1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.) Toisen 1 a kiva Ii o kunnan mietintö n:o 14 hallituksen esityksen johdosta sotilasoikeudenkäyntilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi Iaeiksi Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein 9 päivältä kesäkuuta 1981 lähettänyt valiokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen n:o 86 (1981 vp.). Tässä yhteydessä valiokunta on päättänyt myös ottaa käsiteltäväksi eduskunnan 22 päivänä toukokuuta 1979 valiokuntaan lähettämän ed. P. Vennamon ym. lakialoitteen n:o 418 (1979 vp.) laiksi eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain 7 :n muuttamisesta. Valiokunta on eduskunnan päätöksen mukaisesti hankkinut hallituksen esityksestä puolustusasiainvaliokunnan lausunnon, joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi. Valiokunnassa ovat olleet kuultavina eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto, apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen, puolustusvoimain komentaja Lauri Sutela, lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula ja ylitarkastaja Jan Törnqvist oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Heikki Huuskonen ja vanhempi hallitussihteeri Pekka Pitkänen puolustusministeriöstä, korkeimman oikeuden presidentti Curt Olsson ja oikeusneuvos Olavi Heinonen korkeimmasta oikeudesta, asessori Kalervo Artema ja puolustusvoimien ylilääkäri Kimmo Koskenvuo pääesikunnasta, hovioikeuden presidentti Voitto Saario Helsingin hovioikeudesta, hovioikeuden presidentti Heimo Lampi Kouvolan hovioikeudesta, oikeusneuvos Heikki Mälkki ja oikeusneuvos Eero Manner laintarkastuskunnasta, professori Mikael Hiden, professori Antero Jyränki, professori Inkeri Anttila, professori Raimo Lahti, oikeusneuvosmies Antti Miettinen Helsingin raastuvanoikeudesta, mielenterveysylilääkäri Martti Schroderus Keskussotilassairaala 1 :stä, psykiatri Jorma Piha, asianajaja Kai Dunder Suomen Asianajajaliitto ry:stä, toimistopäällikkö Kalevi Klefström So. tilaslakimiehet ry:stä, oikeusneuvosmies Markku Hiekkala Suomen Kaupunkituomarien Yhdistys ry:stä, puheenjohtaja Kari Lintunen, va- 088201259W rapuheenjohtaja Lars-Erik Vilskman ja järjestösihteeri Juha Kajaniemi Suomen Varusmiesliitto ry:stä, lakimies Tauno Jokinen Upseeriliitto ry:stä, puheenjohtaja Armo Korvela Toimiupseeriliitto ry:stä, järjestösihteeri Jalo Riikonen Rajavartijain Liitto ry:stä ja kapteeni Pentti Keinänen Puolustusvoimain Henkilökuntaliitto ry:stä. Lakiehdotukset Hallituksen esitys sisältää viisi 1akiehdotusta: ehdotus sotilasoikeudenkäyntilaiksi, ehdotus laiksi sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevistä yleisistä alioikeuksista, ehdotus laiksi so,tilasoikeudenkäyntilain voimaanpanosta, ehdotus laiksi rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 ja 16 :n muuttamisesta ja ehdotus laiksi korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a :n muuttamisesta. Sotilasoikeudenkäyntiä koskevalla lailla siirrettäisiin sotilasrikosasiat rauhan aikana sotaoikeuksista yleisten tuomioistuinten käsiteltäväksi. Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsiteltäisiin kuitenkin eri oikeusasteissa erityiskokoonpanossa siten, että asioiden käsittelyyn osallistuisi myös kaksi sotilasjäsentä. Sotilasoikeudenkäyntiin ehdotetaan lisäksi eräitä poikkeuksia yleisestä oikeudenkäyntimenettelystä. Tät; keimmät niistä koskevat sotilasoikeudenkäyntiasioiden keskittämistä ja vireillepanoa. Syyttäjänä sotilasoikeudenkäynnissä toimisi sotilaslakimies. Sota-aikana voitaisiin asettaa erillisiä sotaoikeuksia käsittelemään sotilaita koskevat rikosasiat. Ed. P. Vennamon ym. lakialoite n:o 418 (1979 vp.) sisältää ehdotuksen sotaoikeuden kokoonpanon muuttamiseksi siten, että siihen kuuluvat lainoppinut puheenjohtaja sekä jäseninä kaksi upseerin viran haltijaa, kaksi enintään sotilasmestarin arvoista toimiupseeria taikka aliupseeria ja kaksi miehistöön kuuluvaa sotilasta taikka värvättyä.
2 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 ( 1981 vp.) Yleisperustelut Sotilasoikeudenkäyntilakia koskeva hallituksen esitys on valiokunnan mielestä yleisiltä tavoitteiltaan tarkoituksenmukainen. Peruslähtökohta, jonka mukaan erillistä sotatuomioistuinjärjestelmää ei ole syytä säilyttää rauhan aika. na, on oikea. Sotilasrikosasioiden siirtäminen sotaoikeuksista yleisiin alioikeuksiin vastaa kehitystä, jolla puolustusvoimat pyritään sopeuttamaan muuhun yhteiskuntaan. Hallituksen esityksen mukaan sotilasrikosasiat ratkaistaisiin kuitenkin erityiskokoonpanossa toimivassa alioikeudessa, jonka muodostaisivat lakimiespuheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Erityiskokoonpano on nähty tarpeelliseksi sotilasoikeudenkäynniltä edellytettävän sotilaallisen asiantuntemuksen, käsittelyn nopeuden ja joustavuuden vuoksi. Valiokunta yhtyy käsitykseen, jonka mukaan sotilasoikeudenkäynnissä tarvitaan sotilaallista asiantuntemusta ja että sotilasoikeudenkäynnin on oltava nopea ja joustava. Oikeudenkäynnin nopeus on tärkeää sekä syytetyn edun vuoksi, erityisesti hänen ollessaan varusmies, että sotilaallisen järjestyksen ylläpitämisen kannalta. Valiokunta on ehdotusta käsitellessään kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, mikä merkitys tuomioistuimen kokoonpanolla on sotilaallisten rangaistussäännösten alaisten henkilöiden oikeusturvan kannalta. Ehdotuksen mukainen alioikeuden kokoonpano, jossa sotilasjäsenet muodostavat enemmistön, saattaa valiokunnan mielestä vaarantaa syytetyn oikeusturvaa. Syytetyn saattaa olla vaikea puolustautua oikeudessa, jonka jäsenistä kaksi on hänen esimiehiään, jos asianmukainen puolustus vaatii esimerkiksi esimiesten tai sotilaallisten määräysten arvostelua. Sotilaalliset näkökohdat saattavat tällaisessa tuomioistuimessa päästä myös suhteettomasti vaikuttamaan ratkaisun sisältöön syytetyn vahingoksi. Yleisten alioikeuksien nykyisestä järjestelystä johtuu, ettei sellainen oikeuden kokoonpano ole vaikeuksitta toteutettavissa, jossa olisi otettu huomioon sotilasoikeudenkäynnin edellyttämä asiantuntemus, mutta jossa sotilasjäsenet eivät olisi enemmistönä. Käytännössä kysymykseen voisi lähinnä tulla sotilasrikosasioiden siirtäminen pelkästään raastuvanoikeuksien käsiteltäväksi. Tämä ratkaisu ei kuitenkaan varuskuntapaikkakuntien sijainnin vuoksi sovi hyvin sotilasoikeudenkäynnin edellyttämään nopeaan ja joustavaan käsittelyyn. Näistä syistä valiokunta katsoo, että uudistus olisi toteutettava hallituksen esityksen pohjalta. Sellaisenaankin esitys tuo sotilasrikosasioiden käsittelyä lähemmäksi normaalia oikeudenkäyntimenettelyä. Syytetyn oikeusturvan kannalta on valiokunnan mielestä kuitenkin välttämätöntä rajoittaa sotilasjäsenten vaikutusmahdollisuuksia rangaistusten määräämiseen. Tämän vuoksi sotilasoikeudenkäyntilakiin olisi lisättävä säännös, jonka mukaan vastaajaa ei saa alioikeudessa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin mitä puheenjohtaja kannattaa. Puolustusasiainvaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta kiinnittää vielä huomiota yleisten alioikeuksien henkilökunnan riittävyyteen. Kuten edellä on todettu, sotilasrikosasioiden nopealla käsittelyllä on suuri merkitys. Tämän vuoksi valiokunta pitää erittäin tärkeänä alioikeuksien toimintakyvyn turvaamista uudistusta toteutettaessa. Sotilasoikeudenkäyntilaki 1. Lakiehdotuksen mukaan sotilasoikeudenkäyntiasioissa haettaisiin alioikeuden päätökseen muutosta asianomaiselta hovioikeudelta. Valiokunnan mielestä muutoksenhaun ohjaaminen kaikkiin hovioikeuksiin ei ole tarkoituksenmukaista. Jos muutoksenhaku sotilasrikosasioissa hajautettaisiin kuuden hovioikeuden kesken, jäisivät asiat kussakin hovioikeudessa niin vähälukuisiksi, että ne muodostaisivat vain osan yhden jaoston työmäärästä eivätkä siten loisi riittävää pohjaa kokemuksen ja asiantuntemuksen syntymiselle. Myös lainkäytön yhdenmukaisuuden turvaaminen puoltaa muutoksenhaun keskittämistä. Valiokunta katsoo, että nykyinen järjestelmä, jossa muutoksenhakutuomioistuimena toimii Helsingin hovioikeus, tulee edelleen säilyttää. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 1 :n 2 momenttiin lisättäväksi säännöksen, jonka mukaan muutoksenhakutuomioistuimena sellaisten alioikeuksien päätöksiin, joissa on sotilasjäseniä, on Helsingin hovioikeus. Ainoastaan tähän hovioikeuteen tulisi siten sotilasjäseniä. 3. Hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana on kaikissa niissä tuomiokunnissa, joita esitys koskee, siirrytty kokonaispalkkausjärjestelmään. Kun 1 momentin säännökset kihlakunnantuomarin sijaisen määräämisestä
Sotilasoikeudenkäyntilaki 3 ovat taman vuoksi käyneet tarpeettomiksi, valiokunta ehdottaa niiden poistamista. Pykälän 3 momentin mukaan ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian käsittelyyn korkeimmassa oikeudessa osallistuvat sotilasjäsenet silloin, kun asia on siirretty kolmijäseniseltä jaostolta täysilukuisen jaoston tai täysistunnon käsiteltäväksi. Kun puheena olevien asioiden käsittely voidaan aloittaa suoraan täysilukuisessa jaostossa, valiokunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi siten, että sotilasjäsenet voivat osallistua käsittelyyn myös tällaisissa tilanteissa. Momentin sanamuotoa ehdotetaan muutoinkin yksinkertaistettavaksi. Korkeimmasta oikeudesta annetussa laissa (74/18) on yksityiskohtaiset säännökset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta korkeimman oikeuden jaostoissa ja täysistunnossa. Valiokunta ei pidä tarpeellisena näiden säännösten toistamista sotilasoikeudenkäyntilaissa. 2 luku. Hallituksen esitystä laadittaessa on lähdetty siitä, että rikosasiain oikeuspaikkaa ja rikosten yhtymistä koskeva hallituksen esitys (n:o 84/1980 vp.) hyväksyttäisiin eduskunnassa ennen sotilasoikeudenkäyntilakia. Kun kyseistä ehdotusta ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty, on lakiehdotuksen 2 lukuun sisältyvät toimivaltaista tuomioistuinta koskevat säännökset korjattava voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi. V aliakunta on hyväksynyt luvun sisältämän vaihtoehtoisten oikeuspaikkojen järjestelmän hallituksen esityksen mukaisena. Ehdotettavat korjaukset ovat siten teknisluonteisia. 5. Valiokunta katsoo, että 2 momentissa on selkeämpää puhua tuomioistuimen sijasta yleisestä alioikeudesta ja ehdottaa tämän muutoksen tekemistä hallituksen esitykseen. Pykälän 3 momenttiin valiokunta ehdottaa otettavaksi korjatut säännökset toimivaltaisesta tuomioistuimesta tilanteissa, joissa sotilasta vastaan voitaisiin nostaa syyte useassa 1 :n 2 momentissa tarkoitetussa yleisessä alioikeudessa. Hallituksen esityksessä vastaava säännös sisältyy lakiehdotuksen 7 :ään. 7. Lakiehdotuksen 7 :ään valiokunta ehdottaa sisällytettäväksi korjatut säännökset toimivaltaisesta tuomioistuimesta tapauksissa, joissa kaksi tai useampi sotilas on osallinen samaan sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen. Osallisuuteen rinnastettaisiin 3 momentissa tilanteet, joissa kahta tai useampaa syytetään sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, jotka ovat s.ellaisessa yhteydessä keskenään, että niiden käsitteleminen yhdessä on asian laaduh, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia tarkoituksenmukaista. 8. Lakiehdotuksen 8 koskee tapauksia, jolloin sotilasoikeudenkäyntilain 2 : ssä tarkoitettu rikos voidaan käsitellä yleisen lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Valiokunta ehdottaa pykälän korjattavaksi voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi. Pykälän 1 momentissa säänneltäisiin tilanteet, joissa sotilasta syytetään sekä sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että muusta rikoksesta. Toinen momentti koskisi tapauksia, joissa sotilaan ohella syytteessä on myös muu henkilö kuin sotilas. Lakiehdotuksen 2 luvun korjaaminen voimassa olevan lainsäädännön mukaiseksi edellyttää, että 8 : ssä säännellään myös eräiden yhdessä käsiteltävieh rikosasiain oikeuspaikas~ ta annetun lain (516/ 45) soveltaminen sotilasoikeudenkäyntiasioissa. Valiokunta ehdottaa tarvittavien säännösten ottamista pykälän 3 momenttiin. Tuomioistuimella tarkoitetaan 3 momentissa kaikkia yleisiä tuom1o1stmmia. Päätöks.een, joka on annettu 8 :n mukaan toimivaltaisessa alioikeudessa, haetaan siten muutosta säännönmukaisesti hovioikeudelta. Myös kovkein oikeus käsittelisi muutoksenhakemukset hovioikeuksien päätöksistä normaalissa kokoonpanossa. 9. Lakiehdotuksen 9 koskee asian siirtämistä viran puolesta toimivaltaiseen tuomio- 1stuimeen sekä muiden rikokseen perustuvien julkisoikeudellisten vaatimusten kuin syytteen käsittelemistä. Valiokunta ehdottaa säännösten korjaamista voimassa olevan lainsäädännön mukaisiksi. 10. Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tuomioistuinten sotilasjäsenistä. Ehdotetussa muodossaan pykälä mahdollistaisi sen, että molemmat alioikeuden sotilasjäsenet ovat toimiupseereita. Valiokunta ehdottaa momenttia muutettavaksi siten, että toisen sotilasjäsenen tulee olla upseeri. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, ettei tuomioistuinten sotilasjäseniksi saisi nimittää eläkkeellä olevia upseereita. Valiokunta katsoo, että alioikeuksissa ja Helsingin hovioikeudessa asia voidaan järjestää antamalla tarpeelliset ohjeet jäseniä esitteleville komentajille ja puolustusministeriölle. Korkeimmassa oikeudessa voisi sitä vastoin edelleenkin olla eläkkeellä olevia upseereita jäseninä. 12. Ehdotetun pykälän 1 momentin säännökset tuomioistuimen sotilasjäsenen esteelli-
4 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.) syydestä poikkeavat yleisistä tuomarinjäävisäännöksistä. Valiokunta ei pidä tätä perusteltuna ja ehdottaa momentin muuttamista siten, että siinä viitattaisun oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 :n säännöksiin tuomarin esteellisyydestä. Samalla valiokunta ehdottaa, että hallituksen esityksen 2 momentti siirrettäisiin 1 momentiksi ja viittaussäännös tuomarinjäävisäännöksiin 2 momentiksi. 17 (uusi). Lakiehdotuksen 3 : n mukaan sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään erikoiskokoonpanossa toimivassa alioikeudessa. Tästä syystä sotilasoikeudenkäyntilakiin on valiokunnan mielestä tarpeen lisätä säännökset äänestyksestä alioikeudessa. Valiokunta ehdottaa näiden säännösten ottamista lakiehdotukseen uudeksi 17 :ksi. Yleisperusteluissa mainituista syistä valiokunta ehdottaa 17 : ään otettavaksi säännökset myös siitä, ettei vastaajaa saa tuomita rangaistukseen vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin mitä puheenjohtaja kannattaa. Tällä säännöksellä estettäisiin ensinnäkin rangaistukseen tuomitseminen, jos puheenjohtaja katsoo, ettei syytettä ole riittävästi näytetty toteen tai ettei rangaistukseen muusta syystä ole aihetta. Toiseksi säännös estäisi sotilasjäsenten äänillä tuomitseroasta vastaajaa puheenjohtajan kannattamaa rangaistusta ankarampaan rangaistukseen. Lievempään rangaistukseen tuomitsemista sotilasjäsenten äänillä säännös ei sitä vastoin estäisi. 19 (18 ). Pykälän viittaussäännöstä ehdotetaan tarkistettavaksi uuden 17 : n johdost,a. 20 (19 ). Ehdotettu pykälä koskee sotaoikeuden asettamista. Sen ensimmäinen momentti sisältää säännökset sotaoikeuden asettamisedellytyksistä. Toisen momentin mukaan sotaoikeuden toiminnan alkamisesta ja päättymisestä sekä toimipiiristä säädetään asetuksella. Valiokunnan mielestä pykälän tarkoittaman poikkeuksellisen toiminnan toteuttamisen tulee tapahtua eduskunnan myötävaikutuksella. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 20 : ään otettavaksi uuden 3 momentin, jonka mukaan sotaoikeuden asettamista, lakkauttamista sekä sen toimipiiriä koskeva asetus on saatettava eduskunnan tarkastettavaksi. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää. Asetuksen täytäntöönpanaan ei saataisi ryhtyä ennen kuin eduskunta on päättänyt, ettei sitä ole kumottava. 21 (20 ). Sotaoikeuksien kokoonpanoa koskevia pykälän 2 momentin säännöksiä ehdotetaan tarkistettavaksi 10 : ään ehdotetun muutoksen mukaisesti. 22 (21 ). Pykälän 2 momentin mukaan sotaoikeuden jäsenille annetaan määräys toistaiseksi. Valiokunta ei pidä hyvänä ehdotetun kaltaista peruotettavissa olevaa määräystä tuomarin tehtäviin ja esittää sen vuoksi säännöksen poistamista. 28 (27 ). Pykälässä ehdotetaan säänneltäväksi oikeudenkäyntiavustajan määräämismahdollisuudesta. Valiokunnan mielestä säännös on syytetyn oikeusturvan kannalta varsin tärkeä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa lievennettäväksi edellytyksiä, joiden perusteella oikeudenkäyntiavustaja on määrättävä. Lisäksi valiokunta katsoo, että asevelvollisuutta suorittavalle varusmiehelle on sotilasoikeudenkäyntiasiassa annettava alioikeuden toimituskirjat maksuitta. Valiokunta ehdottaa tällaisen säännöksen ottamista 28 :n 2 momentiksi. 31. Hallitusmuodon 20 :ään vuonna 1980 tehdyn muutoksen mukaan laista tulee ilmetä, milloin se tulee voimaan. Tästä syystä valiokunta ehdottaa lakiin lisättäväksi viittaussäännöksen sotilasoikeudenkäyntilain voimaanpanosta annettavaan lakiin Laki sotilasoikeudenkäyntilain voimaanpanosta 1. Voimassa olevassa lainsäädännössä on viittauksia sotatuomioistuimiin ja sotaoikeuteen. Tottei näiden säännösten soveltamisessa syntyisi epäselvyyksiä sotilasoikeudenkäyntilain säätämisen johdosta, valiokunta ehdottaa 1 :ään lisättäväksi uuden 3 momentin, jonka mukaan muun lain tai asetuksen säännökset sotatuomioistuimista tai sotaoikeudesta koskevat soveltuvin osin myös sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuja tuomioistuimia. Näin ollen sotilasoikeudenkäyntilain säätämisellä ei vaikutettaisi esimerkiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin vapauttamisesta eräistä tehtävistä annetun lain (275/33) mukaan määräytyvään valtioneuvoston oikeuskanslerin toimivaltaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa 2 momenttiin tehtäväksi kielellisen selvennyksen. 3. Ehdotetun pykälän mukaan sotaoikeuksien toiminta lakkaa kolmen kuukauden kuluessa sotilasoikeudenkäyntilain voimaantulosta. Sotaoikeus ei saisi sotilasoikeudenkäyntilain voimaantulon jälkeen ottaa käsiteltäväksi uutta asiaa.
Sotilasoikeudenkäyntilaki 5 Sotilasrikoksia koskeva lainsäädäntö ehdotetaan sotilasoikeudenkäynnin kanssa samanaikaisesti uudistettavaksi. Sotilasrikoksia käsittelevät tuomioistuimet joutuvat näin ollen soveltamaan sotaväen rikoslain voimassaoloaikana tehtyihin mutta uusien rikoslain säännösten voimaantultua tuomittaviksi tuleviin rikoksiin vanhaa ja uutta lainsäädäntöä sen arvioimiseksi, kumpi laki on lievempi. Tällaiseen arviointiin on valiokunnan mielestä nykyisillä sotilasrikoksia käsittelevillä tuomioistuimilla parhaat edellytykset. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 3 :ää muutettavaksi niin, että nykyiset sotaoikeudet käsittelisivät ja ratkaisisivat ne sotaväen rikoslaissa rangaistaviksi säädettyjä ja ennen sotilasoikeudenkäyntilain voimaantuloa tehtyjä rikoksia koskevat asiat, jotka ovat lain voimaantullessa vireillä tai jotka tulevat vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä. Sotaoikeuksien toiminta lakkaisi kuuden kuukauden kuluessa sotilasoikeudenkäyntilain voimaantulosta. Tässä ajassa tulisivat valiokunnan saaman selvityksen mukaan käsitellyiksi ja ratkaistuiksi lähes kaikki vanhan lainsäädännön aikana tehdyt rikokset. 4 ja 5. Lakiehdotuksen 4 ja 5 :ään ehdotetut tarkistukset aiheutuvat 3 :ään ehdotetuista muutoksista. 8 (uusi). Valiokunta ehdottaa sotilasoi- keudenkäyntilain voimaanpanosta annettuun lakiin lisättäväksi erillisen voimaantulosäännöksen. Laki korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a :n muuttamisesta Lakiehdotuksen johtolausetta ehdotetaan korjattavaksi muuttuneen lainsäädännön takia. Tästä syystä olisi myös hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen 3 ja 5 momentti muutettava 4 ja 6 momenteiksi. Lakialoite Lakialoite sisältää ehdotuksen sotaoikeuden kokoonpanosta. Koska valiokunta puoltaa käsiteltävänä olevan lakiehdotuksen hyväksymistä hallituksen esityksen pohjalta, olisi lakialoite hylättävä. Edellä esitetyn perusteella toinen lakivaliokunta kunnioittaen ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset n:ot 2 ja 4 hyväksyttäisiin muuttamattomina, ja että lakiehdotukset n:ot 1, 3 ja 5 hyväksyttäisiin näin kuuluvina: 1. Sotilasoikeudenkäyntilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Lailla säädetään erikseen, mitkä yleiset alioikeudet käsittelevät sotilasoikeudenkäyntiasioita. Muutoksenhakutuomioistuimena niiden päätöksistä on Helsingin hovioikeus. 2 3 Edellä 1 :n 2 momentissa tarkoitetun yleisen alioikeuden käsitellessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa oikeudessa on puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Puheenjohtajana toimii raastuvanoikeudessa pormestari tai oikeusneuvosmies ja kihlakunnanoikeudessa kihlakunnantuomari tai käräjätuomari niin kuin tuomioistuimen työjärjestyksessä määrätään. (Poist.) (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Korkeimmassa oikeudessa on sotilasoikeudenkäyntiasiaa käsiteltäessä säännönmukaisen kokoonpanon lisäksi kaksi sotilasjäsentä, ei kuitenkaan silloin, kun asia käsitellään kolmijäsenisessä jaostossa. ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 4 2 luku Toimivaltainen tuomioistuin 5 (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
6 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.} Sotilasoikeudenkäyntiasian saa käsitellä myös se 1 :n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on lähinnä rikoksen tekopaikkakuntaa taikka vastaajan asuin- tai oleskelupaikkakuntaa, jos tämä esitettävään selvitykseen ja kustannuksiin sekä muihin seikkoihin nähden katsotaan soveliaaksi. Jos vastaaja on syytteessä useista sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, ne saa tutkia se 1 :n 2 momentissa tarkoitettu yleinen alioikeus, joka on toimivaltainen käsittelemään jotakin rikosta koskevan syytteen. 6 7 Syyte sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävään rikokseen osallisia sotilaita tai muita rikoslain 45 luvun alaisia henkilöitä vastaan saadaan tutkia siinä 5 : ssä tarkoitetussa tuomioistuimessa, jonka tuomiovallan alainen joku heistä on. Milloin asia on ollut aikaisemmin vireillä jotakuta osallista vastaan, saadaan samassa tuomioistuimessa syyttää myös muita osallisia. (2 mom. kuten hallituksen esityksen 7 :n viimeinen virke.) Mitä edellä on säädetty sovelletaan myös, jos kahta tai useampaa syytetään sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävistä rikoksista, jotka ovat sellaisessa yhteydessä keskenään, että niiden käsitteleminen yhdessä on asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia tarkoituksenmukaista. 8 Jos sotilasta tai muuta rikoslain 45 luvun alaista henkilöä syytetään sekä sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta että muusta rikoksesta, saadaan ensiksi mainittua rikosta koskeva syy~e tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 :n mukaan toimivaltainen käsittelemään sanottua muuta rikosta koskevan syytteen, jos se asian laadun, selvityksen esittämisen tai muun erityisen syyn takia on tarkoituksenmukaista. Milloin kaksi tai useampi henkilö, joista joku ei ole sotilas tai muuten rikoslain 45 luvun alainen, on syytteessä osallisuudesta 2 :ssä tarkoitettuun rikokseen, saadaan asia 1 momentissa säädetyin edellytyksin tutkia kaikkien kohdalta siinä tuomioistuimessa, joka on oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 :n mukaan jonkin osallisen osalta toimivaltainen. Tuomioistuin, jonka toimivalta määräytyy tämän pykälän mukaan, käsittelee asian säännönmukaisessa kokoonpanossaan. Sen toimivaltaa määrättäessä ei sovelleta, mitä eräiden yhdessä käsiteltävien rikosasiain oikeuspaikasta annetun lain (516/45) 1 :n 2 mometttissa säädetään. 9 Milloin sotilasoikeudenkäyntiasia on pantu vireill:e tuomioistuimessa, joka ei ole toimivaltainen, tuomioistuin saa viran puolesta siirtää asian toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Siirtämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Mitä tässä luvussa on säädetty syyt'teestä, koskee myös muita rikokseen perustuvia julkis.oikeudeilisia vaatimuksia. 3 luku Tuomiaistuimen sotilasjäsenet 10 Alioikeuden sotilasjäsenistä toisen tulee olla (poist.) upseeri (poist.) ja toisen (poist.) toimiupseeri tai aliupseeri taikka värvätty mies tai miehistöön kuuluva sotilas. (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 11 12 ( 1 mom. kuten hallituksen esityksen 2 mom.) Sotilasjäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaane'ps{l on tuomarin esteettisyydestä säädetty. (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 4 luku Asian vireillepane ja käsittely 13-16 17 (uusi) Sotilasoikeudenkäyntiasiaa alioikeudessa rat-
Sotilasoikeudenkäyntilaki 7 kaistaessa puheenjohtajan tulee selostaa jäsenille tapaukseen soveltuvat ~qinkohdat ja lausua ensin mielipiteensä. Aäneste'ttäessä on muuten soveltuvin kohdin noudatettava, mitä äänestämisestä monijäsernisessä tuomioistuimessa on säädetty. Vastaajaa ei kuitenkaan saa tuomita rangaistuksee,n vastoin puheenjohtajan mielipidettä eikä ankarampaan rangaistukseen kuin. mitä puheenjohtaja kannattaa. Päätöstä julistettaessa on eriävät mielipiteet ilmoitettava. 5 luku Muutoksenhaku 18 (Kuten hallituksen esityksen 17 ). 19 (18 ) Muutoksenhakemuksen tämän lain mukaan annettuun päätökseen, vastauksen muutoksenhakemukseen sekä muun hovioikeudelle tai korkeimmalle oikeudelle sotilasoikeudenkäyntiasiassa osoitetun kirjoituksen saa antaa säädetyn määräajan kuluessa myös 18 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle päällikölle tai komentajalle. (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 6 luku Sotaoikeudet 20 (19 ) ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Tässä pykälässä tarkoitetun asetuksen antamisesta on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen on saatettava ilmoitus eduskunnan tietoon heti tai, jollei eduskunta ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Asetus on kumottava, jos eduskunta niin päättää. Asetusta ei saa panna täytäntöön ennen kuin eduskunta on päättänyt, ettei sitä ole kumottava. 21 (20 ) (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Toisen jäsenen tulee olla upseen Ja toisen toimiupseeri tai aliupseeri taikka värvättyyn henkilöstöön tai miehistöön kuuluva sotilas. 22 (21 ) (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Sotaoikeuden jäsenet sekä heille riittävän monta varajäsentä määrää hovioikeus pääesikunnan esityksestä. Pääesikunnan sijasta voi esityksen tehdä yhtymän tai muun puolustusvoimien osan komentaja, jolle pääesikunta on tämän tehtävän uskonut. (Poist.) (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 23-27 (Kuten hallituksen esityksen 22-26.) 7 luku Täydentävät säännökset 28 (27 ) Jos alioikeudessa sen käsitellessä 2 :ssä tarkoitettua asiaa tai sotaoikeudessa vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai -asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavustaja. Avustajalle suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on vastaavasti voimassa, mitä niistä on säädetty maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa (87 /73). Alioikeuden toimituskirjat 1 momentissa mainitussa asiassa, joka koskee asevelvollisuutta suorittavaa varusmiestä, on annettava maksuitta. Jos asianosainen on tämän perusteella saanut toimituskirjan lunastuksetta, on se lunastusmaksu, joka siitä muuten olisi ollut suoritettava, korvattava asianomaiselle virkamiehelle valtion varoista. 29 ja 30 (Kuten hallituksen esityksen 28 ja 29.) 31 (uusi) Tämän lain voimaanpanosta säädetään erikseen.
8 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.) 3. Laki sotilasoikeudenkäyntilain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä). Sillä kumotaan sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä 16 päivänä huhtikuuta 1920 annettu laki (93/20) ja eräistä väliaikaisista poikkeuksista sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annettuun lakiin 11 päivänä huhtikuuta 1947 annettu laki (268/47) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä Helsingin hovioikeuden perustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1952 annetun lain (18/52) 1 :n 2 momentti ja sotaylioikeudelle kuuluvien tehtävien siirtämisestä Helsingin hovioikeudelle viimeksi mainittuna päivänä annettu laki (19/52). Mitä muualla laissa tai as'etuksessa on säädetty sotatuomioistuimista tai sotaoikeudesta, koskee soveltuvin osin myös sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitejttuja tuomioistuimia. 2 3 Nykyiset sotaoikeudet käsittelevät ja ratkaisevat ne sotaväen rikoslaissa rangaistaviksi säädettyjä ja ennen sotilasoikeudenkäyntilain voimaantuloa tehtyjä rikoksia koskevat asiat, jotka ovat lain voimaan tullessa vireillä tai jotka tulevat vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä. Sotaoikeuksien toiminta lakkaa kuuden kuukauden kuluessa sotilasoikeudenkäyntilain voimaantulosta. Sotaoikeus ei saa kolmen kuukauden kuluttua lain voimaantulon jälkeen otta käsiteltäväksi uutta asiaa. 4 Sotatuomioistuimista ja oikeudenkäynnistä niissä annetun lain mukaan sotaoikeuteen kuuluvat asiat, jotka eivät ole tulleet vireille kolmessa kuukaudessa sotilasoikeudenkäyntilain voimaantulon jälkeen, on sotaoikeuden tai sen syyttäjän lähetettävä sotilasoikeudenkäyntilain 13 :ssä tarkoitetulle komentajalle. Komenta jan on tämän jälkeen meneteltävä sotilasoikeu denkäyntilaissa säädetyllä tavalla. (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 5 Haettaessa muutosta sotaoikeuden toimivaltaan 3 :n 1 momentin mukaan kuuluvassa asiassa julistamaan päätökseen noudatetaan sotilasoikeudenkäyntilain voimaantultuakio aikaisemman lain säännöksiä. 6 ja 7 8 (uusi) Tämä laki tule. e voimaan kuuta 19 päivänä 5. Laki korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 7 a :n 2, 4 ja 6 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 7 a :n 2 momentti 2 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (106/79) sekä 7 a :n 4 ja 6 momentti 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (971/81), näin kuuluviksi: 7 a (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) ( 4 ja 6 mom. kuten hallituksen esityksen 3 ja 5 mom.)
Sotilasuikeudenkäyntilaki 9 Voimaantulosäännös Samalla valiokunta ehdottaa, että lakiaioitteeteen n:o 418 (1979 vp.) sisältyvä lakiehdotus hylättäisiin. Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1982 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Miettinen, varapuheenjohtaja Astala ja jäsenet Jaakonsaari (osittain), Juhantalo (osittain), Kortesalmi, Lehtinen (osittain), Maijala, Mäkynen, Nieminen-Mäkynen, Peltola, Piipari, P. Puhakka, Renlund, Ronkainen, Rönnholm, Starast ja Ursin. Vastalauseita 1 Sotilasoikeudenkäyntilakia (hallituksen esitys n:o 86/1981 vp.) käsitellessään toinen lakivaliokunta on tullut SMP:n kannalle siinä, että sotilasoikeudenkäyntiasioiden muutoksenhakutuomioistuimena on Helsingin hovioikeus eivätkä kaikki hovioikeudet. Tämä takaa parhaiten sen, että sotilasasioissa, jotka ovat erityiskysymyksiä, muutoksenhaku käsitellään yhtäläisesti ja yhdenmukaisesti. Lisäksi Helsingin hovioikeudella on ennestään näissä asioissa kokemusta. Sen sijaan SMP:n puolesta en voi olla tyytyväinen alioikeuden sotilasjäsenistön kokoonpanoon. Se on liian suppea, joten sitä on laajennettava niin, että se käsittää mahdollisim- man laajasti kaikki sotilasarvot aina miehistöä ja värvättyjä myöten. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että sotilasoikeudenkäyntilain 10 hyväksyttäisiin näin kuuluvana: 10 Alioikeuden sotilasjäseninä on kaksi vähintään luutnantin arvoista upseeria, kaksi enintään sotilasmestarin arvoista toimiupseeria taikka aliupseeria sekä kaksi värvättyä tai miehistöön kuuluvaa sotilasta. (2 ja 3 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1982 J. Juhani Kortesalmi II Emme ole voineet yhtyä valiokunnan enemmistön kantaan tuomioistuinten kokoonpanon ja sotilassyyttäjien käyttöönoton suhteen. Hallituksen ehdotuksessa sotilasoikeudenkäyntilaiksi on oikeudessa puheenjohtaja ja kaksi sotilasjäsentä. Sotilasjäsenet muodostavat siis oikeuden kokoonpanon enemmistön. Sotilasjäsenten riippuvuus puolustusvoimain pääl- 2 088201259W lystöstä on seikka', joka sinänsä jo voi vaarantaa syytetyn oikeusturvaa. Sotilaalliseen järjestykseen ja kuriin tottuneen syytetyn on ilmeisesti myös vaikea puolustautua oikeudessa, jossa jäsenistä on kaksi hänen esimiehiään, milloin asianmukainen puolustus vaatii esimerkiksi esimiesten tai sotilaallisten määräysten arvostelua. Syytetyn oikeusturvan kannalta on
10 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.) parempi käsitellä sotilasrikosasiat rauhan aikana yleisissä tuomioistuimissa, joitten jäsenillä on tuomarin tehtävien hoidossa huomattavasti laajempi kokemus kuin sotilasjäsenillä. Yleisessä tuomioistuimessa eivät myöskään sotilaalliset näkökohdat pääse vaikuttamaan suhteettomasti ratkaisun sisältöön syytetyn vahingoksi. Maamme oikeudenkäytön järjestämisen johtavana periaatteena on, ettei erikoistuomioistuimia aseteta, ellei siihen ole erittäin painavia asiasyi tä. Sotilasoikeudenhoidon alalla ei mielestämme löydy sellaisia painavia asiasyitä, joiden vuoksi sotilasrikokset tulisi käsitellä erityisesti kokoonpannussa tuomioistuimessa. Mielestämme on päästävä järjestelmään, jossa sotilasrangaistussäännösten alaiset henkilöt tulevat oikeudenkäyntimenettelyssä samanveroiseen asemaan muiden kansalaisten rinnalla. Emme pidä myöskään oikeana erillisen sotilassyyttäjäjärjestelmän käyttöönottoa. Olemme sitä mieltä, että sotilasrikosasioissakin syyttäjänä toimii yleinen alioikeuden syyttäjä. Edellä lausutun perusteella ehdotamme, että hallituksen esitykseen sisältyvä toinen lakiehdotus hylättäisiin, ja että ensimmäinen, neljäs ja viides lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvina: 1. Sotilasoikeudenkäyntilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Sotilasoikeudenkäyntiasiat käsitellään yleisissä tuomioistuimissa rikosasioista säädetyssä järjestyksessä noudattaen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään. Sotaoikeuksista säädetään 6 luvussa. Lailla säädetään erikseen, mitkä yleiset alioikeudet käsittelevät sotilasoikeudenkäyntiasioita. (Poist.) 2 (Kuten valiokunnan mietinnössä.) 3 (Poist.) 3 (4 ) Käsiteltäessä sotilasoikeudenkäyntiasiaa syyttäjänä on alioikeuden yleinen syyttäjä. Syyttäjää avustaa oikeudenkäynnissä puolustusvoimien asiamies. 2 luku Toimivaltainen tuomioistuin 4-6 (Kuten 5-7 valiokunnan mietinnössä.) 7 (8 ) (1 ja 2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) (3 mom. poist.) 8 (Kuten 9 valiokunnan mietinnössä.) 3 luku (Poist.) 3 luku (uusi) Puolustusvoimien asiamies 9 (uusi) Puolustusvoimien asiamiehen tulee olla puolutusvoimien palveluksessa oleva henkilö. Puolustusvoimien asiamiehet kuhunkin alioikeuteen ja heille riittävän monta varajäsentä määrää oikeuskansleri sotilasläänin komentajan esityksestä. Asiamiesten toimikausi on kaksi vuotta. 10 (uusi) Puolustusvoimien asiamiehenä ei saa olla henkilö, joka on asiaan tai asianomait.een sellaisessa suhteessa, että hänen puolueettomuutensa on saattanut vähentyä.
Sotilasoikeudenkäyntilaki 11 Puolustusvoimien asiamiehen on ennett kuin hän ryhtyy hoitamaatt tehtäväänsä tuomioistuimessa tehtävä tuomarinvala, jollei hän aikaisemmin ole sitä tehnyt. Puolustusvoimien asiamiehellä on oikeus saada valtion varoista toimestaan istuntopäivältä palkkio sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta niide1z perusteiden mukaan, jotka oikeusministeriö vahvistaa. 4 luku Asian vireillepano ja käsittely 11 (13 ) (1 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) Jos komentaja on päättänyt käsitellä asiaa kurinpitomenettelyssä, hänen on annettava tieto tästä syyttäjälle, joka harkitessaan tähän olevan rikoksen laadun vuoksi aihetta, voi nos,taa syytteen. Kurinpitomenettelyssä määrättyä seuraamusta ei tällöin s~ panna täytäntöött, vaan se on otettava huomioon kurinpitorangaistusta määrättäessä. (3 mom. kuten valiokunnan mietinnön 2 mom.) Mitä tässä pykälässä on säädetty komentajasta, koskee myös tämän esimiestä, jonka tehtävänä on valvoa komentajan kurinpitovallan käyttöä. Milloin asia koskee 6 :ssä tarkoltet tua puolustusvoimissa palvelevaa sotilasta, ratkaisun tekee pääesikunta. 12-15 (Kuten 13-16 valiokunnan mietinnössä.) 5 luku Muutoksenhaku 16-17 (Kuten 17-18 valiokunnan mietinnössä.) 6 luku Sota-oikeudet 18-25 (Kuten 19-26 valiokunnan mietinnössä.) 7 luku Täydentävät säännökset 26-30 (Kuten 27-31 valiokunnan mietinnössä.) 4. Laki riko$lain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 15 ja 16 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään rikoslain voimaanpanemisesta 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun asetuksen 1 5 :ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 1 päivänä huhtikuuta 1966 annetulla lailla (197 /66), uusi 3 momentti sekä 16 :ään siitä 5 päivänä kesäkuuta 1970 annetulla lailla (368/70) kumotun 3 momentin sijaan uusi 3 momentti seuraavasti: 15 Mitä 2 momentissa on säädetty syyttäjän oikeudesta jättää syyte ajamatta, ei koske sellaisia sotilasoikeudenkäyntilain ( / ) 2 : ssä tarkoitettuja rikoksia, joiden tutkinta-aineiston joukko-osaston komentaja on toimittanut syyttäjälle oikeudenkäyntiä varten. 16 (Kuten valiokunnan mietinnössä.) Voimaantulosäännös (Kuten valiokunnan mietinnössä.)
12 1982 vp. - II LaVM n:o 14 - Esitys n:o 86 ( 1981 vp.) 5. Laki korkeimmasta oikeudesta annetun lain 7 a :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 7 a :n 2, 4 ja 6 momentti sellaisina, kuin niistä ovat 7 a :n 2 momentti 2 päivänä helmikuuta 1979 annetussa laissa (106/79) sekä 7 a :n 4 ja 6 momentti 23 päivänä joulukuuta 1981 annetussa laissa (971/81), näin kuuluviksi: 7 a (2 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) (4 mom. kuten valiokunnan mietinnössä.) Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1982 (6 mom. poist.) Voimaantulosäännös (Kuten valiokunnan mietinnössä.) Pauli Puhakka Heli Astala Kati Peltola
Sotilasonieudenkäyntilaki 13 EDUSKUNNAN PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTA Liite Helsingissä, 10 päivänä joulukuuta 1981 Lausunto n:o 4 Toiselle lakivaliokunnalle Toinen lakivaliokunta on kirjeellään 29 päivältä syyskuuta 1981 pyytänyt eduskunnan päätöksen mukaisesti puolustusasiainvaliokuntaa antamaan lausunnon hallituksen esityksestä n:o 86 sotilasoikeudenkäyntilaiksi ja eräiksi siihen iii ttyviksi laeiksi. Asian johdosta valiokunnassa ovat olleet kuultavina eduskunnan oikeusasiamies Jorma S. Aalto, apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen, lainsäädäntöneuvos Paavo Nikula oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Heikki Huuskonen puolustusministeriöstä, oikeusneuvos Olavi Heinonen korkeimmasta oikeudesta, asessori Kalervo Artema pääesikunnasta, puheenjohtaja, eversti Martti Putkiranta Upseeriliitosta, puheenjohtaja, yliluutnantti Armo Korvela Toimiupseeriliitosta, puheenjohtaja, värvätty ylikersantti Matti Järvinen ja pääluottamusmies Pirkko Sinisalo Puolustusvoimien värvättyjen liitosta, järjestösihteeri Jalo Riikonen Rajavartijain Liitosta, hallituksen jäsen teknikkokapteeni Pentti Keinänen Puolutusvoimain Henkilökuntaliitosta sekä järjestösihteeri Juha Kajaniemi Suomen Varusmiesliitosta. Sotilasoikeudenkäyntilain uudistus on valmisteltu samanaikaisesti muun sotilasoikeudenhoidon uudistuksen kanssa ja ovat hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset pitkällisten tukimusten ja yhteensovittamisten sekä monilta kohdiltaan kompromissien tulos. Puolustusasiainvali~kunta on asian käsittelyssä keskittynyt tarkastelemaan hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten asiasisältöä yleisesti sekä uudistuksen merkitystä käytännössä puuttumatta tarkemmin lakiehdotusten yksityiskohtiin tai pykälien sanamuotoon. Valiokunnan mielestä ovat puollettavia ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on surtaa sotilaita koskevat rikosasiat rauhan aikana so- 088201259W taoikeuksista yleisten alioikeuksien käsiteltäviksi. V ahokunta näkee myös myönteisenä sen muutoksen, että yleisten alioikeuksien tuomarit ja syyttäjät tulisivat osallistumaan sotilasrikosasiain käsittelyyn. Tutkittuaan hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten asiasisältöä ja kuultuaan asiantuntijoita puolustusasiainvaliokunta kiinnittää toisen lakivaliokunnan huomiota seuraaviin kohtiin: Eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon viitaten valiokunta toteaa, ettei hallituksen esityksessä ole kiinnitetty huomiota lakiin valtioneuvoston oikeuskanslerin vapauttamisesta eräistä tehtävistä ( 27 5/3 3), minkä lain 1 :n 1 kohdan mukaan oikeuskansleri on vapautettu valvontavelvollisuudesta muun muassa "asioissa, jotka koskevat sotatuomioistuimiin" - - - "kuuluvien viran- tai toimenhaltijain toimintaa". Kun käsiteltävänä oleva hallituksen esitys näyttää muuttavan oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välistä tehtäväjakoa, olisi valiokunnan käsityksen mukaan asia selvitettävä jo ennen sotilasoikeudenkäyntilain hyväksymistä ja lisättävä siihen, mikäli mahdollista, asiaa koskeva säännös. Valiokunta on asiaa käsitellessään myös kiinnittänyt huomiota sotilasrikosasioita käsittelevien tuomioistuimien kokoonpanoon ja syyttäjäjärjestelmään. Sekä asiantuntijalausunnoissa että valiokunnan keskusteluissa on ollut runsaan tarkastelun kohteena sotilasrikosasioita käsittelevien tuom101stmm1en sotilasjäsenten tarpeellisuus sekä syyttäjän asema puolustusvoimiin ja yleiseen syyttäjäjärjestelmään nähden. Eduskunnan oikeusasiamiehen lausuntoon viitaten valiokunta kiinnittää huomiota sotilasrikosasioita käsittelevien yleisten alioikeuksien
14 1982 vp.- II LaVM n:o 14- Esitys n:o 86 (1981 vp.) resurssien riittävyyteen. Koska sotilasrikosasioiden käsittelyn nopeudella on suuri merkitys niin tuomioistuin- kuin kurinpitomenettelyssäkin, pitää valiokunta tärkeänä alioikeuksien toimintakyvyn riittävyyttä nimenomaan varusmiehiä koskevien asioiden käsittelynopeuden varmentamiseksi. Ottaen huomioon sotilasoikeudenkäyntisäännösten uudistustarpeen ja sotilasoikeudenhoidon kokonaisuudistuksen valmistelujen perusteellisuuden sekä sen, mitä edellä on sanottu valiokunnan kannanottona tarkistuksia vaativista kohdista, puolustusasiainvaliokunta pitää sotilasoikeudenkäyntilainsäädännön uudistamista tarpeellisena ja kunnioittaen ehdottaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksyttäisiin tämän lausunnon perusteluissa mainituin tarkistuksin. Puolustusasiainvaliokunnan puolesta: Tapani Mörttinen Erkki Silva Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Mörttinen, varapuheenjohtaja P. Puhakka, jäsenet Björklund, Lattula, Loikkanen (osittain), Luttinen, Pesälä, Piipari, Pohto, Sutinen, Wahlström, Vesterinen (osittain) ja Westerlund sekä varajäsenet Knuuttila ja Louvo.