YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 136 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA

Päätös annettu julkipanon jälkeen POSELY/2403/2016 Pohjois-Savo 7.5.2018 ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 136 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA 1 ILMOITUKSEN TEKIJÄ Oy Teboil Ab PL 57 01511 Vantaa 2 ILMOITUKSEN VIREILLE TULO 3 ILMOITUS Ilmoitus on tullut vireille 7.12.2017 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (myöhemmin ELY-keskus) ja sitä on pyydetty täydentämään. Ilmoitusta on täydennetty 13.4.2018 mm. uusilla maaperätutkimustuloksilla. 3.1 Puhdistettava alue ja sen sijainti Kiinteistöt: Nykyisin toiminnassa oleva jakeluasema sijaitsee pääosin kiinteistöllä 297-7-23-7. Öljynerotinkaivo (PEK) ja näytteenottokaivo (NOK) sekä entisen mittarikatoksen pohjoisosa sijaitsevat kiinteistöllä 297-7-9901-0. Osoite: Niiralankatu 26 Kuopio Kiinteistön omistaja: Kuopion kaupunki Kohde maaperän tietojärjestelmässä: Teboil, Niiralankatu 26, Niiralankatu 26, kohteen Id 130392. Koska kohteen maaperässä on pilaantumista, on kohde merkinällä Arvioitava tai puhdistettava ja kohteella on merkintä Maankäyttörajoitteesta. Kohde sijaitsee Niiralankadun ja Rajakadun risteyksessä. Kohde rajautuu pohjois- ja itäpuolilta ko. katualueisiin. Länsipuolella kohdekiinteistö rajoittuu puistoalueeseen (VL) ja eteläpuolella asuinalueeseen (Ao-6). Voimassa olevan asemakaavan mukaan jakeluasemakiinteistö on kaavoitettu moottoriajoneuvojen ja huoltoasemien korttelialueeksi (kaava 1302, tunnus 297-007- POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero 0295 026 500 Kallanranta 11, PL 2000 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo 70101 Kuopio

2/16 0023, kaavamerkintä Am, vahvistettu 20.4.1979). Kohteen pohjoispuolella oleva kiinteistö, jolla vanha mittarikatos sekä erotin sijaitsevat, on kaavoitettu katualueeksi. Kunnostettavalla alueella sijaitseva 1950-luvun huoltamorakennus on suojeltu maakuntakaavassa. Kuopion kaupungin asemakaavoituksen mukaan rakennus tullaan suojelemaan tulevassa asemakaavamuutoksessa. Kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä, puratetaanko huoltoasemaan kuulunut autojen pesu- ja huoltohalli. Rakennus toimii naapuritontin tukimuurina. Kohteella olevia rakennuksia ei ole tarkoitus purkaa kunnostustöiden yhteydessä. Niiden ulkoasuun ei myöskään ole esitetty tehtävän muutoksia. Kunnostettavalta alueelta puretaan kuitenkin kaksi mittarikatosta. Katokset eivät kuuluneet huoltamorakennuksen alkuperäiseen ulkoasuun. 3.2 Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Nykyisen jakeluaseman laitteistoon sisältyy mittarikatos jakelumittareineen, neljä käytössä olevaa 16 m 3 polttoaineen varastosäiliötä (95E, 98E, DI ja MPO), yksi käytöstä poistettu 14 m 3 maanalainen säiliö, säiliöiden täyttöpaikka, imulinjat, pintavesien viemärit, polttoaineen erotinkaivo (PEK) sekä näytteenottokaivo (NOK). Nykyinen polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä tulee päättymään. Kiinteistöllä sijaitsee myös entinen huoltamorakennus, jossa on ollut autonhuolto- ja pesutoimintaa sekä kahvio. Asemarakennuksen länsipuolella on vanha ulkopesupaikka. Huoltoasematoiminta on lopetettu heinäkuun lopussa 2004. Nykyisin rakennuksessa ei ole toimintaa. Huoltoasema on rakennettu vuonna 1952. Huoltoasemarakennuksen yhteydessä on myös entinen mittarikatos. Mittarikatoksen alapuolella sijaitsee vanha säiliöalue. Vanhalla säiliöalueella sijaitsee viisi maanalaista polttoaineen varastointisäiliötä, jotka on poistettu käytöstä, puhdistettu ja täytetty hiekalla vuoden 2001 kunnostustoimenpiteiden yhteydessä. 3.3 Tutkimukset ja tulokset Kohteella on tehty maaperän kunnostustöitä vuonna 2001 jakeluaseman muutostöiden yhteydessä. Kunnostustöiden yhteydessä kohteelle jäi ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia vanhan mittarikentän/säiliöiden alueelle. Golder Associates Oy on tehnyt jakeluaseman ympäristöteknisen maaperätutkimuksen vuoden 2017 lokakuussa, tutkimusraportti 2017, TB Kuopio Niiralankatu, 31.1.2018, projekti 1658995. Kohteen maaperä on tutkittu yhdeksästä pisteestä kairaamalla. Kohteesta on otettu 49 maanäytettä ja yksi vesinäyte vanhan mittarikatoksen pohjoispuolelle tutkimuspisteeseen S103 asennetusta väliaikaisesta pohjavesiputkesta. Tutkimuksessa todettiin vanhan mittarikentän/säiliöalueen länsipuolella, noin 2,0 3,3 m syvyydellä korkeimmillaan ylemmän ohjearvon ylittävät öljyhiilivetyjen C 10 -C 21 (3820 mg/kg), ksyleenien (57 mg/kg) ja bentseenin (1,1 mg/kg) pitoisuudet sekä alemman ohjearvon ylittävä haihtuvien hiilivetyjen C 5 -C 10 (138 mg/kg) pitoisuus. Vanhan ja

3/16 käytössä olevan mittarikentän välisellä alueella todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä bentseenin (1,1 mg/kg) pitoisuus noin 3,0 3,5 m syvyydellä. Vanhan mittarikatoksen länsipuolelle tehdyissä tutkimuspisteissä S104 ja S105 todettiin VNa 214/2017 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen C 10 -C 21 ja bentseenin pitoisuuksia. Lisäksi öljynerottimen viereen tehdystä tutkimuspisteestä S106 todettiin ylemmän ohjearvotason ylittävä sinkkipitoisuus. Sinkki ei ole peräisin jakeluasematoiminnasta. Nykyisen asemakaavoituksen mukaisesti kohde on kaavoitettu moottoriajoneuvojen ja huoltoasemien korttelialueeksi, joten pilaantumisen perusarvioinnissa esitetään käytettäväksi vertailuarvoina VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Jakeluasematoiminta kohteella päättyy, eikä kohteen jatkokäytöstä ole tietoa, joten perusarviointi tulee tarkistaa mahdollisen jatkokäytön perusteella. Entisen mittarikentän viereen tehdystä tutkimuspisteestä S103 otetusta vesinäytteestä todettiin kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Tutkimuksen yhteydessä ei voitu ottaa näytteitä polttoainesäiliöiden alta sekä nykyisen ja entisen mittarikentän alapuolelta. Myöskään huoltamorakennuksen alapuoleista maaperää ei tutkittu. Näin ollen on mahdollista, että kohteen maaperässä on em. alueilla maa-ainesta, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset ohjearvot. Jakeluasemarakenteiden läheisyyteen tehdyistä tutkimuspisteistä todettiin rakennusjätettä maa-aineksen seassa. Rakennusjäte koostui pääosin tiilestä ja betonista. Tutkimuspisteen S106 rakennusjätteen seassa todettiin myös muovia ja lasia. Rakennusjätteen osuus maa-aineksen seassa vaihteli aistinvaraisesti alle kahdesta prosentista noin 30 prosenttiin (S101/0,5-1m). Jos hiilivetypitoisuuden vuoksi on vietävä jätepitoista ja sinkillä pilaantunutta maa-ainesta tulee poistettavan maaaineksen kaatopaikkakelpoisuus tutkia. 3.4 Riskitarkastelu Vuonna 2017 suoritetussa maaperätutkimuksessa ei voitu tutkia vanhan säiliöalueen ja asemarakennuksen välistä aluetta vaarantamatta maanalaisia rakenteita. Polttoainehiilivedyt ovat saattaneet levitä asemarakennuksen alapuoliseen maaperään. Asemarakennus on osittain suojeltu ja se tullaan osittain säilyttämään. Asemarakennuksen tulevasta käytöstä ei ole tietoa, mutta rakennuksen ei oleteta tulevan asuinkäyttöön. Kohteessa sijaitsevan polttoaineen jakeluaseman toiminta on loppumassa. Suurimmat öljyhiilivetyjen bensiini-(c 5 -C 10 ) ja keskitislepitoisuudet (C 10 -C 21 ) todettiin kiinteistön pohjoisosassa vanhan mittarikatoksen länsipuolella. Pitoisuudet todettiin orsiveden pinnan alapuolisessa maakerroksessa. Orsivedestä otetussa näytteessä todettiin vain pieniä pitoisuuksia MTBE:tä ja bensiinihiilivetyjä. Pitoisuudet alittivat luokitelluille pohjavesialueille suositellut vertailuarvot (Ympäristöministeriö 2014). Kiinteistön alueella maaperän on todettu olevan täyttöhiekkaa tai -soraa n. 0,8-3 m syvyyteen asti. Täyttökerroksen alla todettiin siltti- ja turvekerroksia ja niiden alla

4/16 paikoitellen moreenia. Maanpinta kohteessa laskee länteen Niiralankadun suuntaisesti ja nousee kohteen etelä-/lounaispuolella. Kohteen eteläpuolella on kalliopaljastumaalueita. Orsiveden pinnantaso todettiin silttikerroksen yläpuolisessa maakerroksessa noin 2,7 m syvyydellä. Orsiveden virtaussuunnan arvioidaan maanpinnan muotojen perusteella olevan länteen/luoteeseen. Orsiveden mukana mahdollisesti kulkeutuvien öljyhiilivetyjen ei siis arvioida kulkeutuvan orsiveden mukana kohteeseen jäävän asemarakennuksen alapuoliseen maaperään. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohde sijaitsee kaupunkialueella, jossa on kunnallinen vesijohtoverkosto. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä vesistöjä, suojelualueita tai muita herkkiä luontokohteita. Kohteen länsipuolella sijaitsee puistoalue ja luoteispuolella Niiralankadun toisella puolella teollisuuskiinteistö ja puistoalue. Noin 90 % kohteessa todetuista öljyhiilivetyjen pitoisuuksista on keskitisleitä C 10 -C 21. Keskitislejakeet luokitellaan yhtä jaetta (aromaattinen jae C 10 -C 21 ) lukuun ottamatta ympäristössä kulkeutumattomiksi. Näin ollen keskitislejakeet eivät kulkeudu merkittävästi kohteen ulkopuolelle. Bensiinijakeet kulkeutuvat keskitislejakeita paremmin, mutta kohdealueen naapurustossa orsiveden arvioituun virtaussuuntaan ei esiinny sellaisia kohteita, joille voisi aiheutua haittaa mahdollisesti kulkeutuvista pitoisuuksista. Kiinteistön ulkopuolella esiintyvä luonnonmaa on todennäköisesti kohteessa täyttökerroksen alapuolella esiintyvää silttiä, turvetta tai moreenia. Kyseisten maalajien vedenläpäisevyys on hiekkaa heikompi, joten luonnonmaa rajoittaa kulkeutuvia pitoisuuksia. Turve sisältää lisäksi orgaanista ainesta, joka sitoo tehokkaasti öljyhiilivetyjä. Näin ollen kulkeutumisen perusteella kohteeseen voidaan ehdottaa kunnostustavoitteiksi ylempiä ohjearvoja. Mahdollisia altistusreittejä voivat olla suora kosketus, pohjaveden käyttö, ravintokasvien syöminen tai haitta-ainepitoisen ilman tai pölyn hengitys. Haitta-aineet eivät sijaitse kohteen pintamaassa, joten suora kosketus haitta-aineisiin ei ole mahdollista. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä naapurikiinteistöllä ole orsi-/pohjaveden käyttöä. Kohteessa ei kasvateta ravintokasveja, eikä haitta-aineiden arvioida kulkeutuvan haitallisina pitoisuuksina naapurikiinteistölle maakerroksiin, joista kasvit ottavat ravinteensa tai vetensä. Haitta-aineet eivät sijaitse pintamaassa, joten pölyn hengityksen kautta ei tapahdu altistusta. Kohteessa sijaitseva päällyste rajoittaa haitta-aineiden haihtumista ja ulkoilmaan mahdollisesti haihtuvat pitoisuudet laimenevat nopeasti. Jos asemarakennuksen alapuolisessa maaperässä esiintyy haihtuvia haitta-aineita, sisäilmaan mahdollisesti haihtuvien haitta-aineiden hengitys on mahdollinen altistusreitti. Rajoittamalla maaperän haitta-ainepitoisuuksia rakennuksen lähellä alempien ohjearvojen tasolle, ei niiden arvioida kulkeutuvan rakennuksen alle sellaisina pitoisuuksina, joista aiheutuisi haitallista haihtumista sisäilmaan, kun rakennus ei ole asuinkäytössä tai vastaavassa herkässä käytössä. Arvioinnin perusteella kohteessa voidaan käyttää kunnostustavoitteina ylempiä ohjearvoja. Asemarakennuksen läheisyydessä (< 5 m) voidaan käyttää kunnostustavoitteena alempia ohjearvoja haihtuvien hiilivety-yhdisteiden osalta. Muiden kunnostussuunnitelmassa käsiteltyjen aineiden osalta asemarakennuksen läheisyydessä voidaan käyttää kunnostustavoitteena ylempiä ohjearvoja.

5/16 3.5 Esitetyt puhdistustoimenpiteet sekä ilmoitetut ympäristönsuojelutoimet Puhdistuksen toteutus Kohteessa puretaan nykyinen mittarikatos ja vanha mittarikatos. Nykyisen ja vanhan säiliöalueen säiliöt poistetaan. Nykyisen jakeluaseman öljynerottimet poistetaan. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla rakenteiden purkutöiden yhteydessä. Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kaivamalla ja korvataan pilaantumattomilla mailla. Maaperän haitta-ainepitoisuudet tutkitaan kunnostussuunnitelman luvussa 7 esitetyn mukaisesti. Ympäristötekninen asiantuntija on kohteessa paikalla, kun pilaantuneita massoja kaivetaan tai käsitellään. Mikäli kaivantojen seinämiin tai pohjiin jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan valvovan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana ja siitä on ilmoituksessa esitetty alustava suunnitelma. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskinarviointi ja arvio mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeesta ja tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Pohjois-Savon ELYkeskukselle. Pilaantuneen maa-aineksen kokonaismäärän arviointiin liittyy merkittävää epävarmuutta. Käytettävissä olevan tiedon perusteella ylemmän ohjearvon ylittävää pilaantunutta maata on kohteen alueella noin 100 500 m 3 ktr. Polttoaineen varastointiin ja jakeluun liittyvien rakenteiden purkutöiden yhteydessä maaperän bensiini- ja öljyhiilivetypitoisuudet tarkistetaan. Puhdistustustavoite Kohteen maaperän puhdistustavoitteiksi esitetään ylempiä ohjearvoja seuraavasti: -Bensiinijakeet (hiilivetyjakeet C5-C10): 500 mg/kg -Keskitisleet (hiilivetyjakeet >C10-C21): 1000 mg/kg -Raskaat öljyjakeet (hiilivetyjakeet >C21-C40): 2000 mg/kg -MTBE+TAME: 50 mg/kg -Bentseeni: 1 mg/kg -Tolueeni: 25 mg/kg -Etyylibentseeni: 50 mg/kg -Ksyleenit: 50 mg/kg Lisäksi kohteen rakennuksen lähialueelle (<5 m) maaperän puhdistustavoitteeksi esitetään haihtuville hiilivedyille alempia ohjearvoja seuraavasti: -Bensiinijakeet (hiilivetyjakeet C5-C10): 100 mg/kg -MTBE+TAME: 5 mg/kg -Bentseeni: 0,2 mg/kg

6/16 Tolueeni: 5 mg/kg -Etyylibentseeni: 10 mg/kg -Ksyleenit: 10 mg/kg Mikäli jakelupisteen purkutöiden yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään em. haitta-aineiden osalta asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Pilaantuneen maan määrä ja jätteiden käsittely Puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti: - haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta. - haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maaaines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haittaainepitoisuuksia. Maa-aines voidaan käyttää täyttömaana tässä ilmoituksessa mainitussa kohteessa tai muussa kohteessa, jossa on lupa käyttää vastaavaa maaainesta. - haitta-ainepitoisuudeltaan ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, joka on toimitettava luvanvaraiseen vastanottopaikkaan tai hyödynnettävä kiinteistöllä kaivantojen täytöissä viranomaisohjeiden mukaisesti. - haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi, joka on toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012 ja sen muutos Vna 86/2015) luokitusnumeroin 170504 tai 170503 (vaarallinen jäte). Maa-ainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksille haitta-aineiden kemikaaliluokituksen perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät. Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maa-ainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Koska kaivettavat maamassat ovat pääsääntöisesti orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita, maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan Vna 331/2013 (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista) mukaisesti. Arvioinnin perusteella maa-aines toimitetaan joko tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli kohteesta kaivettavat maa-ainekset vaativat haittaainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia. Mikäli jakeluaseman rakenteiden tai kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, ensisijaisesti vesi johdetaan esimerkiksi hiekan- ja öljynerottimen läpi kaupungin jätevesiviemäriin Kuopion veden luvalla. Vaihtoehtoisesti vesi pumpataan kaupungin sadevesiviemäriin Kuopion kaupungin ympäristöviranomaisen luvalla.

7/16 3.6 Puhdistuksen laadunvalvonta ja ilmoitukset Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittauksilla ja/tai Petroflag - kenttätesteillä. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 50-100 m 3 -ktr suuruista poistettavaa maaaineserää kohti. Kaivetuista maa-aineksista otettujen kokoomanäytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX -yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 50-100 m 2 :n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 m 2 :n kaivannoista otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan hahtuvien yhdisteiden esiintymistä PID -mittarilla ja kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag -kenttätestillä. Laboratorionäytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX -yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Ilmoitukset ja raportointi Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä maaperän kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan tiedot toimitetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Tarkempi töiden aloituksen aikataulu ilmoitetaan sen varmistuttua Pohjois-Savon ELY-keskukseen sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalveluun lähetettävän aloitusilmoituksen yhteydessä. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun maaperän puhdistustoimet on saatu päätökseen. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Pohjois-Savon ELYkeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. 3.7 Aikataulu Alustava aikataulu purkutyöstä ja kunnostamisesta on kesällä 2018. 3.8 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Kunnostussuunnitelmassa on esitetty varautuminen mm. poikkeuksellisiin haittaaineisiin ja jätteisiin maaperässä, poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin ja kemikaali- ja öljyvahinkotilanteisiin.

8/16 4 ASIAN KÄSITTELY Asian vireilläolosta on ilmoitettu Kuopion ympäristönsuojeluviranomaiselle mahdollisen lausunnon antamista varten. ELY-keskus ei ole pyytänyt suunnitelmasta lausuntoa museovirastolta, koska esitetyn suunnitelman mukaiset kunnostustyöt eivät kohdistu rakennushistoriallisesti merkittävän rakennuksen ulkoasuun eikä esitetty kunnostussuunnitelma muuta alueen luonnetta nykyisestä. Suunnitelma mahdollistaa vain alueen maaperän kunnostamisen massanvaihdolla ja alueelle jälkikäteen rakennettujen mittarikatosten purkamisen. Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut on todennut ilmoituksen johdosta antamassaan lausunnossa seuraavaa: Huoltoasema on rakennettu v. 1952, automaattijakelupiste v. 1997. Huoltoaseman yhteydessä on toiminut kahvio ja myymälä, autojen pesuhalli ja huoltohalli. 21.3.2003 päivätyn tarkastuspöytäkirjan mukaan jakeluasemalla on ollut vaarallisten jätteiden keräilystä sopimus Iisalmen Keräysöljyn kanssa. Jakeluasemalla on välivarastoitu mm. öljyjätettä, öljynsuodattimia, jäähdytinnesteitä, jarrunesteitä, akkuja ja metallijätettä. Voimassaolevassa asemakaavassa tontti on merkitty moottoriajoneuvojen ja huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Tontilla oleva rakennus on suojeltu maakuntakaavassa. Asemakaavoituksen mukaan rakennus tullaan suojelemaan asemakaavamuutoksessa. Kaupunki ei ole vielä tehnyt päätöstä, puratetaanko huoltoasemaan kuulunut autojen pesu- ja huoltohalli, joka ei ole suojeltu. Rakennus toimii naapuritontin tukimuurina. Huolto- ja pesuhallin sekä mittarikenttien ja säiliöiden täyttöpaikan vedet on johdettu hiekanerotuskaivojen kautta samaan öljynerottimeen. Ympäristönsuojelupalvelut katsoo, että maaperän puhdistamisen suhteen tontilla voidaan soveltaa ylempiä ohjearvoja. Kunnostustyön yhteydessä on syytä selvittää maaperän pilaantuminen myös liikerakennuksen ja pesu- ja huoltohallin vierellä olevasta maaperästä. Lausunnosta ei pyydetty vastinetta ilmoituksen tekijältä. 5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT 5.1 Ratkaisu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy pilaantuneen maaalueen puhdistamisen tehtäväksi ilmoituksen ja seuraavien määräysten mukaisesti. 5.1.1 Maaperän kunnostuksen puhdistustapa ja tavoitetaso Alueen maaperä on puhdistettava tai sieltä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset niin, että maaperään jäävä haitta-ainepitoisuus alittaa valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) antaman asetuksen

9/16 liitteen 1 ylemmät ohjearvot. Maaperän puhdistustapa voi olla ilmoituksessa esitetty massanvaihto. Kaivun aikana esille tulevat jätteet on poistettava ja toimitettava paikkaan jolla on lupa niitä vastaanottaa. Vanhan autojen pesupaikan puhtaus on varmistettava työn yhteydessä. Kohteessa olevan huoltamorakennuksen vierustalla voidaan puhdistuksen tavoitetasona pitää ilmoituksen mukaisia alempia ohjearvoja. Tehtäessä massanvaihtoja tai muita työvaiheita rakennuksen ympärillä on etukäteen varmistuttava, että työt voidaan tehdä rakennusta vaarantamatta. Ilmoittajan on lisäksi varmistuttava, että töiden suorittaja on tietoinen kohteessa sijaitsevasta arvorakennuksesta. Perustelu: Ympäristönsuojelulain 135 3 momentin mukaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeen arvioinnissa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä pilaantumisesta terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Maaperässä on todettu bensiinejä ja keskitisleitä. Puhdistustason perusteena käytetyt ohjearvot haitallisten aineiden pitoisuuksille perustuvat valtioneuvoston asetukseen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007). Koska Puhdistettaessa kohdekiinteistö esitetyllä tavalla ei pilaantumisesta todennäköisesti aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä alueen suunnitellussa käytössä. Kohteeseen jää vanha huoltoasemarakennus, jonka alla ja ympärillä voi olla pilaantunutta maata. Tällä päätöksellä ei vielä voida ratkaista puhdistustarvetta rakennuksen alla ja ympärillä olevan maaperän osalta. Vanhan pesupaikan maaperästä ei ole tietoa, mutta koska kaikki huoltoasematoimintaan oleellisesti liittyvät rakenteet puretaan, on myös sen osalta tarpeen varmistua päätöksen mukaisen tavoitetason saavuttaminen. Tutkimuksissa on todettu maaperässä jätemateriaalia, jota voidaan olettaa käytetyn huoltoaseman rakentamisessa pinnanmuotoilussa. Alueella oleva 1950-luvun huoltamorakennusta koskee maakuntakaavan suojelumerkintä. Kyseessä on maakunnallisesti arvokas kohde. Rakennus on tarkoitus suojella alueelle myöhemmin laadittavassa asemakaavamuutoksessa. 5.1.2 Ilmoitukset Ennen työn aloitusta on pidettävä aloituskokous, johon on kutsuttava kiinteistön omistajan edustaja, Kuopion ympäristöviranomaisen edustaja ja ELY-keskuksen edustaja. Ennen työn aloitusta on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion ympäristöviranomaiselle, vastuuhenkilön, ympäristöteknisen valvojan ja urakoitsijan yhteystiedot, tiedot poistettavien massojen ja jätteiden sijoituspaikoista.

10/16 Poikkeuksellisista tapahtumista, oleellisista toimintahäiriöistä ja poikkeustilanteista on ilmoitettava välittömästi ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle. Perustelu: Puhdistaminen edellyttää ulkopuolista valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. Aloituskokouksella ja ilmoituksella varmistetaan tiedonsaanti, jotta voidaan esimerkiksi arvioida viranomaisen valvonnan tarve. Poikkeuksellisia tilanteita ovat esimerkiksi veden pumppauksen aloitus ja eristerakenteiden rakentaminen. 5.1.3 Vastuuhenkilön nimeäminen Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Ilmoituksen tekijän on nimettävä henkilö, joka vastaa puhdistamisesta, päätöksen noudattamisesta ja tarvittavasta seurannasta puhdistuksen aikana. Perustelu: Massanvaihtona tehtävä puhdistaminen edellyttää paikan päällä olevaa valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. 5.1.4 Massanvaihdon ja kaivutöiden yhteydessä tehtävä pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden käsittely ja kuljetus Poiskaivetut pilaantuneet maat ja jätteet on toimitettava niiden haitta-ainepitoisuuksien mukaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on niiden vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Puhdistuksen yhteydessä tulee kaikista kunnostettavien alueiden kaivannoista mitata kaivantojen ja niiden reunojen sijainti sekä kaivantojen syvyydet ja merkitä ne kartalle tarkasti. Maamassojen käsittely sekä niiden kuljetus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja asutukselle. Kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet on pyrittävä lastaamaan suoraan kuorma-autojen lavalle ilman välivarastointia. Haittaaineiden leviäminen ympäristöön tulee estää, mikäli työteknisistä seikoista johtuen alueella joudutaan välivarastoimaan pilaantuneita maa-aineksia. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöltä välittömästi kaivutyön päätyttyä. Yli VNA 214/2007 alemman ohjearvon olevat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetettaessa maamassoja, jotka ovat kosteita ja valuvia, tulee kuorma-autojen peräosa tiivistää siten, etteivät vetiset maamassat pääse valumaan perälaudan kautta ympäristöön. Perustelu: Puhdistustyön aikana on eriasteisesti pilaantuneet ja puhtaat maamassat pidettävä erillään, jotta ne voidaan kuljettaa kunkin jätelajin edellyttämään käsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Kaivettujen massojen mahdollisessa hyödyntämisessä maanrakentamisessa tulee varmistua, että kyseiset massat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseen.

11/16 Kunnostettavien alueiden mittaaminen ja merkitseminen kartalle on tarpeen, jotta kunnostetut alueet ovat tarkasti tiedossa, mikäli alueella on myöhemmin tarvetta jatkokunnostuksiin tai alueen käyttötarkoitus muuttuu. Jätteille on oltava ennen kaatopaikalle toimittamista jäteluokka selvitettynä, koska jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseistä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kelpoisuusperusteet. Puhdistamisessa ja pilaantuneiden massojen käsittelyssä kuljetuksessa ja välivarastoinnissa tulee huolehtia, etteivät ne aiheuta haitta-aineiden tai jätteiden leviämistä ympäristöön, pölyämistä tai melua tai muuta haittaa ympäristölle. 5.1.5 Massanvaihdon ohjaaminen ja kaivantojen tarkistaminen Kunnostustyön aikana on otettava maaperänäytteitä haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi ja puhdistustuloksen varmistamiseksi. Maaperänäytteistä on analysoitava haitta-aineet vähintään öljyhiilivetyjä osoittavalla kenttämittarilla. Lisäksi kunnostuksen tulos on varmennettava laboratorioanalyysein. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on otettava ilmoituksessa esitetyt näytteet kaivannoista. Mikäli puhdistuksen yhteydessä esille tulee muita haitta-aineita, tulee myös näiden osalta pitoisuudet tutkia laboratoriossa. Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle edustajalle on varattu mahdollisuus tarkastaa kaivantojen puhtaus. Perustelu: Maaperänäytteillä ja kaivantojen tarkistamismahdollisuudella varmistetaan, että puhdistus on tehty ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti. 5.1.6 Kirjanpito, raportointi ja riskiarvio Puhdistuksen aikaisista mittaustuloksista sekä laitteiston ja rakenteiden tarkastuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpitotiedot tulee olla valvovan ympäristöviranomaisen tarkastettavissa pyydettäessä. Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluttua töiden loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä: yhteenveto työmaapöytäkirjoista ja aiemmista seurantaraporteista yhteenveto tehdyistä kenttä- ja laboratoriotutkimuksista ja tutkimustulokset massanvaihdossa toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys ja sijainti kartoilla ja selvitys jätteiden käsittelystä (pilaantuneet maat, jätteet ja poistetut rakenteet, määrä ja sijoituspaikka)

12/16 Loppuraportissa on esitettävä lisäksi suunnitelma riskiarvion tekemisestä suojellun rakennuksen alle jäävän pilaantumisen osalta. Perustelu: Toiminnanharjoittajalle on annettu kirjanpito- ja raportointivelvoite viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Tiedonsaanti puhdistustyön jälkeen sekä varmistetaan, että alue on puhdistettu tämän päätöksen mukaisesti. Suojelun huoltoasemarakennuksen alla olevaa maaperän pilaantumista ei ole selvitetty ja sen merkitystä kohteen jatkokäytölle ei ole selvitetty. Siltä osin on tarpeen olla suunnitelma siitä kuinka jatkoarviointi tehdään. 5.2 Päätöksen yleisperustelut Ympäristönsuojelulain 136 1 momentin mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei ympäristönsuojelulain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Alueen puhdistaminen massanvaihdolla. Toiminta ei tarvitse ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 27 tai 28 :n perustella. Kohteeseen jää VNa 214/2007 kynnys- ja ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia, joten kohteeseen jää maankäyttörajoite. Maankäyttörajoite tarkoittaa, että mikäli kohteessa tehdään kaivutöitä tulevaisuudessa, on kiinteistön omistajan varauduttava maamassojen poistoon ja myös valvottava sitä. Ilmoituksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti tehtynä ei puhdistamisesta ennalta arvioiden aiheudu muun ympäristön pilaantumista. Asian käsittelemiseksi riittää ilmoitus. Puhdistaminen voidaan toteuttaa ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti. 6 PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO 7 SUORITEMAKSU Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätöksestä peritään Oy Teboil ab:ltä ( 003701147952, operattori Basware, tunnus BAWCF122, viite asemanro: 7615 ) suoritemaksua valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoritteiden maksuista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Nyt kyseessä oleva ilmoitus on tullut vireille vuonna 2017, joten siihen on sovellettu vireilletulohetkellä voimassa ollutta maksuasetusta (Vna 1554/2016). Asian käsittelyyn on käytetty 35 tuntia ja asetuksen mukainen maksu on á 55 /tunti, yhteensä 1925.

13/16 8 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 23, 27, 133, 135, 136, 172, 190, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) 8, 13, 15, 29,121 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskusten maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta voi hakea myös pelkästään suoritemaksun määräämiseen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Juha Perho Ympäristöylitarkastaja Lea Koponen Allekirjoitettu sähköisellä hyväksynnällä 9 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Oy Teboil Ab PL 57 01511 Vantaa Jäljennös päätöksestä Kuopion kaupunki, kiinteistönomistaja Kuopion ympäristöviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tästä päätöksestä ilmoitetaan Kuopion kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon ELYkeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan. Internetissä julkaiseminen

14/16 Päätös julkaistaan osoitteessa www.ymparisto.fi/pima (kohta Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuspäätökset - Pohjois-Savon ELY-keskus)

15/16 VALITUSOSOITUS Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös on annettu julkipanon jälkeen päätöksessä mainittuna antopäivänä, ja sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on annettu. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Vaasan hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.

16/16 Vaasan hallinto-oikeuden osoitetiedot Postiosoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 Vaasa Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs, 65101 Vaasa Faksi: 029 56 42760 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 euroa, ellei valittaja tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 7 9 :n nojalla vapaudu maksuvelvollisuudesta.

Tämä asiakirja POSELY/2403/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument POSELY/2403/2016 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Perho Juha 04.05.2018 13:12 Esittelijä Koponen Lea 04.05.2018 12:38