2006_6lmu.fm Page 1 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM 6/2006. Sisältö

Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 2 Tasavallan Presidentin asetukset 5 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 5 ASETETUT TOIMIELIMET 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 11 Korkeimman oikeuden valitusluvat 15 2006_6lmu.fm Page 1 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM 6/2006 Momentti Sisältö LAINSÄÄDÄNTÖKATSAUS Vahvistetut lait 2 Hallituksen esitykset 3 Valtioneuvoston asetukset 5 MIETINNÖT YM. 7 OIKEUSTAPAUKSET Korkein oikeus 9 Korkein hallinto-oikeus 10 KKO:N VALITUSLUVAT 15

2006_6lmu.fm Page 2 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM Momentti 6/2006 Tämän liitteen ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen Lakimiesliitto ja Suomen Asianajajaliitto. Liitteen on toimittanut Talentumin Suomen Laki -toimitus. Momenttiin on koottu yhteenveto tärkeimmistä lainsäädäntötoimista ja oikeustapauksista. VAHVISTETUT LAIT Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta (701/2006) HE 43/2006 vp TyVM 6/2006 Laki tuli voimaan 1.9.2006. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin lisätään säännökset yhteisen työpaikan, yhteisen rakennustyömaan ja yhteisten vaarojen torjunnan yhteistoiminnan järjestämisestä. Yhteisen työpaikan yhteistoimintaosapuolina ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tämän edustaja ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu. Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä, eri työnantajien palveluksessa olevilla työntekijöillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojeluyhteistoiminnassa. Laki aravalain muuttamisesta, laki aravarajoituslain muuttamisesta, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta, laki omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 4 :n muuttamisesta, laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 7 :n muuttamisesta sekä laki asumisoikeus- ja vuokratalotuotannon valtion ja kuntien takauslainoista annetun lain 14 :n muuttamisesta (715-720/2006) HE 47/2006 vp YmVM 4/2006 Lait tulivat voimaan 1.9.2006. Valtion tukemien vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteiden säädöstasoa nostetaan perustuslain ja sen tulkintakäytännön edellyttämällä tavalla valtioneuvoston asetuksesta lakiin. Asukasvalinta perustuu edelleen hakijoiden asunnon tarpeeseen, varallisuuteen ja tuloihin. Lisäksi kunnan omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa etusijalle voidaan asettaa kunnan jäsen silloin kun hakijoita samaan asuntoon on useita ja he ovat asukasvalintaperusteiden kannalta samassa asemassa. Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta, laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta, laki kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (743-746/2006) HE 221/2005 vp LaVM 10/2006 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta ja laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta tulevat voimaan 1.10.2006. Muiden lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö tulee rangaistavaksi. Hyväksikäyttöön syyllistyy se, joka lupaamalla tai antamalla välitöntä taloudellista arvoa edustavan korvauksen saa parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevan henkilön ryhtymään sukupuoliyhteyteen tai siihen rinnastettavaan seksuaaliseen tekoon. Teosta tuomitaan myös se, joka ryhtyy edellä mainittuun seksuaaliseen tekoon parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevan henkilön kanssa käyttäen hyväkseen jonkun kolmannen henkilön lupaamaa tai antamaa korvausta. Rangaistukseksi seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä tuomitaan sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös hyväksikäytön yritys on rangaistava. Nykyisin voimassa olevaa rangaistussäännöstä seksuaalipalvelujen ostamisesta alle 18-vuotiaalta nuorelta täydennetään siten, että myös kyseisestä rikoksesta tuomitaan se, joka käyttää toisen henkilön korvaamia seksuaalipalveluja. Seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta voidaan edelleenkin tuomita enintään yksi vuosi vankeutta. Seksuaalipalvelujen myyminen ja ostaminen yleisellä paikalla on jo nykyisin rangaistavaa järjestysrikkomuksena. Siitä voidaan määrätä rikesakko tai sakko. Lokakuun alussa voimaan tuleva uusi rangaistussäännös seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäytöstä on voimassa tekopaikasta ja yhteydenottotavasta (esimerkiksi matkapuhelimen tai internetin käyttö) riippumatta. Seksikaupan kohteena olevien henkilöiden hyväksikäytön kriminalisoimisella pyritään suojaamaan parituksen tai ihmiskaupan kohteena olevia henkilöitä ja heikentämään paritus- ja ihmiskaupparikosten toimintaedellytyksiä. Maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä annettu ilmoitus: Lisäpöytäkirjan 8 artiklan 6 kappale; Suomessa alusten käytön estämisestä meritse tapahtuvaan maahanmuuttajien salakuljetukseen vastaavia viranomaisia ovat rajavartiolaitos ja keskusrikospoliisi. Aluksen oikeutta käyttää rekisteritunnusta tai lippua koskevaan pyyntöön vastaamisesta huolehtiva viranomainen on 2

Momentti 2006_6lmu.fm Page 3 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM merenkulkulaitos. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että prostituoitujen käytettäviksi järjestetään riittävästi sellaisia tukitoimia, joilla edistetään heidän mahdollisuuksiaan irtautua prostituutiosta ja siirtyä työelämän piiriin. Laki Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta (764/2006) HE 215/2005 vp HaVM 12/2006 Laki tulee voimaan 1.10.2006. Kainuun maakuntavaltuustoa ja sen vaaleja koskevia säännöksiä muutetaan niin, että maakuntavaltuutettujen määrä määräytyy kuntalain säännöksien mukaisesti, maakuntavaaleissa luovutaan kuntakohtaisista kiintiöistä ja vaalit käydään koko kokeilualueella yhtenä vaalipiirinä kunnallisvaalien säännöksiä soveltuvin osin noudattaen. Ennakkoäänestysoikeus laajenee koskemaan kaikkia kotimaassa olevia ennakkoäänestyspaikkoja. Vaalitavan muutoksen yhteydessä lakiin lisätään säännös maakuntahallinnon rahoituksen perusteista ja maakuntahallinnolle asetetaan velvoite suunnitella mahdollisen alijäämän kattamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Vaalan kunnan osallistumista maakuntahallintoon koskevat ja maakuntavaltuuston toimivaltaa Kainuun kehittämisrahan hallinnoinnissa koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle. Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta ja laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta (759-760/2006) HE 231/2005 vp LiVM 13/2006 Lait tulevat voimaan 1.3.2007, viestintämarkkinalain 127 (muutoksenhaku) tuli voimaan 15.9.2006. Viestintäpalvelun käyttäjä voi jatkossa saada korvausta, jos palvelu viivästyy tai on virheellinen. Ensi maaliskuun alussa voimaan tuleva viestintämarkkinalain muutos parantaa kuluttajan asemaa viestintäpalvelujen tilaajana sekä selkeyttää teleyritysten ja kuluttajien vastuita. Uudet pykälät määrittelevät teleyrityksen vastuun viestintäpalvelun virhe- ja viivästystilanteissa. Kuluttaja voi esimerkiksi vaatia vakiokorvausta, jos palvelun toimitus viivästyy merkittävästi luvatusta tai jos palvelu ei vastaa sen markkinointia. Vakiokorvaus, jota kuluttaja voi vaatia, on 15 euroa viivästysviikolta, maksimissaan kuitenkin 120 euroa. Kuluttajan velvollisuus puolestaan on ilmoittaa teleyritykselle viivästyksestä tai virheestä kohtuullisessa ajassa. Lakiin tulee säännös myös viestintäpalvelun oikeudettomasta käytöstä. Säännöksellä määritellään kuluttajan vastuu esimerkiksi matkapuhelimen varkaus- tai modeemikaappaustapauksissa. Kuluttaja vastaa jatkossa oikeudettomasta käytöstä vain, jos hän on menetellyt normaalia huolimattomammin. Laissa tarkennetaan myös viestintäpalvelusopimuksen vähimmäissisältöä sekä teleyrityksen oikeutta sulkea liittymä maksamattomien laskujen takia. HALLITUKSEN ESITYKSET Esitys (HE 102/2006 vp) laeiksi kiinteistörahastolain ja sijoitusrahastolain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla edistetään yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolakia täydennetään säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Kiinteistörahastolakia, joka edelleen koskee yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, täydennetään säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön lisätään viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön olisi julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Samalla kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat siirretään Rahoitustarkastukselle. Kaupparekisterilakia täsmennetään säännöksellä patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuudesta pyytää lausunto Rahoitustarkastukselta. Rahoitustarkastuksesta annetun lain luetteloon muista rahoitusmarkkinoilla toimivista lisätään kiinteistörahastot. Esitys (HE 103/2006 vp) laiksi ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 12 :n muuttamisesta Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain soveltamista jatketaan vuosina 2008-2011 alkaneeseen työskentelyyn. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2008. Esitys (HE 104/2006 vp) laiksi Tieteellisten seurain valtuuskunnasta Lailla Tieteellisten seurain valtuuskunnasta järjestetään tieteellisten seurojen yhteiselimenä toimivan Tieteellisten seurain valtuuskunnan asema ja tehtävät niin, että ne ovat myös uudessa perustuslaissa edellytetyllä tasolla ja että valtuuskunnan oikeushenkilöasema on selkeä. Valtuuskunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toimintaan kuitenkin suurelta osin sovelletaan yhdistyslain säännöksiä. Valtuuskunnan tehtävät säilyvät ennallaan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Esitys (HE 105/2006 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen sisäinen kuntoutusyhtiö Petrean muuttamisesta säätiöksi Lailla oikeutetaan Kansaneläkelaitos luovuttamaan sisäisenä yhtiönä toimivan kuntoutusyhtiö Petrean toiminta ja sen hallinnassa oleva irtain omaisuus perustettavalle säätiölle. Säätiö tuottaisi kuntoutuspalveluja 3 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 4 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM ja niihin liittyviä palveluja. Säätiön säädekirjan mukainen pääoma on kaksi miljoonaa euroa, jonka Kansaneläkelaitos rahoittaa realisoimalla osakkeitaan. Jos säätiön toiminta lakkaa palautuvat sen omaisuus ja varat Kansaneläkelaitokselle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Esitys (HE 106/2006 vp) laeiksi henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamiseksi Henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännös, jonka mukaan vankiloilla on mahdollisuus saada salassapitosäännösten estämättä tieto tuomioistuimelta oikeudenkäyntiasiakirjoista silloin, kun tieto on tarpeen vankilassa järjestettävän, vakavan väkivalta- tai seksuaalirikollisuuden ehkäisyyn tähtäävän toimintaohjelman toteuttamiseksi. Luovutettavista tiedoista edellytetään poistettavaksi rikoksen uhria koskevat yksityiskohtaiset henkilötunnistetiedot. Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että siinä säilytetään säännös poliisimiehen velvollisuudesta tiedustella sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon vuoksi etsintäkuulutetulta henkilöltä muun muassa asevelvollisuuden suorittamisesta, velkajärjestelystä tai hoidettavana olemisesta päihdehuollon laitoksessa taikka lastensuojelulaitoksessa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.10.2006. Esitys (HE 107/2006 vp) tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään siirtohinnoitteluoikaisun tekemisestä etuyhteyssuhteessa tehdyn liiketoimen ehtojen poiketessa ehdoista, joita riippumattomien osapuolten välillä olisi käytetty. Lisäksi säädetään verovelvollisen velvollisuudesta laatia ja esittää siirtohinnoittelua koskeva dokumentointi sekä dokumentointivelvollisuuden laiminlyönnin perusteella määrättävästä veronkorotuksesta. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin tehdään verotusmenettelystä annettuun lakiin ehdotettua muutosta vastaava sanonnallinen korjaus. Muutoksilla tarkennetaan markkinaehtoperiaatteen soveltamista etuyhteydessä tehtyihin kotimaisiin ja rajat ylittäviin liiketoimiin ja velvoitetaan verovelvolliset tietyissä tapauksissa laatimaan dokumentointi sen osoittamiseksi, että käytetty siirtohinnoittelu vastaa markkinaehtoperiaatetta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Esitys (HE 108/2006 vp) laiksi Kioton mekanismien käytöstä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Kioton mekanismien käytöstä. Lain tarkoituksena on luoda tarvittavat hallinnolliset puitteet, jotka mahdollistavat myös muiden kuin valtion itsensä osallistumisen Kioton pöytäkirjan mukaisiin hanketoimintoihin ja päästökauppaan. Laki myös mahdollistaisi niin kutsuttujen Kioton päästöyksiköiden hankkimisen näillä mekanismeilla. Lisäksi säädettäisiin, että päästökauppalailla perustettu päästökaupparekisteri toimisi myös Kioton pöytäkirjan mukaisena päästöyksiköistä kirjaa pitävänä kansallisena rekisterinä. Esityksellä pantaisiin myös täytäntöön osa niistä muutoksista, jotka lokakuussa 2004 tehtiin siihen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin, jolla perustettiin Euroopan laajuinen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä. Kioton pöytäkirjan sopimuspuolten marras-joulukuussa 2005 pitämässä ensimmäisessä kokouksessa tehtiin joukko pöytäkirjan velvoitteiden täytäntöönpanon yksityiskohtia koskevia päätöksiä. Kioton pöytäkirja ja nämä päätökset mahdollistavat myös muiden kuin valtioiden osallistumisen Kioton mekanismien käyttöön, mutta vain valtion valtuuttamina. Lisäksi hankemekanismin käyttö edellyttää, että valtio antaa myös hankkeelle hyväksyntänsä. Lailla säädettäisiin, millä edellytyksillä hankkeelle ja sen toteuttajalle annetaan Suomen valtion valtuutus ja millä edellytyksillä Suomen valtion hyväksyntä. Laissa säädettäisiin myös siitä, mikä viranomainen antaa valtuutuksen ja hyväksynnän kunkin mekanismin osalta, ja millä edellytyksillä viranomainen voi peruuttaa antamansa valtuutuksen tai hyväksynnän. Suomessa toteutettavaa yhteistoteutushanketta koskeva valtuutus ja hyväksyntä perustuisivat tarkoituksenmukaisuusharkintaan ja Suomen alueen ulkopuolella toteutettavien hankkeiden osalta oikeusharkintaan eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Esityksen mukaan valtuutuksen saaminen edellyttää aina yhteyttä Suomeen. Vain poikkeustapauksessa valtuutus annettaisiin muulle kuin sellaiselle oikeushenkilölle, jolla on kotipaikka Suomessa. Esityksessä ei ehdoteta hankkeen hyväksynnälle asetettavaksi sellaisia edellytyksiä, joita ei sisälly Kioton pöytäkirjaan, sen nojalla tehtyihin päätöksiin tai EU:n lainsäädäntöön. Muualla kuin Suomessa toteutettavaa hanketta ei kuitenkaan voitaisi hyväksyä, jos hankkeen sisältö tai toteutustapa on Suomen hyväksymien kansainvälisen yhteistyön periaatteiden tai kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden vastainen tai hyväksynnän antaminen olisi muutoin omiaan vahingoittamaan Suomen kansallista etua. Suomessa toteutettavan hankkeen tulisi olla toteutettavissa Suomessa noudatettavan lainsäädännön mukaisesti. Ehdotettu laki ei koskisi Ahvenanmaata. Lakiin sisältyisivät ne kansallisen rekisterin mukaisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset, jotka ovat tarpeen kansallisen rekisterin toiminnasta Kioton pöytäkirjan nojalla annettujen säännösten toimeenpanemiseksi. Laki ei kuitenkaan sääntelisi asioita, joista on jo määräyksiä Suomessa suoraan sovellettavassa EU-lainsäädännössä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2006 aikana. Esitys (HE 109/2006) laiksi sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmistä. Lain tarkoituksena on säätää välttämättömistä edellytyksistä sähköisten tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmien Euroopan yhteisön laajuiselle yhteentoimivuudelle. Ehdotetulla lailla pantaisiin täytäntöön sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta yhteisössä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/52/EY. 4

Momentti 2006_6lmu.fm Page 5 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM Jäsenvaltioissa käyttöön otettavien sähköisten tienkäyttömaksujärjestelmien on täytettävä direktiivin sisältämät tekniset perusvaatimukset, jotta varmistetaan, että kaikki tulevaisuudessa yhteisössä käyttöön otettavat keräämisjärjestelmät ovat käyttäjän kannalta yhteensopivia koko yhteisön alueella. Direktiivillä säädetään kolmesta eri teknisestä ratkaisusta, joiden varaan eurooppalainen sähköinen tienkäyttömaksujärjestelmä perustetaan. Nämä ovat satelliittipaikannus (GNSS), GSM- GPRS -standardin mukainen matkaviestintä sekä mikroaaltotekniikka. Suosituksena on, että käyttöön otettavissa uusissa sähköisissä tienkäyttömaksujen keräämisjärjestelmissä käytettäisiin edellä mainittua satelliittipaikannus- ja matkaviestintätekniikkaa. Lain ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Vaikka ehdotetulla lailla ei ole tarkoitus säätää tienkäyttömaksuista, on lain voimaantulo tarpeen komission tulevaisuudessa antamien toimeenpanosäädösten kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi. Esitys (HE 110/2006) Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja postipalvelulain muuttamisesta Maailman postiliiton yleissopimus sisältää kansainvälisessä postiliikenteessä sovellettavat yleissäännöt. Maailman postiliiton Bukarestin kongressin 5.10.2004 pidetyssä 11. istunnossa hyväksyttiin postiliiton yleissopimus, jonka tavoitteena on lujittaa kansainvälisten postipalvelujen alan yhteistyötä ja nykyaikaistaa yhteistyön puitteita. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1.1.2006. Yleissopimus ja voimaansaattamislaki on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Postipalvelulain muuttamisesta annettu laki on tarkoitettu voimaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Esitys (HE 111/2006) laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta Lain tavoitteena on puolittaa teleyrityksiin kohdistuva tietoturvamaksun aiheuttama maksurasitus siten, että niiden maksama tietoturvamaksu vastaisi niitä kokonaiskustannuksia, jotka Viestintävirastolle aiheutuvat sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädettyjen teleyrityksiä koskevien tehtävien hoitamisesta. Tämä tapahtuu puolittamalla tietoturvamaksun määräytymisen perusteena olevan maksuyksikön määrä. Samalla tietoturvamaksua koskevia säännöksiä kokonaisuudessaan selkeytetään ja saatetaan ne vastaamaan viestintämarkkinalailla (393/2003) säädettyjä viestintämarkkinamaksua koskevia säännöksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Esitys (HE 112/2006) vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että kehitetään vanhempainpäivärahakausien ajalta työnantajille aiheutuvien palkkakustannusten korvaamista ja muutetaan eräitä vanhempainpäivärahojen määräytymistä koskevia säännöksiä. Lisäksi isälle maksettavan vanhempainrahan ja isyysrahan muodostaman niin kutsutun isäkuukauden pitäminen tehdään nykyistä joustavammaksi sekä uudistetaan vanhempainrahapäiväkausien ajalta kertyneen vuosiloman palkkakustannusten korvaamiseksi maksettavan niin kutsutun vuosilomakorvauksen määrittely. Näillä muutoksilla tasataan työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia ja parannetaan lapsiperheiden toimeentuloa. Äitiysrahan määrää korotetaan sen 56 ensimmäiseltä maksupäivältä 90 prosenttiin perusteena olevasta työtulosta 41 100 euron tulorajaan asti. Tulorajan ylittävältä osalta kertymä on 32,5 prosenttia. Isälle maksettava vanhempainraha ja isyysraha isäkuukauden ajalta on 80 prosenttia perusteena olevasta työtulosta 50 ensimmäisen maksupäivän ajalta 41 100 euron tulorajaan asti. Tulorajan ylittävältä osalta kertymä on 32,5 prosenttia. Tulorajat ovat vuoden 2004 tasossa. Mikäli työnantaja on maksanut työntekijälle vapaan ajalta palkkaa, päiväraha voidaan maksaa työnantajalle korvauksena palkkakustannuksesta. Muutoin etuus maksetaan vakuutetulle. Valtio rahoittaa jatkossa 0,1 prosenttia ansioperusteisesta vanhempainpäivärahamenosta. Tämä lisärahoitusosuus perustuu isäkuukauden joustavoittamisesta, ottovanhempien vanhempainrahakauden pidentämisestä ja rekisteröidyssä parisuhteessa maksettavan vanhempainrahan jakamisesta aiheutuvaan lisämenoon. Muilta osin muutosten aiheuttama lisämeno rahoitetaan vakuutusmaksuilla. Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin sekä lakiin lasten päivähoidosta tehdään isäkuukauden joustavoittamisesta aiheutuvat muutokset. Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. VALTIONEUVOSTON ASETUKSET Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (702/2006) Asetus tulee voimaan 1.11.2006. Asetus yksilöi nykyistä säädöstä tarkemmin rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja rakennustyön toteutuksen työturvallisuusvelvoitteita. Myös rakennustyömaan työympäristöä ja työturvallisuutta koskevia velvoitteita tarkennetaan. Valtioneuvoston asetus passeista (705/2006) Asetus tuli voimaan 21.8.2006. Asetuksella säädetään nimikirjoituksen merkitsemisestä silloin, jos hakija ei pysty allekirjoittamaan passihakemusta sen vuoksi, että hän on kirjoitustaidoton taikka on vamman, sairauden tai vastaavan muun syyn takia kykenemätön allekirjoittamaan hakemusta. Asetuksessa annetaan tarkempia säännöksiä menettelystä 5 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 6 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM passia haettaessa ja annettaessa sekä hakemukseen vaadittavista liitteistä. Tarkempia säännöksiä annetaan myös postitse lähetettävien passien lähetystavasta ja siitä perittävistä kustannuksista. Valtioneuvoston asetus matkustusoikeuden osoittamisesta eräissä tapauksissa (706/2006) Asetus tuli voimaan 21.8.2006. Asetus on samansisältöinen kuin passilain (642/1986) nojalla annettu asetus. Suomen kansalainen saa matkustaa maasta seuraaviin maihin käyttäen matkustusasiakirjana passin sijasta henkilökorttilain (829/ 1999) 1 :n 1 momentissa tarkoitettua henkilökorttia: Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tshekki, Unkari ja Viro. Valtioneuvoston asetus poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista (707/ 2006) Asetus tuli voimaan 21.8.2006. Asetuksella säädetään poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista, jotka hyväksytään tunnistamisasiakirjana henkilökorttia ja passia haettaessa. Voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista (429/ 2004) säädetään henkilöllisyyttä osoittavista tunnistamisasiakirjoista henkilökorttia haettaessa. Nyt säädetään uusi, samansisältöinen asetus siten, että henkilökortin hakemisen lisäksi asetus koskee myös passin hakemista. Tunnistamisasiakirjat olisivat henkilökorttilain (829/1999) 1 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu voimassa oleva henkilökortti ja passilain (671/2006) 3 :ssä tarkoitettu voimassa oleva passi. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus poliisin myöntämistä henkilöllisyyttä osoittavista asiakirjoista (429/2004). Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) Asetus tuli voimaan 1.9.2006 tietyin siirtymäsäännöksin. Asetuksella säädetään tarkemmin eri viranomaisten tehtävistä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, aina arviointimenettelyä edellyttävistä hankkeista ja niiden muutoksista, harkintaperusteista päätettäessä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa, yhteysviranomaisten toimivallanjaosta, arviointiohjelman ja -selostuksen sisällöstä ja rakenteesta sekä arviointiohjelmaa ja -selostusta koskevien kuulutusten sisällöstä. Asetuksen hankeluettelossa säädetään niistä hankkeista, joihin sovelletaan aina ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hankeluettelo on pääosin voimassa olevan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen (268/ 1999) mukainen. Hankeluetteloon lisätään kuitenkin uraanin louhinta, rikastaminen ja käsittely lukuun ottamatta koelouhintaa, koerikastamista ja muuta vastaavaa käsittelyä. Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta (735/2006) Asetus tuli voimaan 1.9.2006. Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavissa tutkinnoissa otetaan huomioon niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteet. Opintojen mittaamiseen käytetään opintoviikkojen sijasta opintopisteitä. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkintovaatimukset muutetaan yliopistojen uudistettuja tutkintovaatimuksia vastaaviksi. Kadettikoulussa suoritettava upseerin koulutusohjelma muuttuu rakenteeltaan ja tavoitteiltaan nykyisestä. Lisäksi otetaan huomioon upseerien kielitaidolle asetetut uudet vaatimukset ja asetukseen lisätään Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskusta koskeva sääntely. Perustutkinto-osaston nimi muuttuu Kadettikouluksi. Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisestä (729/2006) Asetus tuli voimaan 1.9.2006. Asetuksella säädetään tarkemmin omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 4 :n 1 momentissa säädetyistä korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista. Tähän asti korkotukilainaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on säädetty asetustasolla. Lain 4 :n muutoksella säädöstasoa nostettiin lakitasolle. Siirto lakitasolle tehtiin, jotta korkotukilainaksi hyväksymisen perusteet täyttävät paremmin perustuslain asettamat vaatimukset. Asetuksen antaminen johtuu edellä kerrotusta säädöstason muutoksesta. Asetuksessa ei tehdä asiamuutoksia, vaan muutokset ovat vain säädösteknisiä. Asetuksella kumotaan omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sovellettavista perusteista annettu valtioneuvoston asetus (1192/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Valtioneuvoston asetus eräistä aiemmin myönnettyjä omistusasuntolainoja koskevista sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen tarkemmasta arvioinnista (730/2006) Asetus tuli voimaan 1.9.2006. Asetuksella säädetään tarkemmin aravalain 7 a :n 1 ja 2 momenteissa säädetyistä tuen myöntämisen ehdoista siirrettäessä omistusaravalaina toiselle lainansaajalle, muutettaessa pitkäaikainen perusparannuslaina avustusluonteiseksi sekä vuosina 1991-1995 myönnetyn omistusaravalainan vuosimaksun tason muutoksista laina-aikana. Tähän asti aravalainojen tuen yleisistä edellytyksistä on säädetty asetustasolla. Lain 7a :n muutoksella säädöstasoa nostettiin lakitasolle. Siirto lakitasolle tehtiin, jotta tuen myöntämisen perusteet täyttävät paremmin perustuslain asettamat vaatimukset. Asetuksen antaminen johtuu edellä kerrotusta säädöstason muutoksesta. Asetuksessa ei tehdä asiamuutoksia, vaan muutokset ovat säädösteknisiä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (1193/2001). Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä osakeyhtiölain soveltamista koskevissa riita-asioissa (753/2006) Asetus tuli voimaan 2.9.2006. 6

Momentti 2006_6lmu.fm Page 7 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM 1.9.2006 voimaan tulleen osakeyhtiölain (624/2006) 24 luvun 1 :n mukaan lain soveltamista koskevat riitaasiat käsitellään Ahvenanmaan, Helsingin, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetuksessa säädetään, että tuomiopiirit ovat hovioikeuspiirien mukaiset lukuun ottamatta Turun hovioikeuspiiriä, jonka alueella riita-asioita lain mukaan käsitellään kolmessa eri käräjäoikeudessa. Valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista (765/2006) Asetus tuli voimaan 8.9.2006. Valtio tehostaa hankintatointaan tavanomaisten tavaroiden ja palveluiden yhteisellä kilpailuttamisella. Valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista liittyy 1.9.2006 voimaan tulleeseen talousarviolain muutokseen, joka mahdollistaa yhteishankintojen laajemman ja koordinoidumman toteuttamisen valtionhallinnossa. Hankintatointa tehostamalla voidaan alentaa hankintakustannuksia, mutta tämä edellyttää valtion hankintamäärien parempaa hyödyntämistä, ammattitaitoista kilpailuttamista ja päällekkäisen hankinnan vähentämistä. Monivaiheinen julkisten hankintojen menettely ja pirstoutunut valtion hankintatoimi sitovat nykyisellään hankintatyöhön runsaasti henkilöstöä. Yhteishankintaa käyttämällä hankinnan työkustannuksia voidaan alentaa ja samalla vähentää virastojen tarvetta resursoida hankintatoimeen. Keskitetty kilpailuttaminen myös parantaa hankintatoimen osaamista. Yhteisen kilpailuttamisen kohteena olevien tavanomaisten tavaroiden ja palveluiden sekä tietoteknisten laitteiden osuus valtion vuotuisista hankinnoista on noin 600 miljoonaa euroa. Lisäksi erilaisten laajakäyttöisten ohjelmistojen ja yhteisten tietojärjestelmien hankintaan käytetään vuosittain arviolta satoja miljoonia euroja. Asetuksessa määritellään tuoteryhmittäin tavarat ja palvelut, joita valtionhallinnossa voidaan jatkossa hankkia yhteishankintoina. Lisäksi säädetään yhteishankintojen valmistelusta ja toteuttamisesta. Virastoja ja laitoksia velvoittava yhteishankinta voidaan käynnistää valtiovarainministeriön päätöksellä, jolla määrätään, mitkä asetuksessa mainituista tuotteista ja palveluista hankitaan keskitetysti kilpailutettua sopimusta käyttämällä. Päätöksellä nimetään myös yhteishankintaa koskevan kilpailuttamisen toteuttaja. Virasto tai laitos ei voi ilman erityistä syytä ryhtyä kilpailuttamaan päätöksellä määrättyä yhteishankittavaa tuotetta tai palvelua yhteishankinnan valmistelun tai toteutuksen ollessa vireillä taikka yhteishankintasopimuksen ollessa voimassa. Asetuksen kanssa samaan aikaan tulee voimaan valtiovarainministeriön päätös valtionhallinnon yhteishankinnoista. Sillä määrätään asetuksen mukaisesti valtionhallinnossa yhteishankittaviksi eräitä keskeisiä tavanomaisia tavaroita ja palveluja. Näiden yhteishankkijaksi nimetään valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy. MIETINNÖT YM. Paremman sääntelyn toimintaohjelma Valtioneuvoston kanslian huhtikuussa 2005 asettaman hankkeen tavoitteena oli saada aikaan konkreettinen ohjelma, joka sisältää yhteisesti hyväksytyt säädöspoliittiset periaatteet ja menettelyt laadukkaalle sääntelylle. Toimintaohjelmassa esitetään sitoutumista yhteentoista hyvän sääntelyn periaatteeseen, minkä lisäksi annetaan seitsemän toimintasuositusta. Toimintaohjelmassa ehdotetaan, että ensi vaalikaudella asetetaan paremman sääntelyn ministeriryhmä tai ministerivaliokunta, jota johtaisi pääministeri tai oikeusministeri. Hankkeeseen liittyvät julkaisut Paremman sääntelyn toimintaohjelma, Katsauksia Suomen lainsäädäntökehitykseen 1985-2005 ja Hallinnonalakohtaiset selvitykset 1985-2005 ovat osoitteessa www.vnk.fi/julkaisut. Vakuutussopimuslakityöryhmän mietintö Oikeusministeriön työryhmä selkeyttäisi vakuutussopimuslakia, jotta lain soveltamisessa ilmenneet ongelmat ja epäselvyydet saataisiin poistettua. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun asemaan ehdotetaan monia pieniä parannuksia. Nykyinen 11 vuotta voimassa ollut laki on osittain vanhentunut. Lakia sovelletaan henkilö- ja vahinkovakuutuksiin. Sen ulkopuolelle ovat jääneet uudentyyppiset, sijoittamiseen tarkoitetut ns. kapitalisaatiosopimukset. Työryhmä laajentaisi lain soveltamisalaa koskemaan kaikkia vakuutuslajeja. Lain soveltamisalasta olisi kuitenkin edelleen suljettu pois jälleenvakuutus ja muut lakisääteiset vakuutukset paitsi liikennevakuutus, potilasvakuutus ja ympäristövahinkovakuutus. Vakuutusyhtiö ei voi nykyisin vakuutusehdoissa poiketa lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, jos vakuutuksenottajana on kuluttaja tai kuluttajaan rinnastettava elinkeinonharjoittaja. Lain takaamaa suojattujen piiriä laajennettaisiin siten, että siihen kuuluisivat jatkossa kaikki kuluttajiin rinnastettavat tahot, kuten esimerkiksi useimmat asunto-osakeyhtiöt, aatteelliset yhdistykset ja kuolinpesät. Myös vakuutusyhtiön takautumisoikeutta, eli oikeutta periä suoritettu korvaus takaisin vahingon aiheuttaneelta, selvennettäisiin. Vakuutusyhtiö voisi sopia vakuutusehdoissaan lakia laajemmat takautumisoikeudet itselleen, jos vahingon aiheuttanut kolmas taho on joku muu kuin luonnollinen henkilö. Vakuutusyhtiöille uusi tiedonantoja perusteluvelvollisuus Vakuutusyhtiöille asetettaisiin myös lisää velvoitteita. Työryhmä täydentäisi vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuutta silloin, kun tarjotaan sijoitussidonnaisia vakuutuksia. Tällöin vakuutusyhtiön tulisi kiinnittää vakuutuksen hakijan huomiota myös sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin. Tietoja antaessaan vakuutusyhtiön pitäisi ottaa huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja hänen sijoittamiselle asettamansa tavoitteet, kuten esim. se, onko kysymys 7 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 8 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM lyhyt- vai pitkäaikaisesta säästämisestä. Ehdotuksen mukaan vakuutusyhtiöt joutuisivat jatkossa myös perustelemaan, mikäli ne epäävät tai irtisanovat vakuutuksen. Hylkäysperusteen tai irtisanomisperusteen tulisi olla hyvän vakuutustavan mukainen. Esimerkiksi pelkkä maksuhäiriömerkintä ei riittäisi perusteeksi hakemuksen hylkäykselle. Uutta olisi, että vakuutusyhtiö voisi sanoa henkilövakuutuksen irti, jos vakuutettu on aiheuttanut korvaukseen oikeuttavan tapahtuman tahallaan tai vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen antanut vilpillisesti vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä yhtiön vastuun kannalta. Nykyisin nämä irtisanomisperusteet koskevat vain vahinkovakuutuksia. Myös alivakuutusta koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäviksi. Esimerkiksi kotivakuutuksessa korvausta voitaisiin alentaa, jos vakuutuksenottaja on antanut vääriä tai puutteellisia tietoja esimerkiksi asunnon pinta-alasta ja vakuutusmaksu on näiden tietojen perusteella sovittu pienemmäksi kuin jos oikeat ja täydelliset tiedot olisi annettu. Korvausvaatimuksen vanhentumiseen ja kanneaikaan täsmennyksiä Työryhmä ehdottaa täsmennyksiä myös korvausvaatimusten vanhentumisaikoihin. Nykyisin korvausvaatimus on esitettävä vuoden sisällä siitä, kun hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan saada korvausta tai viimeistään kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtuman sattumisesta. Aikarajat ovat osoittautuneet joissain tilanteissa liian lyhyiksi. Vakuutustapahtumasta, esimerkiksi tapaturmasta, aiheutuvat seuraamukset voivat ilmetä vasta vuosien päästä tapaturman sattumisesta. Uuden säännöksen mukaan vuoden määräaika alkaisi kulua vasta siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää paitsi vakuutuksen voimassaolosta ja vakuutustapahtumasta myös vakuutustapahtumasta aiheutuneesta, korvattavaksi tulevasta vahinkoseuraamuksesta. Korvauspäätöstä koskeva kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa. Vanhentuminen katkeaa muun muassa silloin, kun korvauspäätöstä koskeva valitus pannaan vireille kuluttajavalituslautakunnassa tai muussa lakisääteisessä elimessä. Koska Vakuutuslautakunta ei ole lakisääteinen elin, asian käsittely Vakuutuslautakunnassa ei katkaise kanneajan kulumista. Vakuutuslautakunta on vanhentumisuhan vuoksi joutunut siirtämään sille käsiteltäväksi saatettuja asioita kuluttajavalituslautakunnalle, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Työryhmä ehdottaakin, että kanneajan kuluminen katkeaisi myös silloin, kun asia on vireillä Vakuutuslautakunnassa. Kolmen vuoden kanneaika on koskenut nimenomaisesti vain korvauspäätöstä. Epäselvää on ollut, voiko vakuutuksenantaja vakuutusehdoissa rajoittaa kanneaikaa muiden vakuutuksenottajan tai vakuutetun asemaan vaikuttavien päätösten osalta. Oikeustilan selventämiseksi työryhmä laajentaisi kolmen vuoden kanneajan koskemaan kaikkia vakuutuksenantajan päätöksiä, jotka vaikuttavat vakuutuksenottajan tai vakuutetun asemaan, kuten päätöksiä vakuutusehtojen muuttamisesta tai vakuutuksen irtisanomisesta. Vaikka työryhmä parantaisi monissa ehdotuksissaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun asemaa, henkivakuutuksen ulosmittaussuojan saamisen edellytyksiä työryhmä haluaisi tiukentaa, koska säästöhenkivakuutuksia käytetään nykyään myös sijoituskohteina. Ulosmittaussuojaa saisi ehdotuksen mukaan vain, jos vakuutuksen ottamisesta on kulunut useampia vuosia ja maksut ovat jakaantuneet tasaisesti. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla: www.om.fi/36863.htm Valitusasioiden siirtäminen hovioikeudesta toiseen Valitusasioita tulisi voida siirtää ruuhkautuneesta hovioikeudesta käsiteltäväksi toiseen hovioikeuteen, ehdottaa oikeusministeriön asettama selvitysmies Olli Huopaniemi. Uudistuksella joudutettaisiin asioiden käsittelyä ruuhkautuneissa hovioikeuksissa. Eri hovioikeuksissa on nyt huomattavia eroja valitusasioiden keskimääräisessä käsittelyajassa. Erot johtuvat muun muassa saapuvien asioiden erilaisista määristä ja vaikeusasteesta. Suuret erot eivät ole hyväksyttäviä oikeusturvan yhdenvertaisen saatavuuden kannalta, selvitysmiehen mietinnössä todetaan. Valitusten siirrolla voitaisiin nopeasti puuttua hovioikeuksien epätasaiseen työtilanteeseen ja ehkäistä ruuhkien syntymistä. Siirron aloittaminen edellyttäisi korkeimman oikeuden antamaa lupaa. Lupa voitaisiin myöntää vain uusille valitusasioille, joiden käsittelyä ei vielä ole aloitettu. Siirtomahdollisuus olisi väliaikainen ja koskisi tiettyä määrää asioita. Toiseen hovioikeuteen siirretty asia käsiteltäisiin siellä normaaliin tapaan. Osa valituksista voidaan ratkaista asiakirjojen perusteella. Jos asian ratkaiseminen edellyttää pääkäsittelyn järjestämistä, tulisi selvitysmiehen mukaan suosia sellaisia vaihtoehtoja, jotka vähentävät asianosaisten tarvetta matkustaa hovioikeuspaikkakunnalle. Tällaisia ovat esimerkiksi puhelin- ja videoneuvottelu sekä niin sanotut matkakäräjät, jolloin hovioikeuden jäsenet matkustaisivat pitämään pääkäsittelyn toisen tuomiopiirin alueella. Selvitysmies Olli Huopaniemi ehdottaa myös laajennettavaksi niin sanotun kevennetyn kokoonpanon käyttöalaa hovioikeuksissa. Kahden tuomarin ja esittelijäjäsenen muodostama kevennetty kokoonpano voisi ratkaista jonkin verran vaativampia asioita kuin nykyisin. Lisäksi selvitysmies ehdottaa kevennettyyn kokoonpanoon kuuluvan esittelijän kelpoisuusehtoja muutettaviksi. Myös muu kuin tuomioistuimessa hankittu lakimieskokemus voitaisiin ottaa huomioon arvioitaessa esittelijän kelpoisuutta jäsenen tehtävään kokoonpanossa. Selvitysmies Olli Huopaniemi jatkaa työtään muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeiden arvioimiseksi hovioikeudessa käsiteltävissä riita- ja rikosasioissa. Työn on määrä valmistua 31.12.2006. Selvitysmiehen mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla: www.om.fi/36926.htm Komission ehdotus verkkovierailuasetukseksi Euroopan komissio pyrkii alentamaan ja yhtenäistämään matkapuhelimen käytöstä ulkomailla perittäviä hintoja. Komissio haluaa määrätä muissa EU-maissa soitetuille tai vas- 8

Momentti 2006_6lmu.fm Page 9 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM taanotetuille puheluille hintakaton. Toteutuessaan ehdotus laskisi kuluttajahintoja vähintään puoleen nykyisestä. Valtioneuvosto kannattaa komission ehdotusta. Asian käsittelyn aikana halutaan varmistaa, että sääntely todella laskee käyttäjähintoja ja että se ei ole teleyrityksille kohtuuton. Komission ehdotus koskee sekä kuluttajahintoja että teleoperaattoreiden toisilleen maksamia verkkovierailumaksuja eli tukkuhintoja. Puheluiden vastaanottaminen halpenee heti, kun asetus tulee voimaan. Soitettujen puheluiden hintasääntely alkaisi puolen vuoden viiveellä. Komission ehdotuksen mukaan operaattoreiden väliset tukkuhinnat perustuisivat operaattorien toisiltaan perimien hintojen keskiarvoon. Kuluttajalta perittävä hinta taas olisi enimmillään 33 senttiä per minuutti, kun puhelu soitetaan vierailumaan sisällä. Vierailumaasta toiseen EUmaahan soitettaessa enimmäishinta olisi enintään 50 senttiä per minuutti. Puhelun vastaanottaminen toisessa EU-maassa saisi maksaa enintään 17 senttiä minuutti. Teleyritysten välisen hintakilpailun uskotaan paranevan, kun kuluttajien on helpompi tehdä vertailuja. Suomalaisten teleoperaattoreiden perimät hinnat matkapuhelimen käytöstä ulkomailla vaihtelevat maittain ja operaattoreittain. Useimmat kuluttajahinnat ovat komission esittämää hintakattoa korkeampia. Asetus alentaisi siten suomalaistenkin kännykkälaskuja selvästi. Komissio on jo pitkään vaatinut operaattoreita laskemaan verkkovierailun ja ulkomaanpuheluiden hintoja. Puheluhinnat EU-alueella eivät kuitenkaan ole laskeneet riittävästi pelkästään teleoperaattoreiden toimin. Suomi pyrkii saavuttamaan jäsenmaiden ja parlamentin yhteisymmärryksen asetuksen sisällöstä puheenjohtajakautensa aikana. http:// www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/ WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1863&menuid=9 KORKEIN OIKEUS KKO:2006:61 Salassapitorikos Asianajaja Samassa asianajotoimistossa toimivat asianajajat A ja B olivat kumpikin hoitaneet toimiston asiakkaan C:n toimeksiantoja. B:n epäiltiin sittemmin tässä tehtävässään syyllistyneen avunantoon C:n tekemiksi epäiltyihin rikoksiin. Kysymys siitä, oliko esitutkinnassa muutoin kuin rikoksesta epäiltynä kuultu A voinut ilmaista C:n hänelle uskomia asianajosalaisuuksia. RL 38 luku 1 1 kohta L asianajajista 5 c KKO:2006:62 Kunnianloukkaus Kysymys siitä, oliko iltapäivälehdessä julkaistun pakinatyylisen kirjoituksen kirjoittaja syyllistynyt rikoslain 24 luvun 10 :n mukaiseen törkeään kunnianloukkaukseen. RL 24 luku 9 RL 24 luku 10 KKO:2006:63 Väärennys A oli laatinut osakeyhtiön hallituksen kokouksen pöytäkirjan ja merkinnyt pöytäkirjaan itsensä hallituksen varsinaiseksi jäseneksi sekä sen puheenjohtajaksi, vaikka yhtiöllä ei ollut hallitusta. Sittemmin A ja B olivat toimittaneet hallituksen kokouksen pöytäkirjan hallinto-oikeudelle yhtiön asian käsittelyyn liittyen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n ja B:n katsottiin syyllistyneen väärennykseen. (Ään.) RL 33 luku 1 KKO:2006:64 Törkeä huumausainerikos Tahallisuus Erehdys - Tunnusmerkistöerehdys Törkeästä huumausainerikoksesta syytetyt vastaajat olivat toimeksiantajaltaan saamiensa ohjeiden mukaisesti kuljettaneet reppua, jossa oli suuri määrä amfetamiinia. He kiistivät tienneensä repussa olleen huumausaineen laatua ja siten sen vaarallisuutta. Kysymys tahallisuuden arvioinnista. KKO:2006:65 Oikeudenkäyntimenettely - Valituksen täydennyttäminen A:n valituksessa hovioikeudelle ei ollut mainittu hänen osoitettaan. Hovioikeus oli lähettänyt valituksen täydennyspyynnön A:n väestötietojärjestelmästä saatuun kotiosoitteeseen. A oli ollut suorittamassa mainittuna aikana vankeusrangaistusta eikä ollut saanut täydennyspyyntöä tiedokseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla valituksen täydennyspyynnön lähettämisen ei katsottu tapahtuneen laillisesti ja asia palautettiin hovioikeuteen. (Ään.) OK 25 luku 16 OK 26 luku 28 (381/2003) KKO:2006:66 Viivästyskorko Sovittelu Kysymys tuomitun viivästyskoron sovittelusta korkolain 11 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla. KorkoL 11 1 mom 2 kohta KKO:2006:67 Oikeuspaikka A oli ostanut B:ltä asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttivat omakotikiinteistön hallintaan. B:n kotipaikan tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan kanteen, jossa A vaati vahingonkorvausta tai hinnanalennusta rakennuksessa havaittujen virheiden perusteella. OK 10 luku 1 1 mom OK 10 luku 14 OK 10 luku 19 KKO:2006:68 Työsopimus Eläke Eläkekassa 9 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 10 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM Kysymys eläkkeen määräytymisperusteesta työsuhteen ehtona ja eläkekassan sääntöjen muuttamisen vaikutuksesta eläkkeen määrään. KKO:2006:69 Haaste Tiedoksianto Kysymys oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 :ssä säädetyn sijaistiedoksiannon käyttämisen edellytyksistä, kun haastettava oli ilmoittanut väestötietojärjestelmään osoitetiedokseen vain postilokero-osoitteen. (Ään.) OK 11 luku 7 KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Yleishallintoasiat KHO:2006:49 Julkinen hankinta - Hyvitysmaksun edellytykset - Tarjouskilpailun laiminlyönti - Suorahankinta - Rakennusurakka Rakennuksen julkisivun korjaustöitä koskevassa urakassa ja siihen liittyvissä hankinnoissa oli menetelty julkisista hankinnoista annetun lain 9 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisesti, kun hankinnat oli ilman hyväksyttävää syytä toteutettu suorahankintoina. Hankintayksikkö oli näin ollen laiminlyönyt julkisista hankinnoista annetun lain 5 :n 1 momentissa säädetyn kilpailuttamisvelvoitteen. Markkinaoikeus hylkäsi kyseessä olevia hankintoja koskevissa kahden yhtiön hakemuksissa esitetyt hyvitysmaksua koskevat vaatimukset sillä perusteella, että kun tarjouskilpailua ei ollut järjestetty, asiassa ei jälkikäteen ollut perusteita todeta, että yhtiöillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Julkisista hankinnoista annetun lain 9 :n 1 momentin 4 kohdassa säädetyt hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyttyneet, ja markkinaoikeus hylkäsi hakemukset. Korkein hallinto-oikeus pysytti markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen. Laki julkisista hankinnoista 9 1 mom. (1530/2001) 4 kohta KHO:2006:50 Ulkomaalainen - Turvapaikka - Suojelun tarve - Kihlaussopimuksen rikkominen - Suvun koston uhka - Epävarmuus sisäisen pakolaisuuden mahdollisuudesta Iranilainen kurdinainen oli rikkonut sukunsa tekemän kihlaussopimuksen, paennut maasta serkkunsa kanssa ja Suomessa avioitunut tämän kanssa. Hänen ja hänen aviopuolisonsa osalta eivät täyttyneet turvapaikan myöntämisen edellytykset. Heidän katsottiin kuitenkin olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa ottaen huomioon paikalliset kurdialueen olosuhteet ja perinteiset kunniakäsitykset sekä mahdottomuuden arvioida riittävällä varmuudella näyttöä uhkaavaksi ilmoitetun suvun mahdollisuuksista kohdistaa heihin rikossyytteitä tai kostotoimenpiteitä myös muualla Iranissa kuin heidän kotiseudullaan tai heidän sukujensa hallitsemalla alueella. Ulkomaalaislaki 87 ja 88 1 mom. KHO:2006:51 Toimeentulotuki - Lisäosalla katettava meno - Terveydenhuoltomeno - Potenssilääke Toimeentulotukea oli haettu muun ohella asiakkaalle lääkärin määräämään potenssilääkevalmisteeseen. Asiakas oli esittänyt selvityksenä hoitavan lääkärin antaman lausunnon, josta ilmenivät hakijan sairaudet sekä se, että sanottu lääke oli asiakkaan sairaanhoidon kannalta tarpeellinen. Lisäksi asiakas oli esittänyt selvityksen lääkkeen hankkimisesta aiheutuneesta kohtuullisesta menosta. Sanottua lääkkeen hankinnasta aiheutunutta menoa oli pidettävä toimeentulotuesta annetun lain 7 :n 3 momentissa tarkoitettuna tarpeen mukaisena muuna kuin perusosaan sisältyvänä terveydenhuoltomenona. Tämä meno oli otettava toimeentulotukilaskelmassa huomioon lisäosalla katettavana menona. Laki toimeentulotuesta 1 1 mom., 2 1 mom. ja 7 Asetus toimeentulotuesta 1 1 mom. 2 kohta KHO:2006:52 Toimeentulotuki - Terveydenhuoltomeno - Potenssilääke - Riittämätön selvitys Hakemus toimeentulotuen myöntämisestä potenssilääkkeeseen voitiin hylätä, koska asiakas ei ollut esittänyt hoitavan lääkärin antamaa lausuntoa tai muuta riittävää selvitystä lääkkeen tarpeellisuudesta potilaan hoidossa. Toimeentulotukea myönnettäessä pelkkä lääkkeen puhelinmääräyksessä oleva maininta sairauden hoidosta ei ollut riittävä. Sanotun lääkkeen hankinnasta aiheutunutta menoa ei siten voitu pitää toimeentulotuesta annetun lain 7 :n 3 momentissa tarkoitettuna lisäosalla katettavana menona. Laki toimeentulotuesta 1 1 mom., 2 1 mom. ja 7 Asetus toimeentulotuesta 1 1 mom. 2 kohta KHO:2006:55 Vammaispalvelu - Taloudellinen tukitoimi - Yleisohjeet - Auto - Auton hankinta - Korvauksen määrä - Määräraha - Määrärahasidonnaisuus Sosiaalilautakunta oli antanut vammaispalvelulain mukaisia määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia koskevat yleisohjeet. Niiden mukaan muun muassa auton hankintakustannusten korvauksen enimmäismäärä oli 6 000 euroa. Ohjeiden antamisen perusteina olivat kaupungin säästötoimet, määrärahojen kohdentaminen eri tuensaajaryhmille ja tuen hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen. Näistä lähtökohdista ohjeiden käyttäminen yhtenä päätöksenteon perusteena ei sinänsä ollut lainvastaista. Ohjeet eivät saaneet kuitenkaan suunnata viranomaisen päätöksentekoa sen harkintavallan ulkopuolelle, jota rajaavat hakijan yksilöllinen tarve, kunnan talousarvio, avustuksen kohdentamismahdollisuus ja eri hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Hakemus 6 000 euroa ylittävän avustuksen saamiseen oli voitu hylätä. 10

Momentti 2006_6lmu.fm Page 11 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3 ja 9 1 mom. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 17 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 2 mom. KHO:2006:60 Toimeentulotuki - Sosiaalihuoltopalvelu - Kunnan järjestämä lasten päivähoito - Yksityinen päivähoito - Etusijajärjestys - Lasten päivähoidon maksu - Kirjallinen ohjaus - Neuvonta Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Kunnan järjestämä lasten päivähoito on toimeentulotukeen nähden ensisijainen sosiaalihuollon palvelu. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n nojalla lasten päivähoidosta määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä, oli edellytettävä, että toimeentulotuen hakija A haki ensisijaisesti kunnan järjestämiä lasten päivähoitopalveluja. Yksityisistä päivähoitopalveluista aiheutuvat menot voidaan toimeentulotukea myönnettäessä ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti. A ei viranhaltijan kirjallisesta ohjauksesta huolimatta ollut hakenut kunnan järjestämää päivähoitoa lapsilleen. Sosiaali- ja terveyslautakunta oli voinut hylätä A:n hakemuksen yksityisten päivähoitopalvelujen käyttämisestä aiheutuneiden maksujen kattamisesta toimeentulotuella. Sosiaalihuoltolaki 13 1 mom. ja 17 2 mom. Laki toimeentulotuesta 1, 2, 6 ja 7 Asetus toimeentulotuesta 1 1 mom. 3 kohta KHO:2006:61 Julkinen hankinta - Soveltamisala - Hankinnan käsite - Kuntien yhteistoiminta - Sairaankuljetus Kaupunki oli tehnyt alueen kuntien yhteistoimintasopimuksella perustetun, kaupungin itsensä tuon sopimuksen nojalla ylläpitämän alueellisen pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen ensihoitopalvelusta. Kyseessä oli kirjallinen sopimus, jolla oli taloudellista arvoa ja joka koski palvelun ostamista. Kun kuitenkin otettiin huomioon pelastuslaitoksen asema kaupungin alaisuudessa ja valvonnassa, kyse ei ollut kahden muodollisesti erillisen ja päätöksenteon kannalta itsenäisen yksikön välisestä palveluhankinnasta vaan kaupungin oman organisaation sisällä toteutetusta palvelusta. Näin ollen kaupungin ja pelastuslaitoksen välisessä sopimuksessa ei ollut kysymys julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitetusta hankinnasta. Laki julkisista hankinnoista (1505/ 1992) 4 KHO:2006:63 Ennakkoratkaisupyyntö Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle - Viestintämarkkinalaki - Puitedirektiivi 2002/21/EY - Huomattava markkinavoima - Valitusoikeus - Toimivalta - Komission päätös Korkeimman hallinto-oikeuden on asiassa ratkaistava, onko teleyrityksellä oikeus hakea muutosta Viestintäviraston päätökseen, jossa on katsottu, ettei teleyrityksen kilpailija ole huomattavan markkinavoiman asemassa kyseessä olevalla markkinalla. Jos vastaus valitusoikeutta koskevaan kysymykseen on myönteinen, korkeimman hallinto-oikeuden on tämän lisäksi ratkaistava, miten korkeimman hallinto-oikeuden toimivallan laajuuteen valituksen tutkimisessa vaikuttaa se, että Euroopan yhteisöjen komissio on antanut sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 7 artiklan 4 kohdan mukaisen päätöksen asiassa. Korkein hallinto-oikeus päätti pyytää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisun seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko puitedirektiivin 2002/ 21/EY muutoksenhakuoikeutta koskevan 4 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että teleyrityksellä on katsottava olevan oikeus hakea muutosta päätökseen, jossa on katsottu, ettei kyseisen teleyrityksen kilpailijalla ole huomattavan markkinavoiman asemaa. 2. Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myönteinen, vastausta pyydettiin vielä seuraavaan kysymykseen: Edellyttääkö puitedirektiivin 2002/21/EY 4 artiklan 1 kohdan vaatimus tosiseikkojen huomioon ottamisesta ja toimivasta muutoksenhakuoikeudesta, että kansallinen tuomioistuin voi tutkia tapaukseen liittyvät tosiseikat, tehdä oikeudellisen arvion ja ratkaista asian komission puitedirektiivin 7 artiklan 4 kohdan nojalla antaman päätöksen ja sen markkina-analyysiä koskevien perustelujen rajoittamatta kansallisen tuomioistuimen toimivaltaa. Viestintämarkkinalaki 16, 17, 18, 21 ja 127 Hallintolainkäyttölaki 6 KHO:2006 taltio 2268 Kunnallisasia - Kunnallisvalitus - Talousarvio - Taloussuunnitelma - Valmistelua koskeva päätös - Valituksen tutkimatta jättäminen Kaupunginvaltuusto oli tehnyt taloussuunnitelman investointiosaan muutoksen, jolla varattiin kouluhankkeiden toteuttamista varten määrärahaa kahdelle vuodelle. Päätös, jolla valtuusto oli muuttanut taloussuunnitelmaa, koski yksinomaan valmistelua, eikä siitä kuntalain 91 :n säännös huomioon ottaen saanut tehdä kunnallisvalitusta. Valtuuston päätöksestä tehty valitus jätettiin tutkimatta. Kuntalaki 65, 90, 91, 93 KHO:2006 taltio 2011 Ajokortti - Ajo-oikeus - Terveysvaatimukset - Näön tarkkuus - Näkökyky Ajoneuvohallintokeskus oli hylännyt A:n hakemuksen, että hänelle myönnetään poikkeus ABECE-luokan ajoneuvon ajokorttilupaa koskevista terveysvaatimuksista. Hallintooikeus oli hylännyt A:n valituksen Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksestä todeten muun ohella, että Ajoneuvohallintokeskus oli voinut liikenneturvallisuussyistä hylätä A:n hakemuksen. Sovellettuina oikeusohjeina hallinto-oikeus oli maininnut 11 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 12 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM tieliikennelain 70 :n 1 momentin ja 82 d :n, ajokorttiasetuksen 9 :n 2 momentin 1 ja 2 kohdan sekä ajokorttiasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (2/1996) voimaantulosäännöksen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi A:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä ja mainitsi perusteluissaan, että kun otettiin huomioon asiakirjoista ilmenevä selvitys A:n näöntarkkuudesta sekä hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut oikeusohjeet, Ajoneuvohallintokeskuksen oli tullut hylätä A:n hakemus poikkeusluvan saamiseksi C-luokan ajoneuvon ajokortin edellytyksenä olevista näkökykyä koskevista vaatimuksista. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. Tieliikennelaki 70 1 mom. ja 82 d Ajokorttiasetus 9 2 mom. 1 ja 2 kohta Ajokorttiasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (2/1996) voimaantulosäännös KHO:2006 taltio 1976 Tietosuoja - Virheen korjaaminen - Lääketieteellinen arvio - Sisäinen muistio - Eläkelaitos - Terveydenhuollon ammattihenkilö Yksityisen eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri oli valmistellut työkyvyttömyyseläkepäätöksen poistamishakemusta ja tehnyt tällöin merkintöjä kahteen sisäisen käsittelyn muistioon. Muistioissa oli arvioitu eläkkeensaajan työkykyä ennen työsuhteen alkamista käyttäen apuna lääkärintodistuksia ja muita selvityksiä. Tietosuojavaltuutettu oli, verrattuaan muistiomerkintöjä eläkkeensaajan esittämiin lääkärintodistuksiin ja muihin selvityksiin, määrännyt muistiomerkinnät henkilötietolain 29 ja 40 :n nojalla virheellisinä poistettaviksi. Hallinto-oikeus oli pitänyt osaa poistettavaksi määrätyistä tiedoista lääkärin asiantuntemuksellaan tekeminä terveydentilaa koskevina merkintöinä ja osaa muina merkintöinä, jotka olivat virheellisiä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että asiantuntijalääkärin muistioihin voitiin sisällyttää lääkärinlausunnoista saatavien tietojen ohella asiantuntijalääkärin tarpeellisiksi katsomat anamneesitiedot. Korkein hallintooikeus piti muistioita kokonaisuutenaan terveydenhuollon ammattihenkilön vakuutetun työkyvyttömyyseläkkeen määrään vaikuttavasta terveydentilasta antamina arvioina. Osaakaan muistioiden sisältämistä tiedoista ei voitu määrätä henkilötietolain 29 ja 40 :n nojalla poistettaviksi. Henkilötietolaki 9, 29 ja 40 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 4, 22 ja 24 II LaVL 10/1986 vp s. 3 KHO:2006 taltio 1952 Oikeusapu - Ulkomaalainen Hallinto-oikeus oli hylännyt oikeusavun myöntämistä ulkomaalaislain 9 :n 3 momentin nojalla koskevan vaatimuksen, koska asiassa ei ollut esitetty selvitystä valittajan taloudellisista oloista eikä myöskään perustetta oikeusavun myöntämiseksi hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus myönsi oikeusavun korkeimmassa hallintooikeudessa valituslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä, koska muutoksenhakija oli poistunut maasta ennen hakemuksen tekemistä ja hänelle voitiin siten katsoa tuottavan ilmeisiä vaikeuksia enää hakea oikeusapupäätöstä oikeusaputoimistosta. Ulkomaalaislaki (301/2004) 9 1 ja 3mom. KHO:2006 taltio 1943 Valtion virkamiesten oikeusasema - Virkasuhde - Nimittäminen - Koeajan asettaminen - Koeajan pidentäminen - Virkasuhteen purkaminen X oli 25.2.2004 päivätyllä nimittämiskirjalla nimitetty työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysneuvojaksi määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 15.3.2004-31.12.2006. Nimittämiskirjan mukaan koeaika oli neljä kuukautta. X oli käynyt esimiehensä kanssa tulos- ja kehityskeskustelun 18.6.2004. Tämän jälkeen nimittämiskirjassa mainittua koeaikaa oli muutettu siten, että koeaikaa oli jatkettu kahdella kuukaudella päättymään 15.9.2004. Työvoima- ja elinkeinokeskus oli koeaikaan vedoten 31.8.2004 tekemällään päätöksellä purkanut X:n virkasuhteen päättymään samana päivänä. Virkamieslautakunta oli X:n oikaisuvaatimuksesta kumonnut työvoima- ja elinkeinokeskuksen 31.8.2004 tekemän päätöksen, koska koeaikaa ei saanut pidentää virkasuhteeseen nimittämisen jälkeen sopimuksella eikä myöskään nimittävän viranomaisen yksipuolisella päätöksellä. Näin ollen X:n virkasuhteen purkaminen koeaikaa koskevien säännösten perusteella alun perin määrätyn koeajan päättymisen jälkeen oli lainvastainen. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi työvoima- ja elinkeinokeskuksen valituksen virkamieslautakunnan päätöksestä. Valtion virkamieslaki 10 1 mom. ja 44 KHO:2006 taltio 1820 Kunnallisasia - Kunnan toimiala - Elinkeinon harjoittaminen - Omakotitalojen rakennuttaminen myyntiä varten - Kunnanvaltuusto - Toimivallan ylittäminen Kunnanvaltuusto oli talousarviossaan varannut määrärahan kahden omakotitalon rakennuttamiseen myyntiä varten. Kunnan ei katsottu esittäneen sellaisia työllisyyden hoitamiseen liittyviä taikka elinkeinopoliittisia tai muita erityisiä syitä, että omakotitalojen rakennuttaminen elinkeinotoimintana olisi kuulunut kunnan yleiseen toimialaan. Kunnanvaltuuston katsottiin ylittäneen toimivaltansa ja kunnanvaltuuston päätös kumottiin. Kuntalaki 2 1 mom. ja 90 Verotusasiat KHO:2006:53 Tuloverotus - Tappion vähentäminen - Omistajanvaihdos - Poikkeuslupa - Erityinen syy - Valmisyhtiön ostaminen - Valitusasia Ulkomainen yhteisö oli 10.12.2001 ostanut suomalaisen A Oy:n osakkeet. A Oy oli toimimaton niin sanottu valmisyhtiö, josta tuli Suomeen perustettavan konsernin emoyhtiö. A Oy harjoitti arvopaperikauppaa ja sijoitustoimintaa sekä tuotti palveluja muille konsernin yhtiöille. A Oy:n palveluksessa oli kaksi työntekijää. A Oy:n ensimmäisen tilikauden 22.8.2001-31.12.2002 tulos muodostui tappiolliseksi. Valtaosa sen tappiosta muodostui 10.12.2001 jälkeisistä 12

Momentti 2006_6lmu.fm Page 13 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM korko- ja henkilöstökuluista. Verovirasto oli voinut myöntää tuloverolain 122 :n 3 momentissa tarkoitetun poikkeusluvan tappion vähentämiseen. Asiassa on hankittu valtiovarainministeriön ja Verohallituksen lausunto. Tuloverolaki 122 KHO:2006 taltio 2027 Tuloverotus - Omistajanvaihdos - Osakevaihto - Sukupolvenvaihdos - Veroylijäämien huomioon ottaminen - Käyttämättömien hyvitysten vähentäminen X Oy oli sijoitustoimintaa harjoittava yhtiö, jonka koko osakekannan omisti A. Y Oy oli puolestaan projektinjohtokonsultointia harjoittava yhtiö, jonka palveluksessa oli 16 henkilöä. A omisti yhdessä lastensa kanssa 62 prosenttia Y Oy:n osakekannasta ja loput olivat perheen ulkopuolisten tahojen omistuksessa. A:n perheen yritysvarallisuuden hallinnoimisen yksinkertaistamiseksi ja sukupolvenvaihdokseen valmistautumisen vuoksi toteutettiin 13.6.2002 osakevaihto, jossa X Oy hankki omistukseensa kaikki A:n perheen omistamat Y Oy:n osakkeet. X Oy antoi vastikkeeksi liikkeelle laskemiaan uusia osakkeita siten, että osakkeiden määrä nousi 500 kappaleesta 4 350 kappaleeseen. Huomioon ottaen, että omistusrakenteen keskeisinä tarkoituksina oli ollut sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen ja perhevarallisuuden hallinnon järkiperäistäminen verovirasto oli voinut näissä olosuhteissa katsoa, että omistajanvaihdoksesta huolimatta oli olemassa yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 5 a ja 8 :ssä tarkoitettuja erityisiä syitä myöntää yhtiölle oikeus käyttämättömien hyvitysten vähentämiseen ja veroylijäämien huomioon ottamiseen. Asiassa on valtiovarainministeriön ja Verohallituksen lausunto. Laki yhtiöveron hyvityksestä 5 a ja 8 KHO:2006:57 Verovastuu - Ulkomainen yhtiö - Kiinteä toimipaikka - Sivuliike - Edustaja - Kaupparekisteriin merkitty edustaja A Ltd -nimisen yhtiön kotipaikaksi oli rekisteröity Caymansaaret, eikä yhtiö ollut ilmoittanut Suomessa veronalaista tuloa verovuosilta 1993-1995. Jälkiverotuksia toimitettaessa katsottiin, että A Ltd:llä oli ollut Suomessa kiinteä toimipaikka, ja yhtiön suoritettavaksi määrättiin tuloveroa verovuosilta 1993-1995. A Ltd:n suomalaista emoyhtiötä ei voitu määrätä vastuuseen A Ltd:lle verovuosilta 1993-1995 määrätyistä veroista, kun emoyhtiö ei ollut A Ltd:n elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetun lain mukainen, kaupparekisteriin merkitty edustaja. Verotuslaki 3 4 mom. Ks. nykyisin laki verotusmenettelystä 52 1 mom. 5 kohta KHO:2006 taltio 1543 Henkilökohtaisen tulon verotus - Ansiotulosta tehtävät vähennykset - Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset - Halvin kulkuneuvo - Oman auton käyttö - Muusikko - Instrumenttien kuljettaminen A asui Espoossa ja työskenteli ammattimuusikkona Helsingin kaupunginorkesterissa. Matkaa asunnosta työpaikalle ei voitu tehdä vaihtamatta julkista kulkuneuvoa ja osa matkasta oli käveltävä. A:n työpäivä Helsingin kaupunginorkesterissa oli konserttipäivinä kaksiosainen siten, että päivällä olivat harjoitukset ja illalla konsertti. A:n instrumentit olivat erilaisia lyömäsoittimia, joita A:n oli kuljetettava edestakaisin asunnon ja työpaikan välillä päivittäin. Tätä edellyttivät muun muassa henkilökohtainen soitinhuolto ja palkkatyön edellyttämä säännöllinen kotiharjoittelu. Instrumentit oli pakattu neljään eri laukkuun ja kuljetuslaatikkoon, joiden yhteispaino oli noin 30-40 kilogrammaa. Suurin kuljetuslaatikko oli ulkomitoiltaan 100 x 30 x 40 senttimetriä. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että laskettaessa asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannuksia A:n halvimpana kulkuneuvona oli pidettävä omaa autoa, kun otettiin huomioon A:n henkilökohtaisina työvälineinä pidettävien soitinten kuljettamiseen tarvittavien laatikoiden määrä, koko ja paino sekä instrumenttien kuljettaminen edellä selostetuissa olosuhteissa päivittäin asunnon ja työpaikan välillä. Tämän vuoksi A:lla oli oikeus vähentää asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset oman auton käytön mukaan laskettuna. Verovuodet 1997-2000. Tuloverolaki 93 Ympäristöasiat KHO:2006:54 Luonnonsuojelulaki - Yksityismaalla oleva luonnonsuojelualue - Rauhoitusmääräykset - Määräyksistä poikkeaminen - Vesi- ja viemärijohtojen asentaminen - Poikkeuslupa - Poikkeamispäätös - Menetetyn määräajan palauttamishakemus - Luonnonsuojelujärjestö - Puhevalta - Yleinen valitusoikeus Uudenmaan ympäristökeskus oli päätöksellään myöntänyt Siuntion kunnalle hakemuksen mukaisesti luvan poiketa Båtvikenin saaret -nimisen luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksistä vesi- ja viemärijohtojen asentamista varten välillä Störsvik - Marsudden - Strömsby ja Marsuddenin edustalle merialueelle Siuntiossa ja Kirkkonummella. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että poikkeaminen kysymyksessä olevassa asiassa perustui luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä olevaan määräykseen. Kun kysymyksessä olevalla poikkeamispäätöksellä ei ollut ratkaistu luonnonsuojelulain 24 tai 27 :ssä tarkoitettua asiaa, päätöksestä sai hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentin yleisen valitusoikeutta koskevan säännöksen mukaisesti valittaa se, johon päätös oli kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikutti. Kun ympäristökeskuksen päätös ei hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla välittömästi vaikuttanut hakijana olevan yhdistyksen oikeuteen tai etuun siten, että yhdistyksellä olisi oikeus valittaa ympäristökeskuksen päätöksestä, myös hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi oli jätettävä tutkimatta. (Ään. 3-2) Luonnonsuojelulaki (71/1923) 9 1mom. Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 24 1 ja 2 mom., 27 1 mom., 61 3 mom. ja 76 1 ja 2 mom. Hallintolainkäyttölaki 6 1 mom. ja 61 13 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 14 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM KHO:2006:56 Kalastus - Kalastusoikeus - Yleinen vesialue meressä - Viranomaisen toimivalta - Kalastusmääräykset - Poikkeavat määräykset - Työvoimaja elinkeinokeskus - Pyydysten pienin sallittu silmäkoko - Pyydettävien kalojen pienimmät mitat - Ammattimaisesti harjoitettava pyynti - Ammattimaisesti harjoitettava kalastus Pyydysten silmäkoosta ja kalojen alimmasta sallitusta pyyntikoosta annettavat, kalastusasetuksen asianomaisista säännöksistä poikkeavat määräykset saattoivat koskea työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueeseen kuuluvaa, meressä olevaa koko yleistä vesialuetta, jos laissa määräysten antamiselle säädetyt edellytykset olivat käsillä. Kalastuslaki (286/1982) 6 2 mom., 32 2 mom. (1355/1993), 35 2 mom. (1355/1993) ja 68 2 mom. KHO:2006:58 Ympäristönsuojelulaki - Kunnan ympäristönsuojelumääräykset - Kunnan toimivalta - Kunnan säädösvalta - Suhde perustuslakiin, lakiin, asetukseen ja EU-direktiiviin - Tuotantoeläin - Lannan varastointi ja levitys - Alueellinen ympäristökeskus - Valitusoikeus Kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin ei sinänsä ollut estettä sisällyttää vaatimuksia, jotka olivat ankarampia kuin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (931/2000) sisältyvät säännökset. Siten ei myöskään ollut sellaisenaan kiellettyä antaa kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä, joilla asetukseen tai direktiiviin sisältyvät ohjeelliset vaatimukset muutettiin sitoviksi velvoitteiksi. Sillä, että ohjeellisten vaatimusten muuttamisella kunnallisin ympäristönsuojelumääräyksin sitoviksi kenties oli vaikutusta esimerkiksi maatalousyrityksen tukiin, ei ollut välitöntä merkitystä. Yleiset valtakunnalliset oikeussäännöt oli ympäristönsuojelulaissa edellytetty annettavan lakia täydentävillä asetuksilla. Toisaalta määräykset voivat ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan koskea myös koko kuntaa. Määräysten sisältöä arvioitaessa oli otettava huomioon vaatimus määräyksen tarpeellisuudesta ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi. Perustuslain omaisuuden suojaa ja elinkeinovapautta koskevat 15 ja 18 :n säännökset edellyttivät, ettei määräyksillä kohtuuttomasti ja suhteettomasti vaikeutettu maaomaisuuden käyttöä ja elinkeinotoimintaa, vaan määräysten tarpeellisuutta ympäristön pilaantumisen torjumiseksi oli punnittava suhteessa vastuuta ympäristöstä koskevaan perustuslain 20 :n säännökseen. Kunkin määräyksen lainmukaisuuden edellytyksenä oli sen tarpeellisuus paikallisissa oloissa. Asiassa oli kysymys myös alueellisen ympäristökeskuksen valitusoikeudesta. Suomen perustuslaki 15, 18, 20, 80 ja 107 Ympäristönsuojelulaki 1, 2 1 mom., 3 1 mom., 4 1 ja 2 mom., 5 1 mom., 6, 8 1 mom., 10 1 mom., 11, 12 1 kohta, 19, 28 1 mom., 51 ja 96 4 mom. Kuntalaki 90 2 mom. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/ 2000) KHO:2006:59 Vesitalousasia - Vesistöön rakentaminen - Silta - Siltapenger - Näkymä - Maisema - Kiinteistö - Kiinteistön ulkopuolinen alue - Yksinomaan maiseman muuttumisena ilmenevä haitta - Edunmenetys - Haitta - Korvattavuus - Vesialue - Ranta - Vapaa-ajan asunto Yksinomaan maisemallisen haitan, joka johtuu ainoastaan kiinteistön alueen ulkopuolella tapahtuvasta muutoksesta, katsottiin edellyttävän korvauksen määräämistä vesilain 11 luvun 3 :n 1 momentin 2 kohdan nojalla vain siinä poikkeustapauksessa, että kiinteistön omistajalla olosuhteiden kokonaisarvioinnin perusteella on suojattu oikeusasema maisemassa tapahtuvia muutoksia vastaan. Asian arvioinnissa oli otettava huomioon kiinteistön etäisyys maiseman muutoksesta, asianomaisen maa-alueen käyttö sekä muut olosuhteet alueella, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavan sisältö, mikäli sellainen on voimassa kiinteistöllä tai lähialueella, sekä maankäytön muutoksen muut edellytykset. Lisäksi huomiota oli kiinnitettävä muutoksen voimakkuuteen, välittömyyteen ja odottamattomuuteen. Sillan ja siltapenkereiden rakentamiseen salmeen myönnettiin vesilain 2 luvun mukainen lupa. Olosuhteista ilmeni, että silta ja siltapenkereet vaikuttaisivat haitallisesti vapaa-ajankiinteistöltä H avautuvaan näkymään. Kun otettiin huomioon olosuhteet sekä selvitys kiinteistöstä H, siltahankkeesta ja sen vaikutuksista sekä olosuhteista alueella muutoin, ei kiinteistön omistajilla voitu katsoa olevan sellaista suojattua oikeusasemaa, että vesilaissa säädetyt korvausvelvollisuuden asettamisen edellytykset olisivat poikkeuksellisesti olleet käsillä. Vesilaki 11 luku 3 KHO:2006:62 Maankäyttö ja rakentaminen - Hallintopakko - Purkamisluvan tarve - Rakennuksen käsite - Nosturi Noin 50 metriä korkeat nosturit sijaitsivat Aurajoen rannalla olevalla entisellä telakka-alueella. Nosturit oli sijoitettu maahan kiinteästi kiinnitetyille kiskoille, jotka mahdollistivat niiden siirtämisen rajatulla alueella. Nosturit olivat olleet alueella kymmeniä vuosia. Puheena olevat kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävällä alueella sijaitsevat suurikokoiset ja arvokasta maisemaa hallitsevat nosturit olivat sellaisia maankäyttö- ja rakennuslain 113 :n 1 momentissa tarkoitettuja rakennuksia, joiden purkaminen edellytti saman lain 127 :n 1 momentissa tarkoitettua purkamislupaa. Rakennustarkastaja oli maankäyttö- ja rakennuslain 180 :n nojalla keskeyttänyt nostureiden purkamistyön. Rakennuslautakunta oli voinut pysyttää voimassa nostureiden purkamistyön keskeyttämisen siihen saakka, kunnes nostureiden purkamiselle on myönnetty purkamislupa ja päätös on saanut lainvoiman. Maankäyttö- ja rakennuslaki 113, 127 1 mom. ja 180 KHO:2006 taltio 1684 Metsälaki - Soveltamisala - Liitoorava - Liito-oravailmoitus - Luonnonsuojelulaki - Metsänkäyttöilmoitus - Seutukaava - Suojelualue - 14

Momentti 2006_6lmu.fm Page 15 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM Rakennuslaki - Maankäyttö- ja rakennuslaki Metsälakia ei lain 2 :n 2 kohdan mukaan sovelleta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa suojelualueeksi osoitetulla alueella. Kun otettiin huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 210 :n 1 momentti, metsälakia ei voitu soveltaa myöskään sellaisella alueella, joka voimassa olevassa rakennuslain mukaisessa seutukaavassa on osoitettu suojelualueeksi. Seutukaavassa osoitetulla suojelualueella (SL) ei siten tullut sovellettavaksi metsälain 14 b :n säännös metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuudesta alueelliselle ympäristökeskukselle eikä tämän säännöksen soveltamatta jäämisen seurauksena myöskään luonnonsuojelulain 72a :n säännös alueellisen ympäristökeskuksen velvollisuudesta ja toimivallasta ryhtyä toimenpiteisiin säännöksessä tarkoitettujen liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikan ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämiseksi. Asiaan ei vaikuttanut luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetyn hävittämis- ja heikentämiskiellon voimassaolo eikä se, millaisia seutukaavan oikeusvaikutukset alueella rakennuslain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ovat. Metsälaki (1093/1996) 2 :n 1 mom. 2 kohta ja 14 b (552/2004) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) 49 1 mom. (553/2004) ja 72 a (553/ 2004) Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/ 1999) 210 1 mom. Rakennuslaki (370/1958) KHO:2006 taltio 1434 Pilaantuneen maaperän puhdistamisvelvollisuus - Maaperän puhdistaminen - Puhdistamisesta määrääminen - Ympäristölupa - Ilmoitus - Hallintopakko - Sovellettava lainsäädäntö Lähtökohtaisesti pilaantuneen maaperän puhdistaminen on pyrittävä toteuttamaan ympäristölupa- tai ilmoitusmenettelyssä, jos pilaantumisesta vastuussa oleva vapaaehtoisesti on valmis ryhtymään hankkeeseen. Lupaa tai ympäristönsuojelulain 78 :n 2 momentissa tarkoitettua ilmoitusta koskevaan päätökseen voidaan liittää esimerkiksi määräys puhdistamisen tai tiettyjen yksilöityjen toimenpiteiden suorittamisen määräajasta. Jos puhdistamiseen ryhdytään myönnetyn luvan nojalla tai puhdistamista koskevan ilmoituksen perusteella, toiminnanharjoittaja voidaan velvoittaa noudattamaan päätöksen määräyksiä tarvittaessa hallintopakkoa käyttäen. Mikäli puhdistamisvelvollinen saamastaan luvasta tai tekemästään ilmoituksesta huolimatta ei lainkaan ryhdy lupaa tai ilmoitusta koskevassa päätöksessä sallittuihin puhdistamistoimiin, puhdistamisesta on kuitenkin määrättävä hallintopakkomenettelyssä. Määräyksiä puhdistamisen laajuudesta ja toteuttamistavasta voidaan antaa hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, kuitenkin siten, ettei aiottu hanke muutu sisällöltään toisenlaiseksi. Ympäristökeskuksella on valta ympäristönsuojelulain 79 :n nojalla antaa määräyksiä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta niiltäkin osin, joita ei lupahakemukseen ole sisällytetty. Ympäristölupaa tai puhdistamisilmoitusta koskevaan päätökseen on mahdollista myös liittää ympäristönsuojelulain 79 :n 1 momentissa ja lain 13 luvussa tarkoitettuja määräyksiä puhdistamisen varmistamiseksi. Mikäli lupahakemus tai ilmoitus puhdistamisvelvollisuuden ulottuvuuden ja sisällön osalta on niin riittämätön, ettei määräyksiäkään antamalla voida varmistaa ympäristönsuojelulain 75 :n 1 momentissa edellytetyn tilan saavuttamisesta, asia voidaan käsitellä kokonaan hallintopakkomenettelyssä. Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 1 mom. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 75 1 mom., 78 1, 2 ja 3 mom., 79 1 ja 2 mom. KKO:N VALITUSLUVAT VL:2006-83 Työsopimus - Liikkeen luovutus Kysymys liikkeen luovutuksen yhteydessä irtisanoutuneen työntekijän oikeudesta saada luovutuksensaajalta korvausta työsopimuslain 7 luvun 6 :n tai 8 luvun 1 :n 2 momentin sekä 12 luvun 1 :n ja 2 :n nojalla. VL:2006-85 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Todistelu Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta B:hen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Käräjäoikeudessa kuultiin henkilökohtaisesti A:ta ja B:tä sekä yhtä syyttäjän nimeämää todistajaa. A kiisti syytteen. B puolestaan kertoi A:n pahoinpidelleen häntä ja yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi syyllistynyt pahoinpitelyyn. Syyttäjän valituksen johdosta hovioikeudessa toimitettiin pääkäsittely, jossa kuultiin henkilökohtaisesti A:ta ja syyttäjän nimeämää todistajaa. B ei saapunut pääkäsittelyyn ja hänen käräjäoikeudessa antamansa kertomus kuunneltiin äänitallenteelta. Hovioikeus tuomitsi A:n syytteen teonkuvauksen mukaisesta pahoinpitelystä. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. VL:2006-86 Lääkerikos Tulli oli takavarikoinut vastaajalle Euroopan talousalueen ulkopuolelta postitse lähetetyn lääkevalmisteen ennen sen luovuttamista vastaajalle. Kysymys siitä, oliko vastaaja asiaa koskevien säännösten vastaisesti tuonut maahan lääkevalmistetta ja siten syyllistynyt lääkerikokseen. VL:2006-87 Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Muutoksenhaku Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa vastaajalle rangaistusta ensisijaisesti murhasta ja vaihtoehtoisesti taposta. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan taposta vankeusrangaistukseen. Syyttäjä vaati muutoksenhakemuksessaan, että vastaaja tuomitaan murhasta elinkaudeksi vankeuteen. Kysymys siitä, voitiinko syyttäjän hovioikeuden pääkäsittelyssä esittämä vaatimus, että rangaistusta oli joka tapauksessa korotettava, tutkia. 15 Momentti 6/2006

2006_6lmu.fm Page 16 Thursday, September 21, 2006 9:38 AM VL:2006-88 Työsopimus Työaika A oli suullisen työsopimuksen perusteella työskennellyt osakeyhtiö B:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Työsuhteen kestäessä tehtyyn kirjalliseen työsopimukseen oli otettu ehto, jonka mukaan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolilla ei ollut toisiaan kohtaan sopimuksen allekirjoittamista edeltävään aikaan kohdistuvia työsopimuksesta johtuvia tai siihen liittyviä vaatimuksia. Kysymys siitä, oliko ehto työaikalain 39 :n 1 momentin nojalla mitätön siltä osin kuin se koski A:lle työaikalain mukaan tulevia etuja. VL:2006-89 Paritus - Törkeä paritus Rikosten yhtyminen A:lle vaadittiin rangaistusta samanlaisena jatkuneen toiminnan perusteella parituksesta 1.1.2001-31.7.2004 ja rikoslain 20 luvun 9 a :n voimaan tulon jälkeiseltä ajalta sen nojalla törkeästä parituksesta 1.8.2004-1.12.2004. Kysymys siitä, voitiinko hänen syykseen lukea nämä molemmat rikokset vai oliko menettelyä kokonaisuudessaan arvioitava luvun 9 :ssä tarkoitettuna parituksena. VL:2006-90 Panttaus Saamisen vanhentuminen Kysymys panttivastuun lakkaamisesta. VL:2006-91 Oikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminen Oikeusvoima Kaupunki oli lunastusmenettelyssä lunastanut A:n omistaman tontin tuolloin voimassa olleen kaavan mukaisesti puisto- ja pysäköintialueeksi ja maaoikeuden lunastuskorvausta koskeneeseen valitukseen antaman lainvoiman saaneen tuomion perusteella suorittanut A:lle lunastuskorvauksen. Sittemmin kaupunki muutti asemakaavaa niin, että alue osoitettiin opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. A vaati vahingonkorvausta ja perusteettoman edun palauttamista koskevassa kanteessaan kaupungilta korvausta lunastusmenettelyssä liian alhaiseksi jääneen tontin arvon vuoksi. Kysymys siitä, estääkö maaoikeuden tuomio A:n kanteen tutkimisen. VL:2006-92 Oikeudenkäyntimenettely - Pääkäsittely hovioikeudessa Työsopimus - Liikkeen luovutus Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely riita-asiassa. Siinä kysymys työntekijän vuosilomaoikeuden pysyvyydestä liikkeen luovutuksen yhteydessä. VL:2006-93 Työsopimus - Työpalkka Kysymys rakennusurakan vastaavan työnjohtajan palkkasaatavasta. VL:2006-94 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulonnan edellytyksistä verorikkomusta koskevassa asiassa. VL:2006-96 Tuomioistuimen toimivalta - Sovinto Käräjäoikeus ratkaisi riita-asian A:n hyväksi. B ilmoitti ratkaisuun tyytymättömyyttä. Asianosaiset pääsivät valitusajan kuluessa sovintoon. Hovioikeus jätti hakemuksen sovinnon vahvistamisesta toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta. Kysymys hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta. Kysymys myös sovinnon vahvistamisen edellytyksistä. VL:2006-97 Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely Kysymys seulontamenettelyn edellytyksistä pahoinpitelyä koskevassa asiassa. VL:2006-99 Oikeudenkäyntimenettely Todistelu Poliisi oli suorittanut käräjäoikeuden myöntämällä luvalla teknistä kuuntelua eräässä kerhohuoneistossa, koska oli syytä epäillä A:n syyllistyneen törkeään huumausainerikokseen. Kantelun johdosta hovioikeus oli kumonnut käräjäoikeuden päätöksen. Kysymys teknisestä kuuntelusta kertyneen tallenteen hyödynnettävyydestä todisteena A:ta koskevan syyteasian käsittelyn yhteydessä. Toimitus: Anne Vilppula Talentum Media Oy http://kirjakauppa.talentum.com www.suomenlaki.com