LENTOPALLON SÄÄNNÖT CASEBOOK. 2013 Versio

LENTOPALLON SÄÄNNÖT CASEBOOK 2013 Versio 14.3.2014

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE SÄÄNTÖJEN SOVELTAMISEN TEOREETTISET PERIAATTEET MUUTOKSET CASET 4 5 8 6 1 OSALLISTUJAT......................................................... 9 Kielletyt esineet (1.1-1.2).................................................. 9 Kapteeni (1.3-1.7) Valmentaja (1.8-1.13)....................................................... 9..................................................... 10 2 PELIMUOTO Arvonta (2.1)......................................................... 13......................................................... 13 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet (2.2-2.7)...................................... 13 3 PELITAPAHTUMAT....................................................... 15 Pallon pelaaminen (3.1-3.10)................................................ 15 Tunkeutuminen vastustajan pelialueelle (3.11-3.12)............................. 17 Pelaaja verkolla (3.13-3.22)................................................ 17 Syöttö (3.23-3.29)........................................................ 19 Hyökkäys (3.30-3.34) Torjunta (3.35-3.48)..................................................... 21...................................................... 22 4 PELIKATKOT JA VIIVYTYKSET............................................. 26 Vaihdot (4.1-4.23)....................................................... 26 Aikalisät ja tekniset aikalisät (4.24-4.25)...................................... 32 Virheellinen katkopyyntö (4.26-4.28).......................................... 32 Loukkaantumiset (4.29-4.32)................................................ 33 Pelin viivyttäminen (4.33-4.36).............................................. 34 Ulkopuolinen häirintä (4.37-4.38)............................................ 35 5 LIBERO................................................................ 36 Libero (5.1-5.30)......................................................... 36 6 OSANOTTAJIEN KÄYTTÄYTYMINEN Osanottajien käyttäytyminen (6.1-6.9)........................................ 45........................................ 45 7 TUOMARIT JA HEIDÄN VELVOLLISUUTENSA................................ 49 Tuomarit ja heidän velvollisuutensa (7.1-7.11)................................... 49

8 ERIKOISTILANTEET...................................................... 52 Erikoistilanteet (8.1-8.7)................................................... 52 9 ERIKOISTILANTEITA SUOMESTA.......................................... 55 Pelin häiritseminen (9.1) Ulkopuolinen häirintä (9.2).................................................. 55................................................. 55 Verkkotuomarin tehtävät (9.3)............................................... 55 Pallon pelaaminen vastustajan puolella (9.4).................................. 56

ESIPUHE Lentopallo on loistava peli kysypä vaikka miljoonilta ihmisiltä jotka pelaavat sitä, seuraa-vat otteluita, analysoivat peliä ja tuomitsevat otteluita. Peliä on aktiivisesti kehitetty viime vuosina ja se onkin kehittynyt valtavasti yhdeksi huippukilpailukykyisimmistä urheilumuodoista. Lisääntynyt jännitys, nopeus, räjähtävät suoritukset, puhdas ja terve image ja valtavat TV katsojamäärät ovat luoneet impulssin kehittää peliä vielä pidemmälle tehdäksemme siitä vielä yksinkertaisemman ja houkuttelevamman vielä laajemmalle katsojakunnalle. Tämä on ollut taustana jatkaessamme pelin sääntöjen kehittämistä. Kuitenkin, tehdessämme oikean ja yhdenmukaisen sääntöjen tulkitsemisen maailman näyttämöllä on erittäin tärkeätä edelleen kehittää lajia. Casebook on kokoelma ottelutapahtumia ja niiden sääntötulkintoja jotka ovat hyväksytty FIVB:n sääntökomissiossa ja jotka perustuvat viimeisimpään pelisääntöversioon. Casebook eli lentopallon tilannekirja on suomennettu englanninkielisestä versiosta mahdollisimman tarkasti. Tämän version suomentajina ovat toimineet Jori Ostrovskij sekä Pasi Hakkarainen. Palautetta (virheet ym.) voi lähettää Jorille osoitteeseen jori@keimolankaiku.fi. 4

SÄÄNTÖJEN SOVELTAMISEN TEOREETTISET PERIAATTEET Erotuomari soveltaa sääntöjä käytäntöön. Sääntöjen oikea soveltaminen edellyttää, että erotuomari hallitsee säännöt virheettömästi ja soveltaa niitä ottelutilanteessa oikein ja päättäväisesti, ja kaikkein tärkeintä on sääntöjen perusperiaatteiden hallinta. Ellei näitä valmiuksia ole, sääntöjä ei voida milloinkaan hallita täydellisesti ja joudutaan luonnollisesti suuriin vaikeuksiin niiden soveltamisessa. Erityisesti tilanteissa, joita ei ole tarkoin kuvattu säännöissä, tuomarin on tehtävä päätös omaan arvovaltaansa nojautuen. Säännön 23.2.3 mukaan "Hänellä on valta tehdä päätös missä tahansa peliä koskevassa asiassa, myös sellaisessa, jota ei mainita säännöissä." (Päätuomarin valtuudet; suom. huom.). Tämä edellyttää sääntöjen muodon ja käytännön soveltamisen perusperiaatteiden täydellistä hallintaa. Voidakseen soveltaa sääntöjä oikein erotuomareiden on tunnettava täydellisesti seuraavat toimintaperiaatteet ja sääntöjen muodon ja käytännön soveltamisen teoreettiset perusteet. 1. Sääntöjen tehtävä: Jos halutaan soveltaa sääntöjä oikein, on tiedettävä, miten ne toimivat: 1.a Pelin luonteenomaisuus: Säännöt antavat pelille luonteen ja erottavat lentopallon muista urheilulajeista. a. Säännöt määrittävät pelin olosuhteet, laitteet ja välineet, kentän pinnan ja mitat, vaatimukset verkolle ja palloille jne. b. Säännöt säätävät osallistujien määrän, pelaajien määrän kentällä ja heidän asemansa, kiertojärjestyksen jne. c. Säännöt asettavat pelitavat, miten palloa käsitellään pelissä, ylityskaistan ja miten voitetaan piste, erä ja ottelu. 1.b Pelaamisen laillisuus: Monissa säännöissä määritellään ja erotetaan selvästi oikea pelaaminen väärästä ja laittomasta. Pelaamisen laillisuutta koskevat säännöt ovat sääntöjä, jotka tuomareiden tulee opetella ja selvittää tarkoin hallitakseen niiden oikean soveltamisen. 1.c Ottelun puolueettomuus: Kaikkien kentän ominaisuuksia, laitteita, tekniikkaa ja jopa käyttäytymistä koskevien sääntöjen tulee olla samoja molempien joukkueiden kaikille pelaajille. Tällä tarkoitetaan "PUOLUEETTOMUUTTA", joka on erittäin tärkeä tekijä tuomaritoiminnassa. Sääntöjen soveltaminen pelaavien joukkueiden välillä eri tavoin on epäoikeudenmukaista, vaikka se olisi tahatontakin. Sääntösovellusten tarkkuus ja sääntöjen käytännön hallinta ovat siten puolueettoman ja oikeudenmukaisen tuomaritoiminnan perusta. 1.d Kouluttaminen: Urheilullinen käyttäytyminen on jokaisen urheilijan tavoite kaikissa lajeissa. Luku 7, "Ottelun osanottajien käyttäytyminen", käsittelee juuri tätä aihetta. Jokaisen erotuomarin on painotettava tätä tavoitetta, koska se on urheilun ydinasioita. Urheilun tarkoituksena ei ole vain kilpailla, vaan myös luoda urheilullinen ja oikeudenmukainen ilmapiiri sekä kehittää suvaitsevaisuutta ja maailmanlaajuista ystävyyttä. 5

2. Sääntöjen muotoiluun vaikuttavat tekijät: Sääntöjen tulee olla sopusoinnussa urheilun kehityksen vaatimusten kanssa. Seuraavat tekijät on sen vuoksi otettava huomioon sääntöjä muotoiltaessa ja niitä tarkistettaessa: 2.a Tekninen ja taktinen kehitys: Sääntöjen tulee vastata teknisen ja taktisen kehityksen vaatimuksiin, mutta myös johtaa aloitteellisesti lajin kehitystä. 2.b Näyttävyyden vaatimukset: Jokaisen urheilutapahtuman suosio riippuu melkoisesti sen viihdyttävyydestä. Viihdyttävyys näkyy yleisön tunnetasosta. Tätä on NÄYTTÄVYYS. 2.c Yhteiskunnalliset julkisuusvaatimukset: Sosiaalinen tekijä, yhteiskunta, vaikuttaa suuresti nykyaikaisen urheilun kehitykseen. Julkisuus on tärkein ja tehokkain tapa herättää yleisön kiinnostus ja saavuttaa sen hyväksyntä. Tämä on yksi huomioon otettava avaintekijä. 2.d Taloudelliset vaatimukset: Kaiken urheilun edistäminen vaatii luonnollisesti taloudellista tukea. Tämän vuoksi on tehtävä joitain myönnytyksiä. 3. Sääntöjen soveltamisen perusperiaatteet: Sääntöjen soveltamisen perusperiaatteet perustuvat edellä mainittuihin kahteen osa-alueeseen: sääntöjen tehtävään ja niiden muotoiluun vaikuttaviin tekijöihin. Näiden osa-alueiden asettamien vaatimusten perusteella sääntöjen soveltamisen tärkeimmät periaatteet ovat: 3.a Hyvät ja oikeudenmukaiset otteluolosuhteet: Perusperiaatteena on luoda pelaajille parhaat mahdolliset olosuhteet ja edellytykset pelata parhaalla mahdollisella suoritustasollaan. Suoritustaso kuvastaa lajin tasoa. Urheilijat ovat harjoitelleet vuosia osallistuakseen kilpailuun. Kilpailu on siis urheilijoille merkittävä tilaisuus näyttää ja verrata harjoittelunsa tehoa ja pelaamisensa tasoa. Urheilijoiden tason oikeudenmukainen vertailu ja ottelun tai kilpailun oikea lopputulos edellyttää, että pelaajat pystyvät täydelliseen näyttöön ja äärimmäiseen suoritukseen. Erotuomarin on ehdottomasti tiedostettava, että jokaisella teknisellä tuomariratkaisulla on ilmeinen henkinen vaikutus pelaajiin. Tällainen vaikutus aiheuttaa aina joko positiivisen tai negatiivisen reaktion. Yksi erotuomarin perusvaatimuksista onkin antaa pelaajille todelliset mahdollisuudet parhaisiin mahdollisiin suorituksiin. Tästä näkökulmasta on erittäin tärkeää, että erotuomarin tuomiot ovat tasaisia ja varmoja. Tasaisten ja varmojen tuomioiden toiminnallinen perusta on tarkkuus ja henkinen perusta oikeudenmukaisuus. Erotuomarin toinen keino auttaa ottelua korkealle suoritustasolle on säätää ottelun rytmi sopivaksi. Se ei saa olla liian nopea, eikä hidas. 3.b Näyttävyyteen rohkaiseminen: Näyttävyys on lajin edistämisen perustekijä. Erotuomarin on pidettävä tärkeänä tekijänä myös yleisön innostuksen herättämistä. Hänen on esimerkiksi hyvä miettiä, miten vähentää ja lyhentää katkoja ja kuinka tuoda esiin ottelun huipputapahtumia. Tuomari ei saa aktiivisesti vaikuttaa yleisöön eikä myöskään lannistaa sitä eikä laimentaa sen innostusta. Erotuomarin tehtävänä on myös edistää lajia. 6

3.c Toimitsijoiden yhteistoiminta: Erotuomarijoukon yhteistoiminta on hyvän erotuomaritoiminnan ja ottelun oikean johtamisen kulmakivi. Jokaisella erotuomarijoukon jäsenellä on sääntöjen tarkoin määräämät vastuualueensa ja valtuutensa. Jokaisella erotuomarijoukon jäsenellä on määrätty, omien tehtäviensä mukainen paikka kentällä. Yksittäisen erotuomarin sijainti saattaa vaikeuttaa pelin kokonaisuuden hahmottamistä mutta se on suunniteltu siten, että erotuomarijoukolla on parempi kokonaisnäkemys ottelusta. Toimitsijoiden täydellinen yhteistoiminta on siten ainoa keino varmistäa, että tuomiot ovat oikeita ja että tuomaristolle asetettuja velvollisuuksia ja vastuita noudatetaan tarkasti. Kaiken edellä esitetyn perusteella on siis selvää, ettei erotuomari huolehdi ainoastaan ottelun johtamisesta ja sääntöjen oikeasta soveltamisesta vaan ottaa huomioon myös ottelun henkiset, sosiaaliset ja tekniset tekijät. Erotuomari ei ole vain järjestyksen pitäjä ja tuomari vaan myös kouluttaja ja lajin markkinoija. 7

MUUTOKSET 2013 VERSIOSSA Kokonaan poistettuja ovat caset 5.27 8.8 Korjattuja tai täydennettyjä ovat caset: 1.9 1.10 1.11 1.12 2.5 3.5 3.10a (uudelleennumeroitu) 3.14 3.47 4.27 4.30 4.33 5.2 5.5 5.7 5.8 5.13 5.16 5.17 5.18 5.21 6.1 6.2 6.3 6.4 6.6 6.7 6.9 7.8 8.3 Uusia ovat caset: 3.10b 5.27 5.29 5.30 8

1 Osallistujat 1.1 Kielletyt esineet Joukkue pyysi vaihtoa. Verkkotuomari huomasi, että kentälle tulevalla pelaajalla oli jalkaproteesi. Onko sellainen sallittua? Verkkotuomari sallii proteesin käytön varmistettuaan, ettei se aiheuta loukkaantumisriskiä pelaajalle itselleen tai muille pelaajille. Toisaalta jos pelaajalla on kipsi, hänellä ei ole oikeutta pelata eikä istua joukkueen penkillä. (Sääntö 4.5.1) 1.2 Kielletyt esineet Pelaajalla oli sormessaan sormus, jossa on terävä timantti. Päätuomari pyysi pelaajaa poistamaan sormuksen sormestaan. Pelaaja ilmoitti, että se olisi mahdotonta. Onko pelaajalla oikeus pelata sormus sormessaan? Periaate säännössä on se, että pelaajan on poistettava sormus sormestaan. Jos se on mahdotonta, sormus täytyy teipata siten, ettei se vahingoita pelaajaa itseään tai muita pelaajia. On tärkeää, että tuomari kertoo sekä pelaajalle että valmentajalle, että pelaaja yksin on vastuussa kaikista tämän sormuksen aiheuttamistä loukkaantumisista ja niiden seurauksista. (Sääntö 4.5.1) 1.3 Kapteeni Pelikapteeni oli useissa tilanteissa kyseenalaistanut tuomarin päätökset. Kuinka päätuomarin pitäisi suhtautua tähän? Mikäli käytös päätuomarin mielestä ylittää säännön 5.1.2 asettamat rajat, päätuomarin on varoitettava pelikapteenia (Sääntö 21.1). Mikäli käyttäytyminen jatkuu samanlaisena, pelikapteenia on rangaistava punaisella kortilla räikeästä käytöksestä (piste ja syöttö vastapuolelle). (Sääntö 5.1.2, 20.1, 20.2, 21.2, K.9) 1.4 Kapteeni 'A':n pelikapteeni ei ollut varma joukkueensa syöttöjärjestyksestä ja pyysi verkkotuomaria vahvistamaan joukkueensa pelipaikat ennen kuin peliä jatketaan. Onko pelikapteenin toiminta oikein? Pyyntö on oikeutettu. Tuomarin täytyy olla tarkkana, että oikeutta pelijärjestyksen kysymiseen ei käytetä väärin. (Sääntö 5.1.2.2) 1.5 Kapteeni Joukkueen 'A' pelikapteenilla oli vaikeuksia päätellä, ketkä 'B':n pelaajista pelasivat etukentällä. Pelikapteeni pyysi päätuomaria tarkistamaan vastapuolen pelijärjestyksen. Onko tämä pyyntö sallittu? Jos pyyntö ei ole luonteeltaan toistuva, päätuomari voi pyytää verkkotuomaria tarkistamaan vastapuolen pelijärjestyksen. Kuitenkin ainoa tieto, joka järjestyksestä annetaan, on se, onko järjestys oikein vai väärin. Mitään informaatiota siitä, ketkä ovat etu- ja ketkä takapelaajia ei anneta. (Sääntö 5.1.2.2) 1.6 Kapteeni Pelikapteeni näki rajatuomarin osoittavan torjunnan koskettaneen palloa. Päätuomari ei huomannut rajatuomarin merkkiä. Kuinka pelikapteeni pyytää oikein ja kohteliaasti päätuomaria kysymään rajatuomarin näyttöä? Pallorallin päätyttyä pelikapteeni voi kohottaa kätensä kohteliaalla eleellä pyytääkseen lupaa keskustella päätuomarin kanssa. Hän voi pyytää tuomaria selittämään sääntötulkintansa. Päätuomarin on kunnioitettava pyyntöä. (Sääntö 5.1.2.1, 20.2.1) 9

1.7 Kapteeni Tuomari antoi joukkueen 'A' pelaajalle rangaistuksen. 'A':n pelikapteeni protestoi tuomarin antamaa rangaistusta. Päätuomari ilmoitti, että tuomarin päätös asiassa oli lopullinen ja mitään protestia ei hyväksyttäisi. Oliko tuomarin ilmoitus oikein? Tuomari oli väärässä. Tuomarin pitää selkeästi kertoa syy kyseiseen päätökseen. Ellei pelikapteeni ole tyytyväinen selitykseen, hän voi varata itselleen oikeuden merkitä virallinen vastalauseensa ottelun pöytäkirjaan ottelun jälkeen. Sääntöjä tai rangaistusten soveltamistä koskevat vastalauseet ovat sallittuja ja ne on hyväksyttävä. Mitään keskustelua tapahtuneesta ei sallita ottelun aikana. FIVB:n kilpailuissa joissa on mukana valvontakomitea voi joukkueen valmentaja pyytää ottelun juryn presidenttiä pitämään tuomarikokouksen. Tuomarikokouksen toimintatavat on käyty läpi tuomarointiohjeissa (Refereeing Guidelines and Instructions). Toisaalta joukkueet eivät saa protestoida tuomarien normaaleja päätöksiä vastaan. (Sääntö 5.1.2.1, 23.2.4) 1.8 Valmentaja Päätuomari huomasi, että valmentajalla oli korvanappi, jolla hän kommunikoi mainospaneelien takana istuvalle tilastoijalle. Ovatko tällaiset välineet sallittuja? Tällaisten välineiden käyttö on sallittua. Kaksi tilastoijaa saa istua pelialueen päädyssä, varsinaisen pelialueen ulkopuolella mainospaneelien takana, mutta he eivät saa astua kentälle, pelialueelle, valvonta-alueelle tai joukkueiden penkkien lähelle. 1.9 Valmentaja Ottelun kahdessa ensimmäisessä erässä valmentajalla oli erimielisyyksiä päätuomarin kanssa. Hän käveli verkkotuomarin luokse ja vaati selitystä päätuomarin tuomiosta. Verkkotuomari keskusteli hänen kanssaan kahdesti yli kymmenen sekunnin ajan. Sovelsiko verkkotuomari sääntöjä oikein? Säännön 5.1.2 mukaan ainoastaan joukkueen pelikapteenilla on oikeus puhutella tuomareita ja pyytää selityksiä. Valmentajalla ei ole siihen oikeutta. Verkkotuomarin tulisi kieltäytyä keskustelemasta hänen kanssaan ja pyytää häntä poistumaan paikalleen. Jos pyyntöä ei noudateta, verkkotuomarin on ilmoitettava asiasta heti päätuomarille, joka päättää sopivasta seuraamuksesta. Normaalisti päätuomari varoittaa päävalmentajaa käyttäytymisestä pelikapteenin kautta ilman rangaistusta. Tätä pidetään pienten käytösrikkomusten rankaisun VAIHEENA 1. Tuomari voisi antaa keltaisella kortilla varoituksen valmentajalle suoraan, mikä tarkoittaisi rankaisun VAIHETTA 2, ja ilmaisisi joukkueelle sen saavuttaneen rangaistusten tason. Keltainen kortti merkitään pöytäkirjaan. Jos vastaava käyttäytyminen jatkuu, päätuomari rankaisee pelikapteenin kautta valmentajaa punaisella kortilla räikeästä käytöksestä, mistä aiheutuu pallohäviö ko. joukkueelle. (Sääntö 5.1.2, 5.2.3.4, 21.1, 21.2, 21.3) 10

1.10 Valmentaja Joukkueen valmentaja liikkui vapaa-alueella. Halutessaan aikalisän hän pyysi apuvalmentajaa painamaan summeria, minkä jälkeen valmentaja näytti asianmukaisen käsimerkin. Oliko tämä hyväksyttävä tapa pyytää aikalisää? Tämä on hyväksyttävä aikalisäpyyntö. Päävalmentajalla on velvollisuus pyytää aikalisä tavalla joka edellyttää sekä summerin painamistä että virallista käsimerkkiä. Päävalmentajalla on oikeus liikkua vaihtopenkin puoleisella vapaa-alueella ja pelin sujumisen takia voi päävalmentaja pyytää joukkueen jotain muuta jäsentä, ei välttämättä apuvalmentajaa, painamaan summeria, mutta päävalmentajan täytyy näyttää oikea käsimerkki. (Sääntö 5.2.1, 5.2.3.3, 5.3.1) (JS. On huomioitava, että kukaan muu joukkueen jäsen ei voi istua päävalmentajalle varatulla tuolilla.) 1.11 Valmentaja Ottelun aikana apuvalmentaja ja joukkueen terapeutti seurasivat päävalmentajaa juoksemalla hänen vierellään sivurajan lähellä. Päätuomari ei reagoinut asiaan millään lailla. Toimivatko joukkueen jäsenet oikein? Säännöt sallivat ainoastaan päävalmentajan liikkuvan vapaasti vapaa-alueella, hyökkäysrajan jatkeen ja lämmittelyalueen välillä. Tässä kilpailussa valmentajaa rajoitti myös valmentaja-alueen raja. Muiden joukkueen jäsenten tulee istua joukkueen penkeillä tai olla lämmittelyalueella. Päätuomarin olisi pitänyt varoittaa valmentajaa asiasta pelikapteenin välityksellä ja vaatia apuvalmentajaa ja joukkueen terapeuttia istumaan penkille. (Sääntö 5.2.3.2, 5.2.3.4, 5.3.1) 1.12 Valmentaja Ottelussa valmentaja tuli kentälle takarajan kohdalle antaakseen ohjeita joukkueen Liberolle. Toisessa tilanteessa valmentaja seisoi sääntöjen vastaisesti vaihtoalueella. Valmentajan sijainti esti kirjuria näkemästä syöttäjää. Miten tuomarien tulisi toimia? Päävalmentajalla ja ainoastaan päävalmentajalla on oikeus liikkua vapaa-alueella iskurajan jatkeen ja lämmittelyalueen välillä. Valmentajalla ei ole oikeutta mennä kentälle hoitamaan valmentajan tehtäviä. Sen vuoksi valmentaja oli väärässä kolmessa kohdassa. Hänen ei ole sallittua: 1) mennä kentän taakse syöttöalueelle 2) mennä vaihtoalueelle (keskirajan jatkeen ja iskurajan jatkeen väliselle alueelle) 3) mennä kentälle. Ensimmäisellä kerralla päätuomarin tulee pelikapteenin välityksellä antaa valmentajalle suullinen varoitus. Hänen tulee huomauttaa valmentajaa pelikapteenin kautta valmentajan liikkumisen rajoista. Tähän ei liity rangaistusta. Tätä pidetään pienten käytösrikkomusten rankaisun VAIHEENA 1. Tuomari voisi antaa keltaisella kortilla varoituksen valmentajalle suoraan, mikä tarkoittaisi rankaisun VAIHETTA 2, ja ilmaisisi joukkueelle sen saavuttaneen rangaistusten tason. Keltainen kortti merkitään pöytäkirjaan. Mikäli valmentajan käytös jatkuu, päätuomari rankaisee päävalmentajaa käytösrangaistuksella (punainen kortti) räikeästä käytöksestä. (Sääntö 5.2.3.4) 11

1.13 Valmentaja Valmentaja käytti kainalosauvoja hoitaessaan tehtäväänsä. Pallorallien aikana hän istui penkillä kainalosauvojen ollessa penkin edessä. Aikalisien ja pelikatkojen aikana hän käytti kainalosauvoja vapaaalueella joukkueen penkin edessä. Saako valmentaja käyttää kainalosauvoja vapaa-alueella hoitaessaan tehtäväänsä ottelun aikana? Valmentaja saa käyttää kainalosauvoja seistessään tai kävellessään. 12

2 Pelimuoto 2.1 Arvonta Arvonnan voittamisen jälkeen ennen ensimmäistä ja viidettä erää, joukkueen 'A' kapteeni valitsi sekä vasemmanpuolisen kenttäpuoliskon että syötön. Oliko kapteenilla oikeus tähän? Arvonnan voittaneen joukkueen kapteenilla on valittavana kolme eri vaihtoehtoa: 1) syöttö, 2) vastaanotto, 3) kenttäpuoliskon valinta. Jos arvonnan voittanut valitsee kenttäpuoliskon, toisen joukkueen kapteenin on hyväksyttävä toinen kenttäpuolisko ja hän saa valita syötön tai vastaanoton. Jos arvonnan voittanut kapteeni valitsee syötön, toisella on automaattisesti vastaanotto mutta hän voi valita kenttäpuolen. Vastaavasti jos voittanut kapteeni valitsee vastaanoton, toisella on automaattisesti syöttö mutta hän voi valita kenttäpuolen. (Sääntö 7.1.2) 2.2 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Ottelussa keskimmäinen takapelaaja (VI) seisoi selvästi keskimmäisen etupelaajan (III) etupuolella. Juuri ennen vastapuolen takapelaaja hyppäsi ilmaan eikä koskettanut kenttää etupelaajan etupuolella syöttöhetkellä. Toimiko joukkue oikein? Kun pelaaja hyppää ilmaan, hän säilyttää sen paikan, jossa hän viimeksi kosketti kenttää. Vaikka takapelaaja siis oli syöttöhetkellä ilmassa, paikka, jossa hän viimeksi kosketti kenttää, on merkitsevä, ja siksi takapelaaja oli väärässä pelipaikassa syöttöhetkellä, joten joukkueelle tuomitaan pallohäviö ja syöttö vastapuolelle. (Sääntö 7.4, 7.4.2, 7.4.3) 2.3 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Syöttöhetkellä keskimmäinen takapelaaja (VI) seisoo molemmat jalat aavistuksen verran keskimmäisen etupelaajan (III) jalkojen takana. Syöttöhetkellä takapelaajan toinen käsi on maassa selvästi etupelaajan jalkojen etupuolella. Onko tämä sallittu sijoittuminen vastaanottavalle joukkueelle? Laillinen tilanne. Pelaajien keskinäinen sijainti määräytyy ainoastaan heidän lattiaa koskettavien jalkateriensä mukaan. (Sääntö 7.4.3, 7.5) 2.4 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Syöttöhetkellä passari seisoo etukentällä niin, että osa hänen jalastaan on keskirajan päällä ja pieni osa vastapuolen puolella keskiviivan yli. Verkkotuomari viheltää heti aloituksen jälkeen pelaajan sijoittuneen väärin, koska hän ei syöttöhetkellä ole kokonaan kentän rajojen sisäpuolella. Toimiko verkkotuomari oikein? Verkkotuomari toimi oikein. (Sääntö 1.3.3, 7.4) 2.5 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Kun syöttö oli lähtenyt, kirjuri ilmoitti väärästä syöttäjästä. Pöytäkirjasta näkyi ainoastaan, että #5:n piti syöttää, eikä #11:n, joka syötti. Päätuomari päätti antaa pisteen ja syötön vastapuolelle #11 syötön vuoksi ja joukkueen täytyi palata oikeaan kenttäjärjestykseen. Pisteitä ei otettu pois joukkueelta. Oliko päätuomarin päätös oikea? Tuomio oli oikea sen tiedon perusteella, joka tuomareilla siinä tilanteessa oli käytettävissä. (Sääntö 7.7.1, 23.2.3) 13

2.6 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Joukkue voitti pallorallin ja oikeuden seuraavaan syöttövuoroon. Ennen pelaajan syöttöä pelikapteeni pyysi verkkotuomaria tarkistamaan kuka on heidän seuraava syöttäjänsä. Kirjuri vastasi verkkotuomarille, että pelaaja #10 on seuraava syöttäjä. Pelaaja #10 syötti neljä pistettä ja ennen viidettä syöttöä kirjuri informoi verkkotuomaria että itse asiassa oikea syöttäjä olisikin pelaaja #8. Tuomarin päätös tilanteessa oli oikea. Tällaisessa tilanteessa käyttäytymisrikkeet ja tekniset aikalisät jäävät voimaan. Joukkueet pitää palauttaa mahdollisimman lähelle alkuperäistä järjestystä. Nämä muutokset pitää merkitä pöytäkirjan huomautussarakkeeseen. Päätuomari tuomitsi että pelaajan #10 syöttämät neljä pistettä poistetaan. Joukkue palautettiin tilanteeseen jolloin pelaajan #8 tulisi syöttää. Kaikki aikalisät ja vaihdot noiden neljän pallorallin aikana mitätöitiin, ei kuitenkaan teknisiä aikalisiä. Pelaaja #8 meni sen jälkeen syöttämään siitä tilanteesta jossa pelikapteeni oli kysynyt oikeaa syöttäjää. Toimiko päätuomari oikein? 2.7 Sijoittumis- ja kenttäkiertovirheet Vihellettyään aloitussyöttöluvan päätuomari huomasi joukkueella olevan vain viisi pelaajaa kentällä. Sekä Libero että korvattu pelaaja olivat vielä lämmittelyalueella ilman aikomusta osallistua peliin. Mikä on tuomareiden toiminta ko. tilanteessa? Päätuomarin tulee viheltää aloituslupa ollessaan varma, että joukkueet ovat valmiina pelaamaan ja syöttäjällä on pallo hallussaan. Terve järki kertoo meille että tietyt asiat ovat joukkueiden vastuulla. Esimerkiksi, tuomari ei informoi pelaajaa jos pelaaja syöttää väärästä paikasta tai seisoo toinen jalka kentän ulkopuolella syöttöhetkellä. Koska päätuomari huomasi tilanteen vasta aloitussyöttöluvan antamisen jälkeen on tuomarilla olemassa ainoastaan yksi vaihtoehto: hänen tulee viheltää välittömästi ja pysäyttää peli, tuomita viivytyssanktio virheen tehneelle joukkueelle ja jatkaa peliä viivytysseuraamuksen mukaisesti. (Huom. jos joukkue ehtii syöttää, tulee päätuomarin tuomita pallohäviö, eikä viivytysseuraamusta siinä tapauksessa tule.) (Sääntö 7.5, 7.7, 12.3, 12.4.3) 14

3 Pelitapahtumat 3.1 Pallon pelaaminen Vastaanottaja vastaanotti syötön heikosti ja pallo meni antennin ulkopuolelta verkon toiselle puolelle. Passari juoksi pallon perään vastapuolen vapaa-alueelle ja palautti pallon normaaliin suuntaan omaa kenttäänsä kohti. Passarin epäonneksi pallo ei mennytkään verkon yli vaan osui verkkoon vastapuolen puolella, missä vastapuolen keskitorjuja otti pallon käteensä. Päätuomari vihelsi ennen kuin vastapuolen pelaaja koski palloon ja näytti pallon ulos. Oliko tämä oikea tuomio tuomarilta ja millä hetkellä pallo on ulkona? Päätuomarin näyttö oli oikein, koska pallo menee ulos, kun se kokonaisuudessaan on vapaa-alueen ulkopuolella vastapuolen kenttäpuolella. Pallo olisi myös ulkona mikäli se osuisi vastapuolen pelaajaan vapaa-alueella, kunhan hän ei yrittäisi estää joukkuetta palauttamasta palloa omalle puolelleen. (Sääntö 10.1.2, 10.1.2.2) 3.2 Pallon pelaaminen Aikomuksenaan pelata palloa joukkueen ensimmäisellä kosketuksella pelaaja löi palloa alakautta kämmen ylöspäin käännettynä. Päätuomari antoi pelin jatkua. Toimiko päätuomari oikein? Kosketus on tuomittava pallokontaktin laadun perusteella, eli onko pallo kopattu ja/tai heitetty. Tuomarin ei pitäisi tällaisessa tapauksessa viheltää liian hätäisesti, ellei hän varmasti näe palloa kopattavan ja/tai heitettävän. (Sääntö 9.2.1, 9.2.2, 9.3.3, 9.3.4) 3.3 Pallon pelaaminen Hyökkääjä löi pallon torjuntaan. Pallo pomppasi takaisin hyökkääjän kenttäpuoliskolle, missä pelaaja yritti pelata palloa kyynärvarsillaan. Pallo pomppasi käsivarresta toiseen ja siitä edelleen hänen rintakehäänsä, ilman että hän ehti reagoida tapahtumaan, eikä palloa kopattu eikä heitetty. Tuomari antoi pallon jatkua. Toimiko hän oikein? Tuomari oli oikeassa. Tämä oli joukkueen ensimmäinen kosketus vastapuolelta tulevaan palloon ja siksi peräkkäiset kosketukset olivat sallittuja, koska ne tapahtuivat yhden pelisuorituksen aikana, eikä hän kopannut tai heittänyt palloa. On olemassa useita ensimmäisen kosketuksen tilanteita, joissa peräkkäiset kosketukset ovat sallittuja: 1. Syötön vastaanotto 2. Hyökkäyksen puolustus (hyökkäys voi olla joko kova tai juju) 3. Oman torjujan jälkeinen kosketus 4. Vastapuolen torjunnasta kimmonneen pallon pelaaminen (Sääntö 9.2.3.2, 14.2) 3.4 Pallon pelaaminen Pelaaja yritti torjua hyökkäystä. Pallo osui hänen käsiinsä ja putosi verkon ja pelaajan väliin. Torjuja löi palloa yhdellä kädellä alakautta. Pallo osui vähän pelaajan käteen ja vartaloon ja tuomari vihelsi ja tuomitsi heiton. Toimiko hän oikein? Kontakti palloon määrittelee onko kosketus oikein vai koppi tai heitto. Koska kyseessä oli joukkueen ensimmäinen kosketus, torjujalla on oikeus peräkkäisiin kosketuksiin, mikäli hän tekee vain yhden pelisuorituksen. Koppi tai heitto voidaan joka tapauksessa tuomita joukkueen ensimmäiselläkin kosketuksella. (Sääntö 9.2.2, 9.2.3.2, 14.2) 15

3.5 Pallon pelaaminen Pelaaja vastaanotti syöttöä. Pallo meni verkon päälle, missä syöttävän joukkueen etupelaaja torjunnassa ohjasi sen vastapuolen lattiaan. Oliko toiminta oikein? On sallittua torjua pallo ja suunnata se suoraan vastapuolen kenttään. Päätuomarin täytyy päättää, oliko torjujan kosketus palloon oikea. Huomioon otetaan ainoastaan se, lyötiinkö palloa oikein vai oliko kyseessä koppi tai heitto. Koppi tai heitto on mahdollinen vaikka kyseessä olisikin torjunta. (Sääntö 9.2.2) 3.6 Pallon pelaaminen Pelaaja hyppäsi ilmaan yrittäessään pelastaa palloa lähellä katsomoa. Kosketuksen jälkeen pelaaja putosi katsomoon koskematta lattiaan. Oliko tämä oikein? Sallittu pelaaminen. Pelaajalla on oikeus pelata palloa omalla kenttäpuolellaan vapaa-alueen ulkopuolella. Pelialueen ulkopuolella, mutta vain omalla kenttäpuolellaan, pelaaja saa ottaa tukea kanssapelaajasta tai mistä tahansa rakennelmasta ylettyäkseen palloon. (Sääntö 9, 9.1.3) 3.7 Pallon pelaaminen Pallorallin aikana pelaaja haki palloa katsomosta. Juuri kun pelaaja oli lyömässä palloa, katsoja otti pallon käteensä. Valmentaja vaati pallon uusimistä, koska katsoja esti peliä. Päätuomari kieltäytyi. Toimiko päätuomari oikein? Kyllä. Pelaajalla on oikeus yrittää tavoitella palloa katsomosta tai mistä tahansa pelialueen ulkopuolelta joukkueen penkki mukaan lukien. (Huom. Sääntö 10.1.2 (Vain vapaa-alueelta em. tapauksessa)). Toisaalta, vaikka pelaajalla on etuoikeus palloon pelialueella, pelialueen ulkopuolella tällaista oikeutta ei ole. (Sääntö 9, 9.1.3) 3.8 Pallon pelaaminen Ottelussa pelaaja on hyökkäsi erittäin voimakkaasti. Vastapuolen puolustus ei onnistunut täydellisesti, ja pallo kimposi ulos pelialueelta. Joukkueen toinen pelaaja juoksi pallon perään ja pelasti pallon näyttävästi pudoten samalla vapaa-alueen reunaa rajaavien mainospaneeleiden päälle. Pelaajan poikkeuksellisen aktiivinen yrittäminen sai yleisöltä voimakkaat suosionosoitukset. Päätuomari vihelsi pilliin ja näytti, että palloa oli kannettu tai heitetty. Yleisö protestoi hyvin äänekkäästi tuomarin päätöstä vastaan. Oliko tuomari oikeassa ja miten tuomarin pitäisi harkita tuomioitaan tämän kaltaisessa tilanteessa? Tuomari ei ole vain ottelun johtaja, joka valvoo mekaanisesti sääntöjen noudattamistä, vaan hänen velvollisuutensa on myös edistää lentopallon mainetta urheilulajina. Näyttävyys on pääelementti lentopallon suosion edistämisessä. Tuomarin ei pidä toimia yleisöä miellyttääkseen mutta hänen ei myöskään tule masentaa sitä. Tuomarin on päätöksiä tehdessään pyrittävä säilyttämään tasapaino tuomioidensa teknisten ja sosiaalisten vaikutusten välillä. Käytännössä on toisinaan tarpeen tehdä tiettyjä teknisiä kompromisseja tärkeämpien sosiaalisten päämäärien saavuttamiseksi. Tätä kutsutaan tuomaroinnin taiteeksi. 3.9 Pallon pelaaminen Ottelussa 'B'-joukkueen pelaaja hyökkäsi vastapuolen torjuntaan. Pallo meni torjujan käsistä antennin päältä osittain ylityskaistan ulkopuolelta ja päätuomarin päältä 'B':n vapaa-alueelle. 'A':n takapelaaja ryntäsi pallon perään pelatakseen sen takaisin omalle puolelleen. Rajatuomari liputti pallon ulos ja päätuomarin vihelsi pallon olevan "ulkona" 'B':n eduksi. 'A':n pelikapteeni väitti että pallo oli mennyt vapaa-alueelle osittain ylityskaistan ulkopuolelta ja olisi siksi ollut pelattavissa. Oliko päätuomarin päätös oikein? Päätuomarin päätös oli väärin. Pallo meni vastapuolen vapaa-alueelle antennin yli osittain ylityskaistan ulkopuolelta. Tämän vuoksi 'A':lla olisi ollut oikeus palauttaa pallo omalle kenttäpuolelleen ylityskaistan ulkopuolelta kentän samalla sivulla. Rajatuomarin ei olisi tullut liputtaa palloa "ulos" koska pallo oli vielä pelissä. (Sääntö 10.1.2) 16

3.10a Pallon pelaaminen Ottelussa joukkueen toisen kosketuksen jälkeen pallo ohitti verkkotason ylityskaistan ulkopuolelta. Kyseisen rajan rajatuomari liputti vastaavan merkin, mutta päätuomari ei reagoinut siihen. Ottelun jälkeen rajatuomari kysyi päätuomarilta miksi tämä sivuutti hänen näyttönsä. Miten päätuomarin tulisi vastata? Tuomarilla ei ole oikeutta viheltää ennen kuin virhe tapahtuu. Pallo voitaisiin sääntöjen mukaan palauttaa joukkueen kolmannella kosketuksella. Niinpä hän voi viheltää ainoastaan seuraavissa tapauksissa: - Pallo koskettaa vastapuolen pelaajaa - pallo menee ulos - pallo menee vastapuolen vapaa-alueen ulkopuolelle - palautettaessa pallo ylittää verkkotason ylityskaistan kautta - joukkue koskee palloon neljännen kerran - pelaaja koskettaa vastapuolen kenttää. (Sääntö 8.4.1, 8.4.2, 9.1, 10.1.2, 10.1.2.1, 10.1.2.2) 3.10b Pallon pelaaminen Pelaaja otti syötön vastaan yläkautta sormilyönnillä passisuorituksen tapaan, mutta suorituksessa oli kaksi erillistä kosketusta. Päätuomari ei tuominnut kaksoiskosketusta. Oliko päätös oikea? FIVB:n hallitus päätti kokouksessaan huhtikuussa 2013 pitää joukkueen ensimmäisen kosketuksen säännöt 2009-2012 sääntötekstin mukaisina ja tutkia sääntöä 9.2.4 lisää. Sen perusteella päätuomari oli tulkinnassaan oikeassa. Palloa ei kuitenkaan saa kopata eikä heittää vastaanottosuorituksen aikana (Sääntö 9.2.3.2, 9.2.4 3.11 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle Takapelaaja teki hienon hyökkäyksen ponnistaen hyökkäysrajan takaa ja tuli maahan siten, että hänen kantapäänsä olivat keskilinjan päällä mutta suurin osa jalkateristä vastapuolen torjujan jalkojen päällä. Torjuja yritti pelata palloa mutta ei pystynyt liikkumaan riittävän nopeasti tavoittaakseen sitä. Hän vetosi verkkotuomariin estämisestä mutta verkkotuomari ei reagoinut. Tapahtuma toistui useaan kertaan ja verkkotuomari eväsi pyynnön joka kerta. Toimiko verkkotuomari oikein? Sääntö 11.2.1 sanoo: "Verkon alittaminen ilmatilassa on sallittu, mikäli se ei häiritse vastapuolen pelaamistä.". Säännön hengen mukaan on täysin selvää, ettei estämistä sallita. On kohtuullista olettaa, että pelaaja joka on kokonaisuudessaan omalla puolella ja vastapuolen pelaaja astuu jalkojen päälle tulee estetyksi. Tämän kaltaisessa tilanteessa hyökkääjää tulee rangaista pallohäviöllä. Tilanteen tarkkailu on yksi verkkotuomarin tehtävistä. (Sääntö 11.2.1, 11.2.2.1, 11.2.4) 3.12 Tunkeutuminen vastapuolen pelialueelle Hyökkääjä heilautti jalkaansa verkolla niin, että se vahingossa osui vastapuolen torjujaan verkon alla. Kontakti esti vastapuolen torjujaa pelaamasta torjunnasta kimmonnutta palloa ja hänen joukkueensa hävisi pallon. Kuinka verkkotuomarin olisi pitänyt reagoida tilanteeseen? Verkkotuomarin olisi pitänyt viheltää virheellisen toiminnan merkiksi, koska hyökkääjä esti vastapuolen pelaajaa. Torjujan joukkueen olisi pitänyt voittaa pallo. (Sääntö 11.2.1) 3.13 Pelaaja verkolla Pelaaja vastaanotti syötön huonosti ja takapassari joutui lähtemään etukentältä takakentälle passaamaan palloa. Kääntyessään passari kosketti kevyesti verkkoa. Verkkotuomari ei viheltänyt tilanteessa virhettä. Oliko tuomarin toiminta oikein? Tuomarin toiminta oli oikein, koska verkkokosketus ei häirinnyt peliä. (Sääntö 11.3.1, 11.4.4) 17

3.14 Pelaaja verkolla Pelaaja nosti pallon verkkoa kohti. Pallo ohitti verkkotason osittain. Passari kurkotti verkon toiselle puolelle ja passasi pallon hyökkääjälle, jotta tämä voisi tehdä hyökkäyslyönnin. Päätuomari vihelsi virheen. Oliko peli sääntöjen vastaista? Päätuomarin päätös oli oikea. Verkon yläpuolella pelaajalla ei ole oikeutta koskettaa palloa vastapuolen ilmatilassa ja palauttaa sitä omalle puolelleen. Passarin toiminta oli siis sääntöjen vastaista. Verkon alapuolinen pelaaminen on sen sijaan eri asia. Verkon alapuolella pallo voidaan palauttaa omalle puolelle niin kauan kuin se ei ole kokonaisuudessaan ohittanut verkkotasoa. (Sääntö 9, 11.2.1) 3.15 Pelaaja verkolla Pelaaja hyökkäsi palloa, joka oli passattu verkon päälle. vastapuolen torjuja koski palloon omalta puoleltaan samanaikaisesti hyökkääjän kanssa. Samanaikaisen kosketuksen jälkeen pallo putosi torjujan kenttäpuoliskolle rajojen ulkopuolelle ja päätuomari tuomitsi pallon hyökkääjän joukkueelle. Oliko päätuomarin päätös oikea? Päätuomarin päätös oli väärä. Jos pelaajat koskettavat palloa samanaikaisesti verkon päällä ja pallo putoaa kentän ulkopuolelle, virhe on vastapuolisen joukkueen. Tuomarin tuomio oli siis väärä, pallon uloslyöjäksi olisi pitänyt tulkita hyökkääjä ja torjujan joukkueen olisi pitänyt voittaa pallo. Vaikka pallon painaminen verkon päällä vastapuolten pelaajien toimesta "pitkittyy" ei kyseessä ole virhe vaan palloralli jatkuu. (Sääntö 9.1.2.2, 9.1.2.3) 3.16 Pelaaja verkolla 'A':n pelaaja oli torjumassa 'B':n hyökkääjää. Hyökkäys työnsi verkkoa siten, että se osui torjujan kyynärvarsiin. Päätuomari ei viheltänyt verkkovirhettä, vaikka torjuja oli pelaamassa palloa. Oliko tuomarin päätös oikea? Päätuomari oli oikeassa. Jos verkko iskeytyy torjujaan (pallon vaikutuksesta), ei tapahdu virhettä. Jos torjuja sen sijaan itse osuu verkon ylänauhaan torjunnassa, tapahtuu virhe. (Sääntö 11.3.3, 11.4.4) 3.17 Pelaaja verkolla Pelaaja torjui vastapuolen erittäin kovaa hyökkäystä. Pallo pomppasi torjujan käsistä kauas torjujan kentän takarajan taakse. Libero juoksi pallon perään ja teki tiikerin puolustaakseen pallon peliin. Kaikki katsojat keskittyivät tähän puolustussuoritukseen ja osoittivat suosiotaan Liberolle. Torjujan laskeuduttua maahan torjuntasuorituksestaan lopettaen samalla torjuntasuorituksensa hän kääntyi ympäri jatkaakseen peliä. Kääntyessään ympäri hän kuitenkin kosketti olkapäällään verkkoa. Verkkotuomari vihelsi verkkovirheen. Tulisiko tämä viheltää virheeksi? Verkkotuomari oli väärässä. Sääntö 11.3.1 sanoo että verkon koskeminen ei ole virhe muuten kuin tilanteessa jossa se häiritsee peliä. (Sääntö 11.3.1, 11.4.4) 3.18 Pelaaja verkolla Kolme hyökkääjää juoksi verkkoa kohti ja takapassari passasi pallon hyökkääjälle pelipaikalle neljä. Vastapuolen torjunta vaimensi hyökkäystä ja pallo kimposi takakentälle. Samalla hetkellä kun hyökkääjä hyökkäsi pelipaikalla neljä, vastapuolen torjuja osui verkkoon tehdessään torjuntayrityksen torjuakseen hyökkääjän pelipaikalla kaksi. Verkkotuomari vihelsi verkkovirheen koska torjuja kosketti verkkoa. Oliko verkkotuomarin toiminta oikein? Ei, verkkotuomari oli väärässä. Uuden säännön tarkoitus on vähentää tilanteita, jotka keinotekoisesti lyhentävät pallorallia. Hyökkäys tapahtui pelipaikalla neljä ja verkkokosketus paikalla kaksi. Koska ko. hyökkääjä eikä häntä torjuntayritystä tehnyt pelaaja ollut osallisena pallon pelaamiseen eikä verkkokosketus häirinnyt peliä, niin silloin verkkokosketus ei ollut virhe eikä palloa olisi tullut keskeyttää. (Sääntö 11.3.1) 18

3.19 Pelaaja verkolla Keskitorjuja lähestyi iskeäkseen palloa. Joukkueen takapassari epäonnistui passin ajoituksessa ja pallo meni iskijän yli pudoten lattiaan ennen kuin kukaan koski palloon. Vastapuolen keskitorjuja ja koski verkon ylänauhaa yrittäessään torjua hyökkääjää. Verkkokosketus tapahtui ennen kuin pallo osui lattiaan. Tuomari vihelsi keskitorjujalle verkkovirheen. Oliko päätuomarin toiminta oikein? Tuomarin päätös oli oikea. Keskitorjuja "pelasi palloa" koskiessaan verkon ylänauhaa, vaikka pallo ei koskenutkaan hyökkääjää eikä torjujaa. (Sääntö 11.3.1, 11.4.4) 3.20 Pelaaja verkolla Joukkue teki kuviohyökkäystä kahden hyökkääjän ja passarin toimesta etukentällä. Keskipaikan sijaan passari passasikin nelospaikalle. Tehdessään niin, vastapuolen keskitorjuja yritti torjua 3-paikalla ja osui verkon ylänauhaan yrittäessään torjua keskihyökkääjää. Päätuomari vihelsi keskitorjujalle verkkovirheen. Oliko päätös oikea? Päätös oli oikea. Jos pelaaja ja pallo ovat tuomarin mielestä riittävän lähellä toisiaan ja pelaaja koskettaa verkon ylänauhaa, päätös oli oikea ja verkkokosketus oli tosiaan verkkovirhe. (Sääntö 11.3.1, 11.4.4) 3.21 Pelaaja verkolla Pelaaja vastaanotti palloa ottelupallotilanteessa. Hyökkäyksen jälkeen hyökkääjä laskeutui alas epätasapainossa, otti kaksi askelta ja kevyesti kosketti verkkoa antennin ulkopuolella pallon ollessa vielä pelissä. Päätuomari vihelsi tilanteesta verkkovirheen joka päätti ottelun. Oliko päätuomarin päätös oikea? Päätuomarin päätös oli väärä. Koska peliä ei häiritty, verkkokosketus ei ollut virhe. (Sääntö 11.3.1, 11.3.2, 11.4.4) 3.22 Pelaaja verkolla Passari passasi pallon hyökkääjälle. Kun hyökkääjä oli lyönyt palloa, hän myös tönäisi polvellaan passaria. Tönäisy aiheutti passarin osumisen kevyesti verkkoon. Verkkotuomari vihelsi tilanteesta verkkovirheen. Oliko tämä oikea sääntötulkinta? Verkkotuomarin päätös oli väärä, koska passarin verkkokosketus ei häirinnyt peliä. (Sääntö 11.3.1, 11.4.4) 3.23 Syöttö Pelaaja oli siirtynyt syöttöpaikalle oikean syöttäjän sijaan. Heti kun syöttö oli lähtenyt, kirjuri ilmoitti asiasta verkkotuomarille, joka vihelsi pelin poikki. Toimiko kirjuri oikein? Oikea toiminta kirjurilta. Kun väärä syöttäjä valmistäutuu syöttämään, kirjurin on odotettava, kunnes syöttö on tapahtunut. Kirjurilla voi olla kello, summeri tai jokin muu äänimerkki asian ilmoittamiseksi. (Sääntö 7.7.1, 12.2.1, 12.7.1, 25.2.2.2) 3.24 Syöttö Teknisen aikalisän jälkeen väärä syöttäjä valmistäutui syöttämään. Päätuomari vihelsi syöttöluvan. Syöttävä joukkue huomasi virheensä ja vaihtoi syöttöpaikalle oikean syöttäjän. Päätuomari vihelsi sen jälkeen uuden syöttöluvan. Oliko päätuomarin toiminta oikein? Päätuomarin toiminta oli väärin. Syöttölupa annetaan vain kerran pillillä ja käsimerkillä. Tämän jälkeen joukkueella on 8 sekuntia aikaa suorittaa syöttö säännönmukaisesti. 19

3.25 Syöttö Syöttäjä heitti pallon ilmaan ja antoi pudota sen lattiaan. Hän nappasi pallon pompusta ja heitti sen ilmaan uudestaan ja syötti sitten ennen kuin 8 sekuntia aloitusluvan antamisesta oli kulunut. Toimiko pelaaja oikein? Pelaaja toimi väärin. Palloa täytyy lyödä kädellä tai käsivarren osalla sen jälkeen kun se on heitetty tai vapautettu ilmaan käsistä syöttöyritystä varten. Mikä tahansa suoritus, minkä päätuomari tulkitsee pallon heittämiseksi syöttöä varten, täytyy päättyä pallon lyömiseen em. tavalla. (Sääntö 12.4.2) 3.26 Syöttö Syötetty pallo osui verkkoon ja antenniin ennen vastapuolen pelaamistä. Päätuomari vihelsi syöttövirheen. Oliko päätuomarin toiminta oikein? Päätuomarin toiminta oli oikein. Pallon osuminen antenniin tulkitaan ulos menneeksi palloksi. (Sääntö 8.4.3) 3.27 Syöttö Syötetty pallo osui verkkoon verkon ylänauhan alapuolelle. Päätuomari vihelsi välittömästi pallorallin päättyneeksi. Milloin tuomarin tulee viheltää tällaisessa tilanteessa palloralli päättyneeksi? Päätuomari vihelsi tilanteessa oikeaan aikaan. Syötetyn pallo täytyy mennä verkon yli ylityskaistan sisäpuolelta. Jos näin ei tapahdu, on syöttö automaattisesti virheellinen jolloin päätuomari myös sen sillä hetkellä virheeksi viheltää. Päätuomarin ei pidä odottaa että pallo osuu lattiaan tai syöttävän joukkueen pelaajaan. (Sääntö 12.6.2.1) 3.28 Syöttö Joukkueella oli pallo, ja se oli valmiina syöttöön. Pelikapteeni kysyi joukkueensa oikeaa syöttäjää. Kirjuri ilmoitti, että oikea syöttäjä on numero 6. Pelikapteeni kiisti tämän tiedon ollen sitä mieltä, että numero 1 olisi syöttövuorossa, ja hänelle ilmoitetaan uudelleen, että syöttäjä on pelaaja numero 6. Pelikapteeni ei ollut edelleenkään tyytyväinen ja hänen yrittäessään lähestyä päätuomaria tämä antoi syöttöluvan. Sekavassa tilanteessa joukkuetta rangaistiin, koska syöttö ei lähtenyt 8 sekunnin kuluessa. Tarkistettaessa tilannetta uudestaan pöytäkirjasta havaittiin, että joukkueen valmentaja oli jättänyt virheellisen aloitusjärjestyslipukkeen, jossa numero 6 oli kahdessa paikassa. Toisessa paikassa olisi pitänyt olla numero 1, jonka olisi tässä tilanteessa pitänyt olla syöttäjänä, kuten kapteeni arvelikin. Miten tuomarien pitää toimia tässä tilanteessa? Tämän tapauksen ratkaisemisessa on käytettävä maalaisjärkeä. Ensimmäisen virheen teki valmentaja antaessaan virheellisen aloitusjärjestyslipukkeen. Tämä virhe jäi huomaamatta niin verkkotuomarilta kuin kirjuriltakin. Sen johdosta joukkuetta ei pitäisi rangaista väärästä syöttäjästä, vaan pelaajan 1 pitäisi saada syöttää. Toisaalta valmentajan alkuperäinen virhe aiheutti peliin viivytyksen, joten joukkueelle on määrättävä viivytyssanktio. Lisäksi verkkotuomarin tulee pyytää uusi aloitusjärjestyslipuke valmentajalta. 3.29 Syöttö Ottelussa 'A' syötti. Pallo verkkoon ja putosi kohti lattiaa 'A':n puolella. 'B':n pelaaja kurotti verkon alta toiselle puolelle ja otti pallosta kopin ennen kuin pallo osui lattiaan. Onko tämä sallittua? Pallo on pelissä kunnes päätuomari on varma, että pallo ei tule ylittämään verkkoa sääntöjen mukaan. Siinä vaiheessa päätuomarin tulee viheltää välittömästi. Sen vuoksi pelaaja voi ottaa pallosta kopin heti kun tuomari on viheltänyt pilliin virheen merkiksi. 20

3.30 Hyökkäys Takapassari hyppäsi etukentällä ilmaan ja passasi pallon hyökkääjää kohti pallon ollessa kokonaisuudessaan verkon yläpuolella. Ennen kuin hyökkääjä ehti koskea palloon, se ajautui verkon toiselle puolelle, missä vastapuolen passari torjui sen. Päätuomari salli pelin jatkua. Toimiko hän oikein? Päätuomari oli väärässä. Passista tuli takapelaajan laiton hyökkäyslyönti sillä hetkellä kun hyökkäyslyönti toteutui (tässä tapauksessa pallon osuessa vastapuolen torjuntaan). Vastapuolen olisi kuulunut voittaa pallo. (Sääntö 13.1.3) 3.31 Hyökkäys Joukkueen toisella kosketuksella takapassari hyppäsi etukentällä ilmaan ja kosketti palloon, joka oli kokonaan verkon yläpuolella. Passin sijasta hän päättikin jujuttaa pallon verkon yli. Ennen kuin pallo oli saavuttanut verkkotason, vastapuolen torjuja H kurottautui kokonaan verkkotason toiselle puolelle ja torjui pallon. Miten päätuomarin tulisi toimia? Oikea ratkaisu on, että vastapuoli voitti pallon, koska takapelaaja toteutti hyökkäyslyönnin etukentältä pallon ollessa kokonaan verkon yläpuolella. Samalla hetkellä kun pallo kosketti torjujaa, sääntöjenvastainen hyökkäyslyönti toteutui. (Sääntö 13.1.1, 13.1.3, 13.2.2, 13.3.3) 3.32 Hyökkäys 'A':n toisella kosketuksella pelaaja passasi pallon verkon lähellä viistosti kohti vastapuolen kenttäpuoliskoa. Pallo ei ohittanut verkkotasoa. Päätuomarin mielestä yksikään 'A':n pelaaja ei olisi voinut enää tavoittaa palloa. 'B':n torjuja kurottautui verkkotason toiselle puolelle ja torjui pallon. Mikä on päätuomarin oikea päätös? Vaikka kyseessä oli vasta joukkueen toinen kosketus, kyseessä on hyökkäyslyönti, koska pallo liikkui vastapuolen kenttää kohti. Koska päätuomari päätteli, ettei 'A':lla ollut enää mahdollisuutta koskea palloon, 'B':n torjunta oli laillinen. (Sääntö 13.1.1, 14.3) 3.33 Hyökkäys Takapelaaja ponnisti etukentältä ilmaan ja teki hyökkäyslyönnin joukkueen toisella kosketuksella pallon ollessa kokonaan verkon yläreunaa korkeammalla. Pallo osui verkkonauhaan ja pomppasi takaisin hyökkääjän kenttäpuoliskolle. Päätuomari ei viheltänyt. Oliko päätuomarin päätös oikea? Tuomarin päätös antaa pallon jatkua oli oikea. Koska pallo ei ollut ohittanut verkkotasoa eikä koskenut torjuntaan, ei hyökkäyslyönti koskaan toteutunut. Joukkueella oli jäljellä vielä yksi kosketus, jolla he voisivat yrittää toimittaa pallon vastapuolelle. (Sääntö 9.1, 13.1.3, 13.2.2, 13.3.3) 3.34 Hyökkäys 'B' syötti. 'A':n vastaanottaja hyppäsi ilmaan iskurajan takaa ja kosketti palloa verkkotason yläpuolella. Kosketus tapahtui iskurajan takana ja pallo palautui syöttävän joukkueen kenttäpuoliskolle. Oliko päätuomari oikeassa antaessaan pallon jatkua? Päätuomari toimi oikein. Vaikka syötön torjunta on sääntöjen vastaista eikä syötettyyn palloon saa hyökätä verkkotason yläpuolelta pallon ollessa etukentällä, kosketus oli oikein, koska kosketuskohta palloon oli ilmatilassa iskurajan takana. Hyökkäys olisi kuitenkin ollut sääntöjenvastainen, mikäli Libero olisi torjunut tai hyökännyt pallon syötöstä kokonaan verkkotason yläpuolelta, vaikka kosketus olisikin tapahtunut iskurajan takana. (Sääntö 13.3.4, 19.3.1.3) 21

3.35 Torjunta 'A':n pelaaja vastaanotti pallon verkon lähelle mutta niin korkealle, ettei takapassari siihen ylettänyt vaan pallo ohitti verkkotason. 'B':n keskihyökkääjä löi pallon verkon yli 'A':n passarin käteen, joka oli edelleen verkon yläpuolella. Pallo pomppasi verkon yli 'B':n kenttään. Toimiko tuomari oikein viheltäessään torjuntavirheen? Kyllä, passarin torjunta oli laiton koska hän oli takapelaaja. Vaikka passarilla ei ollut aikomuksena torjua palloa vaan passata se, hän koski palloon verkon yläpuolella verkon läheisyydessä. Tuo kosketus teki passarista torjujan. (Sääntö 14.1.1, 14.1.3, 14.6.2) 3.36 Torjunta Pelaaja kurottautui verkon yli torjuakseen vastapuolen passarin toisen kosketuksen. Päätuomari ei viheltänyt pilliin. Onko sallittua kurottautua verkon yli (kokonaan verkkotason ohi) torjumaan passia? Päätuomarin on ehdottomasti pohdittava passarin toimintaa. Hänen on tiedettävä, tapahtuiko passaus verkon suuntaisesti vai verkkoa kohti, jolloin se olisi hyökkäyslyönti. Ensimmäisessä tapauksessa torjuja tekisi virheen, koska pallo ei "olisi tulossa verkkoa kohti". Jälkimmäisessä tapauksessa passi "olisi tulossa verkkoa kohti" ja tulisi tulkita hyökkäyslyönniksi jonka saa torjua. Säännön 14.3 mukaan ei ole virhe torjua hyökkäyslyöntiä verkon yli. Tuomarin on pystyttävä erottamaan toisistaan "passi" ja hyökkäys verkon yli sormilyönnillä. (Sääntö 14.1.1, 14.3) 3.37 Torjunta 'A':n pelaaja torjui 'B':n hyökkäyksen. Sen jälkeen 'B':n keskitorjuja torjui 'A':n torjunnan. Onko sallittua torjua torjunnasta tuleva pallo? Kyllä, torjunnassa yritetään pysäyttää vastapuolelta tulevan pallo kurottamalla kädet verkon yläpuolelle verkon tuntumassa, joten on oikein torjua torjunta. (Sääntö 14.1.1) 3.38 Torjunta Kaksi torjujaa teki onnistuneen torjunnan. Juuri ennen kuin pallo osui vastapuolen lattiaan, se kosketti kevyesti torjujan jalkaa. Torjuja oli laskeutunut laillisesti keskiviivalle, osittain vastustajan puolelle. Päätuomari tuomitsi onnistuneen torjunnan. Toimiko hän oikein? Kyllä. Jalka oli keskiviivalla oikein, ja pallon putoaminen jalan päälle on sama kuin jos se olisi pudonnut suoraan lattiaan, joten torjuneen joukkueen tulikin voittaa pallo. Jos vastaavassa tilanteessa pallo olisi osunut jalkaan ennen kuin jalka on lattiassa, ts. jalka olisi ollut vastapuolen ilmatilassa, silloin torjuja olisi estänyt vastapuolen peliä ja syyllistynyt virheeseen. (Sääntö 11.2.1) 3.39 Torjunta 'B':n kakkospaikan pelaaja torjuja torjui pallon verkon toisella puolella. Pallo lensi muutaman metrin verkon suuntaisesti ennen kuin 'B':n nelospaikan pelaaja löi pallon torjuvalla liikkeellä kenttään 'A':n puolella. Pallo ei ollut missään vaiheessa tullut 'B':n ilmatilaan. Päätuomari vihelsi torjuntavirheen 'B':lle. Oliko päätuomarin päätös oikea? Päätuomarin päätös oli oikea. Nelospaikan pelaaja toimi sääntöjen vastaisesti. Se ei ollut samaa suoritusta kakkospaikan pelaajan kanssa eikä sitä voida pitää ryhmätorjuntana. Kyseessä oli siis nelospaikan pelaajan hyökkäys, joka tapahtui heti kakkospaikan pelaajan torjunnan jälkeen vastapuolen ilmatilassa. (Sääntö 11.1.2, 14.1.1, 14.2, 14.3). Jos taas kakkospaikan pelaajan torjunnan jälkeen pallo olisi ohittanut verkkotason, olisi nelospaikan pelaajan kosketuksen (hyökkäyksen) pitänyt tapahtua hänen puolellaan verkkoa ollakseen sääntöjen mukainen. (Sääntö 13.2.1, 13.3.1, 14.1.1, 14.2.) 22