Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen 1.10.2008



Samankaltaiset tiedostot
Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

ryhmät Suomessa Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Suomi Postinumeroalueittain ja ruututietokanta

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Tiedon kanssa kartalla Tilastokirjaston asiakastilaisuus Ulla-Maarit Saarinen Tilastokeskus

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Työllisistä joka kolmas pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle

Työssäkäynti Yrittäjistä noin joka kolmas oli nainen. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema. Yrittäjyyden rakenne

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Väestönmuutokset 2011

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Työssäkäynti Työpaikoista 73 prosenttia palvelualoilla. Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa Väestö ja peruspalveluiden sijainti

Tilastointialueet muutoksessa mukana?

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Arvio muilla kuin koulutusalansa töissä työskentelevistä terveys- ja hyvinvointialan (sote) koulutuksen saaneista

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio

Tilastokeskuksen avoin data. Automaattisen talousraportoinnin koulutus Kim Huuhko, Tilastokeskus

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti

Väestön kokonaismuutos 2005

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Tilastokeskuksen Yritysrekisteri - monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Tarja Kiviniemi

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Tilastokeskuksen Yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Aluepäällikkö Pekka Kettunen

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Kymenlaakso Väestö. Valokuvat Mika Rokka päivitetty

Kymenlaakso Väestö päivitetty

Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Asuminen ja rakentaminen

Kaksi kolmesta alle kolmivuotiaiden lasten äideistä työllisiä

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Väestö ikääntyy riittääkö työvoima? Rauno Vanhanen

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Työllisten työttömyysriski alittaa väestön keskimääräisen tason

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Tilastokeskuksen yritysrekisterin monet mahdollisuudet. Tietopalvelusihteeri Kaisu Hautala

Nuorilla miehillä korkein työttömyysriski vuonna 2013

mahdollisuudet Ahti Leinonen

Pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden työllisyysaste lamavuosia alhaisempi

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Toimintaympäristö: Yritykset

Vuoden 2010 lopun työttömistä yli puolet työttömiä myös vuotta aiemmin

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä Kirkkonummi Teuvo Savikko

Vuoden 2009 lopun työttömistä suuri osa työttömiä jo vuotta aiemmin

Ennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu.

VÄESTÖENNUSTE

Syntyneet Syntyneiden määrän väheneminen kiihtyi

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

50 vuotta täyttäneiden työssäkäyvien osuus suurin julkisella sektorilla

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Vahvat peruskunnat -hanke

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Työttömäksi joutumisen riski suurin vieraskielisillä

VÄESTÖENNUSTE

Toimintaympäristö: Yritykset

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2019

Asunnot ja asuinolot 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Asunnot ja asuinolot 2013

Rakennusluvat. Rakennuslupien kuutiomäärä väheni selvästi elokuussa. 2009, elokuu

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Kunnan väestöennustemalli

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Väestön koulutusrakenne 2013

- Tilastoaineistoista vuodelle Satu Elho, Tilastopäällikkö

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Pvm. Olli Aulaskari, Pohjois-Suomen AVI Elina-Maria Kekkonen Puh Puh

Väestöennuste

Transkriptio:

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu

Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot Työnhakijarekisteri Muut rekisterit Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri Väestötiedot Opiskelija rekisterit Työssäkäynti Perheet Asuntokunnat Asunnot Rakennukset Kesämökit Tutkintorekisteri

Rekisteripohjaiset aineistot aluetietoina Rekisterit Koordinaattipohjaiset tilastoaineistot X-koordinaatti Y-koordinaatti Alueittaiset tilastot Hallinnolliset aluejaot Muut aluejaot

Rekisteritietojen yhdistely yksikkötasolla, tulokset tilastoina henkilöt kotipaikkatunnus rakennukset y-tunnus julkisyhteisötunnus osoite yritykset (toimipaikat)

Tilastokeskuksen käyttämien tieto-aineistojen etuja: Kattavuus, kokonaisaineistot Ajantasaisuus Yhdistettävyys Paikallistettavuus Trendit

Muista: Trendiennuste (väestöennuste) on menneen kehityksen jatkumo ja apuväline päätöksenteolle. Jos ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi.

Väestöennuste 2007 2010 2020 2030 2040 2007=100; 2040= KOKO SUOMI Ikäluokat yhteensä 5296897 5356566 5546772 5683182 5730424 108-14 894686 883557 918497 910290 886557 99 15-64 3527538 3532271 3352239 3278532 3295487 93 65-874673 940738 1276036 1494360 1548380 177 Etelä-Karjalan maakunta Ikäluokat yhteensä 134 945 134 102 131 986 130 288 127 441 94-14 19 886 19 068 18 603 18 041 17 176 86 15-64 87 726 86 244 76 390 71 209 69 900 80 65-27 333 28 790 36 993 41 038 40 365 148 Lappeenrannan seutuk. Ikäluokat yhteensä 70 069 70 369 71 124 71 341 70 684 101-14 10 622 10 375 10 364 10 122 9 673 91 15-64 47 092 46 759 43 011 41 024 40 666 86 65-12 355 13 235 17 749 20 195 20 345 165 (pyöristetty; 0 desimaalia)

Väestöennuste 2007 2010 2020 2030 2040 2007=100; 2020= KOKO SUOMI Ikäluokat yhteensä 5296897 5356566 5546772 5683182 5730424 105-14 894686 883557 918497 910290 886557 103 15-64 3527538 3532271 3352239 3278532 3295487 95 65-874673 940738 1276036 1494360 1548380 146 Etelä-Karjalan maakuntaikäluokat yhteensä - 14 15-64 65 - Lappeenrannan seutukuikäluokat yhteensä - 14 15-64 65 - #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! #JAKO/0! (pyöristetty; 0 desimaalia)

Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Karjalan maakunnassa 1980-2040 100 80 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti Ikä Yli 65-v. Alle 15-v. 2033: 84,3 60 40 1980: 47,5 2007: 54,0 1980: 28 lasta ja 19,5 eläkeikäistä 2007: 23 lasta ja 31 eläkeikäistä 2033: 25 lasta ja 59 eläkeikäistä 20 0 1980 2000 2020 2040

Väestöllinen huoltosuhde 1865-2050, Suomi 80 60 Lapsia ja eläkeikäisiä 100 työikäistä kohti 1912: 70,8 Ikä Yli 65-v. 2026: 70,7 Alle 15-v. 2007: 50,1 40 20 1912: 61 lasta, 10 eläkeikäistä 2007: 25 lasta, 25 eläkeikäistä 2026: 28 lasta, 43 eläkeikäistä 0 1865 1890 1915 1940 1965 1990 2015 2040

Syntyneiden ja kuolleiden määrä Etelä-Karjalassa 1987-2007 2000 Tuhatta 1500 1000 Syntyneet Kuolleet 500 0 1987 1992 1997 2002 2007

Väkiluvun muutos vuosittain Etelä-Karjalassa 1981-2007 1000 500 0-500 1980 1987 1992 1997 2002 2007

100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1999 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Etelä-Karjalan maakunnan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 1980 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400

100 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1999 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Etelä-Karjalan maakunnan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2007 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 200 400 600 800 1000 1200 1400

Väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain 2007 Väestöllinen huoltosuhde seutukunnittain 2030 Väestöllinen huoltosuhde 95,1 (0) 80,1 95,0 (0) 65,1 80,0 (2) 50,1 65,0 (64) 50,0 (11) Koko maa: 50,1 Väestöllinen huoltosuhde 95,1 (21) 80,1 95,0 (37) 65,1 80,0 (17) 50,1 65,0 (2) 50,0 (0) Koko maa: 73,3 Aluejako 1.1.2008 mukainen 77 seutukuntaa Aluejako 1.1.2008 77 seutukuntaa

Kokonaishedelmällisyysluku kunnittain 2004-2006 Kokonaishedelmällisyys yli 2,1: - 189 kunnassa - 23,7 % hedelmällisyysikäisistä naisista - 28,3 % syntyneistä (v. 2006) Kokonaishedelmällisyysluku (kuntien määrä) 2,90 - (22) 2,10-2,89 (167) 1,81-2,09 (130) 1,50-1,80 (77) - 1,49 (20) Koko maa: 1,81 Kokonaishdelmällisyys alle 1,7: - 49 kuntaa - 33,4 % hedelmällisyysikäisistä naisista - 28,6 % syntyneistä (v. 2006) Aluejako 1.1.2007 mukainen - 416 kuntaa

Tulevaisuutta: Väestörakenteen muutos ja muuttoliike vaikuttavat alueiden kehitykseen. Yli 60-vuotiaiden osuus väestöstä vaihtelee kunnittain todella paljon. Vanhinta väestö on Itä- ja Pohjois-Suomen pienissä muuttotappiokunnissa. Väestöennusteen mukaan monissa kunnissa on yli 60-vuotiaita runsaan parinkymmenen vuoden päästä enemmän kuin puolet väestöstä. Yhteensä tämä melkein kahden miljoonan hengen joukko kuluttaa paljon muutakin kuin sosiaali- ja terveyspalveluja.

Kulutuksen kärkitaloudet Kuluttajatutkimuksen mukaan eniten omistavat ja kuluttavat kahden keski-ikäisen työssä käyvän huoltajan lapsiperheet. Kuluttajabarometrissä selkeästi esiin nousevia ryhmiä ovat kotitalouksien ylin tuloluokka ja ylimmät toimihenkilöt; oli kyse sitten kulutuksesta, säästämisestä tai luottamuksesta tulevaisuuden näkymiin.

Lisätietoja:, p. (03) 3141 5917 alpo.kassinen@tilastokeskus.fi Minulta voit kysyä kaikista Tilastokeskuksen tuotteista ja palveluista. Voimme sopia myös tuotteiden esittelytilaisuudesta. Matkapuhelinnumeroni on 050-549 0020.