Perehdytyspäivä 2014 Järjestöpalvelut
Perehdytyspäivän tavoitteet tutustua Allergia- ja Astmaliiton sekä allergia- ja astmayhdistysten toimintaan perehtyä yhdistystoimintaa sääteleviin lakeihin, hallintoon ja toimijoiden eri rooleihin antaa osallistujille valmiudet toteuttaa jäsenlähtöistä yhdistystoimintaa ja vapaaehtoistoimintaa alueellisesti
Allergia- ja Astmaliitto ry Allergia- ja Astmaliitto on kansanterveysjärjestö, joka on perustettu 1969. Konserniin kuuluu Suomen Allergiaterveys Oy Kiinteistö Oy Paciuksenkatu 19 Allergiasäätiö Allergiatalo, liiton toimitalo, on valmistunut 1998.
Allergia- ja Astmaliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry: Allergiatalo, Helsinki Neljä aluetoimistoa Leirikeskus Pääskylä, Pernaja Jeris -mökki, Muonio Järjestö = yhdistykset + liitto 34 paikallisyhdistystä 1 paikallisosastoa (Pieksämäki) noin 20 000 jäsenperhettä noin 60 vertaisryhmää noin 200 vertaistoimijaa
Organisaatiokaavio ALLERGIA- JA ASTMALIITTO RY Liittovaltuusto Puheenjohtaja Erkki Vartiainen Toimitusjohtajan sihteeri Katariina Arokanto Liittohallitus Puheenjohtaja Ahti Karttunen Toimitusjohtaja Ilkka Repo Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Johtokunta Puheenjohtaja Ilpo Hakula ALLERGIASÄÄTIÖ Asiamies Ilkka Repo Allergiakilta Aluepalvelut Järjestöpäällikkö Paula Hellemaa Viestintäpalvelut Viestintäpalvelujen johtaja Niki Alanko Hallintopalvelut Talouspäällikkö Kaisu Eklöf Asiantuntijapalvelut Paula Hellemaa Tieto- ja tutkimuspalvelut Aluepäälliköt Sanna Airaksinen (Etelä-Suomi) Hannele Kiviranta (Länsi-Suomi) Erja Kinnunen (Itä-Suomi) Jenni Parkkonen (Pohjois-Suomi) Toimitussihteeri Taina Hyvärinen Tiedottaja Elina Demir Päiväkoti Histamiini Johtaja Marjo Heinonen Lastentarhanopettajat Pia Sundberg Mari Eerola M-L Heikkinen Lastenhoitajat Johanna Siivonen Minna Skippari Minna Kopra Päivi Levänen Anu Lindroos Päiväkotiapulainen Tiina Olkkonen Järjestösihteeri Seija Pohjalainen Assistentti Eero Ruhala Sisäilmapalvelut yhteistyössä Hengitysliiton kanssa Tuula Syrjänen Kiinteistönhoitaja Jussi Viinikainen Allergianeuvoja Johanna Värmälä Koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa (myös allergianeuvonta) Kuntoutuspäällikkö Hanna Pellikka Allergia- ja Ympäristö- Instituutti Johtaja Kimmo Saarinen Sihteeri Seija Pohjalainen Tutkija Juha Jantunen Allergiatietokeskus Johtaja Timo Vanto 28.8.2013
Kiinteistö Oy Paciuksenkatu 19 Yhtiökokous AALiitto, Säätiö, Silmäoptikot omistajina Suomen Allergiaterveys Oy Yhtiökokous AALiitto omistajana Valtuusto 34 yhdistyksen, 10 asiantuntijaedustajaa pj. Pekka Vartiainen ALLERGIASÄÄTIÖ Kevät- ja syyskokous Hallitus 5 jäsentä pj. Ahti Karttunen Hallitus 5 jäsentä pj. Ahti Karttunen Hallitus 9 jäsentä pj. Ahti Karttunen HALLITUS 5 jäsentä Toimitusjohtaja Ilkka Repo Toimitusjohtaja Ilkka Repo Toimitusjohtaja Ilkka Repo Instituutin johtokunta pj. Ilpo Hakula Asiamies Ilkka Repo ALLERGIAKILTA HENKILÖSTÖ 28.8.2013
Järjestön perustehtävä Allergia- ja Astmaliitto jäsenyhdistyksineen on terveysjärjestö, jonka perustehtävänä on allergiaa ja astmaa sairastavien terveyden edistäminen parantamalla allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatua toimimalla asiantuntevana allergia- ja astmatietouden jakajana toimimalla aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kantaaottavana edunvalvojana kannustamalla allergiaa ja astmaa sairastavia ja heidän läheisiään järjestäytymään
Allergia- ja Astmaliitto on yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa allergiaa ja astmaa sairastavien ja heidän läheistensä eduksi toimiva vahva, näkyvä ja arvostettu yhteiskunnallinen vaikuttaja ja asiantuntija Järjestön päämäärä
Järjestön arvot JÄRJESTÖLÄHTÖINEN AUTTAMISTYÖ Toimintamme perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen jäsenistön, yhdistysten ja liiton välillä. Toimimme lähellä allergiaa ja astmaa sairastavia ja heidän läheisiään niin, että tiedämme heidän odotuksensa ja tarpeensa ja osaamme vastata niihin kuhunkin tilanteeseen parhaiten soveltuvin järjestölähtöisen työn keinoin. ASIANTUNTIJUUS Tietomme ja taitomme ovat ajan tasalla ja ammattitaitomme näkyy kaikessa toiminnassamme. Perustehtävään sitoutuminen näkyy tavoitteellisuutena ja järjestön jatkuvana kehittymisenä. Olemme tietoisia ajankohtaisista ilmiöistä, jotka vaikuttavat allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaatuun. Reagoimme muutoksiin ja saatuun palautteeseen ripeästi ja harkitusti. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Vaikutamme alan asiantuntijana, edunvalvojana, allergia ja astma näkökulman edistäjänä yhteistyössä yhteiskunnan eri tahojen, toimijoiden ja väestön kanssa. Toiminta on tavoitteellista, laadukasta ja resursseihin nähden oikein kohdennettua.
Toiminnan periaatteet Järjestön toiminnan pääperiaatteina on soveltaa ja jakaa allergiaan ja astmaan liittyvää ajankohtaista asiantuntija- ja arkitietoa Kansallisen allergiaohjelman periaatteita noudattaen tarjota allergiaan ja astmaan liittyvää tiedotusta, neuvontaa, koulutusta, liikuntaa ja muita palveluja sekä vertaistukea ja virkistystä jäsenille verkostoitua laajasti terveydenhuollon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä vahvistaa järjestön toimintaa yhteistyössä kumppanijärjestöjen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti toiminnan valtakunnallinen kattavuus tarjota nykyaikaisia toimintamalleja jäsenille ja väestölle
Kriittiset menestystekijät yhtenäinen vahva järjestö asiantuntijuus aktiivinen ja osaava järjestötyö merkittävä järjestön jäsenmäärä vakaa talous
Toiminnot eli palvelut Allergia- ja Astmaliiton yleisstrategia toteutetaan käytännössä peruspalveluissa, joita ovat: Aluepalvelut Asiantuntijapalvelut Hallintopalvelut Tutkimus- ja tietopalvelut Viestintäpalvelut
Aluepalvelut toimivat Allergia- ja Astmaliiton aluetoimistot: Pohjois-Suomi, Oulu Länsi-Suomi, Seinäjoki Itä-Suomi, Mikkeli Etelä-Suomi, Helsinki (Allergiatalo) Järjestöpäällikkö, Helsinki (Allergiatalo)
Aluepalveluiden perustehtävänä Jäsenyhdistysten ohjaus, tuki, kehittäminen ja vaikuttamistyö paikallisesti Alueellinen vaikuttamistyö Tapahtumat ja jalkautumiset Sidosryhmätyöskentely Tiedon jakaminen Nykyinen yhdistysverkosto Yhdistystoiminnan tukeminen ja ohjaaminen Yhdistystoiminnan kehittäminen (palvelukokonaisuuden laatujärjestelmä, YKE) Liiton ja yhdistysten yhteistyöpäivät Alueelliset perehdytyspäivät tammi-helmikuussa Suunnittelupäivät alueellisesti huhtikuussa Järjestöpäivät, Helsinki 5.-6.9. Vertaistoiminnan peruskoulutukset alueellisesti Valtakunnallinen vertaistoimijoiden koulutus 7.-8.11. Sähköisen viestinnän koulutuksia alueellisesti Liikuntavastaavien koulutus, jos CL-hanke jatkuu Kasvava yhdistysverkosto turvataan valtakunnallinen toiminta Painotetaan vertaisryhmien tukemista
Aluepalveluiden erityisvastuualueet 2014 Tavoitteena on kerätä tietoa, taitoa ja malleja ja jalostaa näitä valtakunnallisesti kaikkien hyödynnettäväksi. Vapaaehtoistoiminta (Sanna Airaksinen, etelasuomi@allergia.fi) Vertaistoiminta (Jenni Parkkonen, pohjoissuomi@allergia.fi) Yhteistyön kehittäminen terveydenhuollon kanssa (Erja Kinnunen, itasuomi@allergia.fi) Liikunta (Hannele Kiviranta, lansisuomi@allergia.fi)
Allergiaviikko 2014 O Ajankohta: viikko 15 (7.-13.4.2014) O Ihopäivä O Slogan: OLEMME HERKKÄ KANSA O Teemana: Itsestä saa välittää, muista pitää huolehtia O Aktivointia liittyä jäseneksi O Kumppanina LV-tuotesarja O Ulkojulistemainoskampanja
Pieni ele Pieni ele (ent. Vaalikeräys) on keräys kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi. Se järjestetään äänestyspaikoilla lipaskeräyksenä. Lahjoittaa voi myös tekstiviestitse tai verkkolahjoituksena. Keräys sai alkunsa jo vuonna 1907, jolloin ensimmäisten eduskuntavaalien yhteydessä kerättiin varoja tuberkuloosin vastustamiseen. Lue lisää Pienen eleen historiasta www.pieni-ele.fi. Kuka järjestää keräyksen? 18 vammais- ja terveysjärjestöä paikallisyhdistyksineen ovat mukana keräyksessä: Allergia- ja Astmaliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Näkövammaisten Keskusliitto, Psoriasisliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Diabetesliitto, MS-liitto, Reumaliitto ja Sydänliitto.
Vertaistuki perustuu samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien ihmisten haluun jakaa kokemuksia ja tietoa toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Mitä vertaistuki on?
Allergia- ja astmayhdistys ja vertaistoiminta Allergia- ja Astmayhdistys mahdollistaa mahdollistaa ryhmien syntymisen rekrytoi toimijoita yhdessä liiton kanssa tiedottaa toiminnasta potentiaalisille ja olemassa oleville jäsenille sekä ammattilaisille antaa taloudellista tukea resurssien mukaan: kokoontumistilat, toimistopalvelut, kahvit ja tarjoilut, asiantuntijavierailut, lastenvahdit, osallistuminen liiton koulutuksiin, OK:n vertaisopintoryhmät antaa henkistä tukea: kiinnostus, työnohjaus, kiittäminen, yhteistyö hallituksen kanssa
Allergia- ja Astmaliitto ja vertaistoiminta Allergia- ja Astmaliitto organisoi vertaistoimintaa valtakunnallisesti ja paikallisesti yhdistysten kanssa, esimerkiksi seuraavasti: koulutus: peruskoulutukset ryhmäläisille tiedotus: lehti, Internet-sivut tuki: valtakunnallinen tapaaminen vuosittain intra liiton aluepäälliköiden tuki materiaalit: koulutusmateriaalit, ilmoituspohja Opintotoiminnan Keskusliiton jäsenyys mahdollistaa taloudellisen tuen ryhmille
Vertaisrekisteri jokainen peruskurssin käynyt järjestömme vertaistoimija voi liittyä vertaistoimijarekisteriin rekisterissä olijat saavat kutsut koulutuksiin ja tapaamisiin rekisteritiedot voi tarkistaa ja niitä voi muuttaa rekisteriin liitytään täyttämällä ja allekirjoittamalla kaksisivuinen lomake, jossa määritellään oma osallistumistapa rekisteröityneet vertaistoimijat saavat intra-tunnukset
Asiantuntijat neuvovat Allergianeuvonta Soita ja kysy apua neuvontanumeroistamme. Numeroihin vastaavat allergia-alan asiantuntijat. P. 0600 144 19 Ma, ti ja ke klo 9-13, to klo 13-17. 0,87 e/min + pvm. Allergia- ja astmayhdistysten jäsenet saavat myös maksutonta allergianeuvontaa paikallisyhdistyksistä. Katso oma paikallisyhdistyksesi www.allergia.fi/yhdistykset. Sisäilma- ja korjausneuvonta Soittajia palvellaan ma - to klo 9-15. P. 020 757 5181 Palvelu on maksutonta. Soittaminen maksaa normaalin puhelinmaksun verran. Ehkäise homeongelmat huolla taloasi!. Luentomahdollisuus. Sisäilma- ja korjausneuvontarakentaminen. Yhteistyössä Hengitysliiton kanssa. Lisätietoja korjausneuvojapäällikkö Tuula Syrjänen tai oman alueesi korjausneuvoja.
Koulutus 2014 Täydennyskoulutukset terveydenhuollon henkilöstölle ympäri Suomea. Lisäksi kohdennettuja koulutuksia. Kevät Sisäilmasta selvyyttä, HELSINKI 4.2. Allergiat arkipäivässä, PORI 12.2. Astmahoitajan työkalut - taidollinen (½ päiväinen), HELSINKI 27.2. Allergiat arkipäivässä, HELSINKI 13.3. Atoopikon iho-ongelmat taidollinen koulutus, OULU 19.3. Lasten allergioiden ABC, HELSINKI 2.4. Syksy Taidolla siedättäminen taidollinen koulutus, HELSINKI 27.8. Allergiat arkipäivässä, KOKKOLA 2.10. Allergiat arkipäivässä, TAMPERE 21.10. Kun iho on epäkunnossa, HELSINKI 4.11. Atoopikon iho-ongelmat taidollinen koulutus, TURKU 18.11. Lisätietoja koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa, p. 040 558 3714 Internetistä www.allergia.fi Sähköpostilla koulutus@allergia.fi
Kuntoutustoiminta Allergia- ja astmaliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja allergiaa, astmaa ja atooppista ihottumaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Valtakunnalliset kurssit on tarkoitettu kaikille Suomessa vakituisesti asuville. Kurssit järjestetään Kelan, Raha-automaattiyhdistyksen ja OK-Opintokeskuksen tuella. Alueellisia ensitietopäiviä astmaan tai allergiaan voi tiedustella paikallisesta Allergia- ja astmayhdistyksestä tai hoitavasta sairaalasta. Allergia ja astmaliiton kurssit ja viikonlopputapaamiset 2014 esite löytyy http://www.allergia.fi Lisätietoja: Kuntoutuspäällikkö Hanna Pellikka, hanna.pellikka@allergia.fi Allergia & Astma -lehti www.allergia.fi
Hallintopalvelut Jäsenrekisteri Uudet jäsenet, eronneet, osoitteenmuutokset, e-osoitelistat, yhdistysten jäsenkyselyt jne. Jäsensihteeri Seija Pohjalainen, jasenet@allergia.fi, puh. 040 7214 988. Päiväkoti Histamiini Allergisille lapsille tarkoitettu 59 paikkainen päiväkoti, joka on Helsingin kaupungin ostopalvelupäiväkoti. Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat voivat hakea maksusitoumuksella Histamiinista paikan. Histamiinissa on allergisten lasten erityistarpeet otettu huomioon jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Taloustoimisto Konsernin hyvä hallinto!
Tutkimus Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergiatietokeskuksen perustehtävänä on hankkia ja jalostaa allergiatietoa allergiaa ja astmaa sairastavien elämänlaadun parantamiseksi. Yleisstrategian mukaisesti instituutin päämääränä on kasvaa merkittäväksi allergia- ja ympäristötiedon tuottajaksi. Luonnon monimuotoisuus. Projektipäällikkö Kimmo Saarinen luennoi. Kansallinen väestöviestintähanke. Yhteistyössä Hengitysliiton ja Iholiiton kanssa. Yhteystiedot: www.ekay.net www.allergiaterveys.fi Sähköposti: all.env(at)inst.inet.fi Kimmo Saarinen p. 040 7214 108 Juha Jantunen p. 040 7214 201
Viestintä Tiedotteet Allergia & Astma lehti, ilmestyy 5/v. Painos 30 000 kpl. Lehti jäsenistön luettavissa myös jäsenextrassa. Oppaat. Kaikki oppaat löytyvät sähköisinä kotisivuilta. Facebook, Twitter, Sharewood Messut ja tapahtumat
Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä
Mitä on vapaaehtoistoiminta? Vapaaehtoistoiminnalla tarkoitetaan yksilön sitoutumista vapaasta tahdostaan toimintaan, josta tulee selviytyä tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Vapaaehtoinen toimii vapaa-ajallaan, eikä hänelle makseta toiminnasta rahallista korvausta.
Vapaaehtoinen Palkattu työntekijä palkatonta toimii omasta halustaan tavallisen ihmisen taidot tavallisen ihmisen kokemus sitoumus saa palkkaa toimii työnantajan näkökulmasta Koulutus työsopimus
Vapaaehtoistoiminnan muotoja allergia- ja astmayhdistyksissä Hallitus: luottamushenkilö; toimikunnan tai työryhmän jäsenyys Tiedotustoiminta: tiedottaja, tapahtuman mainostaja, verkkosivujen päivittäjä, jäsentiedotteen postittaja Allergianeuvonta: allergianeuvoja Varainhankinta: arpajaispalkintojen kerääjä, arpojen myyjä, puffetin järjestäjä, myyjä tai leipoja, vaalikeräyksen lipasvahti, kuntavastaava Edunvalvonta: aktiivinen jäsenen ääni, kannanottojen valmistelija/kirjoittaja Jäsenhankinta: kaikkien toimintaa! Messuilla, tapahtumissa, puhelimitse Vertaistoiminta: ryhmän käynnistäjä, vetäjä tai ryhmän jäsen, tarjoilun järjestäjä, tiedottaja, lastenhoitaja Virkistys- ja liikuntatoiminta: tapahtumien ideoija, retkien ja tempauksien järjestelijä, tiedottaja, lastenhoitaja, ryhmän käynnistäjä tai vetäjä, verkostoituja Koulutus- ja opintotoiminta: luennoitsija, tilaisuuksien järjestelijä
Miksi mukana vapaaehtoistoiminnassa? Iloa omaan elämään ja muille Yhteisöllisyyden kokeminen Itsensä toteuttaminen Antaessaan saa Halu kokeilla uutta Oman energian kanavoiminen hyvään Vastapaino muulle elämälle Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen Ryhmään kuuluminen Emotionaaliset palkinnot Tekemisen kaipuu Merkityksellisyyden kokeminen Oman tyhjän elämäntilanteen täyttäminen Onnellisuus Jne.
Vapaaehtoistoiminnasta kiinnostunut henkilö Vapaaehtoistoiminnan rekrytoinnin malli Menetetty vapaaehtoinen Vapaaehtoistoimijoille erilaisia tehtäviä Yhteydenotto Tarpeiden kartoitus Tyytyväinen vapaaehtoinen Kiinnostus hiipuu, turhautuminen Sopiva tehtävä Toiminta jatkuu Odotukset ja tehtävä kohtaavat Sopimus
Vapaaehtoistoiminnan tehtävien organisoinnin malli SUUNNITTELU TEHTÄVÄN KARTOITUS REKRYTOINTI Kiinnostus - oikea tehtävä Yhteydenotto Sopimus PEREHDYTYS KOULUTUS Sitoutuminen YHTEYDENPITO Ohjaus Tuki Motivointi Palaute YHDESSÄ TEKEMINEN Houkuttelevaa Hyödyllistä Kannustus Kiitos
Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet Allergia- ja astmayhdistysten tavoitteena tehdä vapaaehtoistoimintaansa tunnetuksi ja tarjota tehtäviä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille eri kanavia käyttäen Mitä ovat yhdistyksesi tarjoamat toimintamahdollisuudet vapaaehtoistoimintaa etsiville?
Allergia ja astmayhdistykset Allergia- ja Astmaliiton jäsenyhdistysten toiminta
YKE yhdistystoiminnan kehittäminen Tarkoitus Allergiaa ja astmaa sairastavan elämänlaadun parantaminen monipuolisen ja laadukkaan yhdistystoiminnan avulla. Tavoite Kaikilla jäsenillä yhtenäiset ja laadultaan tasavahvat palvelut.
Yhdistysten perustoiminnot Vapaaehtoistoiminta (vapaaehtoisten rekrytointi, vapaaehtoistoiminnan organisointi ja johtaminen) Hallinnolliset toiminnot (hallinto, vaikuttamis- ja tiedotustoiminta, varainhankinta, jäsenhankinta ja jäsenpito sekä yhteistyö) Jäsenpalvelut (vertaistoiminta, liikunta- ja virkistystoiminta sekä allergianeuvonta)
Perustaso O Yhdistys mainostaa säännöllisesti vapaaehtoistoimintaansa (jäsentiedote, lehtiartikkelit, ilmoitustaulut, nettisivut jne.). Rekrytointi: Yhdistyksen luottamushenkilöt rekrytoivat uusia luottamushenkilöitä hallitukseen vuosittain tarpeen mukaan. Lisäksi hankitaan säännöllisesti uusia vapaaehtoistoimijoita tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Organisointi: Hallitus on vastuussa vapaaehtoistoiminnan organisoinnista. O O O O O O O Yhdistyksellä on yhteystietorekisteri vapaaehtoistoimijoista Yhdistys on kartoittanut jäsentensä tarpeita ja toiveita jäsenkyselyn avulla. Yhdistys toimii aktiivisesti sähköisissä verkkoympäristöissä houkutellakseen uusia vapaaehtoisia. Yhdistys ottaa uudet jäsenet vastaan tervetulokirjeellä, jossa esitellään mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan. Yhdistys järjestää tervetulotilaisuuksia uusille jäsenille. Vapaaehtoistoimijoihin pidetään säännöllisesti yhteyttä ja heitä muistetaan kiittää työstään. Yhdistys arvioi vapaaehtoistoimintaansa vuosittain ja soveltaa tuloksia toiminnan suunnittelussa. Yhdistys on listannut tehtävät, joita voidaan tarjota vapaaehtoisille. Pisteet: /8 Kehittämistoimenpiteet:
SYYSKOKOUS = Yhdistyksen yleinen vuosikokous, jossa päätösvalta jäsenistöllä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle puheenjohtajan valinta tarvittaessa hallituksen jäsenten valinta jäsenmaksun suuruus marraskuu joulukuu Hallituksen järjestäytymiskokous hallituksen toimijoiden roolit, työnjako, jäsenhankinta tammikuu Kevään jäsentiedote painoon ja postiin helmikuu Perehdytyspäivät Vertaistoiminnan peruskoulutuksia alueellisesti tarpeen mukaan Vertaistoimijoiden koulutus 7.-8.11. lokakuu maaliskuu Alueelliset Liikuntatempaukset Järjestöpäivät 5.-6.9. Yhdistysten allergianeuvojien koulutus 22.8. Vertaistoiminnan peruskoulutuksia alueellisesti tarpeen mukaan syyskuu SYYSKAUSI elokuu Syksyn jäsentiedote painoon ja postiin heinäkuu KEVÄTKAUSI kesäkuu toukokuu huhtikuu YKE yhdistystoiminnan kehittämisilta yhdistyksen hallitukselle KEVÄTKOKOUS = Yhdistyksen yleinen vuosikokous, jossa päätösvalta jäsenistöllä toimintakertomus edell. vuodelta tilinpäätös (tilintarkastajilta) Alueelliset Suunnittelupäivät Allergiaviikko 7.-13.4.2014
Yhdistysten toiminta-avustus Toiminta-avustus on RAY:n vuosittain myöntämä avustus lähinnä yhdistyksen neuvontatoiminnan toteuttamiseksi. Vuodelle 2014 RAY on myöntänyt jäsenyhdistystemme toimintaan 68 000 euroa. Avustuksen määrä mitoitetaan yhdistyksen jäsenmäärän mukaan. Avustus maksetaan yhdistyksille kuukausittain 15. päivänä heinäkuuta lukuun ottamatta. 0.20 / jäsen Perusmaksu 80,00 Katto 250,00 Edellytykset: Sopimus Raha-automaattiavustuksen siirrosta ja käytöstä sekä toimitetut asiakirjat. Yhdistyksen toiminnassa toteutuu vähintään YKE:n perustaso.
Järjestö OIKEUDET VELVOLLISUUDET (yhdistyslaki määrittelee) JÄSEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT (LIITON SÄÄNNÖT) YHDISTYSLAKI KIRJANPITOLAKI VEROTUS MUUT SÄÄNNÖKSET RAHOITTAJA(T) YHDISTYS YHDISTYKSEN HALLITUS Päätökset hallituksen kokouksessa PELISÄÄNNÖT? KEVÄTKOKOUS=TK, TP SYYSKOKOUS=TS, TA MAHD YLIM YHDISTYKSEN KOKOUS (SÄÄNNÖT!) LIITON SÄÄNNÖT YHDISTYSLAKI KIRJANPITOLAKI VEROTUS MUUT SÄÄNNÖKSET RAHOITTAJA(T) LIITTO LIITON HALLITUS TJ JA MUUT TYÖNTEKIJÄT LIITTOVALTUUSTON KEVÄTKOKOUS LIITTOVALTUUSTON SYYSKOKOUS MAHD YLIMÄÄRÄINEN LV-KOKOUS (SÄÄNNÖT!)
Yleisiä säännöksiä Yhdistyksen perustaminen Jäsenyys Päätösvalta Päätöksenteko Yhdistyksen hallinto Purkautuminen Yhdistyksen lakkauttaminen Yhdistysrekisteriin merkitseminen Erinäisiä säännöksiä Yhdistyslaki 1.9.2010
Yleisiä säännöksiä 1 Yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Tarkoitus ei saa olla lain ja hyvien tapojen vastainen. 5 Yhdistys saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä tai joka muuten välittömästi liittyy sen tarkoituksen toteuttamiseen. 6 Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista.
Yhdistyksen perustaminen ja yhdistysrekisteriin merkitseminen 7 Perustamiskirja - säilytettävä ainaisesti (alkuperäiset yhdistyksessä, kopiot PRH:ssa) Yhdistysrekisteriä ylläpitää Patentti- ja Rekisterihallitus Asiakirjat ovat julkisia Perusilmoitus Muutosilmoitus Purkautumisilmoitus Ennakkotarkastus www.prh.fi
Jäsenyys 10 Jäsenenä voi olla - yksityinen henkilö, yhteisö tai säätiö - jos tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, jäsenten on oltava Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joiden kotipaikka on Suomi 11 Jäsenluettelo - hallituksen on pidettävä luetteloa yhdistyksen jäsenistä - henkilörekisterilaki säätää jäsenrekisteritietojen luovuttamisesta - ulkopuolisille - jäsenrekisteritietojen luovuttamisesta ulkopuolisille päättää yhdistyksen hallitus
Jäsenyys 12 Jäseneksi liittyminen - joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, ilmoittaa aikomuksestaan yhdistykselle 13 Yhdistyksestä eroaminen - oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti - jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi 14 Yhdistyksestä erottaminen - oikeus erottaa, jos jäsen on jättänyt täyttämättä velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut - on vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä jäsenyyden ehtoja
Yhdistyksen jäsen Oikeudet oikeus käyttää päätäntävaltaa oikeus säilyttää säännöissä mainitut erityiset edut oikeus säilyttää yhdenvertaisuus oikeus saada koolle yhdistyksen kokous oikeus pysyä jäsenenä oikeus erota milloin haluaa oikeus saada yhdistykseltä palveluja oikeus tutustua yhdistyksen asiakirjoihin oikeus tehdä aloitteita
Yhdistyksen jäsen Velvollisuudet suorittaa yhdistyksen sääntöjen mukaiset maksut ei saa menettelyllään vahingoittaa yhdistystä täyttää yhdistyksen säännöissä mahdollisesti määrätyt tehtävät Velvollisuuksiin ei kuulu: asettua ehdokkaaksi tai ottaa vastaan luottamustehtäviä vastata yhdistyksen sitoumuksista pidättäytyä oppositiotoiminnasta
Yhdistyksen kokous = kevät- tai syyskokous, ylimääräinen kokous 16, 17, 20, 23 Jäsenet käyttävät päätösvaltaa yhdistyksen kokouksissa Yhdistyksen kokouksissa päätetään: yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta kiinteistön tai muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta tai kiinnittämisestä erillisen tai postiäänestyksen äänestys- ja vaalijärjestyksestä hallituksen, sen jäsenen tai tilintarkastajan valinnasta tai erottamisesta tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen purkamisesta Yhdistyksen kokouksen valmistelusta vastaa hallitus: kokousasiakirjojen valmistelu kokouksen käytännön järjestelyt
Yhdistyksen kokoukset Syyskokouksessa käsitellään tulevan vuoden toimintaa: - hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio - valitaan puheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat - päätetään jäsenmaksun suuruus - käsitellään aloitteet Kevätkokous käsitellään edellisen vuoden toimintaa: - käsitellään toiminta- ja tilintarkastuskertomukset - esitellään tilinpäätös ja kuullaan tilintarkastajien lausunto - myönnetään vastuuvapaus hallitukselle - käsitellään aloitteet Ylimääräinen kokous: jos hallitus katsoo tarpeelliseksi tai jos 1/10 yhdistyksen jäsenistä sitä vaatii.
Yhdistyksen hallinto 35 Hallitus - pakollinen toimielin - vähintään kolme jäsentä - hallituksella on oltava puheenjohtaja - jäsenten oltava vähintään 15-vuotiaita - konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen Hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja - kotipaikka on oltava Suomessa, jollei PRH myönnä lupaa poiketa tästä - ei saa olla konkurssissa, alaikäinen tai vajaavaltainen
Yhdistyksen hallinto 36 Yhdistyksen nimenkirjoittajat - hallituksen puheenjohtaja - yhdistyksen sääntöjen määrätessä lisäksi: yksi tai useampi hallituksen jäsen asemansa perusteella joku muu henkilö henkilö, jolla on siihen hallituksen antama henkilökohtainen oikeus - säännöissä voidaan rajoittaa em. oikeutta esim. niin, että kahdella henkilöllä on vain yhdessä oikeus kirjoittaa nimi 37 Esteellisyys - hallituksen jäsen tai toimihenkilö ei saa osallistua hänen ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan eikä muunkaan sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa hänen yksityinen etunsa saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa
Hallituksen tehtävät Lakisääteiset (yhdistyslaki) o o o o o Jäsenluettelon pitäminen (YhdL 11) Yhdistyksen kokouksen koollekutsuminen, valtuutettujen kokouksen koolle kutsuminen, erillisen äänestystilaisuuden ja postiäänestyksen järjestäminen ja erillisen äänestyksen pöytäkirjan laatiminen (YhdL 20, 21 ja 22, 31) Yhdistyksen edustajana toimiminen (YhdL 35) Toiminta purkautuneen yhdistyksen selvitysmiehenä(yhdl 40) Yhdistyksen omaisuuden luovuttaminen konkurssiin (YhdL 61) Muiden lakien mukaiset tehtävät, esim. tilinpäätöksen allekirjoitus (Kirjanpitolaki 3 luku 7 )
Tehtävät, joita hallitus voi hoitaa Yhdistyslaissa o o o o o Jäsenluettelotietojen luovuttaminen ulkopuolisille (YhdL 11) Jäsenen ottaminen yhdistykseen, ellei säännöissä toisin määrätty ja jäsenen erottaminen, jos säännöissä niin määrätty (YhdL 12 ja 15) Kanteen nostaminen yhdistystä vastaan, jos se on tehnyt moitteenvaraisen päätöksen (YhdL 32) Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuden antaminen, jos säännöissä määrätty (YhdL 36) Yhdistyksen omaisuuden myyminen, vaihtaminen tai kiinnittäminen, jos säännöissä niin määrätty (YhdL 23)
Hallituksen muita tehtäviä Päätöksenteko hallitukselle kuuluvissa asioissa Toiminnan suunnittelu ja organisointi Toimintakertomuksen laatiminen Talouden, omaisuuden ja varainhoidon järjestäminen Kirjanpidon lainmukainen hoitaminen Sidosryhmäsuhteista huolehtiminen Nimenkirjoitusoikeuksien antaminen Viranomaisilmoitusten tekeminen ja lupien hakeminen Yhdistysrekisteri-ilmoitusten tekeminen Sopimusten ja oikeustoimien tekeminen Päätökset pienistä lahjoituksista ja muista luovutustoimista Yhdistyksen kehittämissuunnitelman tekeminen ja palvelukokonaisuuden läpikäynti kerran vuodessa (YKE) Sääntöjen määräämät tehtävät Juoksevat asiat Sisäisen toiminnan valvonta ja johto (luottamus- ja toimihenkilöt) Tiimien ja toimintaryhmien nimittäminen, vertaisryhmien perustaminen Aloitteiden tekeminen yhdistys toiminnan kehittämiseksi Jäsenten tarpeiden selvitys (esim. jäsenkyselyt) Hallitus edustaa yhdistystä ulospäin
Hallitus ei voi päättää Määritellään yhdistyslaissa 23 Sääntöjen muuttaminen Kiinteistön luovuttaminen tai kiinnittäminen Yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden luovuttaminen YhdL20 :ssä mainitusta äänestys- ja vaalijärjestyksestä Hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta tai erottamisesta Tilin- ja toiminnantarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta Tilinpäätöksen vahvistamisesta Vastuuvapauden myöntämisestä Yhdistyksen purkamisesta NÄISTÄ PÄÄTTÄÄ VAIN JA AINOASTAAN YHDISTYKSEN KOKOUS (SYYS- TAI KEVÄTKOKOUS)
Hallituksen vastuu Yhdistyksen vastuu Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Hallituksen vastuu Hallitus on vastuussa omista toimistaan - vahingonkorvausvastuu (tahallinen tai huolimattomuus) - rikosoikeudellinen vastuu (luottamusaseman väärinkäyttö) - parlamentaarinen vastuu (merkitsee tarkoituksenmukaisuusvastuuta: luottamushenkilön kaiken toiminnan tulee olla yhdistyksen kannalta tarkoituksenmukaista, hallituksen jäsen voidaan mistä tahansa syystä erottaa toimestaan kesken toimikauden, mutta asiasta pitää mainita yhdistyksen kokouksen kutsussa YhdL 24). - moraalinen vastuu (tiedottaminen jäsenten oikeuksista ja velvollisuuksista, jäsenten eduista, sääntöihin ja toimintaan vaikuttaviin ohjeisiin perehtyminen (esim. yhdistyslaki) Vastuu käytännössä Hallitus, sen jäsenet ja ulkopuoliset toimihenkilöt toimivat yleensä normaalin järjestökäytännön ja huolellisuuden mukaisesti. Silti voi sattua vahinkoja. Niitä ei ole kuitenkaan aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudella. Tällöin ei synny korvausvelvollisuutta. Vahingonkorvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää todellisen vahingon aiheutumista ja se on pitänyt aiheutua tahallisesti ja huolimattomuudella. Korvausvelvollisuuden konkretisoituminen edellyttää vastuuvelvollisten haastamista oikeuteen vastaamaan teoistaan. Tällaiset ovat harvinaisia.
Hallituksen järjestäytymiskokous Hallituksen järjestäytymiskokouksessa kannattaa: pitää esittelykierros käydä läpi jokaisen hallituksen jäsenen vahvuudet, erityisosaaminen, voimavarat, tarpeelliset kontaktit, odotukset, mitä haluaa tehdä yhdistyksen hyväksi tms. valita muut toimihenkilöt sopia keskinäisistä pelisäännöistä (yhteistyösopimus, toimintatavat) On tärkeää, että jokaisella hallituksen jäsenellä on muutakin tekemistä kuin päätösten tekeminen.
Hallituksen kokouksen kulku 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus - todetaan laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehtojen täyttyminen sääntöjen ja mahdollisten hallituksen pelisääntöjen mukaisesti - laillisuuden ja päätösvaltaisuuden ehdot: koollekutsuja, kutsutapa, kutsuaika, käsiteltävät asiat, osanottajat ja kokouksen pj 2. Kokouksen järjestäytyminen - valitaan kokouksen toimihenkilöt - kokouksen puheenjohtajana toimii hallituksen pj tai varapj - sihteerinä toimii hallituksen toimikaudekseen valitsema sihteeri tai kiertävä ym. - valitaan pöytäkirjantarkastajat, jos pöytäkirjaa ei ole tapana tarkastaa seuraavassa kokouksessa 3. Esityslistan hyväksyminen - esityslista hyväksytään esitetyssä muodossa tai asioiden käsittelyjärjestykseen voidaan tehdä muutoksia 4. Pöytäkirjan tarkastaminen - voidaan tarkastaa edellisen kokouksen pöytäkirja, jos ei ole valittu pöytäkirjantarkastajia
Hallituksen kokouksen kulku 5. Päätösasiat - jokainen asia laitetaan omana kohtanaan esityslistalle - asiat tulee ryhmitellä loogiseen käsittelyjärjestykseen siten, että toisiinsa liittyvät asiat ovat peräkkäin - suositeltavaa on asioiden priorisoitu käsittelyjärjestys 6. Keskusteluasiat - asiat, jotka vaativat valmistelevaa keskustelua tai mielipiteiden vaihtoa - asioista ei tehdä vielä tai ollenkaan päätöksiä 7. Muut asiat - tavoitteena on, että kokouksessa päätetään vain niistä asioista, jotka on mainittu kutsussa ja jotka on valmisteltu etukäteen - päätöksiä voidaan tehdä, jos säännöt, yhteistyösopimus tai yhteiset pelisäännöt sallivat päätöksenteon - voidaan sopia seuraavasta kokouksesta 8. Ilmoitusasiat - ilmoitusasioista ei tehdä päätöksiä, vaan asiat merkitään vain tiedoksi - päätöksiä ei tehdä, koska asioita ei ole mainittu kutsussa Lisäksi: talousasiat (voi olla päätösasioissa), tiedotusasiat (voi olla ilmoitusasioissa)
Yhdistyksen kuusi tärkeää asiakirjaa syyskokous kevätkokous 1 2 3 4 5 6 Säännöt Strategia Toimintasuunnitelma Talousarvio Toimintakertomus Tilinpäätös Lähde: Miten johdan? Yhdistystoiminnan johtamisopas, OK-Opintokeskus
Minkälaista on hyvä hallitustyöskentely? Toimijoiden panos siihen? Ryhmätyö
Hallituksen jäsen - Sitoutuu tavoitteisiin, tehtyihin päätöksiin ja pelisääntöihin (vaikka olisi eri mieltä ratkaisuista). - Kunnioittaa hallituksen sisäisen työskentelyn luottamuksellisuutta. - Osallistuu yhteisvastuullisesti johtamiseen. - On tasavertainen vuorovaikuttaja kaikkien hallituksen jäsenten kanssa. - Antaa oman panoksensa hyvän ilmapiirin luomiseen. - Osallistuu aktiivisesti hallituksen kehittämistyöhön. - Antaa tukea muille ryhmän jäsenille. - Uskaltaa pyytää tukea muilta (ei jää yksin vastuineen ja velvollisuuksineen). - Uskaltaa tuoda esille myös kriittisen, muista poikkeavan, näkemyksen. - Hyväksyy myös muiden erilaiset näkemykset.
Yhdistyksen toimijoiden roolit puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri taloudenhoitaja toiminnanjohtaja tiedotusvastaava allergianeuvoja liikuntavastaava vertaisryhmän vetäjä
Puheenjohtaja on hallituksen ja luottamushenkilöiden esimies sitouttaa ihmiset työskentelyyn hoitaa yhdistyksen ulkoisia suhteita kirjoittaa yhdistyksen nimen on yhdistyksen keulakuva kehittää yhdistyksen toimintaa puheenjohtajan ääni ratkaisee äänten mennessä tasan
Varapuheenjohtaja toimii säännöllisesti puheenjohtajan rinnalla ja apuna hoitaa puheenjohtajan tehtävät hänen ollessa estyneenä häntä koskee samat kelpoisuusehdot kuin puheenjohtajaa
Sihteeri laatii kokouksen pöytäkirjat tekee ilmoitukset viranomaisille ja liittoon laatii toimintakertomuksen ja kokoaa toimintasuunnitelman vastaa kokousten käytännön järjestelyistä hoitaa arkiston ja muut juoksevat tehtävät Sihteerin ei tarvitse olla hallituksen jäsen.
Taloudenhoitaja hallituksella on päävastuu yhdistyksen raha-asioista vastaa yhdistyksen raha-asioista valmistelee talousarvion hoitaa juoksevan taloudenpidon hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan laatii tilinpäätöksen organisoi varainhankinnan yhdessä hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa toimittaa tarvittavat paperit tilintarkastajille esittelee talousasiat hallitukselle
Toiminnanjohtaja / toimistotyöntekijä on hallituksen valitsema työntekijä toteuttaa hallituksen tekemät päätökset yhteistyössä hallituksen ja muiden tahojen kanssa kehittää yhdistyksen toimintaa yhdessä hallituksen kanssa (YKE) vastaa yhdistyksen toimiston säännöllisestä aukiolosta huolehtii, että toimistolla on aina saatavilla liiton opasmateriaalia pitää säännöllisesti yhteyttä Allergia- ja Astmaliittoon (aluepäällikkö, järjestöpäällikkö) valmistelee hallituksen kokoukset yhdessä puheenjohtajan kanssa
Allergianeuvoja on koulutukseltaan sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. vastaa yhdistyksen hoidollisesta neuvonnasta kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan osallistuu liiton koulutuksiin tekee yhteistyötä terveydenhuollon, lääke-edustajien ja liiton allergianeuvojien kanssa päivittää yhdistyksen allergia- ja astmatiedon ja välttää sen jäsenille, yhteistyötahoille ja hallitukselle tekee yhteistyötä hallituksen ja toiminnanjohtajan kanssa pitää allergianeuvontatilastoa ja toimittaa sen puolivuosittain liittoon allergianeuvojalle osallistuu allergiaa koskevaan ajankohtaiseen keskusteluun antaa tietoa ja tukea aktiivisesti
Tiedotusvastaava voi olla yhdistyksen toimihenkilö tai hallituksen jäsen voi olla aina joko sama henkilö/ ryhmä tai valita kampanjakohtaisesti yhdistyksen näkyvyyden lisääminen on tiedotustoiminnan keskeisin tavoite vastaa yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta laatii tiedotussuunnitelman (noudattelee liiton tiedotteiden aikataulua -> mitä, milloin, kenelle, miten?) tekee jäsenkirjeet, jäsentiedotteet ja yhdistyksen esitteet vastaa tiedotusryhmän kokoamisesta ja toiminnasta vastaa sähköpostitiedottamisesta (kokoaa postitusringin) ylläpitää yhteystietolistaa tiedotusvälineistä, ammattihenkilöstöstä, apteekeista, päiväkodeista jne.
Liikuntavastaava kehittää yhdistyksen liikuntatoimintaa yksin tai yhdessä muiden kanssa voi olla yhdistyksen toimihenkilö, hallituksen jäsen tai esim. liikuntatoimiston työntekijä selvittää allergiaa ja astmaa sairastaville sopivien liikuntaryhmien tarjontaa alueella ja ohjaa jäseniä niiden pariin järjestää yhdistyksen omia liikuntaryhmiä osallistuu liikuntavastaaville järjestettyihin Sovelin koulutuksiin antaa jäsenille tietoa ja neuvoja liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin liittyvissä asioissa
Vertaisryhmän vetäjä sitoutuu toimimaan resurssiensa mukaan toimii yhdistyksen perustehtävän mukaisesti on yhdistyksen jäsen tiedottaa toiminnasta paikallisesti pitää yhdistyksen ajan tasalla ryhmän tilanteesta on vaitiolovelvollinen tuntee oman paikkakuntansa palveluverkoston tuntee yhdistyksen ja liiton palvelut on käynyt vertaistoiminnan peruskoulutuksen kertoo vertaistoimijoille liiton järjestämistä koulutuksista ja muista tapahtumista
Kirjanpitolaki, sisältö Yleiset säännökset Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto Tilinpäätös Tilinpäätöseriin liittyvät määritelmät Arvostus- ja jaksotus säännökset Konsernitilinpäätös Ammatinharjoittajan kirjanpito Erinäiset säännökset
Yleiset säännökset 1 Kirjanpitovelvollisuus - jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa - aina: oy, osuuskunta, ay, ky, yhdistys, as.oik.yhdistys tai muu sellainen yhteisö, säätiö 2 Kahdenkertainen kirjanpito - rahan lähteet - rahan kohteet
Yleiset säännökset 3 Hyvä kirjanpitotapa - erillisyysperiaate - vakaa rahanarvo - suoriteperiaate - menettelytapojen jatkuvuus - merkityksellisyys - todennettavuus - periodisuus - julkisuus 4 Tilikausi - yleensä 12 kk (useimmiten kalenterivuosi) - toimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa voi olla lyhyempi tai pidempi, kuitenkin enintään 18 kk
Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto 1 Liiketapahtumat - menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät 3 Kirjausperusteet - suoriteperuste: suoritteen luovuttaminen - hyvä kirjanpitotapa edellyttää suoriteperiaatetta - maksuperuste: maksu 4 Kirjausjärjestys ja -ajankohta - käteismaksut (sis. pankki/luottokorttimaksut): viivytyksettä päiväkohtaisesti - muut: kuukausikohtaisesti 4 kk:n kuluessa
Liiketapahtumien kirjaaminen ja kirjanpitoaineisto 5 Tosite - kirjauksen peruste, todentaa liiketapahtuman - minimivaatimukset: päivätty ja numeroitu menotosite: mainittava mitä ostettu, ja milloin tulotosite: mainittava mitä on myyty ja milloin maksutosite: oltava maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen antama, jos mahdollista 6 Kirjausketju - audit trail 10 Kirjanpitoaineiston säilytysaika - väh. 10 vuotta tilikauden päättymisestä: kirjanpitokirjat, tililuettelo - väh. 6 vuotta: tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto, muu kirjanpitoaineisto
Tilinpäätös 1 Sisältö: - tase, tuloslaskelma, liitetiedot, toimintakertomus 2 Oikeat ja riittävät tiedot - oikea ja riittävä kuva toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 3 Yleiset tilinpäätösperiaatteet - toiminnan jatkuvuus - johdonmukaisuus - varovaisuus - tilinavauksen perustuminen ed. tilikauden päättävään taseeseen - suoriteperuste - tase-erien erillisarvostus 6 Laatimisaika - laadittava 4 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä
Tilintarkastus/toiminnantarkastus yhdistyksessä Pakollinen kaikissa yhdistyksissä toiminnantarkastaja tai hyväksytty tilintarkastaja uusi tilintarkastuslaki (1.7.2007) - KHT- ja HTM-tilintarkastajat noudattavat uutta lakia, maallikkotarkastajat vanhaa - uudessa ja vanhassa laissa erilaiset tilintarkastuskertomukset ja taselausekkeet - jos yhd. sekä maallikko- että hyväksytty tilintarkastaja, niin kaksi eri tilintarkastuskertomusta ja taselauseketta
Toiminnantarkastus yhdistyksessä Jos yhdistyksen säännöt on hyväksytty ennen 1.9.2010 ja yhdistys ei lain mukaan ole velvollinen valitsemaan tilintarkastajaa, voi yhdistys valita toiminnantarkastajan vaikka säännöissä mainitaan tilintarkastaja. Sääntömuutosta ei siis tältä osin välttämättä tarvita.
Toimintakertomus toiminnan tarkoitus ja päämäärät toimintaa ohjaavat arvot miten yhdistys on toteuttanut tehtäväänsä (mitä saatu aikaiseksi, miten onnistuttu) selkeästi, miten toimintaa rahoitettu, miten saadut varat käytetty toimintakertomus nivotaan tuloslaskelman lukuihin
Toiminnantarkastus yhdistyksessä Toiminnantarkastuskertomus Yhdistys x ry:n hallitukselle Olen tarkastanut Yhdistys x ry:n talouden ja hallinnon tilikaudelta.. Yhdistyksen hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty TÄHÄN SELVITYS SIITÄ MITÄ TARKASTETTU, MITEN TARKASTETTU JA MITÄ HAVAITTU. Tarkastuksessa en ole havainnut, että yhdistykselle olisi aiheutunut vahinkoa tai yhdistyslakia tai sääntöjä olisi rikottu. Päiväys ja allekirjoitus
Erinäiset säännökset 4 Kirjanpitorikkomus - edellyttää tahallista tai törkeätä huolimattomuutta - laiminlyödään kirjanpitomerkinnät määräajassa - laiminlyödään kirjanpitoaineiston säilytysvelvollisuus - laiminlyödään rekisteröintivelvollisuus - kirjanpitorikos säädetään rikoslaissa
Yhdistyksen verotus Yleishyödyllisyydestä: Yhteisö on yleishyödyllinen, jos - toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi - toiminta ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin - toimintaan osallistuvat eivät saa taloudellista etua
Yhdistyksen verotus Elinkeinotuloa eivät ole: - tilaisuuden järjestäminen ja myynti siellä sekä tavarankeräys - jäsenlehti tai toimintaa välittömästi palveleva muu julkaisu - adressi, merkki, kortti ja viiri tai muu vastaava tuote - huolto- ja hoitolaitoksissa valmistettujen tuotteiden myynti - bingopeli
Yhdistyksen verovapaa toiminta Talkootyö - yhdistyksen nimissä kolmannen osapuolen lukuun tehtävä vastikkeellinen työ - tilapäistä työtä, kyse rajatusta tehtävästä - ei edellytä ammattitaitoa tai pätevyyttä - työn johto ja valvonta yhdistyksellä - palkkio ohjautuu yhdistyksen sääntöjen mukaisesti yleishyödylliseen toimintaan kaikkien hyväksi Lisäksi verovapaata ovat - myyjäiset, urheilukilpailut, tanssi- ja huvitilaisuudet ja myyntitoiminta em. tilaisuuksissa - jäsenmaksut, lahjoitukset, avustukset, korot ja osingot
Kustannusten korvaaminen Työsuhteessa oleville normaalisti Esim. luottamushenkilölle: Verovapaasti voidaan maksaa: - päivärahaa enintään 20 pv/ kalenterivuosi (osapäivä lasketaan yhdeksi päiväksi) - majoittumiskorvaus - matkakustannusten korvaus: julkiset ilman - rajaa. Muu: enintään 2000 /kalenterivuosi - edellytyksenä, että työtä tehty yleishyödyllisen yhteisön hyväksi ja sen toimeksiannosta
Kiitos osallistumisestasi!