KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS Käsityönopettajan koulutus PL 8 (Siltavuorenpenger 10), 00014 Helsingin yliopisto. Puhelin 191 29706 (toimisto), 191 29705 (amanuenssi) Fax 191 29701, http://www.helsinki.fi/kktl/ Yleistä Käsityönopettajan koulutus jatkaa 17.1.1881 toimintansa aloittaneen Helsingin käsityökoulun, sittemmin Helsingin käsityönopettajaopiston työtä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (nykyinen soveltavan kasvatustieteen laitos) alainen käsityönopettajan koulutuslinja perustettiin 1.8.1975, jolloin käsityönopettajan koulutus siirtyi yliopistoon. 1.8.1998 lähtien käsityönopettajan koulutus on ollut osa kasvatustieteellisen tiedekunnan ja sittemmin käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen toimintaa. Tekstiilikäsityön didaktiikan apulaisprofessuuri perustettiin asetuksella 1.8.1975. Viran opetusala muutettiin 25.4.1995 käsityön, erityisesti tekstiilityön didaktiikaksi ja 1.5.2001 alkaen viran ala on kasvatustiede, erityisesti käsityön didaktiikka. Tekstiiliopin varsinaisen professorin virka perustettiin 1.3.1982. Opetusalana on käsityönä tehtävien tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit. Tieteenalan nimenmuutos käsityötieteeksi vahvistettiin 30.11.1992. Käsityönopettajan koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutuksen tehtävänä on harjoittaa käsityötieteen ja kasvatustieteen, erityisesti käsityön didaktiikan tutkimusta sekä antaa näihin pohjautuvaa ylintä opetusta ja vastata aineenopettajakoulutuksesta. Koulutuksen tavoitteena on asiantuntijuuden vahvistaminen sekä joustavien ja erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien koulutusratkaisujen tukeminen. Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutus antaa opiskelijoille valmiudet mm. käsityöalan opetus-, neuvonta-, asiantuntija- ja tutkimustehtäviin eri oppilaitoksissa ja yhteisöissä. Käsityönopettajan koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Tutkinto ei anna sellaisenaan aineenopettajan kelpoisuutta. Kasvatustieteen maisterin tutkinto, jonka suorittaminen kestää noin viisi vuotta, antaa sivuainevalinnoista riippuen joko yhden tai kahden opetettavan aineen opettajan kelpoisuuden. Käsityönopettajan koulutuksessa pääaine on käsityötiede tai kasvatustiede. Käsityötiede sisältää opetettavan aineen, tekstiilityön, opinnot 55 ov. Kasvatustiede sisältää opettajakelpoisuuteen edellytettävät opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Jatkoopintokelpoisuus saavutetaan pääaineen mukaisesti joko käsityötieteessä tai kasvatustieteessä. Käsityötieteen koulutus Helsingin yliopiston käsityönopettajan koulutusyksikkö käynnisti käsityötieteen koulutuksen vuonna 2000. Sisäänotto on kolme opiskelijaa vuosittain. Koulutus on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita käsityötieteestä ilman opettajankoulutusta. Koulutus antaa opiskelijoille laaja-alaiset valmiudet tutkimukseen, asiantuntijatehtäviin ja kehittämistyöhön sekä käsityötuotteen koko elinkaaren huomioon ottavaan suunnitteluun ja valmistukseen. Erilaiset sivuaineyhdistelmät lisäävät mahdollisuuksia hakeutua uudenlaisiin työtehtäviin, myös vasta kehitteillä oleville alueille. Pääaineen, käsityötieteen, opinnot suuntautuvat tekstiili- ja vaatetusalalle. Käsityötieteen koulutuksessa voidaan suorittaa kasvatustieteen kandidaatin tutkinto (120 ov) ja kasvatustieteen maisterin tutkinto (160 ov). Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon voi suorittaa noin kolmessa vuodessa. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorit-taminen kestää noin viisi vuotta. Nämä tutkinnot eivät 266
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS anna käsityönopettajan kelpoisuutta. Jatkoopintokelpoisuus saavu-tetaan käsityötieteessä. Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta määrätään asetuksessa 576/95 sekä käyttäytymistieteellisen tiedekunnan tutkintoja koskevissa pysyväismääräyksissä. Käsityötiede Käsityötieteen tutkimuksessa on kyse ihmisen suhteesta maailmaan, ja elinympäristön muokkaamisesta. Käsityö ja muotoilu ovat toimivan ihmisen ja toiminnan kohteen, visuaalisesineellisen ympäristön, välistä vuorovaikutusta. Käsityötieteen tutkimuskohde kattaa laaja-alaisesti käsityön eri osa-alueet ja muodot: voidaan tutkia tekijää, tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessia, tuotteita ja tuotekehitystä useasta eri näkökulmasta. Käsityötieteen tutkimukset voivat kohdentua teoreettisten perusteiden kehittämiseen tai konkreettisiin prosesseihin ja tuotteisiin tai niiden kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena voi olla käsityö ammattina tai harrastuksena, osana tuotantoelämää tai ihmisen arkea. Käsityötieteen opetus on ongelmakeskeistä sekä erilaisten ilmiöiden problematisointia ja reflektointia aktivoivaa. Tärkeä piirre alalla on käytännöllisiin prosesseihin liittyvän teorianmuodostuksen ja tieteellisen ajattelun välinen vuorovaikutus. Opetus perustuu tutkimukseen, joka puolestaan on tiiviissä vuorovaikutuksessa tekemisen kanssa. Käsityötieteen perus- ja aineopintojen sisältöalueet ovat käsityötieteen perusteet, käsityötuotteiden suunnittelun ja valmistuksen opinnot sekä käsityön tutkimuksen perusteet. Syventävissä opinnoissa em. sisältöalueita täydennetään syventävillä projekti- ja tutkielmaopinnoilla. Aineenhallinnan opinnoissa keskitytään tekstiilimateriaaleihin ja niiden työstämiseen tarvittaviin tekniikoihin. Aineenopettajan koulutus Opettajuuteen ja kasvattajan tehtävään kypsyminen on pitkäaikainen prosessi, jonka perusvalmiudet hankitaan koulutuksen aikana. Käsityönopettajan koulutuksessa korostetaan laaja-alaisuutta ja monitieteistä taustaa, omaan tieteenalaan kuuluvaa tutkimusta ja tiedon soveltamista mm. opetukseen. Tavoitteena on omaa työtään tutkiva aineenopettaja, joka kykenee alansa asiantuntijana tukemaan oppilaiden persoonallisuuden kehitystä, suunnittelemaan ja rakentamaan yhteistyötä oppimisyhteisön muiden jäsenten kanssa ja toteuttamaan yhteiskunnan koulukasvatukselle antamia tavoitteita. Käsityönopettajan koulutuksen keskeisenä tavoitteena on huolehtia käsityöstä perussivistyksen osana. Koulutuksessa rohkaistaan opiskelijoita eläytymään, ilmaisemaan itseään ja ratkaisemaan ongelmia käsityön keinoin sekä annetaan välineitä arjenhallintaan. Käsityön avulla voidaan kehittää myös tieto- ja viestintäteknologiassa tarpeellisia kognitiivisia prosesseja, kuten suunnittelua ja ongelmanratkaisua, työn organisointia ja arviointia. Opettajaksi opiskelussa opetusharjoittelu sekä opiskelijan itsenäiset tutkimus- ja opetusprojektit muodostavat koulutuksen keskeisen osan. Harjoittelu suuntautuu monipuolisesti sekä perus- että aikuiskoulutukseen. Kasvatustieteen perusopinnoissa painopiste on kasvatuksen ja oppimisen perusteissa, aineopinnoissa kasvatuksen ja oppimisen käytännössä ja syventävissä opinnoissa kasvatuksen ja oppimisen tutkimisessa. Käsityön didaktiikkaan liittyvän tutkimuksen tavoite on kehittää eri-ikäisille oppijoille suunnattua opetusta ja luoda perusteita opetussuunnitelmien ja opettajankoulutuksen kehittämiselle. Osa tästä tutkimuksesta kohdistuu aineenopettajan työhön. Keskeisiä tutkimusalueita ovat mm. taidon oppiminen, opetus ja arviointi sekä opetussuunnitelmat ja opetuksen tavoitteet. Sivuaineiden valinta Käsityönopettajan koulutuksessa kaikilla käsityötieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena kasvatustiede, jossa suoritetaan opettajan pedagogiset opinnot 35 ov. Vastaavasti kasvatustieteen pääaineekseen valinneilla on yhtenä sivuaineena käsityötiede, jossa suoritetaan opetettavan aineen opinnot 267
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS 55 ov. Muilta osin opiskelija valitsee sivuaineen tai sivuaineet itsenäisesti tiedekunnan määräyksiä noudattaen. Sivuainevalinnoillaan opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa tekstiilityö lisäksi myös toisen opetettavan aineen. Asetuksen (576/95, 13 ) mukaan mahdollisia toisen opetettavan aineen opintoja tulee olla aineenopettajan koulutuksessa vähintään 35 opintoviikkoa. Erilliset opinnot/sivuaineopinnot käsityötieteessä Käsityönopettajan koulutusyksikössä on mahdollisuus suorittaa erillisinä opintoina/ sivuaineopintoina käsityötieteen 17 opintoviikon perusopintojen opintokokonaisuus, 35 opintoviikon aineopintojen opintokokonaisuus tai 55 opintoviikon syventävien opintojen opintokokonaisuus. Sivuaineopintokokonaisuuksien valintaperusteista ja tasokokeista tiedotetaan erikseen. Tasokoe järjestetään kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Lisätietoja käsityötieteen sivuaineopinnoista saa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan opintotoimistosta tai käsityönopettajan koulutuksen toimistosta. Käsityötieteen sivuaineopinnot käsityönopettajankoulutuksen verkkoyliopistossa (KVY) KVY:n jäsenyliopistossa (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Joensuun yliopisto ja Åbo Akademi) suoritetut käsityötieteen perusopintojen sivuaineopinnot vastaavat Helsingin yliopiston käsityötieteen perusopintojen sivuainekokonaisuutta (17 ov). Suoritettuaan perusopinnot muussa jäsenyliopistossa, opiskelija saa valmiuden jatkaa sivuaineopintoja eteenpäin Helsingin yliopistossa hankittuaan opintooikeuden tasokokeen kautta. Käsityötieteen jatkokoulutus Käsityönopettajan koulutuksessa toimii jatkotutkintoja (KL, KT/FT) käsityötiede pääaineena suorittavien jatkokoulutusseminaari käsityötieteen professorin johdolla. Jatkokoulutusseminaarin pienryhmä kokoontuu sekä syysettä kevätlukukaudella noin kerran kuussa. Seminaareissa käytetään osittain WebCToppimisympäristön kurssialueita virtuaalisten seminaarien toteuttamiseksi sekä tieteellisen keskustelufoorumin tarjoamiseksi varsinaisten seminaarien ulkopuolella. Lisätietoja jatkoopintoihin hakeutumisesta saa käsityötieteen assistentilta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus. www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/ www.helsinki.fi/kktl/opiskelu/kasityonopettajan_jatkokoulutus.htm Kasvatustieteen jatkokoulutus Jatko-opiskeluoikeuden myöntää käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Sitä ennen jatkokoulutukseen pyrkivän tulee neuvotella joko kotitalouden tai käsityön didaktiikan professorin kanssa, joka hyväksyy tutkimus- ja jatko-opintosuunnitelman. Hakulomakkeita ja tietoja saa jatko-opintojen yhdyshenkilönä toimivalta assistentilta tai tiedekunnan yleisestä toimistosta. Jatko-opintoja koskevia määräyksiä on esitelty oppaan alkuosassa kohdassa Tieteellinen jatkokoulutus. Kasvatustieteessä järjestetään tutkimuksen etenemistä tukeva pienryhmä, jonka aikataulusta sovitaan kunkin lukukauden alussa. Kasvatustieteen jatkokoulutus koordinoidaan laitoksen ja tiedekunnan muun jatkokoulutuksen kanssa. www.helsinki.fi/behav/jatkokoulutus/ www.helsinki.fi/kktl/opiskelu/kasityonopettajan_jatkokoulutus.htm Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa ja oppimisessa Käsityönopettajan koulutuksessa tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) hyödynnetään yhtäältä yksilöllisen opettajuuden, toisaalta yksilöllisen oppimisen tukemisessa. Samalla tieto- ja viestintätekniikan avulla tuetaan moninaisten yhteisöllisten oppimisprosessien edellytyksiä. Tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan siten, 268
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS että opettajien ja opiskelijoiden perinteisessä, kohtaavassa vuorovaikutuksessa voidaan keskittyä myös vuorovaikutusta edellyttäviin asioihin. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa sovelletaan tutkimuksen ja hallinnon kehittämisessä. Tavoitteena on, että opiskelijat hyödyntävät eri kursseilla tieto- ja viestintätekniikkaa uuden informaation hankkimisessa, tuottamisessa ja jakamisessa, ja että opettajat hyödyntävät tätä tekniikkaa oppimateriaalien tuottamisessa ja jakamisessa. Esimerkiksi ainedidaktiikan opinnoissa opiskelijat tuottavat oppimateriaalia Käsityön virtuaalikouluun, joka on kansallinen Opetushallituksen tukema kentän opettajien ja alan eri yliopistojen yhteinen virtuaalikouluhanke. Erityisesti tuetaan opiskelijoiden etätyöskentelyä lisäämällä mahdollisuuksia suorittaa joitakin kursseja joko kokonaan tai osittain esimerkiksi sähköpostin, digitaalisen oppimateriaalin ja oppimisympäristöjen kuten WebCT:n avulla. Koulutukselle suunnitellaan rakenteeltaan selkeä ja minimalistinen pedagogisen virtuaalitiedon kehys (portaali). Edellä kuvattuihin tavoitteisiin ja haasteisiin liittyen koulutusyksikkö panostaa henkilökuntansa kouluttautumiseen tieto- ja viestintätekniikassa Opetusministeriön julkaiseman koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategian (KTT) perustavoitteiden mukaisesti. KTT:n mukaan vuonna 2004 jokainen opettaja hallitsee hyvin tieto- ja viestintätekniikan käytön perusvalmiudet (Ope.fi), ja ainakin puolet opettajista omaa myös hyvät valmiudet monipuoliseen tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen (Ope.fi II). 10 % opettajista hallitsee erityisosaamisen alueita (Ope.fi III). Opiskelija- ja opettajatuutorit Opiskelija- ja opettajatuutortoiminnalla pyritään helpottamaan opiskelijan integroitumista laitokseen ja oppiaineisiin sekä auttamaan opiskelijaa hahmottamaan opiskeluaan kokonaisuuksina, joiden kautta henkilökohtaisten valintojen ja opintojen yleisen etenemisen toivotaan jäsentyvän. Opiskelija- ja opettajatuutorin lisäksi opintojen kulun suunnittelussa avustavat ja opinto-ohjausta antavat koulutuksen amanuenssi ja tiedekunnan opintotoimiston opintoneuvojat, opintoasiainkoordinaattorit ja opintoasiainpäällikkö. 269
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS Käsityönopettajan koulutuksen tutkinnon yleisrakenne Kasvatustieteen maisterin tutkinto käsityötiede pääaineena 160 ov Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Käsityötiede 80 ov 80 ov 80 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) 15+15 ov 35 ov 15 ov Vapaasti val. opintoja 7 ov 2 ov* väh. 10 ov Ammatillisia valmiuksia antavia opintoja 1-12 ov *) mikäli tutkintoon liittyy laaja sivuainekokonaisuus >35 ov, ei vap. val. opintoja tarvita Kasvatustieteen maisterin tutkinto kasvatustiede pääaineena 160 ov Kasvatustiede 75 ov Käsityötiede 55 ov (opetettavan aineen opinnot 40+15 ov) Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto käsityötiede pääaineena 120 ov Esimerkki 1 Esimerkki 2 Esimerkki 3 Käsityötiede 40 ov 40 ov 40 ov Kasvatustiede 35 ov 35 ov 35 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov 8 ov 8 ov Sivuaine(et) 15+15 ov 35 ov 15 ov Vapaasti val. opintoja 7 ov 2* ov väh. 10 ov Ammatillisia valmiuksia antavia opintoja 1-12 ov *) mikäli tutkintoon liittyy laaja sivuainekokonaisuus>35 ov, ei vap. val. opintoja tarvita Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto kasvatustiede pääaineena 120 ov Kasvatustiede 50 ov (35 ov aineopinnot + 15 ov syventäviä op.) Käsityötiede 40 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Muu sivuaine 15 ov Vapaasti valittavia opintoja 7 ov Opetettavan aineen (tekstiilityö) opinnot Kasvatustieteellisen alan tutkintoasetuksen mukaisesti suoritettava aineenopettajan tutkinto sisältää vaatimuksen, jonka mukaan yhdessä opetettavassa aineessa tulee olla syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 ov ja toisessa aineessa aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 ov. Kasvatustiede pääaineena opiskelevilla opetettavan aineen opinnot koostuvat seuraavasti: Käsityötieteen perus- ja aineopinnot 40 ov 270
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Käsityötieteen syventäviä opintoja 15 ov KSl 3.4.2a Tekstiilien tutkimusmenetelmät 2 tai 1 ov KSl 3.4.2b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät KSl 3.4.3 Käsityön työmenetelmätutkimus 2 ov KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset per. 4 ov KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit 8 ov Käsityötieteen koulutuksen tutkintorakenne Käsityötieteen koulutuksessa suoritettavan tutkinnon yleisrakenne on sama kuin käsityönopettajan koulutuksessa käsityötiede pääaineena suoritettavan tutkinnon. Ensimmäisen sivuaineen kasvatustieteen (=opettajan pedagogiset opinnot) sijasta tutkinnon ensimmäisenä sivuaineena on jokin muu aine. Käsityötieteen koulutuksessa suoritettava maisterin tutkinto ei tuota opettajakelpoisuutta. Tutkintovaatimukset Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Opintojakso ov Y 1 Äidinkieli 4 Y 1.1 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito (2 ov) Y 1.2 Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine (2 ov) Y 2 Vieras kieli 2 Y 2.1 Tekstin ymmärtäminen (1 ov) Y 2.2 Suullinen kielitaito (1 ov) Y 3 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 Kieli- ja viestintäopinnot yhteensä 8 Y 1 ÄIDINKIELI 4 ov Y 1.1 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito 2 ov Tavoitteet: Perehtyminen terveeseen ja vivahteikkaaseen äänenkäyttöön, kokonaisilmaisun, puheviestintätaitojen ja puhutun yleiskielen kehittämiseen sekä niiden merkityksen tiedostamiseen vuorovaikutustilanteissa. Esiintymistaidot ja niiden arviointi sekä ryhmäviestintämuodoissa tarvittavat tiedot ja taidot. Osa 1 (1ov), 63054) Sisältö: Äänenkäytön (puhetekniikan), kokonaisilmaisun ja vuorovaikutustilanteessa tarvittavien puheviestintätaitojen sekä esiintymistaidon opiskelu. Yksilöllisen äänenkäytön tarkistus. Arviointi: Erilaisia yksilö- ja ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/ hylätty. Oheisteokset: Aalto, A.-L. & Parviainen, K. Auta ääntäsi. 5. uud. p. Otava. 271
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT Kansanen, A. Puheviestinnän perusteet. 20. uud. p. Weilin + Göös. Osa 2 (1 ov, 63055) Sisältö: Ryhmäviestintämuodoissa tarvittavien puheviestintätaitojen opiskelu, argumentointi, vaikuttaminen, yhteistyö ja päätöksentekoprosessi. Ristiriitatilanteiden ratkaisu. Arviointi: Erilaisia ryhmätehtäviä, joissa käytetään oheiskirjallisuutta. Hyväksytty/hylätty. Oheisteokset: Jattu-Wahlström, M. & Kallio, H. Neuvottelutaito. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 92. Korkeakouluopiskelijan kokoustaito, K. Heiska & al. Korkeakoulujen kielikeskus. Kielikeskusmateriaalia 71. Y 1.2 Tieteellinen kirjoittaminen ja harjoitusaine 2 ov (63056) Opiskelija saavuttaa kypsyyskokeessa vaadittavan äidinkielen taidon ja parantaa asiatyylisen, etenkin tieteellisen ilmaisun valmiuksiaan. Luennot (63057) keskittyvät asiatyylisen kirjallisen esityksen vaatimuksiin. Luentoihin liittyvässä kuulustelussa hyväksytyksi tulemisen ehtona on asiasisällön lisäksi moitteeton kieliasu. Luennot ja niihin liittyvän kuulustelun voi korvata tentillä, jonka vastaukset ovat moitteetonta yleiskieltä ja johon on luettu kirjallisuus kohdassa mainitut teokset. Teoksia käytetään myös luennoilla ja harjoituksissa. Korvaavan tentin suoritusajankohdat löytyvät laitoksen verkkosivuilta http://www.helsinki.fi/kktl/. Äidinkielenopettajat suosittavat kuitenkin luentokurssia kaikille, varsinkin niille, jotka joutuvat tulevassa ammatissaan ohjaamaan toisten kirjoittamista. Taitava kirjoittaja: opiskelijan opas, I. Lonka & al. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 54. Leino, P. Taitavan kirjoittajan kielenhuolto. Opiskelijan opas. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Harjoituksissa (63058) on osallistumisvelvollisuus. Opintojaksossa harjaan-nutaan lisäksi käyttämään tieto- ja viestintä-tekniikan välineitä ja soveltamaan opittuja taitoja. Kandidaatin ja maisterin tutkintoa varten laaditaan yksi harjoitusaine. Harjoitusaineen (63067) saa tuoda äidinkielen lehtorin tarkistettavaksi, kun tieteellisen kirjoittamisen kurssi on suoritettu. Kandidaatin tutkinnon suorittajien harjoitusaine on aina proseminaarityö. Maisterin tutkinnon suorittajien harjoitusaineena tarkistettavaksi äidinkielenopettajat suosittavat asiasisällön puolesta hyväksyttyä pro gradu -tutkielman esiversiota tai tutkimusseminaarin esitelmää. Kypsyys-näytteeseen voi ilmoittautua vasta, kun harjoitusaine on hyväksytty (ks. harjoitusaine ja kypsyysnäyte). Harjoitusaineen tarkistukseen on varattava varsinkin ruuhkahuippuina riittävästi aikaa. Opintojakso suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarityön tekemisen kanssa. Opintojakso koostuu luennoista, harjoituksista sekä omatoimisesta työstä, ja se on lukuvuoden mittainen. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Y 2 Vieras kieli 2 ov Y 2.1 Tekstin ymmärtämisen kurssi 1 ov Y 2.2 Suullisen kielitaidon kurssi 1 ov Y 3 Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito 2 ov Vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja kokeista vastaa kielikeskus. Ks. kielikeskuksen opinto-opas tai www.helsinki.fi/ kksc. 272
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Käsityötieteen tutkintovaatimukset Käsityötieteen perusopinnot 20 ov Opintojakso ov 1 KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 7 KSa 1.1 Johdatus käsityötieteeseen (2 ov) KSa 1.3 Tekstiilihistoria (2 ov) KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio (3 ov) 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 13 KSa 2.3 Ompelun työvälineet ja työtilat sekä ompeluteknologia (2 ov) KSa 2.4 Kirjonta (2 ov) KSa 2.5 Kankaankudonta (2 ov) KSa 2.6 Lankatekniikat (2 ov) KSa 2.8 Kaavoitus ja vaatetus I (3 ov) KSa 2.11 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) PERUSOPINNOT YHTEENSÄ 20 Käsityötieteen aineopinnot 20 ov Opintojakso ov 1 KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET 3 KSc 1.4 Tekstiilitalous (2 ov) KSc 1.6 Tekstilien tutkimusmenetelmät 1 (1 ov) 2 KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS 10 KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet (4 ov) KSc 2.7 Sisustustekstiilit (2 ov) KSc 2.8 Kaavoitus ja vaatetus II (2 ov) KSc 2.12 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti (2 ov) 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 7 KSc 3.1 Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia (2 ov) KSc 3.2 Proseminaari/Kandidaatintyö (3 / 5 ov) KSc 3.3 Täydentävä kirjallisuus (2 / 0 ov) AINEOPINNOT YHTEENSÄ 20 273
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov Opintojakso ov 3 KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET 10 KSl 3.3 Täydentävä kirjallisuus (2 ov) KSl 3.4 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät (6 ov) KSl 3.4.1 Käsityötieteen metodologia (2 ov) KSl 3.4.2a Tekstiilien tutkimusmenetelmät 2 (1 ov) TAI KSl 3.4.2b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät (1 ov) KSl 3.4.3 Käsityön työmenetelmätutkimus (2 ov) KSl 3.4.4 Tilastollinen päättely (1 ov) KSl 3.5 Käsityötieteen syventävä kirjallisuus (2 ov) 4 KÄSITYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT PROJEKTIOPINNOT 12 KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet (4 ov) KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit (8 ov) 5 KÄSITYÖTIETEEN TUTKIELMA 18 KSl 5.1 Käsityötieteen tutkimusseminaarit ( 4 ov) KSl 5.1.1 Suunnitteluseminaari (2 ov) KSl 5.1.2 Tutkimusseminaari (2 ov) KSl 5.2 Pro gradu -tutkielma (14 ov) SYVENTÄVÄT OPINNOT YHTEENSÄ 40 Käsityötieteen perusopinnot 20 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisten käsityötieteen perusopintojen tavoitteena on saada yleisnäkemys käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettisista perusteista, hankkia tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen perustaidot sekä kyky soveltaa opittua luovasti uusissa tilanteissa. Käsityötieteen perusopintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. Arvosanat ovat ET (erinomaiset tiedot 2,45-3,00), HT (hyvät tiedot 1,70-2,44) ja TT (tyydyttävät tiedot 1,00-1,69). Käsityötieteen aineopinnot 20 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisen käsityötieteen aineopintojen tavoitteena on laajentaa ja täydentää käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen teoreettisia perusteita; täydentää tekstiilituotteiden suunnittelun ja valmistuksen taitoja sekä kykyä soveltaa opittua luovasti uusissa tilanteissa. Aineopinnoissa perehdytään lisäksi käsityötieteen tutkimuksen perusteisiin. Käsityötieteen aineopintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. 274
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov Käsityönopettajan (tekstiilityö) koulutuksen mukaisen käsityötieteen syventävien opintojen tavoitteena on laajentaa perus- ja aineopintojen pohjalta käsityöllisten suunnittelu- ja valmistusprosessien tieteellistä perustaa ja syventyä käsityön tutkimukseen sekä tutkielman tekoon. Käsityötieteen syventävien opintojen opintokokonaisuuden kokonaisarvosana lasketaan opintojaksojen opintoviikoilla painotettuna keskiarvona. Syventävien opintojen arvosanaa laskettaessa ei oteta huomioon pro gradu - tutkielmasta saatua arvosanaa. Hyväksytty pro gradu -tutkielma arvioidaan asteikolla approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur. Erillisinä opintoina/sivuaineopintoina suoritettavissa syventävissä opinnoissa otetaan opintokokonaisuuden arvosanaa määrättäessä huomioon sivulaudaturtutkielman arvosana. Sivulaudaturtutkielma arvioidaan asteikolla 3-1. Käsityötieteen opintojen hyväksilukeminen Käsityötieteen opintoja voidaan hyväksilukea muualla suoritettujen käsityöalan opisto-, korkeakoulu- tai yliopistotasoisilla opinnoilla. Hyväksilukumenettelystä tiedotetaan erikseen. Käsityötieteen perusopinnot 20 ov 1. KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET KSa 1.1 Johdatus käsityötieteeseen 2 ov (63077) Käsityötieteen tieteelliset lähtökohdat. Käsityönä valmistettujen tuotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessien teoreettista tarkastelua. Kurssi pyritään toteuttamaan osittain virtuaalisesti Käsityön verkkoyliopiston kanssa. Anttila, P. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. WSOY. Salo-Mattila, K. 2000. Keisarinnan sermi. Naiskäsityön suhde taiteeseen 1800-luvun loppupuolella. Helsingin yliopisto. Kotitalousja käsityötieteiden laitos. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 7. Arviointi: Tentti tai essee 3-1. KSa 1.3 Tekstiilihistoria 2 ov (63079) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.3 Tekstiilihistoria I ja KSc 1.3 Tekstiilihistoria II) Suomen kansanomaisia tekstiilejä ja niiden kehityslinjoja. Muotipukujen kehityslinjoja Euroopan historiassa. Kaukonen, T. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY. Peacock, J. Länsimainen puku antiikista nykypäivään. Otava. Tai luentomonisteet. Arviointi: Opintojakso suoritetaan kahdessa tentissä. Arvioidaan asteikolla 3-1. KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio 3 ov (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.6 Tekstiilimateriaalit ja materiaaliorientaatio ja KSc 1.6 Tekstiilien rakenne ja valmistus) Tekstiiliraaka-aineiden tunnistaminen: kvalitatiivinen kuituanalyysi sekä tekstiilien rakenteet, viimeistykset ja käyttötarkoitusten tunteminen. tekstiilien valmistustekniikat. Ilmaisullinen materiaaliorientaatio. Kurssi pyritään toteuttamaan yhteistyössä Tampereen Teknillisen yliopiston ja Käsityön verkkoyliopiston kanssa. Boncamper, I. Tekstiili-oppi: Kuituraaka-aineet. 2. korjattu laitos. Hämeen ammattikorkeakoulu. Hämeen ammattikorkeakoulun julkaisuja C20. Soveltuvin osin. Markula, R. Tekstiilitieto. WSOY. Soveltuvin 275
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE osin. Puolakka, A. Tekstiilikuitujen tunnistaminen. Tampereen teknillinen korkeakoulu. Tekstiili- ja vaatetustekniikan laitoksen julkaisu no 32. Soveltuvin osin. Koskinen A. & al. Kankaiden rakenneoppi. Soveltuvin osin. Osa 1: Tekstiiliraaka-aineet, tekstiilien rakenne ja valmistus (2 ov, 63095) Arviointi: Tentti 3-1 ja kangaskokoelma hyväksytty/hylätty. Osa 2: Materiaaliorientaatio (1 ov, 63083) Opintojakso on vapaaehtoinen käsityötieteen erillisiä sivuaineopintoja suorittaville. Tutkinnonsuorittajille jakso on pakollinen pääaineesta riippumatta. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. 2. KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS KSa 2.3 Ompelun työvälineet ja työtilat sekä ompeluteknologia 2 ov osa 1: Ompelun työvälineet ja työtilat (1 ov, 63085) Ompelun työvälineet, koneet ja työtilat sekä niiden tutkimus. Ompelukone ja saumuri. Sanasto. Suomen standardisoimisliitto. SFS 5754. Kaukinen, L. & Vahtera, P. Opi saumurin salaisuudet. WSOY. Ompelukoneita ja saumureita koskevat uudet tutkimusraportit. Ompelun työtiloja koskevat opetusmonisteet. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Osa 2: Ompeluteknologia (1 ov, 63086) Tekstiilituotteiden peruskäsitteistö ja - rakenteet. Rakenteiden taso- ja poikkileikkauskuvat. Harjoituksina valmistetaan pientuotteita erilaisia ohjeita soveltaen ja kehittäen. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. KSa 2.4 Kirjonta 2 ov (63087) Mitä on kirjonta. Kirjonta kulttuurien kentässä. Kirjonnan materiaaleja, välineitä ja perustekniikoita sekä kokeilevaa kirjontatyöskentelyä. Oma suunnittelu- ja valmistusprosessi ja siitä tehty portfolio. Kurssin aloittaminen edellyttää osallistumista ensimmäiselle luennolle. Opetusmonisteet. Arviointi: 3-1 (harjoitukset, työ, portfolio). KSa 2.5 Kankaankudonta 2 ov (63305) (vastaa aiempaa jaksoa KSc 2.5 Kankaankudonta) Tavoitteena on oppia perustiedot kankaiden sidoksista, kankaan suunnittelusta, rakentamisesta, kutomisesta sekä kankaankudonnassa käytettävistä työvälineistä. Kurssilla valmistetaan eri tekniikoin ja erilaisia työvälineitä käyttäen harjoitustöitä sekä kangaspuissa toteutettu kudontatyö. Harjumäki, U. & Lähteenmäki, E. & Vuorivirta, A. Kankaankutojan ammattitekniikka. Otava. Kankaankutojan sidosoppi, toim. Harjumäki, U. & al. Otava. KSa 2.6 Lankatekniikat 2 ov (63089) Neulonnan, virkkauksen ja lankatekniikoiden erityistyötapojen käsitteistö, kuvaaminen ja rakenne. Koneneulonnan perusteet. Erilaisia lankatekniikkaharjoituksia. Koneella neulottavan vaatteen suunnittelu ja valmistus. Stanfield, Lesley & Griffiths, Melody. 2000. Neulojan käsikirja. Otava. Neulevaatteen neulomisessa tarvittavat perusasiat. Brother. KSa 2.8 Kaavoitus ja vaatetus I 3 ov (63096) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 2.8 Kaavoitus I ja KSa 2.9 Vaatetus I) Kaavoituksessa johdatus vartalon, vaatteen ja 276
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE tasokaavan väliseen problematiikkaan: mitoitus, peruskaavajärjestelmien käsitteistö, rakenne ja sisäinen logiikka, manuaalisen ja tietokoneavusteisen menetelmän vertailu peruskaavan tuottamisessa, kuosittelun käsitteet ja menetelmät. Vaatetuksessa johdatus vaatteen suunnittelu- ja valmistusprosessin problematiikkaan: perusvaatetukseen kuuluvan asukokonaisuuden suunnittelu, henkilökohtaisen mallin kuosittelu, tekninen suunnittelu ja toteutus, portfolio. Melkas, A. & Raitio-Nyholm, S. & Räsänen, M.-L. Naisten pukimien peruskaavat 1. Vaatetusalan kaavatekniiikka. Edita. Soveltuvin osin. Oheiskirjallisuus: Schnittkonstruktionen für Kleider und Blusen. System M. Müller & Sohn. 1992 (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Schnittkonstruktionen für Röcke und Hosen. System M. Müller & Sohn. 1996 (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Zamkoff, B. & Price, J. 1987 (tai myöhempi). Basic Pattern Skills for Fashion Design. New York: Fairchild. Amaden-Crawford, C. 1996 (tai myöhempi). The Art of Fashion Draping. Fairchild. KSa 2.11 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti 2 ov (63093) Projektissa sovelletaan käsityötieteen perusopinnoissa saavutettuja tietoja ja taitoja. Tavoitteena on antaa valmiuksia suunnittelutehtävien tutkimukselliseen lähestymiseen ja yhteistoiminnalliseen suunnitteluun. Projektissa suunnitellaan ja valmistetaan ajankohtainen tekstiilituote tai sarjatyönä useita tuotteita sekä analysoidaan työskentelyprosessia. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Käsityötieteen aineopinnot 20 ov 1. KÄSITYÖTIETEEN PERUSTEET KSc 1.4 Tekstiilitalous 2 ov (63302) (Vastaa aiempia jaksoja KSa 1.4 Tekstiilitalous I ja KSc 1.4 Tekstiilitalous II) Kulutuksen ja sen vaikutusten tarkastelu. Tekstiilit kuluttajan näkökulmasta. Tekstiilituotteiden laadun problematiikka. Aalto, K. Vaatteiden käytön ja hoidon ympäristövaikutukset. Tuoteinformaatio ja kuluttajien valintamahdollisuudet. Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 10/1998. Kulutuskulttuuria: sosiologisia näkökulmia kulutukseen, toim. J. Peltola. Helsingin yliopisto. Oppikirjoja, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos, kuluttajaekonomia no. 1. Soveltuvin osin. KSc 1.6 Tekstiilien tutkimusmenetelmät I 1 ov (63370) Johdatus tekstiilien testaus- ja tutkimusmenetelmiin, joilla määritellään kuitujen, lankojen, kudottujen ja neulottujen kankaiden ominaisuuksia laboratoriotyöskentelynä. Kurssi painottuu tekstiilien kansainvälisesti standardoituihin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuskäytäntöihin. Kurssi pyritään toteuttamaan osittain Tampereen teknillisen yliopiston ja Käsityön verkkoyliopiston yhteistyönä. Tekstiilistandardit. Suomen Standardoimisliitto. Soveltuvin osin. Taylor, M. Technology of Textile Properties. Soveltuvin osin. Saville, B. P. Physical Testing of Textiles. Woodhead. The Textile Institute. Soveltuvin osin. Arviointi: harjoitustyöt, tentti 3-1. 277
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE 2. KÄSITYÖTUOTTEIDEN SUUNNITTELU JA VALMISTUS KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet 4 ov osa 1 (2 ov, 63059, vastaa aiempaa jaksoa Y 4 Visuaalisen ilmaisun ja viestinnän perusteet) Tutustuminen visuaaliseen kulttuuriin ja kuvataiteen peruskäsitteisiin luentojen, opintokäyntien sekä harjoitusten avulla. Opiskelija reflektoi oppimisprosessiaan kuvallisesti ja sanallisesti (portfolio) ja pohtii opitun kytkeytymistä käsityöhön. Osa 2 (2 ov, 63309, vastaa aiempaa jaksoa KSc 2.1 Visuaalisen suunnittelun ja tuottamisen perusteet) Tutustuminen suunnittelun perusperiaatteisiin, ilmaisukeinoihin ja erityistekniikoihin luentojen, opintokäyntien ja harjoitusten avulla. Opiskelija reflektoi oppimisprosessiaan kuvallisesti ja sanallisesti (portfolio) ja pohtii opitun kytkeytymistä käsityöhön. KSc 2.7 Sisustustekstiilit 2 ov (63306) Perehdytetään opiskelija sisustustekstiilien käsitteistöön, tuotteiden rakenteiden ja materiaalien kannalta keskeiseen suunnittelu- ja valmistustekniseen sisältöön sekä ongelmakeskeiseen työskentelyyn jonkin sisustustekstiilin valmistuksessa. Kurssin aloittaminen edellyttää osallistumista ensimmäiselle luennolle. KSc 2.8 Kaavoitus ja vaatetus II 2 ov (63365) (Vastaa aiempia jaksoja KSc 2.8 Kaavoitus II ja KSc 2.9 Vaatetus II) Peruskaavajärjestelmien ja kuositteluprosessien kriittistä vertailua, tutustuminen tietokoneavusteiseen kuositteluun, vaativan vaatekappaleen suunnittelu ja toteutus, portfolio. Artikkeleita sopimuksen mukaan. Oheiskirjallisuus: Schnittkonstruktionen für Kleider und Blusen. System M. Müller & Sohn. 1992 (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Schnittkonstruktionen für Röcke und Hosen. System M. Müller & Sohn. 1996 (tai myöhempi). Deutsche Bekleidungs-Akademie. München: Rundschau-Verlag Otto G. Königer. Kopp, E., Rolfo, V., Zelin, B. & Gross, L. 1992 (tai myöhempi). Designing Apparel Through the Flat Pattern. New York: Fairchild. KSc 2.12 Käsityön suunnittelun ja valmistuksen kokoava projekti 2 ov (63355) Projektissa sovelletaan käsityötieteen aineopinnoissa saavutettuja tietoja ja taitoja. Suunnitellaan ja valmistetaan tekstiilituote tai kokonaisuus. Projektiin liittyy kirjallinen loppuraportti, jossa työprosessia analysoidaan projektin luonteeseen sopivan teoreettisen mallin avulla. Artikkeleita sopimuksen mukaan. 3. KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET KSc 3.1 Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia 2 ov (63366) (Vastaa aiempia jaksoja KSc 1.5 Tieteenfilosofia ja metodologia ja KSc 3.1 Käsityön tutkimuksen metodologia) Tieteellisen toiminnan lähtökohdat, tieteenfilosofiset koulukunnat ja käsityksiä tiedon olemuksesta. Käsityötieteen ontologiset ja tieto-opilliset perusteet. Käsityötieteen tutkimuskohde ja sen rajaaminen. Tutkimusaineiston, teorian ja todellisuuden välinen yhteys. Johdatus erilaisiin aineistonhankintamenetelmiin sekä kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin aineiston analyysimenetelmiin. 278
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Akatiimi. Soveltuvin osin. Aaltola, J. & Valli, R. (toim.). 2001. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Osa I: Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: PSkustannus. Osa II: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustannus. Arviointi: Kuulustelu, jossa kirjallinen aineisto saa olla mukana. 3-1. KSc 3.2 Proseminaari 3/5 ov (63362/ 63363) Käsityötieteen problematiikkaan liittyvän ilmiön teoreettinen hahmottaminen ja pienimuotoisen tutkielman laatiminen soveltaen tarkoituksenmukaisia tutkimus- ja analysointimenetelmiä. Kirjaston käyttöön ja tiedonhakuun perehtyminen. Proseminaarityö voidaan toteuttaa parityönä. Täydentävä kirjallisuus (KSc/KSl 3.3) sekä Tieteenfilosofia ja käsityötieteen metodologia (KSc 3.1) kurssit suositellaan suoritettavaksi rinnan proseminaarin kanssa. Osa proseminaariryhmistä toteutetaan osittain WebCT oppimisympäristössä. Opintosuoritukset: Aktiivinen seminaareihin osallistuminen, oman tutkielman esittäminen ja raportointi sekä opponointi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä. TAI Tella, S. 1994. Luettavuuden ja luotettavuuden lähteillä: Opas lähteiden merkintään. Studia Paedagogica 5. www.helsinki.fi/~tella/stpaed5. pdf Arviointi: Raportin arviointi 3-1. KSc 3.3 Täydentävä kirjallisuus 2 ov (63364) (Pääaineopiskelijoilla jakso sisältyy syventäviin opintoihin ja sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin) Käsityöalan tuntemuksen laajentaminen ja syventäminen perehtymällä itsenäisesti käsityöllisten suunnittelu- ja valmistusprosessien teoreettista hallintaa tukevaan kirjallisuuteen. Kirjallisuus valitaan seuraavilta alueilta: Käsityö ammattina Dormer, P. The Art of the Maker. Thames and Hudson. tai Culture of Craft: Status and Future, edited by P. Dormer. Manchester University Press. Kojonkoski-Rännäli, S. Ajatus käsissämme: käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C. Scripta lingua Fennica edita 109. Kälviäinen, M. Esteettisiä käyttötuotteita ja henkisiä materiaaliteoksia: hyvän tuotteen ammatillinen määrittely taidekäsityössä 1980- luvun Suomessa. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Taitemia 4. Wiberg, M. The Textile Designer and the Art of Design. On the Formation of a Profession in Finland. Publication series of the University of Art and Design A 15. Virrankoski, P. Käsitöistä leivän lisää: Suomen ansiokotiteollisuus 1865-1944. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 186. Käsityön merkitykset Attfield, J. Wild things. Oxford: Berg. Kalha, H. Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi: mielikuvat, markkinointi, diskurssit. Apeiron. Suomen Historiallinen Seura, Taideteollisuusmuseo. Luutonen, M. Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Akatiimi. Artefakta 3. Salo-Mattila, K. Picture vs. Weave: Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum of the Genre. University of Helsinki, Department of Art History. Publications by the Department of Art History at the University of Helsinki 16. Vihma, S. Products as Representations: a Semiotic and Aesthetic Study of Design Products. University of Art and Design Helsinki. Publications series of the University of Art and Design Helsinki UIAH. A 14. 279
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Käsityön teknologia Croney, J. Anthropometry for Designers. 2 nd ed. Batsford Academic and Educational. Karlsson, M. User Requirements Elicitation: a Framework for the Study of the Relation Between User and Artefact. Chalmers University of Technology. Dept. pf Consumer Technology. Doktorsavhandlingar vid Chalmers tekniska högskola. N. S. 1181. Toimiva työ- ja suojavaatetus, toim. H. Mäkinen et al. Työterveyslaitos. Watkins, S. M. Clothing: the Portable Environment. Iowa State University Press. Muoti ja pukeutuminen Aikasalo, P. Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia. Naisten pukeutumisihanteet ja vaatevalinnat 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Suomen Muinaismuistoyhdistys. Kansatieteellinen Arkisto 47. Davis, F. Fashion, Culture, and Identity. The University of Chicago Press. Entwistle, J. The Fashioned Body. Fashion, Dress and Modern Social Theory. Oxford: Polity. Kaiser, S. B. The Social Psychology of Clothing: The Symbolic Appearances in Context. Second edition. Macmillan. Koskennurmi-Sivonen, R. Creating a Unique Dress: A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. Akatiimi. Artefakta 7. Koskennurmi-Sivonen, R. Salonkimuoti lehdistössä. Hamina: Akatiimi. Uotila, M. Pukeutumisen kuvaus: kuvia kulttuurin merkeistä. Yliopistopaino. Ihmisen ympäristö Aura, S. & Horelli, L & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Burall, P. Green Design. The Design Council. Papanek, V. The Green Imperative: Ecology and Ethics in Design and Architecture. Thames and Hudson. Suojanen, U. Vihreät tekstiilit. Yliopistopaino. Kognitiivinen suunnittelu Bereiter, C & Scardamalia, M. Surpassing Ourselves: an Inquiry into the Nature and Implications of Expertise. Open Court. Goel, V. Sketches of Thought. MIT Press. Saariluoma, P. Taitavan ajattelun psykologia. Otava. Seitamaa-Hakkarainen, P. The Weaving- Design Process as a Dual-Space Search. University of Helsinki, Department of Home Economics and Craft Science. Department of Home Economics and Craft Science Research Report 6. Arviointi: Kirjallisuus sovitaan suorituksen vastaanottajan kanssa. Opintojakso suoritetaan joko esseenä tai tenttinä. Arviointi 3-1. Käsityötieteen syventävät opinnot 40 ov 3. KÄSITYÖN TUTKIMUKSEN PERUSTEET KSl 3.3 Täydentävä kirjallisuus 2 ov (63364) Ks. käsityötieteen aineopinnot KSc 3.3. Pääaineopiskelijoilla jakso sisältyy syventäviin opintoihin ja sivuaineopiskelijoilla aineopintoihin. KSl 3.4 Käsityötieteen syventävät tutkimusmenetelmät 6 ov KSl 3.4.1 Käsityötieteen metodologia 2 ov (63404) Osa 1 (1 ov) Syvennytään erilaisiin käsityötieteessä sovellettaviin tutkimusmenetelmiin sekä aineistojen analysointimenetelmiin. Suoritustapa: Luento- ja teoskuulustelu. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Akatiimi. Luennot voi korvata tenttimällä teoksen: Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S. (toim.) The Landscape of Qualitative Research: Theories and Issues. Sage. Osa 2 (1 ov) Syvennytään tutkielman aiheen mukaan 280
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE valmiuksia aineiston analysointiin. Tutkimusaineistoa käsitellään ja analysoidaan tietotekniikan avulla. Ryhmiin osallistumista suositellaan rinnan tutkimusseminaarin kanssa. Suoritustapa: Osallistuminen opetukseen ja aineiston analysoinnin raportointi. Anttila, P. Tutkimisen taito ja tiedonhankinta. Akatiimi. Ja Eskola, J. & Suoranta, J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. Soveltuvin osin. Sekä Seale, C. The Quality of Qualitative Research. Sage. Tai Heikkilä, T. Tilastollinen tutkimus. 3. uud. p. Edita. Harjoitukset voi korvata oman tutkielman aineiston analysointiin liittyvällä esseellä. Aihe sovitaan erikseen suorituksen vastaanottajan kanssa. KSl 3.4.2 a Tekstiilien tutkimusmenetelmät II 1 ov (63405) Johdatus tutkimusmenetelmiin, joilla mitataan tekstiilien ja vaatetuksen käytön ja huollon aiheuttamia muutoksia. Opintojaksossa perehdytään kansainvälisesti standardoituihin tutkimusmenetelmiin ja tutkimuskäytäntöihin sekä laboratoriotyöskentelyyn. Opintojakso pyritään toteuttamaan virtuaalisesti Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Tekstiilistandardit. Suomen Standardoimisliitto. Soveltuvin osin. Taylor, M. Technology of Textile Properties. Soveltuvin osin. Saville, B. P. Physical Testing of Textiles. Woodhead. The Textile Institute. Soveltuvin osin. Arviointi: Tentti, harjoitustyöt, laboratorioekskursio, 3-1. TAI KSl 3.4.2 b Esineellisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 1 ov (63470) Esineiden tutkiminen kulttuurisina ja kontekstuaalisina ilmiöinä. Esineellisen aineis-ton dokumentointi- ja analysointikeinoja. Käsityö ja käsityönä valmistetut esineet osana ihmisen tuottamaa ympäristöä. Esineiden merkityksen tutkimisen mahdollisuuksia ja analysointitapoja. Heikkinen, A. Ihminen historian rakenteessa: mikrohistorian näkökulma menneisyyteen. Yliopistopaino. Soveltuvin osin. Stanford, M. A Companion to the Study of History. Blackwell. Soveltuvin osin. Veivo, H. & Huttunen, T. Semiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita. Soveltuvin osin. Opintosuoritukset: Harjoitustehtävä, jossa dokumentoidaan ja analysoidaan esineitä opiskelijan tutkielmatyöskentelyä tukevasta näkökulmasta. KSl 3.4.3 Käsityön työmenetelmätutkimus 2 ov Osa 1: Työsuojelu ja ergonomia käsityön työmenetelmä-tutkimuksessa (1 ov, 63407) Tutustutaan ihmisen toimintaedellytyksiin työsuojelun ja ergonomian kannalta myös peruskoulussa. Kurssilla perehdytään erityisesti työvaatetukseen ja käsityön työmenetelmille, työvälineille, työpaikoille ja työtiloille asetettuihin vaatimuksiin. Valmistetaan raportti, jossa analysoidaan ja kehitellään uusi ratkaisu jollekin käsityön ongelma-alueelle ergonomista tietoa soveltaen. Saari, J. Ergonomian perusteet. Työterveyslaitos. Kirja suoritetaan kurssin alussa. Osa 2: Työntutkimusmenetelmät (1 ov, 63408) Perehdytään tekstiilituotteen valmistuksen työntutkimustraditioihin ja käytössä oleviin työntutkimusmenetelmiin. Kurssilla keskitytään käsityöllisen valmistusprosessin tutkimiseen. Analysoidaan ja kehitetään uusia työmenetelmiä jollakin käsityön alueella. Raporttiin 281
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE sisältyy työnopastusvideo. Boncamper, I. Tuotannonsuunnittelu. Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos. Julkaisuja B 4. Tai Koiranen, M. & Pohjansaari, T. Sisäinen yrittäjyys. Innovatiivisuuden, laadun ja tuottavuuden perusta. Konetuumat Oy. Engeström, Y. Kehittävä työntutkimus: perusteita, tuloksia, haasteita. Valtion painatuskeskus. Tai Hovi & Lehmuskoski & Ojanen. Havainnointimenetelmät työntutkimuksissa. Tietomies. Muuta kirjallisuutta sopimuksen mukaan. KSl 3.4.4 Tilastollinen päättely 1 ov (63509) Ks. kasvatustieteen syventävät opinnot Kl 3.6.2 Tilastollinen päättely (aiemmin Kl 4.6). KSl 3.5 Käsityötieteen syventävä kirjallisuus 2 ov (63415) Syventää tietämystä käsityötieteestä ja sen tutkimuksesta. Kirjallisuus valitaan tukemaan syventävien opintojen tutkielmaa. 1. Käsityötuotteiden kulttuuriset ulottuvuudet Hinton, P. R. Stereotypes, Cognition and Culture. Psychology Press. Niiniluoto, I. Maailma, minä ja kulttuuri. Emergentin materialismin näkökulma. Otava. Airola, A. & Koskinen, H. J. & Mustonen, V. (toim.) Merkillinen merkitys. Gaudeamus. Veivo, H. & Huttunen, T. Semiotiikka. Merkeistä mieleen ja kulttuuriin. Edita. Barnard, M. Fashion as Communication. Routledge. 2. Tekstiilituotteiden suunnittelu- ja valmistusprosessit Sternberg, R. (ed.) Handbook of Creativity. Cambridge University Press. Csikszentmihalyi, M. Flow: the Psychology of Optimal Experience. Harper and Row. Lawson, B. How Designers Think. The Design Process Demystified. Completely rev. 3 rd ed. Oxford Boston Architectural Press. Keinonen, T. (toim.) Miten käytettävyys muotoillaan? Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 61. Strandman, P. (ed.) No Guru, no Method. Discussion on Art and Design Research. Publication Series of University of Art and Design Helsinki (UIAH) B 55. Takala-Schreib, V. Suomi muotoilee. Unelmien kuvajaisia diskurssien vallassa. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 23. 3. Kuluttajakäyttäytyminen Engel, J. F. & Blackwell, R. D. & Miniard, P. W. Consumer Behaviour. The Dryden Press, cop. Gabriel, Y. & Lang, T. The Unmanageable Consumer. Contemporary Consumption and its Fragmentation. Sage. 4. Käsityötaito ja taidon kehittyminen Ericsson, K. A. & Smith, J. (eds.) Toward a General Theory of Expertise. Prospects and Limits. Cambridge University Press. Proctor, R. W. & Dutta, A. Skill Acquisition and Human Performance. Sage. Banks, F. (ed.) Teaching Technology. Routledge. Rolf, B. Profession, tradition och tyst kunskap. En studie i Michael Polanyis teori om den professionella kunskapens tysta dimension. Nya Doxa. 5. Tekstiilihistoria Breward, C. The Culture of Fashion. A New History of Fashionable Dress. Manchester University Press. Crane, D. Fashion and Its Social Agendas. Class, Gender and Identity in Clothing. The University of Chicago Press. Laver, J. Costume and Fashion. A Concise History. Rev., expanded and updated ed. Thames & Hudson. Virrankoski, P. Käsityöstä leivän lisää: Suomen ansiokotiteollisuus 1865 1944. Helsinki: Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 186. Priha, P. Pyhä kaunistus. Kirkkotekstiilit Suomen Käsityönystävien toiminnassa 1904-1950. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja A 11. Kruskopf, E. Suomen taideteollisuus. 282
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE Suomalaisen muotoilun vaiheita. WSOY. Opintosuoritukset: Esitetyiltä alueilta valitaan oman tutkielman aihealuetta tukeva kirjallisuus, josta sovitaan vastuuopettajan kanssa. Koulutuksessa koottua käsityöhön, käsityötieteeseen ja sen tutkimukseen liittyvää kirjallisuusluetteloa voidaan käyttää myös kirjallisuuden suuntaamisessa tutkielman alaan. Syventävä kirjallisuus on suoritettava, kun tutkielman aihealue on hyväksytty. Syventävä kirjallisuus suoritetaan tenttinä tai perustellusta syystä esseenä. 4. KÄSITYÖTIETEEN SYVENTÄVÄT PROJEKTIOPINNOT 12 ov KSl 4.1 Käsityötieteen syventävien projektien teoreettiset perusteet 4 ov (63416) Kaikille yhteinen opintojakso, joka muodostaa teoreettisen perustan opintojaksossa KSl 4.2 esitetyille syventäville projekteille sekä käsityötieteen tutkielmille. Tavoitteena on syventää tietämystä käsityöllisistä suunnitteluja valmistusprosesseista ja niiden tutkimuksesta. Jaksossa käsitellään tutkimustietoa esimerkiksi seuraavilta käsityötieteen alueilta: 1. Käsityön filosofiset, kulttuuriset ja historialliset ulottuvuudet 2. Käsityön yhteiskunnalliset ja ekologiset ulottuvuudet 3. Ihmisen lähiympäristö 4. Tekstiilituotteet ja fysiologia 5. Verkkoympäristöt ja tietotekniikka suunnitteluprosessin tukena. Näitä teemoja tarkastellaan opintojakson ensimmäisessä osassa (2 ov, sl) erityisesti pukeutumisen ja vaatetuksen näkökulmasta ja jälkimmäisessä osassa (2 ov, kl) erityisesti asumisen ja sisustuksen näkökulmasta. Aura, S. & Horelli, L. & Korpela, K. Ympäristöpsykologian perusteet. WSOY. Soveltuvin osin. Jarva, V. & Korvela, P. (toim.) Koti tieteiden risteyksessä. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 9. Koskennurmi-Sivonen, R. Creating a Unique Dress: A Study of Riitta Immonen s Creations in the Finnish Fashion House Tradition. Akatiimi. Artefakta 7. Soveltuvin osin. Koskennurmi-Sivonen, R. & Raunio, A.-M. (toim.) Vaatekirja. Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Kotitalousja käsityötieteiden laitoksen julkaisuja 8. Massey, A. Interior Design of the 20th Century. Thames and Hudson. Salo-Mattila, K. Picture vs. Weave: Eva Anttila s Tapestry Art in the Continuum on the Genre. University of Helsinki, Department of Art History. Publications by the Department of Art History at the University of Helsinki16. Soveltuvin osin. Yhteiset olohuoneet, toim. M. Sarantola- Weiss. Otava. Artikkeleita luentoaiheiden mukaan. Tentti ja esseitä. KSl 4.2 Käsityötieteen syventävät projektit 8 ov Syventävät projektit integroidaan opintojakso KSl 4.1:n kanssa. Tavoitteena on edistää opiskelijan kykyä nähdä yhtymäkohtia käsityön eri osa-alueiden välillä ja syventää käsityöllisen suunnittelun ja valmistuksen ja sen tutkimuksen ymmärtämistä. Opiskelija valitsee käsityötieteen projektiopinnoista 8 opintoviikkoa: Kaavoitus ja vaatetus 1 4 ov; sisustus 1 4 ov; kankaankudonta 1 4 ov; lankatekniikat 1 5 ov; kirjonta 1 ov; tekstiilisuunnittelu 1 3 ov. Vuosittain pyritään järjestämään kolme perusprojektia: Ompelu- ja neulepainotteiset vaatetusprojektit (voidaan liittää myös yhteen) sekä sisustusprojekti. Perusprojekteja tuetaan kankaankudonnan, kirjonnan, neulonnan, kankaanpainannan ja värjäyksen kursseilla. Näiden kurssien osaamista ja tuotteita käytetään em. perusprojekteissa. Elämyksellinen tekstiilisuunnittelukurssi on osoittautunut hyväksi tueksi perusprojekteille. Eri vaihtoehtoja tarjotaan opetusresurssien mukaan. Syventävien projektien valinnan edellytyksenä 283
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE on valittujen osa-alueitten perus- ja aineopintovaiheen pakollisten kurssien suorittaminen, perus- ja aineopintojen kokoavien projektien suorittaminen sekä osallistuminen opintojaksoon KSl 4.1. Arvosana muodostuu opintoviikkomäärällä painotetun keskiarvon perusteella opintojaksosta 4.2 kokonaisuudessaan. Osa-alueet, joilta opiskelija valitsee 8 opintoviikkoa: Kaavoitus ja vaatetus 1-4 ov Syventävien opintojen kaavoituskurssi (1 ov) ja vaatetuskurssit (1 3 ov) muodostavat projektikokonaisuuden, jossa tavoitteena on suunnitella ja valmistaa vaativiin tilanteisiin soveltuva vaatetuskokonaisuus. Keskeisiä suunnittelun ja valmistuksen kriteerejä ovat antropometrian, vaatetusfysiologian ja pukeutumisen sosiaalipsykologian vaatimusten soveltaminen sekä tutkiva ote omaan työprosessiin. Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu- ja valmistusprosessin lähtökohdaksi valitaan sopiva teoreettinen suunnittelumalli sen mukaan onko opiskelija kiinnostunut esimerkiksi tuotesuunnitteluprosessista tai valmistusteknologiasta. Vaatetuskokonaisuus sekä suunnittelu- ja valmistusprosessin kuvaukset esitetään julkisesti näytöksenä tai näyttelynä. Perusprojektista voi valita kokonaisuudessaan 4 opintoviikkoa (kaavoitus 1 ov ja vaatetuksen suunnittelu ja valmistus 3 ov) tai esimerkiksi pelkän kaavoituksen osuuden (1 ov). Vaatetuksen kursseja ei voi kuitenkaan suorittaa ilman niitä edeltävää kaavoituksen kurssia. Jos opiskelija suuntautuu neulevaatteisiin, on osallistuminen kaavoituksen ja vaatetuksen kursseihin suositeltavaa. KSl 4.2.1 Kaavoitus 1 ov (63418) Tavoitteena on dynaaminen antropometrian, kerrospukeutumisen vaatimusten ja esteettisten kriteerien yhteensovittaminen vaatetuskokonaisuuden kaavoiksi. Kaavoitusharjoitukset tehdään käsin tai tietokoneavusteisesti. KSl 4.2.2 Vaatetus I 1 ov (63419) Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu ja sen osan toteutus prototyypiksi, myös neuleiden prototyypit. KSl 4.2.3 Vaatetus II 1 ov (63422) Vaatetuskokonaisuuden suunnittelu ja suunnitelman eri osien prosessoiminen ja testaaminen prototyyppeinä siten, että tarkastellaan yhtäaikaa koko kokonaisuuden suhteita ja muotoja. KSl 4.2.4 Vaatetus III 1 ov (63423) Vaatetuskokonaisuuden toteutus valmiiksi tuotteiksi siten, että kokonaisuuden kaikkia osia prosessoidaan ja käsitellään yhtä aikaa prosessin rationalisoimiseksi ja tuotteiden laadun parantamiseksi. Kaavoitus- ja vaatetuskursseihin liittyy ajankohtaisia tieteellisia artikkeleita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kaikki osiot arvioidaan erikseen asteikolla 3-1. Sisustus 1 4 ov Viritetään opiskelijan omaa teoreettista ajattelua hyvästä asumisesta ja sisustamisesta sekä tekstiilien merkityksistä ympäristössä. Kursseilla suunnitellaan, toteutetaan ja raportoidaan jokin sisustuksen osa tai kokonaisuus. Prosessin vaiheita analysoidaan jonkin käsityötieteeseen soveltuvan mallin avulla. KSl 4.2.5 Tekstiilit leikki-ikäisen tai koululaisen ympäristössä 1-2 ov (63424) Turvallisen, henkistä ja fyysistä kasvua tukevan ympäristön analysointi: jonkin tuotteen tai tuotekokonaisuuden ideointi, valmistusprosessin suunnittelu ja toteutus yksin tai ryhmätyönä. Tulosten dokumentointi. 284
KÄSITYÖNOPETTAJAN KOULUTUS, KÄSITYÖTIEDE KSl 4.2.6 Sisustuskurssin suunnittelu 1-2 ov (63426) (aiemmin KSl 4.2.7) Eri laajuisten sisustustekstiilikurssien aiheita ja työskentelymenetelmiä. Tarjonnan kartoitusta, ideointia, kirjallisten suunnitelmien ja käsityöllisten kokeilujen laadintaa perus- tai aikuisasteelle. Opintokäyntien suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Kirjallisuuskartoitusta. Kurssin aineistoa pyritään kokeilemaan esim. ainedidaktisessa praktikumissa. Kankaankudonta 1 4 ov KSl 4.2.7 Kankaankudonta 1-4ov (aiemmin KSl 4.2.8-4.2.10) Vaatetuskangas 1-2 ov (63427) Perehdytään vaatetuskankaan sidosten teknisiin, esteettisiin ja laadullisiin vaatimuksiin sekä suunnittelun ja valmistuksen kriittisiin kohtiin. Kokeillen tutkitaan erilaisten sidosten, pintojen ja materiaalien käyttömahdollisuuksia. Kokeilujen pohjalta vaatetuskankaan suunnittelu (1 ov) ja valmistus (2 ov). Sisustuskangas 1-2 ov (63428) Perehdytään sisustuskankaiden sidosten teknisiin, esteettisiin ja laadullisiin vaatimuksiin sekä suunnittelun ja valmistuksen kriittisiin kohtiin. Kokeillen tutkitaan erilaisten sidosten, pintojen ja materiaalien käyttömahdollisuuksia. Kokeilujen pohjalta sisustuskankaan tai - tekstiilin suunnittelu (1 ov) ja valmistus (2 ov). Kankaankutojan sidosoppi, Harjumäki, U. & al. Otava. Seitamaa-Hakkarainen, P. Composition and Construction in Experts and Novices Weaving Design. NorFo. Research in Sloyd Education and Crafts Science A: 2/1997. Willman, L & Forss, M. Kudontakirja. Taideteollinen korkeakoulu. Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja B 52. Lankatekniikat 1 5 ov (aiemmin KSl 4.2.11) Kuvioneuleiden kokeilevaa suunnittelua ja toteutusta. Neulemallin ideointi, kokeilu ja raportointi. Machine Knitting News -lehden viimeisin vuosikerta. Artikkeleita osoituksen mukaan. Arviointi: Hyväksytty/hylätty. KSl 4.2.9 Neulevaatteen valmistaminen 1-2 ov (63434) (aiemmin KSl 4.2.12) Neuleasukokonaisuuden yhden tai useamman osan valmistaminen neulekoneella prosessoidun työsuunnitelman mukaan. Lehtiartikkeliksi soveltuvan työohjeen laatiminen. Kurssiin osallistuminen edellyttää Kokeileva koneneulonta -kurssin suorittamista. Knitting Techniques Book. Brother Industries. Sivut 105 145. Pietikäinen, I. Kotikoneella valmistettavan neuletuotteen mitoituksen suunnittelussa huomioitavat tekijät. Tekstiilikulttuuriseura. Tekstiilikulttuuriseuran julkaisuja 3. Ribber Techniques Book. Brother Industries. Soveltuvin osin. Artikkeleita osoituksen mukaan. KSl 4.2.10 Erikoislankatekniikat 1-2 ov (63435) (aiemmin KSl 4.2.13) Opiskelija syventää tietojaan ja taitojaan jollakin lankatekniikan alueella. Tekniikkakokeilujen kriittinen tarkastelu ja raportointi. Kokeiluihin perustuvan tuotteen suunnittelu ja valmistus. Artikkeleita opiskelijan valitsemalta erityisalueelta. 285