MTS journalistiseminaari Tampere 4.3.2019 G L O B A A L I T U H K A K U V A T miten välttää täydellinen myrsky P E K K A R E I N I K A I N E N Vaikuttamistyön ja viestinnän suunnittelija / Suomen Punainen Risti / kansainväliset operaatiot ja ohjelmat
vaikutus Joukkotuhoaseet 3.46 keski Keskiarvo arvo 3.46 Tartuntataudit Talouden Rahatalouden mekaniikan kriisi tai -instituution epäonnistuminen Hallitsematon inflaatio Kriittisen tietoinfran romahdus Rahatalouden kriisi Ruokakriisit Terroristihyökkäykset Valtion hajoaminen tai kriisi Työttömyys tai alityöllisyys Kriittisen infran romahdus Energian hintashokit Deflaatio todennäköisyys Edistyneen teknologian käänteiset, kielteiset vaikutukset Vesikriisit Kyvyttömyys vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai sopeutua niihin Valtioiden väliset konfliktit Biodiversiteetin katoaminen ja ekosysteemien romahdus Hallinnon alueellinen tai globaali hajoaminen Hallitusvallan hajoaminen Syvät sosiaaliset häiriöt Urbaanin suunnittelun epäonnistuminen keski 3.41 arvo Keskiarvo 3.41 Rikollinen talous Äärimmäiset sääilmiöt Luonnononnettomuudet Kyberhyökkäykset Ihmisperäiset ympäristökatastrofit Laajamittainen tahdonvastainen muuttoliike Suuren kansantalouden varallisuuskuplat Datapetokset ja -varkaudet Riskikategoriat Taloudelliset Ympäristö Geopolitiikka Yhteiskunta Teknologia GLOBAALIT RISKIT 2019 MAAILMAN TALOUSFORUM DAVOS TOP TEN (todennäköisyys-ja vaikuttavuuskeskiarvojen yhteisvaikutuksen ylittävät riskit) 1. Äärimmäiset sääilmiöt 2. Kyvyttömyys vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai sopeutua niihin 3. Luonnononnettomuudet 4. Vesikriisit 5. Biodiversiteetin katoaminen ja ekosysteemien romahdus 6. Kyberhyökkäykset 7. Ihmisperäiset ympäristökatastrofit 8. Laajamittainen tahdonvastainen muuttoliike 9. Valtioiden väliset konfliktit 10. Hallinnon alueellinen tai globaali hajoaminen
INFORM Global Risk Index 2018 INDEKSI PERUSTUU MUUTTUJAN SEURANTAAN 50 alttius, haavoittuvuus, selviytymiskeinot RISKI- TASO Hyvin alhainen Alhainen Keskitaso Korkea Hyvin korkea Ei mukana aineistossa
INFORM 2018 UN LDC LIST 2018 FRAGILITY 2018 LANCET LIST 2015 CLIMATE 2016 INFORM 2018 UN LDC LIST 2018 FRAGILITY 2018 LANCET LIST 2015 CLIMATE 2016 47 LEAST/ MOST 1 Somalia 9,1 X X X X 2 Etelä-Sudan 9,0 X X X X 3 Tsad 7,8 X X X X 4 Afganistan 7,7 X X X X 5 Keski-Afrikan tasavalta 7,6 X X X X 5 Jemen 7,6 X X X X 7 Niger 7,2 X X X X 8 DR Kongo 7,1 X X X X 9 Sudan 7,0 X X X X 10 Syyria 6,9 - X - X 11 Irak 6,8 - X - - 12 Myanmar 6,4 X X - X 12 Pakistan 6,4 - - - - 14 Etiopia 6,3 X X X X 14 Haiti 6,3 X X X X 14 Nigeria 6,3 - - X X 17 Kamerun 6,2 - X X X 18 Libya 6,0 - X - - 18 Mali 6,0 X X X X 18 Mosambik 6,0 X X X X 18 Uganda 6,0 X X X X 22 Kenia 5,9 - X X X 23 Bangladesh 5,8 X X X X 23 Burundi 5,8 X X X X 25 Tansania 5,6 X X X X 26 Eritrea 5,5 X X X X 26 Papua Uusi-Guinea 5,5 - - X X 29 Kolumbia 5,4 - - - - 29 Norsunluurannikko 5,4 - X X X 29 Intia 5,4 - - X - 29 Ukraina 5,4 - - - - 33 Burkina Faso 5,3 X X X X 33 Guatemala 5,3 - - - - 33 Guinea-Bissau 5,3 X X X X 36 Angola 5,2 X X X X 36 Kongon tasavalta 5,2 - X X X 36 Filippiinit 5,2 - X - - 36 Sierra Leone 5,2 X X X X 41 DPR Korea 5,1 - - - - 41 Liberia 5,1 X X X X 41 Nepal 5,1 X X X - 41 Zimbabwe 5,1 - - - - 45 Guinea 5,0 X X X X 45 Iran 5,0 - - - - 45 Madagaskar 5,0 X X X X 45 Ruanda 5,0 X X X - 45 Turkki 5,0 - - - - 47 28 36 34 34
47 aasia 13 Mantereen maasta on moniongelmaisten listalla neljännes 21/ 28 puolet löytyy kaikista viidestä indeksistä afrikka 54 28 Mantereen maasta on Informin listalla
Pohjois- Amerikka 2017 4,8 % IHMISKUNTA 2017: 7,6mrd / 2100: 11,2mrd 365milj 504milj Pohjois- Amerikka 2100 4,5 % 745milj 650milj Eurooppa 2017 9,8 % Eurooppa 2100 5,8 % 4,5mrd 4,8mrd Aasia 2017 59,7 % Aasia 2100 42,4 % 654milj Latinalainen Amerikka ja Karibia 2017 8,6 % 717milj Latinalainen Amerikka ja Karibia 2100 6,4 % 1,3mrd 4,8mrd Afrikka 2017 16,6 % Afrikka 2100 42,4 % 38milj Tyynenmeren alue 2017 0,5 % 67milj Tyynenmeren alue 2100 0,6 %
Vuoteen 2030 mennessä yhdeksän kymmenestä äärimmäisen köyhästä asuu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa Äärimmäisessä köyhyydessä asuvat (miljoonia) Afrikka, Saharan et. Etelä-Aasia Muu maailma Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikka Latinalainen Amerikka ja Karibia Eurooppa ja Keski-Aasia Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue Ennusteet vuosille 2015-2030 Ennusteiden mukaan, vuoteen 2030 mennessä, yhdeksän kymmenestä äärimmäisen köyhästä asuu Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa Lähde: Maailmanpankki Povca/Net ja Poverty & Equity Data Portal
selviytymis alttius keinojen uhka vajavaisuus kuville KÄSISTÄ KARKAAVA talouden haavoit tuvuus matala KRIISI tulo VALTIOkorkea taso KAIKKINE syntyvyys HEIJASTEINEEN X ilmaston = muutos perfect heijas storm alhainen teineen inhimillisen kehityksen valtion taso hauraus
Maakohtaiset lämpötilapoikkeamat vuosina 1880-2017
Wet Bulb Temperature = märkälämpötila = kuiva lämpö & kosteus WBT 35C = 46C lämpötila + 50% ilman kosteus. WBT 36C ja yli, ihminen suojaamattomana: 6 tuntia elinaikaa Ennusteet: Abu Dhabi 2070 = yli 46C lämpötila lähes päivittäistä. Mekka = WBT 32 33C, Jemen WBT 33 C (Massachusetts Institute of Technology) tappavan kuumaa sietämättömän kuumaa Lämpötila yli 35C, päiviä vuodessa Grafiikka: New York Times
258 miljoonaa siirtolaista. Se on 3,4% maailman väestöstä SIIRTOLAISUUS PÄÄSYYT 68,5 miljoonaa pakolaista. Se on 0,9% maailman väestöstä PAKOLAISUUS PÄÄSYYT Taloudellinen siirtolaisuus Opintoihin liittyvä siirtolaisuus Konfliktit ja kriisit Luonnon- ja muut katastrofit Ihmissuhteisiin liittyvä tai muu siirtolaisuus Eri muodoissa esiintyvä sorto Lisäksi 40,3 miljoonaa ihmiskaupan uhria, jotka eivät osin näyttäydy yllä olevissa luvuissa. IOM
meriveden pintalämpötilat atlantilla ja karibialla syksyn 2017 hurrikaanikauden huipulla Hurrikaani Marian reitti Meriveden pintalämpötila Hurrikaanikategoria
TERVETULOA TULEVAISUUTEEN Dominican saarivaltio Hurrikaani Marian jäljiltä
17.11.2013 EINO 25 m/s 21-22.9.1982 MAURI 29 m/s 13.12.2013 SEIJA 30,7 m/s 4-7 m/s KOHTALAINEN 26.11.2011 TAPANI 28,5 m/s 15.11.2001 JANIKA 30 m/s 2.1.2019 AAPELI 32,5 m/s 1-3 m/s HEIKKO 8-13 m/s NAVAKKA 14-20 m/s KOVA 21-32 m/s MYRSKY 33 m/s tai yli sen HIRMUMYRSKY SUOMI JA TUULET 15 m/s Yksinäisiä puita kaatuu 20 m/s Yksittäisiä rakennusten kattopeltejä irtoaa osittain. Puita kaatuu rakennusten päälle 20 m/s Rakennusten peltikattoja voi irrota kokonaan tai rullautua. Huopakattoa ja kattotiiliä voi irrota. Puita kaatuu runsaasti 25 m/s Runsaasti kattovaurioita. Vaurioita myös savupiipuille. Rakennusten ikkunat saattavat särkyä ja parvekelasit irrota. 28 m/s Kevytrakenteinen ulkorakennus voi siirtyä paikoiltaan. Laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkokset mahdollisia 2.1.2019 AAPELI Kökarin liepeillä merellä puuskissa 41,6 m/s
Lämpeneminen alittaa 3 astetta Lämpeneminen asettuu haarukkaan 3-5 astetta Lämpeneminen ylittää 5 astetta Grönlannin jääpeite Arktiksen kesäjääpeite KRIITTISIÄ PISTEITÄ Arktiksen talvijääpeite Pohjoiset metsät Ilmakehän suihkuvirtaukset Valtamerien lämpösuolavesikierto Sahel Vuoristojen jäätiköt Ikirouta Intian kesämonsuuni El Ninon eteläinen jaksottaisvaihtelu Amazonin sademetsät Koralliriutat Länsi-Antarktiksen jääpeite Itä-Antarktiksen jääpeite
Päästöt fossiilisista polttoaineista ja sementistä (Gigatonnia per vuosi) 100 Data DDIAC/GCP/IPCC/Fuss et al 2014 RCP8.5 3.2-5.4 C Suhteessa 1850-1900 80 60 40 20 Toteutuneet päästöt TÄNNE JONNEKIN PÄÄTÖKSET JA TEOT MEIDÄT VIEVÄT 0-20 Netto-negatiiviset globaalit päästöt 1980 2000 2020 2040 2060 2080 2100 RCP2.6 0.9-2.3 C Suhteessa 1850-1900
ILMASTON- MUUTOKSEN SEURAUKSET Kasvihuonekaasupäästöjen minimointi Kiertotalous Hiilineutraali energia Hiilineutraali liikkuvuus Teknologian läpimurrot Myrskytuhot Äärilämpötilat Meren pinnan nousu Kuivuus Syöksysateet Ruoantuotannon häiriöt Resurssivajeet Luonnon parametrien häiriöt B ennen aikana jälkeen Vesikriisi Ravintokriisi Terveyskriisi Valtioiden haurastuminen tai hajoaminen Kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän kriisi Kansainvaellukset Resurssikonfliktit Muut konfliktit C ILMASTON- MUUTOKSEN SEURAUSTEN HEIJASTEET ILMASTON- MUUTOKSEN HILLINNÄN VÄLINEISTÖÄ A
ILMASTONMUUTOS HEIJASTEINEEN EI OLE PELKKÄ YMPÄRISTÖKYSYMYS KIITOS! pekka.reinikainen@redcross.fi Twitter @PekkaReinikaine