Iustitia 13 (2000) 1900-luvun Millainen lähetysasiakirjojen pelastus, sellainen pelastusnäkemys lähetys Juhani Lindgren Johdanto Kuluneen "jälkikristillistä". tä 1800-luvusta, vuosisadan Kenneth "lähetyksen lähetystyö Scott suuri Latouretten on vuosisata", ollut kaikkea tunnettua voidaan muuta nimitys- perustellusti monet Lähetystyö kristinuskon soveltaa myös kuitenkin kannalta 1900-lukuun, vielä varsin monin kielteisetkin vaikka tavoin sitä kesken. ovat ilmiöt. leimanneet kuin simpien siä tilastojen mukaan evankeliumia kuulemattomia Viimei- ryhmien on n. 1,5 näkökulmasta, miljardia. Kun tilanne asiaa näyttää tarkastellaan paremmalta: etnolinguististen täysin ihmiman enää n. kristillistä 350 400. todistusta olevia kulttuuri- ja kieliryhmiä on ilrälliset Se, Lähetystyötä mitä mittaukset. Kristuksesta ajatellen Työn evankeliumista laatuisuus eivät riitä on tilastot aina uskotaan keskeinen eivätkä määrää muut kysymys. pitkällteistä sen, Kun ja mitä suuntaamisesta lähetystyötä lähetyksestä, tarkastellaan ajatellaan. sen perusteista, käytännön tavoitteista toteutuksen ja käytän- määnaltakus nämä kytkennät eivät kuitenkaan ole täysin kiinteitä. kantäkään kirkkaasti hyvää käytännön sisäistetty lähetystyötä. lähetyssanoma Joskus Kristuksesta taas kristillisen synny- Joskomaan raja-alueille lähetyksellisesti sijoittuva oikean sanoma tuntuisesti. voi saada julistajansa toimi- us-
2 Toteamus "millainen pelastus, Iustitia 13 kin nön perusteiltaan tasossa. Seuraavassa oikea sekä artikkelissa teorian sellainen että tarkastelen pitkälle lähetys" myös on muutamaa käytän- kuiten- 1900-luvun tysnäkemysten keastaan lähetystekstiä kannalta. Pelastus- niissä esitettyjen ja lähetysnäkemys pelastus- eivät ja lähe- kaksi eri puolta, olekaan ulottuvuutta kaksi erillistä ja tarkastelunäkökulmaa. "näkemystä", vaan saman asian oi- on ainutlaatuisuutta Kristuksen merkitsevä kriteeri ainutlaatuisuus eri näkemyksiä ja ehdottomuus arvioitaessa. pelastumisessa siitä ei kuitenkaan voida koskaan tarkastella Kristuksen Luojansa sanomasta, ja Jumalansa joka kertoo yhteyteen. miten ihminen pelastuu ja pääsee erossa yhteen. sesti Kristologia mahdollinen. Vatikaanin ja soteriologia, taipumus Jos Kristuksesta erottaa oppi pelastuksesta, sanotaan, nämä kaksi että ei kuuluvat ole pelastus teologi- aina vain on yksin hänessä, evankeliumin, on välttämätöntä sanan sanoa ja sakramenttien myös, että pelastuminen kautta, yksin on uskosta. ovi tuntonsa auki pelastukseen Jos evankeliumia sillä perusteella, kuulemattomalle että hän ihmiselle seuraa jätetään syytään ääntä ja jää evankeliumin ulkopuolelle ilman oman- ole (Vatikaanin toinen konsiili, Nosta aetate -asiakirja), omaa tuisuudesta. varsinaisia Tämä perusteita asia on puhua jälleen myöskään entistä ajankohtaisempi Kristuksen ainutlaa- Vatikaanin Asiakirjojen seuraavassa julkistettua valikointi artikkelissa Dominus valtavasta Iesus kommentoitavat -asiakirjan joukosta syyskuussa tekstit ei ole edustavat helppoa. 2000. ei Ehkä kuitenkin tusnäkemyksiä asiaan. riittävän ja avaavat monipuolisesti pienen ikkunan erilaisia otsikon lähetys- tarkoittamaan ja pelas- Maailman Vuosisadan evankelioiminen vaihde sata vuotta sitten tämän oli sukupolven lännen protestanttisissa aikana kirkoissa puolella (NMKY) ja perustetut suuren vastaava lähetysoptimismin naisten Nuorten järjestö miesten (NNKY) aikaa. kristillinen 1800-luvun sekä Akateemisten yhdistys loppu- vapaaehtoisten ment, SVM) olivat lähetysliitto evankelioivia (AVL lähetysliikkeitä. eli Student Volunteer Ylioppilaiden Move-
kristillinen Lindgren: maailmanliitto Millainen pelastus, (World sellainen Student lähetys Christian Federati-on juuri maailmanlaajassa eli vuosisadan WSCF) perustettiin vaihteen Ruotsissa kynnyksellä varsin (1898). herätyshenkisenä kymmenen opiskelija- ja lähetystyössä oli Avainhenkilö Mott ajan metodistikirkkoon kuulunut maallikko, usean John vuositystyön (1865 1955), lähettiläiden missionary grand old statesman man. Vuonna par excellance, 1910 Mott toimi lähe- R. tulleen Edinburgissa, World Missionary Skotlannissa, Conferencen järjestetyn puheenjohtajana ja erittäin tunnetuksi tysneuvoston massa tehtävässä (KLN, myös International 1923 perustetun Missionary Kansainvälisen Council eli Lähe- ja IMC) sa- johdossa. muodostui kelijat Maailman paljon evankelioiminen käytetyksi iskusanaksi. tämän Nuoret sukupolven uskovat aikana tysväki ja perinteiseen kristilliseen uskoon tunnustautuva opis- mainitun koki lähetyssloganin laajaa yhteenkuuluvuutta innoittamana. erityisesti Mott julkaisi Yhdysvalloissa vuonna lähelijoiden 1897 valloituksen kirjan Stategic strategiset Points painopisteet). the World s Alaotsikko Conquest puhui (Maailman- maailmassa. mahdollisuuksista Kirja heijastaa vaikuttaa optimismia, kristinuskon ja osa sen terminologiastkin Vuonna leimasi liittyy tietoisesti kristittyjen sodankäyntisanastoon, taistelumielialaa vuosisadan mikä yleisemmin- etenemiseen opiske- mainittu 1900 häneltä ilmestyi kirja, jonka otsikkona vaihteessa. neration. iskulause, The Evangelization of the World in this oli Ge- yllä Markuksen Menkää Mott nostaa lähetyskäskystä kirjansa otsikkona (16:15): olevan Ja Jeesus iskulauseen sanoi suoraan luoduille. kaikkialle Tämän maailmaan sanan sisäinen ja julistakaa logiikka evankeliumi johtaa väistämättä kaikille heille: evankeliumin jä. Evankeliumi tarjoamiseen asettaa jokaiselle kaikille kristitylle kaikkialla velvoitteen ilman viivyttelytuudet (responsibility) osallistua oman lähetystyön sukupolvensa tekemiseen. ihmisistä Kristityillä ja siksi myös on ja vastuu velvoite velvollisuutensa (duty) tämän julistaa ja tulevien heille (obligation) evankeliumia. sukupolvien täyttäviä aikana, Jotta kristittyjä. tehtävä tarvitaan voitaisiin Velvoite- val- suorittaa västi riittä-
4 sanueen korkea frekvenssi Iustitia tekstissä 13 tyksen nen ja lähetysmotiivien sisäinen pakko osallistua tasoon: kristityillä evankeliumin avaa etsimättä on voimakas levittämiseen. tietyn ulkoi- väri- Omakohtaisesti interna kutsu lähettävältä eli sisäinen uskotun yhteisöltä kutsu sanasta evankeliumin olivat ja vastustamattomia vocatio synnyttämänä externa eli liikkeelle ulkoinen vocatio panijoita. maailman taisi Mott torjuu evankelioiminen voimakkaasti ajatuksen, tämän sukupolven jonka mukaan aikana iskulause aikana. koko Julistuksen maailman tulokset kääntymistä eivät meneillään ole julistajasta olevan riippuvia, sukupolven tarkoit- ne kuitenkin jäävät kuulijan olla selvä ja tavoite: Pyhän sen Hengen tulee varaan. tähdätä siihen, Julistuksella että kuulijoisslapsikseen. seurasi herää Julistusta usko Kristukseen tulisi leimata ja että sama he tulevat suuri varmuus, hänen opetus- pitää vaan heessa: Paavalin... sillä evankeliumi julistusta Tessalonikan tullut teidän seurakunnan luoksenne syntyvai- vain mikä noina muutta vaan sitä julistimme myös Pyhän (1. Hengen Tess. 1:5). voimana, me täynnä var- safinite His millään Mottin disciples. purpose tavalla tekstissä of kiinnittävän Viitatessaan influencing lähetysjulistuksen huomiota Paavalin those who varmuuteen siihen tavoite hear julistajan us ilmaistaan to 1. believe Tess. heikkouteen, näin: 1:5:ssä, on Him...with Mott and mikä ei become the näytä tulee de- esiin kaana. maa, ni ei pyrkinyt 1. Kor Ristiriitaa 2:3:ssa: vakuuttamaan ei Te tietysti näitte olekaan, viisaudellaan minut sillä hyvin teksti vaan heikkona, jatkuu: ilmensi hyvin Puheeni Jumalan arkana ja Hengen julistukse- ja pelokmaan heikkoudesta. jotta (jakeet teidän 4 5). uskonne Herää kuitenkin ei perustuisi kysymys ihmisten siitä, viisauteen mitä Mott vaan ajatteli Jumalan julistajan voinaisajattelusssä. Edellä Ihmisen esille täytyy ihmisen tullut saada velvollisuusnäköala tilanteen kuulla evankeliumi vakavuuteen liittyy pelastuakseen Jumalansa Mottin koko- edes- kääntymiseen malan yhteyteen. tähtäävän Tästä välttämättömyyden tavoitteen vakavuudesta tunnosta kertovat ja ihmisten hänen Ju- evankeliumin (välitön, heti tapahtuva) julistamiseen ja controlling liittämänsä (tässä näköalat yhteydessä: immediate tää tava, Mottin hallitseva, käsityksestä muuta aineistoa Jeesuksesta jäsentävä). ainoana pelastajana. Kaikki tämä Tätä viestit- joh- al-
leviivaa myös Lindgren: etsiytyminen Millainen pelastus, alueille, sellainen joissa Kristuksen lähetys nimeä ei 5 ole tä Mottin vielä mainittu ajatus evankeliumin (where Christ julistuksen has not been välityksellä named). raisia, kansallisista seurakunnista on selvä. Niiden tulee olla syntyvis- itse niillä pitää olla oma kansallinen johtonsa, ja niiden omava- uskon kyetä tulee evankelioimaan saada aikaan ympäristössään ja tekemään lähetystyötä. paljon inhimillistä Kristillisen tulee vää, puolista ja kristittyjen kypsyyttä. luonteen Pelastus tulee ei kuitenkaan kasvaa kohti aukea hyveitä kääntymistä ja kaikin- hy- seuraavasta Kristukseen. kasvusta eikä perustu siihen, vaan ainutlaatuiseen joaa Henry (presbyteeri, Tämä yhtäältä Vennin kääntymisen American liittymäkohtia (anglikaani, jälkeinen Board Church 1800luvun of ja Commissioners seurakuntien Missionary lopun suurten Society) syntymisen for Foreign lähetysstrategikkojen ja Rufus jatkovaihe Mission) Andersonin näkemyksiititulkintaaseen ajan yleiseen lähetystyön kuten eettisesti erityisesti käytännön painottuvaan myös tavoitteista. Mottin ja edustamaan uusprotestanttiseen Toisaalta tulee optimistiseen esiin kristinuskon- kosketuskoh- tar- Mottin kristityn ajattelu persoonallisuuden edustaa kasvusta. pilke silmäkulmassa sanottuna käsitykisänaikuistsyyttä. Kristuksen evangelical-tyyppistä ainutlaatuisuus herätys korostuu ja lähes lähetyskristilli- itsestäänselvyytenä luonnollisesti massa. ainutlaatuinen suurenmoista. asema Samoin ja sisältö kristillisellä uskontojen uskolla maail- on iso- Jerusalem The Christian 1928: Kansainvälisen Message Missionary julkilausuman Council) Lähetysneuvoston kokous Jerusalemissa (KLN, 1928 International Asiakirja kertoo The voimakkaasti Christian Message rajalla Kristillinen olemisesta, sanoma. hyväksyi muuttumisprosessista Jerusalemin Sanomaa kohti harmaan uutta. vyöhykkeen Dogmaattisesti dokumentiksi. kutsuisin vanhan Siinä esiin tunkeutuu on paljon keskeisiä aineksia Uudesta kristillisiä testamentista käsitteitä, mutta poikkeavasta samalla
6 tulkinnasta. Lyhyt asiakirja Iustitia 13 mielenkiintoinen. sisällytetty Sen erityispiirteenä on tältä on se, kannalta että tekstiin varsin and Order edellisenä -liikkeen(usko vuonna ja 1927 kirkon Lausannessa perusteet) pidetyn perustamiskokouksen lausumat pänä ja väittämät julkilausuman evankeliumista tekstiä. ovat Lausannen oleellisesti asiakirjan Faith on Sanoman. perinteistä teologianhistorian linjaa kuin Jerusalemin lähem- (Supreme Love) Kristus Reality) on ilmoittanut ja kaikkivoipana Isän ylimpänä rakkautena todellisuutena kärsii ja sovittanut ristillään maailman hänen kanssaan. (almighty kantaen ihmisten heidän kanssaan näiden ja heidän taistelussa puolestaan syntiä synnin ja pahaa taakkoja. vastaan Kristus Jumala sydämin uudeksi, antaa kääntyy anteeksi, hänen kun puoleensa. ihminen Kristus itse luo anteeksiantavin laajentuvasta jotta se voisi olla osallinen jatkuvasti ihmiskuntaa asettelu tai peräti ja iankaikkisesta samalle jatkumolle elämästä. asettaminen Tämä alati rinnakkais- kasvavasta, elämän ilmaisu. ja iankaikkisen elämän välillä on todella perin kasvavan Näköala Jumalasta Kristuksessa tuo synnin ja syyllisyyden outo tunteen, vain hänen annamme mutta myös itsemme anteeksiantamuksen uskossa Kristuksen varmuuden Hengelle, niin kunhan (reconcile) lunastava meidät rakkautensa Jumalalle. pääsee Kertakaikkinen vallalle voidakseen sovitus heikkenee kaikkien vanhurskaudessa vakavasti kristittyjen tällaisten pitää lausuntojen aina ja kaikkialla valossa. elää Asiakirjan rakkaudessa mukaan sovittaa että tumaan sen hyväksi, Jumalan että kunniaksi. Jumalan Kaikkia valtakunta kutsutaan tulisi uhrau- täyteydessään. ja korkealta: Mutta Jerusalemin mikä joko on totuuden se käsitys on totta sisältö? evankeliumin kaikille tai totuusarvosta sitten ei kenellekään. vaikuttaa lisen vapauttamaan Eettistä pahan optimismia siteet yhteiskunnan murtuvat tarjotaan ihmisestä, moraalisista runsaasti: ja Kristuksessa ja tämä poliittisista tulee vapaaksi moraaleista. (free and Yksilöt complete). ja kansat Perinteinen voivat nousta pelastuminen vapaina ja uskon täydellisinä kautta kah-
Jeesukseen Lindgren: ja moraaliseettinen Millainen pelastus, sellainen yksilöllisyhteiskunnallinen lähetys 7 uudistuminen tautumisessa kohteina olevien kristuksenkaltaiseen sekoittuvat. kansojen Tämä pitää näkyy tulla maailmaan. selvästi uudestaan myös Lähetystyön luoduiksi tunnus- tämän ristiinnaulitaan, Asiakirjan tavoitteen rajatilanne vaan mukaan. jossa Emme tulee hänen selvästi Henkensä halua maailmaa, näkyviin hallitsee. jossa seuraavassa Kristus lausumassa: ihmisen kauhistumisen. pitäisi Esi-isämme Me kuolla kauhistumme ilman kauhistuivat Kristusta; (myös) sitä me mahdollisuutta, sitä, jaamme että ihmisten tämän että pitäisi hyvää faktorin tarkoittavassa elää painoarvo ilman Kristusta. kasvaa. väittämässä Kristillisen Iankaikkisuusfaktori uudella lähetystyön tavalla. Tämän latautuu päämäärä elämän tässä ole kansoissa mikään vähempi kuin se, että yksilöissä, yhteiskunnissa ei joka on elävä syntyy Vapahtaja. kristuskaltainen Hyvältä luonne tietysti uskon kuulostaa kautta kyseisen häneen, ja alaluvun enempää Uskontoteologinen lopputoteamus: emme voi myöskään ja emme samalla antaa. anna pelastusopillinen vähemmän kuin tulkintahorisontti ei-kristityille. täysin avautuu Asiakirja selvästi iloitsee Sanoman siitä, esittämästä että Kristuksessa vetoomuksesta Kristus, 1), kirkkaana se valkeus, joka valaisee jokaisen ihmisen loistaa siellä, sekä missä siitä, Kristus että löydämme on tuntematon säteitä tai tästä missä samasta hänet valosta suorastaan myös (Joh. suuden tunnistaa torjutaan (reject). Jumalan majesteetin Yhden(ainoan?) ja hartaan totuuden palveluksen osana voimme tien islamissa, buddhalaisuuden sydämessä olevan todelli- päästä epäitsekkään yhteyteen etsinnän, perimmäisen sekä hindulaisuuden todellisuuden pyrkimyksen kanssa pako- (Ultimate kutsu toivo kääntyä täyttyy. Reality). Kristuksen Uskonnoille Juutalaisille puoleen, osoitetaan puolestaan jossa lopuksi heidän osoitetaan kutsu kansansa tutkia reilu yhdessä Huomaa, kristittyjen miten lähelle kanssa toisiaan Jeesusta tulevat Kristusta ilmaisu siitä, Kirjoituksissa. On todellisuutta. etsivät vaikea (Ultimate sanoa, Reality) tarkoitetaanko ja se, minä näillä Kristus kahdella ilmoitti käsitteellä Isän (Ultimate mitä yhtä hindulaiset Reality). vai eri
8 Harvassa asiakirjassa Iustitia luodaan 13 tunnustavan päällekkäisyydestä hyvän uskontorelativistisen mielikuva huonon Kristuksen lainkaan sekoittumisesta näin selvästi. sanoman dokumentissa selvää, mihin (enää tai vielä) kuulutaan. Hyvä aines Ei ole hyvän alleviivaamista kuitenkin (se on parhaimmillaankin tärkeää), nouseva uskonteologinen aikaisemman kylvämistä, asiakirja, soteorologinen Re-Thinking mistä parin relativismi Missions. kolmen on vuoden selvästi päästä niiden kasvoi siementen esiin uusi Lähetyksen Re-Thinking uudelleenajattelua: Vuonna 1930 aloitetun Missions Laymens 1932 -projektin pohjoisamerikkalaisten loppuraportti, lähetysjärjestöjen Re-Thinking Foreign Missions, edustajille Missions julkistettiin 18.11.1932 Inquiry New semän ko laajoihin Yorkissa. protestanttista liberaaliprotestanttisiin Projektin tunnustuskuntaa, työryhmässä piireihin olivat ja sen edustettuina taustalla levinnyt oli ajatus mel- seit- siitä, Hieman tilta, että yllättävästi lähetystyön aloite motiiveja projektin ja käynnistämiseksi menetelmiä tuli tarkistaa. miljardööri jonka John ystävä, D. Rockefeller erilaisia kristillisiä lupasi varat projekteja tämänkin rahoittanut projektin tuli Mot- Alkuvaiheen toteutuksen toteuttamiseen. jälkeen Mottin Mott piti ei kuitenkin enää osallistunut huolehtia projektiin, järjestelyistä. jäseninen hoiti projektin päätoimikunta ja sen asettama vaan opiston filosofian komitea professorin, (Commission William of Appraisal) Ernst Hockingin Harvardin johdollamuskentiksi hankinta Projekti toteutettiin rajattiin valittiin Aasian Intia, aluksi lähetystyön Kiina, ulkopuolisena Burma selvittämiseen, ja konsulttiyhteisöltä Japani. Aineiston ja tutki- yli- 15- ostettuna man, Raporttia monta palveluna arvioitaessa kuukautta ja on sen kestäneen päähuomio jälkeen arviointikomission kenttävierailun kiinnitettävä siihen välityksellä. suorittaointikomissiosesti aineiston työstäminen teologiseen suoritettiin perusnäkemykseen, kenttävaiheen jonka jälkeen. mukai- arvi- Prinsiippiosa (General principles, sivut 378; myös johdanto,
ixxv, viittaa Lindgren: prinsiippikysymyksiin) Millainen pelastus, sellainen on tältä lähetys kannalta katsottuna 9 raportin Ahlstrom Tunnettu merkittävin yhdysvaltalainen osa. Edinburghin tulkitsee 1910 raportin kokouksen kirkkohistorioitsija kritiikin jälkeen kulminaatioksi, Yhdysvalloissa Sydney joka E. suunnattu neeseen ment), lähetysliikkeeseen vuosisadan vaihteen (Evangelical molemmin puolin missionary organisoitupiteitä katsoo, että asiakirja oli erittäin voimakkaasti move- lähetysliike jakava (NMKY, (immensely NNKY, controversial). AVL WSCF) alkoi Ahlstromin jo 1910-luvulla mukaan mieli- kärsiä konservatiivisen sosiaalista sisäisestä ja näkemyksen teologisesta filantrooppista, kesken, jakautumisesta jälkimmäinen joista edellinen liberaalisen ahdasta painotti ja evankelioivaa Perinteinen, Mm. AVL koki lähestymistapaa. käisty 1930-luvulle vuosisadanvaihteen jo tultaessa. 1918 vakavan Muutoksesta aikainen repeämän voidaan lähetysajattelu näiden sanoa, jännitysten että oli kuin se seurauksena. toki poispyyh- Yllättävää tettavissa, tasoon asti oli mutta olivat myös muutosnopeus varmasti se, ettei suurelle Suomessa ja muuttumisprosessin osalle tunnuttu asiaa seuranneille lainkaan ulottuminen tajuttavan, täydellinen mihin perustus- oli yllätys. odoseihisen tiedekunnan AVL joutunut aktivisti ja Martha miksi. Lund Asiaa Smalley. on ansiokkaasti tutkinut Yalen teologi- krii- 1928 Kansainvälisen nähtiin sekularismi lähetysneuvoston uskontojen yhteisenä Jerusalemin vihollisena. kokouksessa avautuu Thinking tästä Missions Jerusalemin raportin kokouksen uskontoteologinen keskeisestä perusratkaisu näköalasta. Re- Mackay larismin seen: uhanalaiseksi osoittaa nousuun raportin ja ei tästä tule heijastaman seuraavaan tämä tai tuo pelon uskonnon uskonto, kohdistuvan vaan vaarantumi- uskonto seku- yleensä. yleisuskonnollisesta Raportin Jo varsinainen tämä lähtökohta ja perusskenaario humanistisesta antaa on se selvät pelastuskäsityksestä. vastakkaisuus, viitteet mikä asiakirjan täältä kytkeytyvän sekularismin uuden maailmanuskontojen maailmankulttuurin näkeminen näiden synteesin (emerging kaiken uskonnollisen (religious world culture) synthesis) pääviholliseksi. nousun sekä syntyy ja toisaalta siihen Raportti oli kuitenkin tystyön ollut laahasi uskonnollisen jo jouduttu kuitenkin yhä ja pahasti sekulaarin enemmän ajastaan vastakkainasettelu, laajemmin jäljessä. Jerusalemin toteamaan 1930-luvun kristillisen skenaario alussa lähe- 1928 yh- valmisti ja tilanteen ei-kristillisten yhä uskontojen selvemmin niihin vastakkaistuminen. kysymyksenasetteluihin, Tämä puolestaan joihin oli
10 Hendrik Kraemerin tutkimus Iustitia The Christian 13 sions yhä World elää ja barthilaisuus kuitenkin vielä laajemminkin Jerusalemin kysymyksenasetteluissa. antoivat Message vastauksen. in the Re-Thinking Sekularismi Non-Christian selle selvemmin sivuun niin uhkana kuin lähetyshaasteenakin. Tilaus barthilai- Missen lähetysneuvoston teologialle oli valmis (KLN) sekä sisällä, maailmanlaajasti niin että juuri että sieltä myös tuli mm. pyyntö, Kansainväli- että Hendrian Message Kraemer kirjoittaisi the Non-Christian Tambaramin World. keskeisen valmistelukirjan The Christi- jäi heti. rauhanomaista, Raportin Konservatiivien totuusrelativismi kritiikki tajuttiin oli kuitenkin laajoissa useissa lähetyspiireissä siologi ireenistä. Tunnettu lähetyshistorioitsija, tapauksissa sori Kenneth ja ekumeenikko, Scott Latourette Yalen arvosteli yliopiston erittäin missiologian jyrkästi profes- dokumentin loppuun totuusrelativismia, liitettyjä käytännön mutta lähetystyötä kuitenkin piti koskevia käyttökelpoisi- misnsia. teologiseen Toinen voimakas kritiikkiin, kriitikko mutta katsoi, John A. ettei Mackay suosituksia yhtyi Latouretten suosituktaa miten dokumentin voimakkaasti asiasubstanssista. fundamentaaliteologia Mackayn ja sen linjaus pohjalta voi osoittaa, erotsevasikko käytännön ratkaisut liittyvät toisiinsa. Kirjoituksemme nou- kytkentään. Millainen pelastus, sellainen lähetys viittaa juuri tähän ot- raportin välillä Millaisen aste- intentioiden vai pelastuskäsityksen olemusero? ja perinteisen Raportin asiakirja missiologisen toimittaja sisältää? ja tulkinnan Laymen s Oliko Inquiry julkistamistilaisuudessa, giansa -projektin johtaja että Ernst raportti P. Hocking seisoo tai sanoi kaatuu asiakirjan keskeiset mukana. Mackayn teologinen erittely asiakirjasta teolo- universaalin kysymykset. uskonnon ideasta. Hänen Kaikki mukaansa positiiviset raportti uskonnot lähtee avaa nousevat katsotaan tahansa. etsivän tämän yhdessä oletetun lopullista suureen totuutta pohjalta. oli Uskontojen esitetty Tässä Mackay löytää merkittävän lokuksen, sillä se mitä ääriarvoisen lopullinen suhteellinen. totuus Raportti on totuusarvoltaan sanookin, että kysymyksessä itse asiassa näin on (... every jokaisen the existing final uskonnon truth, faith ; whatever Re-Thinking (oman) it may Uuden Missions, be, testamentin the xiv, New 44). Testament löytäminen of
Käsitteen Lindgren: Uusi Millainen testamentti pelastus, sisältö sellainen asema lähetys pannaan tässä 11 täysin on ilmoitus ainutlaatuinen, uusiksi. ihmiskunnalle, Kristitylle toiset pois UT välittää ja sulkeva jonka ilmoituksen Vapahtaja, ihmiseksi henkilö, Jeesuksesta, tulosta Jumalan joka pelastusteoista tatiivisen selityksen UT antaa ja tulkinnan. täysin totuudellisen Re-Thinking kuvauksen Missions ja raportin autori- ja mukaan non Raportin viimeisintä Uusi esittämä testamentti tai korkeinta ratkaisu alkaa sanallista on merkitä Mackayn ilmoitusta. minkä mukaan tahansa uskonnon uskon- hengellistämistä. tehtävän. (insight) ja Kristittyjen kokemuksensa Tässä oli raportti jaettava (experience). näkee muille kristinuskon oma Tämä näkemyksensä toiminta varsinaisen form), kristillisen ja juuri lähetystyön tässä prosessissa korkein tulee ilmaus esiin tai kristinuskon muoto (highest ainutlaatuisuussenkulku Kristinuskolla Mackay on on erittäin tarttunut on sen mielenkiintoinen mukaan merkittävään oikeastaan kohtaan. juuri vain tämän Raportin yleistä asian totuutta äärellä. ajatuk- on uskonnoilla siitä, (general miten truth), se valikoi kristinuskon erilaisia yleisiä ainutlaatuisuus totuuksia, joita muodostuu selvä: on. Ajatuksen looginen systemaattinen raja-arvo kaikilla teologiansa näin ajatellessaan lähteet yleisen raportti ilmoituksen rajaa ja sulkee sisään. oman Re-Thinking uskonto- Missions kantoista juuri tähän -raporttiin näköalaa paikantuu ole kohdistuvassa huomattu yksi raportin riittävästi tutkimuksessa keskeisistä painottaa. tulkinnallisista ei tätä Kuitenkin kauas- avaimista. tyyn sistaan. Varsinainen valikoimaan Kristinuskossa kristillinen hänen Jeesuksella evankeliumeihin aines keskittyy normatiivinen talletetuista Jeesukseen asema opetuk- ja tiet- hän tehtäväksi on jatkuvan nähdään inspiraation pyrkimys avata lähde. uskonnon Jeesuksen tarkoitus varsinaiseksi (unfold ja the herättämiin Jeesus-todellisuus meaning kysymyksiin of religion). ovat Jeesuksen lopullisia vastaukset (final), mutta uskonnon antamaansa esimerkkiin rajoittuu (example hänen elämässään of life), jonka ja kuolemassaan kautta osoitetaan with God). tietä Tämä välittömään näköala jumalayhteyteen luonnollisesti problematisoi (immediate syvästi koko union
12 raportin pelastusopin ja Iustitia paljastaa 13 sijaisuutta Jeesuksen ja sovituskuolemaa lopullisuus raportti hänen sen ei olemisensa tunne. luonteen. inspiraation Jeesuksen lähteenä tyvät Jeesuksen historiallisen ovat voimassa kristinuskon ainoastaan rajojen niissä rajoissa, mukaan. jotka Sama määräy- pelastushistorian ainutlaatuisuutta. Tätä taustaa vasten sovituksen koskee merkityksen torjuminen keskeisten (vaikenemalla) tapahtumien ja ja niiden Jeesuksen universaali- näkeminen raportissa listamista. pelkästään esiin, on esimerkkinä, luonnollisesti mitkä Jeesuksen molemmat rajua asiat suhteel- tulevat ja jalta merkittävä Myös positiiviset raportin raportin ajatus uskonnot missiologiaa universaalista nousevat, ja soteriologiaa uskonnosta, ratkaisevalla jonka etsittäessä. tavalla poh- Uskonto Tämä kehyksistö ja historialliset sulkee jo määritelmässään uskonnot muodostavat pois kristillisen ykseyden. Asiakirja muiden ei siis uskontojen esitä pelastumisen fundamentaalitason ehdottomuutta konfrontaation. yksin Kristuksessne, Kun raportin ja hänen perusskenaarioon kauttaan, vaan torjuu punoutunut sen. usteologisessa maailmankulttuuri-ideologia, kontekstissa, havaitaan tulkitaan sen selvästi asiakirjan keskeinen tukevan uskonto- uskon- juonsena uskontojen ykseyden (universaali)uskonto. tuhoa. ajatusta. Ne kristinusko Maailmankulttuurin Kristitty tulevat ei saa jatkamaan kantavana toivoa olemassaoloaan lopullista Totuus irtautuu rinnakkain, päämäärää, Jeesuksesta, yhteyttä ja yhdessä ja siitä uskonnon tulee ne myös ihmisten täydessä kasvavat totuudessa. yleisuskon- kohti muiden aineknollistti Uskontojen totuutta. voidaan kiinteästi kysymykseen yhteinen totuudenetsintä uskontojen jumalakäsityksestä. kytkeytyy luonnollises- mahdollista puhua uskontojen yleensä, täytyisi olla Koska Riippumatta puhua siitä, miten niiden tämä ykseydestä ykseys muotoillaan, jumalakäsitysten tulee tasolla. lähelle myös ajatus ole Herramme kuitenkaan yhdestä, Jeesuksen kaikkien niitä piirteitä, Kristuksen uskontojen joita Jumalalalla jumalasta. Raamatun ja Tällä Jahvella, Isällä jumalalla on. meidän Re- Thinking raportin voi selvästi nähdä osoittavan, ettei oikeastaan
ole Jumalaa Lindgren: ja jumalia, Millainen vaan pelastus, vain jumalia sellainen lähetys historiallinen Jeesus si. pelastusta Ymmärrämme, jonka varsinaista ei sidota mitä ainutlaatuisuuteen olemusta tämä kertoo ei kuitenkaan asiakirjan toiset ilmaista soteriologiasta: pelastustiet Jumalak- 13 poissulkevaan tukseen. kolmiyhteiseen Jumalaan eikä Jeesukseen Krisluista Tässä esim. ei John voida Hickin eritellä ja ajatusta Paul Knitterin tarkemmin. jumalakeskeisyyden Nykypäivän kysymyksenasette- Missions ka lenkiintoiseksi korvaa sekä dokumentti Kristus-keskeisen analogiaksi. osoittautuu Teologianhistoriallisesti että yhdeksi trinitaarisen merkittäväksi paradigman, arvioituna askeleeksi paradigma, tarjoutuu Re-Thinking kohti mie- jo- Hickin väitöskirja, esittämää Uskontojen kopernikaanista universumi (1999), vallankumousta. avaa terävän Tästä arvion. Matti On T. selvää, Amnellin ideologian Thinking kysymys maailman Missions korollaariin. asiakirjassa yhdestä Näin yhteisestä myös ihmiskunnan maailmankulttuuri-ideologia jumaluudesta ykseyteen, lähes maailmankulttuuri- samaistetaan viittaa kohti Re- että uskontojen man listus uskontojen A Global ja ihmiskunnan Ethic parlamentin tai ainakin ykseyttä. 1993 osa Chicagossa sen Tässä intentioista. valossa julkaisema on nähtävissä Globaalin myös etiikan Maail- ju- Lausannen evankelinen Julistus lähetysajattelu 1974: Lausannen julistus (The Lausanne polttopisteessä nen lähetysajattelua. maailmanlähetyskonferenssin Asiakirja ei ole uusi (1974) Covenant) tunnustus yhteisesti edustaa eikä hyväksymää myöskään Lausan- perinteinen aineksen kohtaista lisäksi oppiperusta julistus sisältää eli baasis. myös Varsinaisen paljon soveltavaa dogmaattisen Julistuksen materiaalia, sisältö on ja ensisijaisesti sen perusote lähetysteologinen on varsin käytännöllinen. ja ajan- toissijaisesti pysyvä arvo. Asiakirjan lähetysstrateginen. lähetysteologiasta Tähän perustuu voidaan julkilausuman nähdä myös vasta sen Varsin pelastusopillinen monessa Lausannen sanoma. uusien (evangelical) lähetysliikkeen 1974 kokouksessa jälkeen pidetyssä tekstiä on evankeliteistönä. julkilausumien ja kannanottojen pohjana tai ainakin käytetty kongressissa Näin 1989 tapahtui viimeksi mm. Manilan Soulin 1995 (Lausanne konferenssin II) lähetys- viit- 2000 järjestämä) loppuasiakirjassa. Viime vuosikymmenien (AD
14 missiologinen tutkimus on Iustitia myös 13 logisista liaarisissa ja (KMN) strategisista ja Rooman linjauksista kirkon tarkastellut on yhteyksissä, keskusteltu asiakirjaa. monessa myös Sen konsi- tapauksessmärretty. Seurakunnan ilmeisesti epäonnistuminen niin, ettei sen intentioita lähetystehtävän ole läheskään suorittami- ym- teosessko (1), kolmiyhteiseen Raamatun tunnustetaan ehdottomaan Jumalaan avoimesti arvovaltaan ja (luku hänen 1). Samalla pelastussuunnitelmaansa (2) sekä tunnustetaan Kristuksen usnutlaatuisuuteen torjutaan oppi kaikkien ja universaalisuuteen pelastumisesta (universalismi) (3). Samassa kohdassa sekä uskontojen merkitys samassa kappaleessa. sekoitus käsitellään (synkretismi). lyhyesti Sovitus (3). esitetään Yleisen Perisynti lyhyesti, ilmoituksen mainitaan mutta luonne selvästi varsin ja ai- selvästi on Asiakirjassa kappaleissa torjutaan 3 ja 4. vasta ajatus kaikissa uskonnoissa sellainen ja ideologioissa dialogi, jonka yhtä lähtökohtana dialogi, Kristuksesta jonka (3). tarkoituksena Samalla kuitenkin on kuunnella todetaan, herkästi, lailla että sellai- puhu- ymmärtäisi teologinen ja lähetyksellinen lähetystyössä välttämätöntä kannanotto on (4). merkittävä. Tämä uskonto- Kristuksetityksellisenä Samalla ja kristillisen Kristuksen uskon ainutlaatuisuudesta ainutlaatuisuus lähtevä tunnustetaan dialogi selväs- jotta saa sille kuuluvan ja evankelioivana arvon. menetelmänä ja lähestymistapana lähekaa yksi Luku seuraavalla Vapahtaja 2, Kristuksen ja toteamuksella: vain yksi ainutlaatuisuus evankeliumi, Me vahvistamme, ja vaikka universaalisuus, onkin että olemassa on vain al- monia kaikilla tapahtuvan erilaisia ihmisillä yleisen evankelioimisen on ilmoituksensa jotakin tietoa muotoja. perusteella. Jumalasta Me myönnämme, hänen Mutta luonnossa me kiellämmkaudessaanhan Jeesus ajatuksen, Kristus, ihmiset että Jumala tämä tukahduttavat ja voi ihminen pelastaa totuuden. samassa ihmisen persoonassa, epävanhurs- että toi littäjä itsensä ainoaksi lunnaaksi syntisten puolesta ja on ainoa andän pitäisi Jumalan pelastuman. ja ihmisen Jeesuksen välillä. Ei Kristuksen muuta nimeä, nimi jossa on korotettu jokaisen muun nimen mei- vä- yläpuolelle.
Kaikki Lindgren: ihmiset Millainen ovat synnin pelastus, tähden sellainen tuhon lähetys omia. Mutta Jumala 15 rakastaa tukseen, jotka kaikkia vaan että ihmisiä kaikki eikä tekisivät tahdo parannuksen. kenenkään joutuvan Kuitenkin kado- tuomitsevat hylkäävät Kristuksen, hylkäävät myös pelastuksen ilon ne, taminen maailman itsensä ikuiseen Vapahtajana eroon ei Jumalasta. merkitse sen Jeesuksen vahvistamista, julis- ja että lopuksi 3: kaikki (Gal. ihmiset 1: 69; pelastuvat Room. 1: 18 joko 32; automaattisesti 1 Tim. 2: 56; Apt. tai 4: loppujen 10, 1619; 2. Piet. 3: 9; 2 Tess. 1: 79; Joh. 4: 42; Matt. 11: 28; 12; Ef. Joh. Evankeliumi 21; Fil. 2: 911). on sanoma siitä, että Jeesus kuoli meidän syntiemme mukaan Hengen tähden ja että ja hän että nyt hänet tarjoaa herätettiin syntien kuolleista anteeksiantamusta kirjoitusten 1: nuksen ja vapautta uskovat. tuovaa Evankeliumin lahjaa kaikille, julistaminen jotka on tekevät Raamatun paran- ilmoittamakmaan 2). hänen Evankelioimisen Kristuksen luokseen julistamista henkilökohtaisesti tavoitteena Vapahtajana on taivuttaa omistamaan ja ihmiset Herrana kaikkia tule- (lu- ja koskeva lioiminen Asiakirjan sovitus pääarkkitehdin, henkilökohtaisesti. evankeliumi ei itsessään sisällä John uskon R. Stottin, heräämistä. mukaan Jos evankele on näin annettu on julistettu mahdollisuus selvästi uskoa ja ymmärrettävästi Jeesukseen, evankelioiminen olisikaan 2) (evangelism) herättänyt uskoa. on suoritettu, Kohdassa vaikkei Raamatun julistettu arvovalta sanoma ja ihmisel- ja kun Raamatun asiakirja sanan toteaa, välityksellä. että Pyhä Olisi Henki tietysti puhuu ollut yhä suotavaa tänä päivänä sanoa (luku asia saan, valon niinkin, vaan ja hänen tarvitsee ettei synnyttämänsä kukaan siihen voi Pyhän uskoa uskon, Hengen omassa uskon, Kristusta luonnollisessa joka kirkastavan voi syntyä tilas- vain ramenteista sesti sanan on melkoinen ja siinä puhuta vaikuttavan aukko, tässä yhteydessä mutta Pyhän heijastaa Hengen mitään, samalla välityksellä. mikä luonnolli- asiakirjan Sak- yleisevankelikaalista vällä Asiakirja operoi selvästi luonnetta kahdella ja selittyy soteriologisesti tältä pohjalta. evankeliumin asialla. Ensimmäinen on se, että Jeesuksesta merkittä- on kuuleminen pelastuksen on välttämätön pelastukselle ehto. välttämätöntä, Toinen on kertovan se, et- eli
16 Kristuksen evankeliumi Iustitia tulee 13 lee tään. ottaa Ihmisiä vastaan, kutsuttaessa mitä termiä ei heiltä aivan uskoa saa perustellusti myöskään omakohtaisesti salata myös tai kristityn käyte- se tu- kannettavaksi hinta vastuullisena itsensä kieltämisenä, annettavan ristin kristillisen todellisuutta. yhteisön Opetuslapseuden vaativaa. palveluna koko maailmassa voi olla jäsenyytenä raskasta ja sityksen siteltäessä Lausannen kaikki julistus keskeiset sisältää osiot. perinteisen Kristuksen pelastus ainutlaatuisuutta ja lähetyskä- osoittautunut ei tarpeelliseksi. minkäänlainen Vaikka linjanveto tämän uskontopluralismiin nimityksen käyttö teknisessä ollut ten pohjalta, perusteita mielessä joita pelkästään Jerusalemin olisi ollut jo niiden 1928 ennenaikaista, uskontoteologisten Sanoma sekä siihen Re-Thinking toki ajatus- olisi Missions risynnin vieläkin -raportti laajempaan herättivät. käsittelyyn. Aineksia olisi ollut myös pe- Iguassu Lähetys Falls uuden 1999: Lokakuu 1999: 160 vuosituhannen osanottajaa 53 kynnyksellä ajan sia kysymyksiä pohtimassa Maailman tämän hetken Evankelisen maailmanlähetyksen maasta Liiton koolla (World lähes ajankohtai- Evangelicataatiossa miettiä Fellowship, Brasiliassa. WEF) Esityslistalla lähetyskomission on kolme järjestämässä pääkohtaa: konsul- viikon kartoittaa maailmanlähetyksen ja eritellä 1900-luvun haasteita missiologisia ja mahdollisuuksia, ja käytännöllisiä (2) (1) ratkaisuja kehittää ottaa huomioon ja erityisesti soveltaa Jumalan sellaista 1974 kansan pidetyn raamatullista kulttuurisen Lausanne lähetysteologiaa, moninaisuuden. I:n jälkeen, ja joka (3) 2000 evankelisia teysliike Maailman liikkeen ja muodostaa (evangelical) Evankelinen kanssa epävirallisen yksi lähetysliikkeitä. Liitto tämän (WEF) vastapoolin hetken on WEF yhdessä huomattavimpia on KMN:lle. ensisijaisesti Lausannen Sen jäseninä maailmanlaajoja Liikkeen kirkkojen on ja kansallisinäisjäseninätuopistonen liikettä yhteyselimiä, Säätiö edustaa Suomesta ovat Maailman mutta saaneet ainakin siihen tämän Evankelioimisen Kylväjä, voi jäsenyyden. liittyä Kansanlähetys myös Suomen Suomessa yksittäisiä Keskus ja WEF:iä Suomen järjestöjä (MESK). ja Raamat- Lausan- yh- AD liitän-
Julkilausuma Lindgren: sisältää Millainen johdannon pelastus, sellainen jälkeen lähetys 9 julistusta (declarations), Herra maailman Jeesus 14 sitoumusta Kristus on (commitments) Jumalan ainutlaatuinen ja lupauksen ilmoitus (pledge). 17 kontoteologisen ainoa Vapahtaja. soteriologisen Tämä horisontin. lausuma avaa Yleinen asiakirjan ilmoitus us- ja keskellä muualla todellista kristitty mutta saa epätäydellistä. nöyrästi tunnustaa, Erilaisten että totuusvaatimusten Lähetyksen kuin Kristuksessa keskeisiä vaikuttimia (J 2). on evankeliumin pelastusta julistaminen Kristukseen. ja on kaikille vastaus Kristuksen ihmisille ihmisen evankeliumi niin, koko että todellisuuteen nämä on luonteeltaan voisivat (J 3, saada 4). Lähetyk- holisti- uskon ei ole sen tittyjen Hengen perustus tulee osuus on ymmärtää Jumalan trinitaarinen, lähetyksessä entistä kolminaisuudesta syvemmin tässä langenneessa Isän, avautuva. Pojan ja maailmassjasti Uskonnollinen (S 1). Pyhän Kris- saada Kristuksen aikaan lisääntyvää ainutlaatuisuuteen, pluralismi keskinäistä haastaa ymmärrystä kristityn silloinkin, pitäytymään erilaisten kun halutaan uskonnollistevoimallsusta totuusvaatimuksia. yhteisöjen välillä. Kristitty Sopusointua sitoutuu ei julistamaan tule etsiä relati- lu- Ristillä Kristusta Jeesuksesta uskollisesti tuli ja kaikkien nöyrässä pahojen rakkaudessa valtojen (S 5). voittaja Jee- 5). lan. Kristityt Kiinnostus iloitsevat hengelliseen siitä, että sodankäyntiin voima ei ole heidän saa vaan kuitenkaan Juma- (J korvata tuuden Julkilausuma puolesta perusongelman, (S sisältää 6). synnin, keskeisiä kohtaamista ja merkittäviä eikä teologisia taistelua to- lähetyksellisiä nen olisi ollut paikallaan. aineksia. Itse Evankeliumia evankeliumin ei voi laajempi koskaan kuvaami- pitää itsestäänselvyytenätavaminenkaan muttei ei koskaan sitä ole. Evankeliumi itsestäänselvyys, on täysin niin varma, kuin luja sen ja luotet- ja usko-
18 KIRJALLISUUTTA Iustitia 13 Ahonen, 1983 Risto Kristillisen dilemma Diss. American Summary: John lähetystyön R. The Mottin Dilemma ja ajattelussa. amerikkalaisen of Christian imperialismin Missiologian Vammala. Impeialism ja ekumeniikan the Thought seuran julkaisuja of John Mission R. 40. Mott. and 1987 Amerikkalaisen mi. Herätyssaarnaajien herätyskristillisyyden evankelioimisnäkemys edistysoptimis- Amnell, Matti T. luvulta Kirjapaja. Billy Helsinki. Grahamiin. 1700- Bosch, 1999 David Uskontojen pluralismin Diss. Abstract. universumi. haaste STKS ja 217. siitä John Helsinki. käyty Hickin keskustelu. uskonnollisen 1991 Transforming American Mission. Orbis Books. Society Marknoll. Mission. of Missiology Paradigm New York. Series, Shifts No. in Theology 16. of Carson, 1996 D. A. Douglas, J. D., ed. The Apollos. Gagging Sl: InterVarsity of God. Christianity Press confronts pluralism. 1974 Let International the Earth Hear Congress His Voice. Hocking, William sanne, Papers E., ed. Switzerland Responses. [1974]. Minneapolis. on World Official Evangelization Reference Volume: Lau- Iguassun 1932 julkilausuma ReThinking Hundred By The Commission Years. Missions. of A Appraisal. Laymen's New Inquiry York. after One 1999 WEF Oct. puserve.com. 1015, Missions 1999. Commission Oct 27, 1999. Iguassu Wefmissions Falls Consultation com-
The 1928 Christian Lindgren: Message Millainen Message. pelastus, The sellainen Christian lähetys Life and Message in 19 Keskitalo, Jukka Relation Jerusalem Council, March to Meeting NonChristian 24th of April the International Systems. 8th, 1928. Report Vol. Missionary I. of London. the 1999 Kristillinen nin kulttuurissa. Diss. käsitys Abstract kirkon usko and ja missiosta English moderni summary. modernissa kulttuuri. STKS Leslie länsimaisessa 218. Newbigi- Latourette, 1933 Kenneth The ki. Scott Laymen's Foreign Missions Inquiry: The Report Helsin- The Lausanne Covenant. its Mission. Commission of Appraisal. International Review of of 1975 The Evangelization Switzerland Earth Lausanne Hear His Covenant. Lausanne, Voice. International Douglas, J. Congress D., ed. Let on the Official Reference [1974]. Volume: Papers and Responses. World Lindgren, 1990 Juhani Unity neapolis. of All Christians Love and Mission. The Ecumenical Diss. AASF Method 54. uudelleenajattelua. Helsinki. of Kenneth Scott ReThinking Latourette. Min- 1993 Lähetyksen 1997 Lähetys 1932 nen vaihteessa. ja 2001. teologia. Lähetysstrategian Liite Teologinen osassa Lausannen näköaloja Aikakauskirja julistus vuosituhan- Missions 6. Mackay, 1933 John A. The lan manifesti. Theology of Perussanoma. the Laymen's Foreign Missions ja Inquiry. Mani- 1991 Manilan International manifesti. Review Kutsu of Mission. Manila evankeliumi mentaneet Käyhty, koko maailmaan. Kaija & koko Harjula, Englanninkielestä kirkolle Raimo. viedä Perusta koko 1989 Manifesto The Manila Manifesto: an elaboration of the Lausanne suo- Mott, 1900 John R. The World Covenant Evangelization Evangelization. fifteen years of the Pasadena, later. World Lausanne in Ca. this Committee Generation. for dent Volunteer Movement. New York. Stu-
20 Ruokanen, 1992 Miikka The Catholic Iustitia Doctrine 13 ding Studies to the in Christian Second Vatican Missios of NonChristian Council. 7. Leiden & Religions New York Accor- Ruokanen, 1993 Miikka Katolisen Köln: E.J. kirkon Brill. opetus eikristillisistä uskonnoista. & Stott, 1975 John R. W. The International Teologinen Lausanne Aikakauskirja Congress Covenant. on Let 6. World the Earth Evangelization. Hear His Voice. 1975 a The anne, and Responses. Lausanne Switzerland. Covenant. Douglas, Official An J. Reference D., Exposition ed. Minneapolis. Volume: and Commentary. Papers Lau- Stott, 1996 John R. W. Making form Lausanne the Christ Lausanne Occasional Known. Movement Papers. Historic No. 19741989. Mission 3. Wheaton. Documents Thomas, Norman, Billy Paternoster E., Graham. ed. Press: Bungay, Suffolk. Forward by 1995 Classic der s sion. Companion American Texts in Society Mission to David of and Missiology Bossch s World Christianity. Transforming Series, No. 20. A Mis- Rea-