YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA. OPINTO-OPAS Valtio-oppi

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2018-2020

HUOM!! Opinto-oppaan painettu versio on epävirallinen. Viralliset ajantasaiset tiedot erityisesti opintokohtien vastuuopettajista ja tenttaattoreista löytyvät Peppi järjestelmästä.

POLITIIKAN TUTKIMUS: VALTIO-OPPI JA POLIITTINEN HISTORIA Valtio-opin ja poliittisen historian oppiaineilla on 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot, joiden suorittamisen jälkeen valitaan jompikumpi aine pääaineeksi. Perusopinnoista on 15 op molempien oppiaineiden yhteisiä opintoja, minkä lisäksi opiskelija valitsee 10 op joko poliittista historiaa tai valtio-oppia. Tästä valinnasta riippuen opiskelijalle merkitään opintorekisteriin joko poliittisen historian tai valtio-opin perusopinnot. Halutessaan opiskelija voi lisäksi suorittaa perusopinnoista myös toisen oppiaineen 10 op ja saada siitä 10 op:n laajuisen sivuainekokonaisuuden. Perusopintojen rakenne ja sisältö esitetään tässä opinto-oppaassa sekä poliittisen historian että valtio-opin sivuilla, jotta opiskelija saa kokonaiskuvan VTK-tutkinnon rakenteesta. VALTIO-OPPI OPETUKSEN TAVOITTEET Valtio-opissa annettavan opetuksen tavoitteena on: 1) antaa opiskelijalle perusteelliset tiedot valtio-opin tieteenalasta, historiasta, käsitteistöstä, teorianmuodostuksesta, teorioista ja menetelmistä sekä niiden sovellutuksista ja merkityksestä yhteiskunnassa; 2) perehdyttää politiikkaan, poliittisiin instituutioihin ja kansainvälisiin suhteisiin; 3) antaa teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen edellyttämät valmiudet hankkia sekä eritellä itsenäisesti tietoa, soveltaa sitä sekä tehdä tutkimustyötä oppiaineen alalta; 4) antaa kandidaatin tutkinnon suorittaneille valmius maisteriopintoihin ja maisterin tutkinnon suorittaneille valmius tieteelliseen jatkokoulutukseen valtio-opissa. TUTKIMUKSELLISET TAVOITTEET, josta tieteenalana käytetään myös nimityksiä politiikan tutkimus ja politologia, tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa. Valtio-opin keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa politiikka, valtio ja valta. Yleisen politiikan tutkimuksen piiriin kuuluvat politiikan ja poliittisten järjestelmien kokonaisanalyysi niitä koskevine teorioineen ja filosofioineen, poliittisten järjestelmien keskeiset valtiolliset ja ei-valtiolliset rakenteet, toiminnot ja prosessit, politiikan tuotosten vaikutukset yhteiskuntaan sekä yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden poliittinen käyttäytyminen. Kansainvälisten suhteiden tutkimus kohdistuu kansainvälisiin toimijoihin ja niiden politiikkaan, toimijoiden vuorovaikutukseen, kansainvälisen järjestelmän rakenteeseen ja prosesseihin, kansainvälisiin ongelmiin, niiden hallintaan ja ratkaisemiseen kansainvälisellä yhteistyöllä sekä alan filosofisiin, metodologisiin ja oppihistoriallisiin kysymyksiin. OPISKELUTAVAT Valtio-opin opiskelussa voidaan käyttää rinnakkain useita eri opiskelu- ja tenttimismuotoja. Perusopinnoissa, aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa on kirjatenttejä, luentokursseja, harjoituskursseja ja seminaareja. Esseitä kirjoittamalla on mahdollisuus korvata osa aine- ja syventävien opintojen kirjallisuudesta. Opetusohjelmaan sisältyy vaihtoehtoisia kursseja. Vaihtoehtoisen kurssin hyväksytyllä suorituksella opiskelija voi korvata osan opintovaatimuksiin sisältyvistä kirjatenteistä. Yleensä yhdellä kurssilla voi korvata yhden opetussuunnitelmaan kuuluvan teoksen. Vaihtoehtoisilla kursseilla korvattavien opintojaksojen enimmäismäärää ei ole rajoitettu. Kirjatenttinä suoritettavat opintojaksot voi sähköisen tentin ohella suorittaa myös kokoamalla vähintään viiden opiskelijan opintopiirin. Opintopiirin ohjaajaksi tulee pääsääntöisesti väitöskirjan tekijöitä. Ehdotukset opintopiireistä tulee tehdä opintojaksojen vastuuopettajille.

AMMATILLISET VALMIUDET antaa valmiuksia monen tyyppisiin tehtäviin yhteiskunnan eri osa-alueilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Valtio-opin opinnoissa hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden tehtäviin, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin sekä kansainvälisiin tehtäviin. Valtiotieteilijöitä on perinteisesti sijoittunut laajasti asiantuntijatehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla aloilla, joilla edellytetään politiikan tuntemusta. Koulutuksen antamat valmiudet ja analyyttiset taidot ovat tarpeellisia useimmissa päätöksentekoon joko suoraan tai välillisesti liittyvissä tehtävissä. Valtio-opista valmistuneita on sijoittunut myös koulutustehtäviin koulutusjärjestelmän eri tasoilla aina perusopetuksesta korkea-asteen opetukseen. TYÖLLISYYSTILANNE Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että valtio-oppia pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille vähintäänkin kohtuullisen hyvin. Valtioopista valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä sekä julkishallinnossa, yrityksissä että yhteiskunnallisissa järjestöissä. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, kotimaiset ja kansainväliset järjestöt, valtion keskushallinto, Euroopan unionin eri toimielimet sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Valtio-opin opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet suorittaa kansainvälisiä opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Monet opiskelijat lähtevät jossakin vaiheessa opintojaan ulkomaille opiskelijavaihtoon, mutta myös muita kansainvälisen opiskelun muotoja on tarjolla. Opiskelijat voivat esimerkiksi suorittaa harjoittelunsa ulkomailla tai osallistua ulkomaisten opettajien pitämään opetukseen valtio-opin oppiaineessa Turussa tai muualla Suomessa. Myös ulkomailla suoritettavia yksittäisiä kursseja tai kesäkouluja on mahdollista sisällyttää opintoihin. Turun yliopiston kautta pääsee esimerkiksi Erasmus-vaihtoon eri EU-maihin tai Nordplus-vaihtoon Pohjoismaihin. Lisäksi erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä vaihtoon myös muihin maihin. Vaihtoa suositellaan vasta toisen opiskeluvuoden jälkeen. Lisätietoa vaihto-opiskelusta ja muista kansainvälisistä opinnoista saa yliopiston kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Myös oppiaineen omaan kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöön kannattaa ottaa yhteyttä.

OPINTOJEN OHJEELLINEN AJOITUSSUUNNITELMA Esimerkki VTK -tutkinnon opintojen ajoituksesta valtio-opissa 3 vuoden aikana: VTK (180 op) 1. vuosi (60 op) 2. vuosi (60 op) 3. vuosi (60 op) PERUSOPINNOT P 1 5 AINEOPINNOT A 1, 2 A 2, A 3.1, A 3.2, Vaihtoehtoisia aineopintoja A PJ/A KV MUUT OPINNOT Tiedekunnan yhteiset opinnot (tilastotieteen peruskurssi soveltajille), Kieli- ja viestintäopinnot, Sivuaine- ja muut opinnot Tiedekunnan yhteiset opinnot (Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu), Kieli- ja viestintäopinnot, Sivuaine- ja muut opinnot A 4, Vaihtoehtoisia aineopintoja A PJ/A KV Tiedekunnan yhteiset opinnot (Tieteenteon etiikka), Sivuaine- ja muut opinnot Esimerkki VTM -tutkinnon opintojen ajoituksesta valtio-opissa 2 vuoden aikana: VTM (120 op) 1. vuosi (60 op) 2. vuosi (60 op) YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT 1 2 VAIHTOEHTOISET SYVENTÄVÄT OPINNOT HARJOITTELU S 3 S 1.1, S 1.2 S 2 S PJ/S KV 1 2 S PJ/S KV 3 SEMINAARI S 4 PRO GRADU Pro gradu MUUT OPINNOT Sivuaine- ja muita opintoja Sivuaine- ja muita opintoja OPETUSOHJELMA Lukukausittain laadittava opetusohjelma on oppiaineen verkkosivuilla. HOPS Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. Jokaisen uuden opiskelijan tulee tehdä henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) oppiaineen intrassa olevien ohjeiden mukaan, ks. (https://intranet.utu.fi/fi/yksikot/soc/yksikot/voppi/opiskelu/opiskeluohjeita/sivut/home.aspx) HOPS:n päivittäminen opintojen edetessä on suositeltavaa. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPSkeskusteluun ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen eri vaiheissa opinto-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. VALTIO-OPIN TARJOAMAT SIVUAINEOPINNOT Valtio-opin sivuaineopintoina voi suorittaa yksittäisiä kursseja. Opintokokonaisuusmerkintään oikeuttavat kuitenkin vain seuraavat kokonaisuudet. Yksittäisistä, irrallisista aineopinnoista tulee merkintä valtio-opin aineopintoja. Valtioopin sivuaineopintoihin ei tarvita erillistä opinto-oikeutta.

1) Perusopintokokonaisuus (sivuaine 25 op): P 1 P 5 2) Aineopintokokonaisuus (sivuaine 60 85 op) 60 op:n vähimmäisopintomäärä: - Perusopinnot (25 op) -A 1 ja A 2 (10 op) TAI A 4 (10 op) JA A PJ 1 5 (A PJ 1 on pakollinen, jaksoista A PJ 2 5 valitaan kolme, 25 op) TAI A KV 1 5 (A KV 1 on pakollinen, A KV 2 5 jaksoista valitaan kolme, 25 op) Huom! Pääaineenvaihtajien tulee suorittaa aineopinnot pääaineopiskelijan vaatimuksin tai osoittaa vastaavat metodiset valmiudet. 3) Syventävät opinnot (sivuaine): Aineopinnot (ks. kohta 2) + S 1.1 + S 1.2 + S 2 + S 4 + Pro gradu + vähintään toinen seuraavista: S PJ 1 3 tai S KV 1 3 (68 86 op). Syventävien opintokokonaisuusmerkinnän ehtona on, että opiskelija on suorittanut valitsemansa linjan vaihtoehtoiset aineopinnot (A PJ / A KV 1 5) Valtio-opin maisteriopintoihin kuuluvien syventävien kurssien suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut valtio-opin aineopintokokonaisuuden (ks. ed. kohta 2). Mahdolliset muut, sivuaineopiskelijoita koskevat suoritusohjeet on mainittu ao. kurssin kurssikuvauksessa. KANDIDAATIN TUTKINTO VALTIO-OPISSA Valtiotieteiden kandidaatin tutkinto (VTK) valtio-opissa koostuu valtio-opin perus- ja aineopinnoista, kieli- ja yleisopinnoista sekä muista opinnoista. Tutkinnon rakenne on seuraava: VTK-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 180 OP Pääaineen opinnot 75 100 op Perusopinnot 25 op Aineopinnot 50 75 op - Yhteiset aineopinnot 25 op - Vaihtoehtoiset aineopinnot 25 50 op Kieli ja viestintäopinnot 16 op Muut opinnot 64 89 op Pakollinen osuus 64 op - Tdk:n yhteiset opinnot 14 op - Sivuaineiden opinnot vähintään 50 op (ks. alla kohta muut opinnot) Yhteensä 180 op Valtio-opin opintojen suorittaminen aloitetaan perusopinnoilla. Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa, ja se merkitään omana kohtanaan tutkintotodistukseen. Toisen linjan kokonaisuus ei kuitenkaan korvaa sivuainetta. Aineopintoihin sisältyy kandidaatintutkielma (10 op), jonka laadinnan yhteydessä suoritetaan kypsyysnäyte. MUUT OPINNOT Valtio-opin perus- ja aineopintojen ohella VTK -tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 64 opintopistettä. Näihin tulee sisältyä vähintään 50 opintopistettä sivuaineopintoja siten, että opiskelija suorittaa ainakin kahdesta (2) sivuaineesta vähintään perusopinnot. Sivuaineet opiskelija voi valita harkintansa mukaan. Pakollisiin muihin opintoihin sisältyvät kieli- ja viestintäopinnot (16 op) sekä seuraavat tiedekunnan yhteiset opinnot (14 op):

- TILM 3525 Tilastotieteen peruskurssi soveltajille (8 op) Johdatus tieteelliseen ajatteluun -opintokokonaisuus (6 op): - FILY Yhteiskuntakäsitykset ja kriittinen ajattelu (3 op) - FILY Tieteenteon etiikka (3 op) Muihin opintoihin voi lisäksi sisältyä opiskelijan vapaasti valitsemia opintojaksoja: muita sivuaineopintoja, yhteisiä opintoja, kieliopintoja tai muita opintoja. Vapaasti valittaviin muihin opintoihin voi sisällyttää pääainetta tukevan asiantuntijuutta kehittävän raportoidun harjoittelun (5 op) sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä kirjallinen raportti harjoittelusta annettujen ohjeiden mukaan. PERUS- JA AINEOPINTOJAKSOT 75 100 OP PERUSOPINNOT 25 OP VALT1058 Osaamistavoitteet: Perusopintojen tavoitteena on antaa yleiskuva politiikan tutkimuksen eri traditioista, lähestymistavoista ja peruskäsitteistä sekä keskeisistä tutkimusongelmista kuten politiikasta ja vallasta, poliittisista järjestelmistä, poliittisista konflikteista sekä poliittisen ajattelun kehityksestä. Opiskelutavat: Perusopinnot jakaantuvat viiteen viiden pisteen opintojaksoon. Pääaineopiskelijat suorittavat nämä jaksot pakollisina luentokursseina lukuun ottamatta jaksoa P 4, joka on kirjatentti. Sivuaineopiskelijat suorittavat jaksot P 2 ja P 3 pakollisina luentokursseina, P1:n he voivat suorittaa joko luentokurssina tai kirjatenttinä, ja jaksot P4 ja P5 he tekevät kirjatentteinä. Kirjatenteissä koko jakson kirjallisuus on aina tentittävä yhdellä kertaa. Perusopintojen (25 op) valmistumisesta opiskelijan on tehtävä viipymättä ilmoitus opintosihteereille opintorekisterimerkintää varten. Kurssin nimi: P1 JOHDATUS POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN POLT0005, 5 OP Vastuuhenkilö: Professori pj-linja, professori kv-linja, valtio-oppi Tavoitteet: Kurssin suorittanut tuntee valtio-opin ja kansainvälisen politiikan peruskäsitteitä ja -teorioita, hahmottaa alojen suhteita muihin yhteiskuntatieteisiin ja tuntee keskeisten tutkimussuuntausten perusteemat. Opiskelija kykenee arvioimaan politiikkaa kriittisesti ja analyyttisesti sekä tiivistämään kompleksisia asioita ja hahmottamaan oleellisuuksia. Pääaineopiskelijat myös kohentavat sosiaalisia vuorovaikutus-, keskustelu- sekä ryhmätyöskentelytaitojaan. Sisältö: Kurssi esittelee valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden tutkimuksen peruskäsitteitä ja -teorioita, tutkimusotteita ja -suuntauksia, oppihistoriaa sekä suhteita lähitieteisiin. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina. Luentokuulustelussa tentitään myös oppimateriaalina oleva kirjallisuus. Pääaineopiskelijat osallistuvat luentoja syventäviin pienryhmätapaamisiin. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijat voivat suorittaa kurssin myös kirjatenttinä, mutta luentokurssia suositellaan vahvasti. Sähköinen kirjatentti tentitään itse valittuna ajankohtana. Toteutustavat: Luentokurssi järjestetään vain syksyisin. Oppimateriaalit luentokurssiin osallistujille: Luentomuistiinpanot, luennolla jaettava materiaali ja Hakovirta, H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen uudistettu laitos, osat I, II, III ja VII) ja Heywood, A.: Politics (3. laitos, luvut 1, 12 18, 20; tai vastaavat luvut muista laitoksista) Oppimateriaalit sivuaineopiskelijoiden kirjatenttiin: Hakovirta H.: Maailmanpolitiikka: teoria ja todellisuus (toinen, uudistettu laitos kokonaan) ja Heywood A.: Politics (3. laitos kokonaan) Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Yhteistyöoppilaitoksissa opintojakso suoritetaan kirjatenttinä.

Kurssin nimi: P 2 JOHDATUS POLIITTISEN HISTORIAN TUTKIMUKSEEN 5 OP Tavoitteena on antaa perustiedot historiantutkimuksen ja poliittisen historian luonteesta. Kirjatentti P2.2 olisi hyvä suorittaa jo luentosarjan alkuvaiheessa. Kurssin nimi: P 2.1 POLIITTISEN HISTORIAN SUUNTAUKSIA POLT0001, 2 OP Vastuuhenkilö: Professori, poliittinen historia Tavoitteet: Perehtyminen historiantutkimuksen ja poliittisen historian lähtökohtiin ja historiaan sekä lähihistorian erityiskysymyksiin. Sisältö: Poliittisen historian tutkimuksen erityisaihepiirejä ja lähestymistapoja. Suoritustavat: Tentti. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Luentokurssi järjestetään vain syksyisin. Luentokurssin oheismateriaali: Soikkanen, T.: Poliittisen historian historia. Päivitetty sähköinen artikkeli (2014) tulee moodleen kurssin yhteydessä. Arviointiasteikko:0-5 Kommetti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Yhteistyöoppilaitoksissa opintojakso suoritetaan kirjatenttinä. Kirjallisuus: 1. Kalela & Lindroos (toim.): Jokapäiväinen historia 2. Lindroos & al (toim.): Poliittisen historian itsereflektio. Poliittinen historia poliittisen historian tutkijoiden silmin. Kurssin nimi: P2.2 HISTORIANTUTKIMUKSEN PERUSKYSYMYKSIÄ POLT0002, 3 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, poliittinen historia Tavoitteet: Opiskelija oppii erittelemään historiankirjoituksen tarkoitusperiä, tutustuu historiantutkimuksen menetelmien historialliseen kehitykseen ja oppii analysoimaan menneisyyttä koskevaa tietoa ja tulkintoja. Sisältö: Kurssi tarkastelee historiaa koskevan tiedon ja tulkintojen roolia eri yhteiskunnissa. kurssin ensimmäisessä osassa luodaan katsaus historiankirjoituksen traditioihin pitkällä aikavälillä antiikista nykypäivään keskittymällä kolmeen kysymykseen: mistä syistä, millä lähteillä ja millä menetelmillä historiaa on tutkittu? Toinen osa keskittyy erilaisiin nykyaikaisen historiantutkimuksen näkökulmiin, kuten historiapolitiikka, historian, nykyisyyden ja tulevaisuuden vuorovaikutussuhde sekä alueellisuus ja etnisyys. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat osallistuvat luennoille ja harjoitusseminaareihin, tekevät luentotentin ja ryhmäesitelmän. Sivuaineopiskelijoilla suoritus on kirjatentti, joka suoritetaan sähköisesti opiskelijan valitsemana ajankohtana. Toteutustavat: Pääaineopiskelijoilla luentokurssi ja harjoitusseminaareja. Sivuaineopiskelijoilla sähköinen kirjatentti. Sähköisenä kirjatenttinä tentitään seuraavat teokset: 1. Ylikangas, Heikki: mitä historia on ja millaista sen tutkiminen (2015) 2. Donnelly, M. & Norton, C.: Doing History 3. Hyytiäinen Nina & Tähtinen Juhani, Historian tutkimus ja lähteet (2008) http://www.enorssi.fi/enorssi-verkosto/virmo/virmo-1/kashisnet/kasvatuksen-historian-tutkimus/kasvatuksenhistorian-tutkimus-ja-lahdekysymys Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena (sähköinen kirjatentti). Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Kurssin nimi: P 3 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN JA POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT 5 OP Tavoitteena on antaa peruskäsitys poliittisten ideologioiden ja politiikan teorian vaiheista ja merkityksestä. Kurssin nimi: P3.1 IDEOLOGIOIDEN MUOTOUTUMINEN POLT0003, 3 OP Vastuuhenkilö: yliopisto-opettaja, poliittinen historia Tavoitteet: Opiskelijalla on kurssin suoritettuaan yleiskäsitys eurooppalaisperäisistä ideologioista ja niiden kehityksestä Työelämärelevantit tavoitteet: tutkivan työ- ja ajattelutavan sekä tieteellisen tiedontuotannon perustaitoja (mm. erilaisten näkökulmien ja niiden vaikutusten hahmottaminen), tiedon omaksumisen ja itsenäisen prosessoinnin taidot. Sisältö: Perehdytään kulttuurillisten ja universaalien ajattelutapojen muotoutumiseen ja oman aikamme keskeisiin eurooppalaisiin ideologioihin. Toteutustavat: Luento-opetus 24 t. Luentokurssi järjestetään vain syksyisin. Suoritustavat: Kirjallinen tentti kurssin päätyttyä. Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Yhteistyöoppilaitoksissa opintojakso suoritetaan verkko-opintoina.

Kurssin nimi: P3.2 POLITIIKAN TEORIAN KLASSIKOT POLT0004, 2 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja pj-linja, valtio-oppi Tavoitteet: Opiskelija omaa kurssin suoritettuaan perustiedot keskeisistä länsimaisista poliittisista ajattelijoista. Sisältö: Perehdytään länsimaisen politiikan teorian keskeisiin klassikoihin. Suoritustavat: Luento-opetus 20 h. Toteutustavat: Luentokurssi järjestetään vain syksyisin. Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Yhteistyöoppilaitoksissa opintojakso suoritetaan kirjatenttinä. Kirjallisuus: Petri Koikkalainen & Paul-Erik Korvela (toim.) Klassiset poliittiset ajattelijat. Tampere: Vastapaino, 2012. Kurssin nimi: P4 POLIITTISET JÄRJESTELMÄT VALT1005, 5 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja pj-linja, valtio-oppi Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa poliittisten järjestelmien tutkimuksen peruslähtökohdat sekä tuntee suomalaisen ja eurooppalaisten poliittisten järjestelmien perusrakenteet ja erot. Sisältö: Poliittisten järjestelmien tutkimuksen perusteet Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Toteutustavat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. Wiberg, M.: Politiikka Suomessa Crepaz, Markus M. L.: European Democracies (9. laitos) Wasserman, G.: The Basics of American Politics (15. laitos) Esitietovaatimukset: Ei edeltäviä opintoja Arviointikriteerit: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Kurssin nimi: P5 JOHDATUS KANSAINVÄLISEN POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN VALT1176, 5 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja kv-linja, valtio-oppi Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa maailmanpolitiikkaan liittyvän tiedon, kansainvälisten järjestöjen, konfliktien, ulkopolitiikan ja globalisaation merkityksen oppiaineen näkökulmasta. Opiskelija kykenee politiikan kriittiseen arviointiin ja luentaan sekä aineistonhankintaan ja sen kirjalliseen analyysiin. Sisältö: Perusteet kansainvälisen järjestelmän toimijoista ja ilmiöistä. Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Opintojakso suoritetaan luentojen ja esseen avulla. Luentojen aikataulu selviää oppiaineen opetusohjelmasta. Sivaineopiskelijat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä. Toteutustavat: Pääaineopiskelijat: 1. vuoden kevät Sivuaineopiskelijat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. Oppimateriaalit sivuaineopiskelijat: Pakollinen: Nye, J.: Understanding International Conflicts (6. tai 7. laitos) Valitse kaksi (2) kirjaa seuraavista: Rittberger, V. & Zangl, B. & Staisch, M.: International Organization: Polity, Politics and Policies Hudson, V.: Foreign Policy Analysis Held, D. & McGrew, A.: Globalization and Anti-Globalization. Beyond the Great Divide (2. laitos) Esitietovaatimukset: Ei edeltäviä opintoja. Arviointikriteerit: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. Kommentti: Järjestetään myös avoimena yliopisto-opetuksena. Turun yliopistossa toteutettaviin opintoihin on opiskelijakiintiö (15). Yhteistyöoppilaitoksissa opintojakso suoritetaan kirjatenttinä.

AINEOPINNOT 50 75 OP VALT1059 YHTEISET AINEOPINNOT 25 OP Osaamistavoitteet: Aineopintojen 1 3 tavoitteena on kehittää opiskelijoiden tietoja politiikan teoriasta ja metodologiasta. Opetuksessa käytetään selittävämpää ja tulkitsevampaa otetta kuin perusopinnoissa ja painotetaan tutkimusmetodiikkaan ja teorianmuodostukseen liittyviä kysymyksiä. Opintojaksot parantavat opiskelijan kirjallisia ja suullisia viestintätaitoja sekä tiedonhankintataitoja. Opiskelijan kyvyt niin itsenäiseen analyyttiseen työhön kuin ryhmätyöhönkin kasvavat. Opiskelutavat: A 1 suoritetaan kirjatenttinä. Aineopintoihin 2 ja 3 sisältyy pääaineopiskelijoille kontaktiopetusta. Kandidaatintutkintoon vaaditaan pääaineopiskelijoiden tutkintovaatimusten mukaisesti suoritetut aineopinnot. VALT1523 A1 POLITIIKAN TEORIA: 4 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija tutustuu normatiivisen politiikan teorian keskeisiin käsitteisiin. Sisältö: Normatiivisen politiikan teorian peruslähtökohdat Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Toteutustavat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. Heywood, A.: Political Theory. An Introduction (3. laitos) Herne, K.: Mitä oikeudenmukaisuus on? Esitietovaatimukset: Opintojakson vaativuustaso olettaa valtio-opin perusopintojen tietotason. Arviointikriteerit: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa. A2 POLITIIKAN TUTKIMUKSEN METODOLOGIA (pääaineopiskelijat) VALT1011, 4 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Tavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee erilaiset politiikan tutkimuksen metodologiset lähtökohdat ja pääsuuntaukset. Opiskelija osaa analysoida politologisia tutkimuksia, osaa viittausjärjestelmän käytön sekä harjoittelee itsenäisen tieteellisen raportin laatimista. Sisältö: Politiikan tutkimuksen metodologia. Suoritustavat: Luennot ja harjoitustyö, jossa analysoidaan erilaisia politologisia tutkimuksia sekä päätösseminaari. Hindmoor A.: Rational Choice Marsh, D. & Stoker, G.: Theory and Methods in Political Science. 3. tai uudempi laitos Sivuaineopiskelijat: VALT1012 Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija perehtyy politiikan tutkimuksen metodologiaan ja erilaisiin politiikan tutkimuksen suuntauksiin. Sisältö: Politiikan tutkimuksen metodologia. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä kirjatenttinä. Toteutustavat: Opintojakso tentitään sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. Marsh D. & Stoker G.: Theory and Methods in Political Science (3. tai uudempi laitos) Hindmoor A.: Rational Choice Raatikainen, P.: Ihmistieteet ja filosofia Arviointikriteerit: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää jokaisesta teoksesta hyväksyttyä arvosanaa.

A 3 VALTIO-OPIN TUTKIMUSMENETELMÄT, 7 OP Pääaineopiskelijat: A 3.1 TEKSTIANALYYSIKURSSI VALT1524, 3 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää tekstianalyysin politologisia tutkimusmenetelmiä. Sisältö: Kurssilla opitaan politiikan tutkimuksessa käytössä olevia tekstianalyysimenetelmiä. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina, johon sisältyy harjoitustyö ja päätösseminaari. Toteutustavat: Opetus järjestetään kevätlukukaudella Jaetaan kurssilla. Pääaineopiskelijat: A 3.2 KVANTITATIIVISET AINEISTOT JA TUTKIMUSMENETELMÄT VALT1171, 4 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää kvantitatiivisia tutkimusaineistoja sekä perustason kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Opiskelija osaa myös käyttää tilastollisia menetelmiä kvantitatiivisten aineistojen kuvailuun sekä perustason tilastolliseen päättelyyn. Sisältö: Politiikan tutkimuksessa käytettävät kvantitatiiviset aineistot ja tutkimusmenetelmät Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan luentokurssina ja harjoitustyönä. Kurssiin kuuluu 22 h luentoja, päätösseminaari ja harjoituksia. Kurssiin sisältyy harjoitustyö. Oppimateriaalit jaetaan luentokurssilla. Toteutustavat: Opetus järjestetään syyslukukaudella Esitietovaatimukset: Dokumentoitu SPSS-ohjelmiston perusteiden hallinta sekä tiedekunnan yhteisiin opintoihin kuuluva Tilastomenetelmien peruskurssi soveltajille. Edellä mainitut on oltava suoritettuna tai suoritettava samana lukukautena rinnakkain A 3.2-kurssin kanssa. A 4 KANDIDAATINTUTKIELMA VALT1019, 10 OP (pääaineopiskelijat) PROSEMINAARI VALT2467, 10 OP (sivuaineopiskelijat) Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtorit ja yliopisto-opettajat, pj- ja kv-linjat Opinnäyte: Opintojaksoon kuuluu opinnäyte Tavoitteet: Seminaari valmistaa opiskelijoita itsenäiseen kirjalliseen työskentelyyn, kehittää puhetaidollisia valmiuksia sekä perehdyttää tieteelliseen keskusteluun. Opiskelijat osaavat esittää kriittisiä huomioita sekä vastata niihin, tiivistää omaa ajatteluaan niin kirjallisesti kuin suullisesti ja työskennellä ryhmässä kohti asiantuntemuksellisia päämääriä. Sisältö: Kaksi lukukautta kestävän seminaarityöskentelyn aikana opiskelija tuottaa itsenäisen tutkimusprosessin tuloksena tieteellisen työn, joka voidaan hyväksyä kandidaatintutkielmana (pääaineopiskelijat). Tutkielma on 20 30 sivun mittainen kirjallinen, tieteellinen työ. Tutkielmassa asetetaan teoreettisesti perusteltu tutkimusongelma, joka ratkaistaan soveltamalla jotakin tutkimusmenetelmää rajattuun aineistoon. Suoritustavat: Seminaariryhmät aloittavat alkusyksyllä ja tammikuussa. Seminaarissa esitetään tutkielmaa edistäviä kirjallisia töitä, opponoidaan näitä esityksiä ja keskustellaan tieteestä sekä opinnäytteistä. Seminaarin suorittaminen vaatii aktiivista läsnäoloa. Pääaineopiskelijat: Pääaineopiskelijoiden kohdalla opintojakso koostuu tutkielmaseminaarista (VALT1020), opinnäytteen kielenkäytön ohjauksesta, kandidaatintutkielmasta sekä kypsyysnäytteestä (VALT1158). Opinnäytteen kielenkäytön ohjaus tapahtuu kielikeskuksessa. Suomen kielen lehtori ohjaa kandidaatintutkielmaa tekeviä opiskelijoita pienryhmissä. Kullakin ryhmällä on kolme tapaamista, joissa käsitellään tutkielmien käsikirjoituksia. Opiskelija saa suorituksesta yhden opintopisteen kieliopintoihin. Kypsyysnäyte suoritetaan opiskelijan valitsemana ajankohtana sähköisenä tenttinä sen jälkeen, kun tutkielma on jätetty tarkastettavaksi. Kandidaatintutkielman ja siihen liittyvän kypsyysnäytteen ottaa vastaan seminaarityön ohjaaja. Kypsyysnäyte tarkistetaan sekä kielen että sisällön osalta. Kypsyysnäyte on essee, jonka pituus on 300 400 sanaa. Se on rakenteeltaan jäsennelty yhtenäinen teksti, jossa asiaa tuntematon lukija johdatetaan aiheeseen, jossa asiaa käsitellään otsikon vaatimalla tavalla ja joka päätetään yhteenvetoon. Sivuaineopiskelijat: Sivuaineopiskelijoiden proseminaari koostuu seminaarista ja tutkielmasta. Sivuaineopiskelijat eivät kirjoita kypsyysnäytettä. Proseminaarityön ottaa vastaan seminaarityön ohjaaja. Esitietovaatimukset: Pääaineopiskelijat: Tutkielmaseminaariin osallistumisen edellytyksenä on, että opiskelijalla on suoritettuna vähintään yksi opintojakso (3 op) yhteisten opintojen opintokokonaisuudesta Johdatus tieteelliseen ajatteluun (6 op) sekä valtioopin perusopinnot ja A 1 3 opintojaksot. Lisäksi suositellaan vaihtoehtoisten aineopintojen suorittamista jo ennen seminaariin ilmoittautumista. Tutkielmaa tarkastettavaksi jätettäessä tulee Suomen kielen kirjallisen viestinnän kurssin (2 op) olla suoritettuna. Opintojaksot katsotaan suoritetuiksi, kun niistä on merkintä opintorekisterissä.

Sivuaineopiskelijat: Tutkielmaseminaariin osallistumisen edellytyksenä on sekä valtio-opin, että oman pääaineen perusopintojen suorittaminen. Lisäksi suositellaan sekä oman pääaineen aineopintojen että valtio-opin vaihtoehtoisten aineopintojen suorittamista jo ennen seminaariin ilmoittautumista. VAIHTOEHTOISET AINEOPINNOT 25 50 OP Tarkoitus: Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Opiskelijat voivat suorittaa joko toisen tai molemmat linjat. Poliittisen järjestelmän linja jakaantuu viiteen opintojaksoon, joissa perehdytään poliittisiin voimiin, poliittisiin instituutioihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä poliittisen päätöksenteon tuloksiin ja vaikutuksiin. Kansainvälisten suhteiden linja jakaantuu aineopinnoissa viiteen jaksoon, joista ensimmäinen valaisee oppialaa tieteentutkimuksen kannalta. Ulkopolitiikan- ja diplomatian jakso avaa kansainvälisiin suhteisiin toimijakeskeisen näkökulman. Turvallisuus, konfliktit ja rauha -jaksossa kansainvälistä politiikkaa lähestytään rauhan- ja konfliktintutkimuksen näkökulmasta. Neljäs jakso käsittelee globaalia talousjärjestelmää, valaisten sen keskeisiä ilmiöitä ja niitä selittäviä teorioita. Viides jakso valaisee globaaleja ongelmia ja kansainvälistä yhteistoimintaa niiden käsittelemiseksi. Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia sekä ymmärtämään tieteellistä tiedontuotantoa ja ajattelua. Kirjallisuus valmentaa opiskelijaa tunnistamaan luotettavia tiedonlähteitä sekä arvioimaan kriittisesti tiedollisia väitteitä. Tieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen syventää opiskelijan luku- ja kirjoitustaitoja sekä kehittää hänen tiedollisia valmiuksiaan myös työelämässä. Kirjallisuuden kautta opiskelija voi rakentaa tieteellistä maailmankuvaansa sekä vaalia sivistystään. Poliittisen järjestelmän linjalla opintojaksoista A PJ 1 on pakollinen ja jaksoista A PJ 2 A PJ 5 opiskelija valitsee kolme. Kansainvälisten suhteiden linjalla opintojaksoista A KV 1 on pakollinen ja jakoista A KV 2 A KV 5 opiskelija valitsee kolme. Opiskelutavat: Molemmat linjat tentitään siten, että jokainen opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Opintojaksojen kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseiden tekemisestä tulee sopia kokonaisuuksien vastuuhenkilöiden kanssa. AINEOPINNOT POLIITTISEN JÄRJESTELMÄN LINJALLA 25 OP VALT1060 Sisällön valinnaisuuden lisätiedot: Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Opiskelijat voivat suorittaa joko toisen tai molemmat linjat. Poliittisen järjestelmän linja jakaantuu viiteen opintojaksoon, joissa perehdytään poliittisiin voimiin, poliittisiin instituutioihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä poliittisen päätöksenteon tuloksiin ja vaikutuksiin. Poliittisen järjestelmän linjalla opintojaksoista A PJ 1 on pakollinen ja jaksoista A PJ 2 A PJ5 opiskelija valitsee kolme. Osaamistavoitteet: Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia sekä ymmärtämään tieteellistä tiedontuotantoa ja ajattelua. Kirjallisuus valmentaa opiskelijaa tunnistamaan luotettavia tiedonlähteitä sekä arvioimaan kriittisesti tiedollisia väitteitä. Tieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen syventää opiskelijan luku- ja kirjoitustaitoja sekä kehittää hänen tiedollisia valmiuksia myös työelämässä. Kirjallisuuden kautta opiskelija voi rakentaa tieteellistä maailmankuvaansa sekä vaalia sivistystään. Lisätiedot: Molemmat linjat tentitään siten, että jokainen opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Opintojaksojen kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseiden tekemisestä tulee sopia kokonaisuuksien vastuuhenkilöiden kanssa.

Kurssin nimi: A PJ 1 POLIITTISET VOIMAT VALT1022, 7 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaiset poliittiset voimat, erityisesti toisaalta tavallisten kansalaisten poliittisen osallistumisen eri muotoja ja toisaalta poliittisten puolueiden vaikutusmahdollisuudet. Opintojakso parantaa opiskelijan kriittistä ajattelu- ja lukutaitoa havaitsemaan yhteiskunnan poliittisia voimia. Sisältö: Tarkoituksena on perehtyä erilaisiin poliittisiin voimiin ja niiden vaikutusmahdollisuuksiinsa erilaisissa institutionaalisissa puitteissa. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Dalton, R.: Citizen Politics Paloheimo, H. & Raunio, T. (toim.): Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä Mickelsson, R.: Suomen puolueet: vapauden ajasta maailmantuskaan Kurssin nimi: A PJ 2 POLITIIKAN INSTITUUTIOT VALT1172, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaisia politiikan instituutioita, erityisesti valtiollisia instituutioita sekä kansanvaltaisia malleja järjestää poliittinen päätöksenteko kansalaistasolla sekä parlamentissa. Opintojakso parantaa opiskelijan kriittistä ajattelu- ja lukutaitoa havaitsemaan poliittisten instituutioiden olennaisuuksia. Sisältö: Politiikan instituutiot ja prosessit Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Smith, M.: Power and State Held, D.: Models of Democracy (3. laitos) Raunio, T. ja Wiberg, M. (toim).: Eduskunta: Kansanvaltaa ja puolueiden ja hallituksen ehdoilla Kurssin nimi: A PJ 3 POLITIIKAN PROSESSIT VALT1173, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija tutustuu keskeisiin demokraattisiin prosesseihin eli vaaleihin, poliittiseen kommunikaatioon ja deliberaatioon sekä vaihtoehtoisiin osallistumismuotoihin. Opintojakso parantaa opiskelijan kriittistä ajattelu- ja lukutaitoa havaitsemaan poliittisten prosessien organisointi- ja johtamis- sekä kontrollitaitoa. Sisältö: Demokraattisen politiikan keskeiset prosessit Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Gastil J.: Political Communication and Deliberation Farrell, D.: Electoral Systems. A Comparative Introduction Smith, G.: Democratic Innovations

Kurssin nimi: A PJ 4 KANSALLISET JÄRJESTELMÄT JA EU VALT1174, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaisten kansallisten järjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä sekä EU:n poliittisen järjestelmän olennaisimmat ominaispiirteet. Opintojakso parantaa opiskelijan kykyä hahmottaa ja analysoida Euroopan unionia ja kansallisia poliittisia järjestelmiä. Sisältö: Kokonaisuudessa perehdytään erilaisiin kansallisiin poliittisiin järjestelmiin ja niiden eroihin ja yhtäläisyyksiin sekä perehdytään EU:n poliittisen järjestelmän institutionaalisiin ja toiminnallisiin ydinasioihin. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Hague, R. & Harrop, M.: Comparative Government and Politics (8. laitos) Hix, S.: The Political System of the European Union (2. laitos) LeDuc, L. & Niemi, R. G. & Norris, P. Comparing democracies 3: elections and voting in the 21st century (3. laitos) Kurssin nimi: A PJ 5 POLITIIKAN TUOTOS VALT1175, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Opiskelija hahmottaa erilaiset politiikan tuotokset ja niiden syntymistä rajoittavat institutionaaliset ja toiminnalliset tekijät. Opintojakso parantaa opiskelijan kriittistä ajattelu- ja lukutaitoa havaitsemaan politiikan tuotosten aikaansaamista ja päätösten toimeenpanokykyä. Sisältö: Kokonaisuudessa perehdytään politiikan tuotoksiin ja siihen, miten erilaiset institutionaaliset rajoitteet vaikuttavat politiikan tekemisen mahdollisuuksiin. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Knill, C. & Tosun, J.: Public Policy: a New Introduction Mantzavinos, C.: Individuals, Institutions and Markets Peters, B. G.: Institutional Theory in Political Science

AINEOPINNOT KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN LINJALLA 25 OP VALT1061 Sisällön valinnaisuuden lisätiedot: Aineopintojen vaihtoehtoiset opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjoihin. Opiskelijat voivat suorittaa joko toisen tai molemmat linjat. Kansainvälisten suhteiden linja jakaantuu viiteen opintojaksoon, joissa perehdytään poliittisiin voimiin, poliittisiin instituutioihin, prosesseihin ja järjestelmiin sekä poliittisen päätöksenteon tuloksiin ja vaikutuksiin. Kansainvälisten suhteiden linjalla opintojaksoista A KV 1 on pakollinen ja jaksoista A KV 2 A KV 5 opiskelija valitsee kolme. Osaamistavoitteet: Tieteellisen kirjallisuuden lukeminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan suuria kokonaisuuksia sekä ymmärtämään tieteellistä tiedontuotantoa ja ajattelua. Kirjallisuus valmentaa opiskelijaa tunnistamaan luotettavia tiedonlähteitä sekä arvioimaan kriittisesti tiedollisia väitteitä. Tieteelliseen kirjallisuuteen perehtyminen syventää opiskelijan luku- ja kirjoitustaitoja sekä kehittää hänen tiedollisia valmiuksia myös työelämässä. Kirjallisuuden kautta opiskelija voi rakentaa tieteellistä maailmankuvaansa sekä vaalia sivistystään. Lisätiedot: Molemmat linjat tentitään siten, että jokainen opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Opintojaksojen kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseiden tekemisestä tulee sopia kokonaisuuksien vastuuhenkilöiden kanssa. Kurssin nimi: A KV 1 OPPIALA JA KLASSISET SUUNTAUKSET VALT1030, 7 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Tavoitteet: Suurten kokonaisuuksien hallinta: opiskelija hahmottaa oppialan historiallisen kehityksen ja edelleen vaikuttavat teoreettiset pääsuuntaukset. Sisältö: Oppiala tieteentutkimuksen kannalta. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Pakollinen kirja (3 op): Dunne, T., Kurki, M. & Smith, S.: International Relations Theories: Discipline and Diversity (4. Laitos) Valitse kaksi (2) seuraavista: Bull, H.: Anarchical society Enloe, C.: Bananas, beaches and bases: making feminist sense of international politics (2. Laitos) Keohane, R. O. & Nye, J. S.: Power and Interdependence (3. laitos) Morgenthau, H. J.: Politics Among Nations (7. laitos) Waltz, K. N.: Theory of International Politics Kurssin nimi: A KV 2 ULKOPOLITIIKKA JA DIPLOMATIA VALT1177, 6 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, kv-linja Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee ulkopolitiikkaan liittyvää käsitteistöä, erilaisia teemoja ja teoreettisia lähestymistapoja. Opiskelija kehittää kykyjään ulkopolitiikan ja kansainvälisten suhteiden tapahtumien kriittiseen analysointiin. Sisältö: Kansainvälisten suhteiden toimijakeskeinen näkökulma. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Fierke, K.M. Diplomatic Interventions. Conflict and Change in a Globalizing World. Verkkojulkaisu Pursiainen, C. & Forsberg, T.: Ulkopolitiikkaa norsunluutornista Smith, K.: European Union Foreign Policy in a Changing World, 3. laitos

Kurssin nimi: A KV 3 TURVALLISUUS, KONFLIKTIT JA RAUHA VALT1178, 6 OP Vastuuhenkilö: Yliopistonlehtori, kv-linja Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää turvallisuusproblematiikan ja konfliktidynamiikan perusteet, hahmottaa turvallisuuden moninaisuuden ja poliittisuuden sekä kykenee kyseenalaistamaan turvallisuuden selviöt. Sisältö: Kansainvälinen politiikka turvallisuudentutkimuksen kannalta. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Routledge Handbook of Security Studies (2. laitos) -teoksen suositeltu suoritusmuoto on soveltava essee. Esseen/esseiden tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Buzan, B. & Hansen, L.: The Evolution of International Security Studies Dunn Cavelty, M. & Balzacq, T. (eds.): Routledge Handbook of Security Studies. (2. laitos) Vuori, J.: Critical Security and Chinese Politics. The Anti-Falungong Campaign Kurssin nimi: A KV 4 GLOBAALI TALOUSJÄRJESTELMÄ VALT1179, 6 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, kv-linja Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee globaalin talousjärjestelmän syntyä, keskeisiä toimijoita ja globaalin poliittisen taloustieteen teorioita. Opiskelija ymmärtää globalisaation vaikutuksia taloudellisessa vuorovaikutuksessa. Opintojakso kehittää opiskelijan kykyjä analysoida talouspoliittisia ilmiöitä ja ymmärtää taloudesta käytävää keskustelua. Sisältö: Globaalin talousjärjestelmän rakenne, sen keskeiset ilmiöt ja niitä selittävät teoriat. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Toteutustavat: Opintojakso tentitään yhtenä sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. Esseiden aikatauluista sovitaan Blyth, M. toim.: Routledge Handbook of International Political Economy (IPE): IPE as a Global Conversation (huom! vain sivut 1 20 ja 93 306) Gilpin, R.: Global Political Economy: Understanding the International Economic Order Mattli, W.: The Logic of Regional Integration: Europe and Beyond

Kurssin nimi: A KV 5 GLOBAALIN MAAILMAN JA SEN ONGELMIEN HALLINTA VALT1180, 6 OP Vastuuhenkilö: Yliopisto-opettaja, kv-linja Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa erilaisia globaalin tason ongelmia ja tuntee niiden hallinointiin liittyviä pyrkimyksiä sekä näistä käytävää keskustelua. Opiskelija osaa tiivistää kompleksisia kokonaisuuksia ja analysoida globaaleja kysymyksiä kriittisesti. Sisältö: Globaalit ongelmat ja kansainvälinen yhteistoiminta niiden käsittelemiseksi. Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Kaikki kolme kirjaa tentitään. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Geddes, A. & Scholten, P.: The Politics of Migration and Immigration in Europe 2 nd ed. Pogge, T. W.: World Poverty and Human Rights O Neill, K.: The Environment and International Relations Kukin teos/korvaava suoritus painottuu arvosanassa opintopisteosuutensa mukaan. Kurssin MAISTERINTUTKINTO VALTIO-OPISSA Valtiotieteiden maisterin tutkinto valtio-opissa koostuu valtio-opin syventävistä opinnoista ja muista opinnoista. Maisteriopintojen edellytyksenä on kandidaatin tutkinnon suorittaminen. Yleisrakenne on seuraava: VTM-TUTKINNON OPINTOKOKONAISUUDET 120 OP SYVENTÄVÄT OPINNOT 88 106 OP Yhteiset syventävät opinnot SYV 1 2 Harjoittelu Seminaari Pro gradu tutkielma Vaihtoehtoiset syventävät opinnot 70 op 16 op 5 op 9 op 40 op 18 36 op Vaihtoehtoiset syventävät opinnot jakaantuvat poliittisen järjestelmän ja kansainvälisten suhteiden linjaan. Tutkinto suoritetaan yhdellä linjalla. Toisen linjan kokonaisuuden opiskelija voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa muina opintoina. Kummankin linjan suorittamisen edellytyksenä on, että opiskelija on suorittanut vastaavan linjan aineopinnot. Syventäviin opintoihin sisältyy pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte. Syventäviin opintoihin voi sisältyä myös työharjoittelua. MUUT OPINNOT 14 32 OP Valtio-opin syventävien opintojen ohella VTM-tutkinnon opintoihin sisältyy muita opintoja, joiden laajuus on yhteensä 14 32 opintopistettä. Maisterin tutkinnon suorittaminen edellyttää, että opiskelija, esimerkiksi VTK-tutkinnon yhteydessä, on suorittanut vähintään perusopinnot kahdesta sivuaineesta (ks. ed. VTK -tutkinnon vaatimukset).

SYVENTÄVÄT OPINNOT 88 106 OP Sisällön valinnaisuuden lisätiedot: Syventävien opintojen vastuuhenkilöinä toimivat oppiaineen professorit linjoittain. Seminaareissa edellytetään aktiivista osallistumista istuntoihin, harjoitustöiden laatimista ja opponenttina toimimista. Seminaarit sisältävät kiinteää työskentelyä ja niihin on varattava riittävästi aikaa. Tutkielman aiheen hyväksyy asianomaisen linjan professori. Professori toimii myös tutkielman ohjaajana. Tutkielman laatiminen on suhteellisen itsenäistä työskentelyä, jota seminaari tukee. Syventäviin opintoihin voidaan valinnaisesti sijoittaa työharjoittelu sopimalla asiasta linjan professorin kanssa ennen harjoittelun alkamista. Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija valtio-opin alaan liittyviin käytännön työtehtäviin julkisessa hallinnossa, järjestöissä tai yrityksissä. Suoritustapa on vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työharjoittelu sekä annettujen ohjeiden mukainen kirjallinen raportti harjoittelusta. Opintojaksot S 1.1, S 1.2, S 2, S PJ 1 3 ja S KV 1 3 tentitään kukin yhtenä tenttinä. Opiskelija saa suorittaa tentit haluamassaan järjestyksessä. Osa tenttikirjoista voidaan suorittaa myös kirjoittamalla esseitä opettajan kanssa erikseen sovittavista aiheista tai korvaavilla kursseilla. Erityisesti opintojakso S 2 suositellaan suorittamaan korvaavalla luentokurssilla. Esitietovaatimukset: Kandidaatintutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettava kokonaan ennen syventävien kirjatentteihin osallistumista. (Ei koske luentoja ja kertauskuulusteluja.) Opiskelijan odotetaan seminaariin tullessaan pystyvän käyttämään suurimman osan opiskeluajastaan tutkielman suunnitteluun ja laatimiseen. On suositeltavaa, että opintojaksot S1 ja S2 suoritetaan valmiiksi ennen S4 seminaaria. Osaamistavoitteet: Syventävien opintojen tavoitteena on perehtyminen länsimaiden valtiollisen ajattelun perinteeseen, teoreettisten tietojen syventäminen, metodisten valmiuksien kehittäminen sekä harjaantuminen itsenäiseen tutkimustyöhön ja tieteelliseen esitystapaan. YHTEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT VALT1062, 30 OP (+PRO GRADU 40 OP) Kurssin nimi: S 1 POLITIIKAN FILOSOFIA VALT1038, 12 OP Osaamistavoitteet: Kurssi tutustuttaa opiskelijaa poliittiseen ajatteluun, filosofiaan ja kykyyn kompleksisten asioiden tiivistämisestä. Se auttaa ymmärtämään politiikan filosofian tarjoamaa ajallista perspektiiviä politiikan ikuisuuskysymyksiin. Ydinsisältö: Politiikan filosofian kehitys ja sen keskeisiä klassikkoja antiikista nykypäivään. S 1.1 POLITIIKAN FILOSOFIAN KLASSIKOT VALT1129, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, kv-linja Suoritustavat: Opintojakso tentitään yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Pakollinen: Koikkalainen, P. & Korvela, P.E. (toim.) Klassiset poliittiset ajattelijat (2 op) Sekä yhteensä 4 op seuraavista: Machiavelli, N.: Ruhtinas ja Discourses (Valtiollisia mietelmiä) (2 op) Hobbes, T.: Leviathan (2 op) Locke, J.: Second Treatise teoksesta Two Treatises of Government (suomeksi: Tutkielma hallitusvallasta [Toinen tutkielma] (1 op) Kant, I.: Ikuiseen rauhaan (tai alkukielellä Zum ewigen Frieden) (1 op) de Tocqueville, A.: Demokratia Amerikassa (tai alkukielellä De la démocratie en Amérique) (2 op) Mill, J.S.: On Liberty (1 op) Weber, M.: Tiede ja politiikka. Kutsumus ja ammatti (1 op) Esitietovaatimukset: Kandidaatintutkinnon suorittaminen

S 1.2 POLITIIKAN FILOSOFIAN NYKYKLASSIKOT VALT1130, 6 OP Vastuuhenkilö: Professori, kv-linja Suoritustavat: Opintojaksossa valitaan kahdesta vaihtoehtoisesta kirjapaketista: joko demokratia ja demokraattinen päätöksenteko tai hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Valitun paketin neljästä kirjasta tentitään kolme yhtenä tenttinä. Opintojakson kirjallisuutta on mahdollista korvata luentosarjoilla, opetusseminaareilla ja/tai esseillä. Esseen tekemisestä tulee sopia kokonaisuuden vastuuhenkilön kanssa. Demokratia ja demokraattinen päätöksenteko Barber, B.: The Strong Democracy. Participatory Politics for a New Age Dahl, R.A.: Democracy and its Critics Habermas, J.: Between Facts and Norms. Contributions to a Discourse Theory of Law and Democracy (tai alkukielellä: Faktizität und Geltung. Beiträge zur Diskurstheorie des Rechts und des demokratischen Rechtstaats) Rosanvallon P.: Vastademokratia. Politiikka epäluulon aikakaudella (tai alkukielellä: La contre-démocratie. La politique à l âge de la défiance) Hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta Arendt, H.: The Human Condition Etzioni, A.: The New Golden Rule. Community and Morality in a Democratic Society Margalit, A.: The Decent Society Rawls, J.: A Theory of Justice Esitietovaatimukset: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Kurssin nimi: S 2 TEORIA JA METODOLOGIA VALT1040, 4 OP Vastuuhenkilö: Professori, pj-linja Tavoitteet: Kurssin suorittanut opiskelija tuntee kausaalipäättelyn periaatteita erilaisissa tutkimusasetelmissa, päätösja peliteorian perusteita sekä poliittisten instituutioiden arviointi- ja suunnitteluperiaatteita. Tavoitteena on antaa välineet valtio-opin tutkimuskirjallisuuden itsenäiseen hyödyntämiseen. Opintojakso parantaa opiskelijan kriittistä ajattelu- ja lukutaitoa erittelemään ja käyttämään laadullisia ja määrällisiä tieteellisiä menetelmiä. Sisältö: Kurssi tarjoaa aineopintoja syvällisemmän käsityksen politiikan tutkimuksen menetelmistä ja lähestymistavoista. Kurssilla perehdytään erityisesti ei-kokeelliseen kausaalipäättelyyn vertailevassa tutkimuksessa ja poliittisen käyttäytymisen tutkimuksessa, kokeelliseen tutkimukseen, peliteoriaan sekä kollektiivisen päätöksenteon ja instituutioiden suunnittelun teoriaan. Suoritustavat: luentokurssi (suositeltava) tai kirjatentti Toteutustavat: Luentokurssi kevätlukukaudella. Kirjatentti tentitään sähköisenä tenttinä itse valittuna ajankohtana. luentomuistiinpanot ja luennoilla jaettava materiaali tai kaksi seuraavista kirjoista: Jackson, P.T.: The Conduct of Inquiry in International Relations Philosophy of Science and Its Implications for the Study of World Politics Nurmi, H.: Models of Political Economy Peters, G.: Comparative Politics: Theory and Methods Esitietovaatimukset: Kandidaatintutkinnon suorittaminen Kurssin nimi: S 3 HARJOITTELU VALT1042, 5 OP tai S 3 HARJOITTELU ULKOMAILLA VALT2673, 5 OP Vastuuhenkilöt: Professorit, pj- ja kv-linjat Tavoitteet: Opintojakso Parantaa opiskelijan työelämävalmiuksia opiskelua tukevalla käytännön alalla tai syvällisempi perehtyminen pro gradu-tutkielman alan kirjallisuuteen. Sisältö: Vähintään kaksi kuukautta kestävä yhtäjaksoinen työskentely jossakin julkisen alan organisaatiossa, järjestössä tai yrityksessä. Vaihtoehtoisesti erikseen sovittava kirjallisuuskuulustelu omalta valtio-opin erikoisalalta. Suoritustavat: Ohjeiden mukaan laadittu työharjoitteluraportti tai kirjatentti. Kirjallisuuskuulustelun osalta erikseen tutkielman ohjaajan kanssa sovittava kirjallisuus Arviointiasteikko: Työharjoittelu: hylätty hyväksytty, kirjallisuustentti: 0-5.