SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1006 1016 SISÄLLYS N:o Sivu 1006 Laki valtion eläkelain muuttamisesta... 4263 1007 Laki valtion perhe-eläkelain 9 :n muuttamisesta... 4267 1008 Laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta 4268 1009 Laki metsästyslain muuttamisesta... 4269 1010 Laki tieliikennelain 50 :n muuttamisesta... 4272 1011 Laki työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta... 4273 1012 Laki öljysuojarahastosta annetun lain 2 ja 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta... 4274 1013 Tasavallan presidentin asetus vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen IV liitteen muutosten voimaansaattamisesta... 4275 1014 Tasavallan presidentin asetus vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen sisältyvän elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta annetun asetuksen kumoamisesta... 4276 1015 Tasavallan presidentin asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) A ja B liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta 4277 1016 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta rehuvalmisteiden valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 4278 N:o 1006 Laki valtion eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä toukokuuta 1966 annetun valtion eläkelain (280/1966) 5 a :n 1 momentti, 9 c :n 1 momentti, 10 :n 5 ja 7 momentti, 14 :n 4 momentti ja 15 :n 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 a :n 1 momentti sekä 14 :n 4 momentti laissa 1671/1995, 9 c :n 1 momentti laissa 1229/1999, 10 :n 5 momentti laissa 103/1989 ja mainitussa laissa 1671/1995, 10 :n 7 momentti laissa 638/1994 ja mainitussa laissa 1671/1995, 15 :n 3 momentti mainitussa laissa 103/1989, sekä lisätään 9 :ään, sellaisena kuin se on laissa 851/1971 ja mainituissa laeissa 103/1989 ja 1671/1995, uusi 7 momentti, 9 a :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1229/1999, uusi 3 ja 4 momentti, 9 d :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 103/1989 sekä laeissa 1528/1993, 226/1998, 939/1999, 625/2000 ja 775/2001, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 6 momentti siirtyvät 3 7 momentiksi sekä 10 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 103/1989, 1528/1993, 638/1994 ja 1671/1995, uusi 5 momentti, jolloin muutettu 5 ja 7 momentti siirtyvät 6 ja 8 momentiksi sekä nykyinen 6, 8 ja 9 momentti siirtyvät 7, 9 ja 10 momentiksi, seuraavasti: HE 176/2002 StVM 27/2002 EV 145/2002 147 2002 420301
4264 N:o 1006 5a Jos työkyvyttömyys tai työttömyys on alkanut ennen kuin palveluksen päättymisestä on kulunut 360 päivää, luetaan tämän palveluksen perusteella myönnettävää työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi myös työkyvyttömyyden tai työttömyyden alkamisen ja eläkeiän tai tätä alemman eroamisiän välinen aika (tuleva aika). Edellytyksenä on kuitenkin, että edunsaaja on ollut työkyvyttömyyden tai työttömyyden alkamisvuoden ja sitä välittömästi edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana vähintään 12 kuukautta työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitettuun peruseläkkeeseen oikeuttavassa, Suomessa järjestetyn työeläketurvan piiriin kuuluvassa ansiotyössä. Edellä tarkoitettua 12 kuukauden aikaa laskettaessa katsotaan eläkkeeseen oikeuttavaksi sellainen kalenterikuukausi, jolta edunsaaja on saanut lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitettuja ansioita edellyttäen kuitenkin, että ansiot koko kalenterivuodelta ovat vähintään yhtä suuret kuin lain 5 :n 2 momentissa tarkoitettu rahamäärä. Kalenterikuukausi, jolta työntekijä on saanut taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa (662/1985) tarkoitettuja ansioita, otetaan vastaavasti huomioon, jos ansiot koko kalenterivuodelta ovat vähintään sanotun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun rahamäärän suuruiset. 9 Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään työkyvyn alenemisen arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä, 60 vuotta täyttäneen edunsaajan, jonka työura on pitkä, työkyvyttömyyseläkeoikeutta arvioitaessa otetaan huomioon myös työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työn vaativuus ja vastuullisuus, jos nämä seikat yhdistyneenä sairauteen, vikaan tai vammaan tekevät työnteon jatkamisen kohtuuttomaksi. 9a Ennen vuotta 1945 syntyneeseen edunsaajaan, joka ei täytä 1 momentin 1 kohdassa säädettyä edellytystä peruseläkkeen tai muun siihen verrattavan eläkkeen ansaitsemisesta 15 kalenterivuoden aikana, sovelletaan mainitun 15 kalenterivuoden ajan sijasta 20 kalenterivuoden aikaa, jos: 1) edunsaajaan valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (1229/1999) voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaan sovelletaan 9 a :n 2 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa sanotun lain voimaan tullessa, tai 2) edunsaaja 1 päivänä tammikuuta 2000 sai työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) mukaista työmarkkinatukea työttömyyspäivärahan enimmäismäärän täyttymisen vuoksi. Mitä edellä 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske edunsaajaa, joka ei ole ansainnut työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä yhteensä vähintään 15 vuotta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetuissa työsuhteissa saatujen ansioiden perusteella ansaintaaika otetaan huomioon niin kuin mainitun lain 4 :n 6 momentissa säädetään. 9c Sen estämättä, mitä 9 :n 1 momentissa säädetään työkyvyttömyyseläkkeen saamisesta, ennen vuotta 1944 syntyneellä edunsaajalla on 58 vuotta täytettyään oikeus saada työkyvyttömyyseläke yksilöllisenä varhaiseläkkeenä, jos hänen työkykynsä, ottaen huomioon sairaus, vika tai vamma, ikääntymiseen liittyvät tekijät, palveluksessa olon pitkäaikaisuus, hänelle työstä aiheutunut rasittuneisuus ja kuluneisuus sekä työolosuhteet, on pysyvästi siinä määrin alentunut, ettei hänen kohtuudella voida edellyttää enää jatkavan palvelustaan. Edellytyksenä on kuitenkin, että edunsaaja on lopettanut työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainituissa laeissa, eläkeohjesäännössä tai eläkesäännöissä tarkoitetun ansiotyön tai että hänen ansiotulonsa näistä töistä voidaan arvioida kuukaudessa pienemmäksi kuin tämän lain 2 :n 1 momentissa tarkoitettu rahamäärä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että yksilöllistä varhaiseläkettä määrättäessä voidaan
N:o 1006 4265 lukea eläkeajaksi myös eläkeiän tai tätä alemman eroamisiän saavuttamiseen jäljellä oleva aika, lukuun ottamatta kuitenkaan 9 :n 1 momentin d kohdassa tarkoitettua tilannetta ja tilannetta, jossa edunsaajalla on oikeus vanhuuseläkkeeseen 65 vuotta alemmassa eläkeiässä työntekijäin eläkelain 8 :n 4 momentissa mainitun muun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaan. 9d Sen estämättä, mitä 1 momentin johdantokappaleessa säädetään, ennen vuotta 1947 syntyneellä osa-aikatyöhön siirtyneellä edunsaajalla on oikeus saada osa-aikaeläkettä 56 vuoden iän täytettyään, mutta ei vanhuuseläkeiän tai tätä alemman eroamisiän täyttämisen jälkeen. 10 Osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osaaikatyöstä eläke lasketaan siten kuin edellä tässä pykälässä säädetään. Osa-aikaeläkettä saaneen edunsaajan vanhuuseläkkeeseen lisätään osa-aikaeläkkeellä olon ajalta 1/16 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeeseen 1 momentin kolmannen ja viidennen virkkeen mukainen määrä eläkkeen perusteena olevasta palkasta jokaiselta kuukaudelta, jolta edunsaaja on saanut osaaikaeläkettä. Tällöin eläkkeen perusteena olevana palkkana pidetään sitä 10 b :n 2 ja 3 momentin mukaista ansiotulojen erotusta, jonka perusteella hänen osa-aikaeläkkeensä on määrätty. Jos osa-aikaeläkkeen rinnalla tehdystä osa-aikatyöstä tulevaan eläkkeeseen luetaan mukaan 5 a :ssä tarkoitetulta tulevalta ajalta karttuva eläke, tältä ajalta karttuu eläkettä 4 momentin mukaisesti myös edellä tarkoitetusta ansiotulojen erotuksesta. Laskettaessa 7 momentin mukaisesti eläkkeiden enimmäismäärää 8 :n 4 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle edunsaajalle sekä sellaiselle puolustusvoimien sotilasammattihenkilön tai värvätyn taikka rajavartiolaitoksen erikoisupseerin, rajavartijan tai merivartijan viran haltijalle, joka on 1 :n 3 momentissa tarkoitettu vanha edunsaaja, sovelletaan kuitenkin 7 momentin lopussa olevan taulukon asemesta seuraavaa taulukkoa: Eläkeaikaa Prosenttia vähintään 16 vuotta 66 prosenttia vähintään 13 vuotta 65 prosenttia vähintään 10 vuotta 64 prosenttia vähintään 7 vuotta 63 prosenttia vähintään 3 vuotta 62 prosenttia alle 3 vuotta 61 prosenttia 14 Eläkkeen korotusta, jonka määrä on pienempi kuin 2,52 euroa, ei ole maksettava. Edellä sanottua rahamäärää tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain 9 :n 2 momentin 1 virkkeessä säädetyn palkkaindeksiluvun mukaan. 15 Osa-aikaeläke myönnetään aikaisintaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona edunsaaja on täyttänyt 58 vuotta. Ennen vuotta 1947 syntyneelle edunsaajalle osaaikaeläke myönnetään kuitenkin aikaisintaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona hän on täyttänyt 56 vuotta. Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 2002. Tämän lain 9 :n 7 momenttia ja 9 c :n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004. Tämän lain 9 :n 7 momenttia ei sovelleta valtion eläkelain 8 :n 4 momentin 1 3 kohdassa mainittuun edunsaajaan. Sen estämättä, mitä 9 :n 7 momentissa ja 9 c :n 1 momentissa säädetään, sellainen vuosina 1944 1946 syntynyt edunsaaja, jolla on ollut valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (103/1989) voimaantulosäännöksessä tarkoitettu oikeus eläkeiän valintaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 ennen 1 päivää heinäkuuta 1989 voimassa olleiden säännösten mukaan, mutta joka ei viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1999 joko eläkettä
4266 N:o 1006 hakiessaan tai muutoin kirjallisesti ilmoittanut valtiokonttorille niin haluavansa, säilyttää oikeuden saada yksilöllistä varhaiseläkettä 58 vuotta täytettyään, mikäli hänen palvelussuhteensa jatkuu valtion eläkelain 1 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Tämän lisäksi sellainen vuonna 1947 syntynyt edunsaaja, jolla on ollut vastaava oikeus eläkeiän valintaan, mutta joka ei ollut tätä oikeuttaan käyttänyt viimeistään 30 päivään kesäkuuta 1999 mennessä, säilyttää oikeuden saada yksilöllistä varhaiseläkettä 59 vuotta täytettyään, mikäli hänen palvelussuhteensa jatkuu valtion eläkelain 1 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka. Tämän lain 9 a :n 3 ja 4 momenttia sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2002. Lain 9 a :n 3 ja 4 momenttia sovelletaan myös sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen muutoksen soveltamisen voimaantuloa. Jos edunsaajalla ei ole ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt 9a :n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä sellaisena kuin se on tämän muutoksen voimaan tullessa, työttömyyseläke myönnetään hakemuksesta tämän lain sekä muilta osin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden valtion eläkelain säännösten mukaisesti hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan 1 päivästä elokuuta 2002 alkaen. Jos mainittu hakemus tehdään kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään 1 päivästä elokuuta 2002 alkaen. Tämän lain 9 d :n 2 momenttia, 10 :n 5 ja 6 momenttia sekä 15 :n 3 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen osa-aikaeläkkeeseen, jonka eläketapahtuma sattuu mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneisiin edunsaajiin sovelletaan kuitenkin 10 :n 6 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa 10 :n 5 momenttina. Vuosina 1947 1951 syntyneen edunsaajan, joka on saanut osa-aikaeläkettä ensimmäisen kerran täytettyään 60 vuotta, vanhuuseläkkeeseen lisätään 10 :n 6 momentista poiketen 1/12 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta jokaiselta kuukaudelta, jolta edunsaaja on saanut osaaikaeläkettä. Tämän lain 14 :n 4 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002. Tämän lain 14 :n 4 momentissa säädetty euromäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ministeri Suvi-Anne Siimes
4267 N:o 1007 Laki valtion perhe-eläkelain 9 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä joulukuuta 1968 annetun valtion perhe-eläkelain (774/1968) 9 :n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 697/1985, seuraavasti: 9 Perhe-eläkkeen korotusta, jonka määrä on pienempi kuin 2,52 euroa, ei ole maksettava. Edellä sanottua rahamäärää tarkistetaan vuosittain työntekijäin eläkelain 9 :ssä säädetyn palkkaindeksiluvun mukaan. Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 2002. Lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002. Tämän lain 9 :n 4 momentissa säädetty euromäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua. Ministeri Suvi-Anne Siimes HE 176/2002 StVM 27/2002 EV 145/2002
4268 N:o 1008 Laki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annettuun lakiin (1139/1994) uusi 4 a seuraavasti: 4a Kalastusalusrekisteri Kalastusalusrekisteriin voidaan merkitä ainoastaan sellainen Euroopan yhteisön kiintiöityjä kalalajeja kalastava alus, jonka kalastuksella on riittävä taloudellinen yhteys suomalaiseen kalastuselinkeinoon. Aluksen harjoittamalla kalastuksella on riittävä taloudellinen yhteys suomalaiseen kalastuselinkeinoon, jos: 1) vähintään puolet aluksen vuosittaisesta kokonaissaaliista laskettuna saaliin kokonaisarvosta puretaan suomalaiseen satamaan; 2) vähintään puolet aluksen vuosittaisista kalastusmatkoista aloitetaan suomalaisesta satamasta; tai 3) vähintään puolet aluksen miehistöstä on Suomen kansalaisia tai muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisia, joiden vakinainen asuinpaikka on Suomessa. Rekisteriviranomainen voi ottaa huomioon muitakin rekisteröitävän tai rekisterissä olevan aluksen omistajan esittämiä seikkoja, jotka osoittavat, että aluksen harjoittamalla kalastuksella on riittävä taloudellinen yhteys suomalaiseen kalastuselinkeinoon. Kalastusalusrekisteristä voidaan poistaa alus, joka ei täytä 1 momentissa mainittuja ehtoja tai jonka kalastuksella ei muuten voida osoittaa olevan riittävää taloudellista yhteyttä suomalaiseen kalastuselinkeinoon. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen HE 156/2002 MmVM 10/2002 EV 157/2002
4269 N:o 1009 Laki metsästyslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/1993) 59 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1268/1993, muutetaan 26, 59 :n 4 momentti, 62 :n 2 ja 4 momentti, 65 :n 2 momentti, 66, 70 :n 2 momentti ja 70 :n 4 momentin suomenkielinen sanamuoto, sellaisena kuin niistä on 70 :n 4 momentti laissa 608/2002, sekä lisätään lakiin uusi 59 a seuraavasti: 26 Hirvieläinten pyyntiluvan myöntäminen Edellä 10 :ssä tarkoitetun hirvieläinten pyyntiluvan myöntää riistanhoitopiiri. Myönnettäessä pyyntilupia on huolehdittava siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Liikenneturvallisuusnäkökohtien huomioon ottamiseksi riistanhoitopiirin tulee vuosittain kuulla alueellisia liikenneturvallisuudesta vastaavia viranomaisia. Edellä 8 :ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen. 59 Keskusjärjestön hallitus ja toiminnanjohtaja Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta hallituksen jäsentä on kokouksessa läsnä. 59a Keskusjärjestön hallituksen jäsenten valinta Keskusjärjestön hallituksen jäsenten valintaa varten maa jaetaan kolmeen valintaalueeseen seuraavasti: 1) Pohjois-Suomen valinta-alue käsittää Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien toimialueet; 2) Itä-Suomen valinta-alue käsittää Etelä- Savon, Keski-Suomen, Kymen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueet; sekä 3) Länsi-Suomen valinta-alue käsittää Etelä-Hämeen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien toimialueet. HE 68/2002 MmVM 11/2002 EV 159/2002
4270 N:o 1009 Keskusjärjestön edustajakokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä sen jälkeen kuusi muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. Valinta on suoritettava siten, että Pohjois-Suomen ja Itä- Suomen valinta-alueilta valitaan kummastakin kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä Länsi-Suomen valintaalueelta kolme henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajakokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. Hallitukseen kuuluu lisäksi yksi maa- ja metsätalousministeriön määräämä jäsen, jolla on maa- ja metsätalousministeriön määräämä henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. 62 Riistanhoitopiirin hallitus ja riistapäällikkö Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Riistanhoitopiirin kokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa maanomistajia. Riistanhoitopiirin kokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Sen jälkeen valitaan muut hallituksen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitoyhdistysten asettamista ehdokkaista. Riistanhoitopiirin hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. 65 Riistanhoitoyhdistyksen kokous Riistanhoitoyhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään yksi kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta sitä kirjallisesti pyytää. 66 Riistanhoitoyhdistyksen hallitus ja toiminnanohjaaja Riistanhoitoyhdistyksen hallituksen tehtävänä on yhdistyksen kokouksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano sekä yhdistyksen käytännön asioiden hoitaminen. Hallitus käyttää yhdistyksen puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa sekä edustaa muutoinkin yhdistystä. Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Riistanhoitoyhdistyksen kokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä ja sitten muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Edellä 8 :ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen, jolla on Metsähallituksen määräämä henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan niiden hallituksen jäsenten keskuudesta, jotka on valittu riistanhoitoyhdistyksen jäsenten asettamista ehdokkaista. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsen tai jäsenen henkilökohtainen varajäsen eroaa tai pysyvästi estyy tehtäväänsä hoitamasta, hänen tilalleen valitaan uusi jäsen tai henkilökohtainen varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksessa on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä vähintään puolet muista hallituksen jäsenistä. Riistanhoitoyhdistyksellä on toiminnanohjaaja, jonka ottaa ja erottaa riistanhoitoyhdistyksen hallitus.
N:o 1009 4271 70 Oikeustoimikelpoisuus, nimenkirjoittajat, tiedoksiantaminen yhteisölle ja virkavastuu Keskusjärjestön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai toiminnanjohtajan kanssa. Riistanhoitopiirin nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai riistapäällikön kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi heistä hallituksen jäsenen tai toiminnanohjaajan kanssa. Ohjesäännössä voidaan määrätä, että oikeus nimen kirjoittamiseen on siinä mainituissa asioissa lisäksi toiminnanjohtajalla, riistapäälliköllä tai toiminnanohjaajalla. Keskusjärjestön, riistanhoitopiirin ja riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseniin sekä niiden toimihenkilöihin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän suorittaessaan tämän lain mukaisia tehtäviä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Jos Metsästäjäin keskusjärjestölle, riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille ei ennen tämän lain voimaantuloa ole valittu tämän lain mukaista uutta hallitusta, Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien nykyisten hallitusten ja riistanhoitoyhdistysten nykyisten johtokuntien toimikaudet jatkuvat sen kuukauden loppuun, jolloin niille on valittu tämän lain mukaiset uudet hallitukset. Nykyisten hallitusten ja johtokuntien toimikaudet päättyvät kuitenkin viimeistään vuoden 2003 lopussa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 2 420301/147
4272 N:o 1010 Laki tieliikennelain 50 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 50, sellaisena kuin se on osaksi laissa 435/1991, seuraavasti: 50 Liikenteen ohjauslaitteet Liikennemerkeillä, liikennevaloilla ja muilla liikenteen ohjauslaitteilla osoitettavista käskyistä ja kielloista ja niiden muusta merkityksestä sekä eri kielten käyttämisestä liikennemerkeissä ja muissa liikenteen ohjauslaitteissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella annetaan tarpeelliset säännökset liikennemerkeistä ja muista liikenteen ohjauslaitteista sekä niiden käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Tiehallinto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi HE 212/2002 LiVM 13/2002 EV 163/2002
4273 N:o 1011 Laki työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 9a,sellaisena kuin se on laissa 257/1981. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Työntekijälle tai hänen edunsaajalleen, jonka hakemus eläkkeen maksamisesta ulkomaille on hylätty tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen työntekijäin eläkelain 9 a :n nojalla, eläkkeestä maksetaan ulkomaille eläkkeen maksamista koskevan uuden hakemuksen perusteella tämän lain voimaantulopäivästä alkaen erääntyvät eläke-erät, jos uusi hakemus saapuu eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Jos uusi hakemus saapuu eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle edellä mainitun kahden vuoden määräajan jälkeen, eläkkeestä maksetaan ulkomaille hakemuksen saapumisen jälkeen erääntyvät eläke-erät. Peruspalveluministeri Eva Biaudet HE 180/2002 StVM 33/2002 EV 165/2002
4274 N:o 1012 Laki öljysuojarahastosta annetun lain 2 ja 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan väliaikaisesti öljysuojarahastosta 24 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (379/1974) 2 :n 1 momentti ja 3, sellaisena kuin ne ovat laissa 934/2001, seuraavasti: 2 Öljysuojarahastoon peritään maahantuodusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä öljysuojamaksua 0,60 euroa jokaiselta täydeltä tonnilta. Öljysuojamaksu peritään kaksinkertaisena, jos öljy kuljetetaan säiliöaluksella, jota ei ole varustettu koko lastisäiliöosan alueelta kaksoispohjalla. 3 Öljysuojamaksun periminen lopetetaan sitä seuraavan kalenterikuukauden lopussa, jona öljysuojarahaston pääoma on noussut 11 miljoonaan euroon. Periminen aloitetaan uudelleen sitä seuraavan kalenterikuukauden päätyttyä, jona rahaston pääoma on pienentynyt alle 5,5 miljoonan euron. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Lain 2 :n 1 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2004 ja 3 31 päivään joulukuuta 2005. Ympäristöministeri Jouni Backman HE 118/2002 PeVL 34/2002 YmVM 9/2002 EV 131/2002
4275 N:o 1013 Tasavallan presidentin asetus vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen IV liitteen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään: 1 Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 2001 tehdyt vuoden 1992 Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen IV liitteen muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 16 päivänä elokuuta 2002, ovat voimassa 1 päivästä joulukuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu. 2 Yleissopimuksen liitteiden muutokset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä joulukuuta 2002. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 104/2002)
4276 N:o 1014 Tasavallan presidentin asetus vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen sisältyvän elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta annetun asetuksen kumoamisesta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä, säädetään: 1 Lontoossa 13 päivänä huhtikuuta 1999 tehty, tasavallan presidentin 18 päivänä kesäkuuta 1999 hyväksymä vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen sisältyvä elintarvikeapua koskeva vuoden 1999 yleissopimus, jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 19 päivänä heinäkuuta 1999, on voimassa 19 päivästä heinäkuuta 1999 niin kuin siitä on sovittu. 2 Tällä asetuksella kumotaan vuoden 1995 kansainväliseen viljasopimukseen sisältyvän elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta 17 päivänä syyskuuta 1999 annettu asetus (903/1999). 3 Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. 4 Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä joulukuuta 2002. Ministeri Suvi-Anne Siimes (Sopimus on nähtävänä ja saatavissa ulkoasiainministeriössä, joka myös antaa siitä tietoja suomeksi ja ruotsiksi)
4277 N:o 1015 Tasavallan presidentin asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) A ja B liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) (SopS 23/1979) A ja B liitteeseen 1 päivänä lokakuuta 2002 tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 13 päivänä syyskuuta 2002, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa liikenne- ja viestintäministeriössä, joka myös antaa näistä muutoksista tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)
4278 N:o 1016 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta rehuvalmisteiden valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoittaa Suomen säädöskokoelmasta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (188/2000) 4 :n nojalla: Maa- ja metsätalousministeriö on antanut seuraavan asetuksen: MMM:n määräyskokoelman n:o voimaantulopäivä Asetuksen nimike antopäivä MMMa rehuvalmisteiden valvonnan järjestämisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttamisesta... 63/02 29.11.2002 5.12.2002 Edellä mainittu asetus on julkaistu maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmassa. Asetus on saatavissa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta, osoite (Mariankatu 23, Helsinki), PL 310, 00023 Valtioneuvosto, puhelin (09) 5765 111. Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen Ylitarkastaja Kirsti Huovinen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/46/EY (32002L0046); EYVL N:o L 234, 1.9.2001, s. 55-59 N:o 1006 1016, 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2002 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904