541 99 248 42 273 10 020 45,8 1993 153 763 102 687 40 587 10 489 46,0 1994 156 721 106 886 39 695 10 140 46,4 1995 157 339 110 176 38 389 8774 46,8 1996 156 380 111 644 35 997 8 739 47,0 1997 158 576 114 845 34 251 9 480 47,0 1998 160 551 117 149 33 211 10 191 47,1 1999 162 010 119 291 31 645 11 074 47,0 2000 163 228 121 012 30 429 11 787 46,9 1 ) Asunnon pinta-alatietoa ei rekisteröidä kaikille (ei esim. täysihoitoloissa ja asuntoloissa asuville). He ovat kuitenkin mukana keskiarvoa laskettaessa. Bostadsytan registreras inte för alla (t ex helinackorderade eller personer som bor i härbärgen). Medeltalen har dock beräknats med samtliga pensionstagare inkluderade. Not registered for all pensioners (e.g. those living in various types of institutions). The averages, however, have been calculated with all pensioners included. 34. Eläkkeensaajien asumistuet, keskimääräinen tuki ja asumiskustannukset 1 ) 1985 2000 Till pensionstagare betalda bostadsbidrag, genomsnittligt bidrag och boendekostnader 1 ) 1985 2000 Housing allowances for pensioners: average rate of allowance and housing costs 1 ), 1985 2000 Vuosi År Year Vuoden aikana maksetut tuet, milj. mk Under året betalda bidrag, milj mk Annual expenditure, FIM million Asumistuki, mk/kk Bostadsbidrag, mk/mån Housing allowance, FIM/month Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana Penningvärde 2000 2000 prices Asumiskustannukset, mk/kk Boendekostnader, mk/mån Housing costs, FIM/month Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana Penningvärde 2000 2000 prices Asumistuen osuus asumiskustannuksista, % Bostadsbidragets andel av boendekostnaderna, % Housing allowance as a % of housing costs Joulukuu December December 1985 469,9 235 360 577 883 40,7 1986 479,2 246 364 617 913 39,9 1987 472,8 251 358 638 911 39,3 1988 496,1 266 356 681 913 39,0 1989 522,4 287 361 739 930 38,8 1990 555,1 318 382 821 985 38,7 1991 656,9 423 489 928 1072 45,5 1992 837,2 454 514 1018 1152 44,6 1993 920,1 497 554 1096 1222 45,4 1994 1006,9 530 581 1146 1257 46,2 1995 1068,4 560 612 1201 1313 46,6 1996 1 111,7 582 631 1 253 1 358 46,5 1997 1161,2 607 646 1305 1389 46,5 1998 1 230,9 635 671 1 363 1 439 46,6 1999 1 303,6 664 687 1 421 1 471 46,7 2000 1 365,9 691 691 1 478 1 478 46,7 1 ) Todelliset asumiskustannukset. Faktiska boendekostnader. Actual costs.

92 KELAN ELÄKKEET 35. Uudet Kelan eläkkeet 1995 2000 Nya FPA-pensioner 1995 2000 New SII pensions, 1995 2000 Vuosi År Year Kansaneläkkeet Folkpensioner National old age, disability and unemployment pensions Kaikki Samtliga Total Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pension Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensions Kaikki Samtliga Total Varsinaiset 1 ) Egentliga 1 ) Ordinary 1 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pension Perheeläkkeet Familjepensioner Survivor pensions Kaikki eläkkeet Samtliga pensioner Total of beneficiaries 1995... 60 232 54 868 29 427 22 575 6 852 9 406 10 582 1996... 47 986 57 005 18 155 15 805 2 350 5 536 11 368 1997... 39 322 47 260 18 565 17 399 1 166 5 417 10 809 1998... 31 604 40 613 15 103 14 134 969 5 861 10 279 1999... 28 142 39 178 13 499 12 571 928 5 274 9 756 2000... 27 773 38 355 13 390 12 570 820 5 270 9 989 Suomessa asuvien Till personer bosatta i Finland To recipients living in Finland 1995... 55 999 51 946 27 910 21 067 6 843 9 404 1996... 35 940 48 542 13 863 11 522 2 341 5 536 1997... 24 029 38 447 10 597 9 435 1 162 5 417 1998... 23 526 35 130 11 003 10 036 967 5 861 1999... 23 927 35 089 12 002 11 075 927 5 273 2000... 24 478 34 901 12 145 11 328 817 5 270 Ulkomailla asuvien Till personer bosatta utomlands To recipients living abroad 1995... 4 233 2 922 1 517 1 508 9 2 1996... 12 046 8 463 4 292 4 283 9 1997... 15 293 8 813 7 968 7 964 4 1998... 8 078 5 483 4 100 4 098 2 1999... 4 215 4 089 1 497 1 496 1 1 2000... 3 295 3 454 1 245 1 242 3 1 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy. Huom. Siirtymiset eläkelajista toiseen sisältyvät taulukon lukuihin lukuunottamatta kansaneläkkeiden yhteissummaa ja perhe-eläkkeitä. Anm Talen inkluderar övergångar från ett pensionsslag till ett annat, med undantag av summan folkpensioner och familjepensionerna. N.B. Transfers between pension categories included in all figures except survivor pensions and national pensions total. 36. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet 1 ) eläkkeensaajan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Nya invaliditetspensioner 1 ) från FPA efter mottagarens ålder och kön 2000 New SII disability pensions 1 ) by age and sex of recipient, 2000 Ikäryhmä Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 2 ) Åldersgrupp Egentliga invaliditetspensioner 2 ) Age group Ordinary disability pensions 2 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pensions Kaikki Samtliga Total Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga Total Kaikki Sammanlagt Total... 12 570 6 107 6 463 820 231 589 16 19... 322 190 132 20 29... 908 543 365 30 39... 1 538 768 770 40 49... 3 110 1 573 1 537 50 54... 3 060 1 433 1 627 55 59... 2 349 1 034 1 315 379 109 270 60 64... 1 283 566 717 441 122 319 1 ) Sisältää myös ulkomailla asuvien eläkkeet. 2 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Inkluderar pensioner till personer bosatta utomlands. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes pension recipients living abroad. Includes rehabilitation subsidy. Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females

KELAN ELÄKKEET 93 37. Työkyvyttömyyseläkeratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000 Avgöranden om invaliditetspension enligt de sökandes ålder och kön 2000 Decisions on claims for national disability pension, by age and sex of claimant, in 2000 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Varsinainen työkyvyttömyyseläke Egentlig invaliditetspension Ordinary disability pension Yksilöllinen varhaiseläke Individuell förtidspension Individual early retirement pension Uudet hakemukset Jatkohakemukset 1 ) Nya ansökningar Fortsättningsansökningar 1 ) New claims Follow-up claims 1 ) Päätöksiä Hylkäys-% Päätöksiä Hylkäys-% Beslut Avslags-% Beslut Avslags-% Number of Denial rate (%) Number of Denial rate (%) decisions decisions Päätöksiä 2 ) Beslut 2 ) Decisions 2 ) Hylkäys-% Avslags-% Denial rate (%) Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga Total... 20 367 20,7 13 063 3,2 1 681 25,5 16 34... 2 351 13,5 3 784 1,6.. 35 44... 3 327 21,8 3 320 3,6.. 45 54... 8 452 24,6 4 889 4,2.. 55 59... 4 230 20,8 974 3,4 886 32,1 60 64... 2 007 11,0 96 1,0 795 18,2 Miehet Män Males Kaikki Samtliga Total... 10 119 17,8 6 043 2,9 559 21,8 16 34... 1 371 13,5 2 052 1,4.. 35 44... 1 711 21,5 1 569 3,8.. 45 54... 4 120 20,5 2 028 3,8.. 55 59... 1 943 17,1 347 2,3 275 26,5 60 64... 974 7,1 47 2,1 284 17,3 Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga Total... 10 248 23,7 7 020 3,5 1 122 27,4 16 34... 980 13,6 1 732 1,8.. 35 44... 1 616 22,1 1 751 3,5.. 45 54... 4 332 28,5 2 861 4,5.. 55 59... 2 287 24,0 627 4,0 611 34,5 60 64... 1 033 14,6 49 0,0 511 18,8 1 ) Kuntoutustuen jatkamista koskevat hakemukset. Ansökningar om fortsatt utbetalning av rehabiliteringsstöd. Claims for continuation of rehabilitation subsidy. 2 ) Ennakkopäätökset ja suoraan lopulliset päätökset. Förhandsbeslut och direkta slutliga beslut. Preliminary decisions and final decisions not preceded by a preliminary decision.

94 KELAN ELÄKKEET Kuvio 20. Figur 20. Chart 20. Työkyvyttömyyseläkeratkaisut 1 )1980 2000 Avgöranden 1 )ominvaliditetspension 1980 2000 Decisions on claims 1 ) for national disability pensions, 1980 2000 Lkm Antal Number 50 000 40 000 30 000 Hylkäävät ratkaisut Avslagna Denials 20 000 10 000 Myönteiset ratkaisut Beviljade Awards Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pensions 1980 1985 1990 1995 2000 Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet Egentliga invaliditetspensioner Ordinary disability pensions 1) Eivät sisällä jatkohakemuksia. Ansökningar om fortsatt invaliditetspension ingår inte. Claims for continuation of pension are not included. Huom. Anm Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. Yksilöllisen varhaiseläkkeen osalta ratkaisuiksi on luettu ennakkopäätökset ja suoraan lopulliset päätökset (ts. ennakkopäätöksen jälkeiset lopulliset päätökset eivät sisälly kuvion lukuihin). Avgörandena om individuell förtidspension omfattar förhandsbeslut och direkta slutliga beslut (i talen ingår m a o inte efter förhandsbeslut givna slutliga beslut). 38. Eläkkeensaajien hoitotukiratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000 Avgöranden om vårdbidrag för pensionstagare enligt de sökandes ålder och kön 2000 Decisions on claims for pensioner s care allowance by age and sex of claimant, 2000 Ikäryhmä Ratkaisuja Hylkäys-% Åldersgrupp Avgöranden Avslags-% Age group Decisions Denial rate (%) Vuosi Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset År Sammanlagt Män Kvinnor Sammanlagt Män Kvinnor Year Total Males Females Total Males Females Kaikki Samtliga All ages... 49 146 18 664 30 482 8,6 8,1 8,9 16 44... 4 733 2 539 2 194 11,3 11,1 11,4 45 54... 4 004 1 923 2 081 15,6 15,5 15,7 55 64... 4 336 2 186 2 150 13,0 10,6 15,5 65 74... 10 938 4 903 6 035 9,6 7,5 11,4 75 84... 17 950 5 360 12 590 6,7 5,3 7,3 85... 7 185 1 753 5 432 3,3 3,0 3,4

KELAN ELÄKKEET 95 39. Kelan eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkelajin mukaan 1985 2000 FPA-pensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsslag 1985 2000 SII pension insurance benefits in payment and benefit expenditure, by type of benefit, 1985 2000 Vuosi Kaikki Kansan- Perhe-eläkkeet Rintamasotilasetuudet 1 ) År eläkkeet eläkkeet Familjepensioner Frontmannaförmåner 1 ) Year Samtliga Folkpensioner Survivors pensions Front-veterans benefits 1 ) pensioner Old age, All benefits: disability and Lesken- Lapsen- Rintamasoti- Rintamalisät 2 ) Ylimääräiset Total unemployment eläkkeet eläkkeet laseläkkeet Fronttillägg 2 ) rintamalisät pensions Efter- Barn- Frontmanna- Front- Extra fronttillägg levande- pensioner pensioner veteran s Additional pensioner Orphan s Front-veteran s supplement 2 ) front-veteran s Spouse s pension pension supplement pension Eläkekanta 3 ) vuoden lopussa milj. mk Pensionsbestånd 3 ) vid årets utgång, milj mk Benefits in payment 3 ) at year-end (FIM million) 1985 13 001,2 12 112,7 194,2 64,7 175,6 454,0. 1986 13 908,7 12 891,4 180,5 64,0 145,8 489,0 138,0 1987 14 351,0 13 366,2 162,1 63,6 106,9 511,6 140,6 1988 14 775,2 13 810,5 151,9 64,5 71,2 534,2 142,9 1989 15 443,8 14 485,4 143,4 66,1 39,4 563,0 146,5 1990 16 511,9 15 333,5 138,6 84,9 13,0 596,1 345,8 1991 17 757,0 16 442,2 146,1 94,4 4,9 608,4 461,0 1992 18 189,2 16 838,7 151,1 100,4 2,6 601,5 494,9 1993 18 477,6 17 160,7 147,3 104,7 1,2 587,1 476,6 1994 18 247,9 17 002,3 137,9 105,4 0,5 556,9 444,9 1995 18 316,8 17 118,2 131,8 107,1 0,2 537,6 421,9 1996 17 714,7 16 579,2 127,3 107,2 0,1 510,3 390,6 1997 17 130,8 16 054,8 124,9 109,0 482,1 360,0 1998 16 636,2 15 611,3 123,7 109,9 457,4 334,0 1999 16 163,6 15 197,3 119,0 109,6 430,0 307,7 2000 15 659,7 14 705,4 116,6 110,0 404,2 323,5 Vuoden aikana maksetut eläkkeet, milj. mk Under året utbetalda pensioner, milj mk Annual benefit payments (FIM million) 1985 13 224,1 12 278,0 215,9 68,6 201,7 459,9. 1986 13 935,4 12 968,3 195,6 67,2 180,0 501,3 23,0 1987 14 562,4 13 518,7 176,6 66,4 135,0 522,1 143,6 1988 14 998,1 13 980,7 162,2 66,5 95,7 545,7 147,3 1989 15 677,5 14 667,5 153,6 68,5 57,8 578,5 151,6 1990 16 684,7 15 573,3 150,0 79,4 25,8 618,6 237,6 1991 17 816,1 16 476,1 155,3 96,6 8,8 638,9 440,4 1992 18 540,1 17 158,8 159,0 103,2 4,6 636,8 477,7 1993 18 807,5 17 426,4 154,6 106,2 1,9 621,9 496,5 1994 18 569,0 17 256,8 146,1 107,1 1,3 591,8 466,0 1995 18 713,5 17 451,6 139,3 109,6 0,2 570,6 442,3 1996 18 321,7 17 131,4 135,7 109,9 0,3 536,9 407,6 1997 17 889,0 16 764,5 133,8 111,1 0,0 503,6 376,0 1998 17 189,4 16 118,7 133,0 112,1 476,3 349,3 1999 16 595,6 15 584,2 128,7 112,6 447,7 322,4 2000 16 093,3 15 109,1 125,0 112,7 419,6 327,0 Keskimäärä vuoden lopussa, mk/kk Medeltal vid årets utgång, mk/mån Average rate at year-end (FIM/month) 2000 1 255,7 881,1 350,3 1 ) Eläkekannassa ja maksetuissa eläkkeissä rintamalisät ja ylimääräiset rintamalisät sisältyvät rintamasotilasetuuksiin eivätkä kansaneläkkeisiin; keskimäärissä ne kuitenkin sisältyvät kansaneläkkeisiin. I uppgifterna om pensionsbestånd och utbetalda pensioner ingår fronttillägg och extra fronttillägg i frontmannaförmånerna, inte i folkpensionerna; genomsnittstalen ingår dock i folkpensionerna. As for NPI benefits in payment and NPI benefit expenditure, the front-veterans supplements and additional front-veterans supplements are included, not among the national old age, disability and unemployment pensions, but among the front-veterans benefits; as for average rates, the supplements are included among the national pensions. 2 ) Eläkekannasta puuttuvat ulkomaille maksetut rintamalisät niille henkilöille, jotka eivät saa kansaneläkettä. I pensionsbeståndet saknas fronttilläggen till de utomlands bosatta personer som inte har folkpension. Excluding front-veterans supplements paid to persons not in receipt of national pension and residing outside Finland. 3 ) 12 x joulukuun eläkkeiden markkamäärä. Huom. Rahanarvon muuntokertoimet liitteessä 10. 12 x summan av december månads pensioner. Anm Deflateringskoefficienter i bilaga 10. 12 times the amount of pensions paid in December. N.B. For the relevant deflators see page 354.

96 KELAN ELÄKKEET 40. Kansaneläkkeiden eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkelajin mukaan 1985 2000 Folkpensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsslag 1985 2000 National old age, disability and unemployment pensions in payment and benefit expenditure by type of benefit, 1985 2000 Vuosi Kaikki kansan- Vanhuuseläkkeet År eläkkeet Ålderdomspensioner Year Samtliga Old age pensions folkpensioner All benefits: Total Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensions Yhteensä Sammanlagt Total Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 1 ) Egentliga invaliditetspensioner 1 ) Ordinary disability pension 1 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pension Työttömyyseläkkeet eläkkeet 3 ) Muut Arbetslöshetspensioner pensioner 3 ) Övriga Unemployment pensions 3 ) Other pensions Eläkekanta 2 ) vuoden lopussa, milj. mk Pensionsbestånd 2 ) vid årets utgång, milj mk Benefits in payment 2 ) at year-end (FIM million) 1985 12 112,7 8480,5 3083,9 3083,9. 548,3. 1986 12 891,4 8965,1 3242,1 3177,1 65,0 684,2. 1987 13 366,2 9272,5 3380,4 3234,5 145,9 713,3. 1988 13 810,5 9598,1 3505,8 3302,5 203,3 706,6. 1989 14 485,4 10 104,6 3704,8 3442,9 261,9 676,0. 1990 15 333,5 10 725,7 3981,3 3636,9 344,4 626,5. 1991 16 442,2 11 559,4 4304,7 3888,5 416,2 578,1. 1992 16 838,7 11 863,3 4452,0 3994,0 458,0 523,4. 1993 17 160,7 12 135,3 4533,9 4048,4 485,5 491,5. 1994 17 002,3 12 060,2 4483,2 3992,7 490,5 458,9. 1995 17 118,2 12 212,5 4502,1 4017,9 484,2 403,6. 1996 16 579,2 11 957,0 4 270,0 3 880,5 389,5 352,2. 1997 16 054,8 11 640,3 4072,6 3779,3 293,2 319,7 22,2 1998 15 611,3 11 332,4 3 938,4 3 718,7 219,7 304,9 35,6 1999 15 197,3 11 020,9 3 843,9 3 682,9 161,0 284,1 48,4 2000 14 705,4 10 614,8 3 762,3 3 650,9 111,3 266,4 61,9 Vuoden aikana maksetut eläkkeet, milj. mk Under året utbetalda pensioner, milj mk Annual benefit payments (FIM million) 1985 12 278,0 8511,8 3228,6 3228,6. 537,6. 1986 12 968,3 8971,7 3339,1 3299,6 39,5 657,5. 1987 13 518,7 9311,5 3485,1 3351,0 134,1 722,1. 1988 13 980,7 9645,0 3607,8 3408,7 199,1 727,9. 1989 14 667,5 10 156,5 3801,2 3549,9 251,3 709,8. 1990 15 573,3 10 809,1 4090,3 3753,6 336,7 673,9. 1991 16 476,1 11 486,9 4377,7 3970,5 407,2 611,5. 1992 17 158,8 12 006,7 4595,3 4134,3 461,0 556,8. 1993 17 426,4 12 248,0 4663,3 4169,6 493,7 515,3. 1994 17 256,8 12 170,8 4611,4 4109,1 502,3 474,6. 1995 17 451,6 12 261,7 4714,6 4207,8 506,8 475,3. 1996 17 131,4 12 245,9 4 510,1 4 080,0 430,1 375,4. 1997 16 764,5 11 806,3 4563,6 4199,7 363,9 380,9 13,8 1998 16 118,7 11 658,4 4 111,5 3 865,1 246,3 314,1 34,7 1999 15 584,2 11 279,5 3 957,6 3 775,6 182,0 298,4 48,8 2000 15 109,1 10 894,8 3 869,6 3 739,3 130,3 281,6 63,1 Keskimäärä vuoden lopussa, mk/kk Medeltal vid årets utgång, mk/mån Average rate at year-end (FIM/month) 2000 1 255,7 1 222,8 1 421,3 1 529,8 427,2 963,7 677,8 1 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Huom. Rahanarvon muuntokertoimet liitteessä 10. Ks. taul. 39 alaviite 1. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Anm Deflateringskoefficienter i bilaga 10. Se fotnot 1 i tabell 39. Includes rehabilitation subsidy. N.B. For the relevant deflators see page 354. See also Table 39 footnote 1. 2 ) 12 x joulukuun eläkkeiden markkamäärä. 12 x summan av december månads pensioner. 12 times the amount of pensions paid in December. 3 ) Pelkät eläkkeensaajien asumistuet ja hoitotuet. Enbart bostadsbidrag och vårdbidrag för pensionstagare. Housing allowance or pensioners care allowance by itself.

KELAN ELÄKKEET 97 41. Kansan- ja leskeneläkkeiden eläkekanta ja maksetut eläkkeet eläkkeenosan mukaan 1985 2000 Folkpensions- och efterlevandepensionsbestånd och utbetalda pensioner enligt pensionsdel 1985 2000 National old age, disability and unemployment pensions and spouses pensions: benefits in payment and benefit expenditure, by component, 1985 2000 Vuosi År Year Kansaneläkkeet Folkpensioner National old age, disability and unemployment pensions Leskeneläkkeet Efterlevandepensioner Spouses pensions Työeläkevähenteiset ja leikatut kansaneläkkeet 1 ) Arbetspensionsavhängiga och beskurna folkpensioner 1 ) Pension-tested and cut national pensions 1 ) Asumistuet Bostadsbidrag Housing allowance Eläkkeensaajien hoitotuet 2 ) Vårbidrag för pensionstagare 2 ) Pensioner s care allowance 2 ) Puolisolisät Maketillägg Spouse increase Lapsikorotukset Barntillägg Child increase Perusmäärät 3 ) Grundbelopp 3 ) Basic amount Täydennysmäärät 4 ) Kompletteringsbelopp 4 ) Additional amount Asumistuet Bostadsbidrag Housing allowance Eläkekanta 5 ) vuoden lopussa, milj. mk Pensionsbestånd 5 ) vid årets utgång, milj mk Benefits in payment 5 ) at year-end (FIM million) 1985 11 178,7 432,0 431,8 4,1 66,1 31,1 153,9 9,3 1986 11 898,9 447,7 471,9 3,5 69,4 31,0 140,7 8,8 1987 12 331,0 446,1 513,2 3,0 72,9 30,5 123,8 7,7 1988 12 695,7 476,1 559,3 2,8 76,6 32,0 112,2 7,8 1989 13 314,1 503,7 582,4 2,8 82,4 33,0 102,7 7,7 1990 14 048,8 541,0 653,2 2,8 87,7 35,2 95,8 7,6 1991 14 831,4 735,7 779,9 2,8 92,5 43,4 92,6 10,1 1992 15 031,0 814,4 895,1 2,5 95,7 49,8 90,5 10,8 1993 15 218,7 906,0 936,3 2,2 97,5 50,8 84,8 11,6 1994 14 976,6 983,5 943,6 1,8 96,7 49,4 76,2 12,4 1995 15 026,5 1045,3 947,2 1,6 97,7 48,9 70,4 12,5 1996 14 463,7 1 079,5 951,7 1,3 83,1 48,3 65,6 13,4 1997 13 874,6 1 140,2 970,7 0,8 68,5 48,0 62,3 14,6 1998 13 374,3 1 208,4 983,0 0,5 45,0 48,0 60,1 15,7 1999 12 855,0 1 275,1 1 039,4 0,3 27,5 46,8 56,4 15,8 2000 12 273,4 1 337,2 1 079,9 0,1 14,8 46,4 54,4 15,8 Vuoden aikana maksetut eläkkeet, milj. mk Under året utbetalda pensioner, milj mk Annual benefit payments (FIM million) 1985 11 316,2 449,5 434,7 4,8 72,8 34,3 175,1 11,2 1986 11 956,9 461,2 471,7 4,0 74,5 33,8 158,0 10,2 1987 12 464,2 457,7 515,6 3,5 77,7 33,5 140,6 9,1 1988 12 841,7 482,5 572,2 3,2 81,1 33,7 126,1 8,8 1989 13 436,3 510,6 630,5 3,2 86,9 35,4 114,8 8,7 1990 14 229,9 544,9 702,5 3,1 92,9 37,2 108,3 8,6 1991 14 874,4 646,7 853,9 3,1 98,0 45,0 106,6 9,4 1992 15 242,0 824,8 987,6 2,9 101,5 51,3 101,2 11,9 1993 15 390,7 907,2 1023,3 2,4 102,8 53,1 93,7 12,7 1994 15 130,9 993,5 1 027,8 2,0 102,6 52,4 85,6 13,3 1995 15 256,9 1054,8 1033,3 1,8 104,8 52,1 78,5 13,5 1996 14 903,3 1 097,3 1 033,9 1,4 95,4 51,9 74,1 14,4 1997 14 489,8 1 145,8 1 051,5 0,9 76,6 48,1 68,6 15,4 1998 13 790,6 1 214,6 1 063,0 0,5 49,9 48,7 66,2 16,4 1999 13 143,6 1 286,7 1 123,3 0,3 30,4 48,1 62,2 17,0 2000 12 574,5 1 349,1 1 168,9 0,1 16,5 47,7 59,0 16,8 Keskimäärä vuoden lopussa, mk/kk Medeltal vid årets utgång, mk/mån Average rate at year-end (FIM/month) 2000 689,8 584,7 80,6 145,2 464,1 897,7 779,0 1 ) Pohjaosien ja lisäosien yhteismäärä 31.12.1996 saakka. 3 ) Pohjaosat 31.12.1996 saakka. Summan basdelar och tilläggsdelar till 31.12.1996. Basdelar till 31.12.1996. The figures up to 1996 show the sum of basic amount 4 ) Lisäosat 31.12.1996 saakka. and additional amount payments. Tilläggsdelar till 31.12.1996. 2 ) Apu- ja hoitolisät 30.6.1988 saakka. 5 ) 12xjoulukuun eläkkeiden markkamäärä. Hjälp- och vårdtillägg till 30.6.1988. 12 xsumman av december månads pensioner. Smaller and larger helplessness supplements until 30 June 1988. 12 times the amount of pensions paid in December. Huom. Rahanarvon muuntokertoimet liitteessä 10. Anm Deflateringskoefficienter i bilaga 10. N.B. For the relevant deflators see page 354.

98 KELAN ELÄKKEET 42. Ulkomailla asuvien Kelan eläkkeet eläkeoikeuden mukaan 1995 2000 FPA-pensioner till utomlands bosatta efter pensionsrätt 1995 2000 Recipients of pension from SII living outside Finland, by basis of entitlement, 1995 2000 Vuosi (31.12.) År (31.12) Year-end Peruste Grund Basis Asuinmaa Bosättningsland Country of residence Eläkkeensaajat Pensionstagare Pension recipients Kaikki Samtliga Total Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pension Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pension Eläkekanta 1 ), milj. mk Pensionsbestånd 1 ), milj mk Total amount of pensions in payment 1 ) in FIM million 1995... 1996... 1997... 1998... 1999... 2000... 2000 Kaikki Samtliga Total... Eläkeoikeuden perusteena Grunden för pensionsrätt Basis of entitlement Kansallinen lainsäädäntö Nationell lagstiftning National legislation... EY-asetus EG-förordning EC regulation... Sosiaaliturvasopimus Avtal om socialtrygghet Social security agreement Kaikki maat Samtliga länder All countries... EU/ETA-maat EU/EES-länderna EU/ EEA-countries... Pohjoismaat Norden Nordic countries Muut Övriga Others... Muut kuin EU/ETA-maat Andra än EU/ EES-länder Other countries (not EU/ EEA)... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 11 824 9 582 2 100 116,7 21 932 16 645 5 071 219,5 34 856 24 351 10 279 344,1 41 321 28 814 12 240 393,9 43 711 31 432 12 005 402,0 45 100 33 258 11 539 399,7 45 100 33 258 11 539 399,7 2 669 1 526 963 20,5 36 341 25 810 10 417 344,8 6 090 5 922 159 34,5 45 100 33 258 11 539 399,7 39 869 28 180 11 432 376,6 36 959 26 227 10 558 360,4 2 910 1 953 874 16,2 5 176 5 064 79 22,6 55 14 28 0,5 1 ) 12 joulukuun eläkkeiden markkamäärä. 12 summan av december månads pensioner. 12 times the amount of benefits paid in December. Huom. Ulkomaille maksettavaa rintamalisää sai vuoden 2000 syyskuussa 592 henkilöä, joista Ruotsissa asui 295. Anm N.B. Fronttillägg till utlandet betalades till 592 personer i september 2000. Av dem bodde 295 personer i Sverige. In September 2000, a total of 592 persons were receiving the front-veteran s supplement payable outside Finland, 295 of them living in Sweden.

KELAN ELÄKKEET 99 43. Ulkomailla asuvien Kelan eläkkeet saajan asuinmaan ja kansalaisuuden mukaan 31.12.2000 FPA-pensioner till utomlands bosatta efter bosättningsland och medborgarskap 31.12.2000 Recipients of pension from SII, by country of residence and nationality, at year-end 2000 Asuinmaa Bosättningsland Country of residence Kansalaisuus Medborgarskap Nationality Kaikki Samtliga Total Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pension Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pension Leskeneläkkeet Efterlevandepensioner Spouse s pension Lapseneläkkeet Barnpensioner Orphan s pension Asuinmaa Bosättningsland Country of residence Kaikki Samtliga Total... Ruotsi Sverige Sweden... Kanada Canada... Yhdysvallat Förenta Staterna USA Espanja Spanien Spain... Saksa Tyskland Germany... Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom... Norja Norge Norway... Tanska Danmark Denmark... Sveitsi Schweiz Switzerland... Ranska Frankrike France... Muut Övriga Others... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... Kansalaisuus Medborgarskap Nationality Kaikki Samtliga Total... Suomi Finland... Ruotsi Sverige Sweden... Yhdysvallat Förenta Staterna USA Kanada Canada... Saksa Tyskland Germany... Norja Norge Norway... Tanska Danmark Denmark... Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom... Muut Övriga Others... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... Kaikki Samtliga Total... Eläkkeensaajat, lkm Pensionstagare, antal Pensioners 45 100 33 258 11 539 121 153 36 636 26 037 10 437 81 72 2 974 2 963 7 1 1 896 1 876 11 1 8 1 702 947 723 7 13 589 491 83 5 10 266 242 10 3 11 183 86 88 5 4 138 103 32 3 119 109 9 1 99 81 16 1 1 443 309 95 13 23 55 14 28 4 7 45 100 33 258 11 539 121 153 23 041 16 461 6 369 64 122 20 707 15 543 5 101 40 20 522 517 2 1 2 223 223 204 184 16 2 2 58 40 14 2 2 56 42 14 49 42 2 4 1 183 149 21 8 4 57 57 Keskimäärä, mk/kk Medeltal, mk/mån Average rate (FIM/month) 738,6 760,3 683,7 544,0 343,3 44. Asumisaikaan suhteutetut Kelan eläkkeet 31.12.2000 FPA-pensioner avvägda enligt bosättningstid 31.12.2000 SII pensions adjusted to recipient s previous residence in Finland at year-end 2000 Eläkkeensaajat Pensionstagare Pension recipients Kaikki Samtliga Total Vanhuuseläkkeet Ålderdomspension Old age pension Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspension Disability pension Eläkekanta 1 ), milj. mk Pensionsbestånd 1 ), milj mk Total amount of pensions in payment 1 ) in FIM million Yhteensä Sammanlagt Total... 46 695 31 896 13 894 478,2 Ulkomailla asuvat Suomessa asuneet Utomlands bosatta pensionstagare som bott i Finland No longer living in Finland... 37 476 26 910 10 294 342,7 Suomessa asuvat ulkomailla asuneet I Finland bosatta pensionstagare som bott utomlands Moved to Finland... 9 219 4 986 3 600 135,5 1) 12 joulukuun eläkkeiden markkamäärä. 12 summan av december månads pensioner. 12 times the amount of benefits paid in December.

100 KELAN ELÄKKEET 2.2 Eläkkeet alueittain Eläkkeiden aluetilastot esitetään vuosikirjassa maakunnittain. Tilastointiperuste on eläkkeensaajan kotikunta. Tarkempaa tilastotietoa: Kelan ja ETK:n vuosittain julkaisema Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain; Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastot (sarja T15); Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (sarja T10). 2.2 Pensioner regionvis Den regionala pensionsstatistiken presenteras landskapsvis i årsboken. Statistiken grundar sig på pensionstagarens hemkommun. Mer detaljerad statistik finns i FPAs och PSCs årspublikation Tilasto Suomen eläkkeensaajista kunnittain (statistik över pensionstagarna i Finland kommunvis); Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastot (FPAs bostadsbidragsstatistik), serie T15; Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (FPAs handikappförmånsstatistik), serie T10. 45. Tietoja Kelan maksamista eläkkeistä maakunnittain 2000 Uppgifter landskapsvis om pensioner som utbetalats av FPA 2000 Data on SII pensions analysed by region, 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Kelan maksamat eläkkeet Pensioner betalda av FPA Pensions paid by SII Täyttä kansaneläkettä saavat 31.12. Mottagare av full folkpension 31.12 Recipients of full national pension, at year-end Eläkkeensaajien asumistuki 31.12. Bostadsbidrag för pensionstagare 31.12 Housing allowance for pensioners, at year-end Milj. mk Milj mk FIM million Asukasta kohti, mk/v Per invånare, mk/år Per inhabitant, FIM/year Lukumäärä Antal Number % 16 v täyttäneestä väestöstä % av befolkningen över 16 år % of population aged 16 or over Saajat Mottagare Recipients Mk/kk Mk/mån FIM/month Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne-Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen Etelä-Karjala Södra Karelen Etelä-Savo Södra Savolax.. Pohjois-Savo Norra Savolax Pohjois-Karjala Norra Karelen Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten... Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... 16 093,3 3 104 115 699 2,8 163 228 691 2 224,9 1 704 14 672 1,4 29 329 800 236,0 2 632 1 485 2,1 2 295 702 1 327,3 2 967 8 160 2,2 13 292 694 841,9 3 541 5 459 2,8 7 814 694 535,5 3 238 3 250 2,4 5 249 687 1 340,2 2 978 8 188 2,2 13 125 676 603,9 3 056 3 701 2,3 7 403 679 606,9 3 234 3 975 2,6 6 515 684 484,9 3 533 2 970 2,6 4 754 673 730,3 4 360 4 682 3,4 7 279 667 1 038,2 4 115 6 837 3,3 11 459 622 747,6 4 353 4 982 3,6 8 015 643 913,2 3 494 6 226 3,0 9 037 671 856,7 4 377 5 143 3,3 7 380 649 579,0 3 340 3 281 2,4 4 849 653 249,3 3 495 1 559 2,8 2 374 630 1 174,2 3 212 7 976 2,8 11 744 654 401,4 4 467 2 500 3,4 4 117 655 690,1 3 596 4 364 2,8 6 753 672 72,0 2 790 499 2,4 444 652 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Huom. Ulkomaille maksetut eläkkeet ja ulkomailla asuvat eläkkeensaajat sisältyvät koko maan lukuihin. Anm Till utlandet betalda pensioner och utomlands bosatta pensionstagare ingår i talen för hela landet. N.B. Pensions paid abroad and beneficiaries living abroad are included in the totals for the whole country.

KELAN ELÄKKEET 101 46. Kelasta eläkettä saavat maakunnittain 31.12.2000 Mottagarna av FPA-pensioner landskapsvis 31.12.2000 Recipients of pension from SII, by region, at year-end 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Kaikki Samtliga All beneficiaries Vanhuuseläkkeet Ålderdomspensioner Old age pensioners Alle 65- vuotiaat Personer under 65 Under 65 65 vuotta täyttäneet Personer som fyllt 65 65 or over Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensioners Varsinaiset 2 ) Egentliga 2 ) Ordinary disability pensions 2 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pensions Työttömyyseläkkeet Arbetslöshetspensioner Unemployment pensioners Perhe-eläkkeet Familjepensioner Survivors pensioners Leskeneläkkeet Efterlevandepensioner Spouses pensions Lapseneläkkeet Barnpensioner Orphans pensions Muut Övriga Others Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland.. Päijät-Häme Päijänne- Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten... Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... 1 061 422 3 887 769 084 198 876 21 710 23 039 11 028 26 157 7 641 189 230 755 136 675 34 319 3 957 2 961 2 098 5 898 2 567 16 013 80 12 142 2 561 242 285 176 416 111 90 471 325 68 791 13 931 1 828 1 884 848 2 078 786 53 435 192 39 695 8 712 1 295 1 544 554 1 162 281 35 765 106 26 914 5 759 733 805 357 848 243 90 810 329 67 159 15 421 2 107 2 319 846 1 987 642 41 243 150 29 711 7 542 817 1 241 416 1 023 343 42 925 211 31 719 7 459 837 935 418 1 059 287 31 619 104 23 329 5 507 651 803 312 705 208 42 021 145 30 424 7 963 782 1 031 479 976 221 58 940 170 40 551 13 314 1 276 1 164 660 1 493 312 40 074 128 27 668 8 630 922 959 510 1 036 221 54 961 170 39 030 10 940 1 141 1 379 608 1 373 320 44 983 130 33 293 8 194 816 962 489 923 176 36 281 128 28 458 5 158 604 765 307 683 178 14 388 30 10 424 2 770 259 332 167 334 72 66 281 163 44 251 15 384 1 615 1 525 851 2 141 351 21 618 65 14 642 4 719 520 641 292 630 109 40 813 98 27 580 8 720 1 142 1 461 489 1 140 183 4 661 27 3 864 540 46 29 35 102 18 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. 2 ) Sisältää myös kuntoutustuet. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy. Huom. Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat sisältyvät koko maan yhteissummaan. Anm Utomlands bosatta pensionstagare ingår i summan för hela landet. N.B. Pension recipients living abroad are included in the totals for the whole country.

102 KELAN ELÄKKEET 2.3 Eläkkeet sairauksittain Vuoden 1996 alusta kansaneläkejärjestelmä menetti peruseläkejärjestelmän luonteensa kansaneläkkeen muututtua työeläkevähenteiseksi. Siitä alkaen vain osa maamme työkyvyttömyyseläkkeistä kanavoituu kansaneläkkeenä maksettavaksi, joten Kelan tilastot eivät enää kuvaa koko maan työkyvyttömyyseläkkeelläoloa. Siksi Kela ja ETK ovat vuodesta 1996 lukien yhdessä tuottaneet vuosittain tilastoa k a i k k i e n Suomessa asuvien t y ö k y v y t t ö m y y s e l ä k - k e e n s a a j i e n s a i r a u k s i s t a. Tässä vuosikirjassa tilasto julkaistaan taulukossa 7. Tieto sairaudesta on Kelan rekistereistä saatavissa kansaneläkkeenä maksettavista työkyvyttömyyseläkkeistä. Näitä saavat henkilöt, joilla joko ei ole oikeutta muuhun eläketurvaan tai joiden muista eläkkeistä koostuva eläketurva jää pienehköksi. Lisäksi tietoja avun- ja hoidontarvetta aiheuttaneista sairauksista saadaan eläkkeensaajien hoitotuen myöntämisperusteista. Sairausdiagnoosit. Sairausdiagnoosit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (ICD- 10), joka otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alusta. Se perustuu edelliseen (ICD-9) luokitukseen. Luokituksen rakenne muuttui merkittävästi mm. siten, että tauteja merkittäessä käytetään oire-syy -diagnoosiparia. Kelan etuusjärjestelmissä käytetään kuitenkin vain syytä tarkoittavia diagnooseja. Useimpien yksittäisten diagnoosien (3 merkkiä) aikasarjat katkeavat uuden luokituksen käyttöönottoajankohdasta. Työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle merkitään päädiagnoosi, ja jos hänellä on useampia sairauksia tai vammoja, korkeintaan kaksi lisädiagnoosia. Eläkkeensaajien hoitotukea hakevalle merkitään erikseen yhdestä kahteen hoitotukisairauden diagnoosia. Vuosikirjassa esitetyt sairaustiedot perustuvat päädiagnoosiin lukuunottamatta eläkkeensaajien hoitotukea saavien sairaustilastoja, jotka perustuvat hoitotukidiagnoosiin (taul. 49). Kaikkia Suomessa asuvia työkyvyttömyyseläkkeensaajia kuvaavat sairaustiedot (taul. 7) perustuvat pääsääntöisesti työeläkejärjestelmän tuottamaan sairausdiagnoosiin. Näitä tietoja ei voi verrata muualla vuosikirjassa esitettyihin Kelan työkyvyttömyyseläkkeitä koskeviin sairaustilastoihin. Tarkempaa tilastotietoa: Kelan ja ETK:n vuosittain julkaisema Tilasto Suomen eläkkeensaajista; Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (sarja T10). 2.3 Pensioner sjukdomsvis År 1996 förlorade folkpensionssystemet sin karaktär av grundpensionssystem, då folkpensionen blev arbetspensionsavhängig. Härefter beskriver FPAs statistik inte längre invalidpensioneringen i hela landet, då bara en del av invalidpensionerna utbetalas från folkpensioneringen. FPA och PSC har därför sedan 1996 tillsammans producerat årsstatistik över alla i Finland bosatta invalidpensionstagares sjukdomar. Statistiken publiceras i tabell 7. Sjukdomsuppgifter kan fås ur FPAs register om invaliditetspensioner som utges från folkpensioneringen till personer utan annan pensionsrätt eller med små andra pensioner. Uppgifter om vilka sjukdomar som medfört hjälp- och vårdbehov fås ur beviljningsgrunderna för vårdbidrag för pensionstagare. Sjukdomsdiagnoser. Diagnoserna baserar sig på version 10 av den internationella sjukdomsklassifikationen (ICD-10). Den togs i bruk i Finland i början av 1996 och är baserad på föregående klassifikation (ICD-9). Klassificeringens struktur ändrades avsevärt, bl a genom att det för sjukdomsdiagnosen används ett symtom-orsakspar. I FPAs olika förmånssystem används emellertid bara orsaksdiagnoser. De flesta enskilda diagnosers (3 tecken) tidsserier avbryts vid tidpunkten för införandet av den nya klassifikationen. För invaliditetspensionssökande antecknas huvuddiagnosen och, om han har flera sjukdomar eller skador, dessutom högst två andra diagnoser. För pensionstagare som söker vårdbidrag antecknas en eller två särskilda vårdbidragsdiagnoser. De i årsboken anförda sjukdomsuppgifterna grundar sig på huvuddiagnoser, utom statistiken över mottagare av vårdbidrag (tabell 49), som bygger på vårdbidragsdiagnoser. Sjukdomsdata över samtliga i Finland bosatta invalidpensionstagare (tabell 7) baserar sig i huvudsak på sjukdomsdiagnoserna i arbetspensionssystemet och kan inte jämföras med den sjukdomsstatistik över FPA-invaliditetspensioner som presenteras i årsboken i övrigt. Mer detaljerad statistik finns i FPAs och PSCs årspublikation Statistik över pensionstagarna i Finland och i Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (FPAs handikappförmånsstatistik), serie T10.

KELAN ELÄKKEET 103 47. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan sairauspääryhmän ja sukupuolen mukaan 1999 2000 Nya invaliditetspensioner från FPA efter sjukdomshuvudgrupp och kön 1999 2000 New SII disability pensioners by important disease group and sex, 1999 2000 Sairauspääryhmä Sjukdomshuvudgrupp Important disease group 1 ) Työkyvyttömyyseläkkeet Invaliditetspensioner Disability pensioners 1999 2000 Kaikki Samtliga Total Kaikki Samtliga % Total % Miehet Män Males Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga All diseases... Kaikki Samtliga All diseases... I A00 B99 Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasair. Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukd.. V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... VIII H60 H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukd... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar XI K00 K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00 L99 Matsmältningsorganens sjukd Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... XVII Q00 Q99 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Kaikki Samtliga All diseases... Kaikki eläkkeet Samtliga pensioner Total of beneficiaries 13 499 13 390 6 338 7 052 Suomessa asuvien Till personer bosatta i Finland To recipients living in Finland 12 002 100,0 12 145 100,0 5 819 6 326 34 0,3 43 0,4 19 24 650 5,4 672 5,5 242 430 202 1,7 201 1,7 120 81 4 777 39,8 4 783 39,4 2 277 2 506 793 6,6 801 6,6 469 332 79 0,7 52 0,4 20 32 48 0,4 38 0,3 14 24 980 8,2 1 020 8,4 657 363 313 2,6 313 2,6 168 145 119 1,0 107 0,9 62 45 68 0,6 60 0,5 25 35 3 019 25,2 3 169 26,1 1 193 1 976 135 1,1 102 0,8 61 41 684 5,7 702 5,8 446 256 101 0,8 82 0,7 46 36 Ulkomailla asuvien Till personer bosatta utomlands To recipients living abroad 1 497 1 245 519 726 1 ) Listed in the Summary (chapter 12).

104 KELAN ELÄKKEET 48. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan sairauspääryhmän ja iän mukaan 2000 Nya invaliditetspensioner från FPA efter sjukdomshuvudgrupp och ålder 2000 New SII disability pensions by age of recipient and important disease group, 2000 Sairauspääryhmä Sjukdomshuvudgrupp Important disease group 1 ) Varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 2 ) Egentliga invaliditetspensioner 2 ) Ordinary disability pension 2 ) Yksilölliset varhaiseläkkeet Individuella förtidspensioner Individual early retirement pension Kaikki Samtliga Total Ikä, vuotta Ålder, år Age, years Kaikki Samtliga Total Ikä, vuotta Ålder, år Age, years 16 19 20 44 45 54 55 64 58 59 60 64 Kaikki Samtliga All diseases... Kaikki Samtliga All diseases... II Kasvaimet Tumörer... IV Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar... XI Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... XII Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet XIII Hudens och underhudens sjukdomar... Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... XVII Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... XIX Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Kaikki Samtliga All diseases... Kaikki eläkkeet Samtliga pensioner Total of beneficiaries 12 570 322 3 718 4 898 3 632 820 379 441 Suomessa asuvien eläkkeet Till i Finland bosatta To recipients living in Finland 11 328 322 3 599 4 446 2 961 817 377 440 654 12 153 268 221 18 4 14 195 6 53 76 60 6 2 4 4 699 210 2 242 1 634 613 84 42 42 781 31 210 376 164 20 7 13 48 12 15 21 4 2 2 950 101 377 472 70 31 39 256 17 95 144 57 24 33 104 1 32 53 18 3 1 2 55 20 21 14 5 5 2 657 3 437 1 181 1 036 512 244 268 100 42 39 10 9 2 2 684 16 242 279 147 18 7 11 145 1 41 61 42 18 6 12 Ulkomailla asuvien eläkkeet Till utomlands bosatta To recipients living abroad 1 242 119 452 671 3 2 1 1 ) Listed in the Summary (chapter 12). 2 ) Sisältää kuntoutustuet. Inkluderar rehabiliteringsstöd. Includes rehabilitation subsidy.

KELAN ELÄKKEET 105 49. Eläkkeensaajien hoitotuen saajat hoitotukisairauden mukaan 31.12.2000 Mottagarna av vårdbidrag för pensionstagare efter sjukdomsgrupp 31.12.2000 Recipients of pensioners care allowance by disease at year-end 2000 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 1 ) Eläkkeensaajien hoitotuet Vårdbidrag för pensionstagare Pensioners care allowance Kaikki Samtliga All diseases... I A00 B99 Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... F70 F79 Älyllinen kehitysvammaisuus Psykisk utvecklingsstörning... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G35 Pesäkekovettumatauti (MStauti) Multipel skleros... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... I60 I69 Aivoverisuonien sairaudet Sjukdomar i hjärnans kärl... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05, M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit XVII Q00 Q99 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... Q90 Q99 Muualla luokittelemattomat kromosomipoikkeavuudet Kromosomavvikelser som ej klassificeras annorstädes... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... Yhteensä Miehet, % Hoitotuet Korotetut Erityis- Sammanlagt Män, % Vårdbidrag hoitotuet hoitotuet Total Males (%) Smaller Förhöjda Specialallowance vårdbidrag vårdbidrag Larger Special % allowance allowance 16 64-vuotiaat 2 ) 16 64-åringar 2 ) Recipients aged 16 64 50 125 100,0 52,3 22 621 20 803 6 701 486 1,0 48,6 282 168 36 1 307 2,6 44,3 651 519 137 1 524 3,0 55,1 704 606 214 1 118 2,2 57,5 564 448 106 20 896 41,7 55,8 10 284 8 137 2 475 8 789 17,5 55,3 3 032 3 989 1 768 7 219 14,4 48,8 2 277 3 178 1 764 2 062 4,1 34,8 565 1 008 489 1 703 3,4 53,7 637 1 011 55 3 681 7,3 65,5 1 663 1 640 378 2 949 5,9 66,2 1 191 1 424 334 799 1,6 44,7 525 240 34 4 725 9,4 26,6 2 878 1 653 194 2 567 5,1 16,1 1 359 1 081 127 2 884 5,8 50,9 684 1 634 566 1 833 3,7 54,0 295 1 144 394 1 496 3,0 74,5 611 616 269 1 695 3,4 55,0 1 068 536 91 1 710 3,4 54,0 357 865 488 1 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12). 2 ) Taulukko ei sisällä ns. suojattuja hoitotukia, joita oli 345 v. 2000 lopussa. I tabellen ingår inte s k skyddade vårdbidrag (345 fall i slutet av år 2000). jatkuu forts continues

106 KELAN ELÄKKEET jatkoa forts Table 49 continued Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group Eläkkeensaajien hoitotuet Vårdbidrag för pensionstagare Pensioners care allowance Kaikki Samtliga All diseases... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G20, G21 Parkinsonin tauti Parkinsons sjukdom... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... H54 Sokeus ja heikkonäköisyys Blindhet och allvarligt nedsatt syn... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... I60 I69 Aivoverisuonien sairaudet Sjukdomar i hjärnans kärl... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05, M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit M15 M19 Nivelrikko Artros... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Murtumat 2 ) Frakturer 2 )... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... Yhteensä Miehet, % Hoitotuet Korotetut Erityis- Sammanlagt Män, % Vårdbidrag hoitotuet hoitotuet Total Males (%) Smaller Förhöjda Specialallowance vårdbidrag vårdbidrag Larger Special % allowance allowance 65 vuotta täyttäneet 1 ) Personer som fyllt 65 år 1 ) Recipients aged 65 or more 99 062 100,0 29,7 47 951 40 204 10 907 3 441 3,5 40,6 1 833 1 318 290 4 278 4,3 26,8 2 314 1 684 280 3 920 4,0 27,3 2 110 1 551 259 18 106 18,3 28,9 5 753 8 651 3 702 9 495 9,6 38,2 3 319 4 326 1 850 2 437 2,5 44,5 882 1 143 412 4 532 4,6 29,7 2 569 1 767 196 810 0,8 35,1 294 450 66 26 239 26,5 33,6 12 968 10 615 2 656 11 882 12,0 44,3 4 275 5 770 1 837 4 233 4,3 46,5 2 483 1 496 254 19 172 19,4 15,5 11 560 6 677 935 4 473 4,5 13,3 2 287 1 896 290 9 913 10,0 14,6 6 276 3 234 403 2 891 2,9 26,7 1 410 1 201 280 1 811 1,8 17,1 872 765 174 5 795 5,8 30,6 3 392 2 041 362 880 0,9 47,0 350 428 102 1 ) Taulukko ei sisällä ns. suojattuja hoitotukia (4 364 v. 2000 lopussa). Näistä suurin osa oli niitä eläkkeensaajien hoitotukia, jotka ennen eläkkeensaajien hoitotukijärjestelmän voimaantuloa 1.7.1988 oli myönnetty apu- ja hoitolisinä iän perusteella. I tabellen ingår inte sk skyddade vårdbidrag (4 364 i slutet av år 2000). Av dem hade merparten beviljats i form av åldersbaserade hjälp- och vårdtillägg innan systemet med vårdbidrag för pensionstagare infördes 1.7.1988. 2 ) S02, S12, S22, S32, S42, S52, S62, S72, S82, S92, T02, T08, T10, T12.

KELAN ELÄKKEET 107 2.4 Eläkkeet ammateittain Tietoja eläkkeensaajien ammateista saadaan kansaneläkejärjestelmästä vain uusista Kelan työkyvyttömyyseläkkeistä. Vuodesta 1996 alkaen tieto ei enää ole kattava, koska kansaneläkkeenä maksettavaksi työkyvyttömyyseläkkeeksi kanavoituu vain osa maamme työkyvyttömyyseläkkeistä. 2.4 Pensioner yrkesvis Uppgifter om pensionstagarnas yrken fås ur folkpensionssystemet endast beträffande nya invaliditetspensioner från FPA. Från år 1996 är uppgifterna inte längre heltäckande, då bara en del av invalidpensionerna i vårt land utbetalas från folkpensioneringen. Ammattiluokitus. Kelan käyttämä ammattikoodi perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota on jonkin verran Kelassa täydennetty. Ammattitieto ilmoitetaan koodilla, jonka kaksi ensimmäistä merkkiä ilmoittaa ammatin ja kolmas ammattiaseman. Luokitus on ollut käytössä vuodesta 1988. Tässä vuosikirjassa tilastot esitetään ammatin osalta vain pääryhmittäin ammattikoodin ensimmäisen merkin tarkkuudella. Yrkesklassificering. Den yrkeskod FPA använder bygger på den nordiska yrkesklassificeringen med vissa tillägg. Kodens två första tecken anger yrket och det tredje anger yrkesställningen. Klassificeringen har varit i bruk sedan år 1988. I denna årsbok ges i statistiken bara yrkeskodens första tecken, som anger huvudgrupp. Ammattikäsite. Eläkkeenhakijan ammatiksi merkitään henkilön viimeksi harjoittama ammatti. Jos hakija ei viimeisten viiden vuoden aikana ole toiminut ammatissa, merkitään hänet ammatissa toimimattomaksi. Ammatin harjoittamiseksi katsotaan vähintään kolmen tunnin osapäivätyö ja vähintään neljä kuukautta vuodessa kestävä työ. Yrkesbegreppet. Pensionstagarnas yrkesuppgifter avser det yrke de senast utövat. Sökande som inte yrkesarbetat under de fem senaste åren hänförs till kategorin icke yrkesverksam. Som yrkesutövning räknas arbete som pågår minst tre timmar per dag och minst fyra månader av året.

108 KELAN ELÄKKEET 50. Uudet Kelan työkyvyttömyyseläkkeet eläkkeensaajan ammatin, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan 2000 Nya invaliditetspensioner från FPA efter mottagarens yrke, yrkesställning och kön 2000 New SII disability pensions by recipient s occupation, position and sex, 2000 Ammatti ja ammattiasema Varsinaiset työkyvyttömyys- Yksilölliset varhaiseläkkeet 15 64-vuotias Yrke och yrkesställning eläkkeet Individuella förtidspensioner työllinen Occupation and position Egentliga invaliditets- Individual early retirement työvoima 2 ), % pensioner pensioners Sysselsatt arbets- Yhteensä Sammanlagt Total... Yhteensä Sammanlagt Total... Ammatissa toimineet Yrkesverksamma Total in employment... Maa-, metsä- ja kalatalouden yrittäjät 1 ) Företagare inom lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete 1 ) Self-employed persons in agriculture, forestry and fishing 1 )... Maanviljelijät ja maatalouden emännät 1 ) Lantbrukare och lantbrukshusmödrar 1 ) Farmers and farmers wives 1 )... Muut 1 ) Övriga 1 ) Others 1 )... Muut yrittäjät 1 ) Övriga företagare 1 ) Selfemployed persons in other industries 1 )... Palkansaajat Löntagare Employed persons Tekn., tiet., lainopill., humanist. ja taiteell. työ Tekn, vetenskapl, juridiskt, humanistiskt el konstnärl arbete Engineering, law, the natural sciences, the humanities... Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hälsovård, socialt arbete Health care, social work... Hallinto- ja toimistotyö Administrativt arbete och kontorsarbete Managerial, administrative and clerical work... Kaupallinen työ Kommersiellt arbete Commerce... Maa- ja metsätalous, kalastusala Lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete Agriculture, forestry and fishing... Kuljetus ja liikenne Transport och kommunikationer Transport and communication... Teoll.työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö, rakennustyö Tillverkning, maskinskötsel, gruvdrift och stenbrytning, byggnadsarbete Manufacturing industries, machinery operation, mining, quarrying and construction... Palvelutyö Servicearbete Services... Muut ammatissa toimineet Övriga yrkesverksamma Other employees... Ammatissa toimimattomat Icke yrkesverksamma Non-employed persons... Perheenemännät Husmödrar Homemakers... Nuoret työkyvyttömät Unga arbetsoförmögna Work-incapacitated young persons... Muut Övriga Others... Ammattia ei voida luokitella tai tieto puuttuu Oklassificerbart yrke eller uppgift saknas Activities not adequately described or data unavailable... Yhteensä Sammanlagt Total... Ordinary disability pensioners kraft i åldern 15 64 år 2 ), % Yhteensä Miehet, % Yhteensä Miehet, % Economically Sammanlagt Män, % Sammanlagt Män, % active population Total % Males (%) Total % Males (%) aged 15 64 (%) Kaikki eläkkeet Samtliga pensioner Total of beneficiaries 12 570 48,6 820 28,2 Suomessa asuvien Till i Finland bosatta To recipients living in Finland 11 328 49,3 817 28,3 9 010 100,0 47,6 815 100,0 28,1 100,0 909 10,1 56,7 181 22,2 49,2 4,1 814 9,0 54,8 166 20,4 47,0 3,5 95 1,1 72,6 15 1,8 73,3 0,6 939 10,4 60,5 158 19,4 38,6 9,1 7 157 79,4 44,8 475 58,3 16,6 86,8 370 4,1 44,6 13 1,6 15,5 869 9,6 6,0 75 9,2 1,3 12,0 537 6,0 16,0 28 3,4 7,1 15,6 574 6,4 18,3 71 8,7 8,5 9,0 442 4,9 66,5 27 3,3 37,0 1,7 400 4,4 77,3 20 2,5 55,0 4,5 2 530 28,1 78,3 113 13,9 39,8 19,0 1 435 15,9 14,9 128 15,7 3,1 9,4 5 0,1 1 0,1 0,2 1 743 55,3 1 100,0 92 1,1 326 64,4 1 325 56,8 1 100,0 575 58,3 1 100,0 Ulkomailla asuvien Till utomlands bosatta To recipients living abroad 1 242 41,8 3 1 ) Sisältää myös yrittäjäperheen jäsenet. 2 ) Lähde: Työvoimatutkimus 2000, Tilastokeskus Omfattar även företagarfamiljemedlemmar. Källa: Arbetskraftsundersökningen 2000, Statistikcentralen Includes family workers.

KELAN VAMMAISETUUDET 109 3 Kelan vammaisetuudet FPAs handikappförmåner 3.1 Yleistä Kelan vammaisille maksamia korvauksia ovat lapsen hoitotuki, vammaistuki ja eläkkeensaajien hoitotuki. Nämä kolme etuutta ovat samankaltaiset niin tavoitteiltaan kuin rakenteeltaan. Koska kuitenkin eläkkeensaajien hoitotuki liittyy eläkkeisiin, käsitellään se vuosikirjassa pääasiassa eläkkeiden yhteydessä. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki muodostavat yhdessä kokonaisuuden, josta käytetään nimitystä vammaisetuudet. Vammaisetuuksia säätelevät laki lapsen hoitotuesta ja vammaistukilaki. Tietoja vammaisetuuksia koskevista lainmuutoksista saa liitteestä 1 ja 8. 3.1 Allmänt De förmåner som FPA betalar till handikappade är vårdbidrag för barn, handikappbidrag och vårdbidrag för pensionstagare. De tre förmånerna är lika både till syfte och struktur. Eftersom vårdbidraget för pensionstagare hör till pensionsförmånerna, behandlas det i årsboken främst i anslutning till pensionerna. Vårdbidraget för barn och handikappbidraget går under den gemensamma benämningen handikappförmåner. Handikappförmånerna regleras av lagen om vårdbidrag för barn och lagen om handikappbidrag. Uppgifter om lagändringarna rörande handikappförmånerna finns i bilagorna 1 och 8. Perusedellytykset Lapsen hoitotukeen on oikeus Suomessa asuvalla lapsella. Suomessa asuminen on myös vammaistuen saamisen edellytys. Allmänna förutsättningar Vårdbidrag kan beviljas för i Finland bosatta barn. Handikappbidrag förutsätter likaså att sökanden är bosatt i Finland. Etuudet Lapsen hoitotukea voi saada alle 16-vuotias vammainen tai pitkäaikaisesti sairas lapsi. Hänen edellytetään olevan vähintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheutuu taloudellista tai muuta rasitusta. Tukea maksetaan lapsen hoidon aiheuttaman rasituksen perusteella porrastettuna kolmeen ryhmään. Pienimpään tukeen eli hoitotukeen on oikeus lapsella, jonka hoito aiheuttaa erityistä taloudellista tai muuta rasitusta. Korotettua hoitotukea saavan lapsen hoitamisesta edellytetään aiheutuvan huomattavan suurta rasitusta. Jos rasitus on erittäin suuri, lapsella on oikeus erityishoitotukeen. Vammaistuen tarkoituksena on tukea taloudellisesti pääasiassa muiden kuin eläkkeellä olevien työikäisten vammaisten selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työelämässä ja opiskelussa. Förmåner Rätt till vårdbidrag för barn har långtidssjuka eller handikappade barn under 16 år, som under minst sex månader behöver vård eller rehabilitering i sådan omfattning, att det medför ekonomisk eller annan belastning. Med hänsyn till den belastning vården av barnet föranleder indelas bidraget i tre kategorier. Det minsta vårdbidraget betalas, när vården medför särskild ekonomisk eller annan belastning. Förhöjt vårdbidrag betalas när vården medför påfallande stor belastning. Om belastningen är synnerligen stor har barnet rätt till specialvårdbidrag. Handikappbidraget är i första hand avsett för handikappade i arbetsför ålder, som inte är pensionstagare och som behöver stöd för att klara sina dagliga göromål, sitt arbete och sina studier.

110 KELAN VAMMAISETUUDET Vammaistukea maksetaan 16 64-vuotiaalle henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman takia heikentynyt. Vammaistuella korvataan sairauden tai vamman aiheuttamia haittoja, avuntarvetta ja erityiskustannuksia. Niiden määrästä riippuen tuki maksetaan kolmiportaisena: vammaistukena, korotettuna vammaistukena tai erityisvammaistukena. Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke (ml. yksilöllinen varhaiseläke) ja työntekijäin eläkelakien mukainen täysi työkyvyttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke estävät vammaistuen myöntämisen. Edellä mainittuihin rinnastetaan myös ulkomailta maksetut vastaavat eläkkeet. Oikeutta vammaistukeen ei myöskään ole henkilöllä, joka saa saman vamman perusteella tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus- tai sotilasvammalain mukaista haitta- tai avuttomuuslisää (tai em. rinnastettavaa etuutta ulkomailta). Täyden työkyvyttömyyseläkkeensä (kansaneläkelain mukaisen) lepäämään jättänyt henkilö voi tältä ajalta saada erityisvammaistuen suuruista vammaistukea. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräajaksi. Lapsen hoitotukea ja vammaistukea ei makseta henkilölle, joka on hoidettavana pääasiassa julkisin varoin ylläpidetyssä laitoksessa. Tuki keskeytyy hoidon kestettyä kolme kuukautta. Vammaistukilain voimaantulo 1.1.1989 lakkautti invalidirahajärjestelmän. Jos henkilö oli välittömästi sitä ennen saanut invalidirahaa, invalidiraha muutettiin vammaistueksi (ns. suojatut vammaistuet). Handikappbidrag kan beviljas personer i åldern 16 64 år, vilkas funktionsförmåga är nedsatt p g a sjukdom eller skada. Bidraget utges för att ersätta men, hjälpbehov och särskilda kostnader som beror på sjukdomen eller skadan. Bidraget indelas i tre storleksklasser: handikappbidrag, förhöjt handikappbidrag och specialhandikappbidrag. Handikappbidrag kan inte beviljas personer som har invaliditetspension (inkl individuell förtidspension) från folkpensioneringen eller full invalidpension eller individuell förtidspension från arbetspensioneringen eller motsvarande utländska pensioner. Rätt till handikappbidrag har inte heller den som för samma skada beviljats men- eller hjälplöshetstillägg enligt olycksfallsförsäkrings-, trafikförsäkrings- eller militärskadelagen (eller motsvarande utländsk förmån). Den som lämnat sin fulla invaliditetspension (enligt folkpensionslagen) vilande kan få ett handikappbidrag som är lika stort som specialhandikappbidraget. Vårdbidrag för barn och handikappbidrag kan beviljas antingen för viss tid eller tillsvidare. Vårdbidrag för barn och handikappbidrag utges inte till personer som vårdas på en institution, vars kostnader huvudsakligen täcks med offentliga medel. Utbetalningen av bidraget upphör när vården pågått tre månader. När lagen om handikappbidrag trädde i kraft 1.1.1989 upphävdes invalidpenningsystemet. De som då hade invalidpenning fick i stället handikappbidrag (s k skyddade handikappbidrag). Etuuksien suuruus Lapsen hoitotuki ja vammaistuki ovat samansuuruiset. Kumpikin on porrastettu kolmeen suuruusluokkaan. Vuoden 2000 lopussa oli hoitotuki ja vammaistuki 424 mk/kk, korotettu hoitotuki ja korotettu vammaistuki 990 mk/ kk ja erityishoitotuki ja erityisvammaistuki 1839 mk/kk. Lapsen hoitotuki ja vammaistuki eivät ole veronalaista tuloa. Niiden suuruuteen eivät myöskään vaikuta tulot eikä varallisuus. Vammaisetuuksien määrät tarkistetaan yleensä vuosittain elinkustannusindeksillä. 1.1.2000 toteutettiin 1,1 %:n suuruinen ja 1.1.2001 3,9 %:n suuruinen indeksitarkistus. Förmånsbeloppen Vårdbidraget för barn och handikappbidraget är lika stora. Bägge bidragen utges i tre kategorier. I slutet av år 2000 var beloppen följande: vårdbidrag och handikappbidrag 424 mk/mån, förhöjt vårdbidrag och förhöjt handikappbidrag 990 mk/mån och specialvårdbidrag och specialhandikappbidrag 1 839 mk/mån. Vårdbidraget för barn och handikappbidraget är inte skattepliktig inkomst. På beloppet inverkar varken inkomst eller förmögenhet. Handikappförmånerna justeras i regel årligen enligt levnadskostnadsindex. En indexjustering på 1,1 % genomfördes 1.1.2000 och en på 3,9 % 1.1.2001.

KELAN VAMMAISETUUDET 111 51. Vammaisetuudet 1985 2000 Handikappförmåner 1985 2000 Disability benefits, 1985 2000 Vuosi Etuuden saajat 31.12. Etuuksien kanta 1 ) 31.12., milj.mk Vuoden aikana maksetut etuudet, milj.mk År Förmånstagare 31.12 Förmånsbestånd 1 ) 31.12, milj mk Under året utbetalda förmåner, milj mk Year Number of beneficiaries Benefits in payment 1 ) at year-end Annual benefit expenditure (FIM million) at year-end (FIM million) Lapsen Vammaistuet Yhteensä Lapsen Vammaistuet Yhteensä Lapsen Vammaistuet hoitotuet Handikapp- Samman- hoitotuet Handikapp- Samman- hoitotuet Handikapp- Vårdbidrag bidrag lagt Vårdbidrag bidrag lagt Vårdbidrag bidrag för barn Disability Total för barn Disability Total för barn Disability Child disability allowances Child disability allowances Child disability allowances allowances allowances allowances 1985 13 611. 102,1 102,1. 116,9 116,9. 1986 14 439. 113,8 113,8. 127,4 127,4. 1987 18 973. 160,2 160,2. 174,9 174,9. 1988 23 002. 182,7 182,7. 205,2 205,2. 1989 28 214 9233 341,4 224,5 116,9 365,3 244,6 120,7 1990 33 148 10 217 403,2 271,7 131,5 436,9 295,0 141,9 1991 38 291 10 971 460,6 318,4 142,2 508,8 352,6 156,2 1992 40 846 11 499 482,9 335,4 147,5 547,5 382,4 165,1 1993 41 740 11 533 489,4 341,4 148,0 546,1 383,2 162,9 1994 41 643 11 504 484,0 339,3 144,7 543,0 383,1 159,9 1995 42 098 11 305 490,5 347,3 143,2 550,1 392,8 157,3 1996 44 564 11 368 506,2 364,2 142,0 564,5 410,0 154,5 1997 45 991 11 566 516,5 373,4 143,1 579,1 423,6 155,5 1998 45 164 11 561 505,7 362,9 142,8 568,5 411,4 157,0 1999 46 026 11 693 523,8 377,3 146,4 585,7 425,5 160,3 2000 46 805 12 020 540,5 388,0 152,5 605,5 438,6 166,9 1 ) 12 x joulukuussa maksettujen vammaisetuuksien markkamäärä. 12 x december månads handikappförmånsbelopp. 12 times the expenditure on disability benefits in December. 52. Vammaisetuuden saajat iän, sukupuolen ja tuen suuruuden mukaan 31.12.2000 Handikappförmånstagare enligt ålder, kön och bidragets storlek 31.12.2000 Recipients of disability benefits by age, sex and amount of allowance, at year-end 2000 Tuen suuruus Lapsen hoitotuet Vammaistuet Bidragsslag Vårdbidrag för barn Handikappbidrag Amount of allowance Child disability allowances Disability allowances Ikäryhmä Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Åldersgrupp Sammanlagt Män Kvinnor Sammanlagt Män Kvinnor Age group Total Males Females Total Males Females Kaikki Samtliga Total... Tuki (pienin) Bidrag (det lägsta) Smaller allowance... Korotettu tuki Förhöjt bidrag Larger allowance... Erityistuki Specialbidrag Special allowance... Suojattu tuki 1 ) Skyddat bidrag 1 ) Disability allowance under earlier legislation... 0 6... 7 15... 16 24... 25 34... 35 44... 45 54... 55 64... 46 805 28 729 18 076 12 020 5 605 6 415 29 342 18 253 11 089 3 930 1 418 2 512 14 400 8 694 5 706 2 937 1 431 1 506 3 063 1 782 1 281 2 510 1 352 1 158... 2 643 1 404 1 239 20 221 12 629 7 592... 26 584 16 100 10 484...... 1 851 965 886... 1 904 838 1 066... 2 734 1 238 1 496... 3 486 1 601 1 885... 2 045 963 1 082 1 ) Vuoden 1989 alusta invalidiraha muuttui vammaistueksi. Suojattua tukea saavat henkilöt, joilla ennen lainmuutosta oli ollut oikeus invalidirahaan. I början av 1989 ersattes invalidpenning av handikappbidrag. Skyddat bidrag får de som förut haft rätt till invalidpenning.

112 KELAN VAMMAISETUUDET 53. Uudet ja päättyneet vammaisetuudet 1990 2000 Nya och avslutade handikappförmåner 1990 2000 New and discontinued disability benefits, 1990 2000 Vuosi Lapsen hoitotuet Vammaistuet År Vårdbidrag för barn Handikappbidrag Year Child disability allowances Disability allowances Uudet Päättyneet 1 ) Uudet Päättyneet 1 ) Nya Avslutade 1 ) Nya Avslutade 1 ) New Discontinued 1 ) New Discontinued 1 ) 1990... 11 608 9322 2732 1754 1991... 13 425 12 877 2848 2136 1992... 13 932 17 262 3005 2605 1993... 14 199 20 025 2571 2734 1994... 14 928 22 623 2681 2874 1995... 15 366 24 601 2 460 2 735 1996... 16 489 25 661 2 522 2 728 1997... 16 810 27 016 2 635 2 764 1998... 14 864 28 399 2 639 3 044 1999... 16 241 29 847 2 959 3 275 2000... 15 823 30 495 3 138 3 375 1 ) Osa määräaikana päättyneistä tuista jatkuu myöhemmin uudella päätöksellä. En del avslutade visstidsbidrag fortsätts senare genom nytt beslut. Part of the allowances granted for a limited period continue later on the basis of a new decision. 54. Vammaisetuuksia koskevat ratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000 Handikappförmånsavgöranden enligt ålder och kön 2000 Decisions on disability benefits, by age and sex of claimant, 2000 Ikäryhmä Ratkaisuja Hylkäys-% Åldersgrupp Avgöranden Avslags-% Age group Decisions Denial rate (%) Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Sammanlagt Män Kvinnor Sammanlagt Män Kvinnor Total Males Females Total Males Females Lapsen hoitotuki Vårdbidrag för barn Child disability allowance Kaikki Samtliga Total... 44 610 27 941 16 669 13,1 12,6 13,9 0 6... 26 223 16 301 9 922 10,8 10,2 11,9 7 15... 18 387 11 640 6 747 16,4 16,1 16,9 Vammaistuki Handikappbidrag Disability allowance Kaikki Samtliga Total... 6 105 2 714 3 391 33,4 30,8 35,5 16 34... 2 521 1 194 1 327 38,1 37,0 39,1 35 44... 1 222 500 722 34,2 32,2 35,6 45 54... 1 442 585 857 32,2 27,2 35,7 55 64... 920 435 485 21,1 16,8 24,9

KELAN VAMMAISETUUDET 113 3.2 Vammaisetuudet alueittain ja sairauksittain Vammaisetuuksia koskevat alueittaiset tilastot esitetään vuosikirjassa maakunnittain etuudensaajan kotikunnan mukaan. Tilastot vammaisetuuksia saaneiden sairauksista perustuvat päädiagnoosiin. Diagnoosit merkitään kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitoksen (ICD-10) mukaisesti. Tieto vammaistukea saavien sairaudesta on saatavissa vain vammaistukilain nojalla myönnetyistä vammaistuista. Entisistä invalidirahansaajista (ns. suojatuista vammaistuista) sairaustietoa ei ole käytettävissä. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (sarja T10). 3.2 Handikappförmåner regionvis och sjukdomsvis Den regionala statistiken över handikappförmåner presenteras landskapsvis enligt förmånstagarens hemkommun. Statistiken över handikappförmånstagarnas sjukdomar grundar sig på huvuddiagnoserna. Diagnoserna är baserade på den tionde revisionen av den internationella sjukdomsklassifikationen (ICD-10). Uppgifter om handikappbidragstagarnas sjukdomar kan fås endast om bidraget beviljats med stöd av lagen om handikappbidrag. Sjukdomsuppgifter om mottagarna av s k skyddat handikappbidrag (f d invalidpenning) finns inte. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen vammaisetuustilastot (Statistik över FPAs handikappförmåner), serie T10. 55. Vammaisetuuden saajat maakunnittain 31.12.2000 Handikappförmånstagare landskapsvis 31.12.2000 Recipients of disability benefits, by region, at year-end 2000 Maakunta 1 ) Lapsen hoitotuet Vammaistuet Landskap 1 ) Vårdbidrag för barn Handikappbidrag Region Child disability allowances Disability allowances Lukumäärä Osuus 0 15- Lukumäärä Osuus 16 64- Antal vuotiaista, Antal vuotiaista, Number Andel av 0 15- Number Andel av 16 64- åringar, åringar, As a of pop- As a of population aged 0 15 ulation aged 16 64 Kaikki Samtliga Total... 46 805 46,8 12 020 3,5 Uusimaa Nyland... 10 323 40,6 2 649 2,9 Itä-Uusimaa Östra Nyland... 849 44,7 134 2,3 Varsinais-Suomi Egentliga Finland... 4 275 52,1 1 316 4,5 Satakunta... 1 606 37,2 606 4,0 Kanta-Häme Egentliga Tavastland... 1 296 41,1 293 2,8 Pirkanmaa Birkaland... 3 498 42,0 1 287 4,3 Päijät-Häme Päijänne-Tavastland... 1 202 33,0 278 2,1 Kymenlaakso Kymmenedalen... 1 791 54,0 257 2,1 Etelä-Karjala Södra Karelen... 1 381 57,8 299 3,4 Etelä-Savo Södra Savolax... 1 626 55,0 386 3,6 Pohjois-Savo Norra Savolax... 2 749 57,5 574 3,5 Pohjois-Karjala Norra Karelen... 1 784 54,6 298 2,7 Keski-Suomi Mellersta Finland... 2 621 51,9 633 3,7 Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... 1 907 48,7 534 4,4 Pohjanmaa Österbotten... 1 830 53,0 428 3,9 Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten 931 60,5 155 3,4 Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten. 4 003 47,8 1 174 5,0 Kainuu Kajanaland... 1 092 63,9 184 3,2 Lappi Lappland... 1 740 45,6 454 3,6 Ahvenanmaa Åland... 228 44,8 65 3,9 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Huom. Vammaisetuudensaajat, joiden asuinkunta on tuntematon, sisältyvät vain yhteissummaan. Anm Handikappbidragstagare med okänd boningskommun ingår endast i totalantalet. N.B. The total figures include also recipients whose place of residence was not on record.

114 KELAN VAMMAISETUUDET 56. Lapsen hoitotuen saajat pääsairauden mukaan 31.12.2000 Mottagarna av vårdbidrag för barn enligt primär sjukdom 31.12.2000 Child disability allowance recipients by main diagnosis at year-end 2000 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 1 ) Hoitotukea saavat lapset Barn som åtnjuter vårdbidrag Child disability allowance recipients Kaikki Pojat, % Hoitotuet Korotetut Erityis- Samtliga Pojkar, % Vårdbidrag hoitotuet hoitotuet All allowances Boys (%) Smaller Förhöjt Specialallowances vårdbidrag vårdbidrag Larger Special % allowances allowances Kaikki Samtliga All diseases... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E10 E14 Diabetes... VF00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... F70 F79 Älyllinen kehitysvammaisuus Psykisk utvecklingsstörning... F80 F89 Psyykkisen kehityksen häiriöt Störningar i psykologisk utveckling... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G40, G41 Epilepsia Epilepsi... G80 CP-oireyhtymä Cerebral pares... VIII H60 H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... XJ00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar J45, J46 Astma... XII L00 L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... L20, L22 Atooppinen ihottuma Atopiskt eksem... L40, L41 Psoriaasi Psoriasis... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05, M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit XVII Q00 Q99 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... Q90 Q99 Muualla luokittelemattomat kromosomipoikkeavuudet Kromosomavvikelser som ej klassificeras annorstädes... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... 46 805 100,0 61,4 29 342 14 400 3 063 3 721 8,0 51,9 180 2 997 544 3 249 6,9 52,3 8 2 824 417 10 989 23,5 71,4 5 693 4 549 747 1 630 3,5 60,4 412 900 318 6 153 13,1 75,5 3 144 2 632 377 2 520 5,4 56,8 713 1 148 659 768 1,6 53,0 338 302 128 1 221 2,6 58,1 249 621 351 950 2,0 54,8 471 463 16 16 045 34,3 63,8 14 992 1 036 17 15 803 33,8 63,7 14 780 1 007 16 3 931 8,4 57,0 3 457 462 12 1 954 4,2 55,0 1 746 205 3 59 0,1 54,2 50 6 3 943 2,0 34,9 397 506 40 840 1,8 33,0 342 465 33 3 596 7,7 54,6 1 014 1 966 616 1 308 2,8 54,6 124 972 212 4 110 8,8 54,2 2 425 1 273 412 1 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12).

KELAN VAMMAISETUUDET 115 Kuvio 21. Figur 21. Chart 21. Uudet vammaisetuudet ja eläkkeensaajien hoitotuet sairauspääryhmittäin 2000, % Nya handikappförmåner och pensionstagarvårdbidrag enligt sjukdomshuvudgrupp 2000, % Disability benefits and pensioners' care allowances (new awards), by important disease group 1 ), 2000 (%) Lapsen hoitotuet Vårdbidrag för barn Child disability allowances Vammaistuet Handikappbidrag Disability allowances Eläkkeensaajien hoitotuet Vårdbidrag för pensionstagare Pensioners' care allowances % 100 Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases 16 64 v 16 64 år 16 64-year-olds 65 74 v 65 74 år 65 74-year-olds Yli 74 v 74 år och över 75 or over 90 80 XVII XIII Synnynnäiset epämuodostumat, kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven XII Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar 70 60 50 X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar 40 30 IX VIII VII VI Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar iögat och närliggande organ Hermoston sairaudet Sjukdomar inervsystemet 20 V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar 10 IV II Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukd, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar Kasvaimet Tumörer 1) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12). Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

116 KELAN VAMMAISETUUDET 57. Uudet vammaistuen saajat pääsairauden mukaan 2000 Nya handikappbidragstagare enligt primär sjukdom 2000 New recipients of disability allowance, by main diagnosis, 2000 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 1 ) Vammaistuen saajat Handikappbidragstagare Recipients of disability allowance Yhteensä Miehet, % Vammais- Korotetut Erityis- Sammanlagt Män, % tuet vammais- vammais- Total number Males (%) Handikapp- tuet tuet of recipients bidrag Förhöjda Special- Smaller handikapp- handikappallowance bidrag bidrag Larger Special % allowance allowance Kaikki Samtliga All diseases... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G35 Pesäkekovettumatauti (MStauti) Multipel skleros... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... VIII H60 H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... I60 I69 Aivoverisuonien sairaudet Sjukdomar i hjärnans kärl... XI K00 K99 Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjuk- XII L00 L99 domar... Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05, M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit XVII Q00 Q99 Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar och kromosomavvikelser... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... 3 138 100,0 48,9 1 094 1 358 686 605 19,3 47,3 155 314 136 104 3,3 59,6 35 39 30 86 2,7 64,0 31 29 26 487 15,5 47,4 146 295 46 450 14,3 45,8 154 211 85 135 4,3 30,4 88 43 4 126 4,0 54,0 11 41 74 46 1,5 47,8 6 16 24 318 10,1 63,2 46 152 120 268 8,5 63,1 31 131 106 90 2,9 52,2 66 20 4 150 4,8 38,7 141 9 282 9,0 27,7 206 67 9 105 3,3 14,3 79 20 6 159 5,1 54,7 34 80 45 120 3,8 72,5 18 47 55 201 6,4 50,7 76 67 58 1 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12).

SAIRAUSVAKUUTUS 117 4 Sairausvakuutus Sjukförsäkring 4.1 Sairausvakuutuskorvaukset Sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ovat sairausja vanhempainpäivärahat, erityishoitorahat, sairaanhoitokorvaukset sekä työpaikkaterveydenhuolto ja opiskelijoiden terveydenhuolto. Työpaikkaterveydenhuoltoa ja opiskelijoiden terveydenhuoltoa käsitellään erikseen luvussa 4.5. Sairaus- ja vanhempainpäivärahasta, erityishoitorahasta sekä sairaanhoitokorvauksista käytetään vuosikirjassa yhteistä nimitystä sairausvakuutuskorvaukset. Sairausvakuutusetuuksien kehitystä selostetaan liitteessä 2 ja vuoden 2000 aikana toteutuneita lainmuutoksia liitteessä 8. 4.1 Sjukförsäkringsersättningar Förmåner enligt sjukförsäkringslagen är sjukoch föräldradagpenningarna, specialvårdspenningarna, sjukvårdsersättningarna samt ersättningarna för företagshälsovård och hälsovård för studerande. Företags- och studenthälsovården behandlas i kapitel 4.5. Sjuk- och föräldradagpenningarna, specialvårdspenningarna och sjukvårdsersättningarna går i årsboken under den gemensamma benämningen sjukförsäkringsersättningar. För sjukförsäkringsförmånernas utveckling redogörs i bilaga 2 och för lagändringarna under år 2000 i bilaga 8. Perusedellytykset Sairausvakuutuslainsäädäntö. Yleisen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat Suomessa asuvat henkilöt. Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta määrää, milloin henkilöä pidetään Suomessa asuvana ja sillä perusteella sairausvakuutusetuuksiin oikeutettuna. Vanhempainpäivärahan saaminen edellyttää, että hakija on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa (tai ennen lapsen hoitoon ottamista). Sairausvakuutus korvaa ulkomailla saadun sairaanhoidon (ei matkakustannuksia), mikäli henkilö on vieraassa maassa joutunut hoidon tarpeeseen, eikä hänellä ole oikeutta saada hoidosta korvausta kyseisen maan järjestelmän kautta. Ulkomaille hoitoon hakeutumista ei yleensä korvata. EY-lainsäädäntö ja sosiaaliturvasopimukset. EYlainsäädäntö ja Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset (joissa sairaanhoito on mukana) aiheuttavat poikkeuksia asumiseen perustuvaan terveysturvaan. EU/ETA-maissa sairausvakuutetut EU/ETA-kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä saavat välittömän hoidon tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa samoilla kustannuksilla kuin Suomessa asuvat ja vakuutetut. Myös eräiden muiden sosiaaliturvasopimusten piiriin kuuluvilla henkilöillä on samanlainen oikeus tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa. Allmänna förutsättningar Sjukförsäkringslagstiftning. Den allmänna sjukförsäkringen omfattar personer som är bosatta i Finland. Lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet stadgar om när man anses bosatt i Finland och därmed berättigad till sjukförsäkringsförmåner. För att få föräldradagpenning skall sökanden ha bott i Finland minst 180 dagar närmast före den beräknade nedkomsten (eller före adoptionen). Den som är utomlands och i behov av vård får sina sjukvårdskostnader (ej resekostnader) ersatta från sjukförsäkringen, ifall rätt till ersättning från utlandet inte föreligger. Den som rest utomlands för att få vård får i regel ingen ersättning. EG-lagstiftning och trygghetsavtal. EG-lagstiftningen och de avtal om social trygghet (sjukvården inberäknad) som Finland ingått medför vissa undantag i den bosättningsbaserade hälsotryggheten. I EU/ EES-länderna sjukförsäkrade EU/EES-medborgare och deras familjer kan få akutvård under tillfällig vistelse i Finland till samma kostnader som i Finland bosatta och försäkrade personer. Denna rätt gäller också personer som omfattas av vissa andra trygghetsavtal och tillfälligt vistas i Finland.

118 SAIRAUSVAKUUTUS Etuudet Sairaus- ja vanhempainpäiväraha Yleistä. Sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä ajalta, jona henkilö on estynyt työstään sairauden vuoksi. Se on tarkoitettu korvaamaan alle vuoden kestävää ansionmenetystä. Sairauspäivärahaan on oikeus 16 64-vuotiaalla henkilöllä, joka sairauden vuoksi on kykenemätön tekemään tavallista työtään tai siihen läheisesti verrattavaa työtä. Päivärahaa maksetaan sekä ansiotyössä oleville että omaa työtään tekeville. Omana työnä pidetään omassa tai perheenjäsenen yrityksessä tai ammatissa tehtyä työtä. Omaan työhön rinnastetaan myös mm. kotitaloustyö ja päätoiminen opiskelu. Päivärahaa maksetaan myös ilman omaa syytään työttömänä olevalle. Sairauspäivärahaa maksetaan arkipäiviltä, enintään 300 päivältä. Enimmäisaikaan lasketaan mukaan kaikki päivärahapäivät kahdelta työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneeltä vuodelta. Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa arkipäivää. Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta sekä erityisäitiysrahasta käytetään vuosikirjassa yhteistä nimitystä vanhempainpäiväraha. Vanhempainpäivärahaa maksetaan raskauden ja synnytyksen sekä lapsen (myös ottolapsen) hoidon johdosta. Antamalla äidille mahdollisuus jäädä pois työstä turvataan hänen omaansa ja lapsensa terveyttä sekä lapsen hoitoa kotona. Isälle maksettavalla vanhempainpäivärahalla kannustetaan isää osallistumaan lapsensa hoitoon ja luomaan lapseensa hyvä suhde. Vanhempainpäivärahaan on oikeutettu jokainen nainen, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Vanhempainpäivärahakauden voi aloittaa 30 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Vanhempainpäivärahaa maksetaan 263 arkipäivältä. Vanhempainpäiväraha maksetaan 105 ensimmäiseltä arkipäivältä äidille (äitiysraha). Seuraavilta 158 arkipäivältä päiväraha voidaan maksaa joko äidille tai isälle (vanhempainraha). Lisäksi isä voi saada isyysrahaa 6 12 arkipäivältä valinnaisena aikana äitiysrahakaudella 6 arkipäivältä valinnaisena aikana äitiys- tai vanhempainrahakaudella. 1.10.2001 alkaen isä voi vapaasti valita isyysvapaansa ajankohdan äitiys- ja vanhempainrahakaudella. Förmåner Sjuk- och föräldradagpenning Allmänt. Sjukdagpenningen ersätter inkomstbortfall för personer som p g a sjukdom är förhindrade att arbeta. Avsikten är att kompensera inkomstbortfall för mindre än ett år. Dagpenningen utges till personer i åldern 16 64 år, som till följd av sjukdom är oförmögna att utföra sitt sedvanliga arbete eller därmed nära jämförbart arbete. Dagpenning utbetalas både till dem som förvärvsarbetar och till dem som utför eget arbete. Som eget arbete betraktas arbete i eget eller familjemedlems företag eller yrke. Med eget arbete jämställs bl a hushållsarbete och heltidsstudier. Dagpenning betalas även till den som är arbetslös utan egen förskyllan. Sjukdagpenning utges för högst 300 vardagar. I denna maximitid inräknas alla dagpenningdagar under de två åren närmast före arbetsoförmågans början. Karenstiden för sjukdagpenning är insjuknandedagen och de nio följande vardagarna. Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning samt särskild moderskapspenning kallas i årsboken föräldradagpenning. Föräldradagpenning betalas på basis av graviditet och förlossning samt vård av barn (även adoptivbarn). Att modern ges möjlighet att stanna hemma från arbetet tryggar hennes och barnets hälsa och gör det möjligt att sköta barnet hemma. Föräldradagpenningen till fadern syftar till att uppmuntra honom att delta i vården och skapa ett gott förhållande till barnet. Varje kvinna vars havandeskap varat minst 154 dagar har rätt till föräldradagpenning. Föräldradagpenningperioden kan inledas 30 50 vardagar före beräknad nedkomst. Dagpenningen utbetalas för 263 vardagar. För de första 105 vardagarna betalas den till modern (moderskapspenning) och för de följande 158 vardagarna till antingen modern eller fadern (föräldrapenning). Fadern kan dessutom få ut faderskapspenning för 6 12 vardagar vid valbar tidpunkt under moderskapspenningperioden 6 vardagar vid valbar tidpunkt under moderskapseller föräldrapenningtiden. Fr o m 1.10.2001 kan fadern fritt välja tidpunkt för faderskapsledigheten under moderskaps- och föräldrapenningperioden.

SAIRAUSVAKUUTUS 119 Isältä edellytetään, ettei hän ole ansiotyössä tai muussa kodin ulkopuolella tehtävässä työssä sinä aikana, kun hän osallistuu lapsen hoitoon. Jos perheeseen syntyy samalla kertaa kaksi tai useampia lapsia, vanhempainpäivärahakausi pitenee 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Pidennetyltä kaudelta päiväraha voidaan maksaa joko lasten äidille tai isälle. Riskialttiissa työssä työskentelevälle voidaan tietyin edellytyksin maksaa raskauden ajalta erityisäitiysrahaa. Vanhempainpäivärahaa voidaan maksaa myös lapsen äidin avopuolisolle. Päivärahan suuruus. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan suuruus riippuu henkilön verotuksessa todetuista työtuloista (asetelma 4). Päiväraha on 70 % henkilön työtuloista 140 560 markan vuosityötuloihin saakka (v. 2000). Vuosityötulojen ollessa tätä suuremmat päiväraha jää alle 70 prosentin. Ylärajaa ei päivärahalla ole. Ennen päivärahan laskentaa palkansaajien työtuloista vähennetään 5 % vuonna 2000 (5 % myös vuonna 2001) yleistä ansiotasoa alentavan työntekijäin työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun takia. Sairauspäiväraha korvaa menetettyä ansiota. Sitä ei makseta lainkaan, jos työtulot vuodessa ovat säädettyä määrää (5 400 mk 2000) pienemmät. Tulottomille ja vähätuloisille sairauspäiväraha voidaan maksaa tarveharkintaisena, jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti yli 60 päivää. Tar- Det förutsätts att fadern inte förvärvsarbetar eller utför annat arbete utanför hemmet under den tid han deltar i vården av barnet. Vid flerbarnsfödsel förlängs dagpenningtiden med 60 vardagar per barn fr o m det andra barnet. Föräldradagpenningen för denna tid kan utges till modern eller fadern. Gravida kvinnor i riskfyllt arbete kan få s k särskild moderskapspenning på vissa villkor. Föräldradagpenningen kan alternativt också utbetalas till moderns sambo. Dagpenningens storlek. Sjuk- och föräldradagpenningens storlek beror av den vid beskattningen konstaterade arbetsinkomsten (sammanställning 4). Dagpenningen utgör 70 % av arbetsinkomsten upp till 140 560 marks årsinkomst (2000). Om årsinkomsten är större blir dagpenningen under 70 %. Det finns ingen övre gräns för dagpenningen. Före dagpenningberäkningen minskas löneinkomsten med 5 % år 2000 (5 % även 2001) då arbetstagarens arbetspensions- och arbetslöshetsförsäkringspremier sänker den allmänna förtjänstnivån. Sjukdagpenningen kompenserar inkomstbortfall. Dagpenning betalas inte om årsarbetsinkomsten är mindre än stadgat belopp (5 400 mk 2000). Personer med små eller inga inkomster kan få sjukdagpenning enligt prövning vid av sjukdom orsakad arbetsoförmåga som varar över 60 dagar i en följd. Vid behovs- Asetelma 4. Työtulojen vaikutus sairausja vanhempainpäivärahan suuruuteen 31.12.2000 Sammanställning 4. Arbetsinkomsternas inverkan på sjukoch föräldradagpenningarna 31.12.2000 Työtulo, mk/v Arbetsinkomst, mk/år (Palkansaajan tulosta vähennettävä 5 % ennen laskentakaavan soveltamista) (Löneinkomsten minskas med 5 % innan schemat tillämpas) Päiväraha, mk/pv Dagpenning, mk/dag Alle 5 400 Sairauspäiväraha 0 mk Vanhempainpäiväraha 60 mk (vähimmäistaso) Under 5 400 Sjukdagpenning 0 mk Föräldradagpenning 60 mk (minimum) 5 400 140 560 70 % vuosityötulon 300. osasta (327,97 mk 140 560 markan vuosityötuloilla) Vanhempainpäiväraha kuitenkin vähintään 60 mk 70 % av 1/300 av årsarbetsinkomsten (327,97 mk vid 140 560 marks årsinkomst) Föräldradagpenningen dock minst 60 mk 140 570 216 250 327,97 mk + 40 % vuosityötulon ja 140 560 markan erotuksen 300. osasta (428,89 mk 216 250 markan vuosityötuloilla) Yli 216 250 Över 216 250 327,97 mk + 40 % av 1/300 av skillnaden mellan årsarbetsinkomsten och 140 560 mk (428,89 mk vid 216 250 marks årsinkomst) 428,89 mk + 25 % vuosityötulon ja 216 250 markan erotuksen 300. osasta 428,89 mk + 25 % av 1/300 av skillnaden mellan årsarbetsinkomsten och 216 250 mk

120 SAIRAUSVAKUUTUS Kaavio 1. Schema 1. Sairaus- ja vanhempainpäivärahan suuruuden määräytyminen 31.12.2000 Fastställande av sjukoch föräldradagpenningens storlek 31.12.2000 Päiväraha, mk/pv Dagpenning, mk/dag 500 428,89 mk/pv 428,89 mk/dag Sairauspäiväraha Sjukdagpenning 400 327,97 mk/pv 327,97 mk/dag Vanhempainpäiväraha Föräldradagpenning 300 200 60 mk/pv 60 mk/dag 100 0 0 50000 100 000 150 000 200 000 250 000 5400 25 710 140 560 216 250 Työtulo, mk/vuosi (Palkansaajan tuloista vähennettävä 5% ennen kaavion soveltamista) Arbetsinkomst, mk/år (Löntagares inkomster minskas med 5% innan schemat tillämpas) veharkinnassa sovelletaan työmarkkinatuen tulokäsitettä (ks. s. 189). Vanhempainpäiväraha oli vuonna 2000 vähintään 60 mk/pv (vähimmäistaso). Tämänsuuruinen oli myös työssäoloajalta maksettava äitiys- ja vanhempainraha sekä asevelvollisen isyysraha. Päivärahaperusteiden markkamäärät tarkistetaan vuosittain työikäisten TEL-indeksillä. Vuoden 2000 alussa toteutettiin 1,9 %:n korotus ja 2001 alussa 4,1 %:n korotus; tarveharkintaista sairauspäivärahaa ja vähimmäismääräistä vanhempainpäivärahaa ei kuitenkaan tarkistettu. Sairauspäiväraha ja vanhempainpäiväraha ovat veronalaista tuloa. Jos henkilö oli saanut sairastumistaan edeltävän kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai työvoimapoliittista koulutustukea, hänelle maksettava sairauspäiväraha on vähintään 86 prosenttia työttömyysajalta maksetun etuuden määrästä. Jos henkilö oli saanut sairastumistaan edeltäneen 6 kk:n aikana kuntoutusrahaa, sairaus- tai vanhempainpäiväraha maksetaan vähintään kuntoutusrahan suuruisena (kuitenkin ilman työttömän kuntoutusrahan 10 %:n korotusta). Jos opiskelija oli saanut sairauspäivärahan alkamista edeltäneen kuukauden aikana normaalia opintorahaa tai aikuisopintorahaa, hänelle maksettava sairauspäiväraha on vähintään 86 % (päivää kohti lasketusta) opintorahasta. Sairauspäivärahaa ja opintorahaa ei makseta samanaikaisesti. prövningen tillämpas arbetsmarknadsstödets inkomstbegrepp (se sid 189). Föräldradagpenningen, moderskaps- och föräldrapenningen för tid i arbete och faderskapspenningen till värnpliktiga uppgick till minst 60 mk/dag (minimum) år 2000. De dagpenninggrundande inkomstbeloppen justeras årligen med APL-index för aktivåldersbefolkningen. Beloppen höjdes med 1,9 % i början av 2000 och med 4,1 % i början av 2001; den behovsprövade sjukdagpenningen och den minsta föräldradagpenningen justerades dock inte. Sjuk- och föräldradagpenning är skattepliktig inkomst. Om en person insjuknar och har haft arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd eller arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd under månaden före insjuknandet får han i sjukdagpenning minst 86 % av förmånsbeloppet för arbetslöshetstiden. Om rehabiliteringspenning har betalats under de 6 månaderna närmast före insjuknandet utges sjukdagpenningen och föräldradagpenningen med minst lika stort belopp som rehabiliteringspenningen (utan tilllägget om 10 % för arbetslösa). Om studiepenning eller vuxenstudiepenning har betalats under månaden närmast före den då sjukdagpenning börjat utges är sjukdagpenningen minst 86 % av studiepenningen (beräknad per dag). Sjukdagpenning och studiepenning utges inte samtidigt.

SAIRAUSVAKUUTUS 121 Erityishoitoraha Erityishoitorahaa maksetaan alle 16-vuotiaan sairaan lapsen vanhemmalle, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan poliklinikalla, sairaala- ja poliklinikkahoitoon liittyvään kotihoitoon tai lakiin perustuville sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille. Edellytyksenä on, että lasta hoitava henkilö on hoitoon osallistumisen vuoksi estynyt tekemästä työtään eikä saa palkkaa tältä ajalta. Kotihoidon ja 7 vuotta täyttäneen lapsen sairaala- ja poliklinikkahoidon osalta lapsen sairauden tulee olla vaikea, jotta erityishoitorahaa voitaisiin maksaa. Sairaala- ja poliklinikkahoidon sekä kuntoutuskurssien ajalta erityishoitorahaa maksetaan kalenterivuodessa yleensä enintään 60 arkipäivältä, kotihoidon ajalta lisäksi enintään 60 arkipäivältä. Erityisestä hoidollisesta syystä enimmäisajat voidaan ylittää. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin. Suuruudeltaan se on kuitenkin vähintään 60 mk/pv. Etuus on veronalaista tuloa. Specialvårdspenning Specialvårdspenning utges till förälder som deltar i vård eller rehabilitering av barn under 16 år på sjukhus eller sjukhuspoliklinik, i hemvård i anslutning till sjukhusoch poliklinikvård eller i lagstadgade anpassnings- och rehabiliteringskurser. En förutsättning för utbetalning är att den som deltar i vården av barnet är förhindrad att förvärvsarbeta och inte får lön för vårdtiden. Specialvårdspenning vid hemvård samt vid sjukhusoch poliklinikvård av barn över 7 år förutsätter att barnet har en svår sjukdom. För vård på sjukhus eller poliklinik samt för rehabiliteringskurser är den maximala ersättningstiden i allmänhet 60 vardagar, för vård i hemmet ytterligare högst 60 vardagar. Av särskilda terapeutiska skäl kan maximitiderna överskridas. Specialvårdspenningen bestäms lika som sjukdagpenningen, men utgör minst 60 mk/dag. Förmånen är skattepliktig inkomst. Muut työtulokorvaukset Henkilölle, joka tartuntatautilain perusteella on määrätty olemaan poissa ansiotyöstä, maksetaan sairauspäivärahan lisäksi sairausvakuutuksen varoista korvaus ansionmenetyksestä. Sama oikeus on myös tartuntatautiin sairastuneen alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos tämä estyy tekemästä työtään. Ansionmenetyskorvaus maksetaan koko ajalta, myös sairauspäivärahan omavastuuajalta. Elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetaan sairauspäivärahaa ajalta (myös omavastuuajalta), jona hän on estynyt tekemästä ansiotyötään. Jos työnantaja on maksanut työntekijälleen vuosilomapalkkaa tai -k orvaustasiltä ajalta, jolta tämä olematta työssä on saanut vanhempainpäivärahaa, työnantajalla on oikeus saada korvausta sairausvakuutuksen varoista. Korvaus maksetaan jälkikäteen työnantajan maksettua kokonaisuudessaan lomanmääräytymisvuotta koskevan lomapalkan. Andra arbetsinkomstersättningar Till personer som på basis av lagen om smittsamma sjukdomar förordnats att utebli från sitt förvärvsarbete utbetalas av sjukförsäkringsmedel utöver sjukdagpenning en ersättning för förlorad arbetsinkomst. Detta gäller även vårdnadshavare till barn under 16 år, som på grund av barnets smittsamma sjukdom är förhindrad att arbeta. Ersättning för inkomstbortfall utges för hela frånvarotiden inklusive sjukdagpenningkarensen. Sjukdagpenning till en donator av organ eller vävnad utges för den tid (inkl karensen) då han varit förhindrad att förvärvsarbeta. En arbetsgivare, som betalat semesterlön eller -e rsättning till en anställd för den tid denna haft föräldradagpenning men inte arbetat, har rätt till ersättning från sjukförsäkringen. Ersättningen betalas i efterskott när arbetsgivaren betalat hela semesterlönen för semesterkvalifikationsåret. Sairaanhoitokorvaukset Vakuutetulla henkilöllä on oikeus saada korvausta sairaanhoidon sekä raskauden ja synnytyksen aiheuttamista tarpeellisista kustannuksista. Sairausvakuutus korvaa seuraavien sairaanhoitopalvelujen käytön aiheuttamia kustannuksia: Lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet (reseptilääkkeet ja eräät itsehoitolääkkeet), lääkä- Sjukvårdsersättningar Försäkrade har rätt till ersättning för nödvändiga kostnader i samband med sjukvård samt graviditet och förlossning. Sjukförsäkringen ersätter kostnader för följande sjukvård: Läkar- och tandläkarordinerade läkemedel (receptbelagda läkemedel och vissa egenvårdsläkeme-

122 SAIRAUSVAKUUTUS rin määräämät vaikean sairauden hoitoon tarvittavat kliiniset ravintovalmisteet sekä pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävät perusvoiteet. Näiden valmisteiden korvaaminen edellyttää, että lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut niille kohtuullisen tukkuhinnan. Vuosikirjassa nimitys lääkkeet kattaa myös ravintovalmisteet ja perusvoiteet ellei toisin mainita. Yksityislääkärin palvelut Yksityishammaslääkärin palvelut Vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneille korvataan hammaslääkärin tekemä suun ja hampaiden tutkimus ja ehkäisevä hoito sekä suu- ja hammassairauksien hoito. Korvaus ei koske oikomishoitoa eikä proteettisia toimenpiteitä, hammasteknisiä kustannuksia ei myöskään korvata. Vuonna 1955 tai sitä ennen syntyneille korvataan kerran kolmessa kalenterivuodessa (1.10. 1997 31.12.2000) hammaslääkärin suorittama tutkimus ja ehkäisevä hoito yhdeltä toimenpiteeltä (kesto enintään 20 min). Rintamaveteraanilla (rintamasotilas-, rintamapalvelu-, rintamatai veteraanitunnus tai todistus osallistumisesta miinanraivaukseen) on erillisen lain perusteella oikeus saada korvausta hammashuollon (myös proteesien) kustannuksista. Iästä riippumatta korvataan sellainen hoito, joka on välttämätöntä muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi. (1.4.2001 alkaen oikeus korvauksiin yksityishammaslääkärin palveluista laajeni vuonna 1946 tai sen jälkeen syntyneisiin. Joulukuusta 2002 alkaen oikeus hammashuoltoon ulottuu koko väestöön.) Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito yksityisessä tutkimus- tai hoitolaitoksessa. Sairauden aiheuttamat matkat (myös sairaankuljetusajoneuvolla tehdyt matkat) ja yöpymiset. Sairaanhoitokorvaukset määräytyvät eri tavoin. Osaan liittyy potilaan maksettava markkamääräinen omavastuu, jonka suuruus vaihtelee korvauslajeittain. Omavastuun ylittävästä osasta korvataan tietty, korvauslajeittain vaihteleva osuus. Lisäksi lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioille sekä tutkimusja hoitotoimenpiteille on vahvistettu taksat. Jos palkkio ylittää taksan, korvaus lasketaan taksan mukaisesta määrästä. Taksojen perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Korvausten määräytymisperusteet vuoden 2000 lopussa käyvät ilmi asetelmasta 5. Lääkekorvaukset maksetaan kolmessa korvausluokassa (asetelma 5). Peruskorvaukseksi kutsutaan korvausta, jossa 50 markan omavastuun ylittävältä del), läkarordinerade kliniska näringspreparat för behandling av svåra sjukdomar samt salvbaser för behandling av långvariga hudsjukdomar. Dessa preparat ersätts förutsatt att läkemedelsprisnämnden fastställt ett skäligt partipris för dem. I årsboken inkluderar termen läkemedel näringspreparat och salvbaser om inte annat nämns. Privatläkarservice Privat tandläkarservice Personer födda 1956 eller senare får kostnaderna ersatta för undersökning, behandling och profylax av mun och tänder och för behandling av mun- och tandsjukdomar. Ersättningen gäller inte tandreglering eller protetisk behandling, och inte heller tandtekniska kostnader. Personer födda 1955 eller tidigare får kostnaderna för undersökning och profylax ersatta en gång på tre kalenderår (1.10.1997 31.12.2000) för en behandlingsgång (högst 20 min). Frontveteraner (frontmanna-, fronttjänst-, fronteller veterantecken eller intyg över deltagande i minröjning) har rätt till ersättning för tandvårdskostnader (även proteser) enligt en särskild lag. Oavsett ålder ersätts vård som är nödvändig för botande av annan sjukdom än tandsjukdom. (Fr o m 1.4.2001 har även personer födda 1946 eller senare rätt till ersättning för privattandläkares tjänster. Från december 2002 kommer hela befolkningen att omfattas av tandvårdsersättningarna.) Läkar- eller tandläkarordinerad undersökning och behandling på privat undersöknings- eller vårdanstalt. Resor (inklusive ambulansresor) och övernattning p g a sjukdom. Sjukförsäkringsersättningarna bestäms på olika sätt. Till en del ersättningar hänförs en egenandel som patienten själv står för och vars belopp är olika för olika slags ersättningar. Ersättningen betalas med det belopp som överskrider egenandelen. För läkar- och tandläkararvoden och för undersöknings- och behandlingsåtgärder har det fastställts olika taxor. Om ett arvode överskrider taxan, beräknas ersättningen enligt taxebeloppet. Det är social- och hälsovårdsministeriet som avgör grunderna för taxan. Ersättningsgrunderna i slutet av 2000 framgår av sammanställning 5. Läkemedelskostnader ersätts i tre kategorier (sammanställning 5). Med grundersättning avses 50 procent av det belopp som överstiger självriskdelen,

SAIRAUSVAKUUTUS 123 Asetelma 5. Sairaanhoitokorvausten määräytymisperusteet 31.12.2000 (yksityinen sektori) Sammanställning 5. Grunderna för sjukvårdsersättningar 31.12.2000 (privatsektorn) Vakuutetun itse Omavastuun ylittämaksettava oma- västä osasta korvastuuosa, mk vattiin, % På den försäkrade Av den del som ankommande själv- överstiger självriskandel, mk risken ersattes, % Lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet, ravintovalmisteet ja perusvoiteet (peruskorvaus), ostokerralta Av läkare eller tandläkare ordinerade läkemedel, näringspreparat och salvbaser (grundersättning), per köptillfälle... 50 50 Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden vaatimat lääkkeet ja ravintovalmisteet, ostokerralta Läkemedel och näringspreparat vid svåra och långvariga sjukdomar, per köptillfälle Erityiskorvaus (100 %) Specialersättning (100 %)... 25 100 Erityiskorvaus (75 %) Specialersättning (75 %)... 25 75 Lääkärinpalkkiot Läkararvoden... 60 1 ) Hammaslääkärinpalkkiot 2 ) Tandläkararvoden 2 )... 50/60/75/100 1 ) Lääkärin tai hammaslääkärin määräämä tutkimus ja hoito (lääkärin samalla kertaa määräämiltä toimenpiteiltä) Läkar- eller tandläkarordinerad undersökning och behandling (av läkare på en gång ordinerade åtgärder)... 70 75 1 ) Sairaudesta johtuvat matkat (yhdensuuntaiselta matkalta) Resor till följd av sjukdom (för enkel resa)... 45 100 Yöpymisrahaa tutkimuksesta tai hoidosta aiheutuneista yöpymiskustannuksista 120 mk/vrk, kuitenkin enintään todellisia kustannuksia vastaava määrä I övernattningspenning för övernattningskostnader i samband med undersökning och behandling 120 mk/dygn, dock högst de faktiska kostnaderna. 1 )Enintään vahvistetun taksan mukaisesta määrästä. Högst av det fastställda taxebeloppet. 2 )Korvaus on 75 % palkkioista, jotka koskevat v. 1956 tai sen jälkeen syntyneiden suun ja hampaiden tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa. Muusta nuorten aikuisten hammashuollosta korvaus on 60 %. V. 1955 ja sitä ennen syntyneiden tutkimuksen ja ehkäisevän hoidon toimenpiteestä korvataan 75 %. Korvaus on 100 % palkkioista, jotka koskevat rintamaveteraaneille hammaslääkärin tekemää tutkimusta ja ehkäisevää hoitoa sekä hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon tekemää proteettiseen hoitoon liittyvää kliinistä työtä. Veteraaneille tehdystä protetiikan teknisestä työstä korvataan 50 %. Muusta veteraanien hammashuollosta korvaus on 60 %. 1.1.2001 osa em. korvausprosenteista muuttui. Ersättningen är 75 % av arvoden, som gäller undersökning och profylaktisk vård av tänder för personer födda 1956 eller senare. Annan tandvård för unga vuxna ersätts till 60 %. För personer födda 1955 eller tidigare är ersättningen för undersöknings- och profylaktisk vårdåtgärd 75 %. För frontveteraner är ersättningen 100 % av arvoden som gäller undersökning och profylaktisk vård utförd av tandläkare samt kliniskt protetikarbete utfört av tandläkare eller specialtandtekniker, medan ersättningen för tekniskt protetikarbete är 50 % och för annan tandvård 60 %. 1.1.2001 ändrades en del av ersättningsprocenterna. osalta korvataan 50 prosenttia. Erityiskorvaus on yhteinen nimitys korvauksille, joissa 25 markan omavastuun ylittävistä kustannuksista korvataan 75 tai 100 prosenttia. Yhdellä ostokerralla korvataan yleensä enintään 3 kuukauden hoitoa vastaava määrä lääkettä. Erityiskorvaus maksetaan eräiden vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon tarvittavista lääkkeistä. Lääke voidaan määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen oltua peruskorvattuna vähintään 2 vuotta. Tästä 2 vuoden määräajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista ja lääkkeistä päättää valtioneuvosto. Eräiden merkittävien ja kalliiden lääkkeiden hoidollinen peruste on osoitettava potilaskohtaisesti erillisselvityksellä, ennen kuin niistä voidaan maksaa sairausvakuutuksen peruskorvaus. Sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä merkittävistä ja kalliista lääkkeistä päättää valtioneuvosto. Jos potilaan itse maksamat lääkekustannukset ylittävät kalenterivuoden aikana tietyn markkamäärän (3 319,91 mk vuonna 2000), sairausvakuutus korvaa ylimenevän osan kokonaan. Tätä lisäkorvausta mak- 50 mark. Specialersättning är den gemensamma benämningen på ersättning som utges med 75 eller 100 procent av det belopp som överstiger självriskdelen, 25 mk. I regel ersätts högst tre månaders läkemedelsbehov per inköp. Specialersättning betalas för läkemedel som är nödvändiga vid behandlingen av vissa svåra och långvariga sjukdomar. Ett läkemedel kan berättiga till specialersättning först när det varit grundersättningsgillt i minst två år. Tvåårsregeln kan frångås av särskilda skäl. Vilka sjukdomar och läkemedel som berättigar till specialersättning fastställs genom statsrådsbeslut. Grundersättning från sjukförsäkringen betalas för vissa betydelsefulla och dyra läkemedel under förutsättning att det genom en särskild utredning om patienten har visats att tillräckliga terapeutiska grunder föreligger. Vilka sjukdomar och läkemedel som berättigar till grundersättning fastställs genom statsrådsbeslut. Om de läkemedelskostnader patienten själv måste stå för överstiger ett visst belopp under ett kalenderår (3 319,91 mk år 2000), ersätter sjukförsäkringen den överstigande delen i sin helhet. Tilläggsersättningen

124 SAIRAUSVAKUUTUS setaan lääkärin määräämistä sairausvakuutuslain nojalla korvatuista lääkkeistä. Mikäli potilaan maksettaviksi jäävät matkakustannukset kalenterivuoden aikana ylittävät vuotuisen omavastuun (900 mk vuonna 2000), ylittävän osan sairausvakuutus korvaa kokonaan (ns. lisäkorvaus). Vuotuiseen omavastuuseen lasketaan sekä matkakohtaiset 45 markan omavastuut että ne tarpeelliset matkakustannukset, jotka jäävät alle 45 markan omavastuun. Vuoden 2001 alusta matkakustannusten matkakohtainen omavastuu nousi 55 markkaan. Vuoden 2001 alusta lääkärin tai hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon markkamääräinen omavastuu nousi 70 markasta 80 markkaan. Yhteensovituksesta muun sosiaaliturvan kanssa Sairauspäiväraha on yleensä ensisijainen korvaus työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden, mutta toissijainen tapaturmaja liikennevahinkokorvauksiin nähden. Rikosvahinkolain mukaiseen korvaukseen nähden sairauspäiväraha on ensisijainen. Sen sijaan kuntoutusrahaan ja kuntoutuksen aikaiseen ansionmenetyskorvaukseen nähden sairauspäiväraha on toissijainen. Sairaanhoitokorvauksia vakuutettu voi hakea Kelalta, vaikka hän olisikin oikeutettu muun kuin sairausvakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Tällöin ensisijainen korvausvelvollinen maksaa vakuutetulle korvausta ainoastaan siltä osin kuin ensisijainen korvaus on sairausvakuutuskorvausta suurempi ja muun osan korvauksesta ensisijainen korvausvelvollinen maksaa Kelalle. Työnantaja, joka maksaa sairaus- tai synnytysloman ajalta palkkaa, saa työntekijänsä sairaus- tai vanhempainpäivärahan siltä osin kuin se ei ylitä palkkaa. Lisäksi työnantaja saa sairausvakuutukselta korvausta vanhempainpäiväraha-ajalta maksamastaan vuosilomapalkasta. Jos vakuutettu on työkyvyttömyysajalta saanut ansioturvan työttömyyspäivärahaa, maksetaan sairauspäiväraha työttömyyskassalle siltä osin kuin se ei ylitä työttömyyspäivärahaa. Sairauspäiväraha ja korvaus sairaanhoitokustannuksista maksetaan Potilasvakuutuskeskukselle, jos yhdistys on samalta työkyvyttömyysajalta tai samoista sairaanhoitokustannuksista maksanut potilasvahinkokorvauksen. Kunta saa toimeentulotukena antamastaan sairaanhoidosta korvausta samoin perustein kuin jos korvaus maksettaisiin suoraan vakuutetulle. utges för läkarordinerade läkemedel som är ersättningsgilla enligt sjukförsäkringslagen. Om de resekostnader patienten själv måste stå för under ett år överstiger den årliga självrisken (900 mk år 2000), ersätter sjukförsäkringen den överstigande delen i sin helhet (s k tilläggsersättning). I den årliga självrisken medräknas såväl 45-marksandelar som nödvändiga resekostnader under 45 mk. I början av 2001 steg självrisken per resa till 55 mark. Vid ingången av år 2001 steg självriskbeloppet i samband med läkar- och tandläkarordinerad undersökning och behandling från 70 till 80 mark. Samordning med övrig social trygghet Sjukdagpenningen är i allmänhet primär i förhållande till invalidpension som utgår enligt arbetspensionslagarna men sekundär i förhållande till olycksfalls- och trafikskadeersättningar. I förhållande till ersättning enligt brottsskadelagen är sjukdagpenningen primär. Däremot är den sekundär i förhållande till rehabiliteringspenning och till inkomstbortfallsersättning vid rehabilitering. Försäkrad kan söka sjukvårdsersättning från FPA även om han är berättigad till ersättning enligt någon annan lag än sjukförsäkringslagen. I sådant fall betalar den primärt ersättningsskyldiga till den försäkrade endast det belopp, varmed den primära ersättningen överstiger sjukförsäkringsersättningen, och resten betalas till FPA. Arbetsgivare som betalar lön under sjuk- eller barnbördsledighet får sin arbetstagares sjuk- eller föräldradagpenning till den del som motsvarar lönen. Arbetsgivaren får dessutom ersättning från sjukförsäkringen för semesterlön som betalats för föräldradagpenningtiden. Om försäkrad under sjuktid uppburit inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning, utbetalas sjukdagpenningen till arbetslöshetskassan till den del som motsvarar arbetslöshetsdagpenningen. Sjukdagpenning och ersättning för sjukvårdskostnader betalas till Patientförsäkringscentralen om föreningen betalat patientskadeersättning för samma arbetsoförmåga eller samma kostnader. Kommunen får ersättning för sjukvård som ingått i utkomststöd enligt samma grunder som om ersättningen skulle utges direkt till den försäkrade.

SAIRAUSVAKUUTUS 125 Korvausorganisaatio Vakuutetut henkilöt kuuluvat sairausvakuutuksen organisaatiossa joko Kelan toimiston tai työpaikkakassan vastuualueeseen. Korvausmenettelyn yksinkertaistamiseksi on apteekkien kanssa tehty sopimus, jonka mukaan apteekki perii maksun lääkkeistä tai lääkärinpalkkion lääkemääräyksen antamisesta siten, että sairausvakuutuskorvaus on jo vähennetty hinnasta. Kelan toimisto taas maksaa ko. korvaukset apteekille. Korvausmenettelyn yksinkertaistamiseen tähtää myös valtakirjasopimusmenettely. Asiakkaan antaman valtakirjan nojalla palvelujen tuottaja voi Kelan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella hakea asiakkaan sairausvakuutuskorvauksen Kelasta. Asiakas saa silloin palvelun korvauksen määrällä vähennettyyn hintaan. Työpaikkaterveydenhuoltoa ja sen kustannusten korvaamista käsitellään luvussa 4.5. Ersättningsorganisation De sjukförsäkrade är inregistrerade antingen vid en FPA-byrå eller vid en arbetsplatskassa. För att förenkla ersättningsförfarandet har med apotekenträffats avtal om att sjukförsäkringsersättningarna avdras när apoteken tar betalt för läkemedel och läkararvoden för läkemedelsordination, varefter FPA-byrån betalar ersättningarna direkt till apoteket. Till att förenkla ersättningsförfarandet syftar även det fullmaktsförfarande där serviceproducenten enligt ett avtal med FPA får ansöka om kundens sjukförsäkringsersättning hos FPA. Kunden får då tjänsten till ett pris minskat med ersättningsbeloppet. Företagshälsovården och kostnaderna för den behandlas i kapitel 4.5. Tilastojen sisältö ja käsitteet Tilastojärjestelmät. Sairausvakuutuksen korvaustiedot saadaan etuusjärjestelmien tietokannoista. Sairautta ja ammattia koskevat tilastot perustuvat osa-aineistoon (6,6 %:n perusotantaan). Tilastoyksiköt. Sairausvakuutuskorvausten kappalemääriä koskevissa tilastoissa käytetään seuraavia tilastoyksiköitä: Sairaanhoitokorvausten tilastoyksikkönä käytetään omavastuukertaa, joka tarkoittaa lääkekorvauksissa ostokertaa lääkärin- tai hammaslääkärinpalkkiokorvauksissa käyntikertaa tai lääkemääräyksen antamiskertaa (uusintaa) tutkimusja hoitokorvauksissa lääkärin samalla kertaa määräämiä tutkimusja hoitotoimenpiteitä matkakorvauksissa yhdensuuntaista matkaa (myös kustannuksiltaan alle omavastuun jääneet matkat, joista korvaus on maksettu ns. lisäkorvauksena). Rintamaveteraanien hammashuolto sisältyy sairausvakuutustilastoihin. Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen tilastoyksikkönä on alkanut kausi, saaja, maksukerta ja päivä, erityishoitorahojen tilastoyksikkönä saaja ja päivä. Sairauspäivärahakausi katsotaan alkaneeksi, kun vakuutettu alkaa omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää) jälkeen saada päivärahaa. Henkilöllä voi vuoden aikana olla useita alkaneita kausia. Alkaneeseen sairausja vanhempainpäivärahakauteen sisältyy yksi tai useampia maksukertoja. Sairaus- ja vanhempainpäivärahapäivät sekä erityishoitorahapäivät on niiden päivien määrä, joilta korvaus maksetaan. Sairauspäiväraha on työeläkelakien mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden yleensä ja rikosvahinkolain mukaiseen korvaukseen aina ensisijainen korvaus (sairausvakuutus korvausvelvollinen). Toissijainen se on kuitenkin mm. tapaturmaja liikennevahinkokorvauksiin sekä kuntoutusrahaan Innehåll och begrepp i statistiken Statistiksystem. Data om sjukförsäkringsersättningarna fås ur databaserna för förmånssystemen. Sjukdoms- och yrkesstatistiken är baserad på delmaterial (ett primärurval om 6,6 %). Statistikenheter. För sjukförsäkringsersättningarnas antal används följande statistikenheter: Som statistikenhet för sjukvårdsersättningar används självrisk, varmed avses i fråga om läkemedel inköpstillfälle i fråga om läkar- eller tandläkartjänster besök eller utfärdande av recept (förnyande) i fråga om undersökning och behandling av läkare på en gång föreskrivna åtgärder i fråga om resekostnader enkel resa (även kostnader lägre än självrisken då s k tilläggsersättning utgetts). Tandvården för frontveteraner ingår i sjukförsäkringsstatistiken. Som statistikenhet för sjukoch föräldradagpenningar används inledd förmånsperiod, mottagare, betalningstillfälle och dag, för specialvårdspenningar mottagare och dag. En sjukdagpenningperiod anses ha inletts när försäkrad efter fastställd karenstid (insjuknandedagen och de nio därpå följande vardagarna) börjar utfå dagpenning. En person kan ha flera dagpenningperioder under ett år. Inledd sjuk- eller föräldradagpenningperiod omfattar ett eller flera betalningstillfällen. Antalet sjukoch föräldradagpenningdagar och specialvårdspenningdagar avser dagar för vilka ersättning utges. Sjukdagpenningen är i regel primär i förhållande till invalidpension enligt arbetspensionslagarna och alltid i förhållande till ersättning enligt brottsskadelagen (sjukförsäkringen ersättningsskyldig). Sekundär är den bl a i förhållande till olycksfalls- och trafikförsäkringsersättningarna och till reha-

126 SAIRAUSVAKUUTUS nähden. Siksi niistä sairauspäivistä, joilta henkilöllä on oikeus em. korvauksiin, vain osa sisältyy tilastoihin. Sairausvakuutuksen markkamäärätilastot koskevat toisaalta korvausten määriä ja toisaalta vakuutetun sairaanhoidon kokonaiskustannuksia ennen korvauksen maksamista. Lisäkorvaukset suurista lääke- ja matkakustannuksista sekä niihin liittyvät kokonaiskustannukset sisältyvät vastaaviin tilastoihin. Matkojen markkamäärätilastoihin sisältyvät myös yöpymisrahat ja -kustannukset. Väestöryhminä, joihin sairausvakuutusjärjestelmästä saatavia tilastotietoja on vertailtavuuden saavuttamiseksi suhteutettu, on sairaanhoitokorvausten osalta käytetty koko väestöä ja vanhempainpäivärahaa saaneiden äitien osalta 16 44- vuotiaita naispuolisia vakuutettuja. Suhdeluvuissa vakuutetun väestön tilastointiajankohta on vuoden loppu. biliteringspenningen. Därför ingår i statistiken bara en del av de sjukdagar för vilka försäkrade har rätt till sagda ersättningar. Sjukförsäkringsstatistikens tabeller över belopp gäller dels ersättningarna och dels de försäkrades totala sjukvårdskostnader innan ersättning betalats. Tilläggsersättningar för stora läkemedels- och resekostnader jämte totalkostnader ingår i motsvarande statistik. I statistiken över reseersättningar ingår övernattningspenningar och -kostnader. De befolkningsgrupper till vilka sjukförsäkringssystemets statistikuppgifter i jämförelsesyfte relaterats är i fråga om sjukvårdsersättningar hela befolkningen och i fråga om föräldradagpenning till mödrar 16 44-åriga kvinnliga försäkrade. Relationstalen i statistiken över den försäkrade befolkningen avser årets slut. Kuvio 22. Figur 22. Chart 22. Sairausvakuutuskorvaukset 1980 2000, mrd. mk (vuoden 2000 rahana) Sjukförsäkringsersättningar 1980 2000, mrd mk (2000 års penningvärde) National health insurance general benefit payments, 1980 2000 (in FIM billion at 2000 prices) Mrd. mk Mrd mk FIM billion 12 10 8 6 4 2 Muut korvaukset Övriga Other refunds Lääkkeet Läkemedel Refunds of charges for medicines Vanhempainpäivärahat ja erityishoitorahat Föräldradagpenningar och specialvårdspenningar Parenthood allowances and special care allowances Sairauspäivärahat Sjukdagpenningar Sickness allowances 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 127 58. Sairausvakuutuskorvaukset 1980 2000, milj. mk Sjukförsäkringsersättningar 1980 2000, milj mk National health insurance general benefit payments, 1980 2000 (FIM million) Vuosi Kaikki Työtulokorvaukset Sairaanhoitokorvaukset 2 ) År korvaukset 1 ) Arbetsinkomst- Sjukvårdsersättningar 2 ) Year Samtliga ersättningar Refunds 2 ) ersättningar 1 ) Compensations All benefits: Total 1 ) Sairaus- Vanhem- Yhteensä Lääkkeet Lääkärin- Hammas- Tutkimus Matkat ja päivärahat painpäivä- Samman- Läkemedel palvelut lääkärin- ja hoito sairaan- Sjukdag- rahat 3 ) lagt Medicines Läkar- palvelut Under- kuljetus 4 ) penningar Föräldra- All tjänster Tandläkar- sökning Resor och Sickness dagpen- refunds: Doctors tjänster och be- sjuktransallowances ningar 3 ) Total services Dentists handling port 4 ) Parenthood services Examina- Transportaallow- tions and tion ances 3 ) treat- services 4 ) ments 1980 2022,5 396,1 438,9 1187,5 620,1 216,4. 191,6 159,4 1981 2294,3 400,0 475,7 1418,6 699,1 294,0. 221,9 203,6 1982 3951,2 1334,5 1249,4 1367,3 761,3 186,2. 186,6 233,2 1983 4485,8 1579,3 1504,1 1402,4 852,5 136,2. 176,7 237,0 1984 4975,6 1836,6 1644,1 1494,9 936,3 137,9. 174,1 246,6 1985 5491,6 1952,0 1895,9 1643,7 1043,8 141,2. 177,5 281,2 1986 6174,9 2278,3 2021,3 1875,3 1137,3 171,9 26,6 237,6 301,9 1987 6671,2 2384,3 2190,9 2094,6 1285,3 189,8 31,6 256,9 331,0 1988 7279,5 2604,3 2451,4 2221,4 1403,8 198,1 38,5 248,7 332,3 1989 8068,9 2832,0 2735,3 2499,4 1584,4 233,3 55,0 263,0 363,7 1990 9089,8 3061,0 3130,2 2892,9 1832,5 287,8 88,3 295,4 388,9 1991 10 215,0 3341,2 3585,1 3263,9 2126,2 300,3 110,7 305,2 421,5 1992 10 206,8 3172,1 3773,5 3239,5 2177,0 287,7 121,8 257,7 395,3 1993 9408,1 2683,2 3415,8 3292,3 2235,8 290,6 157,3 245,4 363,2 1994 9326,2 2619,9 3129,9 3560,0 2459,5 273,6 162,6 239,3 424,9 1995 9498,8 2523,4 3016,3 3909,7 2706,9 300,5 168,6 265,2 468,5 1996 9 594,8 2 371,9 2 773,4 4 345,8 3 001,5 338,6 172,1 305,3 528,3 1997 9 894,7 2 383,9 2 732,5 4 681,2 3 288,4 338,2 189,7 315,8 549,2 1998 10 185,1 2 509,2 2 713,4 4 870,3 3 358,6 347,5 247,9 342,0 574,4 1999 10 731,1 2 722,9 2 776,0 5 140,8 3 634,5 346,9 235,1 334,2 590,1 2000 11 487,5 2 935,2 2 845,2 5 614,6 4 030,0 356,2 245,5 343,3 639,6 1 ) Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset, elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat, erityishoitorahat sekä vuosilomakustannusten korvaukset työnantajalle. Inkluderar dagpenningar och inkomstbortfallsersättningar enligt lagen om smittsamma sjukdomar, dagpenningar till donatorer av organ eller vävnader, specialvårdspenningar samt ersättningar till arbetsgivare för semesterkostnader. Includes compensations on account of the Communicable Diseases Act, donor allowances, special care allowances and employer compensations for the cost of employees paid annual leave. 2 ) Työpaikkaterveydenhuollon korvaukset sisältyvät vain luvun 4.5 taulukoihin. Ersättningar för företagshälsovård ingår endast i tabellerna i kapitel 4.5. Refunds of occupational health services costs included in Tables 83 88 only. 3 ) Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä erityisäitiysrahat. Moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning samt särskild moderskapspenning. Maternity, paternity and parental allowance as well as special maternity allowance. 4 ) Sisältää korvauksia kunnille näiden järjestämästä sairaankuljetuksesta 31.12.1992 saakka, 1.1.1994 alkaen korvauksia vakuutetuille avohoidon sairaankuljetusajoneuvon käyttämisestä. Inkluderar fram till 31.12.1992 ersättningar till kommunerna för sjuktransporter som de ordnat, och från 1.1.1994 ersättningar till försäkrade för anlitande av sjuktransportfordon inom öppenvården. Includes reimbursements to municipalities for patient transport costs (until 31 December 1992) and reimbursements to insured persons for necessary transportation costs in connection with out-patient treatment (from 1 January 1994).

128 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 23. Figur 23. Chart 23. Sairaanhoitokorvausten markkamäärät korvauslajeittain ja niiden saajat 2000 Sjukvårdsersättningarna efter ersättningsslag: belopp och antal mottagare 2000 Refunds of medical expenses: total amount by refund category, number of recipients in 2000 Markkamäärä 5 614,6 milj. mk Belopp 5 614,6 milj mk Total FIM5,614.6 million Peruskorvatut lääkkeet Grundersatta läkemedel Medicines, basic refund Erityiskorvatut lääkkeet Specialersatta läkemedel Medicines, special refund Lääkkeiden lisäkorvaukset 1 ) Tilläggsersättningar för läkemedel 1 ) Medicines, additional refunds 1 ) Yksityislääkärinpalvelut Privatläkartjänster Private-sector doctor's services Yksityishammaslääkärinpalvelut Privattandläkartjänster Private-sector dentist's services 1956 tai sen jälkeen syntyneet 1956 eller senare födda Persons born in 1956 or later Yksityinen tutkimus ja hoito Privat undersökning och behandling Private-sector examinations and treatments Matkat Resor Transportation Lisäkorvaukset 1 ) Tilläggsersättningar 1 ) Additional refunds 1 ) Milj. mk Milj mk FIM million 1565,3 2210,5 254,2 356,2 245,5 185,9 343,3 639,6 Saajat Mottagare No. of recipients 3186 750 980 700 103 530 1393 710 469 710 338 000 739 490 572 860 107,0 29 320 1) Jos v. 2000 aikana korvaamatta jääneet lääkekustannukset ylittivät 3 320 mk ja matkakustannukset 900 mk, ylittävä osa korvattiin kokonaan. Under år 2000 icke ersatta läkemedelskostnader utöver 3 320 mk och resekostnader utöver 900 mk ersattes i sin helhet. Unrefunded medicine costs exceeding FIM3,320 and transportation costs exceeding FIM900 during 2000 were refunded in full. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. 59. Lääkekorvaukset 1985 2000, milj. mk Läkemedelsersättningar 1985 2000, milj mk National health insurance refunds of medicine expenses, 1985 2000 (FIM million) Vuosi År Year Kaikki lääkekorvaukset Samtliga läkemedelsersättningar All refunds Peruskorvatut lääkkeet (50 %) 1 ) Grundersatta läkemedel (50 %) 1 ) Basic refunds (50%) 1 ) Erityiskorvatut lääkkeet Specialersatta läkemedel Special refunds Lisäkorvaukset suurista lääkekustannuksista Tilläggsersättningar för höga läkemedelskostnader Refunds of exceptionally large expenses Kaikki Samtliga Total Merkittävät ja kalliit lääkkeet Betydelsefulla och dyra läkemedel Expensive and significant medicines Yhteensä Sammanlagt Total 75 % 2 ) Ersatta till 75 % 2 ) 75% category 2 ) 100 % Ersatta till 100 % 100% category Kaikki Samtliga Total Merkittävät ja kalliit lääkkeet Betydelsefulla och dyra läkemedel Expensive and significant medicines 1985 1043,8 408,1. 635,7. 635,7.. 1986 1137,3 424,6. 711,8 410,7 301,1 0,9. 1987 1285,3 467,0. 813,6 535,7 277,9 4,7. 1988 1403,8 457,2. 939,8 620,4 319,4 6,8. 1989 1584,4 519,4. 1 056,1 692,4 363,7 8,9. 1990 1832,5 586,4. 1 233,4 790,7 442,7 12,7. 1991 2126,2 671,9. 1 437,9 909,3 528,6 16,4. 1992 2177,0 648,0. 1 494,8 888,5 606,4 34,1. 1993 2235,8 545,9. 1 619,8 940,7 679,1 69,9. 1994 2459,5 717,7. 1 671,1 926,8 744,3 70,7. 1995 2706,9 904,3. 1 718,5 915,1 803,4 84,1. 1996 3 001,5 1 041,1. 1 850,8 975,8 875,0 109,6. 1997 3288,4 1174,0. 1 968,7 1 023,0 945,7 145,6. 1998 3 358,6 1 247,3. 1 935,2 1 002,1 933,0 176,2. 1999 3 634,5 1 418,9 39,1 1 995,5 1 011,9 983,6 220,2 30,4 2000 4 030,0 1 565,3 68,1 2 210,5 1 113,0 1 097,6 254,2 44,8 1 ) 40 % 1.9.1992 31.3.1994. 40 % 1.9.1992 31.3.1994. 40% from 1 Sept 1992 until 31 March 1994. 2 ) Korvaus aleni 90:stä 80:een 1.1.1992 ja edelleen 75:een 1.4.1994. Ersättningen minskade från 90 % till 80 % 1.1.1992 och till 75 % 1.4.1994. Rate of refund lowered from 90% to 80% from 1 January 1992 and further to 75% from 1 April 1994.

SAIRAUSVAKUUTUS 129 60. Sairausvakuutuskorvaukset korvauksen maksajan ja vastaanottajan mukaan 2000, 1000 mk Sjukförsäkringsersättningarna fördelade efter utbetalare och mottagare 2000, 1000 mk National health insurance general benefit payments by paying agent and benefit recipient, 2000 (FIM thousands) Korvauksen maksaja tai vastaanottaja Kaikki 1 ) Työtulokorvaukset Sairaanhoitokorvaukset Utbetalare eller mottagare av ersättning Samtliga 1 ) Arbetsinkomstersättningar Sjukvårdsersättningar Paying agent /Benefit recipient All Compensations Refunds benefits 1 ) Sairaus- Vanhem- Lääkkeet Lääkärin- ja Tutkimus Matkat päivärahat painpäivä- Läkemedel hammas- ja hoito Resor Sjukdag- rahat Medicines lääkärin- Undersök- Transpenningar Föräldra- palvelut ning och portation Sickness dagpen- Läkar- och behandling services allowances ningar tandläkar- Examina- Parenthood tjänster tions and allowances Doctors and treatdentists ments services Korvaukset kaikkiaan Ersättningar sammanlagt Total of payments... Kelan toimistojen maksamat Av FPA-byråerna utbetalda Payments through SII branches... Apteekkien välityksellä Genom apoteks förmedling Payments through pharmacies.. Työpaikkakassojen maksamat Av arbetsplatskassorna utbetalda Payments through employee sickness funds... Korvaukset vastaanottajan mukaan Ersättningar enligt mottagare Payments by type of recipient Korvaukset työnantajille Ersättningar till arbetsgivare Payments to employers... Vuosilomakustannusten korvaukset Ersättningar för semesterkostnader Compensations for the cost of paid annual leave... Korvaukset työttömyyskassoille Ersättningar till arbetslöshetskassor Payments to unemployment funds... Korvaukset kunnille (sosiaalihuolto) Ersättningar till kommuner (socialvård) Payments to municipalities... Korvausten ennakonpidätykset verottajalle 2 ) I förskott innehållen skatt på ersättningar 2 ) Payments to taxation authorities (taxes deducted at source) 2 )... 11 487 513 2 935 153 2 845 178 4 029 980 601 692 343 263 639 642 11 008 088 2 712 091 2 738 126 3 941 606 573 171 316 490 634 810 3 662 310.. 3 660 680 1 631.. 479 425 223 062 107 052 88 374 28 521 26 773 4 833 1 783 359 1 353 257 351 880.... 77 311...... 2 881 2 881..... 36 208 16 662 416 14 107 3 132 1 471 413 991 802 406 218 581 815.... 1 ) Sisältää myös tartuntatautilain perusteella maksetut päivärahat ja ansionmenetyskorvaukset, elimen tai kudoksen luovuttajalle maksetut päivärahat, erityishoitorahat sekä vuosilomakustannusten korvaukset työnantajalle. Inkluderar dagpenningar och inkomstbortfallsersättningar enligt lagen om smittsamma sjukdomar, dagpenningar till donatorer av organ eller vävnader, specialvårdspenningar samt ersättningar till arbetsgivare för semesterkostnader. Includes compensations on account of the Communicable Diseases Act, donor allowances, special care allowances and employer compensations for the cost of employees paid annual leave. 2 ) Työnantajalle menevästä korvauksesta Kela ei suorita ennakonpidätystä. FPA gör inte förskottsinnehållning på ersättningar till arbetsgivare. No tax has been deducted from the payments to employers.

130 SAIRAUSVAKUUTUS 61. Sairausvakuutuskorvauksia saaneet 1985 2000 Mottagare av sjukförsäkringsersättningar 1985 2000 National health insurance general beneficiaries by type of benefit, 1985 2000 Vuoden aikana Under året Per annum Sairauspäivärahat Sjukdagpenningar Recipients of sickness allowance Vanhempainpäivärahat (äidit) Föräldradagpenningar (mödrar) Mothers receiving parenthood allowance Yksityisen sektorin sairaanhoitokorvaukset Sjukvårdsersättningar inom privatsektorn Recipients of refunds of private sector health services expenses Lääkkeet Läkemedel Medicines Peruskorvatut (50 %) Grundersatta (50 %) Basic refund (50%) category Erityiskorvatut Specialersatta Special refunds 75 % 100 % Lääkärinpalvelut Läkartjänster Doctors services Hammaslääkärinpalvelut Tandläkartjänster Dentists services Tutkimus ja hoito Undersökning och behandling Examinations and treatments Matkat ja sairaankuljetukset 1 ) Resor och sjuktransporter 1 ) Transportation services 1 ) 1985 388 000 110 400 3144 700. 667 500 1310 200. 742 800 841 800 1986 398 700 106 000 3105 500 555 000 427 100 1319 000 66 700 770 100 839 600 1987 393 000 103 500 3180 900 583 900 257 300 1380 300 80 500 806 000 856 200 1988 397 900 105 800 3089 900 603 900 267 900 1432 100 90 900 831 700 768 600 1989 396 500 107 800 3150 300 621 000 277 500 1472 400 118 200 841 300 758 200 1990 397 900 110 500 3126 600 640 700 289 600 1481 200 166 500 845 200 722 600 1991 385 100 112 300 3212 300 665 800 302 600 1484 400 201 300 844 600 722 400 1992 355 100 115 300 3116 800 687 100 318 900 1339 800 215 100 729 200 640 100 1993 293 300 112 400 3057 000 707 100 335 800 1326 100 241 300 684 500 485 300 1994 283 200 109 900 2953 500 708 200 340 100 1262 000 253 200 634 600 506 500 1995 284 400 108 400 3055 900 694 800 329 700 1301 600 268 500 633 900 520 600 1996 275 000 104 800 3 123 000 708 000 336 800 1 339 900 287 900 660 900 552 700 1997 271 800 102 000 3 132 800 720 200 344 700 1 332 700 382 300 674 600 557 500 1998 278 100 98 900 3 097 900 730 100 353 100 1 359 500 666 400 715 300 560 800 1999 286 900 97 900 3 136 000 737 400 360 800 1 361 500 467 200 717 700 564 200 2000 296 300 97 400 3 186 700 758 600 376 300 1 393 700 469 700 739 500 572 900 1 ) Ks. taul. 58 alaviite 4. Se fotnot 4 i tabell 58. See also Table 58 footnote 4. 62. Isien vanhempainpäivärahat 1986 2000 Föräldradagpenningar till fäder 1986 2000 Payments of parenthood allowance to fathers, 1986 2000 Vuosi År Year Kaikki Samtliga Total Isiä Fäder Recipients Lukumäärä Antal Number 100 päättynyttä kautta kohti 1 ) Per 100 avslutade perioder 1 ) Per 100 spells ended 1 ) Päiviä Dagar Days in payment 1000 kpl 1000 st Thousands Päiviä/isä Dagar/far Days/ recipient Mk/pv (2000 rahana) Mk/dag (2000 års penningvärde) FIM/day (at 2000 prices) Isyysraha Faderskapspenning Paternity allowance Isiä Fäder Recipients Päiviä/isä Dagar/far Days/ recipient Vanhempainraha Föräldrapenning Parental allowance Isiä Fäder Recipients Päiviä/isä Dagar/far Days/ recipient 1986 18 302 30,5 278,7 15,2 320,9 16 289 10,3 2 000* 56 1987 19 777 33,2 295,9 15,0 326,8 18 450 10,5 1 900* 49 1988 22 383 35,8 326,0 14,6 332,7 20 892 10,5 1 800* 56 1989 23 885 38,1 349,5 14,6 341,2 22 369 10,5 2 383 47,8 1990 27 338 42,4 406,3 14,9 347,9 25 774 10,7 2 461 52,7 1991 38 717 45,7 567,8 14,7 356,1 37 255 10,9 2 818 56,8 1992 42 700 52,0 607,6 14,2 333,9 41 202 9,9 3 029 65,8 1993 38 436 46,3 618,6 16,1 289,3 36 959 11,8 2 690 67,2 1994 39 719 53,3 630,0 15,9 269,1 38 461 12,4 2 391 63,4 1995 40 267 53,9 606,4 15,1 272,1 39 258 12,2 1 930 65,5 1996 39 149 55,0 583,3 14,9 274,0 38 316 12,3 1 693 66,9 1997 39 806 56,2 603,4 15,2 280,1 38 895 12,5 1 802 65,9 1998 40 477 58,9 603,8 14,9 284,7 39 690 12,5 1 643 64,4 1999 41 635 61,5 614,0 14,7 291,5 40 864 12,6 1 568 63,8 2000 42 924 63,1 632,7 14,7 292,4 42 252 12,7 1 499 64,4 1 ) Luku kertoo, kuinka monessa tapauksessa isä jolloinkin vanhempainpäivärahakaudella oli käyttänyt oikeuttaan vanhempainpäivärahaan. Vuosina 1986 90 isien määrä on suhteutettu alkaneisiin kausiin ja sama isä saattaa sisältyä kahden peräkkäisen vuoden lukuihin. Anger i hur många fall fadern använt sin rätt till föräldradagpenning under föräldradagpenningperioden. Talen för åren 1986 90 anger fäderna i proportion till inledda perioder, varför samma far kan förekomma i talen för två på varandra följande år. The figure shows the number of cases in which the father at some point during the payment period took advantage of his right to receive the parenthood allowance. For the years 1986 90 the number of male recipients is shown in proportion to the number of spells beginning during the year, as a result of which one father can be included in the figures for two consecutive years.

SAIRAUSVAKUUTUS 131 63. Vuosina 1985 2000 alkaneet sairausja vanhempainpäivärahakaudet sekä korvatut päivät Under åren 1985 2000 inledda sjukoch föräldradagpenningperioder samt ersatta dagar National sickness and parenthood allowance spells and days, 1985 2000 Vuosi År Year Sairauspäivärahat Sjukdagpenningar Sickness allowance Alkaneita kausia Inledda perioder Number of spells begun Päiviä Dagar Number of days covered 1000 kpl 1000 st Total (Thousands) Vähimmäismääräisiä, % Med minimibelopp, % Minimum allowance days % of total Mk/pv (2000 rahana) Mk/dag (2000 års penningvärde) FIM/day (at 2000 prices) Vanhempainpäivärahat Föräldradagpenningar Parenthood allowance Alkaneita kausia 1 ) Inledda perioder 1 ) Number of spells begun 1 ) Päättyneitä kausia Avslutade perioder Number of spells ended Päiviä Dagar Number of days covered 1000 kpl 1000 st Total (Thousands) Vähimmäismääräisiä, % 2 ) 3 ) Med minimibelopp,% 2 ) 3 ) Minimum 2 ) allowance days % of total, 3 ) Mk/pv 3 ) (2000 rahana) Mk/dag 3 ) (2000 års penningvärde) FIM/day 3 ) (at 2000 prices) 1985 409 970 14 464,8 6,9 206,5 62900.. 16 356,1 9,0 175,5 1986 416 430 15 092,7 6,0 223,2 59950.. 15 664,4 6,8 188,3 1987 401 460 14 686,5 4,7 231,4 59510.. 15 599,1 5,9 197,8 1988 449 160 15 002,9 5,3 235,9 62470.. 16 089,7 5,4 204,4 1989 450 640 14 927,0 5,0 241,9 62690.. 16 273,4 5,4 211,5 1990 450 490 14 805,4 4,6 248,5 64550.. 16 908,6 5,3 219,5 1991 432 310 14 360,2 3,7 268,8 65430 62 950 17 492,5 4,9 232,7 1992 390 530 13 545,5 3,5 263,5 66460 65 330 18 342,5 5,5 227,9 1993 342 510 12 265,0 4,5 241,1 63530 67 650 18 410,6 6,9 201,6 1994 330 730 12 408,0 7,0 230,1 64280 64 070 17 366,4 17,3 193,7 1995 333 380 12 063,1 4,9 225,9 61850 64 340 16 947,3 19,3 189,2 1996 324 590 11 264,6. 226,0 59 320 61 530 16 237,7 30,1 179,8 1997 320 300 11 088,1. 227,9 58 040 59 620 15 980,9 28,8 177,3 1998 327 820 11 491,0. 228,4 55 990 57 920 15 381,1 28,2 180,4 1999 338 780 12 234,0. 230,2 55 920 56 410 15 313,1 27,9 183,1 2000 354 630 12 790,0. 229,5 55 530 56 460 15 232,0 27,3 182,2 1 ) Vanhempainpäivärahakausi katsotaan alkavan siitä ajankohdasta, jolloin oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen äitiysrahaan alkaa. Föräldradagpenningperioden börjar då rätt till moderskapspenning enligt sjukförsäkringslagen inträder. All payments with respect to one confinement constitute one parenthood allowance spell. 2 ) Vähimmäismääräistä päivärahaa maksetaan henkilölle, jonka vuosityötulot eivät ylitä tiettyä määrää (25 710 mk v. 2000). Dagpenning betalas med minimibelopp till personer vilkas årsarbetsinkomster inte överstiger ett visst belopp (25 710 mk år 2000). The allowance is paid at its minimum rate to persons whose annual income is less than a specified amount (FIM25,710 in 2000). 3 ) Luvut koskevat vain äideille korvattuja päiviä. Talen avser endast mödrars ersättningsdagar. Payments to mothers only.

132 SAIRAUSVAKUUTUS 64. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat 2000 Sjuk- och föräldradagpenningar 2000 National sickness and parenthood allowances selected data, 2000 Sairaus- Vanhempainpäivärahat Föräldradagpäivärahat penningar Parenthood allowances Sjukdagpenningar Kaikki Äideille Isille Sickness Samtliga maksetut maksetut allowances All Till mödrar Till fäder payments Payments to Payments mothers to fathers Korvaukset, milj. mk Ersättningar, milj mk Benefit expenditure (FIM million)... Työpaikkakassojen maksamat, milj. mk Utbetalda från arbetsplatskassor, milj mk Payments through employee sickness funds (FIM million)... Työnantajille maksetut, milj. mk Utbetalda till arbetsgivarna, milj mk Payments to employers (FIM million) Alkaneita kausia, 1000 kpl Inledda dagpenningperioder, 1000 st Number of spells begun (Thousands) Saajia vuoden aikana Mottagare under året Number of beneficiaries (per annum)... Työtulon perusteella määräytyvän päivärahan saajia Mottagare av dagpenning enligt arbetsinkomsten Recipients of earnings-related allowance... Keskimääräinen työtulo 1 ), mk/v Genomsnittlig arbetsinkomst 1 ), mk/år Average annual earnings 1 ) (FIM) Työttömyysturvaetuuden, kuntoutusrahan tai opintorahan suuruista sairauspäivärahaa saaneet Mottagare av sjukdagpenning som till storleken motsvarar arbetslöshetsförmån, rehabiliteringspenning eller studiestöd Recipients of a sickness allowance equal to the previously received unemployment benefit, rehabilitation allowance or study grant... Kuntoutusrahan suuruista vanhempainpäivärahaa saaneet Mottagare av föräldradagpenning som till storleken motsvarar rehabiliteringspenning Recipients of a parenthood allowance equal to the previously received rehabilitation allowance... Tarveharkintaisen sairauspäivärahan saajia Mottagare av behovsprövad sjukdagpenning Recipients of means-tested sickness allowance... Henkilöitä, joiden vuosilomakustannuksista maksettu korvauksia työnantajalle Personer för vilka semesterkostnadsersättningar betalats till arbetsgivaren Persons whose employers were compensated for their statutory annual leave payments... Saajia vuoden lopussa Antal mottagare vid årets slut Number of beneficiaries at year-end... Korvattuja päiviä, 1000 kpl Ersatta dagar, 1000 st Number of days covered (Thousands)... Työnantajille maksettuja, % Till arbetsgivarna, % Days transferred to employer (% of total)... Vähimmäismääräisiä 2 ), % Med minimiersättning 2 ), % Minimum allowance days 2 ) (% of total)... Keskimääräinen päiväkorvaus, mk Genomsnittlig dagersättning, mk Average daily allowance (FIM)... Työnantajille maksetuissa korvauksissa Till arbetsgivarna Payments to employers... Tarveharkintaisissa päivärahoissa Behovsprövade dagpenningar Means-tested allowances... 2 935,2 2 845,2 2 660,1 185,0 223,1 107,1 91,5 15,5 1 353,3 351,9 341,2 10,7 354,6 55,5 55,5. 296 311 140 283 97 359 42 924 261 795 140 160 97 286 42 874 118 604 104 947 90 349 138 058 32 255.... 123 73 50 1 637.... 19 156 18 895 261 45 640 50 785 48 565 2 220 12 790 15 232 14 599 633 38,9 8,3 8,5 5,1. 26,4 27,3 3,9 229,5 186,8 182,2 292,4 272,1 277,8 276,4 329,7 55,3... 1 ) Työtulosta on vähennetty tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset, palkansaajilta lisäksi työntekijäin eläke- ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaava osuus (5 % v. 2000). Arbetsinkomsten har minskats med kostnaderna för inkomstens förvärvande, och för löntagarna ytterligare med en andel som motsvarar pensions- och arbetslöshetsförsäkringsavgifterna (5 % år 2000). After deduction of various work-related expenses and, in the case of wage earners, an amount equivalent to the employee contributions to pension and unemployment insurance (5% in 2000). 2 ) Ks. taul. 63 alaviite 2. Se tabell 63 fotnot 2. See also Table 63 footnote 2. Huom. Tilastoyksiköitä on selostettu sivulla 125. Anm För de statistiska enheterna redogörs på sid 125. N.B. For more information about the statistical principles applied here, see the Summary (chapter 4.1).

SAIRAUSVAKUUTUS 133 65. Sairaus- ja vanhempainpäivärahojen suuruusjakaumat 2000, % Sjuk- och föräldradagpenningarna efter storlek 2000, % National sickness and parenthood allowance recipients by rate of allowance, 2000, % Mk/pv Sairauspäivärahan saajat (vuoden aikana) Vanhempainpäivärahan saajat (vuoden aikana) Mk/dag Sjukdagpenningtagare (under året) Föräldradagpenningtagare (under året) Rate of allowance Recipients of sickness allowance (per annum) Recipients of parenthood allowance (per annum) (FIM/day) Kaikki Miehet Naiset Kaikki Isät Äidit Samtliga Män Kvinnor Samtliga Fäder Mödrar Both sexes Males Females Both sexes Fathers Mothers Prosenttijakauma Fördelning, % Distribution (%) Yhteensä Sammanlagt Total... 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100 59... 3,2 3,1 3,3 60 99... 3,9 3,8 3,9 24,1 5,0 32,6 100 149... 12,9 12,7 13,1 6,8 3,5 8,2 150 199... 11,7 7,7 14,8 11,9 7,7 13,7 200 249... 20,9 13,8 26,6 17,6 16,4 18,1 250 299... 18,3 16,9 19,4 14,4 19,1 12,3 300 399... 22,3 30,9 15,6 18,7 34,9 11,6 400 499... 5,7 9,2 2,9 5,2 10,9 2,7 500... 1,0 1,8 0,4 1,1 2,4 0,4 Lukumäärä Antal Number Yhteensä Sammanlagt Total... 296 311 130 290 166 021 140 283 42 924 97 359 Kuvio 24. Figur 24. Chart 24. Keskimääräisen sairausja vanhempainpäivärahan kehitys 1980 2000, mk/pv (vuoden 2000 rahana) Genomsnittliga sjukoch föräldradagpenningar: utvecklingen 1980 2000, mk/dag (2000 års penningvärde) Average rates of sickness and parenthood allowances, 1980 2000, FIM/day (at 2000 prices) Mk/pv Mk/dag FIM/day 400 350 300 250 200 150 100 Vanhempainpäiväraha (isät) Föräldradagpenning (fäder) Parenthood allowance to fathers Sairauspäiväraha Sjukdagpenning Sickness allowance Vanhempainpäiväraha (äidit) Föräldradagpenning (mödrar) Parenthood allowance to mothers Vanhempainpäivärahan vähimmäistaso 1 ) Minsta föräldradagpenning 1 ) Parenthood allowance at minimum rate 1 ) Vähimmäispäiväraha 1 ) Minimidagpenning 1 ) Minimum daily allowance 1 ) 2000 Mk/pv Mk/dag FIM/day 292,4 229,5 182,2 60,0 50 1980 1985 1990 1995 2000 Pienin ilman tarveharkintaa maksettava sairauspäiväraha Minsta sjukdagpenning utan behovsprövning Minimum sickness allowance awarded without means testing 12,6 1) Ei sisällä huoltajanlisää/lapsikorotusta. Försörjartillägg/barnförhöjningar ingår inte. Not including supplements for dependants. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. Huom. Anm N.B. 1.1. 1982 toteutettiin ns. SOVE-uudistus. Den s k SOVE-reformen (skatt på socialförmåner) genomfördes 1.1.1982. On 1 January 1982, daily allowances were increased and subjected to tax.

134 SAIRAUSVAKUUTUS 66. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Sjuk- och föräldradagpenningar efter mottagarens ålder och kön 2000 National sickness and parenthood allowances analysis of selected data by age and sex, 2000 Ikäryhmä ja sukupuoli Åldersgrupp och kön Age and sex Sairauspäivärahat Sjukdagpenningar Sickness allowances Saajia vuoden aikana Mottagare under året Number of beneficiaries (per annum) Kaikki Samtliga Total Tarveharkintaista päivärahaa saaneet Mottagare av dagpenning enligt prövning Recipients of meanstested allowance Päiviä Dagar Number of days Saajaa kohti Per mottagare Per recipient 100 samanikäistä ei-eläkkeellä olevaa asukasta 1 ) kohti Per 100 icke-pensionerade invånare i samma ålder 1 ) Per 100 non-retired residents of same age 1 ) Mk/pv Mk/dag FIM/day Vanhempainpäivärahat Föräldradagpenningar Parenthood allowances Saajia 2 ) vuoden aikana Mottagare 2 ) under året Number of beneficiaries 2 ) (per annum) Mk/pv Mk/dag FIM/day Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga All ages 296 311 1 637 43 424 229,5 140 283 186,8 16 24... 13 195 781 40 89 113,7 17 934 104,2 25 34... 45 459 261 33 232 207,2 85 327 192,3 35 44... 75 812 221 36 370 234,7 35 591 227,6 45 54... 108 999 264 46 666 239,8 1 389 237,2 55 64... 52 846 110 58 1 026 238,7 42 227,6 Miehet Män Males Kaikki Samtliga All ages 130 290 884 47 407 246,7 42 924 292,4 16 24... 6 764 430 41 93 120,4 2 741 201,2 25 34... 20 718 133 35 222 221,2 25 647 288,2 35 44... 33 805 106 39 350 252,5 13 441 315,5 45 54... 46 380 150 52 637 257,3 1 054 311,1 55 64... 22 623 65 66 1 019 260,5 41 250,6 Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga All ages 166 021 753 40 442 213,4 97 359 182,2 16 24... 6 431 351 38 85 106,0 15 193 102,6 25 34... 24 741 128 31 242 193,9 59 680 188,3 35 44... 42 007 115 34 390 218,3 22 150 222,1 45 54... 62 619 114 42 694 223,7 335 208,2 55 64... 30 223 45 52 1 032 218,0 1 60,0 1 ) Väestöstä on vähennetty eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkettä saavat. Invånarantalet har minskats med antalet mottagare av ålders-, invalidoch arbetslöshetspension eller andra särskilda lantbrukspensioner enligt de olika pensionssystemen. Recipients of old-age, disability, unemployment and special pensions to farmers excluded. 2 ) Vuodenvaihteen molemmin puolin maksettavan vanhempainpäivärahan saaja esiintyy luvuissa kumpanakin vuonna. När föräldradagpenning betalas både före och efter årsskiftet, medräknas mottagaren i antalet vartdera året. Parenthood allowances whose payment begins before and ends after the year-end have been included in the statistics for both years. Lähde: Kelan tilastot; Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Källa: FPAs statistik; FPAs och PSC:s gemensamma statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 135 67. Erityishoitorahat 1990 2000 Specialvårdspenning 1990 2000 Special care allowances 1990 2000 Vuosi År Year Yhteensä Sammanlagt Total Naiset Kvinnor Female Miehet Män Male Yhteensä Sammanlagt Total Pojat, % Pojkar, % Boys (%) Milj. mk Milj mk Mk/pv (2000 rahana) Saajia kauden aikana Mottagare under perioden Lapsia, joiden hoidosta etuutta maksettu Päiviä Dagar Days FIM million Mk/dag (2000 års penningvärde) FIM/day (at 2000 prices) Number of beneficiaries during the year Barn för vilka förmånen utgetts Number of children 1 000 kpl 1 000 st Thousands Sairaala- Sairaalahoitoon 1 ) hoidon 1 ) ajalta, % Sjukhusvård 1 ), % Hospital treatment 1 ) (%) liittyvän kotihoidon ajalta, % Hemvård i anslutning till sjukhusvård 1 ), % Post-hospital treatment 1 ) in the child s home (%) 1990 22,9 187,4 11 634 8925 2709 10 681 56,2 146,9 57,5 36,4 1991 23,2 199,5 11 137 8109 3028 10 193 57,3 134,5 54,1 38,3 1992 19,9 205,9 10 190 7364 2826 9 289 57,1 108,9 57,7 38,3 1993 14,9 192,7 9 189 6637 2552 8 282 57,5 85,0 63,2 33,3 1994 14,9 186,9 9 337 6689 2648 8 443 57,5 86,9 61,2 34,9 1995 13,8 182,8 9 038 6467 2571 8 201 57,0 81,7 60,2 35,9 1996 12,7 182,7 8 391 5 759 2 632 7 635 56,8 74,5 65,1 30,3 1997 12,5 176,6 8 697 6 076 2 621 7 892 57,9 75,3 64,0 30,7 1998 13,2 184,0 8 465 5 823 2 642 7 657 57,6 75,0 62,5 32,4 1999 13,9 189,2 8 441 5 756 2 685 7 565 58,2 76,0 62,7 32,3 2000 13,9 183,5 7 971 5 428 2 543 7 174 58,1 75,5 70,2 25,3 1 ) Hoito sairaalan poliklinikalla rinnastetaan sairaalahoitoon. Vård vid sjukhuspoliklinik jämställs med sjukhusvård. Treatment in a hospital out-patient clinic is here regarded as hospital treatment. 68. Sairaanhoitokorvausten omavastuukerrat (yksityinen sektori) 1985 2000, 1000 kpl Självriskomgångar för sjukvårdsersättningar (privatsektorn) 1985 2000, 1000 st National health insurance refunds of medical expenses number of deductible items in the private sector, 1985 2000 (Thousands) Vuosi Lääkkeiden ostokerrat Lääkärissäkäynnit Hammaslääkärissäkäynnit Tutkimus ja hoito, Matkat År Läkemedel, inköpstillfällen Läkarbesök Tandläkarbesök omavastuukerrat Resor Year Medicines (no of visits to pharmacist) Doctors services (no of calls) Dentists services (no of calls) Undersökning Transportation (no of trips) Peruskorvatut Grundersatta Basic refund category Erityiskorvatut Specialersatta Special refunds 75 % 100 % Kaikki 1 ) Samtliga 1 ) Total 1 ) Erikoislääkäri Specialist Specialists Kaikki Samtliga Total 1956 tai jälkeen syntyneet 1956 eller senare födda Persons born in 1956 or later och behandling, självriskomgångar Examinations and treatment (no of deductible items) 1985 11 707,0. 3 233,5 3320,6.... 1172,0 3949,9 1986 11 636,3 2399,1 1346,4 3331,7 2 390,4 189,8 173,4 1226,2 4031,5 1987 12 202,6 2914,4 1168,5 3556,3 2 526,2 238,8 217,8 1289,2 4256,0 1988 11 137,1 3049,2 1219,9 3635,0 2 577,0 292,2 274,4 1308,7 3584,3 1989 11 583,0 3133,6 1258,4 3795,9 2 656,7 368,2 350,2 1322,5 3699,5 1990 11 587,6 3249,0 1324,5 3903,0 2 782,8 516,9 497,7 1327,5 3550,2 1991 12 183,3 3409,4 1406,7 3879,1 2 833,9 641,0 618,8 1318,9 3706,5 1992 11 372,5 3511,1 1505,4 3498,6 2 584,7 650,5 582,2 1097,1 3142,3 1993 10 855,2 3695,7 1615,7 3450,7 2 614,1 752,0 589,1 1016,6 2520,1 1994 10 567,1 3509,9 1513,0 3160,6 2 470,0 778,4 620,1 919,7 2503,4 1995 11 222,9 3392,3 1429,9 3227,8 2 524,2 817,3 663,5 933,3 2596,8 1996 11 857,6 3 496,6 1 457,8 3 309,7 2 670,4 860,0 710,5 991,8 2 883,5 1997 12 216,7 3 604,0 1 493,3 3 264,2 2 488,3 980,0 763,2 1 016,1 2 954,3 1998 12 469,2 3 690,4 1 525,3 3 316,1 2 561,3 1 324,2 839,3 1 083,3 3 029,8 1999 13 077,4 3 754,4 1 566,0 3 272,6 2 585,4 1 153,5 895,9 1 075,8 3 087,1 2000 13 554,8 3 958,9 1 666,3 3 349,1 2 641,9 1 199,4 968,8 1 110,7 3 209,0 Huom. Taulukko ei sisällä työpaikkaterveydenhuoltoa, ks. taul. 83 88. Anm Inkluderar inte företagshälsovård, se tabellerna 83 88. N.B. Occupational health care data not included, see Tables 83 88. 1 ) Vain yhteissumma sisältää lääkemääräysten uusinnat. Förnyande av recept ingår bara i totalbeloppet. Prescription renewals are only included in the total sum.

136 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 25. Figur 25. Chart 25. % 100 80 60 40 20 Sairausvakuutuksen korvaama osuus vakuutettujen sairaanhoitokustannuksista (yksityisen sektorin sairaanhoito) korvauslajeittain 1980 2000, % Sjukförsäkringsersättningens andel av de försäkrades sjukvårdskostnader (sjukvård inom den privata sektorn) efter ersättningsslag 1980 2000, % National health insurance refunds of private sector health services expenses as a percentage of the pre-refund expenses of the insured, by refund category, 1980 2000 Matkakulut Resekostnader Transportation Hammaslääkärinpalkkiot Tandläkararvoden Dentists services Tutkimus ja hoito Undersökning och behandling Examinations and treatments Peruskorvatut lääkkeet Grundersatta läkemedel Medicines, basic refund Lääkärinpalkkiot Läkararvoden Doctors services 1980 1985 1990 1995 2000 Lähde: Källa: Taulukko 72. Tabell 72. 69. Sairausvakuutuksen korvaama yksityinen tutkimus ja hoito tutkimuksittain 2000 Från sjukförsäkringen ersatt privat undersökning och behandling enligt undersökningskategori 2000 NHI refunds for the cost of private-sector examinations and treatments, by procedure, 2000 Tutkimukset Undersökning Examinations and treatments Tutkimukset, 1 000 kpl Undersökningar, 1 000 st Total (Thousands) Peritty maksu/ tutkimus, mk Avgift/undersökning, mk Fee for procedure (FIM) Korvausten markkamäärän 1 ) jakauma, % Fördelningen av ersättningarna 1 ), % % of total refund expenditure 1 ) Kaikkiaan Inalles Total... 5 514,0 154 100,0 Laboratoriotutkimukset Laboratorieundersökningar Laboratory examinations... 1 055,5 168 19,0 Varsinaiset laboratoriotutkimukset Egentliga laboratorieundersökningar General... 931,1 149 14,7 Kliinisen fysiologian tutkimukset Klinisk-fysiologiska undersökningar Clinical physiology... 117,1 257 3,3 Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Klinisk-neurofysiologiska undersökningar Clinical neurophysiology... 7,0 959 0,9 Patologian alaan kuuluvat tutkimukset Patologiska undersökningar Pathologic examinations... 210,8 200 3,2 Näytteen ottaminen Provtagning Specimens and samples... 0,6 140 0,0 Sairaanhoitotoimenpiteet Sjukvårdsåtgärder General medical care... 130,3 69 1,1 Radiologiset tutkimukset ja toimenpiteet Radiologiska undersökningar och åtgärder Radiologic examinations and procedures 438,6 652 39,7 Sytostaattihoito Cytostatikabehandling Cytostatic treatment... 1,7 426 0,1 Fysioterapia 2 ) Fysioterapi 2 ) Physiotherapy 2 )... 3 673,3 124 36,7 Psykologiset tutkimukset Psykologiska undersökningar Psychologic examinations... 3,1 725 0,2 Keinomunuaishoito Hemodialys Renal dialysis... 0,0 1 637 0,0 1 ) Tutkimus- ja hoitokorvaukset olivat kaikkiaan 343 milj. mk. Ersättningarna för undersökning och behandling uppgick 343 milj mk inalles. The total refund expenditure amounted to FIM343 million. 2 ) Fysioterapian taksauudistus 1.6.2000 yhdisti osan tutkimuksista hoitokokonaisuuksiksi. Tämä pienentää tutkimusten kokonaismäärää edellisvuoteen verrattuna. Vid revideringen av fysioterapitaxan 1.6.2000 sammanfördes en del av undersökningarna till behandlingshelheter. Det totala antalet undersökningar har därför minskat jämfört med föregående år. As part of an adjustment of the physiotherapy refund schedule effective 1 June 2000, certain previously separate examinations were combined into one, which accounts for the reduction in the total number of examinations on the previous year.

SAIRAUSVAKUUTUS 137 70. Lääkekorvauksia saaneet iän ja sukupuolen mukaan 2000 Mottagare av läkemedelsersättning efter ålder och kön 2000 Refunds of medicine expenses: Recipients by age and sex, 2000 Ikäryhmä ja sukupuoli Åldersgrupp och kön Age group and sex Lukumäärä Antal Number Osuus vastaavanikäisestä väestöstä, % Andel av befolkningen i motsvarande ålder, % As a % of the total population of corresponding age Peruskorvatut lääkkeet Grundersatta läkemedel Basic refunds Erityiskorvatut lääkkeet Specialersatta läkemedel Special refunds Lisäkorvaukset suurista lääkekustannuksista Tilläggsersättningar för höga läkemedelskostnader Refunds of exceptionally large expenses Peruskorvatut lääkkeet Grundersatta läkemedel Basic refunds Erityiskorvatut lääkkeet Specialersatta läkemedel Special refunds Lisäkorvaukset suurista lääkekustannuksista Tilläggsersättningar för höga läkemedelskostnader Refunds of exceptionally large expenses Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga Total... 3 186 747 980 703 103 527 61,5 18,9 2,0 0 14... 443 608 37 293 1 941 47,4 4,0 0,2 15 34... 658 927 60 721 6 374 50,2 4,6 0,5 35 44... 454 617 72 450 8 456 59,7 9,5 1,1 45 54... 557 536 160 051 14 733 67,3 19,3 1,8 55 64... 425 658 199 715 18 715 75,0 35,2 3,3 65 74... 349 959 232 271 25 552 80,0 53,1 5,8 75... 296 442 218 202 27 756 87,0 64,0 8,1 Miehet Män Males Kaikki Samtliga Total... 1 385 202 433 255 40 786 54,7 17,1 1,6 0 14... 231 981 22 371 1 097 48,5 4,7 0,2 15 34... 281 625 28 689 2 010 42,0 4,3 0,3 35 44... 202 694 32 971 2 925 52,4 8,5 0,8 45 54... 242 542 78 071 6 222 58,0 18,7 1,5 55 64... 184 433 98 254 8 409 66,4 35,4 3,0 65 74... 147 038 103 796 11 270 76,1 53,7 5,8 75... 94 889 69 103 8 853 88,8 64,6 8,3 Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga Total... 1 801 545 547 448 62 741 67,9 20,6 2,4 0 14... 211 627 14 922 844 46,2 3,3 0,2 15 34... 377 302 32 032 4 364 58,8 5,0 0,7 35 44... 251 923 39 479 5 531 67,3 10,6 1,5 45 54... 314 994 81 980 8 511 76,8 20,0 2,1 55 64... 241 225 101 461 10 306 83,1 35,0 3,6 65 74... 202 921 128 475 14 282 83,0 52,6 5,8 75... 201 553 149 099 18 903 86,2 63,7 8,1 Huom. Merkittävistä ja kalliista lääkkeistä peruskorvauksia sai 10 526 henkilöä ja lisäkorvauksia 4 868 henkilöä. Anm För betydelsefulla och dyra läkemedel fick 10 526 personer grundersättning och 4 868 personer tilläggsersättning. N.B. Basic refunds for expensive and significant medicines were paid to 10,526 persons and additional refunds for the same to 4,868 persons.

138 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 26. Figur 26. Chart 26. Matkakorvaukset, korvatut matkat ja keskimääräiset korvaukset matkustustavan mukaan 2000 Reseersättningar, ersatta resor och ersättningar imedeltal enligt färdsätt 2000 Refunds of travel costs, number of trips covered and average refund per trip, by method of transportation, 2000 Milj. mk Milj mk FIM million Matkat, 1 000 kpl Resor, 1000 st Trips (Thousands) Korvaus/matka, mk Ersättning/resa, mk Refund per trip (FIM) Ambulanssi Ambulans Ambulance 250,9 397,8 631 Taksi Taxi Taxi 245,4 952,6 258 Invataksi Invataxi Paratransit 14,0 103,5 135 Matkustustapaa ei voi eritellä Icke specificerat färdsätt Cannot be specified 124,9 1755,1 71 Markkamäärä 639,6 milj. mk Belopp 639,6 milj mk Total FIM639.6 million Yhteensä Sammanlagt Total 639,6 1 ) 3209,0 199 1) Sisältää korvaukset yöpymisistä (4,4 milj. mk). Inkluderar ersättningar för övernattningar (4,4 milj mk). Includes compensations for the cost of overnight stops (FIM4.4 million). Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. Kuvio 27. Figur 27. Chart 27. Sairausvakuutuksen korvaamat lääkärissä- ja hammaslääkärissäkäynnit sekä tutkimuksen ja hoidon omavastuukerrat 1980 2000 Från sjukförsäkringen ersatta läkar- och tandläkarbesök samt självrisker vid undersökning och behandling 1980 2000 Number of examinations, treatments and visits to doctor or dentist resulting in reimbursement from National Health Insurance, 1980 2000 Milj. kpl Milj st In millions 4 Yksityislääkärissäkäynnit Privatläkarbesök Visits to private-sector doctor 2000 1000 kpl 1000 st Thousands 3349,1 3 Yksityinen tutkimus ja hoito (omavastuukerrat 1 )) Privat undersökning och behandling (självrisker 1 )) Examination or treatment in a private-sector facility (number of reimbursements 1 )) 1110,7 2 Yksityishammaslääkärissäkäynnit Privattandläkarbesök Visits to private-sector dentist 1199,4 1 Oikeus iän perusteella Åldersbaserad rätt Entitlement based on age 1956 tai sen jälkeen syntyneet 1956 eller senare födda Persons born in 1956 or later 968,8 1955 tai sitä ennen syntyneet 1955 eller tidigare födda Persons born before 1956 92,7 1980 1985 1990 1995 2000 Rintamaveteraanit Frontveteraner Front-veterans Muut Övriga Other 98,4 39,6 1) Lääkärin samalla kertaa määräämät tutkimusja hoitotoimenpiteet. Av läkare på en gång ordinerad undersökning och behandling. Examinations and treatments prescribed by a doctor in the course of a single visit. Lähde: Källa: Taulukko 68; Kelan tilastot. Tabell 68; FPAs statistik. Huom. Anm N.B. Kuvio ei sisällä työpaikkaterveydenhuollon käyntejä. Företagshälsovårdsbesök ingår inte. Not including services provided as part of occupational health care.

SAIRAUSVAKUUTUS 139 71. Sairausvakuutuksen korvaamat lääkärissä- ja hammaslääkärissäkäynnit, tutkimuksen ja hoidon omavastuukerrat sekä matkat iän ja sukupuolen mukaan 2000 (yksityinen sektori) Från sjukförsäkringen ersatta läkar- och tandläkarbesök, undersökningar och behandlingar samt resor enligt ålder och kön 2000 (den privata sektorn) National health insurance refunds of medical expenses: Number of visits to doctors or dentists, examination and treatment deductible items and trips, by age and sex, in 2000 (private sector) Ikäryhmä ja sukupuoli Åldersgrupp och kön Age and sex Lääkärissäkäynnit Läkarbesök Doctors services (no of calls) Hammaslääkärissäkäynnit Tandläkarbesök Dentists services (no of calls) Tutkimus ja hoito, omavastuukerrat Undersökning och behandling, självriskomgångar Examinations and treatment (no of deductible items) Matkat Resor Transportation (no of trips) 1000 kpl 1000 st Total (Thousands) 100 asukasta 1 ) kohti Per 100 invånare 1 ) Per 100 population 1 ) 1000 kpl 1000 st Total (Thousands) 100 asukasta 1 ) kohti Per 100 invånare 1 ) Per 100 population 1 ) 1000 kpl 100 asukasta 1 ) 1000 st kohti Total Per 100 (Thousands) invånare 1 ) Per 100 population 1 ) 1000 kpl 100 asukasta 1 ) 1000 st kohti Total Per 100 (Thousands) invånare 1 ) Per 100 population 1 ) Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga All ages... 3 349,1 65 1 199,4 23 1 110,7 21 3 209,0 62 0 4... 228,5 78 1,2 0 23,1 8 122,6 42 5 14... 226,3 35 10,1 24 1,5 6 165,2 26 15 24... 248,5 38 71,7 11 73,1 11 124,2 19 25 34... 340,9 52 267,1 41 131,3 20 156,0 24 35 44... 478,1 63 618,8 81 190,3 25 301,8 40 45 54... 620,1 75 55,1 7 240,5 29 491,8 59 55 64... 463,7 82 39,2 7 174,9 31 490,9 86 65 74... 387,9 89 38,6 9 133,9 31 644,4 147 75... 355,3 104 97,7 29 102,0 30 712,0 209 Miehet Män Males Kaikki Samtliga All ages... 1 147,1 45 573,2 23 346,9 14 1 466,6 58 0 4... 125,5 84 0,6 0 12,2 8 71,0 48 5 14... 118,1 36 5,1 2 21,1 6 94,5 29 15 24... 94,8 28 31,3 9 26,6 8 57,7 17 25 34... 105,4 32 131,5 39 37,3 11 63,6 19 35 44... 144,0 37 283,4 73 53,6 14 126,8 33 45 54... 187,3 45 23,2 6 69,7 17 224,2 54 55 64... 147,2 53 16,4 6 55,6 20 244,5 88 65 74... 126,0 65 18,4 10 41,2 21 315,3 163 75... 98,9 92 63,2 59 29,5 28 269,0 252 Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga All ages... 2 202,0 83 626,2 24 763,8 29 1 742,4 66 0 4... 103,0 72 0,6 0 10,9 8 51,6 36 5 14... 108,2 34 5,0 2 20,4 6 70,6 22 15 24... 153,7 48 40,4 13 46,5 14 66,5 21 25 34... 235,5 74 135,6 42 93,9 29 92,4 29 35 44... 334,1 89 335,4 90 136,7 37 175,1 47 45 54... 432,8 106 31,8 8 170,8 42 267,7 65 55 64... 316,6 109 22,7 8 119,3 41 246,4 85 65 74... 261,8 107 20,3 8 92,7 38 329,2 135 75... 256,4 110 34,5 15 72,6 31 442,9 189 Huom. Taulukko ei sisällä työpaikkaterveydenhuoltoa, ks. taulukot 83 88. 1 )100 vastaavanikäistä asukasta kohti. Anm Inkluderar inte företagshälsovård, se tabellerna 83 88. Per 100 invånare i motsvarande ålder. N.B. Occupational health care data not included, see Tables 83 88. Per 100 population of corresponding age.

140 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 28. Figur 28. Chart 28. Sairausvakuutuksen korvaamien erikoislääkärissäkäyntien lukumäärät (yksityinen sektori) sekä keskimääräiset palkkiot ja sairausvakuutuskorvaukset lääkärin erikoisalan mukaan 2000 Antal från sjukförsäkringen ersatta specialistbesök (privatsektorn) samt läkararvoden och sjukförsäkringsersättningar i medeltal enligt specialitet 2000 Number of NHI-covered visits to private-sector specialist physicians; average fee and NHI refund according to specialty, 2000 Erikoisala Specialitet Specialty Naistentaudit ja synnytykset Kvinnosjukdomar o förlossn Obstetrics and gynecology Silmätaudit Ögonsjukdomar Ophthalmology Yleiskirurgia Allmän kirurgi General surgery Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Öron-, näs- och strupsjukd Otorhinolaryngology Psykiatria 1 ) Psykiatri 1 ) Psychiatry 1 ) Yleislääketiede Allmän medicin Family medicine Sisätaudit Inremedicin Internal medicine Lastentaudit Barnsjukdomar Pediatrics Ihotaudit ja allergologia Hudsjukdomar och allergologi Dermatology and allergology Muut erikoisalat Annat Other 100 200 300 400 500 Käyntejä, 1000 kpl Besök, 1000 st Visits (in 1,000s) 496,5 475,6 336,0 231,8 214,4 182,7 180,5 159,9 136,4 228,2 Palkkio käyntiä kohti, mk Arvode per besök, mk Fee per visit (FIM) 270,5 346,2 459,5 308,3 351,5 201,8 288,2 251,9 256,5.. Korvaus käyntiä kohti, mk Ersättning per besök, mk Refund per visit (FIM) 95,2 115,0 151,7 104,6 176,7 89,0 108,6 85,5 84,8.. Kaikki erikoislääkärissäkäynnit Samtliga specialistbesök Total visits to specialists 2641,9 324,3 118,7 1) Sisältää myös Kelan kustantaman kuntoutuksen psykoterapiakäynnit psykiatrilla. Inkluderar även psykoterapibesök hos psykiater i samband med rehabilitering som bekostas av FPA. Also includes psychotherapy sessions with a psychiatrist provided as part of SII-funded rehabilitation. Huom. Anm N.B. Lähde: Källa: Käynniksi ei tässä kuviossa ole luettu lääkemääräyksen uusintaa potilaan käymättä lääkärin vastaanotolla. Besöken inkluderar inte förnyande av recept utan besök på läkarmottagning. Prescription renewals not requiring apersonal consultation are not counted as avisit. Kelan tilastot. FPAs statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 141 72. Sairaanhoitokorvaukset ja niihin liittyvät vakuutettujen kustannukset 2000 (yksityinen sektori) Sjukvårdsersättningarna och de försäkrades kostnader 2000 (den privata sektorn) National health insurance refunds of medical expenses and pre-refund expenses of the insured, 2000 (private sector) Kaikki 1 ) Lääkkeet Lääkärin- Hammas- Tutkimus Matkat Samtliga 1 ) Läkemedel palvelut lääkärin- ja hoito Resor All Medicines Läkar- palvelut Under- Transrefunds 1 ) tjänster Tand- sökning porta- Peruskor- Erityiskorvatut Doctors läkar- och be- tion vatut (50 %) Specialersatta services tjänster handling services Grunder- Special refunds Dentists Examinasatta (50 %) services tions and Basic 75 % 100 % treatrefund (50%) ments category Korvaukset, milj. mk Ersättningar, milj mk Refund expenditure (FIM million)... Kokonaiskustannukset, milj. mk 2 ) Totalkostnader, milj mk 2 ) Total expenses before refund (FIM million)... Sairausvakuutuksen korvaama osuus, % Av sjukförsäkringen ersatt andel, % Refund expenditure as a % of medical expenses Omavastuukerrat, 1000 kpl Självriskomgångar, 1000 st Number of deductible items (Thousands). Korvaukset omavastuukertaa kohti, mk Ersättningar per självriskomgång, mk Average refund per deductible item (FIM)... Kokonaiskustannukset 2 ) omavastuukertaa kohti, mk Totalkostnader 2 ) per självriskomgång, mk Total medical expenses per deductible item (FIM)... 5 614,6 1 565,3 1 113,0 1 097,6 356,2 245,5 343,3 639,6 9 645,6 3 808,4 1 582,9 1 138,6 984,4 544,2 848,5 738,7 58,2 41,1 70,3 96,4 36,2 45,1 40,5 86,6 28 048 13 555 3 959 1 666 3 349 1 199 1 111 3 209 200,2 115,5 281,1 658,7 106,4 204,7 309,1 199,3 343,9 281,0 399,8 683,3 293,9 453,7 763,9 230,2 1 ) Lisäkorvaukset suurista lääkekustannuksista sisältyvät vain yhteissummaan. 2 ) Kustannukset ennen sairausvakuutuskorvauksen Tilläggsersättningar för höga läkemedelskostnader ingår endast i totalsumman. maksamista. Includes additional refunds for medicine costs exceeding a fixed amount. Kostnader innan sjukförsäkringsersättning utbetalats. Huom. Tilastoyksiköitä on selostettu sivulla 125. Taulukko ei sisällä työpaikkaterveydenhuoltoa, ks. taulukot 83 88. Anm För de statistiska enheterna redogörs på sid 125. Inkluderar inte företagshälsovård, se tabellerna 83 88. N.B. For more information about the statistical principles applied here, see the Summary (chapter 4.1). Occupational health care data not included, see Tables 83 88.

142 SAIRAUSVAKUUTUS 4.2 Korvaukset alueittain Sairausvakuutuksen aluetilastot esitetään vuosikirjassa maakunnittain. Tilastointiperuste on sairausvakuutuskorvauksia saaneen henkilön kotikunta. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). 4.2 Ersättningar regionvis Årsbokens regionala sjukförsäkringsstatistik presenteras landskapsvis alltefter ersättningstagarens hemkommun. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11. Kuvio 29. Figur 29. Chart 29. Lääkekorvaukset asukasta kohti maakunnittain 2000 Läkemedelsersättningar per invånare landskapsvis 2000 National health insurance refunds of medicine charges analysis of per capita expenditure by region, 2000 (FIM) Peruskorvatut lääkkeet (50 %), mk/asukas Grundersatta läkemedel (50 %), mk/invånare Basic refunds (50%) Erityiskorvatut lääkkeet (75 tai 100 %), mk/asukas Specialersatta läkemedel (75 eller 100 %), mk/invånare Special refunds (75 or 100%) 275 276 300 301 325 326 350 351 395 396 440 441 485 486 530 Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 143 73. Sairaus- ja vanhempainpäivärahat maakunnittain 2000 Sjuk- och föräldradagpenningar landskapsvis 2000 National sickness and parenthood allowances by region, 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Sairauspäivärahat Sjukdagpenningar Sickness allowances Milj. mk Milj mk FIM million Mk/pv Mk/dag FIM/day Päiviä, 1 000 kpl Dagar, 1 000 st Days (Thousands) Vanhempainpäivärahat Föräldradagpenningar Parenthood allowances Milj. mk Milj mk FIM million Mk/pv (äidit) Mk/dag (mödrar) FIM/day (mothers) Päiviä Dagar Days 1 000 kpl 1 000 st Thousands Vähimmäismääräisiä 2 ), % (äidit) Med minimibelopp 2 ), % (mödrar) Minimum allowance days 2 ), % of total (mothers) Isiä Fäder Fathers Lukumäärä Antal Number 100 päättynyttä kautta kohti Per 100 avslutade perioder Per 100 spells ended Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne- Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... 2 935,2 229,5 12 790,0 2 845,2 182,2 15 232,0 27,3 42 924 63,1 726,6 247,6 2 934,7 922,2 215,8 4 188,7 21,7 11 847 63,0 54,7 242,7 225,2 55,4 202,5 267,4 20,2 778 64,3 263,0 227,1 1 158,0 251,8 188,5 1 307,1 23,4 3 883 65,7 132,2 229,8 575,1 104,1 162,9 620,7 30,7 1 646 61,0 89,2 225,0 396,3 85,8 177,4 472,0 24,9 1 359 66,3 252,7 229,3 1 102,1 236,1 178,7 1 285,9 26,6 3 725 64,9 105,7 221,0 478,4 91,1 167,4 529,8 31,3 1 453 61,6 127,5 246,2 517,7 82,9 169,9 472,2 27,8 1 398 66,1 88,5 232,7 380,2 57,4 168,4 331,0 29,4 954 63,6 90,5 208,2 434,6 64,9 161,7 391,9 30,3 1 076 60,8 164,9 216,0 763,5 116,0 166,0 681,2 31,4 1 884 63,2 91,1 206,5 441,3 69,6 151,7 446,3 36,7 1 144 58,6 141,7 219,9 644,2 124,3 163,6 737,4 32,5 2 054 62,9 109,4 210,3 520,0 94,5 163,4 565,6 28,7 1 627 65,5 81,2 228,5 355,5 93,4 175,3 517,0 25,2 1 597 70,6 38,4 211,2 181,7 33,6 150,2 216,8 36,6 627 64,2 202,4 226,1 895,5 215,9 157,2 1 330,7 35,1 3 815 63,8 50,5 212,7 237,4 35,4 153,6 223,4 33,0 569 57,2 106,1 223,0 475,8 84,4 157,6 521,0 33,8 1 185 51,6 15,6 256,6 60,8 15,2 215,1 69,6 11,3 216 72,5 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. 2 ) Vähimmäismääräistä päivärahaa maksetaan henkilölle, jonka vuosityötulot eivät ylitä tiettyä määrää (25 710 mk v. 2000). Dagpenning betalas med minimibelopp till personer vilkas årsarbetsinkomster inte överstiger ett visst belopp (25 710 mk år 2000). The allowance is paid at its minimum rate to persons whose annual income is less than a specified amount (FIM25,710 in 2000). Huom. Niiden henkilöiden korvaukset, joiden asuinkunta on esim. ulkomailla asumisen vuoksi tuntematon, sisältyvät vain yhteissummaan. Anm Ersättningar till personer vars boningskommun är okänd t ex för att de bor utomlands ingår bara i det sammanlagda beloppet. N.B. Payments to people with unknown place of residence (e.g., due to residence abroad) are included only in the whole country totals.

144 SAIRAUSVAKUUTUS 74. Sairaanhoitokorvaukset maakunnittain 2000 (yksityinen sektori) Sjukvårdsersättningarna landskapsvis 2000 (den privata sektorn) National health insurance refunds of medical expenses analysis of payments by region, 2000 (private Maakunta 1 ) Lääkkeet Läkemedel Medicines Yhteensä 2 ) Sammanlagt 2 ) Total 2 ) Peruskorvatut Grundersatta Basic refund category Erityiskorvatut Specialersatta Special refunds 75 % 100 % Lääkärinpalvelut Läkartjänster Doctors services Hammaslääkärinpalvelut Tandläkartjänster Dentists services Tutkimus ja hoito Undersökning och behandling Examinations and treatments Matkat 2 ) Resor 2 ) Transportation services 2 ) Korvaukset, milj. mk Ersättningar, milj mk Total benefit expenditure (FIM million) Koko maa 3 )... 4 030,0 1 565,3 1 113,0 1 097,6 356,2 245,5 343,3 639,6 Uusimaa... 940,7 402,7 227,0 246,2 119,9 76,3 94,5 79,0 Itä-Uusimaa... 61,4 25,3 16,7 15,1 5,7 4,1 5,4 11,9 Varsinais-Suomi... 344,2 146,9 81,7 89,4 44,9 26,2 36,9 43,8 Satakunta... 189,1 75,0 52,7 50,1 17,0 11,3 16,6 34,4 Kanta-Häme... 130,8 51,2 36,5 34,5 9,1 6,4 7,7 16,6 Pirkanmaa... 348,2 132,9 94,2 100,3 34,4 23,4 33,3 47,5 Päijät-Häme... 145,9 55,3 40,5 42,9 10,7 8,3 8,2 18,6 Kymenlaakso... 158,7 64,1 41,4 43,6 12,9 7,1 13,2 20,9 Etelä-Karjala... 112,3 42,6 32,3 31,1 6,6 6,9 8,6 16,9 Etelä-Savo... 140,2 50,9 43,0 39,1 7,0 6,7 9,6 27,2 Pohjois-Savo... 228,7 82,5 70,9 61,4 14,9 9,0 18,2 44,8 Pohjois-Karjala... 147,2 51,2 45,7 41,3 7,5 5,6 11,6 35,2 Keski-Suomi... 210,1 77,2 65,0 56,5 12,8 7,4 19,2 40,0 Etelä-Pohjanmaa... 159,4 58,3 45,8 45,2 10,3 7,2 15,2 39,5 Pohjanmaa... 127,8 47,1 37,6 34,4 7,6 8,6 9,4 21,4 Keski-Pohjanmaa... 59,9 21,2 18,7 15,6 2,3 1,7 3,8 11,1 Pohjois-Pohjanmaa.. 281,3 95,4 87,0 81,8 18,4 14,4 16,7 61,5 Kainuu... 80,5 28,6 27,2 19,8 4,2 3,4 5,5 20,4 Lappi... 143,4 49,1 43,8 42,6 8,3 8,8 8,1 43,0 Ahvenanmaa... 17,1 5,8 4,5 6,1 0,9 1,9 0,5 4,0 Korvaukset asukasta kohti, mk/v Ersättning per invånare, mk/år Per capita benefit expenditure (FIM) Koko maa... 777 302 215 212 69 47 66 123 Uusimaa... 720 308 174 189 92 58 72 61 Itä-Uusimaa... 684 282 186 168 64 46 60 133 Varsinais-Suomi... 769 328 183 200 100 59 82 98 Satakunta... 795 315 221 211 72 47 70 145 Kanta-Häme... 791 310 221 209 55 38 47 100 Pirkanmaa... 774 295 209 223 76 52 74 106 Päijät-Häme... 738 280 205 217 54 42 42 94 Kymenlaakso... 846 342 221 233 69 38 70 111 Etelä-Karjala... 818 310 235 227 48 50 63 123 Etelä-Savo... 837 304 257 233 42 40 57 162 Pohjois-Savo... 906 327 281 243 59 36 72 178 Pohjois-Karjala... 857 298 266 240 44 32 68 205 Keski-Suomi... 804 295 249 216 49 28 73 153 Etelä-Pohjanmaa... 815 298 234 231 53 37 78 202 Pohjanmaa... 737 271 217 199 44 50 54 124 Keski-Pohjanmaa... 839 298 263 219 32 23 53 155 Pohjois-Pohjanmaa.. 769 261 238 224 50 39 46 168 Kainuu... 896 318 303 221 46 37 61 227 Lappi... 747 256 228 222 43 46 42 224 Ahvenanmaa... 661 224 173 235 35 73 20 155 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Huom. Taulukko ei sisällä työpaikkaterveydenhuoltoa, ks. taul. 83 88. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Anm Inkluderar inte företagshälsovård, se tabellerna 83 88. 2 ) Sisältää myös lisäkorvaukset suurista kustannuksista. N.B. Occupational health care data not included, see Tables 83 88. Inkluderar tilläggsersättningar för höga kostnader. Includes refunds of exceptionally large expenses.

SAIRAUSVAKUUTUS 145 sector) Peruskorvatut Grundersatta Basic refund category Erityiskorvatut Specialersatta Special refunds 75 % 100 % Lääkkeiden ostokerrat Lääkärissä- Hammas- Tutkimus ja hoito, Matkat 2 ) Landskap 1 ) Läkemedel, inköpstillfällen Region Medicines (no of visits to pharmacist) käynnit Läkarbesök Doctors services (no of calls) lääkärissä- käynnit Tandläkarbesök Dentists services (no of calls) omavastuukerrat Undersökning och behandling, självriskomgångar Examinations and treatments (no of deductible items) Resor 2 ) Transportation 2 ) (no of trips) Lukumäärä, 1000 kpl Antal, 1000 st Number of refunds (Thousands) Hela landet 3 ) 13 555 3 959 1 666 3 349 1 199 1 111 3 209 Whole country 3 ) 3 372 747 344 1 136 378 375 408 Nyland 224 57 25 54 21 18 72 Östra Nyland 1 231 299 135 395 124 119 249 Egentliga Finland 658 185 79 169 58 55 179 Satakunta 442 134 55 90 30 26 91 Egentliga Tavastland 1 158 330 145 347 118 103 250 Birkaland 503 150 62 104 43 29 96 Päijänne-Tavastland 554 156 63 131 39 41 113 Kymmenedalen 376 117 49 70 34 23 86 Södra Karelen 457 164 65 64 30 26 136 Södra Savolax 711 256 98 130 42 45 236 Norra Savolax 455 169 69 67 27 30 167 Norra Karelen 670 228 90 116 33 48 182 Mellersta Finland 525 175 80 91 34 33 207 Södra Österbotten 408 140 56 68 42 31 116 Österbotten 187 70 26 21 8 10 52 Mellersta Österbotten 867 313 124 160 69 50 267 Norra Österbotten 244 96 34 39 15 18 103 Kajanaland 444 158 62 78 39 27 185 Lappland 51 15 7 10 8 2 12 Åland Lukumäärä 100 asukasta kohti, kpl Antal per 100 invånare, st Refunds per 100 population Hela landet 261 76 32 65 23 21 62 Whole country 258 57 26 87 29 29 31 Nyland 250 64 27 60 24 20 80 Östra Nyland 275 67 30 88 28 27 56 Egentliga Finland 277 78 33 71 24 23 75 Satakunta 267 81 33 55 18 16 55 Egentliga Tavastland 257 73 32 77 26 23 56 Birkaland 255 76 31 53 22 15 48 Päijänne-Tavastland 295 83 33 70 21 22 60 Kymmenedalen 274 85 36 51 25 17 62 Södra Karelen 273 98 39 38 18 16 81 Södra Savolax 282 101 39 52 17 18 93 Norra Savolax 265 99 40 39 16 17 97 Norra Karelen 256 87 34 44 13 18 70 Mellersta Finland 268 89 41 46 17 17 106 Södra Österbotten 235 81 32 39 24 18 67 Österbotten 262 98 36 30 12 13 73 Mellersta Österbotten 237 86 34 44 19 14 73 Norra Österbotten 271 107 38 43 17 20 115 Kajanaland 232 82 33 41 20 14 96 Lappland 199 60 27 38 32 8 48 Åland 3 ) Niiden henkilöiden korvaukset, joiden asuinkunta on esim. ulkomailla asumisen vuoksi tuntematon, sisältyvät vain yhteissummaan. Ersättningar till personer vars boningskommun är okänd för att de bor utomlands ingår endast i det sammanlagda beloppet. Only the totals for the whole country include payments to people whose place of residence was not on record (eg. payments to people living abroad.

146 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 30. Figur 30. Figure 30. Korvattuja sairauspäivärahapäiviä 100 ei-eläkkeellä olevaa työikäistä kohti kunnittain 2000 Ersatta sjukdagpenningdagar per 100 icke-pensionärer i yrkesaktiv ålder kommunvis 2000 Sickness allowance: Number of days paid per 100 working-age residents not receiving a pension, by municipality, in 2000 Päiviä 100 ei-eläkkeellä 1 ) olevaa työikäistä kohti kvartiileittain 2 ) Antal dagar kvartilvis 2 ) per 100 icke-pensionärer 1 ) iyrkesaktiv ålder Number of days paid per 100 working-age residents not receiving apension 1 ): Quartile distribution 2 ) 189 424 424 476 477 538 538 982 1) Väestöstä on poistettu eri eläkejärjestelmistä vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- tai maatalouden erityiseläkettä saavat. Mottagare avålders-, invalidoch arbetslöshetspension enligt olika pensionssystem samt specialpension för lantbrukare är inte inkluderade. Recipients of old-age, disability, unemployment or farmers special pension from various schemes are not included. 2) Kunnat on jaettu väestöön suhteutettujen päivien määrän perusteella neljään osaan siten, että jokaisessa luokassa on yhtä monta eli 113 kuntaa. Kommunerna har indelats ifyra kategorier enligt antalet dagar irelation till befolkningen, så att varje kategori har lika många (113) kommuner. The municipalities have been divided into four quartiles of 113 municipalities each according to the number of days paid. Lähde: Källa: Kelan tilastot; Kelan ja ETK:n yhteistilasto. FPAs statistik; FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 147 4.3 Korvaukset sairauksittain Sairautta koskevia tilastoja on sairausvakuutusjärjestelmästä saatavissa sairauspäivärahoista, erityishoitorahoista, erityiskorvattavista lääkkeistä ja eräistä merkittävistä ja kalliista lääkkeistä. Sairauspäivärahat. Sairauspäivärahojen sairaustiedot perustuvat osa-aineistoon. Otos käsittää 6,6 % koko väestöstä. Otantaan perustuvat luvut julkaistaan kokonaisaineistoon paisutettuina. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden diagnoosi tallennetaan päivärahakauden alkaessa. Diagnoosit perustuvat kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitokseen (ICD-10), joka maassamme otettiin käyttöön vuoden 1996 alusta (tautiluokituksen muutos, ks. s. 102). Katsaus tilastojen sisältöön ja käsitteisiin sivulla 125 selvittää päivärahojen tilastointiperiaatteita. Erityiskorvattavat lääkkeet. Vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien lääkehoito korvataan 25 markan omavastuun ylittävältä osalta 75- tai 100-prosenttisesti (erityiskorvaus). Kliinisistä ravintovalmisteista, joita tarvitaan eräiden vaikeiden sairauksien hoitoon, korvataan joko 50 prosenttia 50 markan omavastuun ylittävältä osalta (peruskorvaus) tai 75 prosenttia 25 markan omavastuun maksamisen jälkeen kultakin ostokerralta. Jotta potilas saisi lääkkeensä erityiskorvattuna, hänen on lääkärinlausunnolla osoitettava sairautensa ja lääkehoidon tarve. Erityiskorvaukseen oikeuttavista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä lääkkeistä päättää valtioneuvosto. Ns. merkittävät ja kalliit lääkkeet. Jotta potilas saisi tähän ryhmään kuuluvan lääkkeen korvattuna (peruskorvaus), hänen on osoitettava lääkärinlausunnolla lääkkeen tarve. Sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä merkittävistä ja kalliista lääkkeistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). 4.3 Ersättningar sjukdomsvis Sjukdomsstatistik fås från sjukförsäkringssystemet beträffande sjukdagpenningar, specialvårdspenningar, specialersättningsgilla läkemedel och vissa betydelsefulla och dyra läkemedel. Sjukdagpenning. Sjukdomsuppgifterna baserar sig på ett delmaterial. Urvalet omfattar 6,6 % av hela befolkningen. De tal som urvalet ger presenteras ökade i proportion till hela materialet. Diagnosen för den sjukdom som orsakat arbetsoförmåga registreras vid dagpenningtidens början. Diagnoserna baserar sig på version 10 av den internationella sjukdomsklassifikationen (ICD-10) som togs i bruk i Finland i början av år 1996 (ändringen av sjukdomsklassifikationen, sid 102). Principerna för dagpenningstatistiken framgår av redogörelsen för statistikens innehåll och begrepp på sidan 125. Specialersättningsgilla läkemedel. Ersättning för läkemedel vid svåra och långvariga sjukdomar utges med 75 eller 100 procent (specialersättning) av det belopp som överstiger självriskdelen, 25 mark. Ersättning för kliniska näringspreparat som behövs vid vissa svåra sjukdomar utges antingen med 50 procent av det belopp som överstiger självrisken 50 mark eller med 75 procent av det belopp som överstiger självrisken 25 mark per inköpstillfälle. För att få specialersättning för ett läkemedel måste patienten med läkarutlåtande kunna påvisa vilken sjukdom han eller hon lider av och behovet av läkemedelsbehandling. Vilka sjukdomar och läkemedel som ger rätt till specialersättning bestäms genom statsrådsbeslut. S k betydelsefulla och dyra läkemedel. För att patienten skall få ersättning (grundersättning) för läkemedel som tillhör denna kategori måste läkemedelsbehovet påvisas med läkarutlåtande. Vilka sjukdomar och betydelsefulla och dyra läkemedel som berättigar till ersättning bestäms genom statsrådsbeslut. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11.

148 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 31. Figur 31. Chart 31. Sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyystilastojen vertailu sairauden mukaan 2000 Jämförelse sjukdomsvis mellan sjukdagpenning- och invaliditetsstatistikerna 2000 National sickness allowance spells and days and all disability pensions comparison by important disease group, 2000 % 100 Alkaneet päivärahakaudet Inledda dagpenningperioder Sickness allowance spells begun Päivärahapäivät Dagpenningdagar Sickness allowance days Voimassa olevat varsinaiset työkyvyttömyyseläkkeet 1 ) Gällande egentliga invalidpensioner 1 ) Ordinary disability pensions in payment 1 ) Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases 90 XIX Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker XIX XV XIV 80 70 XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Graviditet, förlossning och barnsängstid XIV Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Urogenitalorganens sjukdomar XIII 60 XIII Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar imuskuloskeletala systemet och bindväven XI X IX 50 VI 40 30 20 XI Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar VI Hermoston sairaudet Sjukdomar inervsystemet V 10 V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar II Kasvaimet -Tumörer I Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar II I 1) Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat eivät sisälly kuvion lukuihin. Utomlands bosatta pensionstagare ingår inte i talen. Recipients living outside Finland are not included in the figures. N.B. Important disease groups listed in the Summary (chapter 12). Lähde: Källa: Sairauspäivärahat Kelan tilastot, työkyvyttömyyseläkkeet Kelan ja ETK:n yhteistilasto. Sjukdagpenningar FPAs statistik, invaliditetspensioner FPAs och PSCs gemensamma statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 149 75. Vuosina 1997 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet sairauspääryhmän mukaan Åren 1997 2000 inledda sjukdagpenningperioder enligt sjukdomshuvudgrupp National sickness allowance spells beginning in 1997 2000 by important disease group Sairauspääryhmä 1 ) Sjukdomshuvudgrupp 1 ) Important disease group 1 ) 2 ) Alkaneet kaudet Inledda perioder Number of spells 1997 1998 1999 2000 % Kaikki Samtliga All diseases... I A00 B99 Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI G00 H99 Hermoston sairaudet. Silmän VIII ja sen apuelinten sairaudet. Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i nervsystemet. Sjukdomar i ögat och närliggande organ. Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar XI K00 K99 Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... XII L00 L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... XIV N00 N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Sjukdomar i urinoch könsorganen... XV O00 O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Graviditet, förlossning och barnsängstid... XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 320 300 327 820 338 780 354 630 100,0 3 260 3 250 3 980 4 250 1,2 3 450 13 480 14 360 14 230 4,0 3 490 2 960 2 580 3 020 0,9 32 850 37 820 43 160 44 640 12,6 15 540 16 020 15 930 17 110 4,8 21 790 20 780 20 010 19 970 5,6 19 330 18 520 19 100 21 370 6,0 18 020 17 010 17 420 16 540 4,7 5 060 5 560 5 550 6 410 1,8 106 440 112 450 114 860 123 620 34,9 8 300 8 640 7 980 7 510 2,1 9 590 9 180 9 920 9 540 2,7 47 340 47 450 47 080 50 580 14,3 15 210 13 980 14 070 13 620 3,8 650 720 2 780 2 240 0,6 1 ) Tieto sairaudesta perustuu otantaan. Sjukdomsuppgifterna är urvalsbaserade. Data on diseases based on a sample. 2 ) Listed in the Summary (chapter 12).

150 SAIRAUSVAKUUTUS 76. Sairauspäivärahapäivät sairauspääryhmän, iän ja sukupuolen mukaan 2000, 1000 kpl Sjukdagpenningdagar enligt sjukdomshuvudgrupp, ålder och kön 2000, 1000 st Number of days of national sickness allowance payment in 2000 by important disease group, age, and sex (Thousands) Sairauspääryhmä Kaikki 16 44-vuotiaat 45 54-vuotiaat 55 64-vuotiaat Sjukdomshuvudgrupp Samtliga 16 44-åringar 45 54-åringar 55 64-åringar Important disease group 1 ) All ages Age 16 44 Age 45 54 Age 55 64 Yhteensä Miehet, % Yhteensä Miehet, % Yhteensä Miehet, % Yhteensä Miehet, % Samman- Män, % Samman- Män, % Samman- Män, % Samman- Män, % lagt Males (%) lagt Males (%) lagt Males (%) lagt Males (%) Total Total Total Total Kaikki Samtliga All diseases... I Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar II Kasvaimet Tumörer... IV Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... VIII Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar... XI Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... XII Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... XIV Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Sjukdomar i urinoch könsorganen... XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Graviditet, förlossning och barnsängstid... XIX Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 12 790,0 48,4 4 727,2 48,8 5 001,2 47,8 3 061,6 48,6 82,0 64,2 27,8 43,8 33,9 69,9 20,4 82,6 870,5 32,6 183,8 35,2 415,9 32,8 270,8 30,6 99,4 54,4 35,5 52,4 29,8 68,6 34,0 43,9 2 837,2 42,6 1 440,9 46,0 912,5 39,9 483,7 37,8 509,4 50,8 157,7 43,5 241,6 54,2 110,0 54,0 80,7 34,7 29,2 39,8 25,7 46,7 25,9 17,0 51,4 38,7 10,9 16,4 21,7 40,4 18,7 49,8 962,9 67,7 133,1 50,9 393,9 68,6 435,9 72,1 322,8 50,3 101,5 44,0 97,1 41,5 124,3 62,4 333,7 60,9 129,5 58,1 127,1 64,1 77,0 60,1 136,5 52,8 63,5 56,6 50,6 50,5 22,3 47,1 4 073,3 45,0 1 239,1 49,2 1 728,4 44,1 1 105,9 41,6 128,2 20,6 50,6 25,8 50,3 13,6 27,3 24,0 223,6. 218,9. 4,7.. 1 638,8 60,3 773,6 66,4 607,9 57,0 257,3 49,6 316,7 53,2 117,6 47,9 100,4 55,6 98,7 57,1 123,0 20,9 23,5 50,1 49,5 1 ) Listed in the Summary (chapter 12). Huom. Tieto sairaudesta perustuu otantaan. Anm Sjukdomsuppgifterna är urvalsbaserade. N.B. Data on diseases based on a sample.

SAIRAUSVAKUUTUS 151 77. Tietoja sairauspäivärahoista sairauden mukaan 2000 Sjukdagpenninguppgifter sjukdomsvis 2000 National sickness allowance data from 2000 analysed by disease Sairausryhmä Alkaneet kaudet Korvatut päivät Maksetut päivärahat Sjukdomsgrupp Påbörjade perioder Ersatta dagar Utbetalda dagpenningar Disease group 1 ) Number of spells begun Number of days covered Benefit expenditure Kpl 1000 kpl Milj. mk St 1000 st Milj mk Total Total FIM million % (Thousands) % % Yhteensä Sammanlagt All diseases... I A00 B99 Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar... II C00 D49 Kasvaimet Tumörer... C00 C97 Pahanlaatuiset kasvaimet Maligna tumörer... C50 Rintasyöpä Malign tumör i bröstkörtel... D10 D36 Hyvänlaatuiset kasvaimet Benigna tumörer... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E00 E07 Kilpirauhasen sairaudet Sjukdomar i sköldkörteln... E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... F10 Alkoholin aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymishäiriöt Psykiska störningar och beteendestörningar orsakade av alkohol... F20 F48, Skitsofrenia, skitsotyyppinen F60 F69, häiriö, harhaluuloisuus-, mieli- F90 F98 alahäiriö, neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt, persoonallisuus- ja käytöshäiriöt Schizofreni, schizotypa störningar, vanföreställ- F20 F29 ningssyndrom, förstämningssyndrom, neurotiska, stressrelaterade och somatoforma syndrom, personlighets- och beteendestörningar... Skitsofrenia, skitsotyyppiset ja harhaluuloisuushäiriöt Schizofreni, schizotypa störningar, vanföreställningssyndrom... F30 F39 Mielialahäiriöt Förstämningssyndrom... F40 F48 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt Neurotiska, stressrelaterade och somatoforma syndrom... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... VIII H60 H99 Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... 354 630 100,0 12 790,0 100,0 2 935,2 100,0 4 250 1,2 82,0 0,6 20,0 0,7 14 230 4,0 870,5 6,8 206,8 7,0 7 510 2,1 685,9 5,4 162,2 5,5 3 080 0,9 219,5 1,7 52,1 1,8 5 470 1,5 127,4 1,0 29,3 1,0 3 020 0,9 99,4 0,8 21,3 0,7 1 430 0,4 21,7 0,2 5,1 0,2 1 310 0,4 61,8 0,5 14,1 0,5 44 640 12,6 2 837,2 22,2 582,4 19,8 1 050 0,3 81,8 0,6 11,5 0,4 42 330 11,9 2 673,7 20,9 556,9 19,0 3 150 0,9 432,0 3,4 53,6 1,8 27 680 7,8 1 744,6 13,6 397,5 13,5 10 680 3,0 426,5 3,3 94,0 3,2 11 080 3,1 509,4 4,0 106,9 3,6 3 850 1,1 80,7 0,6 18,0 0,6 2 180 0,6 51,4 0,4 13,8 0,5 Huom. Tieto sairaudesta perustuu otantaan. 1 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12). Anm Sjukdomsuppgifterna är urvalsbaserade. N.B. Data on diseases based on a sample. jatkuu forts continues

152 SAIRAUSVAKUUTUS jatkoa forts Table 77 continued Sairausryhmä Alkaneet kaudet Korvatut päivät Maksetut päivärahat Sjukdomsgrupp Påbörjade perioder Ersatta dagar Utbetalda dagpenningar Disease group 1 ) Number of spells begun Number of days covered Benefit expenditure Kpl 1000 kpl Milj. mk St 1000 st Milj mk Total Total FIM million % (Thousands) % % IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... I10 I15 Verenpainesairaudet Hypertonisjukdomar... I20 I25 Iskeemiset sydänsairaudet Ischemiska hjärtsjukdomar... I60 I69 Aivoverisuonien sairaudet Sjukdomar i hjärnans kärl... I70 I79 Valtimoiden, pikkuvaltimoiden ja hiussuonien sairaudet Sjukdomar i artärer, arterioler och kapillärer... I83 Alaraajan suonikohjut Åderbråck i nedre extremiteterna.. X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar J00 J06 Ylähengitysteiden äkilliset infektiot Akuta infektioner i övre luftvägarna... J12 J18 Keuhkokuume Lunginflammation... J45, J46 Astma... J40 J44, J47 Muut pitkäaikaiset alahengitysteiden sairaudet Andra kroniska sjukdomar i nedre luftvägarna... XI K00 K99 Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... K20 K31 K29 Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen sairaudet Matstrupens, magsäckens och tolvfingertarmens sjukdomar. Mahalaukun ja pohjukaissuolen tulehdus Inflammation i magsäcken och tolvfingertarmen... K35 Äkillinen umpilisäketulehdus Akut appendicit... K40 K46 Tyrät Bråck... K80 K83 XII L00 L99 Sappirakon ja sappiteiden sairaudet Sjukdomar i gallblåsan och gallvägarna... Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... L20, L22 Atooppinen ihottuma Atopiskt eksem... L40, L41 Psoriaasi Psoriasis... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M00 M25 Nivelsairaudet Ledsjukdomar M05,M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit M15 M19 Nivelrikko Artros... 19 970 5,6 962,9 7,5 237,9 8,1 2 120 0,6 44,7 0,3 11,3 0,4 4 510 1,3 383,7 3,0 97,7 3,3 1 460 0,4 219,2 1,7 54,1 1,8 470 0,1 33,0 0,3 8,4 0,3 6 250 1,8 99,6 0,8 23,6 0,8 21 370 6,0 322,8 2,5 69,7 2,4 6 020 1,7 40,0 0,3 10,0 0,3 3 030 0,9 28,5 0,2 7,4 0,3 2 190 0,6 79,5 0,6 15,0 0,5 1 400 0,4 72,5 0,6 13,2 0,5 16 540 4,7 333,7 2,6 79,7 2,7 2 090 0,6 43,2 0,3 10,1 0,3 700 0,2 8,8 0,1 2,5 0,1 2 180 0,6 23,6 0,2 5,6 0,2 4 980 1,4 97,4 0,8 24,6 0,8 2 250 0,6 27,3 0,2 6,3 0,2 6 410 1,8 136,5 1,1 32,6 1,1 640 0,2 11,0 0,1 2,6 0,1 810 0,2 27,2 0,2 7,6 0,3 123 620 34,9 4 073,3 31,8 960,5 32,7 26 790 7,6 1 067,1 8,3 248,7 8,5 2 790 0,8 131,3 1,0 29,3 1,0 9 750 2,7 578,3 4,5 136,4 4,6

SAIRAUSVAKUUTUS 153 Sairausryhmä Alkaneet kaudet Korvatut päivät Maksetut päivärahat Sjukdomsgrupp Påbörjade perioder Ersatta dagar Utbetalda dagpenningar Disease group 1 ) Number of spells begun Number of days covered Benefit expenditure Kpl 1000 kpl Milj. mk St 1000 st Milj mk Total Total FIM million % (Thousands) % % M40 M54 Selkäsairaudet Ryggsjukdomar... M45, M46 Selkärankareuma Pelvospondylit... M47 M50 Spondyloosi Spondylos... Kaularangan välilevysairaudet Sjukdomar i halskotpelarens mellankotskivor... M51 Muut nikamanvälilevyjen sairaudet Andra sjukdomar i mellankotskivorna... M54 Selkäsärky Ryggvärk... M75 M79 Hartianseudun pehmytkudossairaudet Sjukdomstillstånd i skulderled... Fibromyalgia ja muut pehmytkudossairaudet Fibromyalgi och andra sjukdomstillstånd i mjukvävnader... XIV N00 N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet Sjukdomar i urinoch könsorganen... N00 N39 Munuaisten ja virtsaelinten sairaudet Sjukdomar i njurarna och urinorganen... N70 N98 Naisen sukupuolielinten sairaudet Sjukdomar i de kvinnliga könsorganen... XV O00 O99 Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Graviditet, förlossning och barnsängstid... O00 O08 Kesken päättynyt raskaus Graviditet som avslutas med abort... XVIII R00 R99 Muualla luokittelemattomat oireet yms. Symtom o dyl som ej klassificeras annorstädes.. XIX S00 T99 Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker... 2 ) Murtumat Frakturer... S62 Ranteen tai käden murtuma Fraktur på handled och hand. S82 S83 Polven ja/tai säären murtuma Fraktur på underben, inklusive fotled... Polven alueen nivelten ja siteiden sijoiltaanmeno tms. Luxation och distorsion i knäets leder och ligament... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 58 280 16,4 2 022,4 15,8 476,2 16,2 850 0,2 54,1 0,4 10,8 0,4 1 980 0,6 118,3 0,9 25,7 0,9 1 980 0,6 100,1 0,8 24,6 0,8 12 190 3,4 640,9 5,0 151,4 5,2 34 210 9,6 840,5 6,6 199,2 6,8 13 010 3,7 441,9 3,5 107,4 3,7 2 880 0,8 72,1 0,6 16,6 0,6 7 510 2,1 128,2 1,0 30,2 1,0 1 400 0,4 31,9 0,2 7,0 0,2 4 690 1,3 74,5 0,6 17,8 0,6 9 540 2,7 223,6 1,7 50,1 1,7 550 0,2 8,5 0,1 1,9 0,1 7 510 2,1 174,1 1,4 42,3 1,4 50 580 14,3 1 638,8 12,8 377,9 12,9 19 680 5,5 797,1 6,2 178,3 6,1 3 960 1,1 111,2 0,9 25,2 0,9 5 040 1,4 247,0 1,9 53,5 1,8 7 140 2,0 191,7 1,5 47,5 1,6 6 110 1,7 142,5 1,1 36,5 1,2 2 240 0,6 123,0 1,0 48,6 1,7 2 ) S02, S12, S22, S32, S42, S52, S62, S72, S82, S92, T02, T08, T10, T12

154 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 32. Figur 32. Chart 32. Vuonna 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet päivärahansaajan sukupuolen mukaan eri ikäja sairauspääryhmissä, % År 2000 inledda sjukdagpenningperioder efter mottagarens kön iolika ålders- och sjukdomshuvudgrupper, % National sickness allowance spells beginning in 2000 by sex, age, and important disease group 1 )(%) Ikä Ålder Age 55 64 Miehet Män Males % 100 80 45 54 60 35 44 40 25 34 16 24 20 40 60 80 100 % 20 Ikä Ålder Age 55 64 Naiset Kvinnor Females % 100 80 45 54 60 35 44 40 25 34 16 24 20 40 60 80 100 % 20 XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar 1) Listed in the Summary (chapter 12). XIX Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och vissa följder av yttre orsaker Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 155 78. Vuonna 1999 alkaneiden sairauspäivärahakausien kesto sairauspääryhmittäin De år 1999 inledda sjukdagpenningperiodernas längd i de olika sjukdomshuvudgrupperna National sickness allowance spells beginning in 1999 analysis of number and length of spells by important disease group Sairauspääryhmä Kausia, kpl Päivärahakausien kesto, % Sjukdomshuvudgrupp Perioder, st Dagpenningperiodernas längd, % Important disease group 1 ) Number Length of spells (%) of spells Pv (6 pv/vk) Dgr (6 dgr/v) Days (6 per week) 1 6 7 12 13 18 19 30 31 60 61 90 91 181 180 300 Kesto keskimäärin, pv/kausi I medeltal, dgr/period Average spell (days) Kaikki Samtliga All diseases... I Tartunta- ja loistaudit Infektions- och parasitsjukdomar.. II Kasvaimet Tumörer... IV Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... VI Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... VII Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... VIII Korvan ja kartiolisäkkeen sairaudet Sjukdomar i örat och mastoidutskottet... IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar... X Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar XI Ruoansulatuselinten sairaudet Matsmältningsorganens sjukdomar... XII Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... XIII Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... XIV Virtsa- ja sukupuolielinten taudit Sjukdomar i urinoch könsorganen... XV Raskaus, synnytys ja lapsivuoteus Graviditet, förlossning och barnsängstid... XVII Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet Medfödda missbildningar XIX och kromosomavvikelser... Vammat, myrkytykset ja eräät ulkoisten syiden seuraukset Skador, förgiftningar och följder av yttre orsaker... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 338 780 30,9 17,6 12,5 12,6 12,4 4,2 4,6 5,2 34,9 3 980 40,6 24,1 14,2 9,2 6,1 1,5 3,1 1,1 19,2 14 360 17,4 11,7 14,1 20,2 12,1 5,3 8,8 10,4 55,3 2 580 24,4 24,4 19,0 10,1 7,7 2,4 3,6 8,3 41,9 43 160 22,8 13,3 10,4 11,3 15,7 6,0 8,5 12,0 58,7 10 300 25,2 16,7 13,7 14,9 10,9 4,3 3,9 10,3 47,7 3 620 39,2 16,5 16,5 10,1 8,9 3,0 2,5 3,4 26,3 2 010 34,1 26,5 13,6 10,6 6,8 0,8 2,3 5,3 26,5 20 010 20,3 21,2 16,4 11,0 10,5 5,5 5,8 9,4 48,3 19 100 61,1 17,1 6,5 6,3 4,1 1,5 1,7 1,8 15,3 17 420 30,1 25,4 18,2 14,0 7,7 1,4 1,6 1,5 19,6 5 550 38,0 24,2 9,4 11,0 8,8 3,0 2,8 2,8 23,2 114 860 34,5 17,4 12,1 11,0 12,1 4,1 4,6 4,2 31,5 7 980 25,4 17,6 18,2 26,2 8,8 1,3 1,0 1,5 20,4 9 920 28,0 17,2 13,8 16,9 17,5 4,3 2,2 21,6 1 130 31,1 32,4 5,4 12,2 9,5 4,1 1,4 4,1 26,9 47 080 24,7 17,1 12,3 15,3 18,9 5,4 3,8 2,6 30,9 12 950 41,8 19,0 12,0 11,5 8,3 2,4 2,2 2,8 22,8 2 780 11,5 14,9 10,3 17,8 20,1 4,0 10,9 10,3 62,4 1 ) Listed in the Summary (chapter 12). Huom. Tieto sairaudesta perustuu otantaan. Anm Sjukdomsuppgifterna är urvalsbaserade. N.B. Data on diseases based on a sample.

156 SAIRAUSVAKUUTUS 79. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet 31.12.1997 2000 Rätt till specialersättning för läkemedel sjukdomsvis, 31.12.1997 2000 Diseases conferring entitlement to free or nearly free medicines under national health insurance at yearend 1997 2000 Sairaus Lukumäärä Antal Number Sjukdom Disease 1 ) 1997 1998 1999 2000 Erityiskorvaukseen (75 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 75 % ersättning Diseases conferring entitlement to special refund (75%)... 201. Krooninen sydämen vajaatoiminta Kronisk hjärtinsufficiens... 202. Reumaattiset niveltulehdukset ja hajapesäkkeiset sidekudostaudit Reumatoida artriter o disseminerade sjukdomar i bindväv... 203. Krooninen keuhkoastma ja kr. obstruktiiviset keuhkosairaudet Kronisk bronkialastma o kroniska obstruktiva lungsjukdomar... 205. Krooninen verenpainetauti Kronisk hypertoni... 206. Krooninen sepelvaltimotauti Kronisk koronarkärlsjukdom... 207. Krooniset sydämen rytmihäiriöt Kronisk hjärtarytmi. 208. Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti Ulcerös kolit och Crohns sjukdom... 211. Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt Familjär hyperkolesterolemi... 212. Kihti Gikt... 213. Krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö Rubbning i fettmetabolismen i samband med kronisk koronarkärlsjukdom... Erityiskorvaukseen (100 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 100 % ersättning Diseases conferring entitlement to special refund (100%)... 101. Aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta Bristfällig funktion i hypofysens framlob... 103. Diabetes... 104. Kilpirauhasen vajaatoiminta Bristfällig sköldkörtelfunktion... 106. Lisäkilpirauhasen vajaatoiminta Bristfällig bisköldkörtelfunktion... 107. Pernisiöösi anemia Perniciös anemi... 109. MS-tauti Multipel skleros... 110. Parkinsonin tauti Parkinsonism... 111. Epilepsia yms. kouristustilat Epilepsi o a kramptillstånd... 112. Psykoosit Psykoser... 113. Henkisesti kehitysvammaisilla esiintyvät levottomuustilat Orostillstånd vid mental retardation... 114. Glaukooma Glaukom... 115. Rintasyöpä Bröstcancer... 116. Eturauhassyöpä Prostatacancer... 117. Leukemiat ja pahanlaatuiset imukudostaudit Leukemier och maligna sjukdomar i lymfatisk vävnad... 119. Trigeminus- tai glossofaryngikusneuralgia Trigeminus- eller glossofaryngisk neuralgi... 121. Sukurauhasten vaikea vajaatoiminta Svårt nedsatt könskörtelfunktion... 127. Elin- tai kudossiirron jälkitila Följdtillstånd av transplantation... 128. Gynekologiset syövät Gynekologisk cancer... 132. Sarkoidoosi Sarkoidos... Muut Övriga sjukdomar Other diseases... 1 ) Listed in the Summary (chapter 12). 1 039 689 1 049 090 1 058 076 1 122 452 102 225 95 225 88 448 82 530 71 299 72 365 73 558 74 848 169 239 177 503 185 267 191 268 447 387 450 796 455 211 464 132 169 169 171 292 172 383 180 748 42 822 43 301 43 604 44 207 15 605 16 868 18 195 19 493 4 464 4 564 4 693 4 839 17 479 17 176 16 717 16 329... 44 058 459 698 471 988 484 111 501 222 2 002 2 122 2 165 2 227 119 197 122 633 126 729 132 289 65 764 68 159 70 272 73 064 2 019 2 031 2 024 2 035 6 513 16 988 17 330 17 523 2 681 2 820 2 899 3 006 13 744 13 648 13 562 13 674 46 282 47 395 48 253 49 003 75 430 75 660 76 252 77 669 9 190 9 106 9 004 8 877 56 092 57 365 58 187 60 575 8 602 9 314 9 906 10 847 4 454 5 259 6 217 7 404 6 705 7 084 7 406 7 732 1 926 1 934 1 961 1 974 8 096 7 912 7 790 7 514 2 346 2 506 2 654 2 820 1 705 1 693 1 752 1 756 2 809 2 921 3 010 3 097 14 141 15 438 16 738 18 136

SAIRAUSVAKUUTUS 157 Kuvio 33. Figur 33. Chart 33. Lääkekorvaukset yleisimmissä erityiskorvauksiin oikeuttavissa sairauksissa 2000 Läkemedelsersättningar vid de vanligaste sjukdomarna med rätt till specialersättning 2000 Refunds of medicine expenses 2000: Major diseases conferring entitlement to special refund Korvaukset kaikkiaan 2 160 milj. mk Ersättningarna inalles 2 160 milj mk Total refunds FIM2,160 million Verenpainetauti (205) Hypertoni Hypertension Keuhkoastma (203) Bronkialastma Bronchial asthma Diabetes (103) Diabetes Diabetes Vaikeat psykoosit (112, 188) Svåra psykoser Severe psychoses Sepelvaltimotauti (206) Koronarkärlssjukdom Coronary heart disease Eturauhassyöpä (116) Malign tumör i prostata Prostate cancer Krooniset hyytymishäiriöt (126) Kroniska koagulationsrubbningar Chronic coagulation disorder Sydämen vajaatoiminta (201) Hjärtinsufficiens Cardiac insufficiency Muut Övriga Other Yhteensä Sammanlagt Total Osuus korvausten markkamäärästä, % Andel av ersättningssumman, % Share of refund expenditure 23,9 1214 13,1 1865 12,8 2224 9,2 3330 4,2 636 3,4 11 711 3,3 260 906 2,8 811 27,3.. 100,0 Korvaukset saajaa kohti, mk Ersättningar per mottagare, mk Refunds per recipient, FIM 2259 Huom. Tiedot lääkekorvauksista ovat niistä henkilöistä, jotka ovat ostaneet näitä lääkkeitä vuonna 2000. Anm Uppgifterna om läkemedelsersättningar avser dem som köpt specialersättningsgilla läkemedel 2000. N.B. Included in the data are persons who in 2000 purchased medicines for the above conditions. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

158 SAIRAUSVAKUUTUS 80. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin 1 ) oikeuttavat sairaudet iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000 Rätt till specialersättning för läkemedel 1 ) vid olika sjukdomar enligt ålder och kön, 31.12.2000 Diseases conferring entitlement to free or nearly free medicines 1 ) under national health insurance, by age and sex of beneficiary, at year-end 2000 Sairaus Kaikki 0 14-15 44-45 64- Yli 64- väestöstä Sjukdom Samtliga vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat av be- Disease 2 ) All ages 0 14 år 15 44 år 45 64 år Över 64 år folkningen Age 0 14 Age 15 44 Age 45 64 Age 65 of popand over ulation Erityiskorvaukseen (75 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 75 % ersättning Diseases conferring entitlement to special refund (75%)... 201. Krooninen sydämen vajaatoiminta Kronisk hjärtinsufficiens... 202. Reum. niveltulehdukset ja hajapesäkkeiset sidekudostaudit Reumatoida artriter och disseminerade sjukdomar i bindväv... 203. Kr. keuhkoastma ja kr. obstruktiiviset keuhkosairaudet Kr bronkialastma o kr obstruktiva lungsjukdomar... 205. Krooninen verenpainetauti Kr hypertoni.. 206. Krooninen sepelvaltimotauti Kronisk koronarkärlsjukdom... 207. Kr. sydämen rytmihäiriöt Kr hjärtarytmi... 208. Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti Ulcerös kolit och Crohns sjukdom... 211. Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikeaasteiset häiriöt Familjär hyperkolesterolemi 212. Kihti Gikt... 213. Kr. sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö Rubbning i fettmetabolismen i samband med kr koronarkärlsjukdom... Erityiskorvaukseen (100 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 100 % ersättning Diseases conferring entitlement to special refund (100%) 103. Diabetes... 104. Kilpirauhasen vajaatoiminta Bristfällig sköldkörtelfunktion... 107. Pernisiöösi anemia Perniciös anemi... 110. Parkinsonin tauti Parkinsonism... 111. Epilepsia yms. kouristustilat Epilepsi o a kramptillstånd... 112. Psykoosit Psykoser... 113. Henkisesti kehitysvammaisilla esiintyvät levottomuustilat Orostillstånd vid mental retardation... 114. Glaukooma Glaukom... 115. Rintasyöpä Bröstcancer... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Henkilöitä, joilla on oikeus erityiskorvaukseen Personer med rätt till specialersättning People entitled to luokassa 75 % 75 %-kategorin 75% refund... luokassa 100 % 100 %-kategorin 100% refund... luokassa 75 ja/tai 100 % 75 %- och/eller 100 %-kategorin 75% and/or 100% refund... Lukumäärä Antal Both sexes 1 122 452 30 058 102 916 380 335 609 143. 82 530 729 1 730 8 794 71 277 15,9 74 848 1 165 13 502 29 635 30 546 14,4 191 268 27 476 49 213 57 968 56 611 36,9 464 132 122 23 869 195 742 244 399 89,5 180 748 6 1 474 46 070 133 198 34,9 44 207 211 1 433 11 102 31 461 8,5 19 493 267 9 461 6 882 2 883 3,8 4 839 81 1 090 2 109 1 559 0,9 16 329 1 592 5 721 10 015 3,1 44 058 552 16 312 27 194 8,5 501 222 9 731 89 043 173 824 228 624. 132 289 3 028 18 039 44 077 67 145 25,5 73 064 607 12 438 29 601 30 418 14,1 17 523 13 763 3 965 12 782 3,4 13 674 2 245 3 311 10 116 2,6 49 003 4 253 19 291 15 782 9 677 9,5 77 669 53 20 710 34 933 21 973 15,0 8 877 97 2 851 4 253 1 676 1,7 60 575 80 1 492 11 227 47 776 11,7 10 847 491 4 867 5 489 2,1 57 701 1 598 12 723 21 808 21 572 11,1 842 734 29 832 98 310 308 743 405 849 162,5 436 446 9 187 80 515 152 131 194 613 84,2 1 094 098 38 337 169 635 405 422 480 704 211,0 1 ) Lääkkeiden lisäksi sairausvakuutus korvaa myös eräiden vaikeiden sairauksien hoitoon tarvittavien ravintovalmisteiden kustannuksia. Vuoden 2000 lopussa ravintovalmisteiden erityiskorvaukseen (75 %) oikeuttavia sairauksia oli 3857 ja ravintovalmisteiden peruskorvaukseen (50 %) oikeuttavia sairauksia 1 290. Sjukförsäkringen ersätter utom läkemedelskostnader också kostnader för näringspreparat vid vård av vissa svåra sjukdomar. I slutet av år 2000 fanns det 3857 sjukfall med rätt till specialersättning (75 %) för näringspreparat och 1 290 fall med rätt till grundersättning (50 %). NHI covers also pharmaceutical nutrients used for the treatment of certain severe diseases. At year-end 2000 the conditions conferring entitlement to pharmaceutical nutrients in the basic or 75% refund category numbered 1,290 and 3,857, respectively. In the ordinary refund category NHI covers 50% of the post-deductible costs. 2 ) Listed in the Summary (chapter 12).

SAIRAUSVAKUUTUS 159 Sairaus Kaikki 0 14-15 44-45 64- Yli 64- Sjukdom Samtliga vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Disease 2 ) All ages 0 14 år 15 44 år 45 64 år Över 64 år Age 0 14 Age 15 44 Age 45 64 Age 65 and over Erityiskorvaukseen (75 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 75 % ersättning Diseases conferring entitlement to special refund (75%)... 201. Krooninen sydämen vajaatoiminta Kronisk hjärtinsufficiens... 202. Reum. niveltulehdukset ja hajapesäkkeiset sidekudostaudit Reumatoida artriter och disseminerade sjukdomar i bindväv... 203. Kr. keuhkoastma ja kr. obstruktiiviset keuhkosairaudet Kr bronkialastma och kr obstruktiva lungsjukdomar... 205. Krooninen verenpainetauti Kr hypertoni.. 206. Krooninen sepelvaltimotauti Kronisk koronarkärlsjukdom... 207. Kr. sydämen rytmihäiriöt Kr hjärtarytmi... 208. Haavainen paksusuolentulehdus ja Crohnin tauti Ulcerös kolit och Crohns sjukdom... 211. Periytyvät rasva-aineenvaihdunnan vaikeaasteiset häiriöt Familjär hyperkolesterolemi 212. Kihti Gikt... 213. Kr. sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö Rubbning i fettmetabolismen i samband med kr koronarkärlsjukdom... Erityiskorvaukseen (100 %) oikeuttavat sairaudet Rätt till 100 % ersättning Disease conferring entitlement to special refund (100%)... 103. Diabetes... 104. Kilpirauhasen vajaatoiminta Bristfällig sköldkörtelfunktion... 107. Pernisiöösi anemia Perniciös anemi... 110. Parkinsonin tauti Parkinsonism... 111. Epilepsia yms. kouristustilat Epilepsi o a kramptillstånd... 112. Psykoosit Psykoser... 113. Henkisesti kehitysvammaisilla esiintyvät levottomuustilat Orostillstånd vid mental retardation... 114. Glaukooma Glaukom... 115. Rintasyöpä Bröstcancer... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Henkilöitä, joilla on oikeus erityiskorvaukseen Personer med rätt till specialersättning People entitled to luokassa 75 % 75 %-kategorin 75% refund... luokassa 100 % 100 %-kategorin 100% refund... luokassa 75 ja/tai 100 % 75 %- och/eller 100 %-kategorin 75% and/or 100% refund... Miesten osuus vastaavasta ikäryhmästä ja sairaudesta, % Männen i % av motsvarande åldersgrupp Males (%) 45,2 62,1 47,2 53,6 38,8 36,3 55,4 59,1 68,1 31,6 32,2 35,7 38,6 36,7 24,8 44,0 63,5 43,5 39,2 40,0 43,2 64,8 52,5 52,1 35,1 53,4 83,3 84,4 71,6 46,8 51,2 60,2 58,3 67,7 45,0 52,9 50,6 50,9 56,4 51,3 43,8 48,1 52,4 53,2 25,0 70,1 100,0 87,3 86,4 59,7 58,3 86,8 73,3 48,7 39,9 52,4 46,9 44,1 33,4 50,6 52,3 59,0 63,0 40,1 13,5 32,1 15,9 13,9 11,8 36,7 69,2 31,7 40,5 35,8 45,9 50,0 60,8 55,3 42,4 50,1 53,6 50,2 52,0 45,4 44,2 62,3 55,2 47,1 29,1 50,8 60,8 58,9 51,6 34,5 31,4 48,8 55,9 42,2 28,1 0,2 0,2 0,2 0,2 48,5 56,2 40,4 45,0 56,2 45,0 62,1 46,8 51,7 38,3 40,5 52,4 47,2 44,5 34,1 44,2 59,8 47,0 49,2 37,7 2 ) Listed in the Summary (chapter 12).

160 SAIRAUSVAKUUTUS 81. Merkittävät ja kalliit lääkkeet: Kustannukset, korvaukset ja korvauksen saajat korvausoikeuksittain 2000 (ostopäivä vuonna 2000) Betydelsefulla och dyra läkemedel: Kostnader, ersättningar och ersättningstagare enligt ersättningsrätt 2000 (inköpsdag år 2000) Expensive and significant medicines: Expenditure, refunds and number of beneficiaries according to basis of entitlement in 2000 (medicine purchased in 2000) Lääke (korvausoikeus) Läkemedel (ersättningsrätt) Medicine (basis of entitlement) Saajia Mottagare No. of beneficiaries Kustannukset 1 ), milj. mk Kostnader 1 ), milj mk Expenditure 1 ), FIM million Korvaukset 2 ) Ersättningar 2 ) Refunds 2 ) Milj. mk Milj mk FIM million Saajaa kohti, mk Per mottagare, mk Per beneficiary, FIM Kaikkiaan Inalles Total... 303. MS-taudin hoidossa käytettävät merkittävät ja kalliit lääkkeet (mm. interferoni beeta) Betydelsefulla och dyra läkemedel som används vid behandlingen av multipel skleros (bl a betainterferon) Expensive and significant medicines used in the treatment of multiple sclerosis (incl. interferon beta)... 307. Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät merkittävät ja kalliit lääkkeet (mm. takriini, donepetsiili, rivastigmiini) Betydelsefulla och dyra läkemedel som används vid behandlingen av Alzheimers sjukdom (bl a takrin, donepezil, rivastigmin) Expensive and significant medicines used in the treatment of Alzheimer s disease (incl. tacrine, donepezil and rivastigmine)... 310. Liikalihavuuden hoidossa käytettävät merkittävät ja kalliit lääkkeet (mm. orlistaatti) Betydelsefulla och dyra läkemedel som används vid behandlingen av fetma (bl a orlistat) Expensive and significant medicines used in the treatment of obesity (incl. orlistat)... Muut Övriga Other... 10 093 139,2 119,0 11 795 1 018 80,3 75,0 73 716 4 864 29,9 19,7 4 046 2 547 6,0 3,5 1 364 1 711 23,1 20,9 12 188 1 ) Ennen sairausvakuutuskorvauksen maksamista. Före utbetalning av sjukförsäkringsersättningen. Pre-refund expenditure. 2 ) Peruskorvauksen lisäksi sisältää myös lisäkorvaukset. Inkluderar både grund- och tilläggsersättningar. Includes both basic and additional refunds.

SAIRAUSVAKUUTUS 161 4.4 Korvaukset ammateittain Ammattia koskevia tilastoja saadaan sairausvakuutusjärjestelmästä sairausja vanhempainpäivärahoista. Tieto ammatista perustuu sairausvakuutuksen pysyvään perusotantaan (6,6 % väestöstä). Ammatti tallennetaan otantaan kuuluvan etuudensaajan päivärahakauden alkaessa. Vuosikirjan ammattitilastot koskevat sairauspäivärahan saajia. Luvut julkaistaan kokonaisaineistoon paisutettuina. Ammattiluokitus. Kelan käyttämä ammattiluokitus perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota on jonkin verran Kelassa täydennetty. Ammattiluokitusta on selostettu tarkemmin eläkkeiden yhteydessä (s. 107). Ammattikäsite. Sairaus- ja vanhempainpäivärahaa hakevan henkilön ammatiksi merkitään henkilön viimeksi harjoittama ammatti. Jos hakija ei viimeisten viiden vuoden aikana ole toiminut ammatissa, merkitään hänet ammatissa toimimattomaksi. Ammatin harjoittamiseksi katsotaan vähintään kolmen tunnin osapäivätyö ja vähintään neljä kuukautta vuodessa kestävä työ. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). 4.4 Ersättningar yrkesvis Sjukförsäkringssystemet ger yrkesstatistik för sjukoch föräldradagpenningarnas vidkommande. Yrkesdata grundar sig på sjukförsäkringens permanenta primärurval (6,6 % av befolkningen). Yrket registreras när en i urvalet ingående förmånstagares dagpenningtid inleds. Yrkesstatistiken i årsboken gäller mottagare av sjukdagpenning. Talen presenteras ökade i proportion till hela materialet. Yrkesklassificering. FPA använder en yrkesklassificering grundad på den nordiska yrkesklassificeringen, som i någon mån kompletterats av FPA. För yrkesklassificeringen redogörs närmare i samband med pensionerna (sid 107). Yrkesbegreppet. För sökande av sjukoch föräldradagpenningar antecknas det yrke personen senast utövat. Sökande som inte varit yrkesverksam under de fem senaste åren antecknas som icke yrkesverksam. Med utövande av yrke avses arbete under minst tre timmar per dag och under minst fyra månader av året. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11.

162 SAIRAUSVAKUUTUS Kuvio 34. Figur 34. Chart 34. Sairauspäiväraha- ja kuntoutustilastojen vertailu ammatin ja ammattiaseman mukaan 2000 Jämförelse enligt yrke och yrkesställning mellan sjukdagpenning- och rehabiliteringsstatistikerna 2000 National sickness allowance and rehabilitation beneficiaries by occupation and position of beneficiary, 2000 % 100 Yrittäjät Företagare Self-employed persons Maanviljelijät ja maatalouden emännät 1 ) Lantbrukare och lantbrukshusmödrar 1 ) Farmers and farmers wives 1 ) 15 64-vuotias työllinen työvoima Sysselsatt arbetskraft i åldern 15 64 år Economically active population aged 15 64 Kuntoutusta saaneet Rehabiliteringsklienter Recipients of rehabilitation services Päivärahapäivät Dagpenningdagar Sickness allowance recipients: number of days covered 90 Muut yrittäjät 1 ) Övriga företagare 1 ) Self-employed persons 1 ) Palkansaajat Löntagare Employed persons 80 Tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ Tekniskt, vetenskapligt, juridiskt, humanistiskt och konstnärligt arbete Engineering, law, the natural sciences, the humanities 70 Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hälsovård, socialt arbete Health care, social work 60 50 Hallinto- ja toimistotyö Administrativt arbete och kontorsarbete Managerial, administrative and clerical work 40 Kaupallinen työ Kommersiellt arbete Commerce 30 Maa- ja metsätalous, kalastusala Lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete Agriculture, forestry and fishing Kuljetus ja liikenne Transport och kommunikationer Transport and communication 20 Teoll.työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö, rakennustyö Tillverkning, maskinskötsel, gruvdrift och stenbrytning, byggnadsarbete Manufacturing industries, machinery operation, quarrying and construction Kuntoutusta 15-64-v. Päivärahapäivät työl.työv. saaneet 10 Palvelutyö Servicearbete Services Muut ammatissa toimineet Övriga yrkesverksamma Other employees 1) Sisältää myös yrittäjäperheen jäsenet. Omfattar även företagarfamiljemedlemmar. Includes family workers. Lähde: Källa: Työvoimatutkimus 2000, Tilastokeskus; Kelan tilastot. Arbetskraftsundersökningen 2000, Statistikcentralen; FPAs statistik.

SAIRAUSVAKUUTUS 163 82. Vuonna 2000 alkaneet sairauspäivärahakaudet ja korvatut päivät päivärahansaajan ammatin, ammattiaseman ja sukupuolen mukaan År 2000 påbörjade sjukdagpenningperioder och ersatta dagar efter mottagarens yrke, yrkesställning och kön National sickness allowance spells and days analysis by occupation, position, and sex of beneficiary, 2000 Ammatti ja ammattiasema Alkaneet kaudet Korvatut päivät 15 64-vuo- Yrke och yrkesställning Påbörjade perioder Ersatta dagar tias työllinen Occupation and position Number of spells begun Number of days covered työvoima 2 ), % Sysselsatt Kpl Miehet, % 1 000 kpl Miehet, % arbetskraft 2 ) St Män, % 1 000 st Män, % i åldern Total Males (%) Total Males (%) 15 64 år, % (Thousands) Economically active population aged % % 15 64 (%) Yhteensä Sammanlagt All beneficiaries... Ammatissa toimineet Yrkesverksamma Total in employment... Maa-, metsä- ja kalatalouden yrittäjät 1 ) Företagare inom lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete 1 ) Self-employed persons in agriculture, forestry and fishing 1 )... Maanviljelijät ja maatalouden emännät 1 ) Lantbrukare och lantbrukshusmödrar 1 ) Farmers and farmers wives 1 )... Muut 1 ) Övriga 1 ) Others 1 )... Muut yrittäjät 1 ) Övriga företagare 1 ) Self-employed persons in other industries 1 )... Palkansaajat Löntagare Employed persons. Tekn., tiet., lainopill., humanist. ja taiteell. työ Tekn, vetenskapl, juridiskt, humanistiskt el konstnärl arbete Engineering, law, the natural sciences, the humanities... Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hälsovård, socialt arbete Health care, social work... Hallinto- ja toimistotyö Administrativt arbete och kontorsarbete Managerial, administrative and clerical work... Kaupallinen työ Kommersiellt arbete Commerce Maa- ja metsätalous, kalastusala Lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete Agriculture, forestry and fishing... Kuljetus ja liikenne Transport och kommunikationer Transport and communication... Teoll.työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö, rakennustyö Tillverkning, maskinskötsel, gruvdrift och stenbrytning, byggnadsarbete Manufacturing industries, machinery operation, mining, quarrying and construction... Palvelutyö Servicearbete Services... Muut ammatissa toimineet Övriga yrkesverksamma Other employees... Ammatissa toimimattomat Icke yrkesverksamma Non-employed persons... Perheenemännät Husmödrar Homemakers... Muut Övriga Others... Ammattia ei voida luokitella tai tieto puuttuu Oklassificerbart yrke eller uppgift saknas Activities not adequately described or data unavailable... 354 630 42,8 12 790,0 48,4 341 530 100,0 42,5 11 951,8 100,0 47,4 100,0 11 560 3,4 50,3 607,0 5,1 57,0 4,1 10 370 3,0 48,3 494,9 4,1 54,2 3,5 1 190 0,3 67,9 112,1 0,9 69,6 0,6 16 010 4,7 62,3 820,2 6,9 64,9 9,1 310 390 90,9 41,0 10 254,8 85,8 45,1 86,8 34 300 10,0 44,4 1 083,9 9,1 48,8 15,5 57 590 16,9 7,1 1 658,4 13,9 7,5 12,0 39 190 11,5 22,3 1 284,9 10,8 24,8 15,6 20 970 6,1 24,8 717,4 6,0 25,0 9,0 6 730 2,0 54,1 288,4 2,4 61,5 1,7 18 200 5,3 74,0 667,5 5,6 76,6 4,5 89 100 26,1 74,0 3 046,2 25,5 79,2 19,0 44 290 13,0 24,9 1 508,0 12,6 24,8 9,4 3 580 1,0 52,8 269,7 2,3 58,5 0,2 6 380 44,2 606,1 47,4 400 3,8 38,4 2,6 5 990 46,8 567,7 50,4 6 720 50,3 232,1 37,1 1 ) Sisältää myös yrittäjäperheen jäsenet. 2 ) Lähde: Työvoimatutkimus 2000, Tilastokeskus Omfattar även företagarfamiljemedlemmar. Källa: Arbetskraftsundersökningen 2000, Statistikcentralen Includes family workers. Huom. Taulukko perustuu vuoden 1988 alusta käyttöön otettuun ammattiluokitukseen. Tieto ammatista ja ammattiasemasta perustuu otantaan. Anm Tabellen baserar sig på den klassifikation som togs i bruk i början av år 1988. Uppgifterna om yrke och yrkesställning är urvalsbaserade.

164 SAIRAUSVAKUUTUS 4.5 Työpaikkaterveydenhuolto ja opiskelijoiden terveydenhuolto 4.5 Företagshälsovård och hälsovård för studerande Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään työntekijöidensä työterveyshuollon työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi työnantaja voi vapaaehtoisesti järjestää työntekijöilleen sairaanhoitoa ja muuta terveydenhuoltoa. Näiden terveydenhuoltopalvelujen kokonaisuudesta käytetään nimitystä työpaikkaterveydenhuolto. Työpaikkaterveydenhuollon kehityksestä kerrotaan liitteessä 2. Työnantajalla on sairausvakuutuslain nojalla oikeus saada korvausta järjestämänsä työpaikkaterveydenhuollon tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan ja on enintään 50 % Kelan hyväksymistä kustannuksista. Enimmäismäärät määritellään hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamiseksi tarvittavien voimavarojen perusteella. Määriä tarkistetaan vuosittain yleistä kustannuskehitystä vastaavasti. Korvaus maksetaan tilikausittain työnantajan jälkikäteen lähettämän hakemuksen perusteella. Korvausluokkia on kaksi. Lakisääteisen työterveyshuollon kustannukset kuuluvat korvausluokkaan I ja vapaaehtoisesti järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset korvausluokkaan II. Erikoislääkärin palvelut korvataan, jos työpaikan työterveyslääkäri on katsonut ne tarpeellisiksi työntekijän työkyvyn ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi. Enimmäismäärät työntekijää kohti olivat vuonna 1998 seuraavat: Korvaus- luokka II Korvausluokka I Kustannukset 640 mk 960 mk Korvaukset 320 mk 480 mk Företagshälsovård som anordnas av arbetsgivaren Lagen om företagshälsovård förpliktigar arbetsgivaren att ordna företagshälsovård för sina anställda för att förebygga hälsorisker till följd av arbetet. Arbetsgivaren kan därtill frivilligt ordna sjukvård och annan hälsovård. Hela denna sjukoch hälsovårdsservice går under benämningen företagshälsovård. I bilaga 2 redogörs för företagshälsovårdens utveckling. Arbetsgivaren har med stöd av sjukförsäkringslagen rätt att få ersättning för nödvändiga och skäliga kostnader för företagshälsovården. Ersättningen bestäms enligt ett kalkylerat maximibelopp per arbetstagare och uppgår maximalt till 50 % av de kostnader som FPA godkänt. Maximibeloppen fastställs på basis av de resurser som behövs för att förverkliga god företagshälsovårdspraxis. Beloppen justeras årligen i förhållande till den allmänna kostnadsutvecklingen. Ersättningen betalas per redovisningsperiod på basis av en ansökan som lämnas in i efterskott. Det finns två ersättningsklasser. Kostnaderna för den lagstadgade företagshälsovården hör till ersättningsklass I och kostnaderna för frivilligt anordnad sjukvård på allmänläkarnivå och annan hälsovård till ersättningsklass II. Specialistservicen ersätts om företagshälsovårdsläkaren har ansett den vara nödvändig för utvärderingen av en arbetstagares arbetsförmåga och vårdmöjligheter. Maximibeloppen per arbetstagare år 1998 var följande: Ersättnings- klass II Ersättningsklass I Kostnader 640 mk 960 mk Ersättningar 320 mk 480 mk Enimmäismääriä voidaan erityisestä syystä (esim. työpaikan pienen koon perusteella) suurentaa. Työnantaja voi järjestää työntekijöidensä työpaikkaterveydenhuollon omalla tai työnantajien yhteisellä työterveysasemalla, toisen työnantajan työterveysasemalla tai ostamalla palvelut kunnalliselta terveyskeskukselta, työterveyshuoltopalveluja antamaan oikeutetulta laitokselta tai terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Av särskilda skäl kan maximibeloppen höjas (t ex arbetsplatsens storlek). Arbetsgivaren kan ordna företagshälsovård för sina anställda på en egen hälsovårdscentral eller en hälsovårdscentral som är gemensam med andra arbetsgivare, på en annan arbetsgivares hälsovårdscentral eller genom att köpa servicen från en kommunal hälsovårdscentral eller från en inrättning eller yrkesutbildad person inom hälsovården som har rätt att ge företagshälsovårdsservice.

SAIRAUSVAKUUTUS 165 Yrittäjien työterveyshuolto Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä on oikeus saada korvausta oman työterveyshuoltonsa aiheuttamista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Työterveyshuoltopalvelujen hankkiminen on vapaaehtoista. Korvausta maksetaan palveluista, jotka kuuluvat lakisääteisen työterveyshuollon piiriin. Korvaus määräytyy laskennallisen enimmäismäärän mukaan ja on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Korvaus maksetaan työterveyshuoltopalvelut antaneelle terveyskeskukselle tai yrittäjälle itselleen, jos hän on hankkinut palvelut yksityiseltä työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta. Kela maksaa myös valtion osuuden maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitysten kustannuksista selvityksen tehneelle terveyskeskukselle. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon tehostamiseksi perustettiin vuonna 1999 valtakunnallinen keskusyksikkö Työterveyslaitoksen yhteyteen. Kela maksaa valtion osuuden keskusyksikön antamista neuvonta-, koulutus- ja muista palveluista. Företagshälsovård för företagare Företagare och andra som utför eget arbete har rätt till ersättning för nödvändiga och skäliga kostnader som orsakats av egen företagshälsovård. Anskaffandet av företagshälsovårdsservice är frivilligt. Ersättning betalas för service som faller inom ramen för den lagstadgade företagshälsovården. Ersättningen fastställs enligt ett kalkylerat maximibelopp och är maximalt 50 % av de godkända kostnaderna. Ersättning betalas till den hälsovårdscentral som tillhandahållit företagshälsovårdsservicen eller till företagaren själv om han har skaffat servicen från en privat serviceproducent. FPA betalar även statens andel av kostnaderna för arbetsplatsutredningar hos lantbruksföretagare till den hälsovårdscentral som gjort utredningen. I syfte att effektivera företagshälsovården för lantbruksföretagare inrättade man en riksomfattande centralenhet i anslutning till Institutet för arbetshygien år 1999. FPA betalar statens andel av de rådgivnings-, utbildnings- och övriga tjänster som centralenheten tillhandahåller. Opiskelijoiden terveydenhuolto Sairausvakuutuksen varoista maksetaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle (YTHS) korvauksia yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoille järjestetystä terveydenhuollosta. Korvaus määräytyy laskennallisen opiskelijakohtaisen enimmäismäärän perusteella, mutta se on kuitenkin enintään 63 % säätiön tilikauden kokonaisrahoituksesta. Laskennallinen enimmäismäärä oli 766 mk tilikaudella 2000. Hälsovård för studerande Av sjukförsäkringens medel betalas ersättning till Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS) för hälsovård som anordnats för studerande vid universitet och högskolor. Ersättningen bestäms enligt ett kalkylerat maximibelopp per studerande, men är ändå högst 63 % av den totala finansieringen för räkenskapsperioden. Det kalkylerade maximibeloppet för räkenskapsperioden 2000 var 766 mk. Tilastojen sisältö Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto. Työpaikkaterveydenhuoltoa koskevien tilastojen pohjana ovat työnantajien tilikausittain tekemät korvaushakemukset. Tiedot työnantajan järjestämästä työpaikkaterveydenhuollosta tilastoidaan sille kalenterivuodelle, jolle pääosa työnantajan tilikaudesta ajoittuu. Jos tilikausi jakautuu tasan kahdelle vuodelle, tilikauden toiminta luetaan edelliseen vuoteen. Työnantajan työpaikkaterveydenhuollon tilastoihin sisältyvät myös hylättyjen korvaushakemusten tiedot, mikäli hakemuksesta ilmenee työnantajan järjestäneen työpaikkaterveydenhuoltoa. (Hakemuksista hylätään vuosittain noin puoli prosenttia.) Palvelujen tuottajaksi on tilastoissa luokiteltu se organisaatio, jossa työnantaja on järjestänyt työpaikkaterveydenhuoltopalvelut suurimmalle osalle työntekijöistään. Yrittäjien työterveyshuolto. Tiedot yrittäjien työterveyshuollosta tilastoidaan sille kalenterivuodelle, jona palvelut on annettu. Tätä käytäntöä on noudatettu vuodesta 1995 alkaen. Statistikens innehåll Företagshälsovård som anordnas av arbetsgivarna. Grunden för statistiken över företagshälsovård är arbetsgivarnas ersättningsansökningar per redovisningsperiod. Uppgifterna om arbetsgivarnas företagshälsovård statistikförs på det kalenderår inom vilket största delen av arbetsgivarens redovisningsperiod faller. Om redovisningsperioden fördelar sig jämnt på två år hänförs redovisningsperiodens verksamhet till föregående år. I statistiken över arbetsgivarnas företagshälsovård ingår även data från avslagna ersättningsansökningar, om det framgår av ansökan att arbetsgivaren anordnat företagshälsovård. (Cirka en halv procent av ansökningarna avslås årligen.) Den organisation där arbetsgivaren har ordnat företagshälsovård för merparten av sina arbetstagare klassificeras i statistiken som serviceproducent. Företagshälsovård för företagare. Data över företagshälsovård för företagare statistikförs på det kalenderår då servicen tillhandahållits. Detta har varit praxis sedan 1995.

166 SAIRAUSVAKUUTUS Opiskelijoiden terveydenhuolto. Tiedot opiskelijoiden terveydenhuollosta tilastoidaan kalenterivuosittain, joka on Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tilikausi. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen työterveyshuoltotilastot (sarja T12). Hälsovård för studerande. Data över studenthälsovården statistikförs kalenderårsvis, då Studenternas hälsovårdsstiftelses redovisningsperiod sammanfaller med kalenderåret. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen työterveyshuoltotilastot (Folkpensionsanstaltens företagshälsovårdsstatistik), serie T12. 83. Työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset 1985 2000, 1 000 mk Ersättningar för företagshälsovård och hälsovård för studerande 1985 2000, 1 000 mk Refunds for NHI-covered occupational and student health services, 1985 2000 (FM million) Vuosi År Year Työpaikkaterveydenhuollon korvaukset Företagshälsovårdsersättningar Refunds of occupational health services expenses Työnantajan järjestämä Av arbetsgivare anordnad företagshälsovård Employers Yrittäjien työterveyshuolto 1 ) Företagshälsovård för företagare 1 ) Self-employed people 1 ) Maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitykset (valtion rahoittama osa) 1 ) Arbetsplatsutredningar hos lantbruksföretagare (statsfinansierad del) 1 ) State contribution to the SII-administered farmers occupational health survey 1 ) Opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset Hälsovård för studerande Student health services Yhteensä 3 ) Sammanlagt 3 ) Total 3 ) Hammashuolto Tandvård Dental services 1985 362 708 1 338 591 25 462. 1986 405 059 4 375 2 045 32 409 2 998 1987 447 807 4 436 1 820 40 251 6 206 1988 464 270 3 786 1 557 51 405 7 875 1989 521 775 2 987 1 287 58 925 14 199 1990 593 874 3 043 1 161 70 799 17 609 1991 623 239 3 385 1 196 77 441 19 924 1992 549 843 4 010 1 903 76 956 20 082 1993 512 550 3 642 1 950 78 861 20 968 1994 516 722 3 138 1 499 76 752 20 437 1995 522 882 3 103 1 268 99 460 2 ) 27 135 2 ) 1996 569 909* 2 532 836 75 194 21 427 1997 600 165 2 703 983 78 966 21 708 1998 655 385 2 852 1 134 82 210.. 1999 700 000* 5 056 2 666 91 762.. 2000.. 6 403 3 778 93 211.. 1 ) Ks. taulukon 87 huomautus. 2 ) Tilastointiaika on poikkeuksellisesti 16 kk. Se anm till tabell 87. Statistikföringstiden är undantagsvis 16 mån. See Table 87 explanation. Data compiled over 16 months. 3 ) Hammashuollon korvaukset sisältyvät 1998 lähtien vain yhteissummaan. Från och med 1998 ingår tandvårdersättningarna bara i det sammanlagda beloppet. Refunds for dental care since 1998 only included in the total figures. Huom. Lisäksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön menoja korvattiin 2,0 milj. mk 1999 ja 2,0 milj. mk 2000. Anm Dessutom betalades 2,0 milj mk år 1999 och 2,0 milj mk 2000 i kostnadsersättningar till centralenheten för lantbruksföretagarnas företagshälsovård. N.B. In addition, contributions totalling FIM2.0 million in 1999 and FIM2.0 million in 2000 were made to the Farmers Occupational Health Care Programme.

SAIRAUSVAKUUTUS 167 Kuvio 35. Figur 35. Chart 35. Työpaikkaterveydenhuollon ja opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset 1980 99, milj. mk (vuoden 1999 rahana) Ersättningar inom företagshälsovården och studenthälsovården 1980 99, milj mk (1999 års penningvärde) Refunds of NHI-covered occupational and student health services, 1980 99 (in FIM at 1999 prices) Milj. mk Milj mk FIM million 800 600 Opiskelijoiden terveydenhuollon korvaukset 1 ) Studenthälsovården 1 ) Student health services 1 ) 400 Yrittäjien työterveyshuollon korvaukset 2 ) Företagares företagshälsovård 2 ) Occupational health services for the selfemployed 2 ) 200 Työnantajan järjestämän työpaikkaterveydenhuollon korvaukset Av arbetsgivare ordnad företagshälsovård Occupational health services provided by employers 1980 1985 1990 1995 1999 1) 2) Vuonna 1995 tilastointiaika oli poikkeuksellisesti 16 kk. År 1995 var statistikföringstiden undantagsvis 16 månader. The 1995 figures were compiled over a period of 16 months. Sisältää myös valtion rahoittamat maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitykset. Inkluderar statsfinansierade arbetsplatsutredningar hos lantbruksföretagare. Includes studies of farmers working conditions. Lähde: Källa: Taulukko 83. Tabell 83. Kuvio 36. Figur 36. Chart 36. Työnantajan järjestämän työpaikkaterveydenhuollon korvaukset huollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti palvelujen tuottajan mukaan 1998 Ersättning för av arbetsgivare anordnad företagshälsovård per arbetstagare som omfattas av vården, efter servicegivare 1998 Reimbursements to employers for the cost of employer-provided occupational health (OH) services, per employee covered and by type of service provider, 1998 Tuottaja Servicegivare Service provider Oma työterveysasema Egen hälsostation Company OH unit Toisen työnantajan työterveysasema Annan arbetsgivares hälsostation OH unit operated by another employer Yritysten yhteinen työterveysasema Flera företags gemensamma hälsostation OH unit operated jointly by several employers Terveyskeskus Hälsovårdscentral Municipal health centre Muut 1 ) Annan 1 ) Other 1 ) 100 200 300 400 500 Mk/työntekijä Mk/arbetstagare FIM/employee 584 586 431 206 502 Työntekijöitä, lkm Antal arbetstagare No. of employees covered 379 500 89 500 111 100 441 200 482 500 Kaikki Samtliga Total 436 1503 800 1) Yksityinen terveydenhuoltoalan laitos tai henkilö. Sisältää myös valtion työnantajana järjestämän työpaikkaterveydenhuollon. Privat inrättning eller person inom hälsovårdsbranchen. Innefattar även företagshälsovård som staten anordnat iegenskap av arbetsgivare. Private health care organization or professional. Includes OH services provided by the government to its employees. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

168 SAIRAUSVAKUUTUS 84. Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto 1985 98 Av arbetsgivare anordnad företagshälsovård 1985 98 Employer-operated occupational health services schemes, 1985 98 Vuosi År Year Henkilöitä työpaikkaterveydenhuollon piirissä Av företagshälsovården omfattade personer Population covered by employer-operated occupational health services schemes Kustannukset 1 ) Kostnader 1 ) Occupational health services expenses 1 ) Korvaukset Ersättningar NHI refunds of occupational health services expenses Työnantajan palveluksessa Anställda Employees Yhteensä Sammanlagt Total % palkansaajana toimivasta työvoimasta % av samtliga löntagare % of total employee population Perheenjäseniä Familjemedlemmar Family members Milj. mk Milj mk Total (FIM million) Huollon piiriin kuuluvaa kohti, mk (1998 rahana) Per av vården omfattad person, mk (1998 års penningvärde) Per scheme member (in FIM at 1998 prices) Milj. mk Milj mk Total (FIM million) Huollon piiriin kuuluvaa kohti, mk (1998 rahana) Per av vården omfattad person, mk (1998 års penningvärde) Per scheme member (in FIM at 1998 prices) % kustannuksista 2 ) % av kostnaderna 2 ) As a % of expenses 2 ) 1985 1648 190 79,7 17 950 604,5 532 362,7 319 60,0 1986 1675 060 81,3 29 350 675,1 560 405,1 336 60,0 1987 1684 330 82,1 29 720 746,3 594 447,8 356 60,0 1988 1684 770 81,7 31 190 840,4 637 464,3 352 55,0 1989 1707 430 80,8 6 140 948,7 675 521,8 371 55,0 1990 1669 310 78,9 7 710 1 079,7 740 593,9 407 55,0 1991 1629 910 81,0 10 460 1 131,7 762 623,2 419 55,0 1992 1512 290 81,2 7 710 1 094,2 775 549,8 389 50,0 1993 1439 510 82,6 11 320 1 025,0 745 512,6 372 50,0 1994 1417 480 82,3 7 380 1 033,4 756 516,7 378 50,0 1995 1 431 180 80,7. 1 126,5 813 522,9 377 46,4 1996 1 434 570 79,6. 1 231,2 881 569,9 408 46,3 1997 1 462 330 79,2. 1 301,5 902 600,2 416 46,1 1998 1 503 760 78,9. 1 435,0 954 655,4 436 45,7 1 ) Kelan hyväksymät kustannukset. Kostnader godkända av FPA. Recognized by the SII. 2 ) Vuodesta 1995 alkaen enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista (kustannuksilla työntekijäkohtaiset laskennalliset enimmäismäärät). Fr o m 1995 högst 50 % av de godkända kostnaderna (enligt kalkylerade maximibelopp per arbetstagare). Since 1995 up to 50% of recognized expenses (based on a fixed maximum expenditure per employee).

SAIRAUSVAKUUTUS 169 85. Työnantajan järjestämä työpaikkaterveydenhuolto 1995 98 Av arbetsgivare anordnad företagshälsovård 1995 98 Employer-operated occupational health services schemes, 1995 98 Vuosi År Year Kaikkiaan Inalles Total Työterveyshuolto (korvausluokka I) Företagshälsovård (ersättningsklass I) Occupational health care (reimbursement class I) Sairaanhoito ja muu terv.huolto (korvausluokka II) Sjukvård och annan hälsovård (ersättningsklass II) Medical care, other health care (reimbursement class II) Työntekijöitä huollon piirissä Fhv-omfattade arbetstagare No. of employees covered Kustannukset 2 ), milj. mk Kostnader 2 ), milj mk Costs 2 ), FIM mill. Korvaukset, milj. mk Ersättningar, milj mk Reimbursements, FIM mill. Työntekijöitä huollon piirissä Fhv-omfattade arbetstagare No. of employees covered Kustannukset 2 ), milj. mk Kostnader 2 ), milj mk Costs 2 ), FIM mill. Työntekijöitä huollon piirissä Fhv-omfattade arbetstagare No. of employees covered Kustannukset 2 ), milj. mk Kostnader 2 ), milj mk Costs 2 ), FIM mill. 1995 1 431 180 1 126,5 1 ) 522,9 1 385 960 434,7 1 128 240 655,8 1996 1 434 570 1 231,2 1 ) 569,9 1 434 570 482,4 1 199 360 748,8 1997 1 462 330 1 301,5 1 ) 600,2 1 462 330 513,7 1 222 000 787,7 1998 1 503 760 1 435,0 1 ) 655,4 1 503 760 565,0 1 268 290 870,0 1 ) Sisältää vanhan korvausjärjestelmän mukaisia kustannuksia 35,9 milj. mk. 2 ) Kelan hyväksymät kustannukset. Inkluderar 35,9 milj mk i kostnader enligt det gamla systemet. Kostnader godkända av FPA. Includes FIM35.9 million in costs under the previous system. Costs recognized by the SII. 86. Työnantajan järjestämän työpaikkaterveydenhuollon sisältö 1995 98 Den av arbetsgivare anordnade företagshälsovården 1995 98 Services provided by employers under occupational health services schemes, 1995 98 Vuosi År Year Kohteena työympäristö Med inriktning på arbetsmiljön Targeted at workplaces Kohteena työntekijä Med inriktning på arbetstagaren Targeted at employees Työpaikkaselvitykset Arbetsplatsutredningar Workplace surveys Tietojen antaminen ja ohjaus Information och handledning Counselling Terveystarkastukset Hälsokontroller Health examinations Sairaanhoitokäynnit Sjukvårdsbesök Medical care (visits) Laboratoriotutkimukset Laboratorieundersökningar Laboratory examinations Radiologiset tutkimukset Radiologiska undersökningar Radiologic examinations 1995... 1996... 1997... 1998... 1998 Kaikki Samtliga Total... Lääkäri Läkare Physician... Terveydenhoitaja Hälsovårdare Public health nurse... Fysioterapeutti Fysioterapeut Physiotherapist... Erikoislääkäri Specialläkare Specialist physician... Muu asiantuntija Annan sakkunning Other expert... Kaikki Samtliga Total 100 työpaikkaterveydenhuollon piiriin kuuluvaa työntekijää kohti Per 100 arbetstagare som omfattas av företagshälsovården Per 100 employees covered... 1 000 tuntia 1000 timmar 1 000 kpl 1 000 st Thousands 1,000 hours 147,0 187,0 815,4 3 568,9 3 282,9 266,3 153,4 240,6 912,2 3 786,7 3 573,4 298,8 158,9 233,6 930,1 3 772,2 3 758,3 299,4 171,9 270,4 929,2 3 850,7 4 025,0 334,0 171,9 270,4 929,2 3 850,7 4 025,0 334,0 26,7 35,6 240,0 2 043,0.. 89,6 137,3 569,0 1 276,7.. 45,0 81,9 90,6 448,2.. 0,1 0,2 12,4 76,2.. 10,5 15,4 17,3 6,6.. Tuntia Timmar Hours Kpl St Number 11,4 18,0 61,8 256,1 267,7 22,3

170 SAIRAUSVAKUUTUS 87. Tietoja yrittäjien työterveyshuollon sisällöstä 1990 2000 Uppgifter om företagshälsovården för företagare 1990 2000 Selected data on occupational health services for the self-employed, 1990 2000 Vuosi År Year Henkilöt, joille maksettu korvauksia Personer som fått ersättningar Number of benefit recipients Yrittäjien työterveyshuolto Företagshälsovården för företagare Occupational health services for the self-employed Kohteena työympäristö Med inriktning på arbetsmiljön Targeted at workplaces Työpaikkakäynnit, kpl 1 ) Arbetsplatsbesök, st 1 ) Workplace inspections, number 1 ) Työpaikkaselvitykset, tuntia Arbetsplatsutredningar, timmar Workplace surveys, hours Kohteena yrittäjä Med inriktning på företagaren Targeted at the self-employed Terveystarkastukset, kpl Hälsokontroller, st Health examinations, number Tutkimukset, kpl Undersökningar, st Examinations, number Laboratorio Laboratorium Laboratory Radiologia Radiologi Radiology Maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitykset Utredningar om lantbruksföretagares arbetsförhållanden Studies of farmers working conditions Tilakäynnit Gårdsbesök Farm visits Kpl 1 ) St 1 ) Number 1 ) Tuntia Timmar Hours Haastattelut, kpl Intervjuer, st Interviews, number 1990 12 203 377.. 14 519 32868 259 3644.. 2024 1991 13 695 499.. 16 904 38629 459 4501.. 2727 1992 14 936 322.. 18 390 38533 314 5038.. 3062 1993 12 648 219.. 15 439 32021 207 4837.. 2135 1994 11 265 313.. 14 221 29542 228 3723.. 1909 1995 11 317 280.. 15 287 30592 248 3336.. 2144 1996 9 750.. 232 12 957 28 854 269.. 6 172 1 645 1997 9 585.. 133 13 294 28 664 351.. 6 521 1 369 1998 9 958.. 146 13 795 28 959 445.. 8 164 1 524 1999 12 925.. 175 16 935 39 505 500.. 19 649 1 392 2000 14 108.. 179 17 794 40 929 421.. 25 687 1 373 1 ) Lääkärin ja terveydenhoitajan samanaikaiset käynnit on tilastoitu eri käynneiksi. Läkares och hälsovårdares samtidiga besök har statistikförts som separata besök. Visits by both doctor and occupational health nurse have been calculated as two separate visits. Huom. Vuodesta 1995 alkaen tiedot yrittäjien työterveyshuollosta tilastoidaan palvelujen antamisvuodelle. Sitä ennen ne tilastoitiin korvausten maksamisajankohdan mukaan. Anm Fr o m år 1995 statistikförs data om företagshälsovården för företagare enligt servicegivningsåret. Tidigare statistikfördes de enligt när ersättningarna betalades. N.B. Starting with 1995, the basis for data compilation is the year in which the services were provided instead of, as previously, the year in which the compensation was paid. 88. Opiskelijoiden terveydenhuolto 1996 2000 Hälsovård för studerande 1996 2000 Student health services 1996 2000 Vuosi År Year Opiskelijoita terveydenhuollon piirissä Antal studerande Scheme members: Total Lääkärissäkäynnit, 1 000 kpl Läkarbesök, 1 000 st Visits to doctors (Thousands) Sairaanhoito Sjukvård Medical care Terveystarkastukset Hälsokontroller Health examinations Yleislääkärissäkäyntien osuus kaikista, % Allmänläkarbesök, % Visits to GP as a % of total Hammaslääkärissäkäynnit, 1 000 kpl Tandläkarbesök, 1 000 st Visits to dentists (Thousands) Tutkimukset, 1 000 kpl Undersökningar, 1 000 st Examinations (Thousands) Laboratorio Laboratorium Laboratory Radiologiset tutkimukset Radiologiska undersökningar Radiologic examinations 1996 113 296 158,4 3,5 64,6 122,6 189,7 31,3 1997 115 538 157,5 3,7 66,4 125,1 190,2 26,8 1998 117 944 153,6 3,7 66,0 125,9 194,8 27,6 1999 121 115 141,4.. 65,7 124,1 184,0 23,2 2000 124 772 134,9 3,9 66,1 123,1 180,6 25,3 Lähde: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuosikertomukset 1996 2000; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Källa: Studenternas hälsovårdsstiftelse, årsredovisningarna 1996 2000; Studenternas hälsovårdsstiftelse.

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 171 5 Kelan kuntoutusetuudet FPA-rehabilitering 5.1 Yleistä Kansaneläkelaitoksen kuntoutustoimintaa säätelevät laki Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta, kuntoutusrahalaki ja laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Kelan kuntoutustoiminnan kehitystä selostetaan liitteessä 3 ja vuoden 2000 aikana toteutuneita lainmuutoksia liitteessä 8. 5.1 Allmänt FPA-rehabiliteringen regleras av lagen om rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten, lagen om rehabiliteringspenning och lagen om rehabiliteringssamarbete. I bilaga 3 redogörs för utvecklingen av FPAs rehabíliteringsverksamhet och i bilaga 8 för de lagändringar som genomfördes år 2000. Yksilökohtainen kuntoutus Perusedellytykset. Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta voivat saada kansaneläke- tai sairausvakuutuslain mukaisesti vakuutetut henkilöt. Yleistä. Kansaneläkelaitos on velvollinen järjestämään vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutusvelvoitetta ei Kelalla kuitenkaan ole, jos henkilöllä on oikeus kuntoutukseen tapaturmavakuutus-, liikennevakuutus-, sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella. Lisäksi Kela voi valtion budjetissa varatun rahamäärän puitteissa järjestää muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus edellyttää yleensä kokonaisvaltaista kuntoutussuunnitelmaa. Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen tulee aina perustua 1 3 vuodeksi tehtyyn kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kansaneläkelaitos voi hankkia tarvitsemansa kuntoutuspalvelut joko tuottamalla ne itse tai ostamalla ne muilta palvelujen tuottajilta. Kelan on tarvittaessa selvitettävä kuntoutustarve, viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien määrä ylittää 60. Myös ennen työkyvyttömyyseläkepäätöstä on varmistettava, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty. Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus. Kun henkilön työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman takia olennaisesti heikentyneet, hänelle on järjestettävä ammatillista koulutusta tai valmennusta työkyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi (esim. kuntoutus- Individuell rehabilitering Allmänna förutsättningar. Försäkrade enligt folkpensionslagen och sjukförsäkringslagen kan få rehabilitering som ordnas och ersätts av FPA. Allmänt. Folkpensionsanstalten är skyldig att ordna yrkesinriktad rehabilitering för handikappade och medicinsk rehabilitering för gravt handikappade, dock inte för personer som har rätt till rehabilitering enligt lagen om olycksfallsförsäkring, trafikförsäkringslagen, lagen om skada, ådragen i militärtjänst, eller lagen om olycksfall i militärtjänst. Därtill kan FPA ordna annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering inom ramen för de medel som anslagits för ändamålet i statsbudgeten. Rehabilitering förutsätter vanligen en rehabiliteringsplan. Medicinsk rehabilitering för gravt handikappade skall basera sig på en skriftlig 1 3 års rehabiliteringsplan. Folkpensionsanstalten kan antingen producera rehabiliteringstjänsterna eller köpa dem hos andra serviceproducenter. FPA skall vid behov reda ut rehabiliteringsmöjligheterna, dock senast när antalet sjukdagpenningdagar överstiger 60, och alltid innan beslut om invaliditetspension utfärdas. Yrkesinriktad rehabilitering för handikappade. För en försäkrad vars arbetsförmåga och förvärvsmöjligheter väsentligt försvagats av sjukdom eller handikapp skall FPA ordna yrkesutbildning eller -träning för bevarande eller förbättrande av arbetsförmågan (t ex rehabunder-

172 KELAN KUNTOUTUSETUUDET tutkimuksia ja työkokeilua, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, ammatillista perus-, uudelleen- ja jatkokoulutusta), avustusta elinkeinon tai ammatin harjoittamiseen, ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulutusta ja vaikeavammaisen työssään tai opiskelussaan tarvitsemat kalliit ja teknisesti vaativat apuvälineet. Edellä selostetun kuntoutuksen järjestäminen ei kuitenkaan ole Kelan tehtävä, jos kuntoutuksen on järjestänyt työ- tai opetushallinto taikka työeläkejärjestelmä. Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä pitkäaikaiset ja vaativat kuntoutusjaksot, jos ne eivät liity välittömästi sairaanhoitoon ja ovat tarpeen kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn säilyttämiseksi tai parantamiseksi. Lisäksi edellytetään, että henkilö saa korotettuna tai erityistukena lapsen hoitotukea, vammaistukea tai työkyvyttömyyseläkkeeseen liittyvää hoitotukea eikä ole julkisessa laitoshoidossa. Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus. Kela voi velvollisuudekseen säädetyn kuntoutuksen lisäksi järjestää harkintansa mukaan myös muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta. Tällaisena kuntoutuksena järjestetään mm. ammatillisesti syvennettyä varhaiskuntoutusta, kuntoutuslaitoshoitoa, sopeutumisvalmennusta ja psykoterapiaa. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on käytettävä vuosittain vähintään neljä prosenttia vakuutettujen sairausvakuutusmaksuina kertyneestä määrästä. Tätä suuremmasta rahamäärästä eduskunta päättää vuosittain valtion talousarviossa. Rahamäärä oli 501 milj. mk vuodelle 2000. Markkamäärään sisältyy ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeiden selvittämiseen sekä lasten ja nuorten psykiatriseen kuntoutukseen käytettävät varat. (Vastaava rahamäärä vuodelle 2001 on 526 milj. mk, josta 6 milj. mk on varattu aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämisohjelman mukaisiin hankkeisiin.) Varoja voidaan käyttää paitsi yksilökohtaiseen kuntoutukseen myös sairauksien ehkäisemiseen, kuntoutusta koskevaan tutkimustoimintaan sekä tarvittaessa Kelan avustamien kuntoutuslaitosten toiminnan tukemiseen. Matkakustannusten korvaaminen. Kuntoutujalle korvataan Kelan järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset matkakustannukset. Matkakustannukset korvataan siltä osin kuin ne yhdensuuntaista matkaa kohti ylittävät omavastuuosuuden (45 mk/matka vuonna 2000). Mikäli kuntoutujan maksettavaksi jäävät matkakustannukset ylittävät kasökningar och arbetsprövning, träning i syfte att bevara och förbättra arbetsförmågan, yrkesinriktad grundutbildning, omskolning och vidareutbildning), understöd för närings- eller yrkesutövning, för yrkesutbildning nödvändig grundutbildning och sådana dyra och tekniskt krävande hjälpmedel som en gravt handikappad behöver för sitt arbete eller sina studier. Det åligger emellertid inte FPA att ordna rehabilitering om sådan ordnats genom arbetskrafts-, undervisnings- eller arbetspensionssystemet. Medicinsk rehabilitering för gravt handikappade. En gravt handikappad skall få sådan långvarig eller krävande rehabilitering som inte hänför sig direkt till sjukvård men som behövs för att bevara eller förbättra arbets- eller funktionsförmågan. Dessutom förutsätts att klienten har förhöjt vårdbidrag/specialvårdbidrag för barn, förhöjt handikappbidrag/specialhandikappbidrag, eller förhöjt vårdbidrag/specialvårdbidrag till invaliditetspension och att han inte får offentlig anstaltsvård. Annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering. Utanför den lagstadgade skyldigheten att ordna rehabilitering kan FPA ordna annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering: yrkesorienterad medicinsk tidigrehabilitering, institutionsrehabilitering, anpassningsträning, psykoterapi etc. För rehabilitering enligt prövning skall minst fyra procent användas årligen av de medel som influtit i sjukförsäkringspremier från de försäkrade. Eventuella större belopp fastställs av riksdagen i samband med den årliga budgetbehandlingen. Beloppet uppgick till 501 milj mk år 2000. I beloppet ingår anslagen för utredningar av servicebehovet för äldre långtidsarbetslösa och rehabiliteringen av dem. (För 2001 är motsvarande belopp 526 milj mk, av vilket 6 milj mk har reserverats för olika projekt i anslutning till ett program för utvecklande av en aktiv socialpolitik.) Förutom för individuell rehabilitering kan medlen användas för sjukdomsprevention, för rehabiliteringsforskning och vid behov för verksamhetsstöd till rehabiliteringsanstalter som FPA understöder. Ersättning för resekostnader. Rehabiliteringsklienten ersätts för de nödvändiga och skäliga resekostnader som FPA-rehabiliteringen medför. Resekostnaderna ersätts till den del som de per enkelresa överstiger egenandelen (45 mk/resa 2000). Om klientens andel av kostnaderna överstiger årssjälvrisken under kalenderåret (900 mk 2000) ersätts det överstigan-

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 173 lenterivuoden aikana vuotuisen omavastuun (900 mk vuonna 2000), ylittävä osa korvataan kokonaan. Korvauksen piiriin eivät kuulu opiskelijoiden päivittäiset koulu- tai harjoittelumatkat. Kuntoutusmatkojen omavastuut vastasivat vuoden 2000 loppuun saakka sairausvakuutuksen korvaamien matkojen omavastuita. Kummassakin on edelleen erilliset vuotuiset omavastuut. Kesto ja omavastuuaika. Kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta jokaiselta arkipäivältä, ei kuitenkaan omavastuuajalta. Omavastuun pituus riippuu kuntoutuksen sisällöstä ja kestosta. Pääsäännön mukaan se on kuntoutuksen alkamispäivä ja yhdeksän sitä seuraavaa arkipäivää. Yleisin omavastuuaika on kuitenkin kuntoutusjakson alkamispäivä. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kuntoude beloppet i sin helhet. Studerandes dagliga skoloch praktikresor är inte ersättningsgilla. Till slutet av år 2000 motsvarade självriskerna för rehabiliteringsresor de resekostnadssjälvrisker som ersätts från sjukförsäkringen. I bägge fallen finns det alltjämt separata årssjälvrisker. Kuntoutusraha Perusedellytykset. Kuntoutusrahaan on oikeus Suomessa asuvalla henkilöllä. Suomessa asuminen määritellään asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetussa laissa. Ulkomailla annettavan kuntoutuksen ajalta voidaan tietyin edellytyksin maksaa kuntoutusrahaa. Oikeus kuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaan on oikeus 16 64-vuotiaalla kuntoutujalla ajalta, jolloin kuntoutus estää työnteon. Kuntoutusrahaan oikeuttavan kuntoutuksen tavoitteena tulee olla työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai sinne tulo. Sairausvakuutuslain päivärahaan nähden kuntoutusraha on ensisijainen. Ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi 16 17-vuotiaalle vajaakuntoiselle nuorelle maksetaan kuntoutusrahaa (nuoren kuntoutusraha). Kuntoutusrahan myöntäminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä, mutta sen sijaan se edellyttää nuoren kotikunnassa laadittua henkilökohtaista opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelmaa. Kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa maksetaan sellaisen kuntoutuksen ajalta, jota annetaan joko Kelan järjestämänä tai kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain, työterveyshuoltolain, sopeutumisvalmennuksena vammaispalvelulain tai perhekuntoutuksena lastensuojelulain, kehitysvammaisten erityishuoltolain tai päihdehuoltolain nojalla. Oppisopimuksen perusteella kuntoutusrahaa voidaan maksaa vajaakuntoiselle henkilölle ilman kuntoutuspäätöstä oppisopimuskoulutuksen ajalta. Myös kuntoutujan omaiselle, joka osallistuu sopeutumisvalmennukseen tai perhekuntoutukseen, voidaan maksaa kuntoutusrahaa. Rehabiliteringspenning Allmänna förutsättningar. Den som är bosatt i Finland har rätt till rehabiliteringspenning. Bosättning i Finland definieras i lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet. För rehabiliteringstid utomlands kan rehabiliteringspenning betalas ut på vissa villkor. Rätt till rehabiliteringspenning. Den som är i åldern 16 64 år har rätt till rehabiliteringspenning för den tid han p g a rehabilitering är förhindrad att arbeta. Rehabiliteringen skall syfta till att hålla kvar klienten i arbetslivet, eller göra det möjligt för honom att återgå till eller placera sig i arbetslivet. Rehabiliteringspenningen är primär i förhållande till sjukdagpenningen. Till handikappade unga mellan 16 och 17 år betalas rehabiliteringspenning för säkerställande av yrkesinriktad rehabilitering och förebyggande av invalidpensionering (rehabiliteringspenning för unga). Beslut om rehabilitering förutsätts inte men däremot skall en personlig studie- och rehabiliteringsplan ha uppgjorts i den ungas hemkommun. Rehabiliteringspenningen betalas för sådan rehabilitering som ordnas av FPA eller med stöd av folkhälsolagen, lagen om specialiserad sjukvård, lagen om företagshälsovård, lagen om service och stöd på grund av handikapp (anpassningsträning), barnskyddslagen (familjerehabilitering), lagen angående specialomsorger om utvecklingsstörda eller lagen om missbrukarvård. Rehabiliteringspenning kan utan rehabiliteringsbeslut på basis av läroavtal betalas till en handikappad person för lärlingstiden. Rehabiliteringspenning kan betalas också till en anhörig som deltar i anpassningsträning eller familjerehabilitering. Betalningstid och självrisktid. Rehabiliteringspenning betalas för varje vardag som klienten deltagit i rehabilitering, frånsett en självrisktid som bestäms av rehabiliteringens innehåll och längd. I regel omfattar självrisken den dag rehabiliteringen inleds och de nio följande vardagarna; den vanligaste självrisktiden är dock bara inledningsdagen. Rehabiliteringspenning kan betalas också för tiden mellan rehabiliteringsbe-

174 KELAN KUNTOUTUSETUUDET tuspäätöksen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta, tosin 20 %:lla alennettuna. Kuntoutusrahan määrä. Kuntoutusraha on pääsäännön mukaan samansuuruinen kuin sairausvakuutuslain mukainen sairauspäiväraha. Kun henkilö siirtyy kuntoutusrahalle saatuaan edeltäneen kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea, on hänen kuntoutusrahansa vähintään 86 % em. etuudesta lisättynä 10 %:lla. Menettely koskee myös normaalilta opintotuelta tai aikuisopintotuelta siirtyvän kuntoutusrahaa. Työkyvyttömyys-, työttömyys- tai sukupolvenvaihdoseläkettä saavan kuntoutusraha on 10 % hänen saamiensa eläkkeiden yhteismäärästä. Lisäksi hänelle maksetaan edelleen myös eläke. Ammatillisen koulutuksen ajalta kuntoutusraha voidaan lisäksi määritellä muullakin tavalla. Kuntoutusraha maksetaan kuntoutujalle edullisimman vaihtoehdon mukaisena. Nuoren (16 17-vuotiaan) kuntoutusraha on vähintään 85,56 mk arkipäivältä (89,10 mk/pv vuonna 2001). Tämän suuruista kuntoutusrahaa maksetaan aktiivisen kuntoutuksen ajalta, muulta ajalta 20 %:lla pienennettynä. 1.9.2001 voimaan tulleita työllistymiseen tähtääviä toimia oli ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan korottaminen (vähintään 89,10 markkaan/päivä). Samasta ajankohdasta alkaen voidaan myös maksaa harkinnanvaraista ylläpitokorvausta (30 mk/pv) kuntoutuksesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi. Kuntoutusraha on veronalaista tuloa. (Sen sijaan syyskuun alusta 2001 maksettava ylläpitokorvaus on verovapaa.) Indeksitarkistukset tehdään kuntoutusrahaan vuosittain. 1.1.2000 toteutettiin työikäisten TELindeksin mukainen 1,9 %:n korotus. 1.1.2001 korotus oli 4,1 %. Eläkkeensaajan kuntoutusraha tarkistetaan toisin. Kuntoutuksen palveluyksikkö Turussa sijaitseva kuntoutuksen palveluyksikkö tuottaa sekä Kelan omalle organisaatiolle että ulkopuolisille tilaajille ammatillisia ja muita kuntoutuspalveluja sekä työkykytutkimuksia. slutet och rehabiliteringens början samt för tiden mellan rehabiliteringsperioder, dock sänkt med 20 %. Rehabiliteringspenningens belopp. Rehabiliteringspenningen är i regel lika stor som sjukdagpenningen. När en person börjar lyfta rehabiliteringspenning efter att ha haft arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd den närmast föregående månaden, är rehabiliteringspenningen minst 86 % av ovannämnda förmån ökat med 10 %. Motsvarande gäller också rehabiliteringspenning efter normalt studiestöd eller vuxenstudiestöd. Den som har invalid-, arbetslöshets- eller generationsväxlingspension får 10 % av det totala pensionsbeloppet. Dessutom får han alltjämt lyfta pension. I fråga om yrkesutbildning kan rehabiliteringspenningen fastställas även på annat sätt. Till klienten betalas det belopp som blir förmånligast. Rehabiliteringspenningen för unga (16 17 år) uppgår till minst 85,56 mk per vardag (89,10 mk/dag år 2001) för den aktiva rehabiliteringstiden. För annan tid utges den minskad med 20 %. En av de åtgärder som vidtagits för att förbättra sysselsättningen och som trätt i kraft 1.9.2001 är förhöjd rehabiliteringspenning för dem som genomgår yrkesinriktad rehabilitering (minst 89,10 mk/dag). Från samma datum kan även ersättning för uppehälle enligt prövning (30 mk/dag) beviljas i ersättning för extraordinära kostnader i anslutning till rehabilitering. Rehabiliteringspenningen är skattepliktig inkomst. (Från början av september 2001 betald ersättning för uppehälle är däremot skattefri.) Den indexjusteras årligen. 1.1.2000 höjdes den enligt APL-index för aktivåldersbefolkningen med 1,9 %. 1.1.2001 var höjningen 4,1 %. Rehabiliteringspenningen för pensionstagare justeras på annat sätt. Rehab Service FPAs enhet för rehabiliteringsservice i Åbo ordnar yrkesinriktad och annan rehabilitering samt undersökningar av arbetsförmågan både för FPA och för utomstående beställare.

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 175 89. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet 1990 2000, milj. mk Individuella rehabiliteringsförmåner 1990 2000, milj mk Rehabilitation benefits for individual recipients 1990 2000, in FIM million Vuosi År Year Kaikkiaan Inalles Total Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutusraha Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Yhteensä Sammanlagt Total Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering för handikappade Vocational rehabilitation of persons with impaired work capacity Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering för gravt handikappade Medical rehabilitation of the severely disabled Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering Other vocational and medical rehabilitation Yhteensä Sammanlagt Total Maksettu Kelan kuntoutujille Betalt till FPArehabklienter Paid to SII rehabilitation beneficiaries 1990 454,5 454,5..... 1991 604,1 542,6... 61,5 61,0 1992 802,8 526,3 92,3 138,2 295,8 276,5 272,2 1993 922,0 617,6 99,7 207,8 310,2 304,4 299,8 1994 964,4 667,4 90,6 240,3 336,5 297,0 291,5 1995 999,9 722,6 96,3 269,7 356,6 277,3 266,9 1996 995,4 752,1 112,3 293,9 346,0 243,3 229,1 1997 1 034,6 804,9 133,7 313,9 357,2 229,7 213,6 1998 1 100,4 891,9 142,8 346,2 402,9 208,4 191,1 1999 1 218,3 1 001,5 152,9 384,5 464,2 216,8 196,5 2000 1 305,0 1 076,2 168,4 428,6 479,2 228,9 196,4 Kuvio 37. Figur 37. Chart 37. Milj. mk Milj mk FIM million 1200 Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet 1980 2000, milj. mk (vuoden 2000 rahana) Individuella rehabiliteringsförmåner 1980 2000, milj mk (2000 års penningvärde) Expenditure on individual rehabilitation benefits, 1980 2000 (in FIM million at 2000 prices) 2000 Milj. mk Milj mk FIM million 1000 800 Kuntoutusrahat Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowances Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services provision 228,9 1076,2 600 400 200 Yhteensä Sammanlagt Total Ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering Vocational rehabilitation Lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering Medical rehabilitation Tutkimukset Undersökningar Examinations 136,2 874,7 65,3 1305,0 1980 1985 1990 1995 2000 Huom. Anm N.B. Lähde: Källa: Kuntoutusajan toimeentuloturva sisältyy lokakuuhun 1991 saakka kuntoutuksen kustannuksiin. Utkomstbidrag för rehabiliteringstid ingår irehabiliteringskostnaderna fram till oktober 1991. Expenditure on income maintenance during rehabilitation is up to October 1991 included in Rehabilitation services provision. Kelan tilastot. FPAs statistik.

176 KELAN KUNTOUTUSETUUDET 90. Kuntoutujat 1990 2000 Rehabiliteringsklienter 1990 2000 Rehabilitation beneficiaries, 1990 2000 Vuosi År Year Kuntoutujat kaikkiaan Rehabiliteringsklienter inalles Total Kuntoutusta saaneet Antal som fått rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutusrahaa saaneet Antal som fått rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Yhteensä Sammanlagt Total Kuntoutuspalvelut Kelalta FPA-rehabtjänster In respect of SIIprovided services Kuntoutuspalvelut muualta Andra rehabtjänster In respect of services provided by a third party Ei ole saanut kuntoutuspalveluja Ej rehabtjänster No rehabilitation services provided 1990 39 737 39 737... 1991 46 931 46 687 13 500 13 238 264. 1992 53 949 51 266 30 836 28 918 2014. 1993 59 155 56 093 33 194 31 270 2036. 1994 63 520 60 046 35 549 33 418 2251. 1995 69 373 62 770 39 537 34 566 5125. 1996 73 861 64 773 42 035 34 258 7 953. 1997 78 437 67 604 45 372 35 967 9 589. 1998 86 002 73 715 49 816 39 027 11 003. 1999 94 524 81 211 53 935 42 557 11 401 204 2000 96 044 82 483 53 470 41 650 11 270 786 Huom. Kuntoutusrahaa alettiin maksaa 1.10.1991 alkaen. Anm Rehabiliteringspenningar började betalas 1.10.1991. N.B. The rehabilitation allowance has been available since 1 October 1991. 91. Kelan kuntoutujien kuntoutusetuudet 1985 2000 FPA-rehabklienternas rehabiliteringsförmåner 1985 2000 Rehabilitation benefits awarded to persons undergoing rehabilitation, 1985 2000 Vuosi År Year Kuntoutusta saaneet Rehabklienter Beneficiaries Lukumäärä Antal Total Promillea väestöstä av befolkningen of population Toimenpiteet Åtgärder Measures Kuntoutusetuudet (kuntoutus ja kuntoutusraha), milj. mk Rehabiliteringsförmåner (rehabilitering och rehabiliteringspenning), milj mk Rehabilitation benefits (services and rehabilitation allowance), FIM million Yhteensä Sammanlagt Total Ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering Vocational rehabilitation Lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering Medical rehabilitation Tutkimukset Undersökningar Examinations Etuudet kuntoutusta saanutta kohti, mk (2000 rahana) Förmåner per klient, mk (2000 års värde) Benefit expenditure per rehabilitee, FIM (at 2000 prices) 1985 27 286 5,6 39 847 187,2 71,6 106,6 9,0 10 501 1986 31 644 6,4 45 832 235,0 83,9 140,9 10,2 10 975 1987 34 422 7,0 49 318 273,3 100,2 162,2 10,9 11 321 1988 34 713 7,0 42 343 321,7 133,1 175,1 13,5 12 596 1989 34 747 7,0 41 196 358,7 150,9 192,5 15,3 13 161 1990 39 737 8,0 47 024 454,5 175,8 258,9 19,8 13 748 1991 46 687 9,3 54 788 603,6 190,5 388,1 25,0 14 932 1992 51 266 10,1 63 059 798,4 261,2 488,6 47,6 17 521 1993 56 093 11,0 74 645 917,5 299,3 576,3 41,8 18 025 1994 60 046 11,8 80 688 958,9 283,4 640,5 33,6 17 407 1995 62 770 12,3 84 789 989,4 260,0 691,7 36,0 17 024 1996 64 773 12,6 88 935 981,3 242,9 702,1 34,7 16 255 1997 67 604 13,1 92 108 1018,4 243,6 733,3 41,5 15 969 1998 73 715 14,3 102 090 1 083,1 223,5 810,9 48,7 15 368 1999 81 211 15,7 112 392 1 198,0 234,9 893,9 69,2 15 254 2000 82 483 15,9 116 450 1 272,5 244,4 956,8 71,3 15 428 Huom. Hoito Reumasäätiön sairaalassa sisältyy lukuihin 1.7.1991 alkaen. Anm Vård på Reumastiftelsens sjukhus ingår i talen fr o m 1.7.1991. N.B. Treatment at the Rheumatism Foundation hospital is included in the figures as from 1 July 1991.

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 177 Kuvio 38. Figur 38. Chart 38. Kuntoutusta saaneiden kuntoutusetuudet saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Rehabiliteringsförmåner efter klienternas ålder och kön 2000 Rehabilitation benefits by age and sex of client, 2000 Miehet Män Males Ikä Ålder Age Naiset Kvinnor Females 65 55 64 45 54 35 44 25 34 16 24 15 Milj. mk 150 Milj mk FIM million 100 Tutkimukset Undersökningar Examinations 50 Lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering Medical rehabilitation 50 100 150 200 250 Ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering Vocational rehabilitation Milj. mk Milj mk FIM million Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. 92. Kuntoutusratkaisut iän ja sukupuolen mukaan 2000 Rehabiliteringsavgöranden efter ålder och kön 2000 Decisions concerning rehabilitation services provision, by age and sex of client, 2000 Sukupuoli ja ikäryhmä Kön och åldersgrupp Sex and age group Ratkaisuja Avgöranden Decisions Hylkäys-% Avslags-% Denial rate, % Yhteensä Sammanlagt Total Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering för handikappade Vocational rehabilitation of persons with impaired work capacity Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering för gravt handikappade Medical rehabilitation of the severely disabled Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering Other vocational and medical rehabilitation Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering för handikappade Vocational rehabilitation of persons with impaired work capacity Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering för gravt handikappade Medical rehabilitation of the severely disabled Muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus Annan yrkesinriktad och medicinsk rehabilitering Other vocational and medical rehabilitation Kaikki Samtliga Total... 94 200 13 953 31 637 48 610 17,2 4,6 17,6 Miehet Män Males... 41 189 6 063 17 129 17 997 17,1 4,6 17,4 Naiset Kvinnor Females... 53 011 7 890 14 508 30 613 17,3 4,6 17,8 0 15... 15 576 85 14 010 1 481 18,8 4,5 1,4 16 34... 13 945 3 749 4 517 5 679 21,0 4,9 11,3 35 44... 14 214 2 556 2 882 8 776 21,1 4,2 15,1 45 54... 29 348 5 398 4 882 19 068 13,9 4,3 16,0 55 64... 16 563 2 160 5 076 9 327 14,2 4,2 22,1 65... 4 554 5 270 4 279 20,0 19,6 34,2

178 KELAN KUNTOUTUSETUUDET 93. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet kuntoutujan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Individuella rehabiliteringsförmåner efter klienternas ålder och kön 2000 Rehabilitation benefits for individual recipients, by age and sex of recipient, 2000 Ikäryhmä ja sukupuoli Åldersgrupp och kön Age group and sex Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutujat Rehabiliteringsklienter Beneficiaries Lukumäärä Antal Total Promillea samanikäisestä väestöstä av befolkningen i samma ålder of population of corresponding age Kustannukset Kostnader Expenditure Milj. mk Milj mk FIM million Samanikäistä asukasta kohti, mk Per invånare i samma ålder, mk Per capita within age group, FIM Kuntoutusraha Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Kuntoutujat 1 ) Antal klienter 1 ) No. of beneficiaries 1 ) Päivät Dagar Days Yhteensä, 1000 kpl Sammanlagt, 1000 st Total (Thousands) Kuntoutujaa kohti Per klient Per beneficiary Mk/pv Mk/dag FIM/day Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga Total... 82 483 15,9 1 076,2 207,6 53 470 1 371,7 26 166,9 0 15... 8 670 8,7 178,7 178,6.... 16 24... 5 701 9,6 62,4 104,9 2 902 493,8 170 70,9 25 34... 6 376 9,8 78,1 119,6 3 198 222,8 70 155,8 35 44... 13 456 17,7 161,7 212,4 11 825 238,5 20 219,7 45 54... 29 593 35,7 350,1 422,9 25 508 307,8 12 256,0 55 64... 15 527 27,3 208,5 367,2 10 037 108,9 11 257,0 65... 3 160 4,1 36,5 46,9.... Miehet Män Males Kaikki Samtliga Total... 34 344 13,6 472,5 186,6 20 000 637,5 32 161,9 0 15... 5 293 10,4 103,4 202,4.... 16 24... 2 671 8,8 28,2 92,9 1 643 281,7 171 70,3 25 34... 2 590 7,8 33,9 101,4 1 491 102,3 69 172,1 35 44... 5 396 13,9 69,0 178,3 4 660 104,7 23 233,1 45 54... 11 240 26,9 136,8 327,2 8 800 112,2 13 274,5 55 64... 6 044 21,8 88,3 318,1 3 406 36,7 11 288,9 65... 1 110 3,7 12,9 42,9.... Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga Total... 48 139 18,1 603,7 227,5 33 470 734,2 22 171,2 0 15... 3 377 6,9 75,3 153,8.... 16 24... 3 030 10,4 34,2 117,5 1 259 212,1 168 71,7 25 34... 3 786 11,8 44,3 138,6 1 707 120,5 71 142,8 35 44... 8 060 21,5 92,7 247,6 7 165 133,8 19 209,2 45 54... 18 353 44,8 213,4 520,3 16 708 195,6 12 245,4 55 64... 9 483 32,7 120,2 414,2 6 631 72,3 11 240,8 65... 2 050 4,3 23,6 49,4.... 1 ) Kuntoutusrahaa sai 746 vajaakuntoista nuorta (16 17 v) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi ja 53 henkilöä oppisopimuskoulutuksen perusteella. Em. henkilöt sisältyvät sarakkeen lukuihin. Rehabiliteringspenning fick 746 handikappade i åldern 16 17 år för undvikande av invaliditetspensionering och 53 personer på basis av läroavtalsutbildning. Dessa personer ingår i talen i kolumnen. Rehabilitation allowance was paid to 746 functionally impaired young persons aged 16 17 in order to prevent their retirement on a disability pension and to 53 persons on the basis of an apprenticeship agreement. Both groups are included in this column s figures.

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 179 94. Kuntoutuksen palveluyksikön asiakastoiminta 1993 2000 Klientverksamheten vid rehabiliteringsserviceenheten 1993 2000 Customer service activity of the SII Rehabilitation Services Unit, 1993 2000 Vuosi År Year Asiakkaita Klienter Customers Yhteensä Sammanlagt Total Kelan yksilökohtainen kuntoutus Individuell FPA-rehabilitering SII rehabilitation benefits for individual recipients Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus 1 ) Yrkesinriktad rehabilitering för handikappade 1 ) Vocational rehabilitation of persons with impaired work capacity 1 ) Muu kuntoutus 1 ) Annan rehabilitering 1 ) Other rehabilitation 1 ) Työkykytutkimukset 2 ) kehitysyksikön Kelan tutkimusja Bedömning hankkeet av arbetsförmågan 2 ) forsknings- och Projekt vid FPAs Examinations utvecklingsenhet of individual SII Research and work capacity 2 ) Development Centre projects Muut Övriga Other Tutkimuspäiviä Undersökningsdagar Examination days 1993 4002 1127 561 276 1930 108 20 712 1994 4469 1217 705 347 2070 130 29 214 1995 4329 1360 1059 426 1278 206 33 019 1996 4 690 1 640 1 158 335 1 391 166 34 068 1997 4 828 2 037 1 318 353 969 151 38 320 1998 3 977 2 013 1 495 364. 105 37 962 1999 4 095 2 169 1 521 398. 7 42 446 2000 3 782 2 113 1 352 347. 38 416 1 ) Sisältyvät myös muihin Kelan yksilökohtaista kuntoutusta koskeviin tilastoihin. Ingår även i annan statistik över individuell rehabilitering som ordnas av FPA. Included also in other statistics on the provision of rehabilitation benefits to individual recipients. 2 ) Sairausvakuutuslain 31 :n ja kansaneläkelain 36 :n mukaiset tutkimukset. Undersökningar i enlighet med 31 sjukförsäkringslagen och 36 folkpensionslagen. Under Section 31 of the Health Insurance Act and Section 36 of the National Pensions Act.

180 KELAN KUNTOUTUSETUUDET 5.2 Kuntoutusetuudet alueittain, sairauksittain ja ammateittain Kuntoutuksen alueittaiset tilastot esitetään vuosikirjassa maakunnittain kuntoutujan kotikunnan mukaan. Kuntoutujan sairaudella tarkoitetaan kuntoutus- tai kuntoutusrahahakemuksen perusteena olevaa sairautta. Tieto sairaudesta saadaan niistä henkilöistä, jotka ovat saaneet Kelan järjestämiä kuntoutuspalveluja, nuoren kuntoutusrahaa (vajaakuntoiset 16 17- vuotiaat) tai kuntoutusrahaa oppisopimuskoulutuksen ajalta. Sairausdiagnoosit merkitään kansainvälisen tautiluokituksen 10. laitoksen (ICD-10) mukaisesti. Kuntoutujan ammatiksi merkitään hänen viimeinen pääasiallinen ammattinsa. Tieto ammatista tallennetaan 16 vuotta täyttäneistä kuntoutujista, jotka saavat kuntoutuspalvelut Kelalta. Kelan käyttämä ammattiluokitus perustuu pohjoismaiseen ammattiluokitteluun, jota on jonkin verran Kelassa täydennetty. Ammattiluokitusta ja ammattikäsitettä on selostettu tarkemmin eläkkeiden yhteydessä (s. 107). Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot (sarja T13). 5.2 Rehabiliteringsförmåner region-, sjukdoms- och yrkesvis Den regionala rehabiliteringsstatistiken presenteras landskapsvis enligt klientens hemkommun. Med sjukdom avses den sjukdom som föranlett ansökan om rehabilitering eller rehabiliteringspenning. Sjukdomsuppgifter fås om klienter som fått rehabilitering genom FPA, rehabiliteringspenning för unga (handikappade 16 17-åringar) eller rehabiliteringspenning för läroavtalsutbildning. Sjukdomsdiagnoserna anges enligt den internationella sjukdomsklassifikationen, upplaga 10 (ICD-10). Som yrke anges klientens senaste huvudsakliga yrke. Yrkesdata finns lagrade för alla rehabiliteringsklienter över 16 år som får FPA-rehabilitering. Den yrkesklassificering som FPA använder grundar sig på den nordiska yrkesklassificeringen, som i någon mån kompletterats av FPA. För yrkesklassificeringen och yrkesbegreppet redogörs närmare i samband med pensionerna (sid 107). Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen kuntoutustilastot (FPAs rehabiliteringsstatistik), serie T13. Kuvio 39. Figur 39. Chart 39. Kuntoutusetuudet maakunnittain 2000 Rehabiliteringsförmåner landskapsvis 2000 Rehabilitation benefits by region, 2000 Kuntoutusta saaneet, promillea väestöstä 16,9 Kuntoutusetuudet asukasta kohti, mk 325 Rehabklienter i promille av befolkningen Rehabförmåner per invånare, mk Rehabilitation clients as a of population 15,3 Per-capita expenditure on rehabilitation benefits (FIM) 304 20,5 367 17,1 19,2 18,5 17,9 20,2 17,1 302 265 278 276 315 273 7,0 15,2 17,4 15,0 15,9 15,9 15,1 15,5 15,3 14,4 12,2 143 234 232 269 214 266 241 237 236 217 182 Lähde: Källa: Taulukko 95. Tabell 95. Huom. Anm Maakuntajako, ks. kartta liiteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12.

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 181 95. Yksilökohtaiset kuntoutusetuudet maakunnittain 2000 Individuella rehabiliteringsförmåner landskapsvis 2000 Rehabilitation benefits for individual recipients, by region, 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Kuntoutusta saaneet Klienter som fått rehabilitering Rehabilitation services provision Kuntoutusrahaa saaneet Klienter som fått rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Kuntoutusetuudet Rehabiliteringsförmåner Rehabilitation benefits total Lukumäärä Antal Total recipients Promillea väestöstä av befolkningen of population Lukumäärä Antal Total recipients Promillea 16 64-vuotiaista av 16 64- åringar of population aged 16 64 Milj. mk Milj mk FIM million Asukasta kohti, mk Per invånare, mk Per capita (FIM) Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland. Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland. Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne-Tavastland.. Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten Pohjanmaa Österbotten... Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... 82 483 15,9 53 470 15,7 1 305,0 251,7 18 859 14,4 11 648 12,9 282,7 216,5 1 098 12,2 619 10,7 16,3 181,6 6 854 15,3 3 724 12,7 107,7 240,7 3 618 15,2 2 646 17,3 55,5 233,6 2 492 15,1 1 625 15,4 39,2 237,0 6 733 15,0 5 025 17,0 104,6 232,4 3 140 15,9 1 603 12,4 42,4 214,4 2 916 15,5 2 005 16,5 44,2 235,7 2 176 15,9 1 484 16,7 36,6 266,3 2 913 17,4 1 682 15,9 45,1 269,3 5 109 20,2 3 273 20,2 79,5 315,1 2 939 17,1 1 863 16,9 46,8 272,7 4 674 17,9 3 089 18,2 72,0 275,5 3 767 19,2 2 674 21,9 54,3 277,7 2 963 17,1 1 973 18,1 46,0 265,4 1 317 18,5 1 005 22,3 21,5 301,9 5 575 15,3 4 193 17,8 110,9 303,5 1 842 20,5 1 207 21,0 32,9 365,8 3 241 16,9 2 028 16,2 62,4 325,3 180 7,0 76 4,6 3,7 143,1 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Huom. Ulkomailla asuvia koskevat tiedot eivät sisälly maakunnittaiseen erittelyyn. Anm Uppgifter rörande utomlands bosatta ingår inte i specifikationen. N.B. The analysis by region does not include beneficiaries living abroad or their payments.

182 KELAN KUNTOUTUSETUUDET 96. Kuntoutusta saaneet sairauden ja iän mukaan 2000 Rehabiliteringsklienter efter sjukdom och ålder 2000 Recipients of rehabilitation services, by disease and age, 2000 Sairausryhmä Sjukdomsgrupp Disease group 1 ) Kaikki Samtliga All ages 0 15- vuotiaat 0 15 år Age 0 15 16 24- vuotiaat 16 24 år Age 16 24 25 44- vuotiaat 25 44 år Age 25 44 45 64- vuotiaat 45 64 år Age 45 64 Yli 64- vuotiaat Över 64 år Age 65 and over Kaikki Samtliga All diseases... IV E00 E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet Endokrina sjukdomar, nutritionsrubbningar och ämnesomsättningssjukdomar... E10 E14 Diabetes... V F00 F99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar... F20 F29 Skitsofrenia, skitsotyyppiset ja harhaluuloisuushäiriöt Schizofreni, schizotypa störningar, vanföreställningssyndrom... F30 F39 Mielialahäiriöt Förstämningssyndrom... F40 F49 Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt Neurotiska, stressrelaterade och somatoforma syndrom... F70 F79 Älyllinen kehitysvammaisuus Psykisk utvecklingsstörning... VI G00 G99 Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet... G35 Pesäkekovettumatauti (MStauti) Multipel skleros... G40, G41 Epilepsia Epilepsi... G80 CP-oireyhtymä Cerebral pares... VII H00 H59 Silmän ja sen apuelinten sairaudet Sjukdomar i ögat och närliggande organ... IX I00 I99 Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukd... X J00 J99 Hengityselinten sairaudet Andningsorganens sjukdomar J45, J46 Astma... XII L00 L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet Hudens och underhudens sjukdomar... L20, L22 Atooppinen ihottuma Atopiskt eksem... L40, L41 Psoriaasi Psoriasis... XIII M00 M99 Tuki- ja liikuntaelinten, sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven... M05, M06, M08 Nivelreuma Reumatoid artrit M15 M19 Nivelrikko Artros... M47 Spondyloosi Spondylos... M50, M51 Nikaman välilevyjen sairaudet Sjukd i mellankotskivorna... M79 Fibromyalgia ja muut pehmytkudossairaudet Fibromyalgi och andra sjukdomstillstånd i mjukvävnaderna... Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases... Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 82 483 8 670 5 701 19 832 45 120 3 160 2 210 159 161 468 1 336 86 1 237 2 70 298 797 70 16 285 3 623 2 537 6 142 3 952 31 699 10 157 436 94 2 6 656 72 674 3 138 2 758 14 3 025 54 520 1 778 671 2 1 688 778 488 317 105 9 363 1 532 954 2 219 4 389 269 1 769 1 23 525 1 171 49 689 242 127 177 140 3 2 041 893 471 429 241 7 825 127 137 239 268 54 4 796 23 38 407 3 597 731 2 147 91 143 401 1 324 188 1 675 85 129 337 1 007 117 633 35 83 252 260 3 202 15 49 99 39 231 4 8 68 150 1 35 939 633 556 8 025 25 497 1 228 3 721 535 320 684 1 888 294 2 273 4 173 1 743 353 2 060 1 5 227 1 714 113 4 660 3 36 1 243 3 316 62 1 448 13 17 339 1 065 14 9 257 2 400 1 018 1 490 3 836 513 1 028 47 74 189 661 57 1 ) Important disease groups listed in the Summary (chapter 12).

KELAN KUNTOUTUSETUUDET 183 Kuvio 40. Figur 40. Chart 40. Kuntoutusta saaneet sukupuolen mukaan eri ikä- ja sairauspääryhmissä 2000, % Rehabiliteringsklienter efter kön iolika ålders- och sjukdomshuvudgrupper 2000, % Male and female recipients of rehabilitation services, by age and important disease group 1 ), 2000 (%) Ikä Ålder Age 65 55 64 Miehet Män Males % 100 80 45 54 60 35 44 40 25 34 24 20 20 40 60 80 100 % Ikä Ålder Age 65 55 64 Naiset Kvinnor Females % 100 80 45 54 60 35 44 25 34 24 40 20 20 40 60 80 100 % XIII Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Sjukdomar i muskuloskeletala systemet och bindväven V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Psykiska sjukdomar och syndrom samt beteendestörningar VI Hermoston sairaudet Sjukdomar i nervsystemet IX Verenkiertoelinten sairaudet Cirkulationsorganens sjukdomar Muut sairaudet Övriga sjukdomar Other diseases 1) Listed in the Summary (chapter 12). Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

184 KELAN KUNTOUTUSETUUDET 97. Kuntoutusta saaneet ammatin ja ammattiaseman mukaan 2000 Rehabiliteringsklienter efter yrke och yrkesställning 2000 Recipients of rehabilitation services, by occupation and position, 2000 Ammatti ja ammattiasema Yrke och yrkesställning Occupation and position Kuntoutusta saaneet (16 v täyttäneet) Rehabiliteringsklienter (som fyllt 16) Beneficiaries (age 16 or over) Kaikki Samtliga Total Ammatillinen kuntoutus Yrkesinriktad rehabilitering Vocational rehabilitation Lääkinnällinen kuntoutus Medicinsk rehabilitering Medical rehabilitation 15 64-vuotias työllinen työvoima 2 ), % Sysselsatt arbetskraft i åldern 15 64 år 2 ), % Economically active population aged 15 64 (%) Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number % Lukumäärä Antal Number % Yhteensä Sammanlagt All beneficiaries... Ammatissa toimineet Yrkesverksamma Total in employment... Maa-, metsä- ja kalatalouden yrittäjät 1 ) Företagare inom lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete 1 ) Self-employed persons in agriculture, forestry and fishing 1 )... Maanviljelijät ja maatalouden emännät 1 ) Lantbrukare och lantbrukshusmödrar 1 ) Farmers and farmers wives 1 )... Muut 1 ) Övriga 1 ) Others 1 )... Muut yrittäjät 1 ) Övriga företagare 1 ) Selfemployed persons in other industries 1 )... Palkansaajat Löntagare Employed persons. Tekn., tiet., lainopill., humanist. ja taiteell. työ Tekn, vetenskapl, juridiskt, humanistiskt el konstnärl arbete Engineering, law, the natural sciences, the humanities... Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hälsovård, socialt arbete Health care, social work... Hallinto- ja toimistotyö Administrativt arbete och kontorsarbete Managerial, administrative and clerical work... Kaupallinen työ Kommersiellt arbete Commerce... Maa- ja metsätalous, kalastusala Lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete Agriculture, forestry and fishing... Kuljetus ja liikenne Transport och kommunikationer Transport and communication... Teoll.työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö, rakennustyö Tillverkning, maskinskötsel, gruvdrift och stenbrytning, byggnadsarbete Manufacturing industries, machinery operation, mining, quarrying and construction... Palvelutyö Servicearbete Services... Muut ammatissa toimineet Övriga yrkesverksamma Other employees... Ammatissa toimimattomat Icke yrkesverksamma Non-employed persons... Perheenemännät Husmödrar Homemakers... Opiskelijat Studerande Students... Muut Övriga Others... Ammattia ei voida luokitella tai tieto puuttuu Oklassificerbart yrke eller uppgift saknas Activities not adequately described or data unavailable... 1 ) Sisältää myös yrittäjäperheen jäsenet. Omfattar även företagarfamiljemedlemmar. Includes family workers. 73 813 12 921 55 312 57 868 100,0 9 933 100,0 42 384 100,0 100,0 2 300 4,0 398 4,0 1 759 4,2 4,1 2 053 3,5 366 3,7 1 568 3,7 3,5 247 0,4 32 0,3 191 0,5 0,6 3 122 5,4 357 3,6 2 315 5,5 9,1 51 022 88,2 9 048 91,1 37 321 88,1 86,8 7 758 13,4 1 166 11,7 6 321 14,9 15,5 10 560 18,2 2 188 22,0 7 894 18,6 12,0 7 948 13,7 1 314 13,2 6 246 14,7 15,6 3 045 5,3 406 4,1 2 254 5,3 9,0 1 222 2,1 197 2,0 803 1,9 1,7 2 589 4,5 440 4,4 1 873 4,4 4,5 10 997 19,0 1 837 18,5 7 381 17,4 19,0 6 903 11,9 1 500 15,1 4 549 10,7 9,4 1 424 2,5 130 1,3 989 2,3 0,2 13 907 2 714 11 316 419 29 351 6 473 2 429 4 308 7 015 256 6 657 2 038 274 1 612 2 ) Lähde: Työvoimatutkimus 2000, Tilastokeskus Källa: Arbetskraftsundersökningen 2000, Statistikcentralen

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 185 6 Kelan työttömyysturvaetuudet FPAs arbetslöshetsförmåner 6.1 Työttömien yleinen perusturva Työttömien toimeentulo pyritään turvaamaan pääasiassa työttömyyspäivärahalla, työmarkkinatuella ja työttömyyseläkkeellä (käsitellään eläketurvan yhteydessä). Työttömyyspäivärahaa maksetaan peruspäivärahana tai ansiosidonnaisena päivärahana. Kela huolehtii työttömyysturvan peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta. Työvuorottelun mahdollistavia vuorottelukorvauksia maksavat sekä työttömyyskassat että Kela. Lisäksi pitkään työttömänä olleen henkilön työllistämisen tukemiseksi Kela maksaa työmarkkinatukea työnantajalle joko sellaisenaan tai yhdistettynä työvoimaviranomaisen maksamaan työllistämistukeen (nk. yhdistelmätuki). Työttömyysajan peruspäivärahasta säädetään työttömyysturvalaissa. Lain piiriin kuuluvat Suomessa asuvat henkilöt (myös Suomessa työskentelevät EU/ETAmaiden kansalaiset). Lisäksi työttömyysturvaa koskevia määräyksiä sisältyy osaan Suomen solmimista sosiaaliturvasopimuksista. EY-säännösten perusteella muusta jäsenmaasta työtä hakeva työtön säilyttää oikeuden lähtömaan työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuesta on oma lakinsa. Tukeen ovat oikeutettuja pelkästään Suomessa asuvat henkilöt. Vuorottelukorvauksesta säädetään vuorotteluvapaakokeilua koskevassa laissa. Yhdistelmätuen työmarkkinatuesta säädetään työmarkkinatukilaissa sekä työllisyyslaissa ja -asetuksessa. Erilaisin aktivointitoimin on viime vuosina pyritty parantamaan työttömien työllistymistä ja tehostamaan työhön hakeutumista. Niihin tähtää 1.9.2001 toteutuva laki kuntouttavasta työtoiminnasta, joka velvoittaa työvoimatoimiston ja kunnan yhdessä työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön kanssa laatimaan viimeksi mainitulle aktivointisuunnitelman. Yhtenä suunnitelman toimenpiteenä voi olla kuntouttava työtoiminta (kunnalla järjestämisvelvollisuus). Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan työmarkkinatuen saajalle työmarkkinatuen lisäksi ylläpitokorvausta työtoimintaan osallistumispäiviltä ja toimeentulotuen saajalle toimeentulotuen lisäksi toimintarahaa. 6.1 Allmän grundtrygghet för arbetslösa Utkomstskyddet för arbetslösa tryggas främst genom arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd och arbetslöshetspension (behandlas i samband med pensionsskyddet). Arbetslöshetsdagpenningen består i grunddagpenning eller inkomstrelaterad dagpenning. FPA har hand om grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet. Alterneringsersättning som möjliggör arbetsalternering utges av arbetslöshetskassorna och FPA.Vidare betalar FPA arbetsmarknadsstöd till arbetsgivaren i syfte att främja sysselsättningen av långtidsarbetslösa. Stödet utges antingen separat eller kombinerat med sysselsättningsstöd från arbetskraftsmyndigheterna (sammansatt stöd). Angående grunddagpenning stadgas i lagen om utkomstskydd för arbetslösa (UAL). Lagen omfattar alla som bor i Finland (även EU/EES-medborgare som arbetar i Finland). Bestämmelser om arbetslöshetsskydd ingår i en del av de trygghetskonventioner som Finland har ingått. Enligt EG-bestämmelserna behåller en arbetslös som söker arbete i ett annat medlemsland rätten till utreselandets arbetslöshetsdagpenning i tre månader. Det finns en särskild lag om arbetsmarknadsstöd. Bara i Finland bosatta personer har rätt till stödet. Om alterneringsersättning stadgas i lagen om försök med alterneringsledighet. Om det arbetsmarknadsstöd som ingår i det sammansatta stödet stadgas i lagen om arbetsmarknadsstöd och i sysselsättningslagen och -förordningen. Genom olika slags aktiveringsåtgärder har man under de senaste åren försökt förbättra sysselsättningen för arbetslösa och deras möjligheter att söka sig ut på arbetsmarknaden. Så skall t ex arbetskraftsbyrån och kommunen enligt en lag om arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte (i kraft 1.9.2001) utarbeta en aktiveringsplan tillsammans med den som får arbetsmarknadsstöd eller utkomststöd. Planen kan inkludera arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte (anordnas av kommunen). För den tid arbetsverksamheten varar betalas till den som får arbetsmarknadsstöd även en ersättning för uppehälle för de dagar denne deltagit i arbetsverksamheten och till den som får ut-

186 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET Työllistymistä kannustetaan myös 1.1.2001 käyttöön otetulla järjestelyllä, jossa henkilölle tämän ottaessa vastaan työpaikan työssäkäyntialueensa ulkopuolelta maksetaan matka-avustuksena täysimääräistä työmarkkinatukea enintään kahden kuukauden ajalta. Työttömyysturvan kehitystä selostetaan liitteessä 4 ja vuoden 2000 aikana voimaan tulleita lainmuutoksia liitteessä 8. komststöd även en sysselsättningspenning. Sysselsättningen främjas vidare genom ett arrangemang som togs i bruk 1.1.2001, där den som tar emot ett arbete utanför sin pendlingsregion kan få fullt arbetsmarknadsstöd i form av resebidrag för en tid av högst två månader. Utvecklingen av arbetslöshetsskyddet refereras i bilaga 4 och de lagändringar som trätt i kraft under 2000 i bilaga 8. Peruspäiväraha Oikeus peruspäivärahaan. Työttömyysturvan peruspäivärahaan on oikeus työvoimatoimistoon ilmoittautuneella 17 64-vuotiaalla kokoaikatyötä hakevalla työttömällä, joka täyttää työssäoloehdon. Lisäksi edellytetään, että henkilö on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Työssäoloehto täyttyy palkansaajalla, kun hän on viimeisten 2 vuoden aikana ollut työssä vähintään 10 kk. Työajan edellytetään olleen kunakin viikkona vähintään 18 tuntia ja työstä maksetun palkan työehtosopimuksen mukaisen. Jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan edellytetään olleen vähintään peruspäivärahan 40-kertaisen määrän (4 880 mk/kk 2000). Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea kolmasosa sellaisen henkilön työajasta, jonka palkkauskustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkinatukea, kuitenkin enintään 16 kalenteriviikkoa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on toiminut yrittäjänä vähintään 2 vuotta työttömyyttä edeltäneen 4 vuoden aikana ja yritystoiminta on ollut riittävän laajaa. Työskentelykaudet muista EU/ETA-maista voidaan hyväksyä myös työssäoloehtoon, mutta yleensä vasta sen jälkeen, kun henkilö on työskennellyt Suomessa vähintään 4 viikkoa. Työttömyysturvan peruspäivärahaa maksetaan työttömyyskassaan kuulumattomalle työssäoloehdon täyttävälle työttömälle työnhakijalle. Sitä maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. 500 päivän enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta, kun henkilö on täyttänyt uudelleen työssäoloehdon eli ollut työssä palkansaajana vähintään 10 kuukautta 2 vuoden sisällä (ns. paluuehto). Työttömälle, joka on täyttänyt 57 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan peruspäivärahaa 60 vuoden ikään saakka (ns. lisäpäiväoikeus). Tämän jälkeen hän on voinut hakea työttömyyseläkettä. Jos kuitenkin henkilö saa päivärahaa 60 v täyttäessään, päivärahan maksamista jatketaan, kunnes enimmäisaika täyttyy. Grunddagpenning Rätt till grunddagpenning. Berättigad till UAL-grunddagpenning är en 17 64-årig arbetslös som anmält sig hos arbetskraftsbyrån, söker heltidsarbete, uppfyller arbetsvillkoret, är arbetsför och står till arbetsmarknadens förfogande. För löntagare uppfylls arbetsvillkoret då de mot lön enligt kollektivavtal eller, om kollektivavtal saknas för branschen, mot lön för heltidsarbete som motsvarar minst 40 grunddagpenningar (4 880 mk/mån 2000) arbetat minst 18 timmar per vecka i minst 10 månader under de senaste 2 åren. Till arbetsvillkoret kan hänföras en tredjedel av arbetstiden för en person vars arbetsgivare fått arbetsmarknadsstöd för lönekostnaderna, dock högst 16 kalenderveckor. Företagare uppfyller arbetsvillkoret om de under de 4 åren närmast före arbetslösheten minst 2 år bedrivit företagarverksamhet i tillräcklig omfattning. Också arbete i andra EU/EES-länder kan godkännas för arbetsvillkoret, men i regel först sedan personen arbetat i Finland minst 4 veckor. Grunddagpenningen beviljas arbetslösa arbetssökande som uppfyller arbetsvillkoret och inte hör till en arbetslöshetskassa. Den betalas för högst 500 arbetslöshetsdagar. Maximitiden börjar räknas på nytt när en person uppfyllt arbetsvillkoret på nytt, d v s har haft lönearbete minst 10 månader under en period av två år. Den som fyllt 57 år innan maximitiden uppnåtts får grunddagpenning fram till 60 års ålder (s k rätt till tillläggsdagar) och kan därefter söka arbetslöshetspension. Om en person har grunddagpenning när han fyller 60 år fortsätts utbetalningen till maximitidens slut.

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 187 Kaavio 2. Schema 2. Oikeus työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen 31.12.2000 Rätt till arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd 31.12.2000 Työnhakija täyttää työssäoloehdon Arbetssökande som uppfyller arbetsvillkoret Kassan jäsen Kassamedlemmar Ei kassan jäsen Icke-medlemmar Ansiopäiväraha 500 pv Inkomstrelaterad dagpenning 500 d Omavastuuaika 7 pv Självrisktid 7 d Peruspäiväraha 500 pv Grunddagpenning 500 d Työmarkkinatuki (rajoittamaton aika) Arbetsmarknadsstöd (obegränsad tid) Ei tarveharkintaa 180 pv Ej behovsprövat 180 d Tarveharkinta Behovsprövat Työmarkkinatuki (rajoittamaton aika) Arbetsmarknadsstöd (obegränsad tid) Ei tarveharkintaa 180 pv Ej behovsprövat 180 d Tarveharkinta Behovsprövat Omavastuuaika 7 pv Självrisktid 7 d Työnhakija ei täytä työssäoloehtoa Arbetssökande som inte uppfyller arbetsvillkoret Ammattiin vastavalmistunut Nyutbildade Työmarkkinatuki (rajoittamaton aika) Arbetsmarknadsstöd (obegränsad tid) Tarveharkinta Behovsprövat Omavastuuaika 5 pv Självrisktid 5 d Muut 1 ) Övriga 1 ) Työmarkkinatuki (rajoittamaton aika) Arbetsmarknadsstöd (obegränsad tid) Tarveharkinta Behovsprövat Odotusaika 5 kk Väntetid 5 mån Omavastuuaika 5 pv Självrisktid 5 d 1) 17 24-vuotiailta vaaditaan erityisedellytyksiä. Särskilda villkor för 17 24-åringar. Peruspäivärahaa maksetaan siitä alkaen, kun työtön on ollut työvoimatoimistossa työnhakijana yhteensä 7 työpäivää. Omavastuuaika lasketaan vain kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Päivärahaa ei makseta ajalta, jonka työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus kattaa tai jolta hänellä on oikeus saada vuosiloma-ajan palkkaa. Työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa johtaa peruspäivärahan menettämiseen. Karenssin pituus vaihtelee tilanteittain. Peruspäiväraha (kuten työmarkkinatukikin) voidaan eräissä tapauksissa maksaa kunnalle. Tällöin kunta on maksanut työttömälle ennakkona toimeentulotukea odotettavissa olevaa työttömyyspäivärahaa vastaan. Grunddagpenning betalas från det man varit anmäld som arbetssökande hos en arbetskraftsbyrå i sammanlagt 7 arbetsdagar. Självrisken beräknas bara en gång per 500-dagarstid. Dagpenning betalas inte för tid för vilken den vars anställning upphör får semesterersättning eller för vilken han har rätt till semesterlön. Den som avvisar arbete eller utbildning kan gå miste om sin grunddagpenning. Karensens längd varierar från fall till fall. Grunddagpenning (liksom arbetsmarknadsstöd) kan utges till kommunen i sådana fall, där kommunen gett den arbetslösa utkomststöd i förskott mot emotsedd arbetslöshetsdagpenning.

188 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET Peruspäivärahan suuruus. Peruspäivärahan täysi määrä oli vuoden 2000 lopussa 122 mk päivältä. Päivärahaa nostaa huollettavien lasten määrä. Lapsikorotus oli vuoden 2000 lopussa yhdestä lapsesta 24 mk, kahdesta 35 mk ja useammasta lapsesta yhteensä 46 mk päivää kohti. Päivärahaa maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Peruspäivärahaan ei sovelleta tarveharkintaa. Peruspäivärahaa voivat pienentää omat työtulot ja osa omista sosiaalietuuksista (useissa tapauksissa myös puolison saama lasten kotihoidon tuki). Sosiaalietuuden määrä vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Osa-aikatyötä, lomautuksen takia lyhennettyä työaikaa tai lyhytaikaista kokoaikatyötä tekevien työttömien palkka ja peruspäiväraha yhteensovitetaan. Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Työttömyysturvan peruspäiväraha on veronalaista tuloa. Peruspäivärahaa ja siihen liittyviä lapsikorotuksia tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Grunddagpenningens storlek. Full grunddagpenning uppgick till 122 mk i slutet av år 2000. Beloppet stiger om den arbetslösa har barn att försörja. I slutet av 2000 var förhöjningen för ett barn 24 mk, för två barn 35 mk och för flera barn sammanlagt 46 mk per dag. Dagpenningen utges för högst fem dagar per vecka. På grunddagpenning tillämpas ingen behovsprövning. Bara ens egna arbetsinkomster och en del av ens egna sociala förmåner (samt i många fall makens hemvårdsstöd för barn) kan minska grunddagpenningen. Det fulla dagpenningbeloppet minskas med den sociala förmånens belopp. Lön och grunddagpenning till arbetslösa med deltidsarbete, förkortad arbetstid p g a permittering eller kortvarigt heltidsarbete samordnas. Jämkad dagpenning betalas för högst 36 månader. Grunddagpenningen för arbetslösa är skattepliktig inkomst. Grunddagpenningen jämte barnförhöjning justeras årligen enligt ändringen i levnadskostnadsindexet. Työmarkkinatuki Työmarkkinatuen tarkoituksena on toimeentulon turvaamisen ohella edistää työmarkkinoille palaamisen edellytyksiä työvoimapoliittisin toimenpitein. Oikeus työmarkkinatukeen. Työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka on saanut perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan (500 pv) tai joka ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa. Tuen saaminen edellyttää myös taloudellisen tuen tarvetta. Työmarkkinatukea saa 17 64-vuotias työvoimatoimistoon ilmoittautunut kokoaikatyötä hakeva työtön, joka on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Nuorten oikeutta työmarkkinatukeen on kuitenkin rajoitettu. Työmarkkinatukea voi saada 17-vuotias, jolla on ammatillinen koulutus tai joka osallistuu työvoimapoliittiseen koulutukseen, työharjoitteluun, työkokeiluun tai työhallinnon järjestämään kuntoutukseen (ns. työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen) sekä 18 24-vuotias, jolla on ammatillinen koulutus tai joka osallistuu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen tai joka ei ole kieltäytynyt tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai joka ei ole kieltäytynyt hänelle soveltuvasta ammatillisesta koulutuksesta, keskeyttänyt täl- Arbetsmarknadsstöd Syftet med arbetsmarknadsstödet är, frånsett att trygga utkomsten, att med arbetskraftspolitiska åtgärder främja de arbetslösas möjligheter att återvända till arbetsmarknaden. Rätt till arbetsmarknadsstöd. Rätt till stöd har den som är arbetslös och har fått grunddagpenning eller inkomstrelaterad dagpenning för maximitiden (500 d) eller saknar rätt till arbetslöshetsdagpenning då arbetsvillkoret inte är uppfyllt. Därtill förutsätts behov av ekonomiskt stöd. Arbetsmarknadsstöd beviljas en arbetslös 17 64- åring som anmält sig hos arbetskraftsbyrån, söker heltidsarbete, är arbetsför och står till arbetsmarknadens förfogande. Unga personers rätt till stödet har dock begränsats. Det kan beviljas 17-åringar som är yrkesutbildade eller som deltar i arbetskraftspolitisk utbildning, arbetspraktik, arbetsprövning eller av arbetsförvaltningen ordnad rehabilitering (s k arbetskraftspolitiska åtgärder) samt 18 24-åringar som är yrkesutbildade eller som deltar i en arbetskraftspolitisk åtgärd eller som inte avvisat erbjudet arbete eller arbetskraftspolitiska åtgärder eller som inte avvisat, avbrutit eller underlåtit att söka lämplig yrkesutbildning. (Utkomsten under

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 189 laista koulutusta tai jättänyt hakeutumatta tällaiseen koulutukseen. (Ammatillisen koulutuksen ajalta toimeentulo turvataan muilla etuuksilla kuin työmarkkinatuella, pääasiassa opintotuella.) Henkilöllä, jonka työllistämiseksi tuki maksetaan työnantajalle, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Työmarkkinatukea maksetaan siitä alkaen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana yhteensä 5 työpäivää (omavastuuaika). Työttömyyspäivärahalta työmarkkinatuelle siirryttäessä työttömälle ei aseteta uutta omavastuuaikaa, jos hän on ollut yhdenjaksoisesti työttömänä siirtyessään suoraan työmarkkinatuelle työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täytyttyä. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevalla on 5 kk:n pituinen odotusaika, jolloin työmarkkinatukea ei makseta. Ammattiin valmistuneella ei odotusaikaa ole. Tukea maksetaan kuitenkin omavastuu- ja odotusajalta, jos työtön osallistuu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Työmarkkinatuen maksun kestolla ei ole rajoituksia. Työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen saattaa aiheuttaa työmarkkinatuen menettämisen. Työmarkkinatuen suuruus. Työmarkkinatuen täysi määrä oli vuoden 2000 lopussa 122 mk/pv ja lapsikorotukset 9,60, 14 tai 18,40 mk/pv huollettavana olevien lasten määrästä riippuen. Tukea maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Työttömyysajalta saatu työtulo yhteensovitetaan työmarkkinatuen kanssa samoin kuin peruspäivärahan kanssa (s oviteltu työmarkkinatuki). Työmarkkinatuki on, toisin kuin peruspäiväraha, tarveharkintainen. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelleta työttömyyspäivärahalta siirtyneiden (enimmäisaika umpeutunut) tukeen 180 ensimmäiseltä päivältä, 55 v täyttäneeseen tuen saajaan, joka työttömäksi joutuessaan on täyttänyt työssäoloehdon eikä siihen aikaan, jona tuen saaja osallistuu työmarkkinoille sijoittumista tukeviin työvoimaviranomaisen järjestämiin toimenpiteisiin kuten työharjoitteluun tai koulutukseen. Työmarkkinatuen tarveharkinnatonta 180 ensimmäistä päivää kuluttavat vain työttömyyspäivät, eivät päivät työvoimapoliittisen toimenpiteen tai koulutuspäivärahan ajalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnassa otetaan huomioon henkilön kaikki omat tulot ja puolison tulot siltä osin kuin ne ylittävät (2000 lopussa) 1 400 markkaa kuukaudessa. (Tulot otetaan huomioon bruttomääräisinä.) Työmarkkinatuki maksettiin vuoden 2000 yrkesutbildning tryggas med andra förmåner än arbetsmarknadsstöd, främst studiestöd.) När arbetsmarknadsstöd betalas till arbetsgivaren har den anställde inte rätt till stöd. Arbetsmarknadsstöd betalas till den som varit arbetslös arbetssökande i 5 dagar sammanlagt (självrisktid). Ny självrisktid börjar inte räknas vid övergång från arbetslöshetsdagpenning till arbetsmarknadsstöd, om arbetslösheten varat utan avbrott och den arbetslöse övergår direkt till att få arbetsmarknadsstöd när maximitiden på 500 dagar uppfylls. För nykomlingar på arbetsmarknaden gäller en 5 månaders väntetid under vilken arbetsmarknadsstöd inte betalas. För dem som kommer direkt från yrkesutbildning gäller ingen väntetid. Stödet betalas dock för självrisk- och väntetiden till arbetslösa som deltar i arbetskraftspolitiska åtgärder. Det utges utan bakre tidsgräns. Den som avvisar arbete eller utbildning kan gå miste om arbetsmarknadsstödet. Arbetsmarknadsstödets storlek. I slutet av 2000 uppgick fullt arbetsmarknadsstöd till 122 mk/dag och barntilläggen beroende på antalet barn till 9,60, 14 eller 18,40 mk/dag. Stödet betalas för högst 5 dagar per vecka. Arbetsinkomst för arbetslöshetstid samordnas med arbetsmarknadsstödet liksom med grunddagpenningen (j ämkat arbetsmarknadsstöd). Arbetsmarknadsstödet är i motsats till dagpenningen behovsprövat. Behovsprövning tillämpas dock inte i fråga om arbetsmarknadsstödet de första 180 dagarna till personer som inte längre får arbetslöshetsdagpenning (maximitiden har löpt ut) stödtagare som fyllt 55 år och som uppfyllde arbetsvillkoret när arbetslösheten började arbetslösa som deltar i stödåtgärder ordnade av arbetskraftsmyndigheterna, t ex arbetspraktik eller utbildning, i syfte att placeras på arbetsmarknaden. Till de första 180 stöddagarna utan behovsprövning räknas bara arbetslöshetsdagar, inte tid för arbetskraftspolitisk åtgärd eller tid för utbildningsdagpenning. Vid behovsprövning av arbetsmarknadsstödet beaktas alla sökandens inkomster och av makens inkomster det belopp som överstiger 1 400 mk/mån (slutet av 2000). (Inkomsterna beaktas till sitt bruttobelopp.) Vid utgången av 2000 betalades arbets-

190 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET päättyessä täysimääräisenä, jos työttömän ja hänen puolisonsa yhteenlasketut kuukausitulot olivat enintään 5040 mk. Yksinäisen henkilön tuloraja oli 1 500 mk. Jokainen työttömän huollettavana ollut lapsi nosti tulorajaa 630 markalla. Jos tulot olivat edellä mainittuja rajoja suuremmat, tuen määrä pieneni. Pienennys oli huoltovelvollisella 50 % ja yksinäisellä henkilöllä 75 % tulorajan ylittävästä tulon osasta. Kuukausitulojen ollessa 4 840 mk tai enemmän (vuoden 2000 lopussa) yksinäinen henkilö ei saanut enää lainkaan tukea. Vastaava raja työttömällä, jolla oli puoliso mutta ei lapsia, oli 10 050 mk/kk. Vanhempiensa taloudessa asuvan työmarkkinatuki on 60 % tuen normaalista määrästä. Jos työtön osallistuu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen, tältä ajalta tuki on kuitenkin täysimääräinen. Seuraavia etuuksia ei tarveharkinnassa oteta huomioon: lapsilisä, lasten kotihoidon tuen hoitoraha ja hoitolisä, asumistuki, sotilasavustus, sotilasvammalain mukainen elin- ja täydennyskorko, leskeneläkkeen täydennysmäärä, toimeentulotuki ja vian yms. perusteella maksettava erityisten kustannusten korvaus. Samat sosiaalietuudet kuin peruspäivärahassa otetaan huomioon työmarkkinatuen suuruutta määrättäessä. Sosiaalietuudet vähennetään täysimääräisestä tuesta; työttömälle maksetaan erotuksen suuruinen tuki, jos se on pienempi kuin hänelle tarveharkinnan perusteella laskettu tuki. Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa. Työmarkkinatuen päiväkorvausta ja tukeen liittyviä lapsikorotuksia tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Muita markkamääriä tarkistetaan maan yleisen palkkatason olennaisesti muuttuessa. marknadsstödet med fullt belopp om sökandens och makens sammanlagda inkomster var högst 5040 mk/ mån. Inkomstgränsen för ensamstående var 1500 mk. Gränsen höjdes med 630 mk för varje barn som den arbetslöse försörjde. Om inkomsterna överskred de ovannämnda gränserna minskade stödbeloppet för försörjningspliktiga med 50 % och för ensamstående med 75 % av det överstigande inkomstbeloppet. Ensamstående med månadsinkomster om 4840 mk eller mer (slutet av 2000) fick inte arbetsmarknadsstöd. Motsvarande gräns för en arbetslös med make men inga barn var 10 050 mk/mån. För dem som bor hos sina föräldrar är stödet 60 % av det normala beloppet. Det är dock 100 % för dem som omfattas av arbetskraftspolitiska åtgärder. Följande förmåner beaktas inte vid behovsprövningen: barnbidrag, hemvårdsstöd för barn (vårdpenning och vårdtillägg), bostadsbidrag, militärunderstöd, liv- och tilläggsränta enligt lagen om skada ådragen i militärtjänst, efterlevandepensionens kompletteringsbelopp, utkomststöd samt ersättningar för särskilda kostnader till följd av handikapp o dyl. Vid fastställande av arbetsmarknadsstödets storlek beaktas samma sociala förmåner som för grunddagpenning. De sociala förmånerna avdras från det fulla stödbeloppet, och det resterande beloppet utges i arbetsmarknadsstöd om det är mindre än det behovsprövade stödbeloppet. Arbetsmarknadsstödet är skattepliktig inkomst. Arbetsmarknadsstödet per dag jämte barnförhöjningar justeras årligen enligt ändringen i levnadskostnadsindexet. Övriga belopp justeras när den allmänna lönenivån förändrats väsentligt. Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa ansiotyössä (vähintään 75 % kokoaikaisesta työajasta) oleva työntekijä työnantajansa kanssa tekemän sopimuksen perusteella jää määräajaksi vapaalle, ja työnantaja sitoutuu palkkaamaan hänen tilalleen työvoimatoimistossa työttömänä olevan työnhakijan. Vuorotteluvapaalle lähtevällä on oikeus vuorottelukorvaukseen. Vuorotteluvapaalle jäävältä edellytetään vähintään vuoden pituista yhtäjaksoista työ- tai palvelusuhdetta samaan työnantajaan ennen vuorotteluvapaan aloittamista. Työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Työvuorottelukokeilu on voimassa vuoden 2002 loppuun (vapaa pidettävä 2003 aikana). Alterneringsersättning Arbetsalternering innebär att en anställd (minst 75 procents arbetstid) tar ledigt från sitt arbete för en viss tid och att arbetsgivaren förbinder sig att anställa en arbetslös arbetssökande i hans ställe. Den som tar ledigt har rätt till alterneringsersättning. Alterneringsledighet förutsätter minst ett års fortlöpande anställning hos samma arbetsgivare. Den anställda har rätt att återgå till sitt tidigare arbete eller motsvarande arbete. Försöket med arbetsalternering pågår till slutet av år 2002 (ledigheten skall tas ut senast 2003).

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 191 Vuorottelukorvauksen kesto ja suuruus. Vuorotteluvapaa, jolta korvausta maksetaan, saa kestää yhtäjaksoisesti vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Vuorottelukorvaus on 70 % työttömyyspäivärahasta, johon vuorotteluvapaalle siirtyvä olisi oikeutettu työttömänä ollessaan. Kelan maksama täysimääräinen vuorottelukorvaus oli 85,40 mk/pv vuonna 2000 (70 % peruspäivärahasta). Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Vuorotteluvapaan aikaiset työtulot vaikuttavat vuorottelukorvauksen määrään samalla tavalla kuin peruspäivärahaankin. Vuorottelukorvaus on veronalaista tuloa. Tid och storlek. Alterneringsledigheten, som ersättningen betalas för, kan omfatta minst 90 och högst 359 dagar i en följd. Alterneringsersättningen utgör 70 % av den dagpenning som den alterneringslediga skulle ha rätt till som arbetslös. FPA betalade i full ersättning 85,40 mk/dag år 2000 (70 % av grunddagpenningen). Ersättningen utges inte med barnförhöjning. Arbetsinkomst under alterneringsledigheten inverkar på ersättningens belopp lika som på grunddagpenningen. Alterneringsersättningen är skattepliktig inkomst. Yhdistelmätuen työmarkkinatuki Pitkään työttömänä olleen henkilön työllistämiseksi työnantajalle voidaan maksaa työmarkkinatuki joko sellaisenaan tai yhdistettynä työvoimatoimiston maksamaan työllistämistukeen. Etuudesta käytetään yhteistä nimitystä y h d i s t e l m ä t u k i. Henkilön katsotaan olleen pitkään työttömänä, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan (500 pv) tai työmarkkinatukea työttömyyden johdosta 500 päivältä. Työmarkkinatuen myöntämiseksi työnantajalle edellytetään lisäksi, että työllistetty on ennen työsuhteen alkamista ollut tukeen oikeutettu. Tuen maksamisesta työnantajalle määrää työvoimaviranomainen. Tuen myöntämisen edellytys on, että työnantaja tekee työ- tai oppisopimuksen työvoimatoimiston osoittaman työllistettävän henkilön kanssa. Työmarkkinatukea ei myönnetä työnantajalle, jos henkilön palkkauksesta aiheutuneet kustannukset ovat pienemmät kuin täyden työmarkkinatuen määrä vastaavalta ajalta. Työmarkkinatukea ei myöskään myönnetä, jos samalle ajalle myönnettävän työllistämistuen määrä ylittää työllisyysasetuksen tarkoittaman normaalin työllistämistuen. Työnantajalle maksettava työmarkkinatuki on täyden työmarkkinatuen suuruinen ja sitä maksetaan enintään 12 kuukaudelta. Lapsikorotuksia tukeen ei makseta. Työstä, jonka palkkauskustannuksiin työnantaja on saanut työmarkkinatukea, voidaan kolmannes lukea työttömyyspäivärahan työssäoloehtoon (enintään kuitenkin 16 kalenteriviikkoa). Yhdistelmätuen työmarkkinatuki on veronalaista tuloa. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (sarja T14). Arbetsmarknadsstöd som ingår i sammansatt stöd En arbetsgivare kan i syfte att främja sysselsättningen av långtidsarbetslösa beviljas arbetsmarknadsstöd antingen separat eller i kombination med det sysselsättningsstöd som utges av arbetskraftsbyrån, s k s a m m a n s a t t s t ö d. Som långtidsarbetslös betraktas den som fått arbetslöshetsdagpenning för maximitiden (500 dagar) eller arbetsmarknadsstöd på grund av arbetslöshet för 500 dagar. Vidare måste den anställde ha haft rätt till arbetsmarknadsstöd innan anställningen påbörjades. Om betalning av stödet till en arbetsgivare beslutar arbetskraftsmyndigheterna. Arbetsgivaren skall ingå ett arbets- eller läroavtal med den person som arbetskraftsbyrån anvisat. Arbetsmarknadsstöd till arbetsgivare beviljas inte om de kostnader som anställningen medför är mindre än det fulla stödbeloppet för motsvarande tid. Förmånen beviljas inte heller om sysselsättningsstödet för sagda tid överstiger det normala sysselsättningsstöd som avses i sysselsättningsförordningen. Arbetsmarknadsstödet till arbetsgivare är lika stort som fullt arbetsmarknadsstöd och betalas för högst 12 månader. Stödet utges inte med barnförhöjning. Av arbete för vilket en arbetsgivare fått arbetsmarknadsstöd kan en tredjedel hänföras till arbetsvillkoret för arbetslöshetsdagpenning (dock högst 16 kalenderveckor). Det sammansatta stödets arbetsmarknadsstöd är skattepliktig inkomst. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (FPAs statistik över arbetslöshetsförmåner), serie T14.

192 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET Tilastointi Työttömyysturvatilastoissa poikkileikkausajankohdan tiedot (saajat kuukauden lopussa) koskevat kuukauden viimeistä työpäivää. Taulukoissa ja kuvioissa on yksinkertaisuuden vuoksi merkintä»31.12.» tai»vuoden lopussa». Statistikföring I statistiken över arbetslöshetsskyddet gäller uppgifterna för tvärsnittstidspunkten (mottagare vid månadens slut) månadens sista arbetsdag. I tabellerna och figurerna står det dock för enkelhetens skull»31.12» eller»vid årets slut». 98. Työttömien yleinen perusturva: Maksetut etuudet ja keskimääräiset päiväkorvaukset 1985 2000 Allmän grundtrygghet för arbetslösa: Utbetalda förmåner och ersättningar per dag i medeltal 1985 2000 Income security during unemployment (Benefits provided by the SII): Benefit expenditure and average daily benefit, 1985 2000 Vuosi År Year Milj. mk Milj mk FIM million Mk/pv (2000 rahana) Mk/dag (2000 års penningvärde) FIM/day (at 2000 prices) Yhteensä Sammanlagt Total Peruspäivärahat 1 ) Grunddagpenning 1 ) Basic unemployment allowance 1 ) Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Vuorottelukorvaukset Alterneringsersättning Job alternation compensation Yhdistelmätuen työmarkkinatuki I sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy in combination with a wage subsidy Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Työmarkkinatuki 2 ) Arbetsmarknadsstöd 2 ) Labour market subsidy 2 ) Vuorottelukorvaus Alterneringsersättning Job alternation compensation 1985 1163,4 1163,4... 105,3.. 1986 1323,4 1323,4... 107,0.. 1987 1406,1 1406,1... 109,7.. 1988 1266,5 1266,5... 113,2.. 1989 905,8 905,8... 115,4.. 1990 859,7 859,7... 122,0.. 1991 2321,1 2321,1... 132,7.. 1992 4463,9 4463,9... 134,8.. 1993 5788,8 5788,8... 130,9.. 1994 6439,3 5132,9 1306,5.. 129,5 120,0. 1995 6791,9 2702,6 4089,4.. 129,9 127,8. 1996 6266,0 938,8 5326,5 0,7. 128,2 121,9 79,4 1997 5936,5 818,3 5117,0 1,2. 125,4 119,1 73,8 1998 6 051,2 605,9 5 357,4 1,8 86,1 123,3 119,3 85,7 1999 6 119,3 517,4 5 312,8 1,7 287,5 121,6 118,8 85,9 2000 5 706,6 494,7 4 828,0 1,9 381,9 119,2 115,5 83,4 1 ) Luku ei sisällä ulkomailta Suomeen tulleiden työnhakijoiden työttömyyspäivärahoja. Inkluderar inte arbetslöshetsdagpenningar till utlänningar som söker arbete i Finland. Does not include unemployment allowances for foreigners seeking employment in Finland. 2 ) Markkamäärä ei sisällä ylläpito- ja majoituskorvausta. Inkluderar inte ersättningar för uppehälle och inkvartering. Maintenance and accommodation allowances are not included. Huom. Yhdistelmätuen työmarkkinatuki on täysimääräisen työmarkkinatuen suuruinen (122 mk/pv vuonna 2000). Anm Det i sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstödet är lika stort som fullt arbetsmarknadsstöd (122 mk/dag år 2000). N.B. Labour market subsidy paid in combination with a wage subsidy is equal to the full labour market subsidy (FIM122 per day in 2000).

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 193 99. Työttömien yleinen perusturva: Saajat 1985 2000 Allmän grundtrygghet för arbetslösa: Mottagare 1985 2000 Income security during unemployment (Benefits provided by the SII): Number of beneficiaries, 1985 2000 Vuosi År Year Peruspäiväraha tai työmarkkinatuki Grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd Basic unemployment allowance or labour market subsidy % 17 64- vuotiaista % av 17 64- åringar % of population aged 17 64 Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Muut etuudet Övriga förmåner Other benefits Vuorottelukorvaus Alterneringsersättning Job alternation compensation Yhdistelmätuen työmarkkinatuki I sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy in combination with a wage subsidy Saajat vuoden aikana Mottagare under året Beneficiaries during the year 1985 189 219 5,9 189 219... 1986 203 344 6,3 203 344... 1987 198 253 6,1 198 253... 1988 178 204 5,5 178 204... 1989 138 302 4,3 138 302... 1990 126 051 3,9 126 051... 1991 236 487 7,3 236 487... 1992 325 894 10,0 325 894... 1993 363 106 11,1 363 106... 1994 391 973 12,0 280 545 123 590.. 1995 390 769 11,9 215 288 270 034.. 1996 371 595 11,3 93 634 314 922 109. 1997 359 112 10,9 58 876 308 624 185. 1998 362 377 10,9 50 786 322 594 210 8 328 1999 349 283 10,5 45 710 311 818 201 21 450 2000 323 324 9,7 43 330 286 581 220 29 078 Saajat 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries at year-end 1985 74 769 2,3 74 769... 1986 80 330 2,5 80 330... 1987 79 126 2,5 79 126... 1988 57 251 1,8 57 251... 1989 38 155 1,2 38 155... 1990 50 827 1,6 50 827... 1991 126 642 3,9 126 642... 1992 187 251 5,7 187 251... 1993 218 709 6,7 218 709... 1994 230 294 7,0 148 133 82 161.. 1995 228 921 7,0 54 203 174 718.. 1996 206 967 6,3 32 252 174 715 60. 1997 205 168 6,2 23 904 181 264 74. 1998 204 043 6,2 18 572 185 471 79 6 135 1999 190 025 5,7 17 505 172 520 73 10 180 2000 172 288 5,2 16 534 155 754 81 12 241

194 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 100. Tietoja peruspäivärahoista ja työmarkkinatuesta 2000 Uppgifter om grunddagpenningar och arbetsmarknadsstöd 2000 Data on basic unemployment allowance and labour market subsidy, 2000 Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Korvaukset, milj. mk Ersättningar, milj mk Benefit expenditure (FIM million)... Kunnille (sosiaalihuolto) maksetut, milj. mk Till kommunerna (socialvård) utbetalda, milj mk Payments to municipal social service boards (FIM million)... Ennakonpidätykset verottajalle, milj. mk Innehållna skatteförskott, milj mk PAYE taxes (FIM million)... Lapsikorotukset, milj. mk Barnförhöjningar, milj mk Child increases (FIM million)... Saajia 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries at year-end... Lapsikorotuksen saajia Barnförhöjning Child increase... Täyden päivärahan/tuen saajia Full dagpenning/fullt stöd Full benefit... Sovitellun 1 ) päivärahan/tuen saajia Jämkad dagpenning/jämkat stöd 1 ) Adjusted 1 ) benefit... Osittaisen 2 ) tuen saajia Partiellt stöd 2 ) Partial 2 ) benefit... Työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen osallistuneet Arbetskraftspolitiska åtgärder Participation in labour market training... Työvoimapoliittinen koulutus 3 ) Arbetskraftspolitisk utbildning 3 ) Labour market training 3 )... Työharjoittelu Arbetspraktik On-the-job training... Pitkäaikaistyöttömien työharjoittelu 4 ) Praktik för långtidsarbetslösa 4 ) For the long-term unemployed 4 )... Kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta Vägrat ta emot arbete eller utbildning Refused work or training Vuoden 2000 aikana Under år 2000 During 2000... Vuosien 1998 2000 aikana Under åren 1998 2000 During the years 1998 2000... Korvattuja päiviä, 1000 kpl Ersatta dagar, 1000 st Days on benefit (Thousands)... Päiviä työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta, 1 000 kpl Dagar av arbetskraftspolitisk utbildning, 1 000 st During labour market training (Thousands)... Päiviä pitkäaikaistyöttömien työharjoittelun ajalta, 1 000 kpl Dagar av praktik för långtidsarbetslösa, 1 000 st During on-the-job training for the long-term unemployed (Thousands)... Lapsikorotuksen sisältäviä päiviä, % Dagar med barnförhöjning, % Including child increase, %... 494,7 4 828,0 7,4 62,1 98,4 947,0 44,4 164,7 16 534 155 754 6 292 50 928 12 962 124 770 3 237 10 268. 8 270. 18 938. 9 828. 7 689. 1 193 1 431 10 320 2 764 23 699 4 149,5 41 790,6. 2 937,4. 311,8 37,4 32,8 1 ) Osa-aikaista työtä, lyhennettyä työaikaa tai lyhytaikaista kokoaikatyötä tekeville, kokoaikatyötä hakeville maksettava päiväraha tai tuki. Betalas till personer med deltidsarbete, förkortad arbetstid eller korttida heltidsarbete, som söker heltidsarbete. Payable to persons looking for regular full-time employment but employed on a part-time, short-time, or temporary basis. 2 ) Tuki vanhempiensa taloudessa asuville, jotka eivät osallistu työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Betalas till dem som bor hos föräldrarna och inte deltar i arbetskraftspolitiska åtgärder. Payable to persons living with their parents and not participating in labour market training. 3 ) Työvoimapoliittisen koulutuksen ajalta maksetaan ylläpito- ja majoituskorvausta. För tiden för arbetskraftspolitisk utbildning betalas ersättningar för uppehälle och inkvartering. Persons undergoing labour market training are paid a maintenance and accommodation allowance. 4 ) Työharjoittelun ajalta pitkäaikaistyöttömille maksetaan ylläpitokorvausta. Långtidsarbetslösa får ersättning för uppehälle för praktiktiden. The long-term unemployed are entitled to a maintenance allowance during on-the-job training.

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 195 101. Peruspäivärahat, työmarkkinatuki ja yhdistelmätuen työmarkkinatuki saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Grunddagpenningar, arbetsmarknadsstöd och i sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd efter ålder och kön 2000 Basic unemployment allowance, labour market subsidy and labour market subsidy in comb. with a wage subsidy, by age and sex of recipient, 2000 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Sukupuoli Kön Sex Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Saajia 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries at year-end Lukumäärä Antal Number % samanikäisestä väestöstä % av befolkningen i samma ålder % of population of corresponding age Milj. mk Milj mk FIM million Mk/pv Mk/dag FIM/day Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Saajia 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries at year-end Lukumäärä Antal Number % samanikäisestä väestöstä % av befolkningen i samma ålder % of population of corresponding age Milj. mk Milj mk FIM million Mk/pv Mk/dag FIM/day Yhdistelmätuen työmarkkinatuki I sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy in combination with a wage subsidy Tuella työllistyneet 31.12. Sysselsatta med stödet 31.12 No. of subsidised workers at year-end Milj. mk Milj mk FIM million Molemmat sukupuolet Bägge könen Both sexes Kaikki Samtliga Total.. 16 534 0,5 494,7 119,2 155 754 4,7 4 828,0 115,5 12 241 381,9 17 19... 135 0,1 1,4 115,0 9 238 4,6 150,2 104,1.. 20 24... 2 507 0,8 67,0 112,2 17 254 5,3 588,3 103,4 346 8,0 25 29... 2 449 0,8 73,2 116,6 14 530 4,7 453,8 114,9 964 28,9 30 34... 2 013 0,6 61,9 125,0 16 720 4,8 551,6 120,6 1 582 46,2 35 39... 1 996 0,5 64,2 129,4 18 557 4,9 606,2 122,2 1 820 57,7 40 44... 1 904 0,5 60,0 127,1 19 712 5,2 633,2 121,4 2 042 65,0 45 49... 1 835 0,5 54,6 119,9 21 188 5,3 662,4 118,8 2 249 71,9 50 54... 1 780 0,4 52,3 115,3 21 693 5,1 658,3 115,2 2 373 74,0 55 59... 1 499 0,5 42,6 112,3 11 974 3,9 368,1 113,8 768 27,1 60 64... 416 0,2 17,4 109,1 4 888 1,9 155,9 109,0 97 3,1 Miehet Män Males Kaikki Samtliga Total.. 8 928 0,5 273,9 124,4 86 705 5,1 2 718,0 117,4 4 263 144,9 17 19... 78 0,1 0,8 115,5 4 099 4,0 62,0 98,8.. 20 24... 1 369 0,8 36,7 118,1 8 679 5,2 282,8 103,5 140 3,2 25 29... 1 328 0,9 40,9 121,0 8 271 5,3 259,3 116,5 424 13,3 30 34... 1 156 0,7 35,7 127,6 9 504 5,4 317,0 121,7 553 18,0 35 39... 1 092 0,6 36,4 131,9 10 480 5,4 345,7 123,3 650 22,4 40 44... 1 026 0,5 33,0 132,2 11 470 5,9 371,1 123,0 692 23,8 45 49... 1 036 0,5 31,3 127,3 12 701 6,3 402,9 120,5 769 27,2 50 54... 901 0,4 28,2 122,4 12 813 5,9 397,7 117,6 753 25,8 55 59... 748 0,5 22,6 118,7 6 688 4,3 211,1 117,0 247 10,1 60 64... 194 0,2 8,3 113,2 2 000 1,6 68,2 113,6 35 1,0 Naiset Kvinnor Females Kaikki Samtliga Total.. 7 606 0,5 220,8 113,3 69 049 4,2 2 110,0 113,2 7 978 237,0 17 19... 57 0,1 0,6 114,3 5 139 5,2 88,2 108,2.. 20 24... 1 138 0,7 30,3 105,8 8 575 5,4 305,5 103,3 206 4,8 25 29... 1 121 0,8 32,4 111,4 6 259 4,2 194,5 112,8 540 15,6 30 34... 857 0,5 26,2 121,6 7 216 4,2 234,6 119,2 1 029 28,2 35 39... 904 0,5 27,8 126,3 8 077 4,4 260,4 120,9 1 170 35,3 40 44... 878 0,5 27,0 121,5 8 242 4,4 262,1 119,2 1 350 41,2 45 49... 799 0,4 23,3 111,2 8 487 4,3 259,5 116,2 1 480 44,8 50 54... 879 0,4 24,2 107,9 8 880 4,2 260,6 111,7 1 620 48,2 55 59... 751 0,5 20,1 106,0 5 286 3,4 157,0 109,6 521 17,0 60 64... 222 0,2 9,1 105,6 2 888 2,2 87,7 105,7 62 2,0

196 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET Kuvio 41. Figur 41. Chart 41. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneet iän ja sukupuolen mukaan 31.12.2000 Mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd efter ålder och kön 31.12.2000 Recipients of unemployment allowance and labour market subsidy, by age and sex, at year-end 2000 Miehet Män Males Ikä Ålder Age Naiset Kvinnor Females 60 64 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 25 29 20 24 17 19 Ansiopäiväraha Inkomstrelaterad dagpenning Earnings-related unemployment allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Lkm Antal Number 30 000 20 000 10 000 10 000 20 000 30 000 Lkm Antal Number Lähde: Källa: Kelan tilastot; Vakuutusvalvontavirasto. FPAs statistik; Försäkringsinspektionen. Kuvio 42. Figur 42. Chart 42. Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneiden osuus ikäryhmästä 1990 2000 (31.12.) Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd i procent av respektive åldersgrupp 1990 2000 (31.12) Recipients of basic unemployment allowance and labour market subsidy as a proportion of specific age groups at year-end 1990 2000 %ikäryhmästä %avåldersgruppen %of age group 15 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group 17 19 10 20 24 25 34 5 35 54 55 64 1990 Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. 1995 2000

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 197 102. Vuoden 2000 lopussa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneet heille vuosina 1998 2000 kertyneiden työttömyyspäivien mukaan ikäryhmittäin Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd efter antalet kumulerade arbetslöshetsdagar 1998 2000 och efter åldersgrupp 31.12.2000 Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy at year-end 2000: analysis by age group and length of recipiency in 1998 2000 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneet 31.12.2000 Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd 31.12.2000 Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy at year-end 2000 Kertyneet peruspäiväraha- ja/tai työmarkkinatukipäivät viikkoina (5 maksupäivää = 1 vk), % Kumulerade grunddagpenning- och/eller arbetsmarknadsstöddagar i veckor (5 utbetalningsdagar = 1 v), % Length of recipiency in weeks (1 week = 5 days), % of total Yhteensä 4 5 26 27 52 53 78 79 104 105 130 131 156 Sammanlagt Total Kaikki Samtliga Total... 17 19... 20 24... 25 29... 30 34... 35 44... 45 54... 55 64... Ansiopäivärahalta 1994 2000 siirtyneet 1 ) Mottagare som övergått från inkomstrelaterad dagpenning 1994 2000 1 ) Transferred from earnings-related 1 ) allowance in 1994 2000... 17 19... 20 24... 25 29... 30 34... 35 44... 45 54... 55 64... Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella aloittaneet 2 ) Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd från början 2 ) Received basic unemployment allowance or labour market subsidy from the outset 2 )... 17 19... 20 24... 25 29... 30 34... 35 44... 45 54... 55 64... Kertymä 1998 2000 Kumulering 1998 2000 Cumulative recipiency in weeks 1998 2000 172 288 100,0 4,5 13,9 10,7 10,7 13,5 16,3 30,5 9 373 100,0 15,0 67,8 12,6 4,1 0,4 0,1 0,0 19 761 100,0 7,2 25,6 22,2 17,5 12,9 9,6 4,9 16 979 100,0 6,2 16,2 15,4 15,6 15,6 15,6 15,4 18 733 100,0 4,2 10,9 10,6 12,0 15,7 19,2 27,5 42 169 100,0 3,3 8,7 8,8 10,3 15,5 19,9 33,6 46 496 100,0 2,9 7,0 7,5 8,8 14,4 19,1 40,3 18 777 100,0 1,6 4,3 5,4 6,3 10,3 13,9 58,2 51 645 100,0 4,3 11,0 10,5 11,7 15,8 18,7 28,0 100,0 265 100,0 15,5 29,4 24,5 12,8 11,7 5,3 0,8 3 559 100,0 5,8 14,8 14,2 17,6 17,4 16,9 13,3 6 218 100,0 4,7 12,9 11,6 13,0 16,1 18,8 22,7 16 242 100,0 4,3 11,4 10,5 12,1 16,3 19,5 25,7 20 089 100,0 4,2 10,4 9,8 10,7 15,7 19,1 30,1 5 272 100,0 2,3 6,8 8,4 8,6 13,0 16,0 44,9 120 643 100,0 4,5 15,1 10,8 10,2 12,6 15,2 31,5 9 373 100,0 15,0 67,8 12,6 4,1 0,4 0,1 19 496 100,0 7,1 25,6 22,2 17,6 13,0 9,7 4,9 13 420 100,0 6,3 16,6 15,7 15,1 15,1 15,3 15,9 12 515 100,0 3,9 9,8 10,2 11,5 15,4 19,3 29,9 25 927 100,0 2,6 7,0 7,8 9,1 14,9 20,2 38,5 26 407 100,0 1,9 4,5 5,7 7,4 13,4 19,0 48,0 13 505 100,0 1,4 3,4 4,3 5,4 9,2 13,0 63,3 1 ) Tieto on Kelassa saatavissa 1.1.1994 alkaen. Data finns tillgängliga hos FPA fr o m 1.1.1994. 1993 or older data not available in the SII registries. 2 ) Osa on voinut aloittaa ansiopäivärahalla ennen 1.1.1994. En del kan ha haft inkomstrelaterad dagpenning före 1.1.1994. Part of the recipients may have been on earnings-related allowance prior to 1 January 1994.

198 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET Kuvio 43. Figur 43. Chart 43. Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaneiden määrän kehitys 1990 2000 sekä työmarkkinatuen saajat vuoden 2000 lopussa tuelle siirtymisen syyn mukaan Utvecklingen av antalet mottagare av arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd 1990 2000 samt mottagarna av arbetsmarknadsstöd enligt stödorsak i slutet av år 2000 Number of recipients of unemployment allowance and labour market subsidy, 1990 2000, and recipients of labour market subsidy at year-end 2000 by reason of eligibility Päivärahan/tuen saajia vuoden lopussa Dagpenning-/stödtagare vid årets slut Number of recipients at year-end 500 000 Työmarkkinatuen saajat (31.12.2000) Mottagare av arbetsmarknadsstöd (31.12.2000) Recipients of labour market subsidy at year-end 2000 400 000 300 000 200 000 51 645 33,2 % 48 707 31,3 % Ansiopäivärahalta siirtyneet 1 ) Har haft inkomstrelaterad dagpenning 1 ) Transferred from earnings-related allowance 1 ) Peruspäivärahalta siirtyneet 1 ) Har haft grunddagpenning 1 ) Transferred from basic allowance 1 ) 100 000 55 402 35,6 % Muut syyt Andra orsaker Other reason 1990 1992 1994 Ansiopäiväraha Inkomstrelaterad dagpenning Earnings-related allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic allowance 1996 1998 2000 155 754 100,0 % Saajia kaikkiaan Mottagare inalles Total no. of recipients Lähde: Källa: Taulukko 99 ja 103; Sosiaali- ja terveysministeriö; Vakuutusvalvontavirasto. Tabellerna 99 och 103; Social- och hälsovårdsministeriet; Försäkringsinspektionen. 1) Päivärahan enimmäisaika täyttynyt. Maximitiden uppnådd. Allowance paid for maximum period. 103. Työmarkkinatuen saajat tuen perusteen mukaan 31.12.1994 2000 Mottagare av arbetsmarknadsstöd enligt motivering 31.12.1994 2000 Recipients of labour market subsidy, by basis of entitlement, at year-end 1994 to 2000 Vuosi År Year Työmarkkinatuen saajia kaikkiaan Stödtagare, inalles Recipients of labour market subsidy total Tuen peruste Motivering Basis of entitlement Ansiopäivärahan enimmäisaika täyttynyt 1 ) Maximitid för inkomstrelaterad dagpenning uppnådd 1 ) Earnings-related allowance paid for maximum period 1 ) Peruspäivärahan enimmäisaika täyttynyt 1 ) Maximitid för grunddagpenning uppnådd 1 ) Basic allowance paid for maximum period 1 ) Muu 2 ) Annan 2 ) Other 2 ) 1994... 82 161 25 480.. 56 681 1995... 174 718 39 178 60 568 74 972 1996... 174 715 40 594 67 927 66 194 1997... 181 264 46 839 67 169 67 256 1998... 185 471 55 433 62 393 67 645 1999... 172 520 55 656 55 623 61 241 2000... 155 754 51 645 48 707 55 402 1 ) Enimmäisaika täyttynyt 1.1.1994 jälkeen. Maximitiden uppnådd efter 1.1.1994. Earnings-related allowance ended after 1 January 1994. 2 ) Näistä suurin osa koski tapauksia, joissa työssäoloehto ei ollut täyttynyt. I de flesta fallen var arbetsvillkoret inte uppfyllt. Mainly persons who did not satisfy the employment condition.

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 199 104. Suomesta ETA-maihin työnhakuun lähteneille ETA-maassa maksetut työttömyyspäivärahat 1 ) työnhakumaan mukaan 1995 2000 I EES-länder betalda arbetslöshetsdagpenningar 1 ) till personer som rest från Finland till ett annat EES-land för att söka arbete, enligt land 1995 2000 Payments of unemployment allowance 1 ) to persons seeking employment in another EEA country, by country in which employment is sought, 1995 2000 Työnhakumaa Land Country Kaikki päivärahat Samtliga dagpenningar Allowances total Ansiopäivärahat Inkomstrelaterad dagpenning Earnings-related allowance Peruspäivärahat Grunddagpenning Basic allowance Saajia Mottagare Recipients 1000 mk (netto) FIM1,000 (net) Saajia Mottagare Recipients 1000 mk (netto) FIM1,000 (net) Saajia Mottagare Recipients 1000 mk (netto) FIM1,000 (net) 1995... 647 4 111,8 342 2 930,0 305 1 181,8 1996... 704 5 180,4 421 3 921,9 283 1 285,5 1997... 507 3 688,0 358 3 094,3 149 593,7 1998... 542 4 266,2 423 3 706,1 119 560,1 1999... 447 3 737,2 353 3 327,4 94 409,9 2000... 408 3 538,2 322 3 178,6 86 359,7 2000 Kaikki Samtliga Total... 408 3 538,2 322 3 178,6 86 359,7 Espanja Spanien Spain... 144 1 399,6 124 1 293,1 20 106,5 Ruotsi Sverige Sweden... 59 423,6 40 332,7 19 90,9 Saksa Tyskland Germany. 55 506,7 45 464,0 10 42,7 Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom... 48 333,1 37 307,2 11 25,9 Italia Italien Italy... 24 209,0 18 186,0 6 23,0 Ranska Frankrike France.. 21 205,8 17 188,7 4 17,1 Muut Övriga Others... 57 460,4 41 406,9 16 53,4 1 ) Työnhakumaassa päiväraha maksetaan Suomen lainsäädännön mukaan eli sen suuruisena kuin sitä on Suomessa maksettu. Kela hoitaa sekä ansiopäivärahojen että peruspäivärahojen osalta kustannusten korvaamisen työnhakumaahan. I det land där man söker arbete betalas dagpenning enligt finsk lag, dvs dagpenningen är lika stor som den som betalats i Finland. FPA ersätter kostnaderna till utlandet när det gäller såväl inkomstrelaterade dagpenningar som grunddagpenningar. The allowance is paid by the local authorities in accordance with Finnish legislation in the amount to which the recipient was entitled in Finland. The local authorities are reimbursed by the SII for the cost of the allowances (both basic and earnings related) paid under this provision. Huom. Työmarkkinatukea ei makseta ulkomaille. Anm Arbetsmarknadsstöd betalas inte till utlandet. N.B. Labour market subsidy is not paid outside Finland. 105. ETA-maista Suomeen työnhakuun tulleille Suomessa maksetut työttömyyspäivärahat 1 ) lähtömaan mukaan 1999 2000 I Finland betalda arbetslöshetsdagpenningar 1 ) till personer som kommit till Finland från ett annat EES-land för att söka arbete, enligt utflyttningsland 1999 2000 Payments of unemployment allowance 1 ) to EEA nationals seeking employment in Finland, by original country of residence, 1999 2000 Lähtömaa Utflyttningsland Country 1999 Päivärahansaajia Dagpenningtagare No. of recipients 1000 mk FIM1,000 2000 Päivärahansaajia Dagpenningtagare No. of recipients 1000 mk FIM1,000 Kaikki Samtliga Total... 196 1 829,6 195 1 715,3 Ruotsi Sverige Sweden... 79 816,6 77 752,1 Saksa Tyskland Germany.. 35 336,7 30 185,2 Tanska Danmark Denmark. 7 73,4 10 148,1 Muut Övriga Others... 24 204,3 41 280,9 Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable... 51 398,6 37 349,0 1 ) Suomessa päiväraha maksetaan lähtömaan lainsäädännön mukaan eli sen suuruisena kuin lähtömaa ilmoittaa. Kela hoitaa päivärahojen maksamisen. I Finland betalas dagpenning enligt utflyttningslandets lagstiftning, dvs enligt den storlek som utflyttningslandet uppger. FPA har hand om utbetalningen. The allowance is paid in Finland by the SII in accordance with the legislation of the country in which the recipient is ordinarily resident, in the amount reported by the competent institution of that country.

200 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 6.2 Työttömien koulutusajan perusturva Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tavoitteena on parantaa työikäisten mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä niille takaisin. Koulutus on pääasiassa ammatillista jatko- tai täydennyskoulutusta. Työvoimapoliittiseen koulutukseen hakeudutaan aina työvoimatoimiston kautta. Toimeentulon turvaamiseksi opiskelijalle maksetaan koulutustukea tai työmarkkinatukea. Kumpaankin voi liittyä muita opintososiaalisia etuuksia (ylläpito- ja majoituskorvauksia). Koulutustuki maksetaan joko ansiotukena tai perustukena. Ansiotukea voi saada työttömyyskassan jäsen. Perustuen ja työmarkkinatuen hoito kuuluu Kelan tehtäviin. Omaehtoisen opiskelun tuki tarjoaa pitkähköön työelämässä toimineille työttömille mahdollisuuden opiskella päätoimisesti ilman, että heidän toimeentulonsa heikkenee työttömyysturvan tasosta. Opiskelijan valitseman koulutuksen tulee edistää hänen ammatillisia valmiuksiaan. Toimeentulon turvaamiseksi opiskelijalle maksetaan työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen suuruista koulutuspäivärahaa. Työttömyyskassat huolehtivat ansioturvana maksettavan koulutuspäivärahan maksamisesta jäsenilleen, perusturvana maksettavasta koulutuspäivärahasta huolehtii puolestaan Kela. Työmarkkinatukea saavalle pitkäaikaistyöttömälle, jonka työvoimaviranomainen on ohjannut työharjoitteluun, maksetaan (työmarkkinatuen lisäksi) ylläpitokorvausta. Sen maksaa Kela. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavasta koulutustuesta ja työmarkkinatuesta sekä niihin liittyvistä muista opintososiaalisista etuuksista säädetään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa ja laissa työmarkkinatuesta. Omaehtoisen opiskelun tukemisesta on oma lakinsa. Työharjoittelun ajalta työmarkkinatukea saavan pitkäaikaistyöttömän ylläpitokorvauksesta säädetään laeissa työmarkkinatuesta ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. 6.2 Grundtryggheten för studerande arbetslösa Syftet med den arbetskraftspolitiska vuxenutbildningen är att förbättra möjligheterna för personer i aktiv ålder att hålla sig kvar i arbetslivet eller återvända dit. Det är i huvudsak fråga om yrkesinriktad fortbildning och kompletterande utbildning som man söker sig till via arbetskraftsbyrån. De studerande får för tryggande av utkomsten antingen utbildningsstöd eller arbetsmarknadsstöd. Bägge kan innefatta andra studiesociala förmåner (ersättningar för uppehälle och inkvartering). I utbildningsstöd betalas förtjänststöd eller grundstöd. Förtjänststöd betalas till medlemmar i en arbetslöshetskassa. Grundstödet och arbetsmarknadsstödet handhas av FPA. Stödet för frivilliga studier ger arbetslösa med längre tid i arbetslivet bakom sig möjlighet att studera på heltid utan att deras utkomstnivå sjunker. Den utbildning som väljs skall främja yrkesfärdigheterna. För tryggande av den studerandes utkomst betalas en utbildningsdagpenning som är lika stor som arbetslöshetsdagpenningen eller arbetsmarknadsstödet. Arbetslöshetskassorna betalar ut utbildningsdagpenning till sina medlemmar och FPA utbildningsdagpenningarna inom grundskyddet. Långtidsarbetslösa som har arbetsmarknadsstöd och som har anvisats praktik av arbetskraftsmyndigheterna får ersättning för uppehälle (utöver arbetsmarknadsstödet). Ersättningen betalas av FPA. Bestämmelser om utbildningsstödet och arbetsmarknadsstödet och därtill hörande andra studiesociala förmåner finns i lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och lagen om arbetsmarknadsstöd. Det finns en särskild lag om stödjande av arbetslösas frivilliga studier. Lagarna om arbetsmarknadsstöd och om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning stadgar om ersättning för uppehälle till långtidsarbetslösa som har arbetsmarknadsstöd för praktiktid. Työvoimapoliittinen koulutustuki Oikeus tukeen. Koulutustukeen ja siihen liittyviin muihin opintososiaalisiin etuuksiin on oikeus 17 v täyttäneellä opiskelijalla, joka on hyväksytty työvoimaviranomaisen ostamaan koulutukseen. Lisäksi edellytetään, että hän työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon (10 kk työssä viimeisten 2 vuoden aikana) Arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd Rätt till stödet. Rätt till utbildningsstöd och därtill hörande andra studiesociala förmåner har studerande som fyllt 17 år och som antagits till utbildning anskaffad av arbetskraftsmyndigheterna. Därtill krävs att arbetsvillkoret är uppfyllt (för löntagare arbete i 10 månader de senaste 2 åren och för företagare 2 års företagarverksamhet de senaste 4 åren) när arbets-

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 201 tai yrittäjän työssäoloehdon (2 v yrittäjänä viimeisten 4 vuoden aikana) eikä ole saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisaikaa. Opiskelijalle, joka ei täytä viimeksi mainittuja ehtoja, maksetaan koulutuksen ajalta työmarkkinatukea. Koulutustukea maksetaan myös ulkomaalaiselle, joka on Suomen työvoimaviranomaisen hankkimassa koulutuksessa. Niinikään tukeen oikeuttaa opiskelu ulkomailla, jos Suomen viranomainen on koulutuksen hankkinut. Tuen suuruus. Täysimääräinen perustuki on työttömyysturvan peruspäivärahan suuruinen (122 mk/pv vuoden 2000 lopussa). Lapsikorotuksia maksetaan samalla tavalla kuin peruspäivärahaan (yhdestä lapsesta 24 mk, kahdesta 35 mk ja kolmesta 46 mk päivää kohti). Jos opiskelijan koulutusaikana saama työtulo tai lakisääteinen sosiaalietuus ylittää 750 mk/kk (vuoden 2000 lopussa), perustuen määrä pienenee. Pienennys on 80 % tulorajan ylittävästä tulon osasta. Niitä sosiaalietuuksia, joita ei vähennetä työttömyysturvan peruspäivärahastakaan, ei oteta huomioon. Ylläpitokorvausta maksetaan koulutusaikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista. Majoituskorvauksen saa opiskelija, joka osallistuu koulutukseen työssäkäyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi edellytetään, että opiskelijalle on aiheutunut kustannuksia majoittumisesta opiskelupaikkakunnalla. Ylläpito- ja majoituskorvausta voitiin vuonna 2000 maksaa vain täyttä perustukea (työtulot alle 750 mk/kk) saavalle opiskelijalle. Vuoden 2001 alusta myös vähennetyn perustuen saajalla on oikeus korvauksiin. Sekä ylläpito- että majoituskorvaus olivat 30 mk/pv vuonna 2000. Koulutustuki ja muut opintososiaaliset etuudet maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Perustuki on veronalaista tuloa, ylläpito- ja majoituskorvaus ei. Koulutustukipäiviä ei lasketa työttömyyspäivärahan enimmäiskestoon. Koulutustukeen tehdään samat tarkistukset kuin työttömyysturvan peruspäivärahaan. lösheten eller utbildningen inleds, och att arbetslöshetsdagpenning inte betalats för maximitiden. Studerande, som inte uppfyller de sistnämnda villkoren får arbetsmarknadsstöd för utbildningstiden. Utbildningsstöd betalas också till utlänningar som får av arbetskraftsmyndighet anskaffad utbildning i Finland. Likaså medför studier utomlands rätt till stödet, om utbildningen anskaffats av finsk myndighet. Stödets storlek. Fullt grundstöd motsvarar grunddagpenningen för arbetslösa (122 mk/dag vid slutet av år 2000). Barnförhöjningar betalas på samma sätt som till grunddagpenningtagare (24 mk för ett barn, 35 mk för två och 46 mk för tre eller flera). Om den studerande under utbildningstiden i arbetsinkomst eller lagstadgad social förmån har mera än 750 mk/mån (i slutet av 2000) minskar grundstödet. Minskningen är 80 % av det belopp som överstiger inkomstgränsen. De sociala förmåner som inte avdras på grunddagpenning för arbetslösa medräknas inte. Ersättning för uppehälle utges för resor och andra utgifter under utbildningstiden. Ersättning för inkvartering får den som deltar i utbildning utanför sin pendlingsregion och har logikostnader på studieorten. Ersättning för uppehälle och inkvartering kunde år 2000 beviljas enbart studerande med fullt grundstöd (arbetsinkomst under 750 mk/mån 2000). Från ingången av 2001 har även personer med minskat grundstöd rätt till dessa ersättningar. Ersättningarna uppgick vardera till 30 mk/dag år 2000. Utbildningsstödet och andra studiesociala förmåner utges för högst fem dagar i veckan. Grundstödet är skattepliktig inkomst men inte ersättningarna för uppehälle och inkvartering. Stöddagarna inräknas inte i maximitiden för arbetslöshetsdagpenning. I utbildningsstödet görs samma justeringar som i grunddagpenningen för arbetslösa. Työmarkkinatuella opiskelevan ylläpitoja majoituskorvaukset Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevalle työttömälle, joka ei täytä työssäoloehtoa tai joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan, maksetaan koulutustuen sijasta työmarkkinatukea. Työmarkkinatuen ohella opiskelijalla on oikeus ylläpito- ja majoituskorvauksiin. Näiden opiskelijoiden työmarkkinatuet on tämän vuosikirjan tilastoissa luettu yleiseen työttömyysturvaan, mutta Ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd Till arbetslösa som genomgår arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och inte uppfyller arbetsvillkoret eller har fått arbetslöshetsdagpenning för maximitiden betalas arbetsmarknadsstöd i stället för utbildningsstöd. Studeranden har dessutom rätt till ersättningar för uppehälle och inkvartering. Arbetsmarknadsstöden har i denna årsbok hänförts till det allmänna arbetslöshetsskyddet medan er-

202 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET heidän saamansa ylläpito- ja majoituskorvaukset koulutusajan työttömyysturvaan. Ylläpitokorvausta maksetaan koulutusaikaisista matka- ja muista ylläpitokustannuksista, kun taas majoituskorvausta maksetaan työssäkäyntialueen ulkopuolella tapahtuvan koulutuksen majoittumiskustannuksista. Ylläpito- ja majoituskorvaukset maksetaan samansuuruisina ja samoin perustein kuin työvoimapoliittista koulutustukea saaville. Vähennetyn tai sovitellun työmarkkinatuen saajalla on niihin oikeus 1.1.2001 lukien. Ylläpito- ja majoituskorvaukset ovat verovapaita. sättningarna för uppehälle och inkvartering hänförts till arbetslöshetsskyddet för utbildningstid. Ersättning för uppehälle betalas för resekostnader och andra kostnader för uppehälle under utbildningstiden, medan ersättning för inkvartering betalas för logikostnader vid utbildning utanför pendlingsregionen. Ersättningarna för uppehälle och inkvartering utges med samma belopp och på samma grunder som arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd. Från 1.1.2001 har även personer med minskat eller jämkat arbetsmarknadsstöd rätt till dessa ersättningar. Ersättningarna är skattefria. Koulutuspäiväraha Oikeus koulutuspäivärahaan. Päivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa koulutuksen alkaessa, henkilö aloittaa päätoimisen, vähintään 20 opintoviikon laajuisen ammatillisia valmiuksiaan edistävän koulutuksen. Myös keskeytyneiden opintojen jatkaminen on mahdollista. henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 86 täydeltä työttömyyspäivältä koulutusta edeltäneen vuoden aikana, henkilöllä on takanaan riittävä työura (ansainnut työeläkettä vähintään 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana (15 vuoden tarkastelujakso poistuu 1.8.2001 alkaen), työskentely alle 23-vuotiaana myös otetaan huomioon). Koulutuspäivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle työttömälle. Koulutuspäivärahan suuruus ja kesto. Koulutuspäiväraha on samansuuruinen kuin työttömälle ennen opiskelun aloittamista maksettu työttömyysturva. Se on työttömyyspäivärahan (ansio- tai peruspäivärahan) tai työmarkkinatuen suuruinen riippuen siitä, mihin niistä henkilöllä on oikeus. Koulutuspäivärahaan maksetaan lapsikorotukset kuten työttömyyspäivärahaan ja työmarkkinatukeen (ei ylläpito- eikä majoituskorvauksia). Koulutuksen aikaiset työtulot ja sosiaalietuudet pienentävät koulutuspäivärahaa samalla tavalla kuin peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Sen sijaan koulutuspäivärahaan ei sovelleta työmarkkinatuen tarveharkintaa (puolison tulot eivät pienennä etuutta) eikä vanhempiensa taloudessa asuvan tukea ositeta. Koulutuspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa (myös lomajaksoilta) ja yhteensä enintään 500 päivältä. Koulutuspäivärahapäivät luetaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäiskestoon eivätkä ne Utbildningsdagpenning Rätt till utbildningsdagpenning. Dagpenning kan beviljas den som är arbetslös och söker arbete vid en arbetskraftsbyrå när utbildningen inleds, påbörjar heltidsutbildning om minst 20 studieveckor som främjar yrkeskunskaperna; det är även möjligt att återuppta avbrutna studier, har fått arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknadsstöd för minst 86 fulla arbetslöshetsdagar under året före utbildningen och har en tillräckligt omfattande arbetskarriär bakom sig (intjänad arbetspension minst 10 år under de senaste 15 åren, även arbete före 23 års ålder beaktas; 15-årsbestämmelsen slopas 1.8.2001). Utbildningsdagpenning kan utges till arbetslösa som bor i Finland. Dagpenningens storlek och utbetalningstiden. Utbildningsdagpenningen är lika stor som de arbetslöshetsförmåner den arbetslöse hade innan studierna inleddes, dvs arbetslöshetsdagpenningen (inkomstrelaterad dagpenning, grunddagpenning) eller arbetsmarknadsstödet beroende på vilken av förmånerna han har rätt till. Utbildningsdagpenningen utges med barnförhöjning lika som arbetslöshetsdagpenningen och arbetsmarknadsstödet (ej ersättningar för uppehälle och inkvartering). Arbetsinkomster och socialförmåner under utbildningstiden minskar utbildningsdagpenningen lika som grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet. På utbildningsdagpenningen tillämpas däremot inte arbetsmarknadsstödets behovsprövning (makens inkomster minskar inte förmånen), och förmånen för dem som bor hos sina föräldrar minskas inte. Utbildningsdagpenning betalas för fem dagar i veckan (även ferier) och för högst 500 dagar inalles. Utbildningspenningdagarna inräknas i det maximala antalet arbetslöshetspenningdagar (500) och inver-

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 203 kerrytä työssäoloehtoa. Työttömyys- ja koulutuspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 586 päivältä. Koulutuspäivärahaa voi käytännössä saada vain kerran ja vain yhteen koulutukseen. Uusi oikeus koulutuspäivärahaan syntyy vasta, kun hakijan työhistoriaja työttömyysedellytys on täyttynyt uudelleen. Myös pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tukea saaneelle (voimassa 1.8.1997 31.7.1998) koulutuspäiväraha voidaan myöntää vasta koulutuspäivärahan työhistoria- ja työttömyysedellytyksen täytyttyä. Koulutuspäiväraha on veronalaista tuloa. kar inte på arbetsvillkoret. Arbetslöshets- och utbildningsdagpenningarna betalas för högst 586 dagar inalles. Utbildningsdagpenning kan man i praktiken få bara en gång och för en utbildning. Ny rätt till dagpenning uppkommer först när villkoren i fråga om arbetshistorik och arbetslöshet uppfyllts på nytt. Det gäller även långtidsarbetslösa som haft stöd för frivilliga studier (lagstiftningen var i kraft 1.8.1997 31.7.1998). Utbildningsdagpenningen är skattepliktig inkomst. Ylläpitokorvaukset työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville Täyttä työmarkkinatukea saavalle pitkään työttömänä olleelle henkilölle, jonka työvoimatoimisto on ohjannut työharjoitteluun työpaikalla, voidaan maksaa (työmarkkinatuen lisäksi) ylläpitokorvausta työharjoittelun aikaisista matka- ja ylläpitokustannuksista. (Edellytys täysimääräisestä työmarkkinatuesta poistui 1.1.2001.) Henkilön katsotaan olleen pitkään työttömänä, jos hän on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan (500 pv) tai työmarkkinatukea työttömyyden johdosta 500 päivältä. Ylläpitokorvaus työharjoittelun ajalta maksetaan samansuuruisena ja samoin perustein kuin työvoimapoliittista koulutustukea saavalle. Ylläpitokorvaukset ovat verovapaita. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (sarja T14). Ersättningar för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd Långtidsarbetslösa som har fullt arbetsmarknadsstöd och av arbetskraftsbyrån anvisats praktik på en arbetsplats kan (utöver arbetsmarknadsstödet) få ersättning för uppehälle för resekostnaderna och kostnaderna för uppehälle under praktiktiden. (1.1.2001 frångicks kravet på fullt arbetsmarknadsstöd.) Som långtidsarbetslös betraktas den som fått arbetslöshetsdagpenning för maximitiden (500 dgr) eller arbetsmarknadsstöd p g a arbetslöshet för 500 dagar. Ersättningen för uppehälle under praktiktiden utges med lika stort belopp och på samma grunder som det arbetskraftspolitiska utbildningsstödet. Ersättningen för uppehälle är skattefri. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (FPAs statistik över arbetslöshetsförmåner), serie T14.

204 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 106. Työttömien koulutusajan perusturva: Maksetut etuudet 1991 2000, milj. mk Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Utbetalda förmåner 1991 2000, milj mk Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Benefit expenditure 1991 2000, FIM million Vuosi År Year Yhteensä Sammanlagt Total Työvoimapoliittinen koulutus Arbetskraftspolitisk utbildning Labour market training Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Yhteensä Sammanlagt Total Perustuet Grundstöd Basic training allowance Ylläpito- ja majoituskorvaukset Ersättningar för uppehälle och inkvartering Maintenance and accommodation allowances Ylläpito- ja majoituskorvaukset työmarkkinatuella opiskeleville 1 ) Ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd 1 ) Compensation for maintenance and accommodation costs for persons financing their studies with labour market subsidy 1 ) Koulutuspäiväraha 2 ) Utbildningsdagpenning 2 ) Training allowance 2 ) Ylläpitokorvaukset työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville 1 ) Ersättning för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd 1 ) Maintenance allowances for recipients of labour market subsidy undergoing training 1 ) 1991 244,6 244,6 175,8 65,6... 1992 358,0 358,0 263,4 89,6... 1993 306,2 306,2 243,2 62,8... 1994 179,7 179,7 140,2 39,5... 1995 143,3 143,3 110,8 32,5... 1996 205,2 117,3 90,8 26,4 87,9.. 1997 198,0 87,3 68,8 18,5 109,7 1,0. 1998 184,2 65,7 52,1 13,5 108,0 6,4 4,1 1999 197,6 64,1 51,3 12,9 115,5 10,6 7,4 2000 175,7 61,6 49,8 11,8 93,8 10,9 9,3 1 ) Näiden henkilöiden työmarkkinatuet sisältyvät työmarkkinatukien yhteismäärään (taulukot 98 101). Arbetsmarknadsstöden till dessa personer ingår i arbetsmarknadsstödssummorna (tabellerna 98 101). The labour market subsidy payments to these recipients are included in the subsidy totals in Tables 98 101. 2 ) Sisältää omaehtoisen opiskelun tuen pitkäaikaistyöttömille (1.8.1997 31.12.1999) ja työttömille 1.8.1998 alkaen (koulutuspäiväraha). Inkluderar stöd för frivilliga studier till långtidsarbetslösa (1.8.1997 31.12.1999) och från 1.8.1998 till arbetslösa (utbildningsdagpenning). Includes financial support in respect of self-motivated studies for the long-term unemployed (between 1 August 1997 and 31 December 1999) and for the employed in general (as a training allowance, starting from 1 August 1998). 107. Työttömien koulutusajan perusturva: Saajat (vuoden aikana) 1991 2000 Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Mottagare (under året) 1991 2000 Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Number of recipients per year, 1991 2000 Vuosi År Year Työvoimapoliittinen koulutus Arbetskraftspolitisk utbildning Labour market training Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Ylläpito- ja majoituskorvaukset työmarkkinatuella opiskeleville 1 ) Ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd 1 ) Compensation for maintenance and accommodation costs for persons financing their studies with labour market subsidy 1 ) Koulutuspäiväraha 2 ) Utbildningsdagpenning 2 ) Training allowance 2 ) Ylläpitokorvaukset työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville 1 ) Ersättning för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd 1 ) Maintenance allowances for recipients of labour market subsidy undergoing training 1 ) 1991 20 886... 1992 27 797... 1993 27 251... 1994 17 323... 1995 13 149... 1996 9972 41 860.. 1997 7471 49 516 113. 1998 5984 50 980 416 2 228 1999 5 465 52 136 595 3 797 2000 5 137 45 696 691 4 751 1 ) Ks. taul. 110 alaviite 1. Se tabell 110, fotnot 1. See Table 110 footnote 1. 2 ) Sisältää omaehtoisen opiskelun tuen pitkäaikaistyöttömille (1.8.1997 31.12.1999) ja työttömille 1.8.1998 alkaen (koulutuspäiväraha). Inkluderar stöd för frivilliga studier till långtidsarbetslösa (1.8.1997 31.12.1999) och från 1.8.1998 till arbetslösa (utbildningsdagpenning). Includes financial support in respect of self-motivated studies for the long-term unemployed (between 1 August 1997 and 31 December 1999) and for the unemployed in general (as a training allowance, starting from 1 August 1998).

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 205 108. Työttömien koulutusajan perusturva: Saajat 1994 2000 (poikkileikkaustietoja) Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Mottagare 1994 2000 (tvärsnittsdata) Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Number of recipients 1994 2000 (cross-sectional data) Vuosi År Year Kaikkiaan 1 ) (31.12.) Inalles 1 ) (31.12) Total 1 ) (at year-end) Työvoimapoliittinen koulutus 2 ) Arbetskraftspolitisk utbildning 2 ) Labour market training 2 ) Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Ylläpito- ja majoituskorvaukset työmarkkinatuella opiskeleville 1 ) Ersättningar för uppehälle och inkvartering till studerande med arbetsmarknadsstöd 1 ) Compensation for maintenance and accommodation costs for persons financing their studies with labour market subsidy 1 ) 30.11. 31.12. As of At year- 30 Nov. end Koulutuspäiväraha 3 ) (31.12.) Utbildningsdagpenning 3 ) (31.12) Training allowance 3 ) (at year-end) Ylläpitokorvaukset työmarkkinatuella työharjoittelussa oleville 1 ) (31.12.) Ersättning för uppehälle till praktikanter med arbetsmarknadsstöd 1 ) (31.12) Maintenance allowances for recipients of labour market subsidy undergoing training 1 ) (at year-end) 30.11. 31.12. 30 Nov. At year-end 1994 3 923 4 841 3 923.... 1995 3 390 4 086 3 390.... 1996 13 427 2 600 2 275 13 267 11 152.. 1997 14 372 1 965 1 708 15 622 12 551 113. 1998 14 784 1 685 1 383 15 824 12 291 309 801 1999 14 722 1 728 1 467 15 313 11 805 362 1 088 2000 12 494 1 463 1 226 12 750 9 828 247 1 193 1 ) Ks. taul. 110 alaviite 1. Se fotnot 1 till tabell 110. See Table 110 footnote 1. 3 ) Ks. taul. 107 alaviite 2. Se fotnot 2 till tabell 107. See Table 107 footnote 2. 2 ) Osalta syyslukukauden työvoimapoliittisessa koulutuksessa olleista koulutus ja koulutuksen aikainen tuki on päättynyt ennen vuoden loppua. Vuoden lopussa he saattavat saada muuta kuin koulutusajan työttömyysturvaa. För en del av dem som deltagit i arbetskraftspolitisk utbildning under höstterminen har utbildningen och stödet för utbildningstiden upphört före årets slut. I slutet av året kan de vara mottagare av andra bidrag än arbetslöshetsbidrag för utbildningstid. By the end of the year, some of those who participated in labour market training during the autumn term will have finished their training and gone off the benefit they received during that time; instead they may be receiving another unemployment-related benefit. 109. Työttömien koulutusajan perusturva: Keskimääräiset päiväkorvaukset ja korvatut päivät 1995 2000 Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Ersättningar per dag i medeltal och ersatta dagar 1995 2000 Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Average daily allowances and days on benefit, 1995 2000 Vuosi År Year Mk/pv (2000 rahana) Mk/dag (2000 års penningvärde) FIM/day (at 2000 prices) Korvattuja päiviä, 1 000 kpl Ersatta dagar, 1 000 st Days on benefit (Thousands) Työvoimapoliittinen koulutus Arbetskraftspolitisk utbildning Labour market training Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Ylläpito- ja majoituskorvauksen sisältävä työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd med ersättning för uppehälle och inkvartering Labour market subsidy including maintenance and accommodation allowance Yhteensä Sammanlagt Total Pelkkä ylläpito- ja majoituskorvaus Enbart ersättning för uppehälle och inkvartering Maintenance and accommodation allowance only Koulutuspäiväraha 1 ) Utbildningsdagpenning 1 ) Training allowance 1 ) Työharjoittelu, ylläpitokorvauksen sisältävä työmarkkinatuki Praktik, arbetsmarknadsstöd med ersättning för uppehälle On-the-job training, labour market subsidy comprising a maintenance allowance Yhteensä Pelkkä ylläpitokorvaus Sammanlagt Total Enbart ersättning för uppehälle Maintenance allowance only Kaikkiaan 2 ) Inalles 2 ) Total 2 ) Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy 1995 176,0..... 879 879 1996 177,6 166,3 34,6... 3433 709 1997 175,2 166,4 35,9 131,1.. 3770 528 1998 181,2 165,8 34,5 133,4 162,7 31,4 3 842 379 1999 167,9 164,5 33,7 133,7 162,0 30,9 4 265 395 2000 162,4 159,1 31,9 127,6 157,7 30,0 3 715 380 1 ) Ks. taul. 107 alaviite 2. Se fotnot 2 till tabell 107. See Table 107 footnote 2. 2 ) Päivät, joilta ylläpito- ja majoituskorvausta maksetaan, ovat mukana myös työmarkkinatukipäivien yhteismäärässä (taulukko 100). Dagar för vilka ersättningar för uppehälle och inkvartering utges ingår även i det totala antalet dagar med arbetsmarknadsstöd (tabell 100). Days for which maintenance and accommodation allowance is paid are also included in the total number of days on labour market subsidy (Table 100).

206 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 110. Työttömien koulutusajan perusturva: Etuudet saajan iän ja sukupuolen mukaan 2000 Grundtrygghet för arbetslösa under utbildningstid: Förmåner efter mottagarens ålder och kön 2000 Income security for the unemployed undergoing training (Benefits provided by the SII): Benefits according to age and sex of recipient, 2000 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Sukupuoli Kön Sex Saajia 31.12. Mottagare 31.12 Beneficiaries (year-end total) Kaikki 1 ) Samtliga 1 ) Total 1 ) Työvoimapoliittinen koulutus Arbetskraftspolitisk utbildning Labour market training Koulutustuki Utbildningsstöd Training subsidy Ylläpito- ja majoituskorvaus (työmarkkinatuki) 1 ) Ersättning för uppehälle och inkvartering (arbetsmarknadsstöd) 1 ) Maintenance and accommodation allowance (labour market subsidy) 1 ) Koulutuspäiväraha Utbildningsdagpenning Training allowance Työharjoittelu Praktik On-the-job training Ylläpitokorvaus (työmarkkinatuki) 1 ) Ersättning för uppehälle, (arbetsmarknadsstöd) 1 ) Maintenance allowance (labour market subsidy) 1 ) Milj. mk Milj mk FIM million Kaikki Samtliga Total 12 494 1 226 9 828 247 1 193 175,7 17 19 533 6 525 2 3,3 20 24 2 515 255 2 136 124 31,1 25 29 1 646 239 1 257 150 26,5 30 34 1 746 200 1 348 13 185 25,1 35 39 1 661 169 1 257 57 178 24,6 40 44 1 620 137 1 217 84 182 24,9 45 49 1 396 116 1 054 59 167 20,8 50 54 1 078 90 810 31 147 15,2 55 59 270 14 202 3 51 3,8 60 64 29 22 7 0,3 Miehet Män Males 6 612 672 5 315 72 553 91,3 Naiset Kvinnor Females 5 882 554 4 513 175 640 84,4 1 ) Ylläpito- ja majoituskorvauksen saajat työmarkkinatuen saajina ovat mukana myös työmarkkinatuen saajien yhteismäärässä (taulukot 99 103, 111, 112). Mottagare av arbetsmarknadsstöd med ersättningar för uppehälle och inkvartering ingår i det sammanlagda antalet mottagare av arbetsmarknadsstöd (tabellerna 99 103, 111, 112). Beneficiaries also included in the labour market subsidy recipient totals in Tables 99 103, 111, 112.

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 207 6.3 Työttömyysturvaetuudet alueittain ja ammateittain Työttömyysturvan aluetilastot esitetään työvoima- ja elinkeinokeskuksittain (TE-keskukset) etuutta saaneen kotikunnan mukaan. Tieto peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneen ammatista perustuu työvoimahallinnon merkintään. Työvoimatoimistoissa työnhakijan ammatiksi merkitään pääsääntöisesti se ammatti, joka hänellä on työkokemuksensa tai koulutuksensa perusteella. Työvoimahallinnon ammattiluokitus on yhdenmukainen Kelan ja Tilastokeskuksen luokitusten kanssa. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (sarja T14). 6.3 Arbetslöshetsförmånerna regionvis och yrkesvis Den regionala statistiken över arbetslöshetsskyddet följer arbetskraftsoch näringscentralerna alltefter förmånstagarens hemkommun. Yrkesdata om mottagarna av grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd baserar sig på arbetskraftsförvaltningens anteckningar. Arbetskraftsbyråerna brukar anteckna det yrke som arbetssökanden har i kraft av sin arbetserfarenhet eller sin utbildning. Arbetskraftsförvaltningens yrkesklassificering överensstämmer med FPAs och Statistikcentralens klassificering. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (FPAs statistik över arbetslöshetsförmåner), serie T14. Kuvio 44. Figur 44. Chart 44. Työttömyysturva- ja työttömyystilastoja työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 1 ) 31.12.2000 Arbetslöshetsförmåner och arbetslöshet iolika arbetskraftsoch näringscentraler 1 ) 31.12.2000 Data on unemployment benefits and the rate of unemployment, by employment and economic development centre, at year-end 2000 Väestöosuuksia Befolkningsandelar %ofpopulation Koko maa Hela landet Whole country % 4 2 Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaneiden osuus 17 64-vuotiaista, % Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd; andel av 17 64-åringar, % Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy; % of population aged 17 64 Ansiopäivärahaa saaneiden osuus 17 64-vuotiaista, % Mottagare av inkomstrelaterad dagpenning; andel av 17 64-åringar, % Recipients of earnings-related unemployment allowance; %of population aged 17 64 Työttömyysaste 2 ) Arbetslöshetsgrad 2 ) Unemployment rates 2 ) 7,5 11,5 11,6 15,6 15,7 19,7 19,8 23,8 1) Työvoima- ja elinkeinokeskukset, ks. kartta liitteessä 12. Arbetskrafts- och näringscentraler, se kartan ibilaga 12. 2) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%). Tieto työttömistä työnhakijoista perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekisteriin. Andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften (%). Uppgifterna om arbetssökandena baserar sig på arbetskraftsbyråernas kundregister. Unemployed jobseekers as a%ofthe labour force (based on data from employment office customer registers). Lähde: Källa: Kelan tilastot; Työministeriön tilastoja, joulukuu 2000; Vakuutusvalvontavirasto. FPAs statistik; Työministeriön tilastoja (arbetsministeriets statistik, december 2000); Försäkringsinspektionen.

208 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 111. Tietoja työttömyysturvaetuuksista työvoima- ja elinkeinokeskuksittain 2000 Arbetslöshetsförmåner efter arbetskraftsoch näringscentraler 2000 Data on benefits paid in respect of unemployment: Analysis by employment and economic development centre, 2000 TE-keskus 1 ) Arbetskrafts- och näringscentral 1 ) Employment and economic development centre Peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajat 31.12. Mottagare av grunddagpenning eller arbetsmarknadsstöd 31.12 Recipients of basic unemployment allowance or labour market subsidy at year-end Yhteensä Sammanlagt Total % 17 64- vuotiaista % av 17 64- åringar % of population aged 17 64 Peruspäiväraha Grunddagpenning Basic unemployment allowance Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Peruspäivärahat ja työmarkkinatuet, milj. mk Grunddagpenningar och arbetsmarknadsstöd, milj mk Basic unemployment allowances and labour market subsidies, FIM million Yhdistelmätuen työmarkkinatuella työllistyneet 31.12. Sysselsatta med arbetsmarknadsstöd som ingår i sammansatt stöd 31.12 Number of recipients of labour market subsidy paid in combination with a wage subsidy, at year-end Työttömyysaste 2 ), % Arbetslöshetsgrad 2 ), % Unemployment rate, % 31.12. At year-end Koko maa Hela landet Whole country... Uudenmaan Nylands... Varsinais-Suomen Egentliga Finlands... Satakunnan Satakunda. Hämeen Tavastlands... Pirkanmaan Birkalands.. Kaakkois-Suomen Sydöstra Finlands... Etelä-Savon Södra Savolax... Pohjois-Savon Norra Savolax... Pohjois-Karjalan Norra Karelens... Keski-Suomen Mellersta Finlands... Etelä-Pohjanmaan Södra Österbottens... Pohjanmaan Österbottens... Pohjois-Pohjanmaan Norra Österbottens... Kainuun Kajanalands... Lapin Lapplands... 172 288 5,2 16 534 155 754 5 322,8 12 241 12,7 31 741 3,4 3 797 27 944 1 066,4 1 402 7,5 12 802 4,2 1 441 11 361 395,3 695 10,7 9 269 6,2 735 8 534 277,0 890 16,6 13 393 5,8 1 285 12 108 413,7 980 13,9 15 296 5,3 1 493 13 803 474,1 991 13,5 12 652 6,1 1 136 11 516 382,2 924 16,6 7 244 7,0 765 6 479 213,7 513 17,7 11 265 7,1 999 10 266 323,5 856 17,3 8 701 8,1 592 8 109 264,7 670 20,0 11 455 6,9 951 10 504 345,5 920 17,3 5 724 4,8 678 5 046 171,0 533 12,0 6 689 4,4 812 5 877 201,7 494 11,1 12 695 5,5 958 11 737 379,4 944 14,4 4 136 7,4 289 3 847 122,6 629 23,5 9 108 7,5 579 8 529 284,6 797 21,9 1 ) Työvoima- ja elinkeinokeskukset, ks. kartta liitteessä 12. Arbetskrafts- och näringscentraler, se kartan i bilaga 12. 2 ) Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta (%). Tieto työttömistä työnhakijoista perustuu työvoimatoimistojen asiakasrekisteriin. Andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften (%). Uppgifterna om arbetssökandena baserar sig på arbetskraftsbyråernas kundregister. Lähde: Työministeriön tilastoja, joulukuu 2000. Källa: Arbetsministeriets statistik, december 2000. Huom. Tiedot niistä henkilöistä, joiden asuinkunta on tuntematon, sisältyvät vain koko maan yhteissummaan. Työttömyysajan perusturvan toteuttaminen Ahvenanmaan maakunnassa ei kuulu Kelan tehtäviin. Anm Uppgifter om personer med okänd boningskommun ingår endast i summan för hela landet. Grundskyddet vid arbetslöshet i landskapet Åland ankommer inte på FPA. N.B. Only the totals for the whole country include payments to people whose place of residence was not on record. The SII is not in charge of basic unemployment allowance payments in the Province of the Åland Islands.

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 209 112. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajat ammatin ja sukupuolen mukaan 31.12.2000 Mottagare av grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd efter yrke och kön 31.12.2000 Basic unemployment allowance and labour market subsidy recipients by occupation and sex, at yearend 2000 Ammatti Yrke Occupation Peruspäivärahan saajat Mottagare av grunddagpenning Recipients of basic unemployment allowance Yhteensä Sammanlagt Total % Miehet, % Män, % Males (%) Työmarkkinatuen saajat Mottagare av arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy recipients Yhteensä Sammanlagt Total % Miehet, % Män, % Males (%) 15 64-vuotias työllinen työvoima 2 ), % Sysselsatt arbetskraft 2 ) i åldern 15 64 år, % Economically active population aged 15 64 (%) Kaikkiaan Inalles Total... Yhteensä Sammanlagt All industries... Tekn., tieteell., lainopill., humanist. ja taiteell. työ Tekn, vetenskapligt, juridiskt, humanistiskt el konstnärl arbete Engineering, law, the natural sciences, the humanities... Terveydenhuolto, sosiaalialan työ Hälsovård, socialt arbete Health care, social work... Hallinto- ja toimistotyö Administrativt arbete och kontorsarbete Managerial, administrative and clerical work... Kaupallinen työ Kommersiellt arbete Commerce... Maa- ja metsätalous, kalastus Lantbruks-, skogs- och fiskeriarbete Agriculture, forestry and fishing... Kuljetus ja liikenne Transportoch kommunikationsarbete Transportation and communication... Teoll.työ, koneenhoito, kaivos- ja louhintatyö, rakennustyö Tillverkning, maskinskötsel, gruvdrift och stenbrytning, byggnadsarbete Manufacturing industries, machinery operation, mining, quarrying and construction... Palvelutyö Servicearbete Services... Ammattia ei voida luokitella 1 ) Oklassificerbart yrke 1 ) Activities not adequately described 1 )... 16 534 54,0 155 754 55,7 14 723 100,0 60,3 129 012 100,0 67,2 100,0 1 156 7,9 54,9 9 872 7,7 59,4 16,7 1 347 9,1 14,4 9 695 7,5 11,3 12,7 1 635 11,1 33,5 13 811 10,7 32,4 17,7 1 505 10,2 41,7 9 733 7,5 41,3 10,4 1 461 9,9 52,8 7 333 5,7 67,9 5,8 804 5,5 89,8 5 562 4,3 86,8 5,3 4 374 29,7 85,3 52 218 40,5 83,2 20,8 2 441 16,6 29,7 20 788 16,1 25,8 10,5 1 811 53,8 26 742 47,2 1 ) Henkilöt, joiden ammattia ei voida luokitella tai jotka eivät ole ilmoittaneet ammattia (koululaiset, opiskelijat, vastavalmistuneet yms.). Personer, vars yrke ej kan klassificeras eller ej uppgetts, skolever, studerande, nyutexaminerade etc. Schoolchildren, students, people recently graduated, people whose occupation cannot be classified or who have not given their occupation, etc. 2 ) Lähde: Työvoimatutkimus 2000, Tilastokeskus. Källa: Arbetskraftsundersökningen 2000, Statistikcentralen.

210 KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 6.4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki Maahanmuuttajan kotoutumistuesta säädetään laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Siinä on määritelty maahanmuuttajan oikeudet ja velvollisuudet. Laki astui voimaan 1.5.1999. Kotouttamista tukevien toimenpiteiden piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Maahanmuuttajalla, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon tai hakenut toimeentulotukea, on oikeus enintään kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana saada kotoutumissuunnitelman perusteella kotoutumistukea. Kotoutumissuunnitelman laativat maahanmuuttaja, kunta ja työvoimatoimisto yhteistyössä. Suunnitelmassa sovitaan toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään sopeutumisessa tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Siinä voidaan sopia esim. työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, kielen opiskelun tai muun omaehtoisen opiskelun taikka työharjoittelun järjestämisestä. Mikäli maahanmuuttajalle yksilöidysti osoitettuja toimenpiteitä voidaan rinnastaa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, se ilmenee työvoimatoimiston työvoimapoliittisessa lausunnossa. Kotoutumistuen tarkoituksena on turvata maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman aikainen toimeentulo. Kotoutumistuki koostuu Kelan myöntämästä työmarkkinatuesta ja kunnan (mahdollisesti) myöntämästä toimeentulotuesta. Jos henkilö ei täytä työmarkkinatuen saamisen ehtoja, hänelle voidaan maksaa myös pelkkä toimeentulotuki kotoutumistukena. Kotoutumistuen saadakseen maahanmuuttajan on oltava taloudellisen tuen tarpeessa ja noudatettava kotoutumissuunnitelmaansa. Jos henkilö kieltäytyy kotoutumissuunnitelmasta, hänellä ei ole oikeutta kotoutumistukena myönnettävään työmarkkinatukeen. Kieltäytyminen suunnitelmassa sovituista toimenpiteistä johtaa työmarkkina- ja toimeentulotukea koskevien lakien rangaistussäännösten soveltamiseen. Maahanmuuttajalla ei kolmen ensimmäisen maassaolovuoden aikana ole oikeutta työmarkkinatukeen muutoin kuin kotoutumistukena. Kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan työmarkkinatukilain säännöksiä. Kotoutumistukena maksettava työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin työmarkkinatuki, jonka henkilö saisi työttömyytensä perusteella. Siihen maksetaan 6.4 Integrationsstöd för invandrare Om integrationsstödet för invandrare stadgas i lagen om främjande av invandrares integration samt mottagande av asylsökande. I lagen som trädde i kraft 1.5.1999 definieras invandrarnas rättigheter och skyldigheter. De integrationsfrämjande åtgärderna kan omfatta personer som har flyttat till Finland och som i enlighet med lagen om hemkommun har sin hemkommun i Finland. En invandrare som anmält sig som arbetslös arbetssökande hos en arbetskraftsbyrå eller ansökt om utkomststöd har på basis av en integrationsplan rätt till integrationsstöd under de tre första åren av sin vistelse i landet. Integrationsplanen görs upp av invandraren, kommunen och arbetskraftsbyrån gemensamt. I planen avtalar man om vilka åtgärder som skall vidtas för att stödja invandraren och hans familj vid inhämtandet av de kunskaper och färdigheter som de behöver för att anpassa sig. Det kan gälla t.ex. arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, språkstudier, andra frivilliga studier eller arbetspraktik. Ifall invandraren har anvisats specifika åtgärder som kan jämställas med arbetskraftspolitiska åtgärder framgår detta av arbetskraftsbyråns utlåtande. Syftet med integrationsstödet är att trygga invandrarens försörjning i enlighet med integrationsplanen. Integrationsstödet består av arbetsmarknadsstöd från F P A och av eventuellt utkomststöd som beviljas av kommunen. Den som inte uppfyller villkoren för arbetsmarknadsstöd kan i integrationsstöd få enbart utkomststöd. Invandrare som är i behov av ekonomiskt stöd och följer sin integrationsplan har rätt till integrationsstöd. Den som inte går med på att en integrationsplan görs upp saknar rätt till integrationsstödets arbetsmarknadsstöd. Vägran att delta i de åtgärder som avtalats i integrationsplanen medför tillämpning av straffbestämmelserna i lagarna om utkomststöd och arbetsmarknadsstöd. Under de tre första åren har en invandrare rätt till arbetsmarknadsstöd enbart i form av integrationsstöd. På integrationsstödets arbetsmarknadsstöd tillämpas lagen om arbetsmarknadsstöd. Integrationsstödets arbetsmarknadsstöd är lika stort som det arbetsmarknadsstöd som arbetslösa kan få. Även i integrationsstödet ingår ett barntillägg, och till

KELAN TYÖTTÖMYYSTURVAETUUDET 211 lapsikorotus kuten työmarkkinatukeen, ja vanhempiensa taloudessa asuvan tuki maksetaan osittaisena. Työvoimapoliittisen toimenpiteen ajalta tuki maksetaan ilman tarveharkintaa eikä vanhempiensa luona asuminen sitä pienennä. Toimenpiteiden ajalta maksetaan ylläpito- ja majoituskorvauksia. Tuki yhteensovitetaan tulojen ja sosiaalietuuksien kanssa samalla tavalla kuin työmarkkinatukikin. Kotoutumistukena maksettu työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, ylläpito- ja majoituskorvaukset eivät. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (sarja T14). den som bor hos sina föräldrar betalas stödet partiellt. Till den som deltar i arbetskraftspolitiska åtgärder betalas stödet utan behovsprövning, och det minskar inte även om stödtagaren skulle bo hos sina föräldrar. Därtill betalas ersättningar för uppehälle och inkvartering. Stödet samordnas med inkomsterna på samma sätt som arbetsmarknadsstödet. Integrationsstödets arbetsmarknadsstöd är skattepliktig inkomst, i motsats till ersättningarna för uppehälle och inkvartering. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen työttömyysturvatilastot (FPAs statistik över arbetslöshetsförmåner), serie T14. 113. Kotoutumistukena maahanmuuttajalle maksettava työmarkkinatuki: Maksetut tuet, korvatut päivät ja tuen saajat 1999 2000 Arbetsmarknadsstöd i form av integrationsstöd till invandrare: Utbetalda stöd, antal dagar och mottagare 1999 2000 Integration assistance for immigrants: Payments under the labour market subsidy programme. Benefit expenditure, days on benefit and number of recipients, 1999 2000 Vuosi År Year Milj. mk Milj mk FIM million Päiviä, 1 000 kpl Dagar, 1 000 st Days (Thousands) Saajia vuoden aikana Mottagare under året Recipients per year Kaikki Samtliga Total Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Deltagare i arbetskraftspolitisk utbildning During labour market training Saajia 31.12. Mottagare 31.12 Recipients (year-end total) Mk/pv Mk/dag FIM/day 1999 47,3 352,5 4 783 2 640 4 196 134,3 2000 165,1 1 211,2 7 799 5 379 4 659 136,3 Huom. Maahanmuuttajille alettiin maksaa kotoutumistukea 1.5.1999 alkaen. Kotoutumistuki koostuu Kelan maksamasta työmarkkinatuesta ja/tai kunnan maksamasta toimeentulotuesta. Anm Integrationsstöd till invandrare började utges 1.5.1999. Integrationsstödet består i arbetsmarknadsstöd från FPA och/eller utkomststöd från kommunen. N.B. Available since 1 May 1999, integration assistance consists of a labour market subsidy paid by the SII and/or a municipal living allowance.

212 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 7 Äitiysavustus, lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki Moderskapsunderstöd, barnbidrag och barnavårdsstöd 7.1 Äitiysavustus ja lapsilisä Äitiysavustuksesta säädetään äitiysavustuslaissa ja lapsilisästä lapsilisälaissa. Kummankin etuuden toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Liitteessä 5 on tietoja etuuksien viimeaikaisesta lainsäädännön kehityksestä, ja liite 8 sisältää vuonna 2000 voimaan tulleet lainmuutokset. 7.1 Moderskapsunderstöd och barnbidrag Om moderskapsunderstöd stadgas i lagen om moderskapsunderstöd och om barnbidrag stadgas i barnbidragslagen. FPA har hand om skötseln av bägge bidragen. I bilaga 5 finns uppgifter om den senaste utvecklingen av förmånslagstiftningen och bilaga 8 omfattar år 2000 införda lagändringar. Perusedellytykset Äitiysavustuslain mukaan avustus voidaan myöntää Suomessa asuvalle naiselle. Lapsilisää maksetaan Suomessa asuvasta lapsesta. Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta ratkaisee, milloin henkilön katsotaan asuvan Suomessa. EY-lainsäädäntö ja sosiaaliturvasopimukset aiheuttavat poikkeuksia asumiseen perustuviin etuuksiin. (EY-säännökset koskevat EU/ETA-työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään.) Allmänna förutsättningar Enligt lagen om moderskapsunderstöd kan understödet beviljas kvinnor som är bosatta i Finland. Barnbidrag utges för i Finland bosatta barn. Av lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet framgår när en person anses vara bosatt i Finland. EG-lagstiftningen och avtalen om social trygghet medför vissa undantag när det gäller bosättningsbaserade förmåner. (EG-stadgandena rör EU/EES-arbetare med familjer.) Äitiysavustus Äitiysavustusta maksetaan äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Avustukseen on oikeus naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt terveystarkastuksessa ennen neljännen raskauskuukauden päättymistä. Myös alle yksivuotiaana ottolapseksi otetusta lapsesta voi saada äitiysavustuksen. (Maaliskuusta 2001 alkaen alle 18-vuotiaasta ottolapsesta voi saada äitiysavustuksen.) Äitiysavustus maksetaan rahana tai lapsenhoitotarvikkeita sisältävänä pakkauksena (äitiyspakkaus). Raha-avustuksen suuruuden vahvistaa valtioneuvosto. Vuonna 2000 raha-avustus oli 760 markkaa. Äitiysavustus on verovapaa etuus. Moderskapsunderstöd Moderskapsunderstöd utges i syfte att främja moderns och barnets hälsa och välfärd. Rätt till understöd har den vars graviditet varat i minst 154 dagar och som genomgått hälsokontroll före utgången av den fjärde graviditetsmånaden. Moderskapsunderstöd kan även beviljas för adoptivbarn som adopterats före ett års ålder. (Från mars 2001 kan moderskapsunderstöd beviljas för adoptivbarn under 18 år.) I moderskapsunderstöd beviljas en summa pengar eller en förpackning som innehåller barnavårdsartiklar (moderskapsförpackning). Penningsumman fastställs av statsrådet. År 2000 var den 760 mark. Moderskapsunderstödet är en skattefri förmån.

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 213 Lapsilisä Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaan lapsen elatusta varten. Sen suuruus riippuu perheen lapsiluvusta. Porrastuksessa otetaan huomioon kaikki alle 17-vuotiaat lapset, joista lapsilisää sen saajalle maksetaan. Lapsilisän määrä vuoden 2000 lopussa oli 1. lapsesta 535 mk/kk 2. lapsesta 657 mk/kk 3. lapsesta 779 mk/kk 4. lapsesta 901 mk/kk 5. lapsesta ja useammasta 1 023 mk/kk. Yksinhuoltajan jokaisesta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna 200 markalla kuukaudessa (vuonna 2000). Yksinhuoltajaksi katsotaan todellinen yksinhuoltaja eli henkilö, joka ei ole avo- tai avioliitossa tai joka on välirikon vuoksi muuttanut puolisostaan erilleen asumaan. Lapsilisä maksetaan lapsen vanhemmalle tai huoltajalle, jonka huollossa lapsi on. Lapsilisä on verovapaa etuus. Valtioneuvostolla on oikeus korottaa lapsilisän määriä elinkustannusten noustua. Vuosina 1996 2001 lapsilisiin ei tehty/tehdä tarkistusta. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). Barnbidrag Barnbidrag betalas för underhåll av barn under 17 år. Barnbidraget är graderat enligt antalet barn i familjen. I graderingen beaktas samtliga barn under 17 år som berättigar till barnbidrag. I slutet av 2000 var de månatliga beloppen följande: första barnet andra barnet tredje barnet fjärde barnet fr o m femte barnet 535 mk 657 mk 779 mk 901 mk 1023 mk. Till ensamförsörjare utges barnbidraget höjt med 200 mark per barn och månad (år 2000). Som ensamförsörjare betraktas den som inte är sambo eller gift, eller som på grund av söndring flyttat ifrån sin make. Barnbidraget betalas till föräldrarna eller vårdnadshavaren. Barnbidraget är en skattefri förmån. Statsrådet har rätt att höja beloppen när levnadskostnaderna stiger. Åren 1996 2001 gjordes inga justeringar. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11. 114. Äitiysavustukset 1994 2000 Moderskapsunderstöd 1994 2000 Maternity grants 1994 2000 Vuoden aikana Under året During the year Äitiysavustukset, milj. mk Moderskapsunderstöd, milj mk Maternity grants, FIM million Äitiysavustuksen saajia Mottagare Recipients Kaikkiaan Inalles Total Avustus pakkauksena, % Moderskapsförpackning, % Maternity pack, % Avustus rahana, % Moderskapspenning, % Cash benefit, % 1994 55,9 59 788 72,9 27,1 1995 57,6 61 300 74,4 25,6 1996 54,7 58 054 74,5 25,5 1997 55,8 58 897 77,1 22,9 1998 52,8 55 805 76,0 24,0 1999 53,9 56 770 77,1 22,9 2000 52,6 55 228 78,5 21,5

214 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 115. Lapsilisät 1993 2000 Barnbidrag 1993 2000 Family allowances 1993 2000 Vuosi År Year Lapsilisät Barnbidrag Family allowance Lapsilisää saaneita perheitä 31.12. Mottagare (familjer) 31.12 Eligible families at year-end Milj. mk Milj mk FIM million Mk/lapsi, joulukuu Mk/barn, december FIM per child, December Lukumäärä Antal Number Yksinhuoltajaperheitä Ensamförsörjarfamiljer Single-parent families Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana 2000 års penningvärde At 2000 prices Lukumäärä Antal Number % kaikista perheistä % av samtliga familjer % of all families 1993 5564,9 422,2 470,8 621 035.... 1994 9100,8 692,3 759,5 618 273 92 429 14,9 1995 8768,0 637,6 696,9 614 620 95 993 15,6 1996 8 397,7 639,0 692,6 609 855 98 266 16,1 1997 8 384,4 640,2 681,2 605 989 99 668 16,4 1998 8 353,0 641,3 677,2 600 653 101 270 16,9 1999 8 307,2 643,6 666,2 593 567 102 249 17,2 2000 8 247,1 643,5 643,5 586 834 102 069 17,4 116. Lapsilisään oikeuttaneet lapset 1993 2000 Barn med rätt till barnbidrag 1993 2000 Children conferring entitlement to family allowance, 1993 2000 31.12. Year-end Lapset Barn Children Lukumäärä Antal Number % väestöstä % av befolkningen % of population % Kaikki Samtliga Total Ikä, vuotta Ålder, år Age, years 0 2 3 6 7 15 16 Yksinhuoltajien lapset Barn till ensamförsörjare Children in single-parent households Lukumäärä Antal Number % kaikista lapsista % av samtliga barn % of all children 1993 1097 166 21,6 100,0 17,3 23,1 53,2 6,4.... 1994 1097 840 21,6 100,0 17,3 23,6 52,8 6,3 136 166 12,4 1995 1097 449 21,4 100,0 17,0 23,8 52,9 6,3 142 888 13,0 1996 1 093 815 21,3 100,0 16,7 24,0 53,0 6,3 147 502 13,5 1997 1 090 108 21,2 100,0 16,3 24,0 53,4 6,4 150 566 13,8 1998 1 083 348 21,0 100,0 15,8 23,9 53,6 6,7 153 950 14,2 1999 1 072 206 20,7 100,0 15,5 23,6 54,1 6,8 156 358 14,6 2000 1 063 680 20,5 100,0 15,6 23,3 54,4 6,7 157 145 14,8

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 215 7.2 Pienten lasten hoidon tuki Pienten lasten hoidon tuki on rahallinen tuki lasten hoidon järjestämiseksi. Tuki on vaihtoehto kunnan järjestämälle päivähoidolle. Pienten lasten hoidon tuesta säädetään laissa lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Lain toteuttaminen kuuluu Kelan tehtäviin. Liitteessä 5 kerrotaan tukijärjestelmän kehityksestä. Lakisääteisen pienten lasten hoidon tuen lisäksi kunta voi maksaa omaa tukea perheelle (ns. kuntakohtainen lisä). Kunta joko itse hoitaa lisän maksamisen tai sopii Kelan kanssa lisän maksamisesta lakisääteisen tuen maksamisen yhteydessä. Jälkimmäisen menettelyn kuntakohtaiset lisät kanavoituvat Kelan tiedostoihin ja mahdollistavat niiden tilastoinnin. 7.2 Stöd för vård av småbarn Stödet för vård av småbarn är ett ekonomiskt understöd för ordnande av barnavården. Det utgör ett alternativ till dagvård som ordnas av kommunen. Om stödet för vård av småbarn stadgas i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn. Lagen verkställs av FPA. Bilaga 5 tar upp stödsystemets utveckling. Utöver det lagstadgade barnavårdsstödet kan kommunen betala sina egna stöd till familjerna (kommuntillägg). Kommunen sköter själv utbetalningen eller avtalar med FPA om att tillägget betalas samtidigt med det lagstadgade stödet. I det senare fallet förs tilläggen in i FPAs register och kan statistikföras. Perusedellytykset Pienten lasten hoidon tuen saamisen edellytyksenä on, että lapsi, jonka hoidon järjestämisestä on kysymys, asuu Suomessa (kotikuntalain mukaan). Lisäksi edellytetään, että lapsi ei ole hoidettavana kunnallisessa päivähoidossa. Kuitenkaan lapsen osallistuminen kunnan järjestämään osapäiväiseen esiopetukseen vuotta ennen peruskoulun aloittamista tai peruskoulun aloittaminen ennen oppivelvollisuusikää eivät estä tuen saantia. Vanhempien valintaoikeus kunnallisen päivähoidon ja pienten lasten hoidon tuen välillä alkaa vanhempainpäivärahakauden päättymisestä ja lakkaa viimeistään sen vuoden heinäkuun viimeisenä päivänä, jona lapsi siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Förutsättningar Barnavårdsstödet betalas för ordnande av vård för barn som bor i Finland (i enlighet med lagen om hemkommun). Vidare förutsätts det att barnet inte får kommunal dagvård. Barnet kan emellertid delta i kommunal förskoleundervisning på deltid ett år före grundskolan eller börja i grundskolan före läropliktsåldern. Föräldrarnas rätt att välja mellan kommunal dagvård och barnavårdsstöd börjar vid föräldradagpenningtidens slut och upphör senast den sista juli det år barnet som läropliktigt börjar i grundskolan. Tuet ja niiden rakenne Pienten lasten hoidon tukea maksetaan kotihoidon tukena tai yksityisen hoidon tukena (osittainen hoitoraha, ks. s. 218). Samanaikaisesti perhe ei voi saada kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea. Kotihoidon tuki. Kotihoidon tukea maksetaan, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukea maksetaan myös muista perheen alle kouluikäisistä lapsista, jotka hoidetaan samalla tavalla. Vanhempien ei tarvitse itse hoitaa lasta kotihoidon tuen saadakseen, vaan lasta voi hoitaa yksityinen päivähoitaja. Tukea voi saada heti vanhempainpäivärahakauden päätyttyä. Se lakkaa viimeistään silloin, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidon tukeen voi kuulua hoitoraha ja hoitolisä. Hoitoraha maksetaan kustakin lapsesta, hoitolisä sen Stödens uppbyggnad Stödet för vård av småbarn består av stöd för hemvård eller stöd för privat vård (partiell vårdpenning, se s 218). En familj kan inte samtidigt få bägge formerna av stöd. Hemvårdsstöd. Stöd för hemvård betalas om familjen har ett barn under tre år. Hemvårdsstödet betalas även för familjens andra barn under skolåldern som sköts hemma. Föräldrarna behöver inte själva sköta barnet utan kan ha en privat dagvårdare. Stödet kan betalas genast efter föräldradagpenningtidens slut. Det indras senast då barnet fyller tre år. Hemvårdsstödet kan innefatta vårdpenning och vårdtillägg. Vårdpenning betalas för varje barn medan

216 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI Asetelma 6. Sammanställning 6. Pienten lasten hoidon tukeminen 31.12.2000 Stöd för vård av småbarn 31.12.2000 PIENTEN LASTEN HOIDON VAIHTOEHTOISET TUKIJÄRJESTELMÄT SYSTEMEN FÖR BARNAVÅRDSSTÖD Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd Kunnallinen päivähoito Kommunal dagvård Perheessä oltava alle 3-vuotias lapsi. Barn under 3 år. Hoitoraha Vårdpenning yhdestä alle 3-vuotiaasta för ett barn under 3år kustakin seuraavasta för varje följande -alle 3-vuotiaasta under 3år 500 -muusta alle kouluikäisestä under skolåldern 300 Hoitolisä (tulosidonnainen) Vårdtillägg (inkomstbundet) vain yhdestä lapsesta ja enintään för ett barn och högst mk/kk mk/mån 1500 1000 Vanhempien ei edellytetä itse hoitavan lastaan. Föräldrarna förutsätts inte själva sköta barnet. Perheessä oltava alle kouluikäinen lapsi. Barn under skolåldern. Hoitoraha Vårdpenning mk/kk mk/mån jokaisesta alle kouluikäisestä lapsesta för varje barn under skolåldern 700 Hoitolisä (tulosidonnainen) Vårdtillägg (inkomstbundet) jokaisesta alle kouluikäisestä lapsesta ja enintään för varje barn under skolåldern och högst 800 Tuki maksetaan perheen valitsemalle hoidon tuottajalle. Stödet betalas till den vårdproducent familjen valt. Kaikilla alle kouluikäisillä oikeus kunnan järjestämään kokopäiväiseen päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikkaan. Alla barn under skolåldern har rätt till kommunalt ordnad daghems- eller familjedagvårdsplats på heltid. Päivähoitomaksu (tulosidonnainen) Dagvårdsavgift (inkomstbunden) enimmäismäärä/lapsi maximum/barn -kahdesta ensimmäisestä för de två första -seuraavista för de följande mk/kk mk/mån 1100 220 Kuntakohtainen lisä Kommuntillägg Lisän saaminen, saamisen ehdot ja lisän suuruus vaihtelevat kunnittain. Förekomsten, villkoren och storleken varierar från kommun till kommun. Kuntakohtainen lisä Kommuntillägg Lisän saaminen, saamisen ehdot ja lisän suuruus vaihtelevat kunnittain. Förekomsten, villkoren och storleken varierar från kommun till kommun. sijaan vain yhdestä ja sen määrä riippuu perheen tuloista ja koosta (asetelma 6). Hoitolisä maksetaan täysimääräisenä, jos perheen tulot eivät ylitä perheen koon mukaan määräytyviä tulorajoja ( asetelma 7). Perheen tuloina otetaan huomioon veronalaiset työ- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot lukuun ottamatta eräitä etuoikeutettuja tuloja. Työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki ja vuorottelukorvaus otetaan tuloina huomioon. Lasten kotihoidon tuki vähennetään kokonaan työttömän tai tämän puolison työttömyyspäivärahasta, työmarkkinatuesta tai vuorottelukorvauksesta. Jos vårdtillägg betalas för bara ett barn och beror av familjens inkomster och storlek (sammanställning 6). Fullt vårdtillägg utges när familjens inkomster inte överstiger en inkomstgräns som bestäms enligt familjens storlek (sammanställning 7). Som inkomster räknas skattepliktiga arbets- och kapitalinkomster samt skattefria inkomster, frånsett vissa privilegierade inkomster. Arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd och alterneringsersättning betraktas som inkomst. Hemvårdsstödet avdras i sin helhet på en arbetslös eller dennes makes arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd eller alterneringsersättning. Om den

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 217 toinen vanhemmista hoitaa itse lasta eikä ole työttömänä työnhakijana, kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä puolison saamasta työttömyysturvaetuudesta. Opintotuki ei vaikuta lasten kotihoidon tukeen. Kotihoidon tuki huomioidaan kuitenkin tulona opintotukea määrättäessä. Jos perheeseen syntyy uusi lapsi, hoitorahaa ja -lisää voidaan maksaa vanhempainpäivärahakaudella perheen muista kuin vanhempainpäivärahaan oikeuttavasta lapsesta. Hoitorahana maksetaan kuitenkin vain laskennallisen hoitorahan ja vanhempainpäivärahan erotus. Hoitolisässä otetaan tulona huomioon se osa vanhempainpäivärahasta, joka ylittää laskennallisen kotihoidon tuen hoitorahan määrän. Yksityisen hoidon tuki. Yksityisen hoidon tukea maksetaan alle kouluikäisen lapsen hoidon järjestämiseksi vanhempien osoittamalle päivähoidon tuottajalle. Tukea maksetaan perheen jokaisesta lapsesta vanhempainpäivärahakauden päättymisestä siihen saakka, kunnes nuorin siirtyy oppivelvollisena peruskouluun. Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, perhe voi valita joko kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajalle. Päivähoidon tuottaja voi olla päivähoitotoimintaa harjoittava henkilö tai yhteisö, joka on tehnyt tarvittavan ilmoituksen toiminnastaan kunnalle, tai yksityinen henkilö (ei kuitenkaan perheenjäsen), jonka kanssa toinen vanhemmista tai muu huoltaja on tehnyt työsopimuksen. (Kunnan tulee hyväksyä työsuhteinen hoitaja tuen saajaksi.) Yksityisen hoidon tukena voidaan maksaa hoitorahaa ja hoitolisää kustakin alle kouluikäisestä lapsesta (asetelma 6). Yksityisen hoidon tuen hoitolisä on tulosidonnainen ja sen määrä riippuu myös perheen koosta. Tulokäsite ja täyteen hoitolisään oikeuttava tuloraja ovat samat kuin kotihoidon tuen hoitolisässä (asetelma 7). ena föräldern sköter barnet och inte är arbetslös arbetssökande dras stödet emellertid inte av på makens arbetslöshetsbidrag. Studiestöd påverkar inte hemvårdsstödet, men detta räknas som inkomst vid beräkningen av studiestöd. Om familjen får ett barn till kan vårdpenningen och vårdtillägget betalas under föräldradagpenningtiden för de barn som inte ger rätt till föräldradagpenning. I vårdpenning utges emellertid bara skillnaden mellan den kalkylerade vårdpenningen och föräldradagpenningen. För vårdtillägget beaktas som inkomst den del av föräldradagpenningen som överstiger det kalkylerade hemvårdsstödets vårdpenning. Privatvårdsstöd. Stödet för privat vård betalas för vården av ett barn under skolåldern till den dagvårdsproducent föräldrarna valt. Stödet betalas för varje barn i familjen från föräldradagpenningtidens slut tills det yngsta barnet som läropliktigt börjar i grundskolan. En familj som har ett barn under tre år kan välja mellan hemvårdsstöd och privatvårdsstöd. Stödet för privat vård betalas till dagvårdsproducenten, som kan vara en person eller en sammanslutning som utövar dagvårdsverksamhet och gjort anmälan om sin verksamhet till kommunen eller en privat person (dock inte familjemedlem) som den ena föräldern eller annan vårdnadshavare ingått arbetsavtal med. (Kommunen skall godkänna att stödet betalas till en anställd person.) I privatvårdsstöd kan utges vårdpenning och vårdtilllägg för varje barn under skolåldern (sammanställning 6). Vårdtillägget är inkomstbundet och dess storlek beror även av antalet familjemedlemmar. Inkomstbegreppet och inkomstgränsen för rätt till fullt tillägg är desamma som för hemvårdsstödets vårdtillägg (sam- Asetelma 7. Hoitolisän riippuvuus perheen koosta ja tuloista 31.12.2000 (kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) Sammanställning 7. Vårdtillägget i relation till familjens storlek och inkomster 31.12.2000 (hemvårdsstöd och privatvårdsstöd) Perheen koko, henkilöä Antal familjemedlemmar Tulot, joilla saa täyden hoitolisän, mk/kk Inkomst som ger rätt till fullt vårdtillägg, mk/mån Tulosidonnaisuus-% 1 ) Inkomstbindnings-% 1 ) Tulot, joilla hoitolisää ei enää saa, mk/kk Inkomstgräns efter vilken vårdtillägg ej utges, mk/mån Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd 2... 6 890 11,5 15 582 13 843 3... 8 480 9,4 19 113 16 986 4... 10 070 7,9 22 722 20 191 1 ) Täyteen hoitolisään oikeuttavan tulorajan ylittävä tulo vähentää täysimääräistä hoitolisää perheen koon mukaan määräytyvällä prosenttiosuudella. Inkomst över den gräns som ger rätt till fullt vårdtillägg minskar tillägget med en procentandel som beror av familjens storlek.

218 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI Vanhempainpäiväraha luetaan kokonaan tuloksi hoitolisässä, mutta hoitorahan määrää se ei vähennä. Työttömyysturvaetuudet otetaan tuloina huomioon hoitolisää määrättäessä. Yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, hoitolisä ja kuntakohtainen lisä) saa olla enintään hoitomaksun tai palkan suuruinen. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha ja -lisä puolitetaan siltä ajalta, jona lapsi osallistuu kunnan järjestämään esiopetukseen tai aloittaa koulunkäynnin säädettyä aiemmin. Pienten lasten hoidon tuki on veronalaista tuloa. Yksityisen hoidon tuki verotetaan vain hoidon tuottajan tulona. Tuen markkamääriin ei tehdä vuosittain indeksitarkistuksia. Osittainen hoitoraha. Osittaista hoitorahaa voidaan maksaa työ- tai virkasuhteessa olevalle alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmalle tai muulle huoltajalle, jonka työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että vanhempi asuu Suomessa. Osittaista hoitorahaa ei voi saada, jos vanhempi hoitaa lasta ja saa lasten kotihoidon tukea. Kunnan järjestämä päivähoito ei estä osittaisen hoitorahan saamista. Osittaista hoitorahaa voi myös saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen kanssa. Osittainen hoitoraha oli vuoden 2000 lopussa 375 mk/ kk. Se on veronalaista tuloa. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). manställning 7). Föräldradagpenning räknas i sin helhet som inkomst för vårdtillägg men den minskar inte vårdpenningen. Arbetslöshetsbidrag räknas som inkomst vid fastställandet av vårdtillägg. Privatvårdsstödet (vårdpenning, vårdtillägg och kommuntillägg) får vara högst så stort som vårdavgiften eller lönen. Vårdpenningen och vårdtillägget halveras om barnet deltar i förskoleundervisning som ordnas av kommunen eller börjar i skolan före läropliktsåldern. Barnavårdsstödet är skattepliktig inkomst. Privatvårdsstödet är skattepliktigt bara för vårdproducenten. Årliga indexjusteringar av beloppet görs inte. Partiell vårdpenning. Partiell vårdpenning kan betalas för ett barn under tre år till en förälder eller annan vårdnadshavare som har en anställning med en arbetstid som på grund av barnavården är högst 30 timmar per vecka. Föräldern skall bo i Finland. Partiell vårdpenning utges inte om föräldern sköter barnet och har hemvårdsstöd. Kommunal dagvård hindrar inte partiell vårdpenning. Partiell vårdpenning kan betalas samtidigt med privatvårdsstöd. Den partiella vårdpenningen uppgick till 375 mk/mån i slutet av år 2000. Den är skattepliktig. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11. Kuvio 45. Figur 45. Chart 45. Pienten lasten hoidon tuki 1 )1986 2000 Barnavårdsstöd 1 )1986 2000 Child day care subsidies 1 ), 1986 2000 Perheitä Antal familjer Number of families 150 000 Tuki, mrd. mk (vuoden 2000 rahana) Stöd, mrd mk (2000 års penningvärde) Benefit expenditure in FIM billion (at 2000 prices) 3 100 000 2 Kuntakohtaiset lisät Kommuntillägg Municipal supplements Lakisääteinen tuki Lagstadgat stöd Statutory allowance 50 000 1 Tukea saaneita perheitä (vuoden aikana) Mottagarfamiljer (under året) Number of families annually 1986 1990 1995 2000 1) 31.7.1997 saakka lasten kotihoidon tuki. Hemvårdsstöd för barn till 31.7.1997. Child home care allowance until 31 July 1997. Lähde: Kelan tilastot. Källa: FPAs statistik.

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 219 117. Pienten lasten hoidon tuki 1985 2000 Stöd för vård av småbarn 1985 2000 Child day care subsidies, 1985 2000 Vuosi År Year Lakisääteinen tuki, milj. mk Lagstadgat stöd, milj mk Statutory provision, FIM million Yhteensä Sammanlagt Total Osittainen hoitoraha 1 ) Partiell vårdpenning 1 ) Part-time care allowance 1 ) Kuntakohtaiset lisät, milj. mk (Kelan kautta maksetut) Kommuntillägg, milj mk (genom FPA) Municipal supplements, FIM million (paid out by the SII) Tukea saaneita perheitä Mottagarfamiljer Eligible families Vuoden aikana 2 ) Under året 2 ) Per year 2 ) 31.12. At year-end Lapsia, joista tukea maksettu 31.12. Barn för vilka stöd betalats 31.12 Eligible children at year-end Lukumäärä Antal Number Ikäryhmä Åldersgrupp Age group 9 kk 6 v 9 mån 6 år 9 mos 6 yrs 9 kk 2 v 9 mån 2 år 9 mos 2 yrs % samanikäisestä väestöstä % av befolkningen i samma ålder % of population of corresponding age 1985 191,1.. 42 790 25 890...... 1986 433,1. 4,8 76 320 33 280...... 1987 790,6. 21,1 86 890 43 570...... 1988 994,4. 24,5 96 030 53 970...... 1989 1 249,3 7,4 143,0 110 710 63 070...... 1990 1 726,3 8,6 507,8 129 430 81 210...... 1991 2 110,1 10,1 540,0 138 290 85 210...... 1992 2 865,8 11,0 346,6 145 420 92 570...... 1993 3 072,6 8,7 156,2 159 740 95 820 159 940.. 69,6 1994 3 198,6 7,8 75,0 156 650 95 380 153 840.. 69,0 1995 2 995,1 7,5 57,7 155 030 84 480 138 440.. 61,6 1996 1 945,7 5,9 95,0 131 600 73 960 122 330.. 54,8 1997 1 899,6 5,9 161,3 129 910 83 920 129 400 32,3 58,6 1998 2 099,1 3 ) 5,5 247,6 131 210 84 880 129 350 32,8 60,3 1999 2 041,7 3 ) 5,4 248,5 131 200 84 530 127 660 33,2 61,1 2000 2 012,7 3 ) 6,2 256,0 130 310 84 660 126 960 33,6 61,7 1 ) 31.7.1997 saakka osittainen lasten kotihoidon tuki. Partiellt hemvårdsstöd till 31.7.1997. Until 31 July 1997 paid as reduced child home care allowance. N.B. 3 ) Tuloslaskelmasta poiketen luvuista ei ole vähennetty vanhan lain mukaisia palautuksia. Talen har inte, såsom i resultaträkningen, minskats med de återbetalningar som föranletts av den gamla lagen. 2 ) Perhe esiintyy luvuissa kahdesti, jos sekä äiti että isä ovat vuoden aikana saaneet tukea. En familj ingår två gånger i talen om båda föräldrarna fått barnavårdsstöd under året. Families in which both parents were at some point during the year listed as recipients are counted twice. Huom. Tukijärjestelmä muuttui 1.8.1997 lasten kotihoidon tuesta pienten lasten hoidon tueksi. Luvut vuodelta 1997 koostuvat sekä vanhan että uuden lain mukaisista tuista. Anm Stödsystemet ändrades 1.8.1997 från hemvårdsstöd till stöd för vård av småbarn. Talen för 1997 innefattar stöd enligt både den gamla och den nya lagen. The system was restructured on 1 August 1997. As a result the figures for 1997 include payments made both under the old and the new system. 118. Pienten lasten hoidon tuki 1997 2000, milj. mk Stöd för vård av småbarn 1997 2000, milj mk Expenditure on child day care subsidies, 1997 2000, in FIM million Vuosi År Year Lakisääteinen tuki Lagstadgat stöd Statutory provision Kaikkiaan Inalles Total Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Home care Yhteensä Sammanlagt Total Hoitorahat Vårdpenningar Allowances Hoitolisät Vårdtillägg Supplements Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd Private day care Yhteensä Sammanlagt Total Hoitorahat Vårdpenningar Allowances Hoitolisät Vårdtillägg Supplements Osittainen hoitoraha 1 ) Partiell vårdpenning 1 ) Part-time care allowance 1 ) Kuntakohtaiset lisät (Kelan kautta maksetut) Kommuntillägg (genom FPA) Municipal supplement (paid out by the SII) 1997 1 899,6 1 858,5 536,5 245,3 35,3 29,8 5,5 5,9 161,3 1998 2 099,1 1 986,2 1 347,5 638,7 107,4 90,0 17,4 5,5 247,6 1999 2 041,7 1 906,8 1 299,2 607,6 129,4 108,0 21,5 5,4 248,5 2000 2 012,7 1 874,7 1 293,3 581,4 131,9 111,4 20,4 6,2 256,0 1 ) 31.7.1997 saakka osittainen lasten kotihoidon tuki. Partiellt hemvårdsstöd till 31.7.1997. Until 31 July 1997 paid as reduced child home care allowance. Huom. Tukijärjestelmä muuttui 1.8.1997. Vuoden 1997 markkamäärät koostuvat sekä vanhan että uuden lain mukaisista tuista. Anm N.B. Stödsystemet ändrades 1.8.1997. I beloppen för 1997 ingår stöd enligt både den gamla och den nya lagen. The system was restructured on 1 August 1997. As a result the figures for 1997 include payments made both under the old and the new system.

220 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 119. Pienten lasten hoidon tukea saaneet perheet 1997 2000 Familjer med barnavårdsstöd 1997 2000 Families receiving child day care subsidies in 1997 2000 Vuosi År Year Tukea saaneita perheitä 1 ) vuoden aikana Mottagarfamiljer 1 ) under året Eligible families 1 ), annual total Tukea saaneita perheitä 31.12. Mottagarfamiljer 31.12 Eligible families at year-end Kaikkiaan Inalles All Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Home care allowance Kaikkiaan Inalles All Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Home care allowance Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd Private day care allowance Osittainen hoitoraha Partiell vårdpenning Part-time care allowance 1997 129 909 123 953 83 922 75 489 7 344 1 358 1998 131 212 119 691 84 880 74 359 9 533 1 179 1999 131 195 117 588 84 525 73 031 10 461 1 249 2000 130 308 116 063 84 657 72 546 10 805 1 548 1 ) Perhe esiintyy luvuissa kahdesti, jos sekä äiti että isä ovat vuoden aikana saaneet tukea. En familj ingår två gånger i talen om båda föräldrarna fått barnavårdsstöd under året. Family counted twice if both parents listed as recipients. Huom. Kelan kautta kuntakohtaista lisää saava perhe saa aina myös lakisääteistä tukea. Anm En familj som får kommuntillägg genom FPA får alltid även lagstadgat stöd. N.B. All families who get their municipal supplement from the SII also receive the statutory allowance. 120. Keskimääräiset pienten lasten hoidon tuet 1993 2000 (vuoden 2000 rahana) Stöd för vård av småbarn i medeltal 1993 2000 (2000 års penningvärde) Child day care subsidies: average rates of benefit, 1993 2000 (at 2000 prices) Vuosi År Year Mk/kk perhettä kohti Mk/mån per familj FIM/month per family Kotihoidon tuki 1 ) Hemvårdsstöd 1 ) Home care allowance 1 ) Yksityisen hoidon tuki 1 ) Privatvårdsstöd 1 ) Private day care allowance 1 ) Kuntakohtaiset lisät (Kelan kautta maksetut) Kommuntillägg (genom FPA) Municipal supplement (paid out by the SII) Mk/kk lasta kohti Mk/mån per barn FIM/month per child Kotihoidon tuki 1 ) Hemvårdsstöd 1 ) Home care allowance 1 ) Yksityisen hoidon tuki 1 ) Privatvårdsstöd 1 ) Private day care allowance 1 ) Kuntakohtaiset lisät (Kelan kautta maksetut) Kommuntillägg (genom FPA) Municipal supplement (paid out by the SII) Yksityisen hoidon hoitomaksu keskimäärin lasta kohti, mk/kk Avgift för privat vård i medeltal per barn, mk/mån Average day care fee per child, FIM/month Joulukuu December December 1993 3 125. 773 1 838. 489. 1994 2 913. 599 1 798. 377. 1995 2 840. 674 1 725. 434. 1996 2 155. 813 1 294. 530. 1997 2 302 1 143 1 204 1 463 865 1 136 2 073 1998 2 271 1 155 1 205 1 465 867 1 089 2 191 1999 2 199 1 121 1 191 1 427 849 1 080 2 247 2000 2 102 1 022 1 146 1 368 787 1 048 2 236 1 ) Ei sisällä osittaista hoitorahaa/osittaista kotihoidon tukea eikä kuntakohtaisia lisiä. Partiell vårdpenning, partiellt hemvårdsstöd och kommuntillägg ingår inte. Does not include part-time care allowances or municipal supplements.

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 221 121. Pienten lasten hoidon tuen piirissä olleet lapset ikävuosittain 31.12.1993 2000 Barn som omfattats av barnavårdsstödet, efter ålder 31.12.1993 2000 Child day care subsidies: number of children covered, by age group, at year-end 1993 2000 31.12. Year-end Ikä, vuotta Ålder, år Age, years Lapsia, joista tukea maksettu Barn för vilka stöd betalats No. of children covered Kaikkiaan Inalles All Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Home care allowance Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd Private day care allowance Osittainen hoitoraha 1 ) Partiell vårdpenning 1 ) Part-time care allowance 1 ) Kuntakohtainen lisä (Kelan kautta maksettu) Kommuntillägg (genom FPA) Municipal supplement (paid out by the SII) 1993... 159 940 158 740. 1 840 28 240 1994... 153 840 152 920. 1 540 16 860 1995... 138 440 137 530. 1 370 18 440 1996... 122 330 121 350. 1 440 11 250 1997... 129 400 118 600 9 710 1 350 18 450 1998... 129 350 115 600 12 760 1 180 20 180 1999... 127 660 112 800 13 820 1 250 19 880 2000... 126 960 111 600 14 060 1 550 20 060 2000... 126 963 111 595 14 058 1 548 20 062 0... 10 097 9 959 119 30 2 251 1... 38 538 36 515 1 408 739 7 987 2... 30 843 28 256 1 912 779 4 449 3... 14 397 11 635 2 761. 1 554 4... 13 225 10 400 2 825. 1 570 5... 10 738 7 768 2 970. 1 623 6... 9 030 6 991 2 039. 624 7... 95 71 24. 4 1 ) 31.7.1997 saakka osittainen lasten kotihoidon tuki. Partiellt hemvårdsstöd till 31.7.1997. Until 31 July 1997, paid as reduced home care allowance. Kuvio 46. Figur 46. Chart 46. Pienten lasten hoidon tukea saaneet perheet lasten lukumäärän mukaan 31.12.2000 Familjer som fått barnavårdsstöd enligt barnantal 31.12.2000 Families receiving child day care subsidy, by number of children in family, at year-end 2000 Lasten lukumäärä perheessä 1 ) Antal barn ifamiljen 1 ) No. of children in family 1 ) 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Perheitä Familjer No. of families % Mies tuen saajana, % Mannen stödtagare, % Benefit paid to father,% 1 50 793 60,0 4,0 2 26 704 31,5 2,9 3 6017 7,1 2,2 4 1006 1,2 1,5 5-137 0,2 2,9 Kaikki perheet Samtliga familjer Total no. of families 84 657 100,0 3,5 1) Lapset, joista tukea maksettu. Barn för vilka stöd betalats. No. of children for whom subsidies were paid. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

222 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 122. Pienten lasten hoidon tuen piirissä olleet lapset hoitopaikan mukaan 31.12.2000 Barn som omfattats av barnavårdsstödet, efter vårdställe 31.12.2000 Child day care subsidies: number of children covered, by day care provider, at year-end 2000 Hoitopaikka/hoitaja Vårdställe/vårdare Day care provider Lapsia, joista tukea maksettu Barn för vilka stöd betalats No. of children covered Kaikkiaan Inalles All Kotihoidon tuki Hemvårdsstöd Home care allowance Yksityisen hoidon tuki Privatvårdsstöd Private day care allowance Osittainen hoitoraha 1 ) Partiell vårdpenning 1 ) Part-time care allowance 1 ) Lukumäärä % Antal Number Lukumäärä Antal Number Lapsia kaikkiaan Barn inalles All children... Vanhempi Förälder Parent... Muu henkilö Annan person Other person... Yksityinen hoidon tuottaja Privat vårdproducent Private care provider Perhepäivähoitaja Familjedagvårdare Family child care provider... Päiväkoti Daghem Day care centre... Työsuhteinen hoitaja Anställd vårdare Care provider with an employee status... Kunnallinen päivähoito Kommunal dagvård Municipal day care centre... Tukea saavia lapsia esi- tai peruskoulussa Barn i för- eller grundskolan Children covered who are either in preschool or comprehensive school... 126 963 100,0 111 595 14 058 1 548 108 076 85,1 108 076.. 3 540 2,8 3 534. 125 14 058 11,1. 14 058 105 5 528 4,4. 5 528 72 6 970 5,5. 6 970 25 1 637 1,3. 1 637 8 1 318 1,0.. 1 318 2 488 1 360 1 128. 1 ) Hoidon erittely muulta kuin osittaisen hoitorahan ajalta. Specifikationen enligt vårdställe/vårdare gäller inte tid med partiell vårdpenning. Periods for which the parent receives part-time care allowance are not included in the breakdown by care provider. Huom. Lapsella voi olla useampia kuin yksi hoitopaikka/hoitaja. Anm Ett barn kan ha flera vårdställen/vårdare. N.B. One child may have several care providers.

ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 223 7.3 Lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki alueittain Alueittaiset tilastot lapsilisästä ja pienten lasten hoidon tuesta esitetään vuosikirjassa maakunnittain lapsen vanhemman tai huoltajan kotikunnan mukaan. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (sarja T11). 7.3 Barnbidrag och barnavårdsstöd regionvis Regional statistik över barnbidrag och stöd för vård av småbarn presenteras landskapsvis i årsboken enligt föräldrarnas eller vårdnadshavarens hemkommun. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus- ja perhe-etuustilastot (FPAs sjukförsäkrings- och familjeförmånsstatistik), serie T11. 123. Lapsilisät maakunnittain 2000 Barnbidrag landskapsvis 2000 Family allowance payments by region, 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Milj. mk Milj mk FIM million Lapsilisään oikeuttaneita lapsia 31.12. Barn med barnbidrag 31.12 Eligible children at year-end Lukumäärä Antal Number % väestöstä % av befolkningen % of population Lapsilisää saaneita perheitä 31. 12. Familjer med barnbidrag 31. 12 Eligible families at year-end Lukumäärä Antal Number Perheet lasten lukumäärän mukaan, % Familjer enligt antalet barn, % Breakdown by number of children in family, % Yksinhuoltajaperheet kaikista, % Ensamförsörjarfamiljer av samtliga, % Single-parent families as a % of total 1 2 3 4 Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne- Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten. Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa 2 ) Åland 2 )... 8 247,1 1 063 680 20,5 586 834 44,5 37,5 13,5 4,5 17,4 2 038,6 265 292 20,3 151 420 45,9 38,5 12,3 3,3 20,1 154,4 20 184 22,5 10 978 41,2 39,4 15,5 3,8 14,6 667,9 87 074 19,5 49 248 44,7 38,8 13,2 3,3 18,0 357,6 46 332 19,5 26 052 45,7 36,8 13,5 4,0 17,0 259,6 33 577 20,3 18 565 43,6 38,1 14,0 4,3 17,4 678,8 88 335 19,6 49 607 44,9 38,0 13,3 3,8 17,0 302,5 38 899 19,7 21 653 45,2 37,2 13,4 4,2 19,5 272,6 35 390 18,9 20 135 45,6 37,8 13,3 3,2 18,4 196,3 25 532 18,6 14 594 46,3 37,3 13,1 3,2 17,9 246,0 31 840 19,0 17 785 44,7 37,3 14,1 3,9 16,6 396,5 51 278 20,3 28 575 45,1 37,4 13,3 4,3 16,5 274,6 35 078 20,4 19 129 44,2 36,6 14,1 5,0 17,0 420,6 54 005 20,7 29 190 43,5 36,9 14,3 5,2 17,0 327,1 42 115 21,5 22 176 42,0 35,8 16,0 6,2 12,0 282,9 36 695 21,2 19 492 41,5 38,1 15,1 5,4 12,5 130,3 16 503 23,1 8 348 40,9 35,5 15,4 8,2 12,1 716,5 89 320 24,4 43 611 41,1 34,7 14,9 9,3 14,5 144,1 18 441 20,5 10 179 45,5 35,8 13,8 4,9 15,7 322,3 41 050 21,4 22 292 44,8 36,2 13,6 5,4 18,4 43,7 5 346 20,7 3 016 42,3 41,7 13,3 2,6 13,9 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. 2 ) Kela hoitaa Ahvenanmaan lainsäädäntövaltaan kuuluvien lapsilisien maksamisen Ahvenanmaan maakunnan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. Ahvenanmaalaisille lapsilisät maksetaan suurempina (eli 1.7.1995 edeltäneen tason mukaisina) kuin muille suomalaisille. FPA sköter enligt avtal med landskapet Åland utbetalningen av de av Ålands lagstiftningsmakt omfattade barnbidragen. De åländska barnbidragen är större (motsvarar nivån före 1.7.1995) än barnbidragen till andra finländare. Huom. Tiedot niiden lasten lapsilisistä, joiden asuinkunta on tuntematon, sisältyvät vain koko maan yhteissummaan. Anm Uppgifter om barnbidrag för barn med okänd boningskommun ingår bara i slutsummorna för hela landet. N.B. Family allowances paid on behalf of children whose place of residence was not on record are included in the country total only.

224 ÄITIYSAVUSTUS, LAPSILISÄ JA PIENTEN LASTEN HOIDON TUKI 124. Pienten lasten hoidon tuki maakunnittain 2000 Stöd för vård av småbarn landskapsvis 2000 Child day care subsidies by region, 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Milj. mk (lakisääteinen) Milj mk (lagstadgat stöd) FIM mill. (statutory provision) Tukea saaneita perheitä 31.12. Mottagare (familjer) 31.12 Eligible families at year-end Kaikkiaan Inalles All Hoitolisää saaneiden osuus kaikista, % Mottagare av vårdtillägg, % % receiving child day care supplement Lapsia, joista tukea maksettu 31.12. Barn för vilka stöd betalats 31.12 Eligible children at year-end Kaikkiaan Inalles All Lukumäärä Antal Number % kaikista alle kouluikäisistä (9 kk 6 v) % av alla under skolåldern (9 mån 6 år) % of all preschool children (aged 9 mos. 6 yrs.) Ikäryhmä 9 kk 2 v Ålder 9 mån 2 år Aged 9 mos. 2 yrs. Lukumäärä Antal Number % vastaavanikäisistä % av jämnåriga % of population of same age Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne- Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... 2 012,7 84 657 73,5 126 963 33,6 79 478 61,7 535,9 23 730 61,9 33 405 33,0 21 686 61,7 35,9 1 530 70,3 2 201 30,2 1 411 59,1 162,5 6 983 71,9 10 100 31,8 6 542 59,0 90,8 3 722 76,5 5 567 34,9 3 476 65,4 62,5 2 617 74,1 3 994 33,4 2 456 60,8 170,7 7 160 73,4 10 539 33,1 6 791 62,0 73,1 2 926 79,0 4 509 33,7 2 782 63,1 64,6 2 646 78,8 3 871 31,5 2 597 63,9 44,9 1 874 77,7 2 776 32,1 1 762 62,7 58,7 2 437 79,1 3 616 35,0 2 235 64,7 94,2 3 839 81,7 5 817 33,7 3 636 62,3 66,2 2 713 81,3 4 130 36,1 2 479 63,7 103,1 4 203 79,9 6 546 35,2 3 896 63,0 80,0 3 123 87,3 4 922 35,0 3 094 64,1 64,8 2 690 78,0 4 154 32,5 2 659 61,6 32,5 1 288 87,0 2 093 37,4 1 285 69,1 174,4 7 308 77,9 12 862 40,4 7 086 63,8 31,5 1 266 85,2 1 913 32,5 1 116 58,6 63,3 2 580 83,4 3 922 29,7 2 470 55,1 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. Huom. Pienten lasten hoidon tuen maksaminen Ahvenanmaalle ei kuulu Kelan tehtäviin. Anm FPA handhar inte utbetalningen av barnavårdsstöd på Åland. N.B. Child day care subsidies are not paid by the SII in the Province of Åland.

YLEINEN ASUMISTUKI 225 8 Yleinen asumistuki Allmänt bostadsbidrag 8.1 Yleistä Yleisestä asumistuesta säädetään asumistukilaissa ja -asetuksessa sekä valtioneuvoston päätöksessä asumistuen määräytymisperusteista. Yleisen asumistuen viimeaikaista kehitystä selostetaan liitteessä 6 ja vuoden 2000 aikana voimaan tulleita lainmuutoksia liitteessä 8. Yleinen asumistuki on yksi Kelan hoitamista asumisen tukijärjestelmistä. Kela maksaa myös eläkkeensaajien asumistukea, opintotuen asumislisää, sotilasavustuksen osana asumisavustusta sekä majoituskorvausta (perusturvana) työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevalle opiskelijalle. 8.1 Allmänt Om allmänt bostadsbidrag stadgas det i lagen och förordningen om bostadsbidrag samt i statsrådets beslut om grunderna för bostadsbidraget. Den senaste utvecklingen av bostadsbidraget refereras i bilaga 6 och år 2000 genomförda lagändringar i bilaga 8. Det allmänna bostadsbidraget är ett av de boendestödsystem som FPA sköter. FPA betalar dessutom bostadsbidrag för pensionstagare, bostadstillägg till studiestöd, bostadsunderstöd som en del av militärunderstödet samt grundstödets ersättning för inkvartering till studerande som får arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Oikeus yleiseen asumistukeen Asumistuella pyritään vähentämään pienituloisten asumiskustannuksia. Tuki myönnetään ruokakunnalle. Samaan ruokakuntaan katsotaan kuuluvan pysyvästi samassa asunnossa asuvat henkilöt. Ruokakuntaan kuuluvaksi katsotaan vain Suomessa asuva henkilö (kotikuntalain perusteella). Jos joku asukas hallitsee osaa asuntoa esim. vuokrasopimuksen perusteella, häntä pidetään eri ruokakuntaan kuuluvana ja hän voi saada erikseen yleistä asumistukea. Samaan ruokakuntaan kuuluviksi luetaan aina kuitenkin samassa asunnossa asuvat avio- ja avopuolisot, lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja alaikäiset sisarukset. Jos opiskelijalla on oikeus opintotuen asumislisään, häntä ei lueta asumistukiruokakuntaan, paitsi jos asumislisä on myönnetty hänelle toisella paikkakunnalla olevaan asuntoon. Yleistä asumistukea voidaan maksaa vuokra-asunnossa, asumisoikeusasunnossa (rinnastetaan vuokra-asuntoon) ja omistusasunnossa asuville. Tukea on mahdollista saada alivuokralaisasuntoon ja tukea saavalla voi myös olla alivuokralainen. Opintotuen asumislisää saavan opiskelijan kanssa samassa asunnossa asuva voi saada asumistukea osaan asunnosta. Asunnon, jossa ruokakunta asuu, on oltava kelvollinen asuttavaksi ja sijaittava Suomessa. Rätt till allmänt bostadsbidrag Bostadsbidraget är avsett att minska boendeutgifterna för låginkomsttagare. Det beviljas hushållsvis. Personer som bor varaktigt i samma bostad anses höra till ett och samma hushåll. Till ett hushåll anses höra bara personer som är bosatta i Finland (lagen om hemkommun). En invånare som t ex på basis av ett hyresavtal förfogar över en del av bostaden anses bilda ett separat hushåll och kan få eget bostadsbidrag. Som ett gemensamt hushåll räknas dock alltid äkta makar, sambor, barn, föräldrar, far- och morföräldrar och minderåriga syskon som bor i samma bostad. En studerande som har rätt till studiestödets bostadstillägg anses inte höra till ett bostadsbidragshushåll, utom i det fall att bostadstillägget beviljats för en bostad på annan ort. Allmänt bostadsbidrag kan beviljas personer som bor i hyresbostad, bostadsrättsbostad (jämställs med hyresbostad) eller ägarbostad. Man kan få bidrag för en underhyresbostad, och bidragstagare kan även ha underhyresgäster. Den som bor i samma bostad som en studerande med bostadstillägg kan få bostadsbidrag för en del av bostaden. Bostaden måste vara duglig att användas som bostad och vara belägen i Finland.

226 YLEINEN ASUMISTUKI Yleistä asumistukea ei myönnetä yhden tai kahden hengen (avio- tai avopuolisoista muodostuvalle) ruokakunnalle, johon kuuluvalla on oikeus eläkkeensaajien asumistukeen eikä ruokakunnalle, jonka jäsen saa eläkkeensaajien asumistukea. Yleistä asumistukea ei voida myöskään myöntää opiskelijalle, jolla on oikeus opintotuen asumislisään tai maksuttomaan asuntolaan oppilaitoksessa, taikka joka saa työttömyysturvaan kuuluvaa majoituskorvausta. Siten opiskelijoista yleisen asumistuen piiriin kuuluvat ne, jotka asuvat omistusasunnossa (omassa tai puolison omistamassa), asuvat lapsen kanssa (oman tai puolison), asuvat vanhempansa luona (osana vanhempansa asumistukiruokakuntaa), ovat saaneet kielteisen opintotukipäätöksen mm. puutteellisen opintomenestyksen tai sairauden vuoksi. Ruokakuntaan voi kuulua ja tukea voi hakea vähintään vuoden pituisen oleskeluluvan saanut Suomeen vakinaisesti muuttanut ulkomaalainen. (Yleiseen asumistukeen ei sovelleta EY-säädöksiä eikä lakia asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta.) Ulkomailta opintotukea saava opiskelija ei ole oikeutettu yleiseen asumistukeen. Asumistuen tarve arvioidaan ruokakunnan jäsenten asumismenojen, tulojen yhteismäärän ja varallisuuden perusteella. Allmänt bostadsbidrag beviljas inte en- eller tvåpersonershushåll (makar eller sambor) som har rätt till bostadsbidrag för pensionstagare, inte heller hushåll där en medlem har bostadsbidrag för pensionstagare. Allmänt bostadsbidrag kan inte heller beviljas studerande som har rätt till bostadstillägg eller gratis boende på internat eller ersättning för inkvartering vid arbetslöshet. Av det allmänna bostadsbidraget omfattas alltså studerande som bor i ägarbostad (egen eller makens) bor med barn (egna eller makens) bor hos sin förälder (och hör till förälderns bostadsbidragshushåll) har fått ett negativt studiestödsbeslut t ex på grund av bristande studieframgång eller sjukdom. En inflyttad utlänning som bor permanent i Finland och har minst ett års uppehållstillstånd kan höra till ett hushåll och söka bostadsbidrag. (För allmänt bostadsbidrag gäller varken EG-bestämmelser eller lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet.) Studerande med studiestöd från utlandet har inte rätt till allmänt bostadsbidrag. Behovet av bostadsbidrag bedöms enligt hushållsmedlemmarnas boendekostnader, totala inkomster och förmögenhet. Asumistuen määrä Asumistuki on 80 % niistä kohtuullisista asumismenoista, jotka ylittävät perusomavastuun markkamäärän. Perusomavastuun suuruus riippuu asunnon si- Bostadsbidragets belopp Bostadsbidraget är 80 % av de skäliga boendeutgifter som överstiger bassjälvrisken. Bassjälvrisken beror av bostadens läge, hushållets storlek och de sam- Asetelma 8. Yleisen asumistuen suuruus pääkaupunkiseudulla tai Ahvenanmaalla asuvalla kolmihenkisellä ruokakunnalla eri tuloja asumismenovaihtoehdoilla (77 m 2 :n kokoinen uusi asunto) 31.12.2000 Sammanställning 8. Det allmänna bostadsbidragets storlek för trepersonershushåll i huvudstadsregionen eller på Åland vid alternativa inkomster och boendeutgifter (ny bostad, 77 m 2 ) 31.12.2000 Bruttotulot, mk/kk Asumismenojen perus- Asumismenot, mk/kk Bruttoinkomster, mk/mån omavastuu, mk/kk Boendeutgifter, mk/mån Bassjälvrisk för boendeutgifter, mk/mån 1 000 2 000 3 000 3 735 enimmäismäärä maximibelopp Asumistuki, mk/kk Bostadsbidrag, mk/mån 4 200 800 1 600 2 400 2 988 5 400 465 428 1 228 2 028 2 616 7 400 1 101 719 1 519 2 107 9 400 1 841 127 927 1 515 11 400 2 661 271 859 13 500 3 592 114

YLEINEN ASUMISTUKI 227 jainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakunnan jäsenten tulojen yhteismäärästä. Niillä ruokakunnilla, joiden tulot oikeuttavat täysimääräiseen asumistukeen, ei ole perusomavastuuta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perusomavastuiden markkamäärät. Asumistuen määrä tarkistetaan, jos ruokakunnan kuukausitulot tai asumismenot muuttuvat huomattavasti (vuonna 2000: edelliset vähintään 1 000 mk/kk, jälkimmäiset vähintään 300 mk/kk), ruokakunnan jäsenmäärä muuttuu pysyvästi tai kun asuntoon otetaan alivuokralainen tai alivuokralainen muuttaa pois. Jos joku ruokakunnan jäsenistä aloittaa tai päättää opinnot, jotka oikeuttavat opintotuen asumislisään, asumistuen määrä tarkistetaan. Myös asuntoa vaihdettaessa tuki tarkistetaan. Muuten tuki tarkistetaan kerran vuodessa. Yleinen asumistuki on verovapaa etuus. Asumismenot. Asumismenoiksi luetaan asunnon vuokra, vastike sekä erikseen maksettavat lämmitysja vesimaksut. Oman omakotitalon hoitomenot otetaan huomioon valtioneuvoston vahvistamien normien mukaisina. Jos samassa asunnossa asuu opintotuen asumislisään oikeutettu opiskelija, asumistukiruokakunnan asumismenoiksi luetaan asumistukiruokakunnan jäsenten lukumäärää vastaava osuus kaikista asumismenoista. Omistusasunnon asumismenoiksi hyväksytään myös 55 % asunnon hankkimista tai perusparantamista varten otettujen henkilökohtaisten lainojen koroista. Asuntotuotanto- tai aravalain nojalla myönnettyjen lainojen vuosimaksusta tai kiinteästä korosta hyväksytään asumismenoiksi 80 %. Asumistuki myönnetään kohtuullisiin asumismenoihin. Asumismenot hyväksytään enintään valtioneuvoston vuosittain vahvistamien enimmäismäärien suuruisina (enimmäisasumismenot, enimmäispinta-alat). Enimmäisasumismenojen määrittelyyn vaikuttavat asunnon sijainti, ikä, koko ja lämmitysjärjestelmä. Vaikeavammaisen henkilön muita suurempi tilantarve otetaan huomioon enimmäispinta-alaa ruokakunnalle vahvistettaessa. Tulot ja omaisuus. Asumistuen saaminen edellyttää, että ruokakunnan jäsenten pysyvien bruttokuukausitulojen yhteismäärä ei ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää. Eräitä sosiaalietuuksia ei lueta kuitenkaan tuloksi. Ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketusta omaisuudesta luetaan tuloksi 15 % siitä omaisuuden osasta, joka ylittää valtioneuvoston vahvistaman määrän (vuonna 2000 yhden hengen ruokakunnalla 75 000 mk, vähintään 6 hengen ruokakunnalla 150 000 mk). Kuukausituloksi ylite muutetaan jakamalla se 12:lla. Omaisuuteen ei lueta ruokakunnan käytössä olevaa asuntoa. manlagda inkomsterna för dem som hör till hushållet. Hushåll med inkomster som berättigar till fullt bostadsbidrag har ingen bassjälvrisk. Självriskbeloppen fastställs årligen av statsrådet. Bostadsbidraget justeras om hushållets månadsinkomster eller boendeutgifter ändras avsevärt (inkomsterna minst 1 000 mk/mån, utgifterna minst 300 mk/ mån år 2000), om antalet medlemmar i hushållet ändras varaktigt eller om en underhyresgäst flyttar in i eller ut ur bostaden. Om någon av medlemmarna inleder eller avslutar studier som ger rätt till studiestödets bostadstillägg, justeras bostadsbidraget. Det gäller även vid byte av bostad. I annat fall granskas bidraget en gång om året. Det allmänna bostadsbidraget är en skattefri förmån. Boendeutgifter. Till boendeutgifterna räknas bostadens hyra eller vederlag samt särskilda uppvärmnings- och vattenavgifter. Utgifterna för skötsel av eget egnahemshus beaktas enligt de normer som statsrådet fastställt. Om en studerande med rätt till bostadstillägg bor i samma bostad räknas som bostadsbidragshushållets boendeutgifter den andel av samtliga boendeutgifter som motsvarar antalet medlemmar i bostadsbidragshushållet. I boendeutgifter för ägarbostad godkänns 55 % av räntorna på personliga lån för anskaffning eller sanering av bostaden. Av annuiteter eller fast ränta på lån som beviljats med stöd av lagen om bostadsproduktion eller aravalagen godkänns 80 % i boendeutgifter. Bostadsbidrag beviljas för skäliga boendeutgifter. Boendeutgifterna godtas högst upp till vissa maximibelopp som statsrådet årligen fastställer (maximala boendeutgifter, maximala bostadsarealer). Härvid beaktas bostadens läge, ålder, storlek och uppvärmningssystem. Gravt handikappades behov av extra utrymme beaktas vid fastställandet av ett hushålls maximala bostadsyta. Inkomster och förmögenhet. Beviljandet av bostadsbidrag förutsätter att hushållets sammanlagda fasta bruttomånadsinkomster inte överstiger det belopp som årligen fastställs av statsrådet. Vissa sociala förmåner räknas emellertid inte som inkomst. Av hushållets sammanlagda skattepliktiga förmögenhet inkomstförs 15 % av beloppet utöver det som årligen fastställs av statsrådet (75 000 mk för hushåll med en person, 150 000 mk för hushåll med minst sex personer år 2000). Det överskjutande beloppet omvandlas till månadsinkomst så att det divideras med 12. Den bostad hushållet har i eget bruk räknas inte som förmögenhet.

228 YLEINEN ASUMISTUKI 125. Yleistä asumistukea saaneet ruokakunnat 1980 2000 Hushåll med allmänt bostadsbidrag 1980 2000 Households receiving general housing allowance, 1980 2000 31.12. 1 ) Year-end 1 ) Asumistukea saaneet ruokakunnat Mottagarhushåll Households receiving housing allowance Kaikki Samtliga All Vuokra-asunto Hyresbostad Rental dwelling Omistusasunto Ägarbostad Owner-occupied dwelling Kaikki Samtliga All Osakeasunto Aktiebostad Cooperative Omakotitalo Egnahemshus One-family % kaikista asumistukea saaneista ruokakunnista % av samtliga mottagarhushåll % of all households receiving housing allowance Lapsiperheet Barnfamiljer Families with children Kaikki Samtliga All Yksinhuoltajat Ensamförsörjare Single parents Ruokakunnat, joissa tuen saaja tai puoliso Hushåll där mottagaren eller maken Households in which recipient or spouse is Työtön Arbetslös Unemployed Opiskelija Studerande Studying Ruokakunnan koko, henkilöitä Hushållets storlek, personer Number of persons in households 1980 105 150 74 420 30 730.... 97,3 29,9.... 3,7 1981 97 620 72 220 25 400.... 97,5 33,1.... 3,6 1982 101 540 75 000 26 540.... 93,9 33,5.... 3,6 1983 102 360 75 050 27 310.... 91,9 34,3.... 3,6 1984 97 910 72 560 25 350.... 91,5 35,5.... 3,5 1985 93 950 70 640 23 310.... 91,3 38,3.... 3,5 1986 88 620 68 110 20 510.... 90,2 40,0.... 3,4 1987 82 790 64 030 18 760.... 86,8 41,7.... 3,4 1988 99 580 75 970 23 610.... 76,4 37,9.... 3,2 1989 105 850 82 070 23 780.... 71,9 37,5.... 3,1 1990 110 490 84 300 26 190.... 69,8 37,3.... 3,0 1991 146 270 113 030 33 240.... 61,4 30,9 22,6.. 2,8 1992 192 830 152 300 40 540.... 54,9 26,3 36,4.. 2,6 1993 182 380 154 110 28 270 11 680 16 600 51,3 25,0 49,1 20,0 2,6 1994 227 560 194 850 32 710 13 060 19 650 51,5 24,7 54,8 19,1 2,5 1995 213 820 191 070 22 750 9220 13 530 49,4 26,1 55,9 20,1 2,4 1996 191 880 177 330 14 550 5 730 8 820 46,6 26,4 56,8 21,8 2,3 1997 184 610 173 460 11 160 4 230 6 920 45,2 26,8 55,5 22,6 2,3 1998 205 590 193 100 12 490 5 330 7 160 40,0 24,6 53,6 23,4 2,2 1999 207 000 194 640 12 360 5 610 6 750 38,7 24,8 53,4 23,7 2,1 2000 170 350 158 750 11 600 5 580 6 020 44,5 29,5 59,8 10,0 2,2 1 ) 1980 90 tilastointiajankohta on 30.9. 1980 90 är statistikföringstidpunkten 30.9. In 1980 90, status as at 30 September. Huom. Vuodesta 2000 alkaen yhä suurempi osa opiskelijoista kuuluu opintotuen asumislisän piiriin. Anm Fr o m år 2000 omfattas allt fler studerande av studiestödssystemet med dess bostadstillägg. N.B. Starting with the year 2000, students will increasingly be covered by the students housing supplement scheme. Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 1994; Asumistuki ja asumistuen saajat joulukuussa 1992, selvitys 2/1994, Ympäristöministeriö; Asumistuki ja asumistuen saajat joulukuussa 1993, selvitys 4/1994, Ympäristöministeriö; Kelan tilastot. Källor: Statistisk årsbok för Finland 1994; Miljöministeriets utredningar 2/1994 och 4/1994 om bostadsbidrag och bidragstagare i december 1992 resp december 1993; FPAs statistik.

YLEINEN ASUMISTUKI 229 126. Maksetut yleiset asumistuet, keskimääräinen asumistuki ja asumiskustannukset 1 ) 1980 2000 Utbetalda allmänna bostadsbidrag, bidrag i snitt och boendekostnader 1 ) 1980 2000 General housing allowance: Total expenditure, average rate of allowance and housing costs 1 ), 1980 2000 Vuosi År Year Maksetut asumistuet, milj. mk 2 ) Utbetalda bostadsbidrag, milj mk 2 ) Total expenditure, FIM million Asumistuki, mk/kk Bostadsbidrag, mk/mån Housing allowance, FIM/month Nimellisarvo Nominellt värde Nominal Joulukuu 3 ) December 3 ) December 3 ) 2000 rahana Penningvärde 2000 2000 prices Asumiskustannukset, mk/kk Boendekostnader, mk/mån Housing costs, FIM/month Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana Penningvärde 2000 2000 prices Asumiskustannukset ruokakunnan tuloista, % Boendekostnader i % av hushållets inkomster Housing costs as a % of household income Ilman tukea Utan bidrag Without allowance Tuen jälkeen Med bidrag With allowance Asumistuen osuus asumiskustannuksista, % Bidragets andel av boendekostnaderna, % Housing allowance as a % of housing costs 1980... 1981... 1982... 1983... 1984... 1985... 1986... 1987... 1988... 1989... 1990... 1991... 1992... 1993... 1994... 1995... 1996... 1997... 1998... 1999... 2000... 2000 Vuokra-asunto Hyresbostad Rental dwelling... Omistusasunto Ägarbostad Owner-occupied dwelling... 410 341 754 716 1 582.... 47,6 459 395 794 829 1 666.... 47,6 535 440 811 951 1 754.... 46,3 579 468 797 1025 1 747.... 45,7 586 485 779 1083 1 739.... 44,8 593 514 786 1152 1 763.... 44,6 595 539 798 1197 1 772.... 45,0 539 512 731 1195 1 706.... 42,8 683 581 779 1219 1 633.... 47,7 830 655 825 1317 1 658.... 49,7 957 740 888 1551 1 861.... 47,7 1280 805 930 1739 2 009.... 46,3 1870 855 968 1845 2 089.... 46,3 1900 816 910 1960 2 185 39,6 23,1 41,7 2444 943 1 034 1 963 2 153 39,4 20,5 48,1 2623 905 989 2024 2 212 43,5 24,1 44,7 2299 883 957 2071 2 245 50,3 28,9 42,6 2 169 920 979 2 108 2 243 52,7 29,7 43,6 2 615 1 096 1 157 2 093 2 210 52,0 24,8 52,4 2 956 1 109 1 148 2 124 2 198 53,3 25,5 52,2 2 779 1 117 1 117 2 204 2 204 51,8 25,5 50,7 2 675 1 147 1 147 2 253 2 253 53,9 26,4 50,9 108 698 698 1 537 1 537 28,9 15,8 45,4 1 ) Todelliset asumiskustannukset. 3 ) Vuodesta 1991 alkaen joulukuu, sitä ennen syyskuu. Faktiska boendekostnader. December fr o m 1991, september före 1991. Actual housing costs. Before 1991, September. 2 ) Tuloslaskelmasta poiketen luvuista ei ole vähennetty kaikkia takaisinperinnän palautuksia. Erittelystä vuokra-asunto/omistusasunto niitä palautuksia ei ole vähennetty, joita ei ole pystytty kohdentamaan. Talen har inte, såsom i resultaträkningen, minskats med samtliga återkravsbetalningar. Talen i specifikationen över hyresbostad/ägarbostad har inte minskats med sådana återbetalningar som inte kunnat allokeras. Lähteet: Asumistuki ja asumistuen saajat joulukuussa 1992, selvitys 2/1994, Ympäristöministeriö; Asumistuki ja asumistuen saajat joulukuussa 1993, selvitys 4/1994, Ympäristöministeriö; Kelan tilastot. Källor: Miljöministeriets utredningar 2/1994 och 4/1994 om bostadsbidrag och bidragstagare i december 1992 resp december 1993; FPAs statistik.

230 YLEINEN ASUMISTUKI 127. Yleisellä asumistuella tuettu asuminen 1995 2000 Allmänt bostadsbidrag efter boendeförhållanden 1995 2000 General housing allowance: Selected data, 1995 2000 31.12. Year-end Kaikki asumistukiasunnot Samtliga bostadsbidragsbostäder All subsidized dwellings Vuokra-asunto Hyresbostad Rental dwelling Omistusasunto Ägarbostad Owner-occupied dwelling Kaikki Samtliga All Osakeasunto Aktiebostad Cooperative Omakotitalo Egnahemshus One-family Maan kaikki asunnot Landets alla bostäder All dwellings in Finland Asunnon koko, m 2 1 ) Bostadens storlek, m 2 1 ) Size of dwelling in sq.m 1 ) 1995 61,3 57,3 94,4 67,4 112,8 77,2 1996 59,7 56,8 95,1 66,2 113,9 77,4 1997 58,9 56,5 96,0 65,8 114,5 77,6 1998 57,1 55,1 88,9 60,1 110,3 77,7 1999 56,6 54,7 85,7 58,1 108,6 78,0 2000 57,9 56,1 83,4 57,3 107,6 78,3 m 21 ) henkilöä kohti m 21 ) per person Sq.m. 1 )/resident 1995 25,2 26,0 21,9 24,4 21,1 33,4 1996 25,4 26,1 21,2 24,7 20,2 33,7 1997 25,6 26,3 21,0 25,1 19,9 34,1 1998 26,5 26,9 22,7 28,9 20,8 34,5 1999 26,9 27,3 23,4 30,2 21,3 34,9 2000 26,9 27,2 24,1 31,1 21,7 35,3 1 ) Todellinen pinta-ala. Lähde: Kelan tilastot; Tilastokeskus. Faktisk yta. Källa: FPAs statistik; Statistikcentralen. Effective size.

YLEINEN ASUMISTUKI 231 128. Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien rakenne 1991 2000 Hushåll med allmänt bostadsbidrag, struktur 1991 2000 Households receiving general housing allowance, 1991 2000: Analysis by household composition 31.12. Year-end Asumistukea saaneet ruokakunnat Mottagarhushåll Households receiving housing allowance Kaikki Samtliga All Yksin asuvat 1 ) Ensamboende 1 ) Single recipients 1 ) Lapsettomat parit 1 ) Barnlösa par 1 ) Couples without children 1 ) Lapsiperheet Barnfamiljer Families with children Kaikki Samtliga All Yksinhuoltajat Ensamförsörjare Single-parent households Muut 2 ) Övriga 2 ) Other 2 ) 1991... 1992... 1993... 1994... 1995... 1996... 1997... 1998... 1999... 2000... 2000 Kaikki Samtliga All... Vuokra-asunnossa asuvat I hyresbostad Rental dwelling... Omistusasunnossa asuvat I ägarbostad Owner-occupied dwelling... 2000 Kaikki Samtliga All... Vuokra-asunnossa asuvat I hyresbostad Rental dwelling... Omistusasunnossa asuvat I ägarbostad Owner-occupied dwelling... Lukumäärä Antal Number 146 267 30 628 18 232 89 772 45 164 7635 192 833 52 051 24 948 105 823 50 624 10 011 182 379 57 135 23 950 93 522 45 568 7772 227 555 73 974 27 778 117 239 56 112 8564 213 816 75 974 24 649 105 591 55 838 7602 191 884 74 404 21 481 89 410 50 608 6 589 184 614 74 750 20 696 83 430 49 505 5 738 205 591 92 930 24 506 82 140 50 493 6 015 206 998 95 463 25 078 80 097 51 325 6 360 170 352 79 933 7 800 75 743 50 184 6 876 170 352 79 933 7 800 75 743 50 184 6 876 158 748 75 618 7 550 68 919 46 998 6 661 % 11 604 4 315 250 6 824 3 186 215 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 93,2 94,6 96,8 91,0 93,7 96,9 6,8 5,4 3,2 9,0 6,3 3,1 1 ) Jos lapsettomasta avio-/avoparista toinen saa yleistä asumistukea ja toinen opintotuen asumislisää, yleistä asumistukea saava on vuodesta 2000 alkaen tilastoitu yksin asuvaksi. Samasta ajankohdasta lukien yhä suurempi osa yksin asuvista opiskelijoista ja lapsettomista opiskelijapareista kuuluu opintotuen asumislisän piiriin. Om den ena parten av ett gift par/sambopar utan barn har allmänt bostadsbidrag och den andra har bostadstillägg till studiestöd har den part som lyfter allmänt bostadsbidrag statistikförts som ensamboende fr o m år 2000. Från samma tidpunkt omfattas en allt större andel ensamboende studerande och studerande barnlösa par av studiestödets bostagstillägg. Starting with the year 2000, if one partner in a childless married or cohabiting couple receives the general housing allowance while the other receives the students housing supplement, the recipient of the general housing allowance is included under Single recipients. Also starting with 2000, single students and student couples without children will increasingly be covered by the students housing supplement scheme. 2 ) Mm. yhteisöruokakunnat. Lähde: Kela. Bl a bostadshushåll. Källa: FPA. Includes household-dwelling units.

232 YLEINEN ASUMISTUKI 8.2 Yleinen asumistuki alueittain 8.2 Det allmänna bostadsbidraget regionvis Aluetilastot yleisestä asumistuesta esitetään vuosikirjassa maakunnittain. Tilastointiperuste on asunnon sijaintikunta. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastot (sarja T15). Regionstatistiken över det allmänna bostadsbidraget presenteras landskapsvis i årsboken. Statistikföringen grundar sig på den kommun där bostaden är belägen. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen asumistukitilastot (FPAs bostadsbidragsstatistik), serie T15. Kuvio 48. Figur 48. Chart 48. Työttömänä tuen saaja taisaajan puoliso, % kaikista yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista maakunnittain 31.12.2000 Arbetslös bidragstagare eller bidragstagarmake, %avsamtliga hushåll med allmänt bostadsbidrag landskapsvis 31.12.2000 Recipients of general housing allowance: % of households where either the recipient or the spouse was unemployed at year-end 2000, by region Kainuu Kajanaland Pohjois-Karjala Norra Karelen Kymenlaakso Kymmenedalen Lappi Lappland Satakunta 10 20 30 40 50 60 70 72,4 68,8 67,9 67,9 66,9 % Päijät-Häme Päijänne-Tavastland Etelä-Savo Södra Savolax Pohjois-Savo Norra Savolax Etelä-Karjala Södra Karelen Kanta-Häme Egentliga Tavastland Keski-Suomi Mellersta Finland Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten Pirkanmaa Birkaland Itä-Uusimaa Östra Nyland Koko maa Hela landet Whole country Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten Varsinais-Suomi Egentliga Finland Pohjanmaa Österbotten Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten Uusimaa Nyland Ahvenanmaa Åland 21,1 49,8 66,7 66,5 63,9 63,8 62,5 62,4 62,3 61,1 60,7 59,8 59,4 59,0 57,6 57,2 Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. Huom. Anm Maakuntajako, ks. kartta liiteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12.

YLEINEN ASUMISTUKI 233 129. Yleinen asumistuki maakunnittain 31.12.2000 Allmänt bostadsbidrag landskapsvis 31.12.2000 General housing allowance, by region, at year-end 2000 Maakunta 1 ) Landskap 1 ) Region Koko maa Hela landet Whole country... Uusimaa Nyland... Itä-Uusimaa Östra Nyland... Varsinais-Suomi Egentliga Finland... Satakunta... Kanta-Häme Egentliga Tavastland... Pirkanmaa Birkaland... Päijät-Häme Päijänne- Tavastland... Kymenlaakso Kymmenedalen... Etelä-Karjala Södra Karelen... Etelä-Savo Södra Savolax... Pohjois-Savo Norra Savolax... Pohjois-Karjala Norra Karelen... Keski-Suomi Mellersta Finland... Etelä-Pohjanmaa Södra Österbotten... Pohjanmaa Österbotten Keski-Pohjanmaa Mellersta Österbotten... Pohjois-Pohjanmaa Norra Österbotten... Kainuu Kajanaland... Lappi Lappland... Ahvenanmaa Åland... Asumistukea saaneet ruokakunnat Mottagarhushåll Households receiving housing allowance Lukumäärä Antal Number % Vuokraasunnossa asuvat, % I hyresbostad, % Rental dwelling, % Yksinhuoltajat, % Ensamförsörjare, % Single parents, % Vuoden aikana maksetut asumistuet, milj. mk Under året betalda bidrag, milj mk Annual expenditure, FIM million Asumistuki, mk/kk 2 ) Bostadsbidrag, mk/mån 2 ) Housing allowance, FIM/month 2 ) Asunnon koko, m 2 Bostadsyta, m 2 Size of dwelling in sq.m. Asumistukea saaneet Mottagare Recipients Koko väestö Hela befolkningen Total population Maan kaikki asuntokunnat 3 ), % Samtliga bostadshushåll 3 ) i landet, % Total householddwelling units 3 ) in Finland 170 352 100,0 93,2 29,5 2 779,0 1 117 57,9 78,3 100,0 41 998 24,7 95,8 35,3 782,8 1 290 59,5 71,8 25,8 1 946 1,1 94,6 33,8 29,3 1 091 59,9 87,5 1,6 14 407 8,5 94,2 28,7 237,9 1 111 55,9 79,0 9,0 7 521 4,4 91,2 29,6 111,9 1 041 58,7 84,7 4,6 4 697 2,8 93,8 31,3 71,5 1 076 57,2 79,9 3,2 15 300 9,0 93,7 28,6 244,4 1 074 56,1 77,2 8,8 7 267 4,3 93,7 29,7 108,6 1 051 56,7 76,6 4,0 6 340 3,7 93,3 28,7 86,9 1 009 54,7 78,3 3,8 4 802 2,8 94,1 28,0 70,3 1 043 55,3 77,8 2,7 5 291 3,1 93,7 26,5 79,0 1 001 56,3 80,1 3,3 10 209 6,0 92,1 24,2 148,3 1 020 54,4 77,3 4,8 7 166 4,2 92,1 24,1 109,9 1 044 56,8 77,3 3,3 10 426 6,1 93,2 24,8 168,7 1 076 55,4 77,7 5,1 4 419 2,6 88,4 27,7 63,5 1 007 61,9 89,2 3,4 3 800 2,2 91,3 29,0 71,2 1 110 60,4 86,4 3,2 1 957 1,1 89,9 28,6 29,9 1 065 62,9 91,5 1,2 11 526 6,8 88,3 26,0 190,9 1 076 62,4 82,9 6,4 3 130 1,8 91,6 26,3 45,0 1 032 56,9 80,8 1,7 7 922 4,7 90,8 27,1 129,0 1 077 60,3 81,7 3,6 228 0,1 91,2 55,7 3,3 982 68,4 92,3 0,5 1 ) Maakuntajako, ks. kartta liitteessä 12. Landskapsindelning, se kartan i bilaga 12. 2 ) Joulukuu. December. December. 3 ) Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti kirjoilla olevat henkilöt. Ett bostadshushåll består av alla dem som är registrerade som varaktigt boende i samma bostad. A household dwelling unit comprises all persons domiciled in a single dwelling. Lähde: Kela; Tilastokeskus. Källa: FPA; Statistikcentralen.

234 OPINTOETUUDET 9 Opintoetuudet Studieförmåner 9.1 Opintotuki Opintotukijärjestelmän tarkoituksena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo. Opintotuesta säädetään opintotukilaissa ja siihen liittyvissä muissa säädöksissä. Opintotuen toimeenpano kuuluu Kelan tehtäviin. Opintotuen kehitystä selostetaan liitteessä 7 ja vuoden 2000 aikana voimaan tulleita lainmuutoksia liitteessä 8. 9.1 Studiestöd Syftet med studiestödet är att trygga utkomsten under studietiden. Om studiestöd stadgas i lagen om studiestöd och tillhörande författningar. FPA har hand om skötseln av studiestödet. Studiestödets utveckling beskrivs i bilaga 7 och de år 2000 införda lagändringarna i bilaga 8. Perusedellytykset Opintoihin Suomessa opintotukea voidaan myöntää Suomen kansalaiselle, EU/ETA-työntekijälle ja hänen aviopuolisolleen ja huollettavanaan olevalle lapselle sekä muulle kuin Suomen kansalaiselle, jos tämä on asunut Suomessa vähintään kaksi vuotta muussa kuin opiskelutarkoituksessa ja asumista voidaan luonnehtia pysyväksi (tietyin edellytyksin riittää tätä lyhyempikin aika, esim. pakolaiset). Ulkomaisiin opintoihin opintotukea voidaan myöntää Suomen kansalaiselle sekä EU/ETA-työntekijälle ja tämän aviopuolisolle ja huollettavana olevalle lapselle, jos he ovat asuneet Suomessa vähintään kaksi vuotta ennen opintojen alkua ja ulkomailla oloa voidaan pitää tilapäisenä. Ulkomailla tapahtuvan opiskelun tukeminen edellyttää, että opinnot vastaavat niitä, joihin Suomessakin saa tukea tai että ne sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. (Tuki opintoihin ulkomailla määräytyy osittain eri tavalla kuin tuki opintoihin Suomessa.) Allmänna förutsättningar För studier i Finland kan studiestöd beviljas finska medborgare, EU/EES-arbetare och deras äkta makar och barn som de har att försörja samt andra än finska medborgare, om de bott i Finland minst två år i annat syfte än att bedriva studier och bosättningen här kan anses varaktig (i vissa fall godtas kortare tid, t ex i fråga om flyktingar). För studier utomlands kan studiestöd beviljas finska medborgare samt EU/EES-arbetare och deras äkta makar och barn som de försörjer, om de varit bosatta i Finland minst två år innan studierna inleddes och utlandsvistelsen kan anses tillfällig. Stöd för studier utomlands förutsätter att dessa motsvarar studier som stöds även i Finland eller att de ingår i examen som avläggs i Finland. (Stöd för studier utomlands bestäms delvis olika än för studier i Finland.) Oikeus opintotukeen Opintotukea voi saada oppilaitokseen hyväksytty, päätoimisesti opiskeleva henkilö, joka edistyy opinnoissa ja on taloudellisen tuen tarpeessa. Opintotukea myönnetään oppivelvollisuuden (peruskoulun) jälkeisiin opintoihin. Seuraavat opinnot oikeuttavat tukeen: lukion oppimäärän suorittaminen ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus muussa toisen asteen oppilaitoksessa. Kansanopistos- Rätt till studiestöd Studiestöd kan beviljas den som godkänts för studier vid en läroinrättning, studerar på heltid, har framgång i studierna och är i behov av ekonomiskt stöd. Studiestöd beviljas för studier som bedrivs efter fullgjord läroplikt (grundskola). Följande studier berättigar till stöd: avläggande av gymnasiets lärokurs yrkesinriktad grundutbildning och tilläggsutbildning vid en annan läroinrättning på andra stadiet. För

OPINTOETUUDET 235 sa tuki voidaan myöntää myös muuhun päätoimiseen opiskeluun. Kansalaisopistossa tai kesäyliopistossa tukea voi saada vain ammatillisiin täydennysopintoihin. korkeakoulussa tutkinnon, tieteellisen jatkotutkinnon tai ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittaminen (tietyin edellytyksin myös yksittäisen opintokokonaisuuden suorittaminen). Eräät etuudet voivat estää opintotuen saannin. Tukea ei myönnetä, jos opiskelija saa eläkettä, työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, vuorottelukorvausta, työvoimapoliittista koulutustukea, koulutuspäirärahaa työttömän omaehtoisen opiskelun ajalta, (1.8.2001 alkaen maksettavaa aikuiskoulutustukea, ei kuitenkaan estä opintolainan valtiontakausta), kotoutumistukea, samaan koulutukseen kuntoutusrahaa tai sitä vastaavaa, opintotukea toisesta maasta tai on suorittamassa asevelvollisuutta. Opintotuki koostuu (normaalista) opintorahasta tai aikuisopintorahasta sekä asumislisästä ja opintolaistudier vid folkhögskola kan studiestöd beviljas även för andra heltidsstudier. Vid medborgarinstitut eller sommaruniversitet utges studiestöd endast för kompletterande yrkesstudier. avläggande av examen, vetenskaplig påbyggnadsexamen eller yrkesinriktat fortbildningsprogram vid högskola (på vissa villkor även enskilda studiehelheter). En del förmåner hindrar beviljande av studiestöd. Studiestöd beviljas inte studerande med pension, arbetslöshetsdagpenning, arbetsmarknadsstöd, alterneringsersättning, arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd, utbildningsdagpenning för arbetslösas frivilliga studier, (vuxenutbildningsstöd som betalas fr o m 1.8.2001, hindrar dock inte beviljande av statsborgen för studielån), integrationsstöd, för samma utbildning betald rehabiliteringspenning eller motsvarande, eller studiestöd från ett annat land, och inte heller studerande som fullgör värnplikt. Opintotuen kesto Korkeakouluopiskelija voi saada opintotukea enintään 70 kuukaudeksi, josta 55 kuukautta hän voi käyttää yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Ylemmän korkeakoulututkinnon enimmäistukiaikaan (55 kk) voi saada erityisin perustein pidennystä. Ammattikorkeakoulututkinnon enimmäistukiaika on 55, 50 tai 45 kuukautta tutkinnon laajuudesta riippuen. Ammatillisessa koulutuksessa tukea voi saada opintojen laajuutta vastaavan ajan, jonka lisäksi tuki voidaan myöntää enintään yhdeksi vuodeksi. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa. Aikuisopintorahaa voi saada enintään kahdeksi lukuvuodeksi, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen kuitenkin enintään 12 kuukaudeksi. Opintotuki myönnetään yleensä täysien opiskelukuukausien mukaan opintojen alkamisesta. Korkeakouluopiskelijalle opintotuki myönnetään yleensä yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuoden aikana. Jos hän opiskelee kesällä päätoimisesti, tuki voidaan myöntää myös kesäkuukausien ajaksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tuki myönnetään yhdeksäksi ja puoleksi kuukaudeksi lukuvuodessa, jos kymmenentenä kuukautena lukuvuoteen kuuluvia päiviä on vähintään 15 (ja kymmeneksi, jos kymmenentenä kuukautena päiviä on vähintään 25). Lukiokoulutuksessa tuki voidaan myöntää enintään yhdeksäksi kuukaudeksi lukuvuodessa. Utbetalningstid Högskolestuderande kan få studiestöd för högst 70 månader, varav 55 månader kan användas för avläggande av en högre högskoleexamen. Den maximala stödtiden (55 mån) för högre högskoleexamen kan förlängas på särskilda grunder. För yrkeshögskoleexamen är maximitiden 55, 50 eller 45 månader beroende på examens omfattning. För yrkesutbildning kan studiestöd beviljas för en tid som motsvarar studiernas omfattning och ytterligare för högst ett år. Gymnasiets lärokurs bör avläggas inom högst fyra år. Vuxenstudiepenning kan beviljas för högst två läsår, men för avläggande av licentiat- och doktorsexamen för högst 12 månader. Studiestödet beviljas i regel för hela studiemånader från det att studierna påbörjats. Högskolestuderande beviljas i regel studiestöd för nio månader per läsår, men kan för heltidsstudier under sommaren få studiestöd även för sommarmånaderna. För yrkesinriktad grundutbildning beviljas studiestödet för nio och en halv månad per läsår, om den tionde månaden av läsåret har minst 15 dagar (och för tio månader, om den tionde månaden har minst 25 dagar). För gymnasieutbildning beviljas studiestöd för högst nio månader per läsår. Opintotukietuudet Studiestödsförmåner Studiestödet består av (normal) studiepenning eller vuxenstudiepenning samt bostadstillägg och statsbor-

236 OPINTOETUUDET Vid behovsprövningen beaktas studerandens egna inkomster för hela kalenderåret. Utöver studiestödsförmånerna får en studerande ha andra skattepliktiga inkomster och stipendier som tryggar utkomsten upp till ett visst belopp per kalenderår (fribelopp). För varje stödmånad får inkomsten uppgå till 3 000 mk och för varje stödlös månad till 9 000 mk. (Stödmånad är en månad för vilken studeranden fått studiepenning och/eller bostadstillägg.) För varje studerande bestäms en personlig årsinkomstgräns utifrån det antal stödmånader och stödlösa månader som han haft under kalenderåret. En studerande får tjäna in sitt fribelopp när som helst under kalenderåret. Innan valtiontakauksesta. Korkotukea maksetaan edelleen opintolainoihin, jotka on myönnetty aikaisemman opintotukilain nojalla. Opintolainojen korkojen maksuun voidaan myöntää korkoavustusta. Elokuusta 2001 alkaen Koulutus- ja erorahasto alkaa maksaa aikuiskoulutustukea, joka korvaa Kelan maksaman aikuisopintotuen (ja Koulutus- ja erorahaston ammattikoulutusrahan). Aikuisopintotuki poistuu siirtymäkauden 1.8.2001 31.12.2002 aikana. Aikuiskoulutustuen saaja voi saada 1.8.2001 alkaen mahdolliselle opintolainalleen Kelan myöntämän valtiontakauksen. gen för studielån. Räntestöd betalas alltjämt för studielån som beviljats med stöd av den gamla lagen om studiestöd. För betalning av räntor på studielån kan räntebidrag beviljas. Från och med augusti 2001 börjar Utbildnings- och avgångsbidragsfonden betala ut ett vuxenutbildningsstöd som ersätter vuxenstudiestödet från FPA (och yrkesutbildningspenningen från Utbildnings- och avgångsbidragsfonden). Vuxenstudiestödet slopas efter en övergångsperiod 1.8.2001 31.12.2002. Från 1.8.2001 kan FPA bevilja mottagare av vuxenutbildningsstöd statsborgen för eventuella studielån. Normaali opintoraha Opintorahan suuruus riippuu opiskelijan iästä, asumis- ja perhesuhteista, oppilaitoksesta sekä taloudellisesta tilanteesta. Lapsilisää saavalle opintorahaa ei myönnetä. Täyden opintorahan määrät olivat lukuvuonna 2000 2001 seuraavat: Korkea- koulu Toinen aste mk/kk Vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 130 230 20 v täyttänyt 380 630 Itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 500 750 18 v täyttänyt 1 270 1 540 Avioliitossa oleva tai elatusvelvollinen 1 270 1 540 Normal studiepenning Studiestödets belopp beror på studerandens ålder, boendeform, familjeförhållanden och ekonomiska situation samt på läroinrättningen. Den som får barnbidrag beviljas inte studiepenning. Beloppen av full studiepenning under läsåret 2000 2001 var följande: Hög- skola Andra stadiet mk/mån Bor hos sin förälder under 20 år 130 230 från 20 år 380 630 Bor självständigt under 18 år 500 750 från 18 år 1 270 1 540 Gift eller underhållsskyldig 1 270 1 540 Jos opiskelija asuu vanhemmaltaan vuokraamassa tai tämän omistamassa asunnossa, joka on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, opintoraha maksetaan vanhemman luona asuvan opintorahan suuruisena. Opintorahaan vaikuttavat opiskelijan omat tulot ja eräissä tapauksissa hänen vanhempiensa tulot. Opiskelijan omat tulot otetaan tarveharkinnassa huomioon koko kalenterivuodelta. Opiskelijalla saa opintotukietuuksien lisäksi kalenterivuodessa olla muita veronalaisia tuloja ja toimeentuloa turvaavia apurahoja tietty määrä (ns. vapaa tulo). Jokaista tukikuukautta kohti saa olla tuloja 3 000 mk ja tuetonta kuukautta kohti 9 000 mk. (Tukikuukausi on kuukausi, jolta opiskelija on saanut opintorahaa ja/tai asumislisää.) Kullekin opiskelijalle lasketaan oma henkilökohtainen vuosituloraja sen perusteella, kuinka monta tuellista ja tuetonta kuukautta opiskelijan kalenterivuodessa on ollut. Opiskelija voi ansaita ns. vapaan tulonsa milloin vain kalenterivuoden aikana. En studerande som bor i en bostad som han hyr av sin förälder, eller som föräldern äger och som finns i samma fastighet som förälderns stadigvarande bostad, får i studiepenning det belopp han skulle få om han bodde hos sin förälder. På studiepenningen inverkar studerandens egna och i vissa fall föräldrarnas inkomster.

OPINTOETUUDET 237 Tuloja, jotka on saatu ennen opintojen aloittamista tai niiden päättymisen jälkeen, ei oteta huomioon siltä osin kuin vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hänen tulonsa eivät ylitä vapaan tulon määrää. Opiskelija voi säädellä vapaata tuloaan seuraavasti: hän ei hae tukea kaikille opiskelukuukausille, hän peruu myönnetyn tuen haluamiltaan kuukausilta tai hän palauttaa oma-aloitteisesti saamansa tuen. Takaisinmaksun on tapahduttava tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. (Vuodelta 1999 maksetun opintorahan ja asumislisän palauttamisen määräaikaa jatkettiin 31.8. 2000 saakka.) Opiskelijan oikeus maksettuun tukeen tarkistetaan vuosittain verotuksen valmistumisen jälkeen. Opiskelijan tuloja verrataan opiskelijan henkilökohtaiseen vapaan tulon määrään. Jos tulot ovat sitä suuremmat, ylitystä vastaava määrä opintorahaa ja asumislisää peritään takaisin. Takaisinperintä ei palauta korkeakouluopiskelijan tukikuukausia uudelleen käytettäviksi. Vuosilta 1999 ja 2000 maksetun opintorahan ja asumislisän takaisinperintä: Tulojen ylittäessä tulorajan ylityksen ensimmäisen 6 000 markan osalta peritään puolet, minkä jälkeen perintä tehdään täysimääräisesti. Lisäksi takaisinperittävää määrää korotetaan 7 prosenttia. Vuodelta 2001 ja sitä myöhemmältä ajalta maksetun opintorahan ja asumislisän takaisinperintä: Tulojen ylittäessä tulorajan ylityksen jokaista alkavaa 6 000 markkaa kohden peritään takaisin yhden kuukauden opintoraha ja asumislisä. Ylityksen ollessa alle 1 000 markkaa perintää ei kuitenkaan tehdä. Perintä tehdään aikajärjestyksessä kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta alkaen. Takaisinperittävään määrään lisätään 15 %:n korotus. Vanhempien tulot saattavat joko suurentaa tai pienentää opintorahaa. Tuloilla tarkoitetaan puhtaita ansio- ja pääomatuloja. Perheettömälle alle 18-vuotiaalle tai vanhempansa luona asuvalle opiskelijalle opintoraha voidaan myöntää korotettuna vanhempien vähävaraisuuden perusteella. Toisaalta taas vanhempien tulot ylittäessään tietyn tulorajan (162 000 mk/v lukuvuonna 2000 2001) pienentävät toisella asteella opiskelevan perheettömän alle 20-vuotiaan opintorahaa. Aikuisopintoraha Aikuisopintorahaan on oikeus 30 54-vuotiaalla opiskelijalla, jolta puuttuu ammatillinen peruskoulutus tai komster som förvärvas innan studierna inleds eller sedan de avslutats beaktas inte till den del årsinkomstgränsen skulle överskridas på grund av dem. En studerande bör själv se till att inkomsterna inte överskrider fribeloppet. Han kan justera sitt fribelopp genom att inte söka studiestöd för samtliga studiemånader annullera beviljade studiestöd för de månader han önskar eller på eget initiativ återbetala studiestöd som han erhållit. Återbetalningen skall ske inom mars månad året efter stödåret. (Tiden för återbetalning av studiepenningar och bostadstillägg som betalats ut för 1999 förlängdes till 31.8.2000.) Rätten till utbetalat studiestöd kontrolleras årligen efter slutförd beskattning. Den studerandes inkomster jämförs med det personliga fribeloppet. Om inkomsterna överstiger fribeloppet återkrävs studiepenningen och bostadstillägget med ett belopp som motsvarar den överskjutande delen. Eventuellt återkrav återinför inte stödmånader för högskolestuderande. Återkrav av studiepenning och bostadstillägg som betalats för 1999 och 2000: Då inkomsterna överstiger fribeloppet återkrävs av den överskjutande delen hälften av belopp upp till 6 000 mark och därefter hela beloppet. Det belopp som återkrävs höjs dessutom med sju procent. Återkrav av studiepenning och bostadstillägg som betalats för 2001 och därefter: Då inkomsterna överstiger fribeloppet återkrävs av den överskjutande delen för varje påbörjad 6 000 mark studiepenningen och bostadstillägget för en månad. Om den överskjutande delen understiger 1 000 mark återkrävs ingenting. Återkravet görs i omvänd kronologisk ordning med början från kalenderårets sista stödmånad. Det belopp som återkrävs höjs dessutom med 15 procent. F ö r ä l d r a r n a s inkomster kan antingen höja eller minska studiepenningen. Med inkomster avses förvärvs- och kapitalinkomster minus naturliga avdrag. Studerande utan familj som är under 18 år eller bor hos föräldrarna kan beviljas förhöjd studiepenning om föräldrarnas ekonomiska situation är svag. När föräldrarnas inkomster överskrider en viss gräns (162 000 mk/år läsåret 2000 2001) minskar de studiepenningen för studerande på andra stadiet som inte fyllt 20 år och inte har familj. Vuxenstudiepenning En studerande i åldern 30 54 år har rätt till vuxenstudiepenning när han saknar grundläggande yrkes-

238 OPINTOETUUDET jonka edellisistä päätoimisista opinnoista on kulunut vähintään viisi vuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ei saa aikuisopintorahaa toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseen. Aikuisopintorahan saaminen edellyttää aikuisopintorahaa hakevalta vähintään vuoden pituista työhistoriaa. Lisäksi työttömien ja työelämän ulkopuolelta tulevien oikeutta aikuisopintorahaan on rajoitettu. Aikuisopintoraha on 25 % opintoja edeltäneistä vakiintuneista veronalaisista ansiotuloista, kuitenkin vähintään 1 540 mk/kk ja enintään 2 800 mk/kk (lukuvuonna 2000 2001). Aikuisopintorahaa ei myönnetä, jos opiskelija saa opiskeluaikana (osa)palkkaa, eläkettä tai muuta vastaavaa tuloa. Muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja opiskelijalla saa lukuvuoden tukikuukausien aikana olla keskimäärin enintään 2 000 mk/kk. Tulona ei pidetä erorahan aikuiskoulutuslisää eikä ammattikoulutusrahaa. Aikuisopintoraha opintotukietuutena lakkaa viimeistään 31.12.2002. Sitä voidaan 1.8.2001 alkaen myöntää enää vain opiskelijalle, joka on jo aiemmin saanut aikuisopintorahaa samoihin opintoihin. Asumislisä Asumislisän piiriin kuuluvat kaikki vuokra- tai asumisoikeusasunnossa asuvat opiskelijat. Asumislisään ei kuitenkaan ole oikeutta opiskelijalla, joka asuu vanhempansa kanssa, asuu lapsen (oman tai puolison) kanssa, asuu puolison omistamassa asunnossa tai olisi oikeutettu maksuttomaan asuntolapaikkaan. Opiskelija voi hakea yleistä asumistukea, jos hänellä ei ole oikeutta opintotuen asumislisään. Opiskelija voi saada asumislisän sellaiseen asuntoon, joka on opiskelun vuoksi vuokrattu ja sijaitsee muulla paikkakunnalla kuin perheen vakituinen asunto. Ulkomailla opiskelevalle asumislisä myönnetään samoin edellytyksin kuin Suomessa opiskelevalle. Kuitenkin oman tai puolison lapsen kanssa asuva voi saada asumislisää, samoin puolison työn vuoksi vuokraamassa asunnossa asuva. Asumislisä on 80 % kuukausivuokrasta tai -vastikkeesta. 1 275 markan ylittäviä kustannuksia ei oteta huomioon, joten suurin maksettava asumislisä on 1 020 mk/kk. Jos asumiskustannukset jäävät alle 200 markan kuukaudessa, asumislisää ei makseta lainkaan. Ulkomailla opiskelevan asumislisä on vakiomääräinen 1 075 mk/kk; eräissä alhaisen vuokratason maissa asumislisän määrä on tätä pienempi. Asumislisä määräytyy yksilöllisesti, vaikka asunnossa asuisi useita henkilöitä. Siellä voi asua yksi tai useampia asumislisän saajia, yleisen asumistuen utbildning eller det gått minst fem år sedan hans senaste heltidsstudier. Den som avlagt en högre högskoleexamen får inte vuxenstudiepenning för att avlägga en annan examen på samma nivå. Av den som söker vuxenstudiepenning krävs minst ett års arbete. Rätten till vuxenstudiepenning för den som är arbetslös eller utanför arbetslivet är likaså begränsad. Vuxenstudiepenningen är 25 % av den fasta skattepliktiga förvärvsinkomsten före studierna, dock minst 1 540 mk/mån och högst 2 800 mk/mån (läsåret 2000 2001). Vuxenstudiepenning beviljas inte studerande som under studietiden har (deltids)lön, pension eller motsvarande inkomster. Andra skattepliktiga inkomster och stipendier för tryggande av utkomsten får utgöra i genomsnitt högst 2 000 mk per stödmånad under läsåret. Som inkomst betraktas inte avgångsbidragssystemets vuxenutbildningstillägg eller yrkesutbildningspenning. Vuxenstudiepenningen upphör senast 31.12.2002. Från 1.8.2001 kan den enbart beviljas studerande som tidigare haft vuxenstudiepenning för samma studier. Bostadstillägg Bostadstillägget omfattar samtliga studerande som bor i hyres- eller bostadsrättsbostad. Rätt till bostadstillägg har dock inte en studerande som bor med sin förälder bor med barn (egna eller makens) bor i en bostad som ägs av maken eller skulle ha rätt till fri internatplats. En studerande som inte har rätt till studiestödets bostadstillägg kan ansöka om allmänt bostadsbidrag. En studerande kan få bostadstillägg för en bostad som hyrts på grund av studier och som är belägen på en annan ort än familjens permanenta bostad. Den som studerar utomlands beviljas bostadstillägg enligt samma villkor som den som studerar i Finland. Den som bor med eget eller makens barn kan ändå få bostadstillägg, liksom den som bor i en bostad som maken hyrt på grund av sitt arbete. Bostadstillägget är 80 % av månadshyran eller -vederlaget. Kostnader utöver 1 275 mk beaktas inte, och därmed är det största bostadstillägget 1 020 mk/ mån. Om boendekostnaderna är mindre än 200 mark per månad betalas inget bostadstillägg. Bostadstillägget för studier utomlands är 1 075 mk/mån; i vissa länder med låg hyresnivå är beloppet mindre. Bostadstillägget bestäms individuellt, även om flera personer skulle bo i bostaden. Där kan bo en eller flera personer med bostadstillägg, med allmänt bo-

OPINTOETUUDET 239 saajia ja asumisen tuen ulkopuolella olevia. Asumismenot jaetaan asukkaiden kesken pääsääntöisesti jakamalla koko asunnon asumismenot asukkaiden lukumäärällä. Vanhempansa omistamassa tai vanhemmaltaan vuokraamassa asunnossa asuvan opiskelijan asumislisä on kuitenkin enintään 350 mk/kk. Asunto voi olla samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto. Asumislisään vaikuttavat opiskelijan omat tulot, puolison tulot ja eräässä tapauksessa vanhempien tulot. Opiskelijan omat tulot otetaan asumislisän tarveharkinnassa huomioon samalla tavalla kuin opintorahan (ks. s. 236). Täysimääräisen asumislisän saa opiskelija, jonka samassa asunnossa asuvan puolison tulot (puhtaat ansio- ja pääomatulot) eivät ylitä 90 000 mk/v. Asumislisää vähennetään jokaista tulorajan ylittävää 4 000 markkaa kohden 10 %. Asumislisää ei makseta, jos puolison tulot ovat 130 000 mk/v tai enemmän. Vanhempientulot (puhtaat ansio- ja pääomatulot) ylittäessään tietyn tulorajan pienentävät toisella asteella opiskelevan perheettömän alle 18-vuotiaan asumislisää. stadsbidrag och utan stöd för boende. Boendeutgifterna fördelas mellan de boende i huvudsak så, att boendeutgifterna för hela bostaden divideras med antalet boende. Bostadstillägget för en studerande som bor i en bostad som ägs av endera föräldern eller som han hyr av denne är dock högst 350 mk/mån. Bostaden kan finnas i samma fastighet som förälderns stadigvarande bostad. På bostadstilllägget inverkar den studerandes egna inkomster, makens inkomster och i vissa fall föräldrarnas inkomster. Vid behovsprövningen för bostadstillägget beaktas den studerandes egna inkomster lika som för studiepenningen (se sid 236). Fullt bostadstillägg beviljas en studerande vars make bor i samma bostad och har högst 90 000 mk/år i inkomster (förvärvs- och kapitalinkomster minus naturliga avdrag). Bostadstillägget minskas med 10 procent för varje 4 000 mark som överstiger inkomstgränsen. Bostadstillägg betalas inte om makens inkomster uppgår till 130 000 mk/år eller mera. När f ö r ä l d r a r n a s förvärvs- och kapitalinkomster (minus naturliga avdrag) överskrider en viss gräns minskas bostadstillägget för den som bedriver studier på andra stadiet, är under 18 år och inte har familj. Opintolainan valtiontakaus Opintolainaan myönnetään valtiontakaus, jos opiskelija saa normaalia opintorahaa tai aikuisopintorahaa. Eräissä tilanteissa lainantakaus voidaan myöntää ilman opinto- tai aikuisopintorahaa. Valtion takaaman opintolainan määrät tukikuukautta kohti olivat lukuvuonna 2000 2001 seuraavat: mk/kk Normaalia opintorahaa saava alle 18-vuotias 900 18 v täyttänyt 1 300 Aikuisopintorahaa saava 1 800 Ulkomailla opiskeleva 2 100 Statsborgen för studielån Studerande med normal studiepenning eller vuxenstudiepenning kan beviljas statsborgen för studielån. I vissa fall kan borgen beviljas utan studie- eller vuxenstudiepenning. Läsåret 2000 2001 var beloppen av de statsgaranterade studielånen per stödmånad följande: mk/mån Mottagare av normal studiepenning under 18 år 900 från 18 år 1 300 Mottagare av vuxenstudiepenning 1 800 Studerande utomlands 2 100 Valtiontakaus myönnetään lukuvuodeksi kerrallaan. Valtion takaamaa opintolainaa haetaan pankista. Korosta ja muista lainaehdoista pankki ja opiskelija sopivat keskenään. Opintolainaan lisätään lukukausittain lainan opiskeluaikaiset korot. Opiskelija maksaa opintolainansa korot vasta opintojensa päätyttyä lainan lyhentämisen yhteydessä. Niinä lukukausina, joina opiskelija ei saa opintotukea, opintojen päätyttyä tai opintojen ollessa keskeytyksissä, opiskelija maksaa korot itse. Statsborgen beviljas för ett läsår i sänder. Statsgaranterade lån får sökas hos bankerna. Banken och studeranden avtalar sinsemellan om räntan och övriga lånevillkor. Låneräntorna läggs till studielånet terminsvis under studietiden. Studeranden betalar räntorna först i samband med låneamorteringarna efter avslutade studier. Under terminer då studeranden inte får studiestöd samt när studierna slutförts eller avbrutits betalar studeranden räntorna själv.

240 OPINTOETUUDET Pankki voi vaatia lainan maksamista takaisin, jos lainansaaja on laiminlyönyt koron tai lyhennyksen maksamisen. Jos Kela joutuu maksamaan lainan pankille, Kelalle syntyy oikeus takaussaatavaan opiskelijalta. Saatavaan voidaan myöntää maksuvapautus, jos lainansaaja on kuollut tai tullut työkyvyttömäksi, tai velkasaneerauslain perusteella. Banken kan kräva att lånet återbetalas, om låntagaren försummat att betala räntor eller amorteringar. Om FPA betalat ett studielån till banken har FPA en borgensfordran på studeranden. Låntagaren kan befrias från betalning, om han blivit arbetsoförmögen eller avlidit, eller enligt lagen om skuldsanering. Korkotuki ja korkoavustus Korkotukea voidaan maksaa opintolainoihin, jotka on myönnetty aikaisemman opintotukilain nojalla (korkeakouluopiskelijoiden lainat ennen 1.6.1992, muiden lainat ennen 1.7.1994). Valtio maksaa korkotukena osan opintolainan korosta. Tuki maksetaan opiskeluajalta ja noin 1 1/2 vuoden ajalta opiskelun päättymisestä. Tuolta ajalta opiskelijan korko-osuus oli 3 % vuonna 2000 (3,1 % vuonna 2001). Työttömyyden, asevelvollisuuden sekä äitiys- ja vanhempainrahan saannin perusteella vanhojen korkotuellisten lainojen korot voidaan maksaa kokonaan valtion varoista ilman takaisinmaksuvelvoitetta (korkoavustus). Myös uusien markkinaehtoisten opintolainojen korkoihin voi saada opintotuen korkoavustusta, jos lainansaaja on työtön tai äitiys- ja vanhempainrahalla. Jos lainansaaja on suorittamassa asevelvollisuuttaan, korot maksetaan sotilasavustuksena. Räntestöd och räntebidrag Räntestöd kan utges för studielån som beviljats med stöd av den tidigare lagen om studiestöd (lån till högskolestuderande före 1.6.1992, lån till andra före 1.7.1994). Staten betalar i räntestöd en del av studielånets räntor. Räntestödet betalas för studietiden och för cirka 1 1/2 år efter avslutade studier. Studerandens andel av räntan var 3 % år 2000 (3,1 % år 2001). Den som är arbetslös, gör sin värnplikt eller har moderskapseller föräldrapenning kan få räntorna på gamla räntestödslån betalda helt med statens medel utan någon återbetalningsskyldighet (räntebidrag). Räntebidrag kan betalas även för räntor på de nya studielånen med marknadsränta, om låntagaren är arbetslös eller har moderskapseller föräldrapenning. Om låntagaren gör sin värnplikt betalas räntorna i form av militärunderstöd. Ateriatuki Korkeakouluopiskelijat saavat aterian alennettuun hintaan ruokaloissa, jotka ovat ateriatuen piirissä. Tuen (7 mk/ateria) Kela maksaa ruokalan pitäjälle, joka vähentää tuen aterian hinnasta. Måltidsstöd Högskolestuderande får måltider till nedsatt pris vid matserveringar som omfattas av systemet med måltidsstöd. Stödet (7 mk/måltid) betalas av FPA till den som förestår matserveringen, som i sin tur drar av beloppet på priset för måltiden. Opintotukietuuksien verotus Normaali opintoraha ja aikuisopintoraha ovat veronalaista tuloa. Asumislisä on verovapaa etuus. Vähintään 1 000 markan suuruisesta opintorahasta peritään 10 %:n ennakonpidätys. Aikuisopintorahasta ennakonpidätys on 20 %. Pelkästä normaalista opintorahasta ei kuitenkaan jää verotettavaa tuloa verotuksessa tehtävän opintorahavähennyksen ansiosta. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot (sarja T16); Kansaneläkelaitoksen perintätilasto. Beskattningen av studiestödsförmåner Den normala studiepenningen och vuxenstudiepenningen är skattepliktig inkomst. Bostadstillägget är en skattefri förmån. På studiepenning om minst 1 000 mk innehålls 10 % i förskottsskatt. För enbart normal studiepenning beskattas man dock inte, på grund av studiepenningavdraget i beskattningen. På vuxenstudiepenningar innehålls 20 %. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot (FPAs studieförmånsstatistik), serie T16; FPAs indrivningsstatistik.

OPINTOETUUDET 241 130. Opintotukimenot 1985 2000, milj. mk Studiestödsutgifter 1985 2000, milj mk Student financial aid expenditure 1985 2000, FIM million Vuoden aikana Under året During the year Kaikki Samtliga All Normaali opintoraha 1 ) Normal studiepenning 1 ) Ordinary study grant 1 ) Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature students Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainojen korkotuki Räntestöd för studielån Interest subsidy for student loan Opintolainojen korkoavustukset Räntebidrag för studielån Interest allowance for student loan Takausvastuusuoritukset Borgensansvarsbetalningar Loan guarantee payments Ateriatuki Måltidsstöd Meal subsidies { 1985 801,0 584,0.. 200,9 16,1 1986 883,9 659,2.. 186,5 18,5 19,7 1987 972,4 730,0 2 ) 11,6.. 188,7 20,8 21,4 1988 1131,7 532,8 42,3 285,7 226,9 18,5 25,5 1989 1312,2 660,5 68,5 280,9 252,2 21,7 28,4 1990 1644,5 826,1 95,7 291,7 359,6 7,7 35,0 28,7 1991 2138,8 1005,6 250,2 323,8 462,7 10,6 57,6 28,3 1992 2815,9 1360,4 407,7 382,2 542,4 19,3 75,4 28,6 1993 3200,4 1613,1 373,9 495,7 553,7 27,4 107,4 29,2 1994 3468,5 2036,6 249,3 578,8 417,7 33,2 125,9 27,0 1995 3653,0 2387,5 199,5 608,6 226,1 39,9 152,6 38,8 1996 3 416,2 2 330,0 154,2 604,0 129,8 34,9 118,2 45,2 1997 3 420,3 2 407,5 113,8 620,0 62,1 28,4 130,3 55,8 1998 3 487,2 2 556,9 84,7 614,7 33,2 22,4 111,8 63,3 1999 3 489,9 2 583,6 72,4 603,0 20,1 18,4 123,3 69,1 2000 3 709,6 3 ) 2 519,7 69,2 869,1 12,3 18,3 143,7 80,4 1 ) Luvut sisältävät 1.1.1993 saakka myös aikuisopiskelijalle aikuisopintorahan lisäksi maksettuja opintorahoja. Fram till 1.1.1993 ingår också studiepenningar som utöver vuxenstudiepenning betalas till vuxenstuderande. Up to 1 January 1993, figures include additional study grants paid to mature students. 2 ) Asumislisät sisältyvät vuosina 1985 87 normaalin opintorahan lukuihin. Bostadstilläggen ingår i talen för normal studiepenning 1985 87. Housing supplement payments for 1985 87 are included in ordinary study grant figures. 3 ) Vain yhteissummasta on vähennetty opiskelijoiden Kelalle maksamat korotukset takaisinperityistä opintotuista. Bara totalbeloppet har minskats med de förhöjningar av återkrävda studiestöd som studerande betalat till FPA. Penalty payments received from students whose benefits were subjected to recovery have been subtracted from total figures only. Lähteet: Valtion opintotukikeskus, Opintotuki 1992 93, Vuosikertomus 1992; Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot. Källor: Studiestödet 1992 93, Statens studiestödscentrals årsberättelse 1992; FPAs studiestödscentral; FPAs statistik.

242 OPINTOETUUDET Kuvio 49. Figur 49. Chart 49. Milj. mk Milj mk FIM million 4000 3000 2000 1000 Opintotukimenot 1982 2000, milj. mk (vuoden 2000 rahana) Studiestödsutgifter 1982 2000, milj mk (2000 års penningvärde) Expenditure on student financial aid, 1982 2000, FIM million (at 2000 prices) Ateriatuki Måltidsstöd Meal subsidies Takausvastuusuoritukset Borgensansvarsbetalningar Loan guarantee payments Korkotuki ja korkoavustukset Räntestöd och -bidrag Interest subsidy and interest allowance for student loan Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature students Normaali opintoraha Normal studiepenning Ordinary study grant 2000 Milj. mk Milj mk FIM million 80,4 143,7 30,7 869,1 69,2 2519,7 Huom. Anm N.B. Lähde: Källa: Yhteensä Sammanlagt 1982 1985 1990 1995 2000 Total 3709,61) Asumislisät sisältyvät normaalin opintorahan markkamääriin 31.12.1987 saakka. Bostadstilläggen ingår i beloppen av normal studiepenning fram till 31.12.1987. Housing supplement included in ordinary study grant up to 1987. 1) Ks. taul. 130 alaviite 3. Se fotnot 3 till tabell 130. See Table 130 footnote 3. Valtion opintotukikeskus, Opintotuki 1992 1993, Vuosikertomus 1992; Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot. Statens studiestödscentral, Studiestödet 1992 1993, Årsberättelsen 1992; FPAs studiestödscentral; FPAs statistik. 131. Opintotuen saajat ja tuen rakenne lukuvuosina 1985/86 1999/2000 Studiestödstagare och stöddelar under läsåren 1985/86 1999/2000 Recipients of student financial aid and composition of benefit in school years 1985/86 1999/2000 Lukuvuoden aikana Under läsåret During school year Opiskelijoita opintotuen piirissä Studerande med studiestöd Students receiving financial aid Lukumäärä Antal Number % peruskoulun jälkeisiä opintoja harjoittavista % av studerande efter grundskolan as a % of students in post-lower secondary school education Normaalin opintotuen saajia Mottagare av normalt studiestöd Recipients of ordinary aid Aikuisopintotuen saajia Mottagare av vuxenstudiestöd Recipients of aid for mature students Opintotukia, joihin sisältyi Studiestöd innefattande Payments including Opintoraha Studiepenning Study grant Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature student Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainan valtiontakaus Statsborgen för studielån State guarantee for student loan 1985/1986 249 830 71 249 830 244 100 85 220 133 780 1986/1987 235 770 67 235 770 229 000 88 760 137 640 1987/1988 225 080 64 221 510 3570 219 000 3570 94 770 143 790 1988/1989 227 240 63 220 540 6700 221 600 6700 82 110 148 390 1989/1990 232 160 64 223 300 8860 227 400 8860 82 790 153 080 1990/1991 243 510 64 229 850 13 650 236 800 13 650 84 280 157 940 1991/1992 260 370 64 233 950 26 410 252 080 26 410 74 430 161 360 1992/1993 275 270 63 244 380 30 890 239 560 30 890 82 841 134 030 1993/1994 294 510 65 272 310 22 210 266 300 22 210 95 710 142 140 1994/1995 307 320 66 290 040 17 280 286 650 17 280 105 070 130 410 1995/1996 298 870 63 285 230 13 640 282 040 13 640 109 250 120 680 1996/1997 303 330 61 293 040 10 290 289 320 10 290 113 760 120 580 1997/1998 309 260 62 302 720 7 390 297 440 7 390 120 420 119 950 1998/1999 321 580 63 316 680 6 640 309 440 6 640 125 740 129 250 1999/2000 326 800 60 321 400 6 000 314 250 6 000 130 660 133 760 Lähteet: Valtion opintotukikeskuksen tilastot; Päätösrekisteritilastot opintovuodelta 1991 92 ja 1992 93, Valtion opintotukikeskus; Päätösrekisteritilastot lukuvuodelta 1993 94, 1994 95, 1995 96 ja 1996 97, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot; Suomen tilastollinen vuosikirja 2000. Källor: Statens studiestödscentrals statistik; Statens studiestödscentrals beslutsregisterstatistik för läsåren 1991 92 och 1992 93; FPAs studiestödscentrals beslutsregisterstatistik för läsåren 1993 94, 1994 95, 1995 96 och 1996 97; FPAs statistik; Statistisk årsbok för Finland 2000.

OPINTOETUUDET 243 132. Opintotuen saajat iän ja sukupuolen mukaan lukuvuonna 1999/2000 Mottagare av studiestöd efter ålder och kön läsåret 1999/2000 Recipients of student financial aid by age and sex in school year 1999/2000 Ikäryhmä Åldersgrupp Age group Sukupuoli Kön Sex Normaalin opintotuen saajat Mottagare av normalt studiestöd Recipients of ordinary aid Opintoraha Studiepenning Study grant Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainan valtiontakaus Statsborgen för studielån State guarantee for student loan Aikuisopintotuen saajat Mottagare av vuxenstudiestöd Recipients of aid for mature students Aikuisopintoraha Vuxenstudiepenning Study grant for mature students Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolainan valtiontakaus Statsborgen för studielån State guarantee for student loan Kaikki Samtliga Total.. 314 246 129 637 131 611 6 004 1 184 2 445 17... 39 312 5 554 6 394... 18 19... 49 871 15 625 17 178... 20 24... 149 202 79 335 71 603... 25 29... 49 672 22 144 24 961... 30 39... 20 310 5 740 9 011 3 687 796 1 602 40... 5 879 1 239 2 464 2 317 388 843 Miehet Män Males... 137 022 53 788 56 030 1 517 454 600 Naiset Kvinnor Females 177 224 75 849 75 581 4 487 730 1 845 Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik. 133. Opintotuen saajat oppilaitoksen mukaan 1990/91 1999/2000 Mottagare av studiestöd efter läroinrättning 1990/91 1999/2000 Recipients of student financial aid by type of school, 1990/91 1999/2000 Lukuvuoden aikana Under läsåret During school year Opiskelijoita opintotuen piirissä Studerande med studiestöd Students receiving financial aid Kaikkiaan Inalles Total Yliopistot ja korkeakoulut Universitet och högskolor Institutes of higher education Ammattikorkeakoulut Yrkeshögskolor Polytechnics Ammatilliset oppilaitokset ja kansanopistot Yrkesläroanstalter och folkhögskolor Vocational schools and folk high schools Lukiot Gymnasier Upper secondary schools Ulkomailla Utomlands Foreign schools 1990/1991... 1991/1992... 1992/1993... 1993/1994... 1994/1995... 1995/1996... 1996/1997... 1997/1998... 1998/1999... 1999/2000... 1999/2000 Normaalin opintotuen saaja Mottagare av normalt studiestöd Recipients of ordinary aid... Aikuisopintotuen saaja Mottagare av vuxenstudiestöd Recipients of aid for mature students... 243 510 59 520. 141 610 39 320 3060 260 370 62 880. 153 820 40 490 3170 275 270 66 760. 134 730 39 590 3310 294 510 74 490. 171 670 44 700 3650 307 320 76 070. 177 630 49 750 3870 298 870 77 490. 172 940 44 040 4400 303 330 77 890 14 720 163 160 42 740 4 820 309 260 75 360 32 160 156 050 40 300 5 400 321 580 77 300 47 930 151 700 38 890 5 760 326 810 83 160 65 980 135 060 37 020 5 590 321 400 82 340 65 180 131 300 37 020 5 560 006 000 920 910 4 140 0 40 Lähteet: Valtion opintotukikeskuksen tilastot; Päätösrekisteritilastot opintovuodelta 1991 92 ja 1992 93, Valtion opintotukikeskus; Päätösrekisteritilastot lukuvuodelta 1993 94, 1994 95, 1995 96 ja 1996 97, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot. Källor: Statens studiestödscentrals statistik; Statens studiestödscentrals beslutsregisterstatistik för läsåren 1991 92 och 1992 93; FPAs studiestödscentrals beslutsregisterstatistik för läsåren 1993 94, 1994 95, 1995 96 och 1996 97; FPAs statistik.

244 OPINTOETUUDET Kuvio 50. Figur 50. Chart 50. Lukumäärä Antal Number 400 000 Opintotukietuuksia saaneet lukuvuosina 1985/86 1999/2000 Antal mottagare av studiestödsförmåner under läsåren 1985/86 1999/2000 Number of student financial aid recipients during school years 1985/86 1999/2000 Opiskelijoita kaikkiaan opintotuen piirissä Studerande med studiestöd sammanlagt Total no. of students receiving financial aid 300 000 Opintorahaa saaneita Mottagare av studiepenning Recipients of study grant 200 000 Asumislisää saaneita Mottagare av bostadstillägg Recipients of housing supplement 100 000 Opintolainan korkoavustusta saaneita Mottagare av räntebidrag för studielån Recipients of interest allowance Aikuisopintorahaa saaneita Mottagare av vuxenstudiepenning Recipients of study grant for mature students 1985/86 1990/91 1995/96 1999/2000 Lähde: Källa: Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot 1999/2000, Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T16:3, Kela; Kelan tilastot. Folkpensionsanstaltens studieförmånsstatistik 1999/2000, Folkpensionsanstaltens publikationer T16:3, FPA; FPAs statistik. 134. Ulkomailla opiskelevat opintotuen saajat opiskelumaan ja oppilaitoksen mukaan lukuvuonna 1999/2000 Studiestödstagare utomlands efter studieland och läroinrättning läsåret 1999/2000 Recipients of student financial aid enrolled at a foreign educational institution: Analysis by country and type of institution, school year 1999/2000 Maa Land Country Kaikki Samtliga Total Lukumäärä Antal Number % Kaikki Samtliga Total... 11 872 5 588 6 284 91,2 7,8 Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom... 3 231 2 220 1 011 92,3 7,4 Ruotsi Sverige Sweden... 1 666 1 096 570 89,9 5,5 Saksa Tyskland Germany... 1 211 408 803 94,3 5,2 Yhdysvallat Förenta Staterna USA... 911 580 331 94,0 5,5 Alankomaat Nederländerna Netherlands... 566 176 390 94,3 4,8 Ranska Frankrike France... 527 108 419 94,3 5,3 Espanja Spanien Spain... 377 27 350 85,4 14,3 Viro Estland Estonia... 344 279 65 93,0 6,7 Italia Italien Italy... 247 82 165 87,9 12,1 Itävalta Österrike Austria... 234 31 203 93,6 6,0 Norja Norge Norway... 217 88 129 90,3 6,5 Malesia Malaysia Malaysia... 186 186 100,0 0,0 Tanska Danmark Denmark... 186 71 115 86,0 13,4 Venäjä Ryssland Russia... 167 60 107 95,2 4,8 Muu maa Annat land Other... 1 523 226 1 297 85,3 14,4 Tieto puuttuu Uppgift saknas Data unavailable 279 136 143 84,6 14,0 Lähde: Kelan tilastot. Källa: FPAs statistik. Yhteensä Sammanlagt Total Ulkomaista tutkintoa suorittavat Studerar för utländsk examen Degree students Määräaikaisesti opiskelevat Studerar tillfälligt Visiting students Korkeakoulussa/ yliopistossa Högskole-/universitetsstuderande Higher education Ammatillisessa oppilaitoksessa Studerande vid yrkesläroanstalter Vocational institution

OPINTOETUUDET 245 135. Suomesta opintotukea saavat ulkomaan kansalaiset kansalaisuuden ja oppilaitoksen mukaan lukuvuonna 1999/2000 Utländska medborgare med studiestöd från Finland efter medborgarskap och läroinrättning läsåret 1999/2000 Foreign recipients of student financial aid from Finland according to nationality and type of educational institution in school year 1999/2000 Kansalaisuus Medborgarskap Nationality Kaikki Samtliga Total Lukumäärä Antal Number Eri oppilaitoksissa opiskelevien osuus, % Andelen studerande vid olika läroinrättningar, % Distribution according to type of educational institution, % Korkeakoulu/ yliopisto Högskola/ universitet Institute of higher education Ammatillinen oppilaitos Yrkesläroanstalt Vocational school Lukio Gymnasium Upper secondary school Kaikki Samtliga Total... 5 061 29,5 52,4 16,3 Venäjä (ml. NL) Ryssland (inkl SU) Russia (incl. the USSR)... 1 351 22,2 54,6 21,7 Viro Estland Estonia... 651 19,7 59,3 20,1 Somalia... 388 13,4 73,2 9,8 Ruotsi Sverige Sweden... 365 39,2 39,7 17,3 Irak Iraq... 165 21,2 57,6 12,7 Jugoslavia Jugoslavien Yugoslavia... 130 10,8 74,6 14,6 Iran... 114 17,5 57,0 21,9 Vietnam... 112 8,9 62,5 28,6 Iso-Britannia Storbritannien United Kingdom... 108 57,4 28,7 12,0 Saksa Tyskland Germany... 93 64,5 26,9 8,6 Bosnia-Hertsegovina Bosnien-Hercegovina Bosnia Herzegovina... 90 13,3 68,9 17,8 Yhdysvallat Förenta Staterna USA... 82 62,2 22,0 15,9 Ukraina Ukraine... 58 13,8 65,5 20,7 Etiopia Etiopien Ethiopia... 53 34,0 60,4 3,8 Nigeria... 48 72,9 20,8 4,2 Muu maa Annat land Other... 1 253 43,3 44,4 10,9 Lähde: Kelan tilastot. Källa: FPAs statistik. 136. Keskimääräinen opintolaina 1995 2000, mk Studielånet i medeltal 1995 2000, mk Student loans: Average outstanding loan balance 1995 2000, FIM Vuosi 1 ) År 1 ) Year 1 ) Kaikki opintolainat Samtliga studielån All student loans Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Korkotukilaina Räntestödslån Entitled to interest subsidy Nimellisarvo 2000 rahana Nominellt värde 2000 års penningvärde Nominal At 2000 prices Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana 2000 års penningvärde At 2000 prices Nimellisarvo Nominellt värde Nominal 2000 rahana 2000 års penningvärde At 2000 prices 1995 28 004 30 244 14 202 15 338 27 308 29 493 1996 27 909 29 946 17 374 18 642 26 481 28 414 1997 27 393 29 037 19 322 20 481 25 620 27 157 1998 26 231 27 438 21 384 22 368 23 637 24 724 1999 25 590 26 460 22 367 23 127 22 212 22 967 2000 25 129 25 129 23 160 23 160 20 299 20 299 1 ) Vuosina 1995 97 tilastointiajankohta 1.8., vuodesta 1998 alkaen tilastointijakso markkinaehtoisissa lainoissa heinä joulukuu ja korkotuellisissa huhti syyskuu. 1995 97 är statistikföringstidpunkten 1.8, fr o m 1998 är den juli december för marknadsbundna lån och april september för räntestödslån. In 1995 97, the compilation date was 1 August. Starting with 1998 the compilation periods are July December (market-rate loans) and April September (loans subsidised with an interest allowance). Lähde: Lainarekisteritilasto 1994, 1995 ja 1996 opintonsa päättäneistä ja vuoden 1995, 1996 ja 1997 lainakannasta, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot. Källa: Låneregisterstatistik över studerande som avslutat sina studier 1994, 1995 och 1996 och över lånebeståndet 1995, 1996 och 1997, FPAs studiestödscentral; FPAs statistik.

246 OPINTOETUUDET Kuvio 51. Figur 51. Chart 51. Opintotuen keskimääräiset osat oppilaitoksen mukaan joulukuussa 2000, mk/kk Studiestödets delar i medeltal efter läroinrättning i december 2000, mk/mån Average rates of components of student financial aid, by type of school, in December 2000, FIM/month Yliopistot, korkeakoulut, ammattikorkeakoulut Universitet, högskolor, yrkeshögskolor Institutes of higher education Normaali opintotuki Normalt studiestöd Ordinary student financial aid 1475 905 1325 1 000 2 000 mk/kk mk/mån FIM/month Ammatilliset oppilaitokset Yrkesläroanstalter Institutes of vocational education 906 831 1259 Lukiot Gymnasier Upper secondary schools 390 822 1221 Ulkomaiset oppilaitokset Utländska läroinrättningar Foreign schools 1525 1056 2102 Kaikki oppilaitokset Samtliga läroinrättningar All schools 1192 890 1321 Kaikki oppilaitokset Samtliga läroinrättningar All schools Aikuisopintotuki Vuxenstudiestöd Student financial aid for mature students 2218 885 1801 1 000 2 000 mk/kk mk/mån FIM/month Opintoraha/Aikuisopintoraha Studiepenning/Vuxenstudiepenning Study grant/study grant for mature students Asumislisä Bostadstillägg Housing supplement Opintolaina 1 ) Studielån 1 ) Student loan 1 ) 1) Vain osa myönnetyistä opintolainoista nostetaan. Av de beviljade studielånen uttas bara en del. Not all student loans granted are actually taken out. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

OPINTOETUUDET 247 137. Opintolainan korkoavustukset 1997 2000 Räntebidrag för studielån 1997 2000 Student loan interest allowances, 1997 2000 Vuosi År Year Saannin peruste Beviljningsgrund Basis for eligibility Korkoavustus Räntebidrag Interest allowance Saajia kaikkiaan Mottagare inalles Total no. of recipients Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Saajia Mottagare Recipients 1 000 mk FIM1,000 Mk/saaja/v (2000 rahana) Mk/mottagare/år (2000 års penningvärde) FIM/recipient/ year (At 2000 prices) Korkotukilaina Räntestödslån Entitled to interest subsidy Saajia Mottagare Recipients 1 000 mk FIM1,000 Mk/saaja/v (2000 rahana) Mk/mottagare/år (2000 års penningvärde) FIM/recipient/ year (At 2000 prices) 1997... 1998... 1999... 2000... 2000 Asevelvollisuus 1 ) Värnplikt 1 ) Conscript service 1 )... Työttömyys Arbetslöshet Unemployment... Äitiys tai vanhemmuus Moderskap eller föräldraskap Maternity or parenthood... 30 238 10 201 8 773 912 20 037 19 193 1 015 26 592 15 176 10 914 752 14 850 11 513 811 24 082 16 279 11 215 712 10 323 7 173 719 21 723 16 236 13 500 832 7 340 4 815 656 133... 133 60 451 17 497 13 850 11 406 824 5 111 3 783 740 4 226 2 462 2 095 851 2 135 971 455 1 ) Markkinaehtoisten lainojen korkoavustukset asevelvollisuuden ajalta maksetaan sotilasavustuksena (ks. taul. 142). Räntebidrag för marknadsbundna lån betalas under värnpliktstid i form av militärunderstöd (se tabell 142). During conscript service, interest allowances pegged to the market rate of interest are paid out as conscripts allowances (see Table 142). Lähde: Kelan tilastot. Källa: FPAs statistik. Kuvio 52. Figur 52. Chart 52. % 2,0 Opintolainoihin liittyvien takausvastuusuoritusten ja korkoavustusten osuus opintolainakannasta 1982 2000, % Borgensansvarsbetalningarnas och räntebidragens andel av studielånsbeståndet 1982 2000, % Loan guarantee payments and interest allowances as a%ofthe total student loan volume, 1982 2000 1,5 Takausvastuusuoritukset Borgensansvarsbetalningar Loan guarantees 1,0 Korkoavustukset 1 ) Räntebidrag 1 ) Interest allowances 1 ) 0,5 1982 1985 1990 1995 2000 1) Sisältää myös asevelvollisille vuodesta 1995 alkaen sotilasavustuksina maksetut opintolainojen korkoavustukset. Inkluderar även räntebidrag för studielån som sedan 1995 utbetalats iform av militärunderstöd till värnpliktiga. Starting from 1995, also includes interest allowances paid with the regular conscript's allowance. Lähde: Källa: Kelan tilastot. FPAs statistik.

248 OPINTOETUUDET 138. Valtion takaamat opintolainat, opintovelalliset ja valtiontakauksen perusteella perintään joutunut pääoma 1990 2000 Statsgaranterade studielån, personer med studieskulder samt kapital som återindrivs på basis av statsgaranti, 1990 2000 State guaranteed student loans, persons with outstanding student loan, and loans being forcibly recovered, 1990 2000 Vuosi År Year Valtion takaamien opintolainojen kokonaispääoma 31.12., milj. mk Summa statsgaranterade studielån 31.12, milj mk Total amount of student loans guaranteed by the state, at year-end, FIM million Yhteensä Totalt Total Markkinaehtoiset (uudet) Marknadsbundna (nya) Market rate of interest (new loans) Vanhan lain mukaiset Enligt gamla lagen Based on earlier law Yhteensä Totalt Total Korkotuetut, % Med räntestöd, % With interest subsidy, % Opintovelallisia. 1 ) Personer med studieskulder 1 ) Persons with outstanding student loan 1 ) Kaikkiaan Inalles Total Markkinaehtoinen laina Marknadsbundna lån Market rate of interest Kaikki Samtliga Total Opiskelu Kaikki kesken, % Samtliga Studierna Total oavslutade, % Studies unfinished, % Korkotukilaina Räntestödslån Entitled to interest subsidy Opiskelu kesken, % Studierna oavslutade, % Studies unfinished, % Takaisinperinnässä oleva pääoma 31.12., milj. mk Kapital under återindrivning 31.12, milj mk Loans being forcibly recovered at year-end, FIM million 1990 10 316,5. 10 316,5 66,6 440 460 2 ).. 440 460 2 ) 30,5 124,8 1991 11 348,8. 11 348,8 66,6 452 750 2 ).. 452 750 2 ) 29,8 167,0 1992 11 873,6 71,2 11 802,4 64,9.. 2 ) 7 270 3 ) 91,7 455 350 2 ) 29,2 224,2 1993 11 874,3 334,2 11 540,1 62,2.. 2 ) 25 000 3 ).. 462 620 2 ) 28,1 311,4 1994 11 654,6 1 041,2 10 613,3 57,3.. 2 ) 82 940 3 ) 87,0 423 550 2 ) 26,7 414,3 1995 11 109,3 1 941,9 9 167,4 47,8 419 830 4 ) 93 950 4 ) 90,7 385 650 4 ) 25,7 540,1 1996 10 544,8 2 831,9 7 712,9 37,4 402 860 4 ) 128 130 4 ) 72,7 340 510 4 ) 20,4 611,3 1997 9 999,8 3 624,6 6 375,2 29,2 391 600 4 ) 160 150 4 ) 63,7 297 920 4 ) 16,0 703,0 1998 9 700,1 4 512,5 5 187,6 23,2 389 600 4 ) 211 040 4 ) 58,1 241 440 4 ) 14,8 770,1 1999 9 351,0 5 235,2 4 115,4 18,3 383 770 4 ) 234 480 4 ) 59,3 206 000 4 ) 12,9 837,9 2000 9 054,0 5 837,5 3 216,5 15,0 376 590 4 ) 253 260 4 ) 58,8 177 250 4 ) 13,4 915,8 1 ) Tilastointijakso markkinaehtoisissa lainoissa heinä joulukuu, korkotuellisissa lainoissa huhti syyskuu. Statistikföringstidpunkt för marknadsbundna lån juli december, för räntestödslån april september. The compilation periods are July December (market-rate loans) and April September (loans subsidised with an interest allowance). 2 ) Tilastointiajankohta syyskuu. Statistikföringstidpunkt september. Data compiled in September. 3 ) Tilastointiajankohta joulukuu. Statistikföringstidpunkt december. Data compiled in December. 4 ) Tilastointiajankohta 1.8. Statistikföringstidpunkt 1.8. The compilation date was 1 August. Lähteet: Lainarekisteritilasto 1994, 1995 ja 1996 opintonsa päättäneistä ja vuoden 1995, 1996 ja 1997 lainakannasta, Kelan opintotukikeskus; Perintätilasto vuoden 1992 ja 1993 aikana saatavarekisterissä olleista opintolainoista, Valtion opintotukikeskus; Perintätilasto vuoden 1994 ja 1995 aikana saatavarekisterissä olleista opintolainoista, Kelan opintotukikeskus; Perintätilasto vuoden 1996, 1997, 1998, 1999 ja 2000 aikana saatavareskontrassa olleista opintolainoista, Kelan opintotukikeskus; Kelan tilastot. Källor: FPAs studiestödscentrals låneregisterstatistik om personer som avslutat sina studier 1994, 1995 och 1996 och om lånebeståndet 1995, 1996 och 1997; Statens studiestödscentrals indrivningsstatistik om studielån i fordringsregistret 1992 och 1993; FPAs studiestödscentrals indrivningsstatistik om studielån i fordringsregistret 1994 och 1995; FPAs studiestödscentrals indrivningsstatistik om studielån i fordringsreskontrat 1996, 1997, 1998, 1999 och 2000; FPAs statistik.

OPINTOETUUDET 249 9.2 Koulumatkatuki Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Samalla pyritään takaamaan opiskelijoille samanlainen matkakustannusten tuki riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat. Koulumatkatuesta säädetään laissa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta ja siihen liittyvissä säädöksissä. Koulumatkatuen toimeenpanon hoitaa Kela. (Koulumatkatuen kehitys, ks. liite 7) Koulumatkatukeen on oikeus Suomessa opiskelevalla ja Suomessa asuvalla henkilöllä. Suomessa asuminen määräytyy kotikuntalain mukaan. Opiskelijalle, jolla on kotipaikka Ahvenanmaalla, ei makseta koulumatkatukea. Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja lukion opiskelijat ja ammatilliseen peruskoulutukseen osallistuvat opiskelijat, jotka opiskelevat päätoimisesti. Oikeutta tukeen ei ole mm. aikuislukioissa eikä lukioiden aikuislinjoilla opiskelevilla, näyttötutkintoon tähtäävillä opiskelijoilla, kansalais- ja kesäyliopistoissa opiskelevilla tai palkallisessa työharjoittelussa olevilla (palkka yli 3 000 mk/kk vuonna 2000). Koulumatkatukea ei myöskään saa opiskelija, jolle on osoitettu maksuton asuntolapaikka tai joka ei käytä koulumatkaansa joukkoliikennettä tai järjestettyä koulukuljetusta, vaikka hänellä olisi siihen mahdollisuus. Jos opiskelija saa korvausta matkakustannuksista muun lain nojalla, koulumatkatukea ei myönnetä. Koulumatkatuen saaminen edellyttää, että yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä ja että matkakustannukset ylittävät 300 mk/kk (vuonna 2000). Koulumatkatukena maksetaan matkakustannusten ja opiskelijan maksuosuuden erotus. Opiskelijan maksuosuus on 250 mk kuukaudessa. Kustannuksia 100 kilometriä ylittävältä osalta ei korvata. Matkakustannukset määräytyvät eri tavoin riippuen siitä, käyttääkö opiskelija koulumatkaansa laskutusmenettelyn piiriin kuuluvaa joukkoliikennettä (Matkahuolto ja VR), muuta joukkoliikennettä, koulutuksen järjestäjän koulukuljetusta vai kulkeeko hän omalla matkustustavalla. Oman matkustustavan perusteella tukea saa vain siinä tapauksessa, että opiskelijalla ei katsota olevan mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä tai koulukuljetusta. Kela on tehnyt sopimuksen Matkahuollon ja VR:n kanssa matkalippujen myymisestä koulumatkatuella alennettuun hintaan. Esittämällä oppilaitokseltaan saamansa ostotodistuksen opiskelija saa matkalipun 250 markalla (opiskelijan maksuosuus). Loppuosan hinnasta lipunmyyjät laskuttavat koulumatkatukena 9.2 Stöd för skolresor Syftet med stödet för skolresor är att ersätta kostnaderna för dagliga skolresor för studerande vid gymnasier och yrkesläroanstalter, och att garantera ett stöd som är lika för alla oavsett i vilken kommun de bor. Om skolresestödet stadgas i lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasieutbildning och yrkesutbildning och därtill hörande författningar. FPA har hand om verkställandet. (Utvecklingen av skolresestödet, se bilaga 7) Rätt till skolresestöd har den som studerar och bor i Finland. Bosättning i Finland bestäms enligt lagen om hemkommun. Studerande med hemort på Åland har inte rätt till skolresestöd. Skolresestöd beviljas i samband med gymnasiestudier och grundläggande yrkesutbildning när studierna bedrivs på heltid. De som studerar bl a vid vuxengymnasier, på vuxenlinjer vid gymnasier, siktar på fristående examen, studerar vid medborgarinstitut och sommaruniversitet eller har praktik med lön (över 3 000 mk/mån 2000) har inte rätt till stödet. Skolresestöd betalas inte heller till studerande som anvisats avgiftsfri internatplats eller som för skolresan inte anlitar kollektiv trafik eller skolskjuts när förutsättningar finns. De som med stöd av någon annan lag får ersättning för resekostnaderna beviljas inte skolresestöd. Skolresestöd beviljas för skolresor om minst 10 km i ena riktningen ifall resekostnaderna överstiger 300 mk i månaden (2000). I skolresestöd betalas skillnaden mellan resekostnaderna och studerandens kostnadsandel. Denna utgör 250 mk i månaden. Resekostnaderna ersätts bara för resor under 100 km. Resekostnaderna bestäms olika beroende på om studeranden för sina skolresor anlitar den kollektivtrafik (Matkahuolto, VR) som omfattas av faktureringsförfarandet, annan kollektivtrafik, skolskjuts som ordnas av utbildningsanordnaren eller eget färdsätt. Stöd för eget färdsätt får man bara i det fall att möjligheter att anlita kollektivtrafik eller skolskjuts inte anses föreligga. FPA har ingått avtal med Matkahuolto och VR om försäljning av färdbiljetter till ett pris minskat med skolresestödet. Genom att förete köpintyg från läroinrättningen får studeranden en biljett för 250 mk (studerandens andel). Resten av biljettpriset debiterar biljettförsäljaren FPA i form av skolresestöd. Ifall annan

250 OPINTOETUUDET Kelalta. Opiskelijan käyttäessä muuta joukkoliikennettä opiskelijan maksuosuuden ja halvimman taksan mukaisen matkalipun erotus korvataan opiskelijalle. Jos opiskelija käyttää koulukuljetusta, koulumatkatukena maksetaan taksapäätökseen perustuvien laskennallisten matkakustannusten ja opiskelijan maksuosuuden erotus. Koulukuljetuksen järjestäjä laskuttaa erotuksen Kelalta. Opiskelijan käyttäessä omaa matkustustapaa hänelle maksetaan koulumatkatukena 70 % opiskelijan maksuosuuden ylittävistä taksan mukaisista laskennallisista matkakustannuksista. Koulumatkatuki myönnetään enintään lukuvuodeksi kerrallaan ja maksetaan enintään 9 kuukaudelta lukuvuodessa. Koulumatkakustannuksia ei korvata kuukautta lyhyemmältä ajalta. Tukiaika lasketaan opintojen alkamispäivästä täysien opiskelukuukausien mukaan. Jos täysien kuukausien lisäksi on vähintään 18 kalenteripäivää opiskeluaikaa, oikeuttaa se yhden kuukauden tukeen. Koulumatkatuki on verovapaa etuus. Tarkempaa tilastotietoa: Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot (sarja T16). kollektivtrafik anlitas ersätts studeranden för skillnaden mellan sin andel och priset enligt den billigaste taxan. Ifall studeranden anlitar skolskjuts betalas i skolresestöd skillnaden mellan de kalkylerade resekostnaderna enligt taxebeslutet och studerandens egen andel. Den som ordnar skolskjutsen debiterar mellanskillnaden av FPA. Vid anlitande av eget färdsätt betalas i skolresestöd 70 % av de kalkylerade resekostnader enligt taxan som överstiger egenandelen. Skolresestödet beviljas för högst ett läsår i sänder och betalas för högst 9 månader per läsår. Resekostnader för mindre än en månad ersätts inte. Stödtiden räknas på basis av hela studiemånader från den dag studierna inleddes. Minst 18 dagars studier utöver de hela studiemånaderna ger rätt till en stödmånad. Skolresestödet är en skattefri förmån. Mer detaljerad statistik finns i Kansaneläkelaitoksen opintoetuustilastot (FPAs studieförmånsstatistik), serie T16. 139. Koulumatkatuki ja tuen saajat oppilaitoksen ja maksun vastaanottajan mukaan 1997 2000 Stöd för skolresor och stödtagare enligt läroanstalt och betalningsmottagare 1997 2000 School transportation subsidies and beneficiaries by type of educational institution and payee, 1997 2000 Vuosi År Year Tuet, milj. mk Stöd, milj mk Benefit expenditure FIM mill. Tuen saajat joulukuussa Stödtagare i december No. of recipients in December Kaikki Samtliga All Oppilaitos Läroanstalt School Maksun vastaanottaja Betalningsmottagare Payee Lukio Gymnasium Upper secondary school Ammatillinen oppilaitos Yrkesläroanstalt Vocational institute Muu Annan Other Matkalipun myyjä Biljettförsäljare Ticket sold by Matkahuolto VR Koulutuksen järjestäjä Utbildningsanordnare Education provider Opiskelija Studerande Student Useita maksun saajia Flera mottagare Several recipients 1997 44,1 1 ) 37 235 14 733 21 363 1 139 17 106 1 016 7 790 8 526 2 797 1998 123,3 1 ) 34 995 13 814 19 410 1 771 18 827 1 354 5 472 7 534 1 808 1999 132,2 1 ) 35 705 14 200 19 192 2 313 19 999 1 484 5 484 6 875 1 863 2000 138,6 1 ) 32 930 14 047 18 530 353 20 927 956 4 458 5 043 1 546 1 ) Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan 1.7.1997. Lagen om stöd för skolresor för studerande i gymnasier och yrkesläroanstalter trädde i kraft 1.7.1997. The Act respecting school transportation subsidies for students of upper secondary schools and vocational institutes became effective on 1 July 1997.

OPINTOETUUDET 251 140. Koulumatkatuen saajat iän ja tuen suuruuden mukaan lukuvuosina 1997/98 1999/2000 Mottagare av stöd för skolresor efter ålder och stödets storlek läsåren 1997/98 1999/2000 Recipients of school transportation subsidy according to age and amount of benefit in school years 1997/98 1999/2000 Lukuvuosi Läsåret School year Tuen saajat Stödtagare Recipients Kaikkiaan Inalles Total Ikä, vuotta Ålder, år Age, years Tuen suuruus, mk/kk Stödets storlek, mk/mån Amount of benefit, FIM/month Alle 18 Under 18 Under 18s 18 19 20 24 Yli 24 Över 24 Over 24s Alle 200 Under 200 Under 200 200 500 Yli 500 Över 500 Over 500 1997/1998 51 356 26 387 12 390 8 598 3 981 15 346 19 223 16 787 1998/1999 54 873 27 874 12 970 8 814 5 215 16 411 21 996 16 466 1999/2000 54 643 20 472 19 807 8 780 5 584 9 425 27 367 17 851

252 SOTILASAVUSTUS 10 Sotilasavustus Militärunderstöd Sotilasavustuksesta säädetään sotilasavustuslaissa. Sotilasavustuslain toimeenpano kuuluu Kelalle. Sotilasavustuksen tarkoituksena on turvata asevelvollisen (varusmiehen, siviilipalvelusmiehen tai vapaaehtoisessa asepalveluksessa olevan naisen) omaisten toimeentulo asevelvollisen ollessa palveluksessa. Asevelvolliselle itselleen voidaan korvata kustannukset hänen käytössään olevasta asunnosta ja maksaa tietyin edellytyksin uusien markkinaehtoisten opintolainojen korot asevelvollisuuden suorittamisajalta. Vanhojen korkotuellisten opintolainojen korot maksetaan opintotuen korkoavustuksena. Sotilasavustuksen saamisen edellytyksenä on, että palvelus on heikentänyt avustukseen oikeutetun toimeentulomahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa. Avustukseen oikeutettuja omaisia ovat aviopuoliso, avopuoliso, jonka kanssa asevelvollisella on yhteinen alaikäinen lapsi, oma tai aviopuolison alaikäinen lapsi sekä asevelvollisen luokse sijoitettu hänen huollettavanaan oleva lapsi. (Sotilasavustukseen ei sovelleta EY-säädöksiä eikä asumiseen perustuvan sosiaaliturvan soveltamisalalakia.) Omaiselle maksettavaan sotilasavustukseen voi kuulua perusavustus, asumisavustus ja erityisavustus. Asevelvolliselle voidaan maksaa vain asumisavustusta ja korkoavustusta opintolainoihin. Täysimääräinen perusavustus on yksinäiselle henkilölle maksettavan täyden kansaneläkkeen suuruinen (vuonna 2000 2 655 mk/kk kalliimmassa kuntaryhmässä ja 2 542 mk/kk halvemmassa kuntaryhmässä). Omaisten määrä vaikuttaa perusavustuksen suuruuteen. Ensimmäisen omaisen tuki on 100 %, toisen 50 % ja kolmannen ja sitä useamman omaisen tuki 30 % täydestä avustuksesta. Asevelvollisen ja hänen omaistensa käytettävissä olevat tosiasialliset tulot pienentävät avustuksen määrää. Asumisavustuksena korvataan kohtuulliset asumismenot. Erityisavustus voidaan myöntää tarpeellisiin ja määrältään kohtuullisiin erityismenoihin. Sotilasavustus on verovapaata tuloa. Perusavustuksen määrä tarkistetaan yleensä samaan aikaan ja samassa suhteessa kuin kansaneläke. Perusavustuksen määrään tehtiin 1.6.2001 sama tasokorotus kuin kansaneläkkeisiin. Om militärunderstöd stadgas i militärunderstödslagen. Verkställigheten av lagen ankommer på FPA. Syftet med militärunderstödet är att trygga utkomsten för anhöriga till värnpliktiga (beväringar, civiltjänstgörare och kvinnor i frivillig militärtjänst) under militärtjänstgöringen. Den värnpliktige kan få kostnaderna för bostad i eget bruk ersatta, och på vissa villkor få räntor på nya studielån med marknadsränta betalda. Räntor på gamla räntestödslån betalas i form av räntebidrag inom ramen för studiestödet. Beviljande av militärunderstöd förutsätter att tjänstgöringen försämrat den värnpliktiges utkomstmöjligheter och att han är i behov av understöd. Anhöriga med rätt till understöd är maka, sambo som den värnpliktige har minderårigt barn med, den värnpliktiges egna eller hans makas barn, samt barn som placerats hos och försörjs av den värnpliktige. (På militärunderstödet tillämpas varken EG-stadganden eller lagen om tillämpning av lagstiftningen om bosättningsbaserad social trygghet.) Militärunderstöd till anhöriga kan bestå i grundunderstöd, bostadsunderstöd och särskilt understöd. Den värnpliktige kan få enbart bostadsunderstöd och bidrag för räntor på studielån. I fullt grundunderstöd betalas ett belopp som motsvarar full folkpension till ensamstående (år 2000 2 655 mk/mån i den dyraste kommungruppen och 2 542 mk/mån i den billigaste). Antalet anhöriga inverkar på grundunderstödets storlek. Den första anhöriga får 100 %, den andra 50 % och den tredje och följande får 30 % av det fulla beloppet. Den värnpliktiges och hans anhörigas faktiska inkomster minskar understödets belopp. I bostadsunderstöd ersätts skäliga boendekostnader. Särskilt understöd kan beviljas för nödvändiga och skäliga särskilda kostnader. Militärunderstödet är skattefri inkomst. Grundunderstödets belopp justeras i regel samtidigt som folkpensionen och i relation till den. Grundunderstödet justerades 1.6.2001 med samma nivåförhöjning som folkpensionen.

SOTILASAVUSTUS 253 141. Sotilasavustukset 1990 2000 Militärunderstöden 1990 2000 Conscript s allowances 1990 2000 Vuoden aikana Under året During the year Milj. mk Milj mk FIM million Avustusta saaneet taloudet 1 ) Mottagarhushåll 1 ) Households receiving conscripts allowance 1 ) Yhteensä Inalles Total Varusmiehet Beväringar Persons in military service Siviilipalvelusmiehet Civiltjänstgörare Persons in civil service Omaiset Anhöriga Family members Henkilöitä avustuksen piirissä Personer som omfattas av stödet Persons covered 1990 22,1 3934...... 6560 1991 26,1 4893...... 8165 1992 30,7 5752...... 9265 1993 32,4 6710...... 10 550 1994 40,6 7807 5807 781 1250 9897 1995 46,2 8609 6635 946 1095 10 511 1996 50,1 10 063 8 115 1 003 994 11 887 1997 57,0 11 077 9 049 1 110 963 12 968 1998 57,3 10 952 9 055 1 109 835 12 629 1999 55,3 11 198 9 275 1 083 882 12 972 2000 57,9 10 612 8 791 973 888 12 373 1 ) Varusmies voi keskeyttää varusmiespalveluksen ja siirtyä suorittamaan siviilipalvelusta. Tällöin hän tilastoituu kumpaankin ryhmään. Yhteissummassa henkilö esiintyy vain kerran. En beväring kan avbryta sin beväringstjänst och övergå till civiltjänstgöring. Han statistikförs då i båda kategorierna. I totalsumman förekommer en och samma person bara en gång. Mid-service transfer from military service to civil service is possible. Such cases are included under both categories but are not duplicated in the total figures. Huom. Tilastointijärjestelmä muuttui 1.1.1994 sotilasavustuksen siirryttyä Kelan hoidettavaksi. Anm Statistikföringen ändrades 1.1.1994 då FPA övertog skötseln av militärunderstödet. 142. Sotilasavustukset avustuslajin mukaan ja keskimääräinen sotilasavustus 1994 2000 Militärunderstöden efter stödform och understöd i medeltal 1994 2000 Conscripts allowances by benefit component and average rate, 1994 2000 Vuoden aikana Under året During the year Sotilasavustus, mk/talous (joulukuu) Militärunderstöd, mk/hushåll (december) Conscript s allowance, FIM per household (December) Asevelvolliset Värnpliktiga Conscripts Omaiset Anhöriga Family members 2000 rahana 2000 års penningvärde At 2000 prices Sotilasavustukset, milj. mk Militärunderstöd, milj mk Conscript s allowances, FIM million Yhteensä 1 ) Sammanlagt 1 ) Total 1 ) Perusavustus Grundunderstöd Basic assistance Asumisavustus Bostadsunderstöd Housing assistance Erityisavustus Särskilt understöd Special assistance Opintolainojen korot Stöd för studielånsräntor Assistance with interest on student loan Vanhan lain mukainen avustus Enligt gamla lagen Allowance granted under earlier legislation 1994 974 2 613 40,6 5,4 22,6 1,6. 9,9 1995 952 2774 46,2 7,0 36,3 1,5.. 1996 1 011 3 029 50,1 6,7 39,1 1,4 1,2. 1997 1 052 3 004 57,0 7,6 44,4 1,3 1,9. 1998 1 015 2 926 57,3 6,4 46,0 1,2 1,9. 1999 1 005 3 141 55,3 6,7 43,6 1,2 1,6. 2000 1 150 3 267 57,9 6,7 46,3 1,2 1,9. 1 ) Vain yhteissummaan sisältyy kotiuttamisen jälkeen kalenterikuun loppuun maksetut avustukset. De understöd som betalats efter hemförlovning till kalendermånadens slut ingår bara i slutsumman. Allowances paid after active service to the end of the month of discharge are included only in the total figure.

254 KELAN TALOUS JA HALLINTO 11 Kelan talous ja hallinto FPAs ekonomi och förvaltning 11.1 Rahoitus 11.1 Finansiering Kansaneläke- ja sairausvakuutus Eläkevakuutuksen rahoitus. Eläke-etuuksien pääasiallisia rahoittajia ovat työnantajat kansaneläkemaksuillaan ja valtio eri etuuksiin kohdistamillaan suorituksilla. Lisäksi osa arvonlisäveron tuotosta ohjataan kansaneläkerahastoon. Omaisuuden tuotot käytetään niinikään etuuksien rahoittamiseen. Valtio rahoitti vuonna 2000 kokonaan perhe-eläkkeet, rintamalisät, lapsen hoitotuet, vammaistuet ja eläkkeensaajien asumistuet sekä kansaneläkkeistä 29 %. Sairausvakuutuksen rahoitus. Sairausvakuutusetuudet rahoitetaan vakuutettujen ja työnantajien sairausvakuutusmaksuilla, omaisuuden tuotoilla sekä takautumissuorituksilla, joilla tarkoitetaan muiden lakien mukaisten korvausvelvollisten suorituksia sairausvakuutusrahastoon. Lisäksi valtio rahoittaa vanhempainpäivärahoista ja erityishoitorahoista aiheutuvat vähimmäispäivärahakustannukset, ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta peritty maksu ohjataan sairausvakuutusrahastoon. Kuntoutusetuudet maksetaan sairausvakuutusrahaston varoista. Ns. harkinnanvaraiseen kuntoutukseen Kelan on vuosittain käytettävä vähintään 4 % vakuutettujen sairausvakuutusmaksuista. Tätä suuremmasta enimmäisrahamäärästä eduskunta päättää vuosittain. Vuonna 2000 määrä oli 501 milj. markkaa (526 milj. markkaa vuonna 2001). Vakuutusmaksut. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on vahvistettu tietyksi pennimääräksi kunnallisverotuksen veroäyriä kohti ja työnantajan kansaneläkeja sairausvakuutusmaksu prosenttiosuudeksi ennakonpidätyksen alaisen palkan määrästä. Maksujen kehitys vuodesta 1991 esitetään asetelmassa 9. Rahastot. Kansaneläke- ja sairausvakuutusjärjestelmä perustuu jakoperiaatteelle, jossa kunkin vuoden etuudet rahoitetaan samana vuonna kertyneillä tuotoilla. Eläke- ja sairausvakuutuksen rahoituksen hoitamista varten Kelassa on kansaneläkerahasto ja sai- Folkpensions- och sjukförsäkring Pensionsförsäkringen. Pensionsförmånerna finansieras i huvudsak med folkpensionsavgifter från arbetsgivarna och med bidrag från staten för olika förmånsutgifter. En del av mervärdesskatteintäkterna överförs till folkpensionsfonden. Avkastningen av tillgångarna används likaså till förmånsfinansieringen. Staten finansierade 2000 samtliga familjepensioner, fronttillägg, vårdbidrag för barn, handikappbidrag och bostadsbidrag för pensionstagare och 29 % av folkpensionerna. Sjukförsäkringen. Sjukförsäkringsförmånerna finansieras med sjukförsäkringsavgifter från arbetsgivare och försäkrade, med avkastning av tillgångarna samt med regressbetalningar, dvs inbetalningar till sjukförsäkringsfonden från ersättningsskyldiga enligt andra lagar. Dessutom finansierar staten kostnaderna för föräldradagpenningens och specialvårdpenningens minimidagpenningar, och intäkterna av avgifterna från olycksfalls- och trafikförsäkringsanstalterna överförs till sjukförsäkringsfonden. Rehabiliteringsförmånerna betalas av sjukförsäkringsfondens medel. Minst 4 % av de försäkrades sjukförsäkringspremier skall årligen anslås för behovsprövad rehabilitering. Om anslag utöver detta beslutar riksdagen från år till år. År 2000 uppgick anslagen till 501 milj mark (526 milj mark 2001). Försäkringsavgifter. De försäkrades sjukförsäkringspremier har fastställts i penni per skatteöre vid kommunalbeskattningen och arbetsgivarnas folkpensionsoch sjukförsäkringsavgifter i procent av de förskottsinnehållning underkastade lönerna. Försäkringsavgifterna fr o m 1991 framgår av sammanställning 9. Fonder. Folkpensions- och sjukförsäkringssystemet bygger på fördelningsprincipen, enligt vilken förmånerna finansieras genom de medel som insamlats under året. För finansieringen av pensions- och sjukförsäkringen har FPA en folkpensionsfond och en

KELAN TALOUS JA HALLINTO 255 Asetelma 9. Vakuutusmaksut vuodesta 1991 Sammanställning 9. Försäkringsavgifterna fr o m år 1991 Ajankohta, josta alkaen maksua sovelletaan Tidpunkt då avgiften börjat tillämpas Vakuutetut Försäkrade Seurakunnat Församlingar Eläkeläiset Pensionärer penniä/äyri penni/skatteöre Muut Övriga Työnantajat Arbetsgivare Yksityiset Privata Julkiset Offentliga Kaikki Samtliga Valtio ja (vuoteen 1996) kunnalliset liikelaitokset Staten och kommunala affärsverk (till år 1996) Kunnat ja (vuodesta 1997) kunnalliset liikelaitokset Kommuner och kommunala affärsverk (från år 1997) Kaikki Samtliga % palkoista % av lönerna Kansaneläkevakuutusmaksu Folkpensionsavgift 1.1.1991 1,55 2,40 4,05 1 ) 3,95 1.7.1991 1,55 2,40 3,95 1.1.1992 3,05 2,40 3,95 1.1.1993 2,8 1,8 2,40 3,95 1.7.1993 2,8 1,8 2,40 4,90 1 ) 3,95 1.1.1994 2,55 1,55 2,40 4,90 1 ) 3,95 1.1.1995 1,55 0,55 2,40 4,90 1 ) 3,95 1.1.1996 2,40 4,90 1 ) 3,95 1.1.1997 2,40 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,95 1.1.1998 2,40 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,95 1.1.1999 2,40 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,15 1.1.2000 2,40 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,15 1.7.2000 2,00 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,15 1.1.2001 2,00 4,90 1 ) 3,95 3,15 3,15 Sairausvakuutusmaksu Sjukförsäkringsavgift 1.1.1991 1,7 2 ) 1,45 2,70 3,95 4,20 1.7.1991 1,7 2 ) 0,45 2,70 3,95 4,20 1.1.1992 2,2 2 ) 0,45 2,70 2,70 4,20 1.7.1992 2,2 2 ) 1,45 2,70 2,70 4,20 1.1.1993 3,9 4 ) 1,9 3 ) 1,45 2,70 2,70 4,20 1.1.1994 4,9 4 ) 1,9 3 ) 1,45 2,70 2,70 7,70 1.1.1995 4,9 4 ) 1,9 3 ) 1,60 2,85 2,85 7,85 1.1.1996 4,9 4 ) 1,9 3 ) 1,60 2,85 2,85 7,85 1.1.1997 4,9 4 ) 1,9 3 ) 1,60 2,85 1,60 6,85 1.1.1998 4,2 4 ) 1,5 3 ) 1,60 2,85 1,60 6,85 1.1.1999 3,9 1,5 1,60 2,85 1,60 1,60 1.1.2000 3,2 1,5 1,60 2,85 1,60 1,60 1.1.2001 2,7 1,5 1,60 2,85 1,60 1,60 1 ) Riippuen poistojen määrästä ja suhteesta maksettuihin palkkoihin. Beroende på avskrivningarnas storlek och förhållande till lönesumman. 2 ) 80000 äyriä ylittävältä osalta 2,7 penniä äyriltä 1991, 3,7 penniä äyriltä 1992. 2,7 penni per skatteöre utöver 80 000 år 1991, 3,7 penni år 1992. 3 ) 80000 äyriä ylittävältä osalta 3,4 penniä äyriltä 1993, 3,8 penniä äyriltä 1994 ja 1995, 3,35 penniä äyriltä 1996, 2,35 penniä äyriltä 1997 sekä 1,95 penniä äyriltä 1998. 3,4 penni per skatteöre utöver 80 000 år 1993, 3,8 penni år 1994 och 1995, 3,35 penni år 1996, 2,35 penni år 1997, 1,95 penni år 1998. 4 ) 80000 äyriä ylittävältä osalta 5,4 penniä äyriltä 1993, 6,8 penniä äyriltä 1994 ja 1995, 6,35 penniä äyriltä 1996, 5,35 penniä äyriltä 1997 sekä 4,65 penniä äyriltä 1998. 5,4 penni per skatteöre utöver 80 000 år 1993, 6,8 penni år 1994 och 1995, 6,35 penni år 1996, 5,35 penni år 1997, 4,65 penni år 1998. rausvakuutusrahasto. Muun Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahaliikenne kulkee sairausvakuutusrahaston kautta. Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastoilta määrättyä vähimmäistasoa. Kansaneläkevakuutuksen vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden on oltava kalenterivuoden päättyessä vähintään 4 % eläkevakuutuksen vuotuisista kokonaismenoista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Vastaavasti saisjukförsäkringsfond. Den övriga sociala trygghet som FPA sköter finansieras med medel ur sjukförsäkringsfonden. För att trygga årslikviditeten krävs det att folkpensionsoch sjukförsäkringsfonden håller en viss miniminivå. Finansieringstillgångarna för folkpensionsförsäkringen skall efter avdrag för främmande kapital vid kalenderårets slut uppgå till minst 4 % av pensionsförsäkringens årliga utgiftssumma (finansieringstillgångarnas minimibelopp). På motsvarande sätt

256 KELAN TALOUS JA HALLINTO rausvakuutuksen rahoitusomaisuuden, josta on vähennetty vieras pääoma ja varaukset, on oltava vähintään 8 % sairausvakuutuksen vuotuisista kokonaismenoista (rahoitusomaisuuden vähimmäismäärä). Vuosina 1998 2001 rahastojen varoja on voitu/voidaan tarvittaessa siirtää rahastosta toiseen vähimmäismäärän saavuttamiseksi. Mikäli vähimmäismäärää ei siirrosta huolimatta saavuteta, valtio maksaa puuttuvan osan takuusuorituksena. Valtio turvaa lisäksi rahastojen maksuvalmiuden kunakin ajankohtana. Vuonna 2000 valtio maksoi takuusuoritusta sairausvakuutusrahastoon 1 994 milj. markkaa. Vuonna 1999 takuusuoritus oli määrältään 500 milj. markkaa pienempi kuin rahoitusomaisuuksien vähimmäistasot olisivat edellyttäneet. Kela vastaa tämän markkamäärän rahoittamisesta omilla varoillaan vuoden 2002 loppuun mennessä. skall finansieringstillgångarna för sjukförsäkringen efter avdrag för främmande kapital och reserveringar uppgå till minst 8 % av sjukförsäkringens årliga utgiftssumma (finansieringstillgångarnas minimibelopp). Under 1998 2001 har det varit/är det möjligt att vid behov överföra medel från den ena fonden till den andra för att miniminivån skall uppnås. Ifall den ändå inte uppnås står staten för resten med ett garantibelopp. Staten skall dessutom trygga fondernas likviditet. År 2000 bidrog staten med ett garantibelopp på 1 994 milj mark till sjukförsäkringsfonden. År 1999 var garantibeloppet 500 milj mark mindre än vad finansieringstillgångarnas miniminivåer skulle ha förutsatt. FPA svarar för finansieringen av beloppet med egna medel till slutet av 2002. Muu Kelan hoitama sosiaaliturva Valtio rahoitti vuonna 2000 kokonaan äitiysavustukset, lapsilisät, sotilasavustukset, yleisen asumistuen, opintotuen, koulumatkatuen sekä valtaosan työttömyysturvaetuuksista. Valtio on myös maatalousyrittäjien työolosuhdeselvitysten ja rintamaveteraanien kuntoutusmatkakustannusten rahoittaja siltä osin kuin niitä ei korvata sairausvakuutuslain perusteella. Pienten lasten hoidon tuki maksetaan kuntien varoista. Työttömyysturvan peruspäivärahojen rahoitukseen ohjataan palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuista määrä, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden maksujen määrää. Övrig social trygghet som handhas av FPA År 2000 finansierades moderskapsunderstöden, barnbidragen, militärunderstöden, de allmänna bostadsbidragen, studiestöden och skolresestöden helt och hållet samt arbetslöshetsförmånerna till största delen av staten. Dessutom finansierar staten utredningar av arbetsförhållandena hos lantbruksföretagare och frontveteranernas resekostnader vid rehabilitering till den del de inte ersätts enligt sjukförsäkringslagen. Barnavårdsstöden betalas av kommunernas medel. För finansieringen av grunddagpenningen för arbetslösa används ett belopp av löntagarnas arbetslöshetsförsäkringspremier som i medeltal motsvarar premierna från de arbetstagare som inte tillhör någon arbetslöshetskassa. Eläkevastuurahasto Kelan henkilöstön eläkevastuun kattamista ja eläkkeiden maksamista varten Kelassa on eläkevastuurahasto. Siihen suoritetaan kannatusmaksua kansaneläke- ja sairausvakuutusrahastosta. Vuodesta 1993 alkaen toimihenkilöiltä perityt työeläkemaksut on tilitetty eläkevastuurahastoon. Nykyisten kattamissäännösten mukaan täydestä eläkevastuusta tulee kattaa vuoden 2010 loppuun mennessä 41 %. Pensionsansvarsfond FPA har en pensionsansvarsfond för täckande av personalpensionsansvaret och för utbetalning av pensionerna. Till fonden erläggs understödsavgifter från folkpensionsoch sjukförsäkringsfonderna. De arbetspensionsavgifter som från år 1993 uppburits av de anställda har redovisats till pensionsansvarsfonden. Enligt nuvarande bestämmelserna om täckande av personalpensionsansvaret skall 41 % av pensionsansvaret vara täckt vid utgången av 2010.

KELAN TALOUS JA HALLINTO 257 143. Kansaneläkevakuutuksen kulut ja tuotot 1980 2000 Folkpensionsförsäkringens kostnader och intäkter 1980 2000 Income and expenditure account for national pension insurance, 1980 2000 Vuosi År Year Kulut 1 ) Kostnader 1 ) Expenditure 1 ) Tuotot 2 ) Intäkter 2 ) Income 2 ) Kulut yhteensä Kostnader sammanlagt Total Etuudet Förmåner Benefits Eläkkeet Pensioner Pension benefits Muut etuudet Övriga förmåner Other benefits Toimintakulut 3 ) Förvaltningskostnader 3 ) Administration expenses Tuotot kulut Intäkter kostnader Income expenditure Tuotot yhteensä Intäkter sammanlagt Total Vakuutusmaksut Försäkringsavgifter Contributions from insured persons and employers Vakuutettujen Försäkrades The insured Työnantajien Arbetsgivares The employers Valtio Staten State Yhteensä Sammanlagt Total Maksukyvyn turvaamiseksi För att trygga betalningsförmågan Towards liquidity Kunnat Kommunerna Municipalities Muut tuotot Övriga intäkter Other income Yhteensä Sammanlagt Total Alv-tuotot Moms-intäkter Receipts from value added tax Milj. mk Milj mk FIM million 1980 7144 6841 105 198 199 7342 1635 3980 1019 525 183. 1981 8280 7865 145 270 421 8701 1991 4666 1170 632 241. 1982 9203 8739 192 271 150 9353 1977 5025 1256 848 248. 1983 11 093 10 509 225 360 681 10 413 2106 5462 1595 1 010 239. 1984 12 643 11 988 268 388 690 11 952 2678 6167 1762 1 155 191. 1985 13 984 13 224 314 446 7 13991 3090 7220 2275 364 1280 127. 1986 14 799 13 935 358 506 362 14 436 2994 7992 1558 1 778 115. 1987 15 534 14 562 448 524 319 15 216 3143 7804 2278 650 1836 154. 1988 16 189 14 998 537 654 40 16 149 3405 8253 2486 870 1872 132. 1989 17 105 15 677 740 687 68 17 037 3236 9184 2478 862 1952 186. 1990 18 342 16 685 906 750 81 18 260 3880 8929 3216 1455 2032 203. 1991 19 595 17 816 1108 670 156 19 438 3557 7231 6332 4298 2102 216. 1992 20 656 18 540 1418 698 507 20 149 7214 6222 3215 1500 3308 190. 1993 19 966 18 808 589 570 397 20 363 5031 6290 3075 1235 4680 1287 891 1994 19 787 18 569 580 638 305 20 092 5251 6808 1336 4 711 1987 1600 1995 19 941 18 714 588 639 678 19 263 2058 7268 2424 4 702 2810 2400 1996 20 132 18 322 579 1 231 1 639 18 493 318 7 774 6 544 475 3 382 2400 1997 19 115 17 889 591 634 726 18 389 144 7 704 7 687 730 79 2 775 2 400 1998 18 999 17 189 582 1 228 311 18 689 8 8 305 7 282 421 3 093 2 400 1999 17 849 16 596 601 652 340 18 189 263 8 656 6 699 2 571 2 400 2000 17 381 16 093 620 668 1 032 18 414 40 9 378 6 592 2 403 2 400 % 1980 100,0 95,7 1,5 2,8 100,0 22,3 54,2 13,9 7,1 2,5. 1985 100,0 94,6 2,2 3,2 100,0 22,1 51,6 16,3 2,6 9,1 0,9. 1990 100,0 91,0 4,9 4,1 100,0 21,3 48,9 17,6 8,0 11,1 1,1. 1995 100,0 93,9 2,9 3,2 100,0 10,7 37,7 12,6 24,4 14,6 12,5 2000 100,0 92,6 3,6 3,8 100,0 0,2 50,9 35,8 13,0 13,0 1 ) Kansaneläkerahaston varoja on käytetty sairausvakuutuksen menojen rahoittamiseen, mikä ei ilmene taulukon luvuista. Kansaneläkerahastosta siirrettiin sairausvakuutusrahastoon 281 milj. mk 1999 ja 1 127 milj. mk 2000. Medel ur folkpensionsfonden har använts för finansiering av sjukförsäkringens utgifter, vilket inte framgår av tabellen. Från folkpensionsfonden överfördes 281 milj mk till sjukförsäkringsfonden år 1999 och 1 127 milj mk år 2000. The table does not reflect the fact that transfers from the National Pension Insurance fund have been used to cover certain National Health Insurance expenditures (FIM281 million and FIM1,127 million in 1999 and 2000, respectively). 2 ) Kansaneläkevakuutuksen menojen rahoittamiseen on käytetty sairausvakuutusrahaston varoja, mikä ei ilmene taulukon luvuista. Sairausvakuutusrahastosta siirrettiin kansaneläkerahastoon 59 milj. mk 1995, 1 654 milj. mk 1996 ja 644 milj. mk 1997. För finansiering av folkpensionsförsäkringens utgifter har använts medel ur sjukförsäkringsfonden, vilket inte framgår av tabellen. Från sjukförsäkringsfonden överfördes 59 milj mk 1995, 1 654 milj mk 1996 och 644 milj mk 1997 till folkpensionsfonden. The table does not reflect the fact that certain National Pension Insurance expenditures have been covered by transfers from the National Health Insurance fund. The transfers for 1995, 1996 and 1997 came to FIM59 million, FIM1,654 million and FIM644 million, respectively. 3 ) Sisältää vuosina 1980 90 Kelan toimihenkilöiden eläkevastuun vuotuisen muutoksen. Eläkevastuurahaston kannatusmaksu sisältyy lukuun vuodesta 1991 alkaen. Toimieläkevastuun kattamiseksi vuoden 1996 lukuun sisältyy 578 milj. markan ja vuoden 1998 lukuun 517 milj. markan kertasuoritus. Inkluderar den årliga förändringen i FPAs ansvar för personalpensioner 1980 90. Bidraget till pensionsansvarsfonden ingår fr o m 1991. År 1996 inkluderar talet 578 milj mk och år 1998 517 milj mk i engångsbetalning för täckning av personalpensionsansvaret. Huom. Rahanarvon muuntokerroin liitteessä 10. Anm Deflateringskoefficienter i bilaga 10. N.B. For the relevant deflators, please turn to page 354.

258 KELAN TALOUS JA HALLINTO 144. Sairausvakuutuksen kulut ja tuotot 1980 2000 Sjukförsäkringens kostnader och intäkter 1980 2000 Income and expenditure account for national health insurance, 1980 2000 Vuosi År Year Kulut 1 ) Kostnader 1 ) Expenditure 1 ) Tuotot 2 ) Intäkter 2 ) Income 2 ) Kulut yhteensä 3 ) Kostnader sammanlagt 3 ) Total 3 ) Etuudet 3 ) Förmåner 3 ) Benefits 3 ) Toimintakulut 4 ) Förvaltningskostnader 4 ) Administration expenses Tuotot kulut Intäkter kostnader Income expenditure Tuotot yhteensä Intäkter sammanlagt Total Vakuutusmaksut Försäkringsavgifter Contributions from insured persons and employers Vakuutettujen De försäkrades The insured Työnantajien Arbetsgivarnas The employers Valtio Staten State Yhteensä Sammanlagt Total Maksukyvyn turvaamiseksi För att trygga betalningsförmågan Towards liquidity Kunnat Muut tuotot Kommunerna Other income Övriga intäkter Municipalities Yhteensä 5 ) Sammanlagt 5 ) Total 5 ) Alv-tuotot Moms-intäkter Receipts from value added tax Milj. mk Milj mk FIM million 1980 2466 2136 330 61 2527 942 1449. 135. 1981 2857 2509 348 104 2961 1114 1692. 156. 1982 4639 4221 418 644 3995 1231 2264 362. 137. 1983 5374 4870 504 207 5167 1354 2054 1700 1274. 60. 1984 5897 5325 572 79 5819 2141 2360 1270 814. 48. 1985 6561 5904 657 74 6487 2870 3018 558 48. 41. 1986 7435 6703 731 74 7361 3184 3124 980 418. 72. 1987 8063 7276 787 70 7993 3393 3026 1410 802. 164. 1988 8871 7915 956 161 8710 3739 3580 1221 553 26 144. 1989 9776 8763 1013 168 9608 4021 4204 1129 384 46 208. 1990 11 068 9954 1114 170 10 898 4844 4710 1041 225 79 223. 1991 11 971 11 043 928 120 12 091 4500 4253 2996 2095 107 235. 1992 11 995 11 034 961 237 11 758 6864 3227 1444 518 33 190. 1993 12 087 11 233 854 436 12 523 6816 3773 801 1133 891 1994 11 967 11 010 957 1235 13 202 8277 3799 720 406 200 1995 12 112 11 153 959 607 12 719 8112 4362 246 1996 12 215 11 236 979 1 193 13 409 8 606 4 621 181 1997 12 630 11 678 951 460 12 170 7 850 4 183 137 1998 13 232 12 058 1 174 630 12 602 6 933 4 444 1 022 1 022 203 1999 13 718 12 739 979 727 12 991 6 482 4 580 1 502 1 248 427 2000 14 680 13 678 1 002 961 13 719 5 922 5 024 2 248 1 994 526 % 1980 100,0 86,6 13,4 100,0 37,3 57,4. 5,3. 1985 100,0 90,0 10,0 100,0 44,3 46,5 8,6 0,7. 0,6. 1990 100,0 89,9 10,1 100,0 44,5 43,2 9,6 2,1 0,7 2,0. 1995 100,0 92,1 7,9 100,0 63,8 34,3 1,9 2000 100,0 93,2 6,8 100,0 43,2 36,6 16,4 14,5 3,8 1 ) Sairausvakuutusrahaston varoja on käytetty kansaneläkevakuutuksen menojen rahoittamiseen, mikä ei ilmene taulukon luvuista. Sairausvakuutusrahastosta siirrettiin kansaneläkerahastoon 59 milj. mk 1995, 1 654 milj. mk 1996 ja 644 milj. mk 1997. Medel ur sjukförsäkringsfonden har använts för finansiering av folkpensionsförsäkringens utgifter, vilket inte framgår av tabellen. Från sjukförsäkringsfonden överfördes 59 milj mk 1995, 1 654 milj mk 1996 och 644 milj mk 1997 till folkpensionsfonden. The table does not reflect the fact that transfers from the National Health Insurance fund have been used to cover certain National Pension Insurance expenditures. The transfers for 1995, 1996 and 1997 came to FIM59 million, FIM1,654 million and FIM644 million, respectively. 2 ) Sairausvakuutuksen menojen rahoittamiseen on käytetty kansaneläkerahaston varoja, mikä ei ilmene taulukon luvuista. Kansaneläkerahastosta siirrettiin sairausvakuutusrahastoon 281 milj. mk 1999 ja 1 127 milj. mk 2000. För finansiering av sjukförsäkringens utgifter har använts medel ur folkpensionsfonden, vilket inte framgår av tabellen. Från folkpensionfonden överfördes 281 milj mk till sjukförsäkringsfonden år 1999 och 1 127 milj mk år 2000. The table does not reflect the fact that certain National Health Insurance expenditures have been covered by transfers from the National Pension Insurance fund. The transfers for 1999 came to FIM281 million and for 2000 FIM1,127 million. 3 ) Muiden lakien perusteella myöhemmin sairausvakuutusrahastoon palautuneet korvaukset (takautumissuoritukset) sisältyvät etuuksien summaan. De på basen av andra lagar till sjukförsäkringsfonden senare återförda ersättningarna (regressbetalningarna) ingår i förmånernas summa. The figures include money recovered on account of non-primary liability. 4 ) Sisältää vuosina 1980 90 Kelan toimihenkilöiden eläkevastuun vuotuisen muutoksen. Eläkevastuurahaston kannatusmaksu sisältyy lukuun vuodesta 1991 alkaen. Toimieläkevastuun kattamiseksi vuoden 1998 lukuun sisältyy 106 milj. markan kertasuoritus. Inkluderar den årliga förändringen i FPAs ansvar för personalpensioner 1980 90. Bidraget till pensionsansvarsfonden ingår fr o m 1991. År 1998 inkluderar talet 106 milj mk i engångsbetalning för täckning av personalpensionsansvaret. 5 ) Sisältää myös takautumissuoritukset. Huom. Rahanarvon muuntokerroin liitteessä 10. Inkluderar också regressbetalningar. Anm Deflateringskoefficienter i bilaga 10. Includes money recovered. N.B. For the relevant deflators, please turn to page 354.

KELAN TALOUS JA HALLINTO 259 145. Kelan hoitamien muiden etuuksien kulut ja tuotot 1985 2000, milj. mk Övriga förmåner som FPA sköter: kostnader och intäkter 1985 2000, milj mk Income and expenditure account for other SII benefit schemes, 1985 2000 (FIM million) Vuosi År Year Kulut 1 ) Kostnader 1 ) Expenditure 1 ) Etuudet Förmåner Benefits Tuotot Intäkter Income Työttömyysturva Arbetslöshetsskydd Unemployment Kaikki Samtliga Total Peruspäivärahat Grunddagpenningar Basic unemployment allowances Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy Yhdistelmätuen työmarkkinatuki I sammansatt stöd ingående arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy in comb. with a wage subsidy Työvoimapol. koulutustuki Arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd Labour market training subsidy Muut Övriga Other Äitiysavustukset ja lapsilisät Moderskapsunderstöd och barnbidrag Maternity grant and family allowance Pienten lasten hoidon tuki Barnavårdsstöd Child day care subsidies Yleinen asumistuki Allmänt bostadsbidrag General housing allowance Opintoetuudet Studieförmåner Benefits for students Muut Övriga Other Valtio Staten State Kunnat Kommunerna Municipalities Työttömyysvakuutusmaksut 2 ) Arbetslöshetsförsäkringspremier 2 ) Unemployment insurance contributions 2 ) 1985 1 163 1163..... 191.. 1 1 164 191. 1986 1 323 1323..... 438.. 2 1 326 438. 1987 1 406 1406..... 812.. 2 1 409 812. 1988 1 267 1267..... 1 019.. 2 1 269 1019. 1989 906 906..... 1 392.. 2 908 1392. 1990 860 860..... 2 234.. 2 862 2234. 1991 2 566 2321.. 245.. 2650.. 2 2 568 2650. 1992 4 822 4464.. 358.. 3212.. 4 4 826 3212. 1993 6 095 5789.. 306. 5 565 3229.. 8 11 664 3233. 1994 6 621 5134 1306. 180. 9 157 3274 2413 2145 45 20 380 3275. 1995 6 938 2705 4089. 143. 8 826 3053 2585 3650 69 22 049 3072. 1996 6 476 943 5 326. 117 89 8 452 2 041 2 254 3 415 109 20 651 2 096. 1997 6 140 823 5 117. 87 112 8 440 2 061 2 122 3 464 121 20 227 2 121. 1998 6 242 612 5 357 86 66 120 8 406 2 342 2 559 3 611 62 20 878 2 342. 1999 6 368 522 5 313 287 64 183 8 361 2 288 2 891 3 622 63 20 816 2 288 490 2000 6 052 499 4 828 382 62 281 8 300 2 268 2 708 3 848 67 20 560 2 268 415 1 ) Ei sisällä etuuksien hoitamisesta aiheutuneita kuluja. 2 ) Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksut. Kostnader för skötseln av förmånerna ingår inte. Arbetslöshetsförsäkringspremier från löntagarna. Programme administration costs not included. Wage and salary earners contributions. Huom. Pienten lasten hoidon tuki ja toimeentulotukikokeilu (1993 97) ovat kuntien rahoittamat. Anm Barnavårdsstöden och utkomststöden (försök 1993 97) finansierades av kommunerna. N.B. Child day care subsidies and living allowances (pilot scheme 1993 97) are financed by municipalities.

260 KELAN TALOUS JA HALLINTO 146. Kelan taseet pääpiirteittäin 1992 2000, milj. mk FPAs balansräkningar i huvuddrag 1992 2000, milj mk SII balance sheets in outline, 1992 2000 (FIM million) 31.12. At yearend Vastaavaa Aktiva Assets Yhteensä Sammanlagt Total Käyttöomaisuus ja muut sijoitukset Anläggningstillgångar och övriga placeringar Fixed assets and other investments Rahoitusomaisuus Finansieringstillgångar Current assets Eläkevastuurahaston vajaus Underskott i pensionsansvarsfonden Staff pensions fund deficit Vastattavaa Passiva Liabilities Yhteensä Sammanlagt Total Kansaneläkerahasto Folkpensionsfonden NPI fund Sairausvakuutusrahasto Sjukförsäkringsfonden NHI fund Eläkevastuurahasto Pensionsansvarsfonden Staff pension fund Arvonkorotusrahasto Uppskrivningsfonden Appreciation fund Varaukset 2 ) Reserveringar 2 ) Set-asides 2 ) Vieras pääoma Främmande kapital Extraneous capital Eläkevakuutus Pensionsförsäkring National pension insurance 1992 1653,6 772,1 881,5 1 653,6 1 511,8.... 141,8 1993 2008,4 754,8 1253,6 2 008,4 1 908,8.... 99,6 1994 2334,4 760,4 1574,0 2 334,4 2 214,0.... 120,4 1995 1702,8 760,2 942,6 1 702,8 1 595,3.... 107,5 1996 1 712,0 760,4 951,7 1 712,0 1 610,5.... 101,5 1997 1 608,2 764,5 843,6 1 608,2 1 529,2.... 79,0 1998 2 223,9 1 332,3 891,6 2 223,9 1 218,4.. 789,4. 216,1 1999 3 225,3 2 457,7 767,5 3 225,3 1 278,0.. 1 804,8. 142,5 2000 2 645,9 1 843,4 802,5 2 645,9 1 183,6.. 1 286,4. 175,9 Sairausvakuutus Sjukförsäkring National health insurance 1992 1514,4 200,9 1313,5 1 514,4. 959,6.. 28,3 526,5 1993 1994,0 128,8 1865,2 1 994,0. 1 395,6.. 61,7 536,7 1994 3213,0 106,5 3106,5 3 213,0. 2 631,0.. 37,9 544,1 1995 3618,3 88,6 3529,7 3 618,3. 3 178,9.. 34,7 404,8 1996 3 185,6 84,4 3 101,1 3 185,6. 2 718,2.. 59,9 407,4 1997 2 428,1 84,7 2 343,5 2 428,1. 1 614,0.. 101,1 713,0 1998 2 143,9 488,6 1 655,2 2 143,9. 965,3. 450,9 120,0 607,7 1999 2 094,7 507,5 1 587,3 2 094,7. 527,7. 462,6 111,3 993,2 2000 1 972,2 423,2 1 549,0 1 972,2. 707,8. 404,4 97,7 762,3 Muut etuudet Övriga förmåner Other benefit schemes 1992 49,2. 49,2 49,2..... 49,2 1993 75,3. 75,3 75,3..... 75,3 1994 458,9. 458,9 458,9..... 458,9 1995 358,3. 358,3 358,3..... 358,3 1996 301,8. 301,8 301,8..... 301,8 1997 648,3. 648,3 648,3..... 648,3 1998 731,6. 731,6 731,6..... 731,6 1999 767,4. 767,4 767,4..... 767,4 2000 458,2. 458,2 458,2..... 458,2 Kelan toimihenkilöiden eläkevastuu FPAs personalpensionsansvar SII staff pension fund 1992 832,3 108,1 2,9 721,3 832,3.. 832,3.. 1993 873,5 116,9 60,5 696,1 873,5.. 873,5.. 1994 936,4 192,2 65,5 678,7 936,4.. 936,4.. 1995 936,5 248,2 80,1 608,1 936,5.. 936,5.. 1996 1 002,2 936,5 65,7 1 002,2.. 1 002,2.. 1997 1 069,9 937,1 132,8 1 069,9.. 1 067,5.. 2,4 1998 2 556,5 1 696,0 140,6 719,9 2 556,5.. 2 418,7 137,8. 0,0 1999 3 738,9 2 761,2 205,6 772,0 3 738,9.. 2 561,0 1 177,9. 2000 3 672,8 2 528,0 164,3 980,5 3 672,8.. 2 664,0 930,7. 78,2 1 ) Sisältää toimieläkevastuun. Inkluderar anstaltens personalpensionsansvar. The figures include liability for staff pensions. Huom. Tasekaava ja tilinpäätösperusteet muuttuivat vuonna 1998. Anm Balansräkningsschemat och bokslutsgrunderna ändrades 1998. N.B. The balance-sheet structure and accounting policies changed in 1998. 2 ) Sisältää kuntoutuslain 4 :n mukaisen varauksen sekä (31.12.1995 saakka) sairauksien ehkäisemis- ja kuntoutusvarauksen. Inkluderar reservering enligt 4 rehabiliteringslagen samt (till 31.12.1995) reservering för sjukdomsprevention och rehabilitering. Includes money set aside for rehabilitation activities and, until the year-end 1995, money set aside for disease prevention and rehabilitation.

KELAN TALOUS JA HALLINTO 261 Kuvio 53. Figur 53. Chart 53. Kelan maksamien etuuksien rahoitus 1980 2000, % Finansieringen av de förmåner som betalas av FPA, 1980 2000 (%) Contributions to the SII-administered benefit schemes by source of finance, 1980 2000 (%) % 100 80 Muut tuotot Övriga intäkter Other contributions Kunnat Kommunerna Municipalities 2000 % 5,3 4,1 60 Valtio Staten State 53,1 40 Vakuutetut De försäkrade Insured persons 11,5 20 Työnantajat Arbetsgivarna Employers 26,0 1980 1985 1990 1995 2000 Yhteensä Sammanlagt Total 100,0 Lähde: Källa: Taulukot 143 145. Tabellerna 143 145. 147. Sijoituskanta sijoituskohteen mukaan 1998 2000 Investeringar enligt investeringsobjekt 1998 2000 SII investments by sector of investment, 1998 2000 31. 12. At year-end Yhteensä Sammanlagt Total of investments Sijoituskohde Investeringsobjekt Sector of investment Metalliteollisuus Metallindustri Metal industry Metsäteollisuus Skogsindustri Forest industry Kemian teollisuus Kemisk industri Chemical industry Energia Energi Energy Tietoliikenne, elektroniikka Kommunikation, elektronik Communications, electronics Valtion joukkovelkakirjat Statens massskuldebrev Government bond Muut Övriga Others Kansaneläkerahasto Folkpensionsfonden National pension insurance fund Milj. mk Milj mk FIM million 1998 941,4 249,8 687,9 3,7 1999 2 062,4 447,8 1 599,2 11,0 4,4 2000 1 445,1 256,6 1 184,6 4,0 % 2000 100,0 17,8 82,0 0,3 Sairausvakuutusrahasto Sjukförsäkringsfonden National health insurance fund Milj. mk Milj mk FIM million 1998 76,5 71,0 5,5 1999 88,6 79,4 6,5 2,8 2000 % 2000 Kelan toimihenkilöiden eläkevastuurahasto FPAs personalpensionsfond SII staff pension fund Milj. mk Milj mk FIM million 1998 1 585,5 309,4 244,1 0,5 371,1 263,9 287,3 109,2 1999 2 650,7 519,3 519,2 0,6 325,1 954,3 232,8 99,5 2000 2 547,5 329,9 408,7 82,8 317,8 911,4 228,4 268,5 % 2000 100,0 13,0 16,0 3,2 12,5 35,8 9,0 10,5 Huom. Vuoden 1998 lopussa omaisuuden arvostusperiaatteet muuttuivat. Anm I slutet av 1998 ändrades värderingsprinciperna för tillgångarna. N.B. The asset valuation principles were changed at the end of 1998.

262 KELAN TALOUS JA HALLINTO 11.2 Organisaatio ja etuuksien käsittely Asiakaspalvelua varten maa on jaettu vakuutuspiireihin, joita vuoden 2000 lopussa oli 86. Jokaisessa vakuutuspiirissä toimii vähintään yksi täyden palvelun toimisto. Vuoden 2000 lopussa Kelalla oli kaikkiaan 334 omaa palvelupistettä. Lisäksi Kelan ja eri viranomaisten yhteispalvelupisteitä oli 122. Maa on lisäksi jaettu viiteen vakuutusalueeseen, joissa kussakin on alueensa toiminnasta vastaava Kelan aluekeskus. Keskushallinnossa etuuksia koskevia asioita hoitavat eläke- ja toimeentuloturvaosasto sekä terveys- ja toimeentuloturvaosasto. (Ks. Kelan organisaatio, kaavio 3.) 11.2 Organisation och behandling av förmåner För kundservicen är landet indelat i försäkringsdistrikt (86 vid slutet av 2000) med minst en fullservicebyrå i varje distrikt. FPA hade inalles 334 egna kundbetjäningsställen vid slutet av 2000. FPA hade dessutom samservice med olika myndigheter på 122 ställen. Landet är ytterligare indelat i fem försäkringskretsar med var sin FPA-kretscentral som svarar för verksamheten inom kretsen. Inom centralförvaltningen sköts förmånsärendena vid avdelningen för pensioner och utkomstskydd och avdelningen för hälsovård och utkomstskydd. (Se Folkpensionsanstaltens organisation, schema 3.) Kaavio 3. Kelan organisaatio 31.12.2000 Schema 3. FPAs organisation 31.12.2000 Valtuutetut 1 Tilintarkastajat 2 Lisätty hallitus 3 Hallitus 4 Sisäinen tarkastus 5 Terveys- ja toimeentuloturvaosasto 6 7 8 9 10 11 12 Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Tietohallintoosasto Palveluosasto Talousosasto Hallintoosasto Tutkimusja kehitysyksikkö Opintotukikeskus Kuntoutuksen palveluyksikkö ATKkeskus 13 14 15 1 Fullmäktige 2 Revisorerna 3 Förstärkta styrelsen 4 Styrelsen 5 Internrevisionen 6 Administrativa avdelningen 7 Ekonomiavdelningen 8 Avdelningen för pensioner och utkomstskydd 9 Avdelningen för hälsovård och utkomstskydd Aluekeskukset Toimistot 16 17 10 Dataavdelningen 11 Serviceavdelningen 12 Forsknings- och utvecklingsenheten 13 Studiestödscentralen 14 Rehab Service 15 IT-centralen 16 Kretscentralerna 17 Byråerna Huom. Anm Kelan hallintoon tulee muutoksia 1.1.2002 alkaen. FPAs förvaltning omorganiseras 1.1.2002.

KELAN TALOUS JA HALLINTO 263 Etuusasiain käsittely. Kelan hoitamaa sosiaaliturvaa koskeva päätöksenteko on hajautettu paikallistasolle. Kelan toimistot tekevät päätökset lähes kaikista etuusasioista. Vain työkyvyttömyyseläkkeet sekä osa työpaikkaterveydenhuollosta ja opintotuista ratkaistaan keskitetysti. Työkyvyttömyyseläkehakemukset ratkaistaan eläkeja toimeentuloturvaosastossa ja osa työnantajan järjestämää työpaikkaterveydenhuoltoa koskevista hakemuksista terveys- ja toimeentuloturvaosastossa. Korkeakouluissa opiskelevien opintotukihakemukset ratkaistaan korkeakoulujen opintotukilautakunnissa ja osa keskiasteella opiskelevien hakemuksista Kelan opintotukikeskuksessa. Sairausvakuutukseen liittyviä asioita hoitavat Kelan toimistojen lisäksi työpaikkakassat niihin kuuluvien vakuutettujen osalta. Muutoksenhaku. Kelan etuuksissa noudatetaan toisistaan hieman poikkeavia muutoksenhaun reittejä. Ylimpänä muutoksenhakuelimenä on joko vakuutusoikeus tai tarkastuslautakunta. Yleensä valitustie on kaksiportainen. (Ks. muutoksenhakureitit, kaavio 4.) Kela voi myös itse oikaista aikaisemman päätöksensä, jolloin asiaa ei tarvitse käsitellä muutoksenhakuelimissä. Behandling av förmånsärenden. Besluten rörande de sociala trygghetsförmåner som FPA sköter har delegerats till lokal nivå. FPA-byråerna utfärdar nästan alla slags förmånsbeslut. Det är bara invaliditetspensionerna och en del av företagshälsovårds- och studiestödsärendena som avgörs centralt. Ansökningarna om invaliditetspension avgörs vid avdelningen för pensioner och utkomstskydd och en del av ansökningarna om arbetsgivaranordnad företagshälsovård avgörs vid avdelningen för hälsovård och utkomstskydd. Ansökningarna om studiestöd för högskolestudier avgörs vid högskolornas studiestödsnämnder, medan en del av ansökningarna om studiestöd för mellanstadiestudier avgörs vid FPAs studiestödscentral. Ärenden i anslutning till sjukförsäkring handhas av FPA-byråerna och även av arbetsplatskassorna när det gäller försäkrade som tillhör dessa kassor. Sökande av ändring. För olika FPA-förmåner tillämpas något olika besvärsvägar. Den högsta besvärsinstansen är antingen försäkringsdomstolen eller prövningsnämnden. Det finns i regel två besvärsnivåer. (Se besvärsvägar, schema 4.) FPA kan dessutom rätta sina beslut själv, och då behöver ärendet inte behandlas i någon besvärsinstans.

264 KELAN TALOUS JA HALLINTO Kaavio 4. Schema 4. Eläkkeet Vammaisetuudet Kuntoutusetuudet Yleinen asumistuki Muutoksenhakureitit 31.12.2000 Besvärsinstanser 31.12.2000 Pensioner Handikappförmåner Rehabiliteringsförmåner Allmänt bostadsbidrag Eläkkeensaajien asumistuki Työpaikkaterveydenhuolto (keskushallinnon päätöksestä) Bostadsbidrag för pensionstagare Företagshälsovård (centralförvaltningens beslut) Tarkastuslautakunta Prövningsnämnden Vakuutusoikeus Försäkringsdomstolen Sairausvakuutusetuudet (ml. työpaikkaterveydenhuolto) Äitiysavustus, lapsilisä ja pienten lasten hoidon tuki Sotilasavustus Sjukförsäkringsförmåner (inkl företagshälsovård) Moderskapsunderstöd, barnbidrag och barnavårdsstöd Militärunderstöd Sosiaalivakuutuslautakunta 1 ) Socialförsäkringsnämnden 1 ) Tarkastuslautakunta Prövningsnämnden Työttömyysturvaetuudet Arbetslöshetsförmåner Työttömyysturvalautakunta Arbetslöshetsnämnden Vakuutusoikeus Försäkringsdomstolen Opintotuki Studiestöd Koulumatkatuki Skolresestöd 1) Toimii kunkin vakuutusalueen yhteydessä. En nämnd för varje försäkringskrets. Opintotuen muutoksenhakulautakunta Besvärsnämnden för studiestöd Vakuutusoikeus Försäkringsdomstolen 148. Kansaneläkelaitoksen alue- ja paikallishallinto 31.12.1996 2000 Folkpensionsanstaltens regional- och lokalförvaltning 31.12.1996 2000 SII local administration at year-end 1996 2000 1996 1997 1998 1999 2000 Vakuutusalueita Försäkringskretsar Insurance regions... Vakuutuspiirejä Försäkringsdistrikt Insurance districts... Kelan palvelupisteitä kaikkiaan FPAs betjäningsställen sammanlagt All local branches: Total... Täyden palvelun toimistoja Byråer med full service Full-service offices... Sivuvastaanottoja Filialmottagningar Sub-offices... Sairausvakuutuslain mukaisia työpaikkakassoja I sjukförsäkringslagen avsedda arbetsplatskassor Employee sickness funds (funds acting as NHI agents)... 5 5 5 5 5 189 188 86 86 86 371 360 350 341 334 258 258 260 261 263 113 102 90 80 71 83 83 83 83 82

KELAN TALOUS JA HALLINTO 265 149. Kansaneläkelaitoksen henkilöstö 31.12.1996 2000 Folkpensionsanstaltens personal 31.12.1996 2000 SII staff at year-end 1996 2000 Lukumäärä Antal Number 1996... 5 765 1997... 5 743 1998... 5 718 1999... 5 778 2000... 5 906 2000 Koko henkilöstö Hela personalen All staff... 5 906 Vakinaisia Ordinarie personal Permanent staff... 5 395 Määräaikaisia Visstidsanställda Temporary staff... 511 Kokopäiväinen henkilöstö Heltidsanställd personal Full-time staff... 4 987 Keskushallinto 1 ) Centralförvaltningen 1 ) Central administration 1 )... 1 244 Hallinto-osasto Administrativa avdelningen Administration Dept.... 196 Tutkimus- ja kehitysyksikkö Forsknings- och utvecklingsenheten Research and Development Centre... 109 Talousosasto Ekonomiavdelningen Economics Dept... 52 Eläke- ja toimeentuloturvaosasto Avdelningen för pensioner och utkomstskydd Pension and Income Security Dept... 188 Opintotukikeskus Studiestödscentralen Centre for Student Financial Aid... 79 Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Avdelningen för hälsovård och utkomstskydd Health and Income Security Dept.... 229 Kuntoutuksen palveluyksikkö Rehab Service Rehabilitation Services Unit... 124 Tietohallinto-osasto Dataavdelningen Information Systems Dept.... 407 Atk-keskus IT-centralen ADP Centre... 307 Palveluosasto Serviceavdelningen Office Services Dept.... 152 Alue- ja paikallishallinto Regional- och lokalförvaltningen Local administration... 3 743 Aluekeskukset Kretscentralerna Regional offices... 207 Toimistot Byråerna SII branches... 3536 Osapäivätoiminen henkilöstö Deltidsanställd personal Part-time staff... 919 Keskushallinto Centralförvaltningen Central administration... 103 Alue- ja paikallishallinto Regional- och lokalförvaltningen Local administration... 816 1 ) Sisältää myös osastojakoon kuulumattomia henkilöitä. Inkluderar också personal utanför avdelningssystemet. Includes persons excluded from the breakdown below. 150. Eläke- ja vammaisetuusasioiden käsittelytietoja 1990 2000 Handläggning av pensions- och handikappförmånsärenden 1990 2000 National pension insurance and disability benefit cases, 1990 2000 Vuosi År Year Saapuneet hakemukset Inkomna ansökningar Claims received Ratkaisut Avgöranden Decisions Kelan toimistojen tekemät Vid FPA-byråerna By SII branches Keskushallinnon tekemät Vid centralförvaltningen By central administration Tarkastuslautakunnan käsittelemät muutoksenhaut Av prövningsnämnden behandlade ändringsärenden Appeals dealt with by the Appeal Tribunal Vakuutusoikeuden käsittelemät valitukset Av försäkringsdomstolen behandlade besvär Appeals dealt with by the Insurance Court Kelan toimistojen vastaanottamat työeläkehakemukset 1 ) Av FPA-byråerna mottagna arbetspensionsansökningar 1 ) Employment pensions claims received by SII branches 1 ) 1990... 406 863 305 623 97 640 6858 1830 62 817 1991... 375 108 287 888 84 097 7425 2322 65 183 1992... 407 445 323 865 73 396 7580 2189 72 307 1993... 437 795 340 552 65 506 7541 1882 83 940 1994... 418 811 335 936 68 481 8795 2053 86 357 1995... 428 044 332 314 61 209 9727 2052 78 410 1996... 419 023 351 343 53 596 8 934 2 283 73 964 1997... 355 686 306 057 38 615 6 695 1 961 67 531 1998... 343 125 293 852 34 490 7 958 1 626 72 096 1999... 365 219 317 417 36 873 6 976 1 615 74 252 2000... 358 721 311 373 35 838 6 030 1 227 75 502 1 ) Sisältää myös rintamaveteraanien varhaiseläkehakemukset ja kunnalliset eläkehakemukset. Innefattar också ansökningar om förtidspension för frontveteraner samt om kommunala pensioner. Includes claims for front-veterans early old age pension and for municipal employees pension.

266 KELAN TALOUS JA HALLINTO 151. Sairausvakuutusasioiden käsittelytietoja 1990 2000 Handläggning av sjukförsäkringsärenden 1990 2000 National health insurance cases, 1990 2000 Vuosi År Year Kelan toimistojen tekemät ratkaisut 1 ) FPA-byråavgöranden 1 ) Claims determined by the SII branches Sosiaalivakuutustoimikuntien tekemät ratkaisut 1 ) Socialförsäkringskommissionsavgöranden 1 ) Claims determined by Social Insurance Boards Sosiaalivakuutuslautakuntien käsittelemät asiat I socialförsäkringsnämnder behandlade ärenden Cases dealt with by Social Insurance Appeal Boards Tarkastuslautakunnan käsittelemät muutoksenhaut 2 ) I prövningsnämnden behandlade ändringsärenden 2 ) Appeals dealt with by the Appeal Tribunal 2 ) Yhteensä Sammanlagt Total Valitukset Besvär Appeals 1990... 786 976 136 784 2535 2411 646 1991... 824 168 117 747 2801 2702 782 1992... 794 027 104 807 3145 3032 873 1993... 754 575 47 453 3197 3115 829 1994... 722 109 20 030 3 ) 4 373 4297 794 1995... 724 396 16 902 3 ) 4 218 4118 1112 1996... 727 340 14 148 3 ) 4 530 4403 1169 1997... 724 324. 4 125 4 044 998 1998... 742 129. 4 856 4 847 1 038 1999... 762 074. 4 147 4 147 1 092 2000... 844 995. 4 669 4 668 795 1 ) Vuodesta 1991 alkaen lukuun eivät enää sisälly sairaanhoitokorvauksia koskevat ratkaisut erityiskorvattavia lääkkeitä lukuunottamatta. Avgöranden om sjukvårdsersättningar ingår inte längre från år 1991, med undantag av specialersättningsgilla läkemedel. 2 ) Sisältää myös työpaikkaterveydenhuoltoasioiden käsittelyn. Inkluderar behandling av företagshälsovårdsärenden. Includes claims for refunds of occupational health services expenses. 3 ) Ei sisällä työpaikkakassojen hallitusten päätöksiä. Beslut av arbetsplatskassornas styrelser ingår inte. 152. Kuntoutus- ja kuntoutusraha-asioiden käsittelytietoja 1991 2000 Handläggning av ärenden om rehabilitering och rehabiliteringspenning 1991 2000 Rehabilitation claims administration data 1991 2000 Vuosi År Year Saapuneet hakemukset Inkomna ansökningar Claims received Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutusraha Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Ratkaisut Avgöranden Decisions Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutusraha Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Tarkastuslautakunnan käsittelemät muutoksenhaut Av prövningsnämnden behandlade ändringsärenden Appeals dealt with by the Appeal Tribunal Kuntoutus Rehabilitering Rehabilitation services Kuntoutusraha Rehabiliteringspenning Rehabilitation allowance Vakuutusoikeuden käsittelemät valitukset Av försäkringsdomstolen behandlade besvär Appeals dealt with by the Insurance Court 1991 45 641 11 639 50 310 12 326 1992 56 881 48 723 61 902 49 064 403 71 3 1993 61 430 43 435 65 169 43 716 620 57 122 1994 65 164 43 841 68 975 43 828 683 76 110 1995 64 736 50 527 69 024 50 581 653 87 136 1996 68 446 55 176 73 305 55 316 669 99 115 1997 71 689 59 105 77 549 59 073 451 66 112 1998 81 472 66 018 87 593 66 083 524 85 80 1999 84 435 75 673 91 282 75 431 510 97 60 2000 87 113 70 051 94 200 70 710 393 131 92 Huom. Vain järjestämisvelvollisuuden mukaisiin kuntoutusratkaisuihin voi hakea muutosta. Muutoksenhakuoikeus tuli voimaan 1.10.1991. Anm Ändring kan sökas endast i avgöranden inom ramen för skyldigheten att ordna rehabilitering. Rätten att söka ändring infördes 1.10.1991. N.B. Appeals allowed against decisions concerning statutory benefit only. The right to appeal introduced on 1 October 1991.

KELAN TALOUS JA HALLINTO 267 153. Työttömyysturva-asiain käsittelytietoja 1990 2000 Handläggning av utkomstskyddsärenden 1990 2000 Cases involving unemployment-related benefit, 1990 2000 Vuosi År Year Saapuneet hakemukset Inkomna ansökningar Claims received Kelan toimistojen tekemät ratkaisut Av FPA-byråerna avgjorda Claims determined by SII branches Sosiaalivakuutustoimikuntien tekemät ratkaisut Av socialförsäkringskommissionen avgjorda Claims determined by Social Insurance Boards Työttömyysturvalautakunnan käsittelemät valitukset Av arbetslöshetsnämnden behandlade besvär Appeals dealt with by Unemployment Appeal Board Vakuutusoikeuden käsittelemät valitukset 1 ) Av försäkringsdomstolen behandlade besvär 1 ) Appeals dealt with by the Insurance Court 1 ) Työttömyysturvan peruspäivärahat UAL-grunddagpenningar Basic unemployment allowances 1990 165 759 192 480 24 164 1 921 387 1991 305 614 336 249 50 031 2 473 361 1992 351 551 423 316 61 586 2 969 455 1993 357 519 510 492 17 282 2 775 516 1994 420 046 2 ) 410 749 3 803 4 017 610 1995 435 409 2 ) 279 120 1 487 2 744 874 1996 642 656 2 ) 138 464 300 1 729 903 1997 740 787 2 ) 116 548. 4 990 2 ) 784 1998 776 375 2 ) 104 429. 5 231 2 ) 597 1999 796 855 2 ) 103 530. 586 2 ).. 2000 764 106 2 ) 102 458. 583 2 ).. Työmarkkinatuki Arbetsmarknadsstöd Labour market subsidy 1994 2 ) 239 902 828 223.. 1995 2 ) 480 014 847 1597 35 1996 2 ) 620 326 536 3394 220 1997 2 ) 625 253. 2 ) 623 1998 2 ) 676 091. 2 ) 703 1999 2 ) 695 399. 3 505.. 2000 2 ) 664 146. 3 889.. Työvoimapoliittinen koulutustuki Arbetskraftspolitiskt utbildningsstöd Labour market training subsidy 1991 25 739 25 096. 53.. 1992 25 075 25 338. 49.. 1993 22 382 22 541. 89.. 1994 16 234 23 595. 50.. 1995 13 182 17 634. 81.. 1996 8727 12 293. 51.. 1997 6 897 10 164. 35.. 1998 5 981 9 526. 28.. 1999 5 510 8 583..... 2000 4 857 7 300..... 1 ) Sisältää myös purkuhakemukset. 2 ) Luku on yhteinen peruspäivärahoille ja työmarkkinatuelle. Inklusive undanröjningsframställningar. Inkluderar både grunddagpenningar och arbetsmarknadsstöd. Includes appeals by the SII. Includes also labour market subsidy benefits.

268 KELAN TALOUS JA HALLINTO 154. Lapsietuusasiain käsittelytietoja 1993 2000 Handläggning av barnförmånsärenden 1993 2000 Child benefits: administrative data, 1993 2000 Vuosi År Year Kelan toimistojen tekemät ratkaisut Avgöranden vid FPA-byråerna Decisions issued by SII branches Sosiaalivakuutuslautakuntien käsittelemät valitukset I socialförsäkringsnämnder behandlade besvär Appeals dealt with by Social Insurance Appeal Boards Tarkastuslautakunnan käsittelemät valitukset I prövningsnämnden behandlade besvär Appeals dealt with by the Appeal Tribunal Lapsilisä Barnbidrag Family allowance Pienten lasten hoidon tuki 1 ) Barnavårdsstöd 1 ) Child day care subsidies 1 ) Lapsilisä Barnbidrag Family allowance Pienten lasten hoidon tuki 1 ) Barnavårdsstöd 1 ) Child day care subsidies 1 ) Lapsilisä Barnbidrag Family allowance Pienten lasten hoidon tuki 1 ) Barnavårdsstöd 1 ) Child day care subsidies 1 ) 1993 104 563 208 501 1 8 1994 195 835 165 516 27 29 1995 109 329 240 170 264 424 50 89 1996 108 750 159 182 350 447 88 117 1997 108 868 224 203 260 306 90 109 1998 108 580 157 432 390 327 108 102 1999 105 643 156 138 334 246 110 121 2000 105 383 161 271 339 209 84 75 1 ) Lasten kotihoidon tuki 31.7.1997 saakka. Hemvårdsstöd för barn till 31.7.1997. Child home care allowance until 31 July 1997. 155. Yleisen asumistuen käsittelytietoja 1994 2000 Handläggning av allmänna bostadsbidrag 1994 2000 General housing allowance: administrative data, 1994 2000 Vuosi År Year Kelan toimistojen tekemät ratkaisut Avgöranden vid FPA-byråerna Decisions issued by SII branches Uudet Nya New Vuositarkistukset Årsjusteringar Annual reviews Välitarkistukset Mellanjusteringar Special reviews Tarkastuslautakunnan käsittelemät valitukset Av prövningsnämnden behandlade besvär Appeals dealt with by the Appeal Tribunal Vakuutusoikeuden käsittelemät valitukset Av försäkringsdomstolen behandlade besvär Appeals dealt with by the Insurance Court 1994 194 920 130 752 9 364 425 1995 176 616 162 183 30 919 2 268 37 1996 167 668 130 651 58 747 2 872 311 1997 167 061 112 623 61 719 2 660 586 1998 191 421 107 234 69 050 2 600 657 1999 177 339 123 171 75 395 2 553 550 2000 147 130 121 800 80 043 2 100 538 156. Opintoetuusasiain käsittelytietoja 1995 2000 Handläggning av studieförmånsärenden 1995 2000 Benefits for students: administrative data, 1995 2000 Vuosi År Year Opintotuki Studiestöd Student financial aid Ratkaisut Avgöranden Decisions Kaikkiaan Inalles Total Kelan opintotukikeskus FPAs studiestödscentral SII Centre for Student Financial Aid Korkeakoulujen opintotukilautakunnat Högskolornas studiestödsnämnder Local financial aid committees Kelan toimistot FPAbyråerna SII branches Opintotuen muutoksenhakulautakunnan käsittelemät valitukset Av besvärsnämnden för studiestöd behandlade besvär Appeals dealt with by the Student Financial Aid Appeal Board Vakuutusoikeuden käsittelemät valitukset Av försäkringsdomstolen behandlade besvär Appeals dealt with by the Insurance Court Koulumatkatuki Skolresestöd School transportation Kelan toimistojen ratkaisut Avgöranden vid FPAbyråerna Decisions issued by SII branches Opintotuen muutoksenhakulautakunnan käsittelemät valitukset Av besvärsnämnden för studiestöd behandlade besvär Appeals dealt with by the Student Financial Aid Appeal Board 1995 442 479 312 181 130 298 1 593 82.. 1996 440 796 311 402 129 394 1 708 125.. 1997 425 265 257 799 132 562 34 184 1 799 126 57 633 1998 444 728 203 700 113 788 127 233 2 384 267 69 601 402 1999 395 772 150 537 108 965 135 987 3 818 556 69 325 380 2000 428 990 156 749 126 260 145 981 2 742 1 233 63 400 303

KELAN TALOUS JA HALLINTO 269 157. Sotilasavustusasiain käsittelytietoja 1994 2000 Handläggning av militärunderstödsärenden 1994 2000 Conscript s allowance: administrative data, 1994 2000 Vuosi År Year Kelan toimistojen tekemät ratkaisut Avgöranden vid FPA-byråerna Decisions issued by SII branches Sosiaalivakuutuslautakuntien käsittelemät valitukset I socialförsäkringsnämnder behandlade besvär Appeals dealt with by Social Insurance Appeal Boards Tarkastuslautakunnan käsittelemät valitukset I prövningsnämnden behandlade besvär Appeals dealt with by the Appeal Tribunal 1994 18 247 1 1995 21 058 136 22 1996 24 284 133 25 1997 27 340 108 24 1998 27 435 138 24 1999 24 739 119 28 2000 24 918 92 15 158. Tilastoja Kelan etuuksien takaisinperinnästä 1998 2000 Statistik över återkrav av FPA-förmåner 1998 2000 Data about the recovery of overpaid SII benefits, 1998 2000 Vuosi År Year Perintäkanta 31.12., milj. mk Återkravsbestånd 31.12, milj mk Amount of benefits subject to recovery at year-end, FIM mill. Yhteensä Sammanlagt Total Takaisinperittävä etuus Förmån Benefit subject to recovery Eläkeetuudet Pensionsförmåner Pension benefits Työttömyysturvaetuudet Arbetslöshetsförmåner Unemployment benefits Yleinen Opintotuki 2 ) Muut asumistuki Studiestöd 2 ) Övriga Allmänt bostadsbidrag General housing allowance Student financial aid Others Vuoden aikana todetut liikamaksut 1 ) Under året observerade överbetalningar 1 ) New overpayments discovered during the year 1 ) Milj. mk Milj mk FIM million Osuus kaikista maksetuista etuuksista, % % av alla betalda förmåner % of all benefits paid Peritty, milj. mk Indrivet belopp, milj mk Amount recovered, FIM mill. 1998 390,1 34,2 112,3 96,3 117,1 30,2 380,3 0,72 253,8 1999 424,2 32,9 128,0 114,2 114,9 34,3 358,6 0,67 287,9 2000 501,7 33,0 141,3 128,9 160,1 38,5 397,2 0,74 340,3 1 ) Ensimmäisten takaisinperintäpäätösten markkamäärä. Summan av beloppen i de första återkravsbesluten. Added total value in FIM of initial recovery determinations. 2 ) Opiskelijoiden tulovalvonta tehtiin vuoden 2000 alusta lukien muuttunein tarveharkintasäännöksin. Inkomstkontrollen för studerande utfördes från början av år 2000 enligt nya regler för behovsprövning. Huom. Takaisinperintätilanne syntyy, kun etuutta on maksettu aiheettomasti tai määrältään liian suurena. Periaatteena on liikaa maksetun etuuden periminen takaisin. Ellei etuudensaaja ole menetellyt vilpillisesti, takaisinperinnästä voidaan kuitenkin luopua joissakin erikseen määritellyissä tilanteissa (esim. liikamaksun vähäinen määrä, luopuminen katsotaan kohtuulliseksi). Anm En återkravssituation uppstår när en förmån betalats utan grund eller med för stort belopp. Den allmänna principen är den att alla överbetalningar återkrävs. Om inte mottagaren medvetet orsakat överbetalningen, kan återkrav efterges under vissa omständigheter (t ex när det belopp som skall återkrävas är litet eller återkrav kan anses oskäligt). N.B. Recovery situations arise when a benefit has been overpaid or paid without the beneficiary s having been entitled to it. As a general rule, all overpayments are recovered. However, provided that the beneficiary did not knowingly cause the overpayment, the recovery can under certain circumstances be waived (for example when the sum to be recovered is small or when it would be unreasonable considering the beneficiary s overall situation).

270 English summary 1 Finnish social security and the Social Insurance Institution (SII) 1.1 General Social policy, social security. Social policy is shaped by society and the prevailing social standards. According to a widely accepted definition, social policy is a means of providing for all citizens a reasonable standard of life and living. Aside from social security, social policy can be understood to encompass aspects relating to labour, health, housing, alcohol, and education policies. Social security benefits can take the form of either cash benefits (income maintenance) or services. The aim of social security is to provide, for individuals as well as families, an income security against a number of risks and hardships, including those related to health, work disability and functional incapacity, old age, death of a breadwinner, family and children, unemployment, housing and social exclusion. The development, targeting and financing of social policy may be examined by means of social expenditure calculations, which show the yearly expenditures on social and health security benefits based on law or labour market agreement. (Of the SII benefits, student financial aid and school transportation subsidy have not been included in the calculations.) The social security programmes of the SII. The Social Insurance Institution is one of the bodies carrying out Finnish social security. It is a public agency operating under parliamentary supervision. The SII is responsible for implementing social security programmes that give protection, in a variety of life situations, to everyone living in Finland, including National Pension Insurance, National Health Insurance, rehabilitation benefits, basic unemployment protection, income maintenance benefits for families with children, general housing allowances, student financial aid and school transportation subsidies. In addition, the SII administers various disability benefit programmes, and the National Conscripts Allowance Scheme. The SII has a nationwide network of offices, 334 in all, to carry out its duties. The first section of the Summary is aimed at giving a picture of the SII s social security provision as part of a larger whole. 1.2 Pension provision Pension schemes Total pension cover. The Finnish pension system consists of two statutory pension schemes providing employment pensions and national pensions, respectively. Together, these two schemes make up the retirement income security system which provides pensions in respect of old age, incapacity for work, long-term unemployment and death of the provider. There are a number of additional laws that provide for pension security in specific contingencies. In this Yearbook, the term employment pension is used to refer to the pensions paid to wage and salary earners, civil servants, and self-employed persons. Employment pensions can be granted to persons with past earnings from dependent or independent employment. National pensions are paid in proportion to any other pension income to which the recipient may be entitled. In practice, it is only granted to those who either do not qualify for any other type of pension or whose pension income is small. All residents of Finland are guaranteed a total retirement income that is at least equal to the full national pension. National pension cover. The national pension is intended to secure the basic livelihood of pensioners whose other pension income is small or non-existent. National old age, disability and unemployment pensions can include a pension-tested component and various other components. A national pension may consist entirely of various formerly supplementary components (e.g. housing allowance, care allowance and front-veterans supplement).

271 National survivors pensions are paid in the form of spouses and orphans pensions, which can include a basic amount, an additional amount and a housing allowance (not available with orphans pensions). Both national pensions and national survivors pensions are paid out by the SII. Employment pension cover. The purpose of the employment pensions is to enable the pensioners to maintain their accustomed standard of living. The amount of the pension is linked to the length of the pensioner s employment history and the amount of previous earnings. Employment pension accrues separately from each employment relationship and period of self-employment. The resultant pensions are adjusted to cover altogether 60 66% of the recipient s previous earnings. The employment pensions system is comprised of several public- and private-sector pension schemes. They are defined in Acts of Parliament providing for pensions for employees in general (Employees Pensions Act, or TEL), temporary employees (LEL), the self-employed (YEL), farmers (MYEL), seamen (MEL), performing artists (TaEL), state employees (VEL), local government employees (KVTEL), and employees of the Evangelical-Lutheran Church of Finland (KiEL). Also included under employment pensions are various pensions paid by the state and local governments on the basis of earlier pension provisions as well as pensions paid by a number of public institutions. The pensions paid under the employment pensions legislation include old age, disability, unemployment, part-time and survivors pensions. Voluntary pension cover is considered to include all supplementary pensions registered according to Article 11 of TEL as well as unregistered supplementary pensions paid by pension foundations and funds, all of which are aimed at providing a higher pension cover. The employment pension system is implemented by the employment pension institutions (private-sector pensions), and by the State Treasury and the Local Government Pensions Institution (public-sector pensions). The Central Pension Security Institute is a central organization of the employment pension institutions. Special pension cover. Special pensions for agricultural entrepreneurs are intended to secure the livelihood of farmers who give up farming. These pensions are defined in the following Acts of Parliament: Act respecting Farm Closure Subsidy (LUTUL), Change-of-Generations Pensions Act (SPVEL), Farm Closure Pensions Act (LUEL), and Act respecting Farm Closure Compensation (LUKL). New pension awards are made according to the Act respecting Farm Closure Subsidy. Further pension cover under the Accident Insurance, Motor Insurance, Military Injuries, and Military Accidents Acts as well as other comparable retirement benefits (life annuities, assistance pensions) are aimed at protecting the recipient s livelihood in the event of the specific contingencies which they cover. Financing The SII s pension expenditure was in 2000 financed with contributions from employers to the National Pension Insurance, state subsidies, VAT revenues and contributions levied from motor and accident insurers. The pensions for regular and temporary employees as well as those for freelance employees are financed by both the employers and the insured, the farmers and change-of-generations pensions by the farmers and the state, and the farm closure compensations and pensions by the state alone. Farm closure subsidies for the years 1995 99 are financed by the state and the European Union, while the subsidies for the years 2000 2002 will be funded nationally. Self-employed persons pensions are financed by the insured and the state, seamen s pensions by the insured, the shipowners, and the state. The state, local government and church employees pensions are paid out of the relevant public funds, though the insured also contribute. Accident insurance cover is financed by the employers, while farmers accident insurance is financed by farmers, the state, and the SII. Motor insurance cover is financed by vehicle owners. The military injuries and accidents compensations are paid by the state. The financing of the SII s pension schemes is based on the pay-as-you-go principle (meaning that pension benefits are financed with current revenues). Nearly all of the public- and private-sector employment pensions are partly funded. Statistics Each pension institution is responsible for compiling statistics on the pensions it provides. As a single individual may receive a pension under several different Acts, the SII and the Central Pension Security Institute also compile joint statistics on the total number of pensioners and their total pension income from various sources. These joint statistics cover SII-provided pensions, employment pensions (TEL, LEL, YEL, MYEL, TaEL, MEL, VEL, VPEL, KVTEL), state and local government employees old-type pensions, church employees pensions, and the employee pensions of the Bank of Finland, the Social Insurance In-

272 stitution, and the Province of Åland, as well as special farmers pensions (LUTUL, SPVEL, LUEL, LUKL). National pensions consisting entirely of a housing allowance, care allowance or front-veterans supplement are not counted in the joint statistics as national pensions, as they are in the SII s own statistics. For pensioners with an employment pension, the expenditure on them is included in employment pensions. Further, the joint statistics do not cover voluntary pension cover. Pension benefits paid under the Accident Insurance, Motor Insurance, Military Injuries and Military Accidents Acts are included in the data on total pension income provided that they are paid to pensioners simultaneously receiving a national or employment pension. 1.3 Disability benefits The disability benefits are aimed at helping persons with disabilities manage better in their lives. They can take the form of cash benefits or services. Financial benefits. The disability benefits paid by the Social Insurance Institution are intended to compensate the recipients for the handicap and financial strain imposed by the disability. Depending on the recipients circumstances, the SII can pay child disability allowance, disability allowance (for recipients of working age), or pensioners care allowance. Under the Employment Accident Insurance Act, the Third-Party Motor Insurance Act and the Military Injuries Act, persons with disabilities are eligible for injury or helplessness supplement. Further, under the Act on Services for the Disabled, they have a right to local authority benefits awarded towards the expenses arising from the disability. The municipalities may also provide a home care allowance for persons with disabilities (payable to family members). Services. Under the Act on Services for the Disabled, municipalities are required to arrange services for the disabled, who can also make use of home help, housing services, services for the mentally disabled, as well as rehabilitation services provided by various bodies, among them the SII. the use of the services. Public health services are free or subsidized with public moneys. In this Yearbook, health care is considered to encompass hospital care, ambulatory care, provision of medication as well as medical equipment and aids, environmental health, health care administration, public investments, and the transportation expenses reimbursed by National Health Insurance. Health care is primarily financed by the state, municipalities, National Health Insurance, and private households. National Health Insurance provides reimbursement for the costs of out-patient care in connection with illness, pregnancy and childbirth. The costs include doctors and dentists fees, prescribed medication, the examinations and treatment ordered by a physician at a private institution, as well as transportation costs arising from the treatment of the illness. In addition, National Health Insurance provides part of the funds for occupational and student health care. Public health care expenditure comprises the financial contributions of the state, municipalities and National Health Insurance to the health services. Besides these contributions, the total health care expenditure includes also the private contributions to health care (e.g. the health expenses of private households). Income maintenance during illness. National Health Insurance provides compensation, in the form of a sickness allowance, for loss of income due to incapacity for work. Further, it provides a compensation for loss of income to the parents of a sick child during the treatment and rehabilitation of the child. In respect of farmers, the sickness allowance is also paid for part of the waiting period. The Employment Accident Insurance Act, the Third-Party Motor Insurance Act and the Military Injuries Act require that daily allowance be paid during illness to persons covered under these acts. According to special provisions, compensations may be paid for loss of income due to certain injuries or damages. Private insurances can provide an additional income security for times of illness. Under the Contracts of Employment Act, employers provide full pay during the initial period of illness, during which the sickness allowance is not yet payable. Collective bargaining agreements often prescribe longer periods of continued pay during illness. 1.4 Health security Health care. By means of health care, society aims at systematically promoting and maintaining the good health of the population. As a health-promoting measure, public funds are used to provide health services and to compensate people for the costs arising from 1.5 Unemployment benefits Unemployed jobseekers are covered for, besides unemployment pension, basic unemployment allowance and earnings-related unemployment allowance

273 as well as labour market subsidy. Persons on leave from their regular job can qualify for a special job alternation compensation. Financial assistance is also available to unemployed persons who undergo labour market training or conduct self-motivated studies. People made redundant may be eligible for redundancy pay, which can be supplemented by a training allowance, payable to those getting employment-oriented training. In the case of bankruptcy of an employer, any outstanding wages and salaries are covered by the state. Employers as well as unemployed persons are supported through a number of measures with a view to promoting employment. Unemployed persons chances of finding employment outside their area of residence is supported with a travel grant scheme, which was introduced in January 2001. Starting from September 2001, the unemployed will have access to rehabilitative working activity, which is aimed at improving their employment prospects and job search motivation. General benefits Unemployment allowance and labour market subsidy. Unemployment allowance is payable under two different schemes, the basic unemployment allowances scheme, which is implemented by the SII, and the earnings-related unemployment allowances scheme, which is implemented by the trade union funds. The SII is also responsible for the payment of labour market subsidy to those who are not eligible for unemployment allowance. The SII-administered basic unemployment benefits are designed to ensure a minimum standard of living during unemployment (further details on p. 281). The earnings-related allowance is paid to unemployed fund members who fulfil specified membership and employment conditions. The calculation basis of the benefit is previous earnings, and it is payable for a maximum of 500 days. If the recipient finds employment and works long enough to again satisfy the employment condition, the full 500-day entitlement is restored. An unemployed person whose earningsrelated unemployment allowance has been discontinued can claim labour market subsidy. Labour market subsidies are financed entirely by the government, the basic unemployment allowances by both government and wage earners, and the earnings-related unemployment allowances by government, the employers, wage and salary earners, and fund members. Job alternation compensation. Job alternation compensations are paid to workers who go on leave for a specified period and whose employer hires an unemployed person as a replacement. After the leave, they can return to their regular job or some other comparable position. The compensations are paid by both unemployment funds (to fund members) and the SII. They are financed in the same way as unemployment allowances. Labour market subsidy payable to employers in combination with a wage subsidy. For the purpose of re-employing a long-term unemployed person, labour market subsidy can be paid to employers either alone or in combination with a government wage subsidy. The labour market subsidy is paid by the SII (though financed by the state like other employment promotion measures), and the wage subsidy by the employment office. Training-related benefits Labour market training subsidy. The training subsidy is payable under two schemes. Members of trade union funds are eligible for earnings-related training subsidy, non-members for basic training subsidy. The SII also pays labour market subsidy to those who, though in training, do not qualify for the training subsidy. Both training subsidy and labour market subsidy can include a maintenance and/ or accommodation allowance. The basic training subsidies and labour market subsidies are financed by the state, the earnings-related allowances by the state, the employers, employees and unemployment fund members. Further financing for benefits paid during labour market training is provided by the European Social Fund. Support for self-motivated learning. Unemployed persons with a sufficient employment history are eligible for a training allowance if they choose to undergo training to improve their vocational skills. The training allowance is paid at the same rate as the unemployment allowance or the labour market subsidy. It is either based on previous earnings or paid at a basic standard rate. The earnings-related allowances are paid by unemployment funds, the basic allowances by the SII. The training allowances are financed in the same way as the unemployment allowances. Maintenance allowance for persons financing their job training with the labour market subsidy. Long-term unemployed persons receiving labour market subsidy, for whom the employment office has arranged job training, can get a maintenance allowance to help with their living expenses during the training. The allowances are state-financed.

274 1.6 Income maintenance benefits to families with children Families with children are eligible for a number of different benefits. To help with the support and care of a child, the following benefits are available: maternity grant, parenthood allowance, child day care subsidies, family allowance, orphans pension, child maintenance allowance, child increases payable in association with various social insurance benefits, as well as benefits from voluntary life assurances. The maternity grant represents a compensation for costs arising from childbirth and adoption. The birth of a child entitles the parents to a parenthood allowance (maternity, paternity, or parental allowance) paid by National Health Insurance. Some collective bargaining agreements require that employers continue to pay wages to workers during part of the maternity (or parenthood) leave. The child day care subsidies are aimed at making it easier to arrange day care for a child under schoolage after the parenthood allowance period is over. It is payable as either home care allowance or private day care allowance. It is intended as an alternative to municipal day care. Some municipalities provide supplements to the statutory benefits. In addition to paying out the statutory benefits, the SII has agreements with some municipalities to pay out the municipal supplements as well. Family allowance is payable for each child under 17. Child maintenance allowance is payable if the person who has been ordered to provide child support has failed to do this or if the court has not established maintenance liability. The welfare of families with children is also promoted through several benefits relating to housing, illness and disability of a child. 1.7 Support for housing Housing is supported by society through financial arrangements and the provision of various services. For the purchase or fundamental improvement of a dwelling, loans or interest subsidy for loans can be granted. Financial aid is available also towards repair and renovation expenses. Part of the interest paid on house loans is tax deductible. Cash benefits are a form of direct support intended to reduce the housing costs of low-income households. They comprise a general housing allowance as well as a housing allowance payable to pension recipients, a housing supplement for students, cash housing assistance payable as part of the conscript s allowance, and an accommodation allowance for persons undergoing labour market training. These benefits are all administered by the Social Insurance Institution (with the exception of the earnings-related part of the last-named benefit). Various types of housing services as well as institutional and family care are provided for people who need special care and assistance in their daily lives (e.g. elderly and disabled people, intoxicant abusers). 1.8 Income security for students Society supports the income security of students in a number of ways. Student financial aid paid by the State is the most common form of study aid for fulltime, independent students. A vocational training allowance can be paid through the redundancy payment scheme to a person in an employment or civil service relationship who takes unpaid leave during a period of training (also available to persons on job alternation leave in the form of a partial allowance), and training supplement to the redundancy payment to persons who have lost their jobs. There is a separate study grant system for agricultural entrepreneurs. The income security provisions for working adults who leave the workforce to obtain additional training was reformed in August 2001. Employees and entrepreneurs became eligible for an adult education subsidy payable in respect of self-motivated vocational training. State guarantees for optional student loans are granted by the SII. After a transition period, the adult education subsidy will replace the financial aid for mature students paid by the SII and the vocational training allowance provided by the Education and Redundancy Payments Fund. Adult education arranged by the labour authorities is intended mainly for the unemployed. Income support during labour market training can take the form of a training subsidy from an unemployment fund (earnings-related support), a training subsidy or labour market subsidy from the SII (basic support). Unemployed persons who decide to undergo training designed to improve their vocational potential are eligible for a training allowance. Members of an unemployment fund get their earnings-related allowance from the fund, while the SII administers basic allowances not linked to previous earnings. For students of upper secondary schools and vocational institutes, the Social Insurance Institution pays a school transportation subsidy. It pays for part of the cost of students daily trips to and from school. It is financed by the state. Orphan s pension is paid in the form of a national survivors pension to a 18 20 year old orphan student. Rehabilitation grants are paid from several sources

275 (e.g. the SII) to the disabled who take training to maintain or improve their working capacity. 2 National Pension Insurance The National Pension Insurance legislation comprises the National Pensions Act, the Pensioners Housing Allowance Act, the Survivors Pensions Act, the Front- Veterans Pensions Act, the Act on Front-Veterans Supplement payable outside Finland, as well as various enactments that are associated with this legislation. Certain exceptions to the above Acts result from the application of EU provisions and international social security agreements. Basic award criteria National pensions legislation. All residents of Finland are eligible for the national pension. Residence in Finland is defined in the Act respecting the Residence-Based Social Security Legislation. Citizens of Finland are entitled to a national pension if they have lived in Finland for at least three years after reaching the age of 16. Citizens of other countries qualify after a residence of five years. Surviving spouses and orphans living in Finland are entitled to national survivors pension, provided that the deceased was living in Finland when the death occurred. The residence requirements applied to the deceased and the surviving spouse are identical to those which must be satisfied to qualify for a national old age, disability and unemployment pension. Orphans are not subject to any residence requirements. If a recipient of a national pension or survivor s pension moves outside Finland, the payment of the pension is continued for one year, provided that the pension had been awarded at least one year before the move. The pension can be paid beyond this one-year limit if the recipient had immediately preceding the start of pension payment lived in Finland for ten years or if the residence outside Finland is essential due to an illness from which the recipient or his or her close relative suffers. Refugees and stateless persons living in Finland enjoy the same rights as nationals of Finland regarding the implementation of the National Pensions Act and the Survivors Pensions Act. The front-veteran s supplement and the additional front-veteran s supplement can be awarded to recognized veterans. The former can also be awarded to persons living outside Finland provided that they receive a Finnish national pension. Under a separate Act of Parliament, the front-veteran s supplement can be paid also to recognized veterans living outside Finland who do not receive a Finnish national pension. Effects of EU provisions and international social security agreements. Certain provisions of the Finnish pensions legislation, based on the residence principle, are cancelled or modified by the EU provisions or social security agreements ratified by Finland. The EU provisions apply to workers within the European Economic Area as well as to their family members. The Nordic Convention on Social Security applies to citizens of Nordic countries living in the European Economic Area but not covered by the EU provisions. Bilateral agreements provide reciprocal access to the pension benefits of the other signatory country. Benefits National Pension Insurance provides benefits in the following main categories: Old age pension is payable to insured people over 65. There is also provision for early and late retirement, on an actuarially adjusted pension. Retirement on a reduced pension is possible at 60. Disability pension is payable to insured people between 16 and 65 who on account of disease, defect, or injury are unable to maintain themselves by their regular work or any other kind of work which, considering their age, occupation, education and place of residence, would be suitable for them. The pension can be granted either indefinitely or for a specified period, in which case it is referred to as a rehabilitation subsidy. Persons under 18 years of age cannot get a disability pension until their rehabilitation prospects have been assessed. A special type of disability pension, the individual early retirement pension, is payable to people aged 60 to 64 whose capacity for work has been permanently reduced. The determining factors here are type of disease, ageing, length of service, deterioration of health, and working conditions. This individual early retirement pension is awarded on less strict award criteria than the ordinary disability pension. At the beginning of 2000, the age limit for the individual early retirement pension was raised to 60 years. Since the old age limit of 58 years will continue to be applied to those born in 1943 or earlier, the new limit will not take effect until 2004. Those who receive a full disability pension from the SII can, in the event that they find gainful employment, choose to put their pension on hold and yet remain entitled to the pension at a later point. During that time, they will be paid a special-rate disability al-

276 lowance. If a person receiving an individual early retirement pension returns to work, the pension is either cut in half or put on hold. Unemployment pension may be paid to insured men and women between 60 and 65 who have been unemployed a long time and have been employed at least five years during the previous 15 calendar years. They must also have received unemployment allowance for the maximum period allowed and be registered with the employment office as unemployed and seeking employment. Survivor s pension is payable to widows and widowers under 65, provided that the deceased was under 65 at the time of marriage (spouse s pension), and to orphans (orphan s pension). Spouse s pension is payable to widow(er)s, irrespective of age, if he/she has or has had a child with the deceased. It is also payable if the widow(er) was over 50 at the time of death of the spouse, the marriage had lasted for at least five years and had been contracted before the widow(er) had turned 50. However, women born before 1 July 1950 are eligible for spouse s pension on easier terms. Spouse s initial pension is payable for the first six months following the death of the spouse, and thereafter the widow(er) is entitled to a continuing pension. When a widow(er) aged 50 or over remarries, the spouses pension is not discontinued. Orphan s pension is payable to all half- and full-orphans under 18 as well as those between 18 and 21 who on account of studies or vocational training cannot maintain themselves. Entitlement can be derived through a parent, an adoptive parent, or any other person who has assumed responsibility for the child. Full-orphans are entitled to two separate pensions, one through each parent. Front-veteran s supplement payable outside Finland. This benefit is payable to recognized veterans who live outside Finland and do not receive a Finnish national pension. The supplement is paid semiannually. Benefit components and rates With effect from 1 January 1996, the national pension became a pension benefit aimed at securing the basic livelihood of its recipients. National pension is paid only to persons whose employment pension is small or non-existent. The two main components of national pensions, the basic and additional amounts, were at the beginning of 1997 merged into a single unified national pension, which is tested against any other pension paid to the recipient. Pensions that had been paid before 1 January 1996 and consisted entirely of a basic amount were cut annually from 1996 and were discontinued in 2002. National old age, disability and unemployment pensions were in 2000 paid either as a cut or pension-tested national pension possibly supplemented by various additional components such as pensioner s housing allowance, pensioner s care allowance, increase for spouse or children, and front-veteran s supplement or additional supplement, which are payable under the Front-Veterans Pensions Act; or a pensioner s housing allowance, pensioner s care allowance or front-veteran s supplement paid independently of any other pensions or pension components. National survivors pensions (for surviving spouses and orphans) can comprise a basic amount and an additional amount. Surviving spouses can get a pensioner s housing allowance as well (see Table A). Table A: Spouses benefits under the Survivors Pensions Act: components by type of benefit and qualifying condition as at year-end 2000 Benefit Components Basic amount Additional amount Housing allowance Spouse s initial pension yes yes yes (flat-rate part always (low income; amount of payable; the rest housing expenses) means-tested) Continuing pension for spou-» yes» ses with dependent children (low income) Continuing pension for no»» spouses w/o children

277 Flat-rate components The following pension components are flat-rate: the cut national pension, the pensioner s care allowance, the front-veteran s supplement, the spouse increase, the child increase, and the basic amounts of spouses and orphans pensions, as well as the spouse s initial pension. The 2000 rate of the cut national pensions was FIM92 per month. These pensions were discontinued at the end of 2000. The pensioner s care allowance is payable to persons aged 65 or over or persons aged under 65 who receive disability pension either as a national pension or a (full) employment pension. Payment of the allowance also requires that the recipient s functional status is impaired due to an illness or injury. It is awarded as compensation for home care, services or special expenses. It is graduated in three payment categories according to the amount of the expenses and the need of assistance. At yearend 2000, the smaller allowance totalled FIM284 a month, the larger allowance FIM708 a month, and the special allowance FIM1,415 a month. The front-veteran s supplement payable to recognized veterans of the 1939 45 and 1918 wars was FIM226 a month. The spouse increase was payable at the rate of FIM81 a month. Since 1 January 1996, new spouse increases are no longer being awarded. The existing benefits were reduced yearly from 1 January 1997 and discontinued at the end of 2000. The child increase (payable to national pension beneficiaries with children under 16) was FIM105 a month. Since 1 January 1996, new child increases are no longer being awarded. The existing benefits were reduced yearly between 1998 and 2000. However, the reductions were stopped and the child increase remains payable for those who qualified for it before 1996. The flat-rate part of the spouse s initial pension was payable to single recipients at the rate of FIM1,297 a month (with area supplement, FIM1,408). The orphan s pension basic amount was FIM275 a month. amounts of orphan s pensions and spouses initial and continuing pensions. The rate of all these components decreases in proportion as the claimant s annual income from other sources exceeds a fixed maximum. The recognised annual income (there are a number of disregards), the level at which the recognised annual income begins to affect the rate of these components, and the rate of the decrease are therefore the significant factors. Different disregards apply to different benefit components. It is harder to qualify for housing allowance and the additional amount of the spouse s pension than for the pension-tested part of the national pension, which is affected only by the recipient s other pensions. Pensioner s housing allowance is payable to persons who are living in Finland and are aged 65 or more or are between ages 16 and 64 and receive a disability, unemployment or spouse s pension from the SII under the employment pension legislation, an unemployment pension or (full) disability pension under the Accident Insurance, Motor Insurance or Military Injuries Acts, a statutory disability pension or other compensation payable in respect of full work disability or a similar benefit from abroad. The orphan s pension additional amount is affected by other pension benefits for survivors that the child may have. Additional front-veteran s supplement is payable to those front-veteran s supplement recipients who also receive a national pension. It is equal to 25 45% of the amount by which the national pension exceeded FIM468 a month (in 2000). The full additional frontveterans supplement is equal to 45% of the previous additional amount if the pensioner has no other income that counts against it. The percentage is reduced as other income increases and can be as low as 25% if the pensioner has other income amounting to FIM1,000 or more per month (the limit in year 2000). The rate of the income-related components depends also on the claimant s district of residence, dependants, marital status, and where the housing allowance is concerned location of the dwelling and dwelling expenses. Income-related components The income-related components include the pensiontested national pension, housing allowance, additional front-veteran s supplement, and the additional Other factors affecting the amount of the pension Retirement before/after normal pensionable age. The national pension is payable at a modified rate

278 to those receiving early old age pension or deferred old age pension (each month by which retirement is brought forward decreases the pension by 0.4%, each month by which retirement is postponed past age 65 increases it by 0.6%, except if the pension was granted before 1 January 2000, in which case the percentages are 0.5% and 1.0% respectively). Institutional care. The housing allowance is not payable during care in a state-subsidized institution that lasts more than nine months. The national pension is payable at a reduced rate after three months in such an institution, except if the beneficiary (an old age, disability or unemployment pensioner) receives housing allowance, in which case the reduction coincides with the discontinuation of the housing allowance. Adjustment of pension to the length of the recipient s residence in Finland. Pensions payable under national pension legislation are adjusted to the length of the recipient s residence in Finland (with the exception of the pensioner s housing allowance and the front-veterans supplements). Old age pension is adjusted if the claimant has lived less than 40 years in Finland while aged 16 64. The factor of adjustment is calculated by dividing the length of the residence in Finland by 40 years. Other national pensions and the spouse s pension are adjusted if the claimant (or the deceased) lived in Finland less than 80% of the time between age 16 and the start of pension. The factor of adjustment is derived by dividing the length of the residence in Finland by 80% of the time between age 16 and the start of pension. Employees within the EU/EEA who have been insured in another EU/EEA country besides Finland will have their pensions calculated according to the EU provisions. Indexation The national pension components are adjusted yearly to changes in the cost-of-living index. The income and property limits for the pension components are also indexed. Index adjustments are normally carried out on 1 January. The benefits were raised by 1.1% in 2000 and by 3.9% in 2001. Taxation The national pensions, the basic and additional amounts of spouses pensions paid under a 1990 Act of Parliament, and all orphans pensions are taxable income. The rest of the SII pension benefits are taxfree. Tax relief is granted for pension income. Statistical principles The pension statistics in this Yearbook analyse, besides pensions in payment, also pension-in-payment changes (new and discontinued pensions). The amount of pensions in payment refers to the pensions that are in payment (at the statistics compilation date) shown at their annualized value. The amount of pensions paid during a year refers, on the other hand, to the cumulative value in FIM of pensions paid during various months, including retroactive payments. In 1996, it became possible for a person s right to a national pension to be acknowledged even though no national pension (basic amount) was actually paid because of other pension income. Such cases have not been counted as national pensions for statistical purposes. Starting with 1997, national pensions can consist exclusively of a pensioner s housing allowance, pensioner s care allowance or a front-veteran s supplement. In the SII statistics, recipients of such pensions are counted as national pension beneficiaries. 3 SII s disability benefits The disability benefits are governed by the Child Disability Allowances Act and the Disability Allowances Act. Basic award criteria. The child disability allowance is payable to children resident in Finland. Residence in Finland is also a condition for receiving the disability allowance. Benefits. The child disability allowance is payable to children under 16 with a disability or a long-term illness. The allowance is awarded to alleviate the strain caused by the treatment of the child and is graduated in three payment categories. The smaller allowance (rate at year-end 2000: FIM424 a month) is paid to children whose treatment causes an added financial or other strain. The larger allowance (FIM990) is awarded in cases where the strain is considerable, and the special allowance (FIM1,839) in the event that the treatment of the child imposes an extreme strain. The disability allowance is aimed at making it easier for disabled persons of working age who are not in receipt of a pension to manage in their daily lives and to cope with their work and studies. Persons between 16 and 64 whose ability to function has been reduced on account of an illness or injury are entitled to the allowance. It is intended to provide a compensation for the handicap, need of assistance and special expenses caused by the illness or injury and, in the same way as the child disability allowance, is graduated in three payment categories (see above). It is also disbursed at the same rate as the child disability allowance. There are a number of benefits and pensions which preclude the payment of the disability allowance.

279 Persons who have their full-rate national disability pension suspended can get a special disability allowance as a replacement. The child disability allowance and the disability allowance cannot be awarded to persons who are being treated or looked after at an institution operating mainly on public funds. The payment of the allowances is discontinued after the institutional care has lasted three months. The child disability and disability allowances are exempt from tax. They are generally adjusted annually to changes in the cost-of-living index, and were increased by 1.1% and 3.9% respectively in 2000 and 2001. 4 National Health Insurance (NHI) The National Health Insurance Scheme covers the following benefits: sickness allowances, parenthood allowances, special care allowances, refunds of medical expenses as well as occupational and student health services. 4.1 Medical care and income security benefits Basic award criteria National health insurance legislation. NHI covers all residents of Finland. Residence in Finland, and consequently also eligibility for benefits under NHI, is defined by the Act respecting the Residence-Based Social Security Legislation. In order to qualify for the parenthood allowance, claimants must have been living in Finland for at least 180 days immediately before the due date. The cost of medical care provided outside Finland (not including travel costs) is covered by NHI if there was an immediate need for medical attention and the costs cannot be recovered from the host country s health system. The cost of actively seeking treatment abroad is usually not refunded. EU provisions and international social security agreements. Application of the EU provisions and the social security agreements ratified by Finland (those which encompass medical care) results in certain exceptions to the general residence-based health security provisions. Citizens of EU/EEA countries insured under the national health insurance scheme of a Member State are entitled to receive emergency medical treatment during a temporary stay in Finland at the same price as persons resident and insured in Finland. Also persons covered by certain other social security agreements are entitled to equal treatment during a temporary stay in Finland. Benefits Sickness and parenthood allowances The sickness and parenthood allowances are both income maintenance benefits payable on account of temporary incapacity for work caused by an illness and of childbirth and child care, respectively. Also adoptive parents are entitled to the latter benefit, which is payable as maternity, paternity or parental allowance. Sickness allowance. The sickness allowance represents a compensation for loss of income during a period of incapacity for work. It is paid to employed and self-employed persons aged 16 64 who are prevented from carrying out their regular job or a comparable gainful activity, for a maximum of 300 workdays. All workdays for which the allowance has been paid during the two years immediately preceding the onset of the work incapacity generally count towards this maximum. A waiting period, during which the allowance is not paid, comprises the day on which the illness begins plus the following nine workdays. Parenthood allowance. The parenthood allowance is payable for 263 working days. For the first 105 days, it is paid to the mother ( maternity allowance ); for the next 158 days it can be paid alternatively to the mother or the father ( parental allowance ). Further, fathers are eligible for a paternity allowance, which is payable for 6 12 workdays at any time during the maternity allowance period for 6 workdays in the maternity or parental allowance period. Also a cohabiting father qualifies. Entitlement to the benefit begins on the 155th day of pregnancy, and the recipient can choose to have payment started 30 50 working days before the estimated time of birth. The amount of the allowance. The amount of the sickness and parenthood allowances depends on the taxable income of the recipient. As of 2000, the allowance is equal to 70% of annual earnings up to FIM140,560. On earnings exceeding this limit, the allowance will be less than 70% of earnings. There is no maximum limit. (Prior to the calculation of the allowance, 5% representing the employees employment pension and unemployment insurance contributions is according to 2000 rules deducted from the

280 earnings.) The parenthood allowance is never paid at a rate below a specified minimum amount. In 2000, this amount was FIM60 per day. The purpose of the sickness allowance is to provide compensation for lost income. It is not paid when annual earnings are less than a specified amount (FIM5,400 as of 2000). Persons with small or no earnings can qualify for a means-tested allowance, if the incapacity for work (caused by an illness) lasts more than 60 days without interruption. The means-tested allowance is calculated according to the same income rules as the labour market subsidy (see p. 283). The allowances are normally adjusted to changes in the TEL employment pension index once a year. On 1 January 2000, the allowances were raised by 1.9%, and on 1 January 2001, by 4.1%. However, these increases did not apply to the means-tested sickness allowances or to the minimum-rate parenthood allowances. The allowances are subject to tax. Special care allowance The special care allowance is paid for children under 16 to a parent whose presence is considered medically necessary during in- or outpatient treatment, subsequent home care, or a statutory adaptation training or rehabilitation course, provided also that the parent is prevented from working and thus without a salary. The allowance is calculated in the same way as the sickness allowance but always paid at a rate of at least FIM60 per day. It is taxable income. Other compensations for loss of income Persons who under the Act on Communicable Diseases have been debarred from their place of work are, besides a sickness allowance, entitled also to a compensation for loss of earnings paid out of NHI moneys. Organ/tissue donors are entitled to a sickness allowance during the time they are incapacitated for work (also during the waiting period). If an employer pays an employee a wage or salary, or a special bonus, during the employee s annual leave, and the employee has received parenthood allowance during the time he or she was not at work, the employer can claim compensation for this expense from NHI. Refunds of medical expenses Besides providing income maintenance benefits, NHI covers its members for medical expenses in connection with illness, pregnancy and confinement. Covered are drugs prescribed by a doctor or dentist as well as prescribed pharmaceutical nutrients and ointment bases used for the treatment of respectively severe diseases and long-term skin conditions (OTC drugs excluded), all non-covered medicine costs in excess of FIM3,320 (2000) a year (this is referred to as the additional refund), private-sector examinations and treatments performed or prescribed by a doctor, as well as transportation services and overnight stops necessary for the diagnosis and treatment of illness. Further, NHI covers scheme members born in 1956 or later for all private-sector services provided or prescribed by a dentist, with the exception of orthodontic and prosthodontic procedures. Normally NHI covers dental services only when they are necessary for the treatment of a non-dental disease. Front-veterans are under a special law entitled to refunds of dental costs, including prosthodontic services. As of 1 April 2001, coverage for private-sector dental care was extended to those born in 1946 or later. The whole population is expected to be covered from December 2002. In the case that the annual travelling expenses not covered by NHI exceed the annual deductible (FIM900 in 2000), NHI will refund the exceeding part in full (known as the additional refund). The NHI refunds are determined in different ways. Some require that the patient first pay a specified deductible. A certain percentage of the costs exceeding the deductible are then returned to the patient. Also, doctors and dentists fees as well as examination and treatment charges are refunded according to a fixed scale of charges defined by the Ministry for Social Affairs and Health. If the actual fee exceeds the fixed charge, the refund is calculated on the basis of the fixed charge. Under the provisions in effect in 2000, when NHI-covered services were furnished by the private sector, NHI paid 50% of all medicine costs in excess of a fixed minimum per purchase (FIM50 in 2000) or, more rarely, nearly all medicine costs (scheme members suffering from certain specified conditions qualify for a 75% or 100% refund of costs exceeding FIM25); Certain significant but high-cost medicines are subject to refund rules which require that their therapeutic value must be shown for each patient individually before they qualify for a 50% NHI refund. 60% of that part of doctors and dentists charges which does not exceed the charge specified for these services

281 for persons born in 1956 or later, 75% of dentists charges arising from oral or dental examination or preventive treatment for persons born in 1955 or before, 75% of the cost of a single instance of dental examination or preventive treatment for front-veterans, 100% of the charges for oral or dental examination and treatment and the clinical part of prosthodontic treatment given by a dentist or a dental technician, and 60% of the costs of other dental services for veterans, with the exception of prosthodontic laboratory work, where the refund rate is 50%; Some of the refund percentages changed on 1 January 2001. 75% of that part of examination and treatment charges which falls between a fixed minimum (FIM70, raised to FIM80 with effect from 1 January 2001) and the charge specified for these services per prescription and all transportation costs in excess of a fixed minimum (FIM45, raised to FIM55 at the beginning of 2001) per single trip. As for overnight stops, NHI will pay all costs not exceeding FIM120 a day. Aggregate of benefits NHI is generally liable when a benefit in respect of incapacity for work is payable under both NHI and an occupational scheme. Where, on the other hand, such a benefit is payable under both NHI and employment accident insurance, or both NHI and third-party motor insurance, NHI is the subsidiary scheme. When a scheme member receives sick- or maternity-leave pay from his employer, that part of his sickness or parenthood allowance under NHI which does not exceed this employer contribution is paid to the employer. The employer is also entitled to compensation from NHI for any wage or salary paid while the employee was on parenthood allowance. When a scheme member receives earnings-related unemployment allowance during incapacity for work, that part of his sickness allowance under NHI which does not exceed this allowance is paid to his unemployment fund. Sickness allowance and refund of medical expenses are paid to the Patient Insurance Centre when the patient has received compensation from the association during the disability period or for the medical expenses in question. If a municipal social service board finances NHI-covered services, the refund under NHI is paid to the board and not the insured person. Payment of benefits Scheme members who belong to an employee sickness fund receive their NHI benefits through the f u n d s. The rest receive their benefits through the SIl s branches. A scheme member buying covered medicines and drugs need not make a claim for his NHI refund. Under an agreement concluded with the SII, the pharmacy will make the claim and charge him only the remaining costs. Also aimed at streamlining the claims process is an arrangement that enables patients to authorize a provider of health services to collect the SII refund to which they would be entitled. Under this arrangement, the patients need only pay the difference between the refund and the actual cost of the service. Statistical principles Sources. The data on National Health Insurance refunds are obtained from the central payment records for the individual benefits. The statistics on illness and occupation are based on a 6.6% sample of the insured population. Number of refunds. For medical services the number of deductible items is given. This means, for medicines, the number of visits to the pharmacist; for doctors and dentists services, the number of calls or prescription transactions outside the doctor s office; for examinations and treatments, the number of doctors or dentists orders; and for transportation services, the number of single journeys. Number of compensations. For sickness and parenthood allowances the number of spells begun, beneficiaries, instalments paid, and compensation days is given. Sickness allowance is not payable for the first nine days of illness, not including Sundays and the day on which incapacity for work began. NHI is generally liable when a benefit in respect of incapacity for work is payable under both NHI and an occupational scheme. Where, on the other hand, such a benefit is payable under both NHI and certain other schemes (eg employment accident insurance, third-party motor insurance), NHI is the subsidiary scheme. Because of this, only part of the sickness allowance days for which benefit was payable under more than one scheme are included. Expenditure on benefits. The SII statistics analyse both the amount of NHI refunds and the insured person s expenses before the NHI refund. 4.2 Occupational and student health services Employer-provided occupational health services. Employers are required by law to provide occupational health services to their employees with a view to preventing work-related health hazards. In addition to the statutory services, employers can opt to provide their workers with wider access to health services. Under the Health Insurance Act, employers are entitled to a reimbursement of the necessary and reasonable costs of arranging occupational health services. There is maximum per-employee limit for the

282 reimbursement, and up to 50% of the total costs approved by the SII are reimbursable. The reimbursements are paid once per accounting period based on a claim submitted by the employer. There are two reimbursement classes. The costs of statutory occupational health services belong to reimbursement class I, while optional general practitioner-level services are included in class II. The maximum per-employee reimbursements applicable in 1998 were as follows: Reimbursement Reimbursement class I class II Costs FIM640 FIM960 Reimbursement FIM320 FIM480 Higher reimbursements can be granted for special reasons (e.g. small number of covered workers). The occupational health services can be offered through the employer s own occupational health unit or one operated jointly by several employers. In addition, they can be purchased from another employer or the municipal health centre, an organization licensed to provide occupational health services, or some other health care professional. Occupational health services for entrepreneurs and the self-employed. Entrepreneurs and other self-employed persons are entitled to a reimbursement of the necessary and reasonable costs of any occupational health services they choose to purchase for themselves. The reimbursements cover services included within the definition of statutory occupational health services. Up to 50% of recognized costs are reimbursed. With the aim of intensifying the occupational health care of agricultural entrepreneurs, a national coordination centre was established in 1999. The SII pays part of its consultation, training and other expenses. Student health services. A certain part of the National Health Insurance funds go to the Finnish Student Health Service as reimbursement for the cost of health services it provides to university and college students. 5 SII-provided rehabilitation benefits The rehabilitation activities of the Social Insurance Institution are governed by three acts, pertaining respectively to the rehabilitation services which the SII is required and authorized to provide, the cooperation between rehabilitation organisations, and the rehabilitation allowances. Individual rehabilitation Rehabilitation provided and reimbursable by the SII can be awarded persons insured under the National Pensions Act and the Health Insurance Act. The SII is required by law to provide vocational rehabilitation for persons with impaired functional capacity and medical rehabilitation of persons with severe disabilities. The state budget includes a special allocation that the SII can use to arrange other vocational and medical rehabilitation. Vocational rehabilitation for persons with impaired functional capacity. If a person s capacity to work and financial self-sufficiency significantly decline due to an illness or injury, he or she must be given the chance to obtain essential vocational training in order to maintain or improve his or her capacity to work (eg rehabilitation examinations and work testing, training aimed at maintaining work capacity, and basic education, further education and retraining) assistance with running a business or self-employment basic training if it is a requirement for starting vocational training or for persons with severe disabilities, expensive and technically advanced aids necessary to help with work and study. Medical rehabilitation of persons with severe disabilities. A severely disabled person must be given the chance to obtain extensive or elaborate out- or inpatient services which go beyond curative treatment and which are necessary in order to maintain or improve the client s functional and work capacity. The client must be noninstitutionalised and in receipt of either the higher-rate or special-rate child disability allowance or disability allowance or, in connection with an disability pension, the higher-rate or specialrate pensioners care allowance. Other vocational and medical rehabilitation. The SII can also provide, at its own discretion, other vocational and medical rehabilitation services than those described above. Such services are eg early rehabilitation measures geared to the requirements of a particular occupation, institutional rehabilitation services, adaptation training and psychotherapy. An amount equalling at least four percent of the NHI contributions paid by the insured must each year be allocated for this type of rehabilitation services. Further resources for the purpose are allocated in the State budget. These funds can be used for, besides individual rehabilitation services, prevention, research in the field of rehabilitation and, when required, for

283 the activities of the rehabilitation institutions supported by the SII. Compensation of travel costs. Rehabilitation clients can get a refund for any necessary and reasonable expenses they incur while travelling to and from the rehabilitation site. All expenses exceeding a deductible of FIM45 per one-way trip (as of 2000) are covered. Rehabilitation allowance Persons who are permanently resident in Finland are eligible for the rehabilitation allowance. The allowance can, on certain conditions, also be paid during rehabilitation abroad. The rehabilitation allowance is paid in connection with rehabilitation services arranged by the Social Insurance Institution, or the primary health care, social services or occupational health care sector. The rehabilitation allowance is payable to rehabilitation clients aged between 16 and 64 for the duration of a rehabilitation programme which prevents them from working. It is only paid if the object of rehabilitation is the client s remaining in, or entry/re-entry into employment. In order to promote the success of vocational rehabilitation measures and to decrease the likelihood of disability pension, young persons aged 16 or 17 whose capacity for work is diminished are eligible for a rehabilitation allowance. For the duration of the recipient s participation in a rehabilitation programme, the rehabilitation allowance is paid for each workday. It is not paid during the waiting period. The length of the waiting period depends on the type and duration of the rehabilitation programme. In the majority of cases, the rate of the rehabilitation allowance is determined in the same way as the sickness allowance. The rehabilitation allowance for young people aged 16 and 17 is payable at a fixed rate of FIM85.56 per weekday (2000). The allowance is taxable income. The rate of the allowance is adjusted on a yearly basis. At the start of 2000, the allowance was raised by 1.9% (in line with the TEL employment pension index), and on 1 January 2001, by 4.1%. The rehabilitation allowances paid to pensioners are subject to different adjustment rules. Rehabilitation Services Unit The SII s Rehabilitation Services Unit, located in Turku, provides a variety of rehabilitation and work ability assessment services to clients both within and outside the SII. 6 SII s unemployment-related benefits 6.1 General benefits The main unemployment-related benefits are the unemployment allowance, the labour market subsidy, and the unemployment pension (discussed with other pensions). The unemployment allowance is payable as either a basic allowance, administered by the SII, or an earnings-related allowance. Job alternation compensations, whose purpose is to enable job-sharing arrangements, are paid both by the unemployment funds and the SII. Labour market subsidy can be paid directly to employers, either by itself or in combination with the subsidies granted by the employment authorities to create job opportunities for the long-term unemployed. The basic unemployment allowance is governed by the Unemployment Allowances Act, which grants basic unemployment protection to all residents of Finland (also EU/EEA citizens working in Finland). The EU regulations and various bilateral agreements on social security contain further provisions relating to unemployment protection. The labour market subsidy is governed by a separate Act of Parliament. It is payable to residents of Finland only. Various activation programmes have been implemented in recent years to improve the employment prospects of unemployed persons and to increase job search efficiency. Among them is a new programme aimed at promoting rehabilitative working activity, which became effective on 1 September 2001. Recipients of labour market subsidy will be entitled to an additional maintenance allowance for each day they participate in rehabilitative working activity. Another recent measure aimed at improving employability is a programme which provides travel grants to persons who accept work outside their area of residence. The grant is equal to a full labour market subsidy and is paid for up to two months. Basic unemployment allowance Eligibility. The basic unemployment allowance is payable to unemployed persons aged 17 64 who have registered with an employment office, are seeking full-time employment, and satisfy the so-called employment condition. Further, recipients must be fit for work and available for employment.

284 Table B: Entitlement to unemployment allowance and labour market subsidy at year-end 2000 1) Special conditions apply to persons aged between 17 and 24. The employment condition is considered to be satisfied if the applicant has been employed for at least 10 months in the previous 2 years. Self-employed persons are considered to satisfy the condition if, during the 4 years preceding unemployment, they have run their own business for at least 2 years on a more or less full-time basis. Periods of employment completed in other EU/EEA countries are also fully credited but usually not until the person concerned has worked in Finland for at least four weeks. The basic unemployment allowance is paid to unemployed persons who do not belong to a trade union unemployment fund for a maximum of 500 days of unemployment. The full 500-day entitlement is restored if the recipient again satisfies the employment condition (i.e. is employed for at least 10 months within a period of 2 years). Unemployed persons who are aged 57 or more upon exhausting their right to the allowance get an automatic extension to the age of 60. Payment of the basic unemployment allowance begins once the unemployed person has been registered with an employment office as seeking employment for seven days. Amount of the basic unemployment allowance. The full basic unemployment allowance was at yearend 2000 payable at a rate of FIM122 per day. It is increased for dependent children. At the end of 2000, the child increase was, for one child, FIM24, for two children, FIM35, and for three or more children, FIM46 per day. The allowance is payable for up to five days per week. Basic unemployment allowances are not meanstested. The allowance can only be reduced by the recipient s own earned income and certain social benefits paid to the recipient. The amount of the social benefits is deducted from the full allowance.