OpKu I Vaikuttajana alakoulussa

OpKu I Vaikuttajana alakoulussa TURVAN TALOLLA 22.3.2007 RAPORTTI Lammin kunta Nuorten Noste hanke Anne Haavisto

SISÄLLYS 1 Nuorten Noste Osallisuus on elinvoimaa...1 2 Oppilaskuntatoiminta Lammilla...1 3 Osallistujat...1 4 Rahoitus ja resurssit...1 5 Koulutuksen ohjelma...2 6 Koulutuksen sisältö...2 7 Jatkotoimenpiteet...5 8 Liitteet...5

1 1 Nuorten Noste Osallisuus on elinvoimaa Nuorten Noste on Lammin nuorisotoimen koordinoima alueellinen kehittämishanke. Hankkeessa kehitetään alueellisia yhteistyömuotoja nuoria koskevissa asioissa Lammilla, Hämeenkoskella ja Tuuloksessa. Nuorten Noste on yksi nuorten osallisuushankkeen 37:sta paikallishankkeesta, joita rahoittaa Opetushallitus. Puolet hankkeen rahoituksesta on kuntaosuutta ja toinen puoli tulee valtionavustuksen muodossa Opetushallitukselta. Paikallishankkeissa on mukana yhteensä melkein 70 kuntaa. Nuorten Noste -hanke muodostuu seitsemästä toimenpideohjelmasta, jolle kullekin asetetaan tavoitteet vuosittain. Hankkeen painopistealueet muuttuvat hankkeen ja sen aikana tehdyn kehitystyön edetessä. Vuonna 2007 hankkeessa tehtävä työ painottuu näihin toimenpideohjelmiin: Nuorille vaikutusmahdollisuuksia (erit. Nuorisolaki 8 ) Nuorten elämänpolkujen rakentaminen Yrittävää elämänasennetta kodin, koulun ja yritysten yhteistyönä 2 Oppilaskuntatoiminta Lammilla Oppilaskuntatoimintaa on sekä Konnarin alakoulussa, Hakkalan yläkoulussa että Lammin lukiossa. Alakoulussa hallitukseen valitaan jokaiselta 3.-6. luokalta yksi edustaja sekä varaedustaja. Varsinaisia jäseniä on 8. 5.-6.-luokkalaiset huolehtivat myös kummiluokkiensa mielipiteiden kartoittamisesta. Yläkoulussa jokaiselta luokalta valitaan edustaja ja varaedustaja jäseniksi oppilaskunnan hallitukseen. Varsinaisia jäseniä on kaikkiaan 18. Lukiossa oppilaskunnan hallitukseen pyritään saamaan edustajia joka vuosikurssin ohjausryhmistä. Jäseniä hallituksessa on 12. Kyläkouluissa oppilaskuntatoimintaa ei ole. Kyläkouluissa pidetään kuitenkin tasaisin väliajoin koko koulun yhteisiä palavereja, ja oppilaat pääsevät tuomaan ajatuksiaan esille. Pienten koulujen toimintakulttuuri on yhteistä suunnittelemista ja tekemistä korostava. Kokousteknisiä taitoja ja vaikuttamista jossakin tietyssä ryhmässä, oppilaat eivät välttämättä pääse opettelemaan. 3 Osallistujat Koulutukseen osallistui 13 oppilasta 16 kutsutusta. Varsinaisia jäseniä paikalla oli 7 ja varajäseniä 6. Sekä hallituksen puheenjohtaja että sihteeri olivat paikalla. 3.-luokkalaisten edustajat olivat paikalla puoleen päivään saakka teatteriretken takia. Varsinaiset jäsenet, jotka olivat paikalla: Onni Lukkari 3A, Antton Minkkinen 3B, Vili Jääskeläinen 4A, Pauliina Virtanen 4B, Olli-Aapeli Salmijärvi (siht.)5a, Riikka Lehtomaa (pj.) 5B, Anna Riihimäki 6A Varajäsenet, jotka olivat paikalla: Minttu Lemola 3A, Karoliina Veikkola 3B, Mikko Vesamaa 4B, Henna Haltia 5A, Otto Keskinen 5B, Riikka Huostila 6A Ohjaajana toimi Nuorten Noste hankkeen koordinaattori nuorisotyöntekijä Anne Haavisto. 4 Rahoitus ja resurssit Tilat: Turvan talon tilavuokra teknisen toimen sponsoroima, ei lisäkustannuksia. Ruoka: Oppilaiden koulupäivä, normaali kouluruokailu koulun puolesta, ei lisäkustannuksia. Muut: Mehu, sämpylät, jälkiruoka tilattuna koulun keittiöstä n. 30 euroa (alv 0%). Sisäiset ostot: karkkipussit 10. Rahoitus Nuorten Noste hankkeesta. Tarvikkeet: Muutamia väripapereja, kalvoja, tusseja, paperia ei mainittavia kustannuksia. Henkilöresurssit: Suunnitteluresurssit ja ohjausresurssit (Nuorten Noste)

5 Koulutuksen ohjelma 2 9:00 Tervetuliaissanat Esittäytyminen Päivän pelisäännöt Ohjelma 9:20 Orientoituminen oppilaskuntatoimintaan mitä oppilaskunnan hallitus tekee? työmenetelmä: oppilaat kirjoittavat lapuille 3 asiaa, jotka vastaavat kysymykseen oppilaskunnan tehtävät työmenetelmä: tehdään yhdessä oppilaskunnan hallituksen tehtävätaulu (4 ryhmää) 10:00 Kahvi/mehutauko (leipä ja juoma) 10:15 Oppilaskunnan säännöt/toimintaohjeet (ryhmätehtävä) työmenetelmä: jakaannutaan neljään neljän hengen ryhmään, joista 2 valmistelee sääntöjä oppilaskunnan hallitukselle ja 2 toimintaohjeet luokkien oppilaille. Kun kaikilla ryhmillä on valmiina 5-6 sääntöä tai ohjetta, kokoonnutaan yhteen ja esitellään tuotokset. Näistä muodostetaan kaikkia miellyttävät säännöt ja ohjeistukset otettavaksi käyttöön. vastuut, velvollisuudet, oikeudet, tiedotus, yhdessä tekeminen 11:15 Lounas Turvan talolla 12:00 Kokoukset ja muistiot - perusperiaatteet kokoustekniikasta ja kokoushenkilöiden rooleista 12:45 Kokous - valitaan kokouksen aihe - valitaan puheenjohtaja ja sihteeri 13:00 Kahvitauko 13:15 Kokous alkaa - Pidetään ryhmässä kokous niin, että jokainen kohta ohjeistetaan, jonka jälkeen ryhmä käsittelee kohdan. Siirrytään yhdessä seuraavaan kohtaan jne. - Ryhmällä on siis puheenjohtaja ja sihteeri, mutta joka kohtaan käydään ensin yhdessä toimintaohjeet läpi 14:15 Palaute ja jatkosta päättäminen 14:30 Kotiin 6 Koulutuksen sisältö 9:00 Tervetuliaissanat Oppilaat toivotettiin tervetulleiksi OpKu I -koulutukseen. Oppilaille kerrottiin koulutuksen tavoitteena olevan tutustuminen oppilaskuntatoimintaan ja oppilaskunnan rooleihin ja tehtäviin. Ohjelmassa oli myös käydä läpi kokoustekniikkaa myös itse harjoittelemalla. Päivän pelisäännöt ja ohjelma Päivän ohjelma ja aikataulut käytiin läpi ja linjattiin päivän pelisääntöjä, jotka siis olivat samat kuin normaalina koulupäivänä. Tauoilla oli mahdollisuus ulkoilla Turvan talon pihalla tai pelailla nuorisotiloissa. Esittäytyminen Anne Haavisto esitteli itsensä ja oppilaat jakaantuivat mieleisiinsä neljän hengen ryhmiin. Ryhmät näyttivät valikoituvat luokkatason mukaan. Tämän jälkeen jokainen esitteli itsensä ja kertoi, miksi hänet oli valittu luokan edustajaksi oppilaskunnan hallitukseen. Esittelykierroksella

3 kuultiin näin ollen vaalikampanjoista, luonteenpiirteistä ja muusta valintaan vaikuttaneista asioista. Anne Haavisto kertoi, että oppilaskunnan hallituksessa niin kuin ryhmissä yleensäkin tarvitaan erilaisia ihmisiä: tunnelmannostattajia, ryhmän tasapainottajia/rauhoittajia, johtajia, tarkkaavaisia kirjaajia, asioiden esittäjiä ja erilaisista asioista kiinnostuneita ihmisiä, joilla on monenlaisia näkemyksiä. Todettiin, että Konnarin oppilaskunnan hallitukseen on valikoitunut sopivasti monenlaisia ihmisiä. Orientoituminen oppilaskuntatoimintaan Jokaiselle neljän hengen ryhmälle jaettiin 3 lappua. Jokaiseen lappuun tuli kirjoittaa omasta mielestä sopiva vastaus kysymykseen mitä oppilaskunta tekee. Laput kiinnitettiin taululle, josta jokainen saattoi niitä käydä katsomassa. Seuraavat asiat mainittiin lapuissa: - Koulun viihtyvyyteen liittyvät asiat: 6 mainintaa - Huolehtiminen annetuista tehtävistä - Muista huolehtiminen - Aktiivisuutta kaikille - Koulun terveydenhuolto - Välittää luokan ehdotuksia hallitukseen - Tiedottaa luokalle hallituksen päätöksistä Oppilaskunnan tehtävätaulu Jokaiselle neljän hengen ryhmälle jaettiin paperit ja värikyniä. Ryhmien piti tutustua kaikkiin taululla oleviin lappuihin ja miettiä sitten omasta mielestään 4-5 tärkeintä oppilaskunnan tehtävää. Nämä tehtävät tuli koota tehtävätauluksi. Osa oppilaista teki tehtävätauluja myös yksin tai pareittain, vaikka tehtävätaulut valmisteltiinkin ryhmissä. Siksi tauluja tuli kaikkiaan 9 kappalaetta. Seuraavia asioita mainittiin tehtävätauluissa: - Koulun viihtyvyys (9) - Huolehtiminen annetuista tehtävistä (8) - Kouluterveydenhuolto (7) - Tiedottaa luokalle hallituksen päätöksistä (4) - Aktiivisuutta kaikille (3) - Huolehtia koulun siisteydestä (2) - Välittää luokan ehdotuksia oppilaskunnalle - Tiedottaa luokan asioita hallitukselle ja hallituksen asioita luokalle - Muiden huolehtiminen - Välittää oppilaista - Huolehtia koulun kasvillisuudesta - Huolehtia opettajien terveydestä - Huolehtia opettajien mielenterveydestä 10:00 Tauko (mehua, keksejä, hedelmiä) 10:15 Oppilaskunnan säännöt ja toimintaohjeet (ryhmätehtävä) Oppilaat saivat ryhminä valita haluavatko he tehdä oppilaskunnalle sääntöjä vai luokkien oppilaille toimintaohjeita. Yksi ryhmistä päätti tehdä säännöt ja loput ryhmistä toimintaohjeita luokkien oppilaille. Tehtävä pohjustettiin keskustelulla siitä, mitä ryhmät olivat nähneet oppilaskunnan tehtävinä. Mietittiin miten luokkien oppilaat voisivat vaikuttaa parhaiten ja miten luokkalaisten mielipiteet kulkisivat parhaiten edustajan kautta hallitukseen. Ohjaaja ei kuitenkaan puuttunut tehtävään muuten kuin pohjustuksen osalta. Toimintaohjeita luokan edustajalle kertyi seuraavia: - kerro kokouksen sisältö luokalle - kerro oppilaiden ehdotukset hallitukselle - ole aktiivinen ja positiivinen - kuuntele muita

- kerro luokkasi ehdotukset vaikka olisit eri mieltä - kerro kokouksessa oma mielipiteesi asiasta - luokan edustajan pitää avartua muille - luokan edustajan täytyy kertoa asioista luokalle - luokan edustajan täytyy ottaa ohjat käsiinsä - luokan edustajan täytyy olla aktiivinen - luokan edustajan pitää olla kohtelias - luokan edustajan täytyy olla reilu 4 Toimintaohjeita muille luokkien oppilaille kertyi seuraavia: - kerro ideasi ja mielipiteesi - kuuntele luokkasi edustajaa - kannusta luokkasi edustajaa - kerro mitä mieltä olet oikeasti, eikä mitä mieltä kaverisi on - auta luokkasi edustajaa tarvittaessa - ei saa kiroilla - ei saa olla väkivaltainen - ei saa valehdella toisille - täytyy kuunnella opettajaa - ei saa polttaa tupakkaa - ei saa leikkiä ruualla Yhden ryhmän valmistelemat säännöt ovat liitteenä (liite 1). Ryhmän täyttämät kohdat valmiissa säännöissä merkitty kursiivilla. 11:15 Lounas Turvan talolla Hakkalan koulun keskuskeittiöltä tilattu ruoka tarjottiin Turvan talolla. Tämän jälkeen pelailtiin nuorisotiloissa. 12:15 Oppilaskuntatoiminnasta, kokoustekniikasta ja kokoushenkilöiden rooleista Käytiin läpi oppilaskuntatoiminnan tarkoitusta ja eri kokoushenkilöiden rooleja. Käytiin läpi kohteliaan kokouskäyttäytymisen merkitystä ja syitä miksi asioista tehtään päätöksiä ja miksi niitä kirjataan ylös Materiaali liitteenä (liite 2). Järjestettiin kokouspaikka ja päätettiin, että hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri toimivat tehtävissään myös harjoituskokouksen ajan. Jaettiin esityslistat. 13:00 Tauko (mehua ja sämpylää) 13:15 Kokous Ensin pidettiin harjoituskokous, jonka aikana ohjaaja kommentoi koko ajan mitä puheenjohtajan on tehtävä seuraavaksi, mitä ehdotukset saavat aikaan kokousteknisistä syistä ja mitä sihteeri kirjaa ylös. Materiaali liitteenä (liite 3). 14:30 Kotiin Tämän jälkeen ryhmä piti itse johtamansa kokouksen, jossa puhuttiin pitkään mm. kykykilpailun järjestämisestä sekä siitä, että varajäsenet saisivat osallistua hallituksen kokouksiin aina. Sihteeri kirjoitti kokouksesta pöytäkirjan, joka päätettiin viedä tiedoksi ohjaavalle opettajalle. Ryhmä imetti miten eri asioiden kanssa edetään. Kokous sujui erinomaisesti. Kaikille koulutukseen osallistuneille jaettiin todistukset sekä karkkipussit. Palaute kerättiin niin, että jokainen sai kirjoittaa omalle lapulle plussia ja miinuksia koskien päivän ohjelmaa, vetäjiä, järjestelyjä ym. Palaute liitteenä (liite 4).

7 Jatkotoimenpiteet 5 Koulutuksen sisältöön oltiin tyytyväisiä ja siitä saatiin hyvää palautetta. Neuvotellaan vastaavien koulutusten rahoituksen järjestämisestä Nuorten Noste hankkeen jälkeen. Hauhon kunta on ilmaissut kiinnostuksensa vastaavan koulutuksen ostamiseen Lammin nuorisotoimelta. 8 Liitteet 1 Säännöt 2 Luentomateriaali (kalvosarja) 3 Harjoituspöytäkirja 4 Palaute

Konnarin koulun oppilaskunnan säännöt (ei hyväksytty) LIITE 1 1. Nimi ja kotipaikka Oppilaskunnan nimi on Konnarin koulun oppilaskunta ja sen kotipaikka on Lammi. 2. Tarkoitus Oppilaskunnan tarkoituksena on (edistää, valvoa, toimia, ideoida, järjestää, kehittää) edistää koulun viihtyvyyttä ja hyvinvointia., järjestää tapahtumia, toimittaa asioita luokista kokouksiin ja kokouksista luokkiin. 3. Toiminnan laatu Tarkoituksensa toteuttamiseksi oppilaskunta voi (järjestää, harjoittaa, ylläpitää, kerää, ottaa vastaan) ylläpitää keräystä. Ottaa vastaan lahjoituksia. 4. Jäsenet Oppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Konnarin koulun oppilaat. 5. Jäsenmaksut Jäsenmaksuja ei kerätä. 6. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Jäsen eroaa oppilaskunnasta silloin kun hän ei ole enää Konnarin koulun oppilas. 7. Oppilaskunnan johto Luokkien vaaleilla valitsemat jäsenet kuuluvat oppilaskunnan hallitukseen, jonne ne vievät käsiteltäviksi luokalleen tärkeitä asioita sekä luokkansa mielipiteitä. Hallituksen edustaja edustaa luokkaansa hallituksen kokouksissa, jossa asioista tehdään päätökset. 8. Oppilaskunnan hallituksen jäsenten oikeudet Äänivalta sekä läsnäolo- ja puheoikeus Oppilaskunnan hallituksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsenellä tai hänen varajäsenellään yksi (1) ääni. Läsnäolo- ja puheoikeus oppilaskunnan hallituksen kokouksissa on lisäksi koulun rehtorilla, opettajakunnan nimeämällä edustajalla ja niillä henkilöillä, joille kokous pyynnöstä myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden. Päätöksenteko Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Vaalit on suoritettava suljettuna lippuäänestyksenä, jos edes yksi (1) äänivaltainen osanottaja sitä vaatii. Aloiteoikeus Luokkien oppilaat voivat tehdä aloitteita ja antaa ne luokkansa edustajille hallituksen kokoukseen vietäväksi.

9. Oppilaskunnan hallitus Jäsenet Oppilaskunnan hallitus valitaan luotettavia, rehellisiä ja aktiivisia ihmisiä. Hallitukseen valitaan yksi edustaja ja hänelle varajäsen jokaisesta 3.-6. luokasta. Heidän keskuudestaan valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri. Kokoukset Hallitus kokoontuu määrätyssä paikassa, tiettyyn aikaan. Kokouskutsu Hallituksen kokouksesta on ilmoitettava oppilaskunnan ilmoitustaululla vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta ja samalla mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Päätösvaltaisuus Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Päätöksenteko Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa. Aloiteoikeus Oppilaskunnan jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä hallituksen kokouksiin. Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on muun muassa sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät: --- 10. Oppilaskunnan nimen kirjoittaminen Oppilaskunnan nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yhdessä yhden muun hallituksen jäsenen kanssa. 11. Pöytäkirjojen julkaiseminen Pöytäkirjat säilyttää sihteeri, Olli-Aapeli Salmijärvi. 12. Sääntöjen muuttaminen --- Lammi 22.3.2007 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

KONNARIN OPPILASKUNTA LIITE 3 PÖYTÄKIRJA Kokous 22.3.2007 kello 13:00-14:00 Paikka: Turvan talo Läsnäolijat: 3.a Malla Mainio 3.b Mikko Mallikas 4.a Elli Esimerkki 4.b Kikka Konstikas (varajäsen) 5.a Matti Meikäläinen (pj) 5.b Malli Oppilas 6.a Maija Mallinen (siht.) 6.b Kyösti Kirjuri (varajäsen) Ohjaava opettaja Erkki Pekkanen 1. Kokouksen avaus Tähän kohtaan sihteeri kirjoittaa kuka (puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja) on avannut kokouksen ja mihin kellonaikaan. Puheenjohtaja Matti Meikäläinen avasi kokouksen klo 13:00. TAI Puheenjohtaja Matti Meikäläisen ollessa estynyt varapuheenjohtaja Malli Oppilas avasi kokouksen klo 13:00. 2. Läsnäolijoiden toteaminen ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja voi lukea säännöistä päätösvaltaisuutta tai laillisuutta koskevan kohdan.tähän kohtaan sihteeri kirjoittaa, että läsnäolijat todettiin nimenhuudolla. Tai, että puheenjohtaja totesi läsnäolijat. Se, tarkoittaa sitä, että puheenjohtaja luettelee kokouksessa paikalla olevien nimet ja sihteeri kirjoittaa ne ylös. Kokouksen läsnäolijat kirjoitetaan yleensä pöytäkirjan tai muistion yläosaan. Tällöin otsikoksi tulee läsnäolijat tai paikallaolijat tms. Oppilaskunnan säännöissä lukee milloin hallitus on päätösvaltainen. Yleensä sääntönä on, että päätösvaltaisia ollaan kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja lisäksi vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on saapuvilla. Säännöissä voidaan määrätä myös, että kokouksen kutsu täytyy olla esitetty riittävän aikaisin. Puheenjohtaja luki säännöistä kokouksen päätösvaltaisuuden ehdot. Puheenjohtaja totesi läsnäolijat. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, sillä paikalla on puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. 3. Kokouksen esityslistan hyväksyminen työjärjestykseksi Esityslista on aina esitys siitä, mitä asioita kokouksessa käsitellään ja missä järjestyksessä. Esityslista täytyy hyväksyä työjärjestykseksi. Ennen hyväksymistä siihen voidaan tehdä muutoksia. Joskus esim. yhdistyksellä voi olla sellaisia asioita, joita ei voi lisätä kokouksessa. Tällainen asia voi olla

vaikka tilinpäätöksen hyväksyminen, koska kaikkien täytyy tietää etukäteen silloin kun kokouksessa käsitellään isoja ja tärkeitä asioita. Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi seuraavin muutoksin: lisätään kohtaan muut asiat majojen rakentaminen koulun metsikköön. 4. Ilmoitusasiat: Ilmoitusasiat ovat aina asioita, joista saadaan jotain tietoa, eikä niistä tarvitse tehdä päätöksiä. Hallitus on voinut saada vaikka kirjeen, joka luetaan ja tämän jälkeen sihteeri kirjoittaa, että asiasta on tiedotettu ja että ilmoitusasia on merkitty tiedoksi. Puheenjohtaja kysyy läsnäolijoilta, onko heillä jotain ilmoitusasioita. Jos jollakin on ilmoitusasia, hän kertoo sen muille. Oppilaskunnan hallitus on saanut kirjeen yläasteen tukioppilailta. He kiittävät tapaamisesta vierailupäivänä. Kirje luettiin kokouksessa. Puheenjohtaja kysyi onko läsnäolijoilla muita ilmoitusasioita. Mikko Mallikas ilmoitti, että 3.b luokka pitää kahden viikon päästä lemmikkipäivän, jolloin koululle saa tuoda mukanaan omia eläimiä. Tämä merkittiin tiedoksi. Ilmoitusasioiden jälkeen tulevat päätösasiat. Jokaisesta asiasta pidetään ensi alustus. Alustuksen voi pitää puheenjohtaja tai sen luokan edustaja, joka tietää asiasta eniten. Alustus on kokouksessa käsiteltävän asian esittely. Alustus voi olla asiantuntijapuheenvuoro (esim. opettaja tai tietyn luokan jäsen) tai hallituksen oma ehdotus. Alustus on tärkeä, jotta kokousyleisö saa tietoa käsiteltävästä asiasta. Asian käsittelyssä on monta vaihetta. Puheenjohtaja johtaa keskustelua tietyssä järjestyksessä ja tietyn kaavan mukaisesti. Asian käsittelyyn kuuluu myös äänestyksen johtaminen. Alustus on lyhyt esitys, jonka pohjalta seuraa keskustelu. Hyvä alustus herättää keskustelua esim. ajankohtaisesta ongelmasta, joka olisi ratkaistava. Alustus antaa taustatietoja keskustelua varten. Vaikka alustuksen aihe on kaikille keskustelijoille tuttu, alustus kannattaa kirjoittaa kokonaan. Alustus voi olla tietopohjainen, jolloin alustaja ei paljasta omaa mielipidettään TAI se voi olla omia mielipiteitä ja väitteitä sisältävä puhe, jolla tähdätään tiettyyn ratkaisuun. 5. Pihapenkkien sijoittelu koulun välituntipihalle tietopohjainen alustus Puheenjohtaja alusti keskustelun. Koululle hankitaan 10 uutta pihapenkkiä. Pihapenkit tulevat maahan kiinni, eli niitä ei voi siirtää. Välituntialueita on kaksi, mutta toisella alueella on jo valmiiksi viisi penkkiä. Toisaalta alueella, jossa penkkejä ei ole, on karuselli ja kaksi keinua. Miten penkit sijoiteltaisiin? Avaan keskustelun. Elli Esimerkki ehdotti, että viisi penkeistä laitettaisiin pihalle, jolla penkkejä ei ole, ja loput viisi jalkapallokentän laidalle. Malli Oppilas kannatti Ellin ehdotusta. Muita ehdotuksia ei tullut. Päätettiin kertoa Ellin ehdotuksesta luokissa ja äänestää luokissa siitä miten penkit sijoitetaan. Luokkien oppilaat voivat tehdä Ellin ehdotukselle vastaehdotuksia. Palataan asiaan seuraavassa kokouksessa. 6. Koulun liikuntavälinevaraston siivous ja tuulettaminen tiettyyn ratkaisuun tähtäävä alustus Kikka Konstikas alusti asian, koska luokka 4.b oli toivonut, että asiaa käsiteltäisiin. Kikka kertoi, kuinka liikuntatunti alkaa aina vastenmielisissä merkeissä kun liikuntavälinevarastosta

haettavat patjat, hernepussit ja pesäpalloräpylät haisevat todella pahalle. Lisäksi tavaroita on vaikea löytää, koska varasto on välillä aivan sekaisin. Siivoukseen olisi kiinnitettävä huomiota ja varastoa pitäisi tuulettaa. Malla Mainio sanoi, että ainakin heidän opettajansa valvoo, että varastoon laitettavat tavarat tulevat järjestykseen ja että räpylät jätetään auki tuulettumaan. Kyösti Kirjuri huomautti, että varasto jää sotkuiseksi silloin kun oppilaat pääsevät liikuntatunnin jälkeen kotiin ja viskaavat tavarat varastoon kiireellä. Asiasta keskusteltiin ja Erkki Pekkanen lupasi puhua asiasta opettajille, jotta valvonta tiivistyisi. Sovittiin, että luokan edustajat puhuvat asiasta luokissa. 7. Muut asiat: Majojen rakentaminen koulun metsikköön Majojen rakentaminen koulun metsikköön on ollut suosittua sekä välitunneilla että koulun jälkeen. Jotkut oppilaat ovat rikkoneet toisten majoja tahallaan, mikä on aiheuttanut paljon mielipahaa. Rehtori kertoi, että koko koulu katsoo ensi viikolla salissa 10 min. lyhytelokuvan kotien tuhoutumisesta tulvan takia. Tämän jälkeen rehtori puhuu kiusaamisesta ja ilkivallasta. Luokkaterveiset - Kerrotaan tukioppilaiden lähettämästä kirjeestä. - Kerrotaan 3.b:n lemmikkipäivästä. Pitää tiedottaa, koska koululla voi olla allergisia ja esim. koiria pelkääviä oppilaita. - Kerrotaan rehtorin pitämästä yhteisestä tilaisuudesta koskien maja-asiaa - Äänestetään luokissa pihapenkkien sijoittelusta - Puhutaan luokissa liikuntavarasto-asiasta 8. Kokouksen arviointi - mikä oli hyvää/mitä voisi kehittää - unohtuiko jotain/jäikö jokin harmittamaan - millainen ilmapiiri oli 9. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava kokous pidetään Konnarin koulun luokassa 10 torstaina 19.4.2007 klo 13:30. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja Matti Meikäläinen päätti kokouksen klo 14:00. Lammilla 22.3.2007 Matti Meikäläinen, puheenjohtaja Maija Mallinen, sihteeri

LIITE 4 PALAUTE KEHITETTÄVÄ ENSI VUONNA: - ei mitään - pojat vähän nauroivat ja työrauha oli vähän huono - kaikki eivät päässeet tänne - tilaisuus olisi voinut alkaa jo 8:30 - naurua tuli vähän kokouksessa - ei mitään - joudun kävelemään kotiin - ei ole HYVÄÄ OLI: + kaikki oli ok + oppi lisää + pieni välitunti + nuorisotilassa käynti + päätimme paljon asioita ja oli kivaa + varajäsenetkin olivat täällä + ruoka oli hyvää + nuorisotiloissa oli kiva käydä + tämä oli poikkeus muista päivistä ja kokous meni hyvin + hyvää oli se, että oltiin samaa mieltä asioista + hyvää oli se, että tultiin hyvin toimeen + emmä tiiä mikä oli kivaa, oikeestaan kaikki + olit kiva ope + täällä oli kivaa