Helsingin Osuuskauppa Elannon säännöt Helsingfors Handelslag Elantos stadgar

Helsingin Osuuskauppa Elannon säännöt Helsingfors Handelslag Elantos stadgar 1.1.2009 alkaen

Helsingin Osuuskauppa Elanto säännöt Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi Helsingin Osuuskauppa Elanto, ruotsinkielisenä Helsingfors Handelslag Elanto, ja sen kotipaikka Helsinki. Jäljempänä näissä säännöissä osuuskunnasta käytetään nimitystä osuuskauppa. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala Osuuskaupan tehtävänä on liiketoimintaa harjoittamalla tuottaa palveluja ja etuja jäsenilleen ja näin edistää jäsentensä taloudellista hyvinvointia. Osuuskauppa voi järjestää nämä palvelut myös tytäryhteisöjen avulla tai muulla tavalla. Osuuskaupan toimialat ovat: 1) päivittäis- ja käyttötavaroiden sekä muiden tavara-alojen vähittäis- ja tukkukauppa, 2) matkailu- ja ravitsemiskauppa sekä muu palvelutoiminta, 3) kiinteistöjen rakennuttaminen, vuokraaminen sekä niiden omistus, hallinta ja kauppa, 4) arvopapereiden omistus, hallinta ja kauppa sekä 5) muu osuuskaupan liiketoimintaan liittyvä toiminta. Jäsenestä voidaan markkinoinnissa ja muussa viestinnässä käyttää ilmaisua asiakasomistaja ja jäsenyydestä ilmaisua asiakasomistajuus. 3 Toiminnan laajuus Osuuskaupan palveluja saavat käyttää muutkin kuin jäsenet. Osuuskaupan hallitus voi kuitenkin rajoittaa osuuskaupan palvelukset erityistapauksissa osuuskaupan jäsentalouksiin. Osuuskauppa voi harjoittaa liiketoimintaa myös tytär- ja osakkuusyhtiöiden avulla. Tällöin osuuskauppa muodostaa yhdessä tytäryhteisöjensä kanssa osuuskuntalaissa (jäljempänä OKL) tarkoitetun konsernin. 4 S-ryhmä Osuuskauppa on Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (jäljempänä SOK) ja Suomen Osuuskauppojen Keskusliitto SOKL r.y:n (jäljempänä SOKL) jäsen. S-ryhmällä tarkoitetaan SOK:n jäsenosuuskauppojen, niiden tytäryhtiöiden ja SOKyhtymän (SOK ja sen tytäryhtiöt) sekä näiden hallitsemien yhteisöjen muodostamaa kokonaisuutta. Osuuskaupan eroamisesta 1 momentissa mainituista yhteisöistä on hallintoneuvoston esityksestä päätettävä kahdessa perättäisessä edustajiston kokouksessa. Päätös on pätevä vain, jos esityksen hyväksymisen puolesta annetut äänet jälkimmäisessä kokouksessa vastaavat vähintään kolmea neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Jäsenet, jäsenluettelo ja jäsenyyden päättyminen 5 Jäseneksi liittyminen Osuuskaupan jäsenyyttä voi hakea osuuskaupan palveluja käyttävä henkilö, joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä sekä suorittamaan 30 :ssä määrätyn osuusmaksun. Jäsenyyttä haetaan osuuskaupan hallitukselta kirjallisesti. Hallitus päättää hakemusten hyväksymisestä tai hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä. Jäsenyys alkaa, kun hakemus on hyväksytty. Jäseneksi voidaan samassa järjestyksessä hyväksyä myös rekisteröity yhteisö. 1

Helsingin Osuuskauppa Elanto 6 Jäsenluettelo Hallituksen on huolehdittava siitä, että osuuskaupan jäsenistä pidetään jäsenluetteloa. Siihen on merkittävä jäsenen nimi, henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus ja osoite, hänen osuuksiensa lukumäärä sekä päivä, jona hän on tullut jäseneksi. Osuuskaupan entisistä jäsenistä on pidettävä luetteloa siihen asti, kunnes osuuskauppa on palauttanut heidän osuusmaksunsa. Luetteloon on merkittävä 1 momentissa mainittujen tietojen lisäksi päivä, jona jäsenyys on päättynyt. Jäsenluettelo ja luettelo entisistä jäsenistä on pidettävä osuuskaupan pääkonttorissa jäsenten ja velkojien nähtävänä. Näillä on oikeus saada jäljennös luettelosta tai sen osasta kulujen korvaamista vastaan. Sama oikeus on muillakin, jotka osoittavat etunsa sitä vaativan. 7 Jäsenen eroaminen Jos jäsen tahtoo erota osuuskaupasta, hänen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti osuuskaupalle. Eroamisilmoituksen tehneen jäsenen katsotaan eronneen, kun sanottu ilmoitus on tullut osuuskaupalle tai toimipisteeseen, jossa otetaan vastaan sellaisia ilmoituksia tai päätetään jäseneksi hyväksymisestä. 8 Jäsenen erottaminen Jäsen voidaan erottaa osuuskaupasta: 1) jos hän on laiminlyönyt jäsenyydestä johtuvan velvollisuutensa tai 2) jos hän on aikaansaanut osuuskaupalle huomattavaa vahinkoa tai muuten ilmeisesti toiminut sen etuja vastaan. Jäsenen erottamisesta päättää hallitus. Jäsenelle on ilmoitettava erottamisaikomuksesta ja -perusteesta sekä päätöksen tekevästä osuuskaupan toimielimestä vähintään kuukautta ennen erottamispäätöksen tekemistä. Ilmoitus on postitettava jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskaupan tiedossa olevaan osoitteeseen. Erotetulla jäsenellä on oikeus vaatia erottamispäätöksen siirtämistä edustajiston kokoukselle. Vaatimus on esitettävä kuukauden kuluessa siitä kun erottamispäätöksestä on ilmoitettu erotetulle jäsenelle jäsenluetteloon merkittyyn tai muuten osuuskaupan tiedossa olevaan osoitteeseen. 9 Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet Jäsenillä on oikeus käyttää osuuskaupan tarjoamia palveluja. Palveluja käyttäessään he saavat hyväkseen kulloinkin voimassa olevat, hallituksen päättämillä ehdoilla heille kuuluvat jäsenedut. Jäsenellä on myös oikeus tehdä hallitukselle osuuskunnan asioita koskevia kirjallisia ehdotuksia sekä osallistua osuuskaupan hallintoon jäljempänä näissä säännöissä säädetyllä tavalla. Muutoin jäsenellä on OKL:ssa ja näissä säännöissä määritellyt oikeudet ja velvollisuudet. 10 Kuolleen jäsenen oikeudenomistajan oikeudet Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalla, jolle oikeus tämän osuusmaksuun on siirtynyt, on oikeus jäseneksi pääsemiseen, mikäli edellytykset siihen muutoin ovat olemassa. Oikeudenomistajan, joka haluaa käyttää tätä oikeuttaan, on ilmoitettava siitä osuuskaupalle vuoden kuluessa kuolinpäivästä. Kuolleen jäsenen oikeudenomistajilla on yhdessä oikeus käyttää vainajan taloudellista oikeutta osuuskaupassa vuoden ajan kuolinpäivästä. Edustajisto 11 Edustajisto Osuuskaupan jäsenten päättämisvaltaa käyttää osuuskaupan jäsenten keskuudesta valittu edustajisto, johon kuuluu 60 jäsentä. Lisäksi 2

S ä ä n n ö t valitaan yhtä monta varajäsentä, ellei edustajiston vaalijärjestyksen 9 :n 7 momentista muuta johdu. Edustajiston jäsenet ja varajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan edustajiston vaalijärjestyksen mukaisesti suhteellista vaalitapaa noudattaen. Edustajiston jäsenten toimikausi aikaa heti keskusvaalilautakunnan julistettua vaalin tuloksen, jolloin myös edellisen edustajiston toimikausi päättyy. Mikäli edustajiston jäsen pyytää eroa tehtävästään tai muutoin tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäväänsä, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen. 12 Varsinainen edustajiston kokous Edustajiston varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa osuuskaupan kotipaikassa tai muussa kunnassa osuuskaupan toimialueella. Kevätkokous on pidettävä ennen kesäkuun ja syyskokous ennen joulukuun loppua, aikana ja paikassa, jotka hallintoneuvosto määrää. Kevätkokouksessa: 1) esitetään edelliseltä tilikaudelta tilinpäätös ja konsernitilinpäätös, tilintarkastuskertomus sekä hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä, 2) päätetään tuloslaskelman ja taseen sekä konsernituloslaskelman ja konsernitaseen vahvistamisesta, 3) päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen tai konsernitaseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta, 4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle sanotulta tilikaudelta, 5) valitaan nimeämisvaliokuntaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 3-5 muuta jäsentä mm. valmistelemaan hallintoneuvoston erovuoroisten jäsenten ja tilintarkastajien valintaa ja 6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallintoneuvoston esittämät asiat. Syyskokouksessa: 1) esitetään hallituksen selonteko osuuskaupan kuluvan vuoden toiminnasta, 2) päätetään edustajiston jäsenten, hallintoneuvoston puheenjohtajien ja jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi tilikaudeksi, 3) valitaan tarvittavat jäsenet hallintoneuvostoon, 4) valitaan tilintarkastajat ja mahdollisesti tarvittavat varatilintarkastajat seuraavaa tilikautta varten ottamalla huomioon sääntöjen 25 :n määräykset ja 5) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut hallintoneuvoston esittämät asiat. Milloin edustajiston jäsen kuuluu hallintoneuvostoon tai hallitukseen kutsutaan hänen tilalleen edustajiston kokoukseen vaalijärjestyksen 9 :n mukaisesti varajäsen siihen saakka kun mainittu hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenen toimikausi päättyy. Milloin edustajiston jäsen muun tilapäisen esteen vuoksi ei voi hoitaa tehtäväänsä, hänen on ilmoitettava tästä ennen kokouksen alkua hallintoneuvoston sihteerille ja kokouksen kestäessä kokouksen puheenjohtajalle. Mikäli edustajiston jäsen on estynyt saapumasta edustajiston kokoukseen, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen vaalijärjestyksen mukaisesti, jos esteilmoitus on tehty viimeistään kokousta edeltävänä arkipäivänä. Tilapäisesti estyneen tilalle kutsuttu varajäsen toimii estyneen sijasta edustajan tehtävässä koko kyseisen kokouksen ajan. 13 Ylimääräinen edustajiston kokous Ylimääräinen edustajiston kokous pidetään, milloin aikaisempi kokous on niin päättänyt tai hallintoneuvosto katsoo sen tarpeelliseksi tahi kun vähintään neljäsosa edustajiston jäsenmäärästä sitä ilmoitettua tarkoitusta varten hallintoneuvostolta kirjallisesti pyytää taikka kun kokous muutoin lain mukaan on pidettävä. 3

Helsingin Osuuskauppa Elanto Kokouksen kutsumisessa noudatetaan sääntöjen 14 :n määräyksiä. 14 Kokouskutsu ja muut tiedonannot Edustajiston kokous kutsutaan koolle hallintoneuvoston toimesta tiedonannolla, joka lähetetään kaikille edustajiston jäsenille osuuskaupan jäsenrekisterin mukaisilla osoitteilla ja joka lisäksi joko asetetaan osuuskaupan kaikkiin myymälöihin jäsenten nähtäväksi tai julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen päättämässä, toimialueella jäsenkunnan keskuuteen leviävässä lehdessä, vähintään seitsemän päivää ennen kokouspäivää. Tiedonannossa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään OKL:n 4 luvun 12 :ssä tarkoitettua asiaa, on kutsu julkaistava viimeistään kuukautta ennen kokousta. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista tai OKL:n 4 luvun 12 :ssä tarkoitettua asiaa, kutsussa on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Jos asia on näiden sääntöjen 35 :n perusteella tai muutoin käsiteltävä kahdessa kokouksessa, ei kutsua seuraavaan saa antaa ennen kuin edellinen on pidetty. Ellei kumpikaan kokous ole varsinainen, tulee niiden välillä kulua vähintään kuukauden aika. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös. 15 Kokousohjeet edustajiston kokousta varten Kokous valitsee puheenjohtajan, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa läsnäolevista edustajiston jäsenistä sekä ottaa pöytäkirjanpitäjän. Kokouksessa läsnäolevien nimet ja heidän asemansa kokouksessa kirjoitetaan pöytäkirjaan. Kokouksessa käsitellään vain ne asiat, jotka sille lain tai sääntöjen mukaan kuuluvat tai jotka kokouskutsussa on erikseen mainittu. Edustajisto on päätösvaltainen, mikäli sääntöjen muuttamisesta on kysymys, kun vähintään puolet sen jäsenmäärästä on saapuvilla kokouksessa. Edustajiston kokouksessa jokaisella valitulla jäsenellä on yksi ääni, ja asiat ratkaistaan yksinkertaisella annettujen äänten enemmistöllä, mikäli ei OKL:ssa tai säännöissä ole toisin määrätty. Äänestys toimitetaan avoimena äänestyksenä, ellei edustajiston kokous toisin päätä. Edustajiston jäsen ei saa käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Ellei vaalissa, milloin toimeen tai tehtävään on ehdotettu useampaa kuin kahta henkilöä, kukaan ole saanut annettujen äänten enemmistöä, toimitetaan niistä ehdokkaista, joita äänestyksessä on kannatettu, uusi äänestys, ja katsotaan silloin valituksi se, jonka saama äänimäärä on suurin. Kun useita jäseniä on valittava hallintoneuvostoon tai muuten useita henkilöitä samanlaisiin toimiin tai tehtäviin, noudatetaan niin ikään edellä olevia määräyksiä. Vaaleissa käytetään kuitenkin osuuskunnan vaalijärjestyksessä määrättyä suhteellista vaalitapaa, jos tätä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat yhdessä saada valituksi vähintään yhden ehdokkaansa. Jos päätös on äänestyksen tulos, on pöytäkirjaan merkittävä, miten äänet ovat jakautuneet. Edustajiston jäsenillä on oikeus tehdä aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista. Aloite on tehtävä kirjallisena ja annettava edustajiston kokouksen aikana kokouksen puheenjohtajalle ja kokousten väliaikoina hallitukselle. Jos aloite on annettu edustajiston kokouksen aikana, siitä tehdään merkintä saman kokouksen pöytäkirjaan ja se lähetetään hallituksen valmisteltavaksi. Hallituksen on esitettävä aloite ja vastauksensa siihen 4

S ä ä n n ö t edustajiston käsiteltäväksi siinä edustajiston varsinaisessa kokouksessa, joka ensiksi seuraa kahden kuukauden kuluttua aloitteen antamista. Ellei edustajisto pidä hallituksen vastausta riittävänä tai hyväksy hallituksen asiaa koskevaa päätösehdotusta, edustajisto voi päättää palauttaa aloitteen hallituksen uudelleen valmisteltavaksi tai siirtää aloitteen hallintoneuvoston käsiteltäväksi. Muuta päätöstä aloitetta ja siihen annettua vastausta käsiteltäessä ei voi tehdä. Muu jäsenen esittämä asia voi tulla edustajiston varsinaisessa kokouksessa käsiteltäväksi, jos se on kirjallisesti ilmoitettu hallitukselle ennen kuin kutsu kokoukseen on annettu. Osuuskaupan toimielimet ja johto 16 Hallintoneuvosto Hallintoneuvostoon kuuluu 18 jäsentä, joista 16 valitsee edustajisto. Muut kaksi ovat osuuskaupan tai sen tytäryhtiön palveluksessa olevia henkilöstön edustajia, jotka on valittu henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 :ään perustuvan sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön edustajille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet saman sopimuksen perusteella. Vuosittain eroaa edustajiston valitsemista jäsenistä erovuorossa olevat 5-6 jäsentä. Hallituksen jäsen ei saa kuulua hallintoneuvostoon. Hallintoneuvoston jäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Hallintoneuvostoon tulee valita ensisijaisesti sellaisia osuuskaupan jäseniä, joilla on riittävä hallinnollisten ja liiketaloudellisten asioiden tuntemus, ottamalla lisäksi huomioon, että hallintoneuvostossa tulevat osuuskaupan toimialue ja jäsenistö mahdollisimman tasapuolisesti edustetuiksi. Hallintoneuvoston jäsenet valitaan osuuskaupan jäsenistä kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Mikäli hallintoneuvoston jäsen on pysyvästi estynyt osallistumasta hallintoneuvoston työhön, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Henkilöä ei voida valita hallintoneuvoston jäseneksi, jos hän on täyttänyt ennen toimikauden alkua 65 vuotta. 17 Hallintoneuvoston järjestäytyminen ja kokoukset Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja 1. ja 2. varapuheenjohtajan sekä ottaa sihteerin. Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta niin usein kuin asiat vaativat tai hallitus sitä pyytää, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa. Kokouskutsu on lähetettävä jokaiselle hallintoneuvoston jäsenelle vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja heidät mukaan lukien yhteensä yli puolet sen koko jäsenmäärästä. Päätökseksi tulee, sekä asiassa että vaalissa, se mielipide, jota enemmistö on kannattanut tai johon puheenjohtaja äänten mennessä tasan on yhtynyt, paitsi puheenjohtajan vaalissa, jossa ratkaisee arpa. Hallintoneuvoston kokouksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään läsnäolijat, päätökset ja äänestykset. Kokouksissa on hallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat hallintoneuvoston pöytäkirjat. Hallintoneuvosto hyväksyy itselleen työjärjestyksen. 18 Hallintoneuvoston tehtävät Hallintoneuvoston tehtävänä on erityisesti valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa osuuskaupan hallintoa ja toimintaa. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallintoneuvoston tulee, sen lisäksi, mitä on sanottu muualla näissä säännöissä: 1) Valvoa, että osuuskauppaa ja sen hallintoa hoidetaan lain, sääntöjen sekä edustajiston kokouksen ja hallintoneuvoston omien päätösten mukaisesti, 5

Helsingin Osuuskauppa Elanto 2) valvoa, että hallitus järjestää osuuskaupan sisäisen valvonnan asianmukaisesti, 3) päättää osuuskaupan toimialan puitteissa asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista taikka osuuskaupan organisaation olennaista muuttamista, 4) antaa hallitukselle ohjeita asioista, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä, 5) vahvistaa osuuskaupan keskeiset strategiat sekä tavoitteet, 6) vahvistaa vuosittain osuuskaupan taloudelliset kokonaistavoitteet ja tarvittavat toimintasuunnitelmat, 7) ottaa toimitusjohtaja, määrätä hänen palkkausjärjestelmänsä perusteet, tehdä hänen kanssaan kirjallinen toimitusjohtajasopimus ja päättää hänen toimisuhteensa lopettamisesta, 8) valita hallitukseen kalenterivuodeksi kerrallaan 4-6 jäsentä puheenjohtajan lisäksi ja määrätä heidän palkkionsa, 9) vahvistaa hallitukselle ohjesääntö, 10) perustaa tarvittaessa toimikuntia valmistelemaan toimivaltaansa kuuluvia asioita, 11) antaa lausunto tilinpäätöksestä edustajiston kokoukselle, 12) valita edustajat SOK:n ja SOKL:n kokouksiin, 13) valmistella lain ja näiden sääntöjen mukaan edustajiston kokouksessa esille tulevat tai muuten sen käsiteltäväksi ilmoitetut asiat, laatia niiden käsittelyä varten esityslista sekä määrätä edustajiston kokouksen aika ja paikka. aihetta, 4) päättää yhdessä hallintoneuvoston varapuheenjohtajien ja hallituksen varapuheenjohtajan kanssa toimitusjohtajan palkka- ja muista eduista hallintoneuvoston tarvittaessa antamien ohjeiden mukaisesti ja 5) hallintoneuvoston toimeksiannosta kutsua kokoon edustajiston kokous. 20 Hallitus Hallituksen muodostavat toimitusjohtaja ja 4-6 hallintoneuvoston kalenterivuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä. Viimeksi mainittujen tulee toimikauden alkaessa olla osuuskaupan jäseniä ja alle 65-vuotiaita. Hallitukseen valittavalla tulee olla liiketaloudellisten ja hallinnollisten asioiden hyvä tuntemus. Hallituksen jäseneltä on saatava päivätty ja allekirjoitettu suostumus tehtävään. Hallituksen puheenjohtajana on toimitusjohtaja. Hallitus valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja ei saa olla osuuskaupan palveluksessa. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään kuusi kertaa vuodessa puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja heidät mukaan lukien yhteensä yli puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen kokoukset valmistelee toimitusjohtaja. 19 Hallintoneuvoston puheenjohtaja Hallintoneuvoston puheenjohtajan erityistehtävänä on: 1) Valmistella yhdessä hallituksen kanssa hallintoneuvostolle esitettävät asiat, 2) osallistua puheoikeudella hallituksen kokouksiin, 3) vastaanottaa yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa tilintarkastajilta tilintarkastuskertomus ja hankkia hallitukselta selvitys, milloin tilintarkastajien lausunto antaa siihen 21 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtävänä on edistää osuuskaupan etua huolellisesti ja hoitaa sen asioita OKL:n, näiden sääntöjen, hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön sekä edustajiston ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Tehtävänsä toteuttamiseksi hallituksen tulee, sen lisäksi, mitä on sanottu muualla näissä säännöissä: 1) päättää jäseneksi hyväksymisestä tai 6

S ä ä n n ö t hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä, 2) huolehtia siitä, että osuuskaupan kirjanpito ja muu laskentatoimi sekä varainhoito ja sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty, 3) päättää osuuskaupan strategiat, kokonaistavoitteet, vuosittaiset taloudelliset ja muut tavoitteet sekä tarvittavat toimintasuunnitelmat, 4) valmistella muut sääntöjen 18 :n 3, 5-6 ja 9 kohdissa mainitut asiat sekä ne asiat, jotka hallintoneuvosto antaa hallituksen valmisteltaviksi, 5) antaa hallintoneuvostolle sen kokouksissa kaikki ne tiedot, jotka hallintoneuvosto katsoo tarpeelliseksi tehtäviensä hoitamisessa, 6 päättää määrittelemiensä periaatteiden mukaisesti johdon nimityksistä, 7) päättää toiminimenkirjoitusoikeuden ja prokuran antamisesta, 8) päättää lainojen ottamisesta sekä takaussitoumusten antamisesta, 9) päättää rahoitus- ja sijoitusperiaatteista, 10) päättää kiinteistöjen ja vuokramaalla olevien rakennusten vuokraoikeuksineen luovuttamisesta, 11) päättää kiinnityksen hakemisesta kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan taikka käyttöoikeuteen sekä panttikirjojen luovuttamisesta, 12) päättää kiinnityksen hakemisesta irtaimeen omaisuuteen sekä irtaimen omaisuuden panttaamisesta, 13) päättää investoinneista ja realisoinneista määrittelemiensä periaatteiden mukaisesti, 14) huolehtia siitä, että kunkin kuukauden päättyessä laaditaan tuloslaskelma ja tase sekä muut toiminnan ja valvonnan kannalta tarpeelliset raportit, 15) laatia kultakin tilikaudelta toimintakertomus, tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sekä ehdotus toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen tai konsernitaseen mukainen ylijäämä tai tappio antaa aihetta, 16) päättää omistajan edustajana mahdollisten tytäryhtiöiden tavoitteista, toimintasuunnitelmista ja voimavarojen jakamisesta sekä valvoa näiden päätösten toteuttamista, 17) nimetä ehdokkaat tytäryhtiöittensä hallituksiin, 18) päättää, millä perusteilla kultakin tilikaudelta mahdollisesti maksettava ylijäämän palautus kertyy, 19) päättää jäsenille maksettavasta ostohyvityksestä sekä järjestelmästä, jonka mukaan sitä maksetaan sekä tarvittaessa muiden jäsenetujen periaatteista, 20) valita edustajat muiden määrittelemiensä yhteisöjen kuin sääntöjen 4 :ssä tarkoitettujen keskusjärjestöjen kokouksiin sekä 21) päättää ne asiat, jotka hallintoneuvosto jättää hallituksen ratkaistaviksi. Hallituksen kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään yksi hallituksen valitsema jäsen allekirjoittaa. 22 Toimitusjohtaja Osuuskaupalla on toimitusjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa osuuskaupan toimintaa lain, näiden sääntöjen sekä hallintoelinten päätösten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan on hallintoneuvoston siihen määräämä henkilö. 23 Toiminimen kirjoitus Osuuskaupan toiminimen kirjoittavat hallituksen jäsenet ja hallituksen siihen oikeuttamat henkilöt, kaksi yhdessä. Toiminimen kirjoittavat lisäksi hallituksen päätöksellä prokuristit, kaksi yhdessä, tai kukin erikseen yhdessä hallituksen jonkun jäsenen tai muun toiminimen kirjoittamiseen oikeutetun kanssa. 7

Helsingin Osuuskauppa Elanto Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös Edustajiston kokous voi hallintoneuvoston esityksestä perustaa muitakin rahastoja sekä kartuttaa ja käyttää niitä. 24 Tilikausi ja tilinpäätös Osuuskaupan tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta laaditaan kulloinkin voimassaolevan lainsäädännön mukaan tilinpäätös ja konsernitilinpäätös seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös, konsernitilinpäätös ja niihin liittyvät asiakirjat on viimeistään kuukautta ennen edustajiston kokousta, kuitenkin maaliskuun loppuun mennessä luovutettava tilintarkastajille tilintarkastusta varten. Tilintarkastus 25 Tilintarkastus Osuuskaupan tilinpäätöstä, konsernitilinpäätöstä, kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan valitaan varsinaisessa edustajiston kokouksessa kaksi hyväksyttyä tilintarkastajaa ja kaksi hyväksyttyä varatilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava SOK:n nimeämä hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Mikäli tilintarkastajaksi valitaan Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö, varatilintarkastajaa ei tarvitse valita. Tilintarkastus on suoritettava hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa. Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava tilintarkastuskertomus. Kertomus on luovutettava hallitukselle vähintään kaksi viikkoa ennen sitä edustajiston kokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Varojen käyttäminen 26 Vararahasto ja muut rahastot Osuuskaupalla on vararahasto, jota kartutetaan 27 :ssä määrätyllä tavalla. 27 Ylijäämän käyttö Taseen osoittamasta tilikauden ylijäämästä on siirrettävä vararahastoon vähintään 10 % sen jälkeen kun ylijäämästä on vähennetty taseen mukainen tappio edellisiltä tilikausilta, kunnes vararahasto vastaa vähintään 10 % taseen loppusummasta. Kun vararahasto on noussut täyteen määräänsä, voidaan siihen edelleenkin siirtää tilikauden ylijäämästä edustajiston kokouksen päättämä määrä. Lisäksi vararahastoon voidaan siirtää jakokelpoisesta ylijäämästä edustajiston kokouksen päättämä määrä. Jäljellä olevan ylijäämän voi edustajisto päättää käytettäväksi: - osuusmaksun korkona varsinaisille osuuksille, - ylijäämänpalautukseen hallituksen päättämien periaatteiden mukaan siten kuin jäsen on ko. tilikauden aikana ostanut osuuskaupalta tai käyttänyt osuuskaupan muulla tavalla järjestämiä palveluita, - rahastosiirtoihin tai - jättää käyttämättömänä ylijäämä- tai tappiotilille. Jos edustajisto päättää jakaa ylijäämää osuusmaksun korkona, se maksetaan koko vuodelta niille jäsenille, joiden osuusmaksu on kokonaan maksettuna tilikauden viimeisenä päivänä ja joiden jäsenyys koronmaksuhetkellä jatkuu jossain S-ryhmän osuuskaupassa, mikäli edustajisto ei muuta päätä. Jos ylijäämän jako ylittää ko. tilikauden aikana kertyneen ylijäämän, päätös on pätevä, jos sitä kannattaa yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa läsnä olevista edustajiston jäsenistä. Jos konsernin tulos tilikautena on tappiollinen, ylijäämää ei voida jakaa ylijäämänpalautuksena. 8

Lisäksi on otettava huomioon, mitä jakokelpoisen ylijäämän laskemisesta on määrätty OKL:n 8 luvun 3 ja 4 :ssä. Edustajisto ei saa päättää ylijäämää jaettavaksi hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enempää. 28 Osuusmaksun koron ja ylijäämänpalautuksen maksaminen Osuusmaksun korko ja ylijäämänpalautus maksetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä edustajiston kokouksesta, jossa ylijäämän käyttämisestä on päätetty. Maksu suoritetaan jäsenen tilille S-Pankki Oy:ssä tai muulla hallituksen päättämällä tavalla. Ellei jäsenen osuusmaksu ole täysin suoritettu, pidätetään hänelle suoritettavasta ylijäämäosuudesta hallituksen päättämä määrä, kuitenkin vähintään puolet, osuusmaksun maksamiseksi. 29 Tappion kattaminen Jos tilikauden ylijäämä ja osuuskaupan muu jakokelpoinen ylijäämä eivät riitä osuuskaupan tappion kattamiseen, saadaan siihen käyttää sen jälkeen vararahastoa tai varsinaisia osuusmaksuja. Jos jäsenen suorittama osuusmaksu tai osa siitä on käytetty tappion kattamiseen, on koko jäsenelle tuleva ylijäämäosuus pidätettävä hänen osuusmaksunsa suorittamiseksi, kunnes käytetty määrä on maksettu. Jos vararahastoa on käytetty tappion kattamiseen, ylijäämää ei saa jakaa jäsenille seuraavalta tilikaudelta, ellei vararahastoa samalla kartuteta tappion kattamiseen käytetyllä määrällä. Osuudet, osuusmaksut ja osuuspääoma 30 Osuus ja osuusmaksu S ä ä n n ö t Osuuskaupan jäsenen on otettava yksi osuus ja maksettava siitä osuuskaupalle yksi kolmenkymmenenviiden (35,00) euron suuruinen osuusmaksu. Tätä jäsenyyden perusteena olevaa osuutta kutsutaan varsinaiseksi osuudeksi. Jäsenellä ei voi olla useita varsinaisia osuuksia. Osuusmaksu suoritetaan kahden vuoden (2) kuluessa jäseneksi hyväksymisestä. Osuusmaksun jäsen voi suorittaa rahana tai se voidaan ottaa hänelle mahdollisesti kertyvästä ostohyvityksestä tai ylijäämäosuudesta siten kuin hallitus päättää. Niiden jäsenten, jotka eivät sääntöjen tämän pykälän 2 ja 3 momentin voimaantullessa ole suorittaneet 1 momentin mukaista osuusmaksua kokonaisuudessaan, tulee tehdä se viiden vuoden kuluessa jäseneksi hyväksymisestä. Ennen 1.1.2004 liittyneiden jäsenten osuusmaksut on tullut suorittaa 31.12.2008 mennessä. 31 Osuusmaksun korottaminen Osuusmaksua voidaan korottaa siten, että 30 :ssä todettua euromäärää muutetaan ja osuusmaksun määrää korotetaan maksua vastaan tai maksutta rahastokorotuksella taikka osittain kummallakin tavalla sekakorotuksena. 32 Osuusmaksun palauttaminen Kun jonkun jäsenyys osuuskaupassa on lakannut, saa hän tai se, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on lakannut, osuusmaksunsa takaisin siten kuin OKL:ssa säädetään. 9

Helsingin Osuuskauppa Elanto Osuusmaksuja voidaan jäsenyyden lakatessa, siinä järjestyksessä kun eroamisilmoitukset otettu vastaan, palauttaa myös heti, kuitenkin enintään kymmenen prosenttia viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisesta osuuspääomasta vuodessa. Erinäisiä säädöksiä 33 Osuuskaupan purkaminen ja varojen käyttäminen osuuskaupan purkautuessa a) jos päätös koskee tämän a-kohdan tai näiden sääntöjen 4 :n muuttamista, vähintään kolmea neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä tai b) jos päätös koskee osuuskaupan muuttamista osakeyhtiöksi, osuuskaupan purkamista tai näiden sääntöjen 27 :n 5 momentin, 33 :n tai tämän b-kohdan muuttamista, yhdeksän kymmenesosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä, jollei osuuskuntalaista muuta johdu. Osuuskauppa voidaan purkaa, jos siitä tehdään päätös kahdessa perättäisessä edustajiston kokouksessa ja päätöstä kannattaa jälkimmäisessä kokouksessa vähintään yhdeksän kymmenesosaa äänestyksessä annetuista äänistä. Jos osuuskauppa puretaan, on sen jäljelle jäävät varat, sen jälkeen kun velat ja sitoumukset on selvitetty sekä osuusmaksut jäsenille maksettu, käytettävä edustajiston kokouksen päättämällä tavalla kulutusosuustoiminnan edistämiseen, mikäli mahdollista, puretun osuuskunnan toiminta-alueella. 34 Välimiesmenettely Riidat toiselta puolen osuuskaupan ja toiselta puolen hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenen taikka osuuskaupan muun edustajan, selvitysmiehen tai osuuskaupan jäsenen välillä ratkaistaan välimiesmenettelyä noudattaen niin kuin siitä on laissa erikseen säädetty. 35 Sääntöjen muuttaminen Sääntöjen muuttamisessa noudatetaan OKL:n 4 luvun 20-23 :n määräyksiä. Kuitenkaan päätös muutoksen tekemisestä näihin sääntöihin ei ole pätevä, ellei päätöstä ole tehty kahdessa perättäisessä edustajiston kokouksessa ja sen hyväksymisen puolesta ole viimeksi pidetyssä kokouksessa annettu, 10

va a l i jä r je s t y s Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalijärjestys 1 Vaalin aika ja edustajiston jäsenten lukumäärä Osuuskunnan sääntöjen 11 :ssä mainitun edustajiston jäsenten vaali toimitetaan osuuskaupan jäsenten äänestyksellä suhteellista vaalitapaa noudattaen joka neljäs vuosi tammi-toukokuun kuluessa. 2 Äänioikeus Äänioikeutettu on jokainen ennen vaalivuotta osuuskauppaan hyväksytty jäsen. Henkilöjäsenen tulee olla täyttänyt 15 vuotta ennen vaalivuoden alkua. 3 Kelpoisuus asettua ehdokkaaksi Ehdokkaaksi voidaan asettaa jokainen ennen vaalivuotta osuuskauppaan hyväksytty henkilöjäsen, joka vaalin alkaessa on täysivaltainen. 4 Keskusvaalilautakunta Osuuskaupan hallintoneuvosto nimittää viimeistään vaalivuoden ensimmäisessä kokouksessaan sinä vuonna toimitettavan vaalin keskusvaalilautakunnan, johon kuuluu kuusi jäsentä. Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskusvaalilautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. 5 Yleistiedotus jäsenille edustajiston vaalista Vaalin aikataulusta sekä vaaliliittosopimusten ja ehdokaslistojen jättämisestä julkaistaan keskusvaalilautakunnan toimesta tiedote, joka joko asetetaan osuuskaupan kaikkiin myymälöihin jäsenten nähtäväksi tai julkaistaan vähintään yhdessä hallituksen päättämässä, toimialueella jäsenkunnan keskuuteen leviävässä lehdessä. Lisäksi jäseniä on kehotettava tarvittaessa tarkistamaan jäsentiedostossa olevat postiosoitteensa, joilla äänestysliput vaalijärjestyksen 8 :n mukaisesti lähetetään. 6 Ehdokaslista Vähintään viisi äänioikeutettua osuuskaupan jäsentä on oikeutettu esittämään vaalia varten ehdokaslistan, jossa tulee olla mainittuna ehdokkaina vaalijärjestyksen 3 :n mukaisesti vaalikelpoisia osuuskaupan jäseniä vähintään kaksi ja enintään satakaksikymmentä. Osuuskaupan jäsen voi olla allekirjoittajana vain yhdessä ehdokaslistassa. Mikäli hän on allekirjoituksellaan kannattanut useampaa ehdokaslistaa, keskusvaalilautakunnan tulee poistaa hänet niistä kaikista. Ehdokaslistassa on selvästi mainittava jokaisen ehdokkaan sukunimi ja etunimi, tai etunimen sijasta yleisesti tunnettu kutsumanimi, henkilötunnus, enintään kahta ilmaisua käyttäen arvo, ammatti tai toimi sekä kotikunta tai asuinpaikka ja jäsennumero. Lisäksi ehdokaslistaan on merkittävä sen asiamiehen vakuutus siitä, että asianomaiset ovat suostuneet ehdokkaiksi. Allekirjoittajista yhden tulee olla merkittynä postiosoitteineen ja puhelinnumeroineen ehdokaslistan asiamieheksi ja yhden tämän varamieheksi. Keskusvaalilautakunnan jäsen ei voi toimia ehdokaslistan asiamiehenä. Ehdokaslistassa voidaan sille ehdottaa otsikkoa, jonka keskusvaalilautakunta kuitenkin lopullisesti päättää. Ehdokkaaksi asetettu ei voi olla ehdokaslistan allekirjoittajana. Sama henkilö saa olla ehdokkaana vain yhdessä ehdokaslistassa. Mikäli 11

Helsingin Osuuskauppa Elanto hänet on asetettu ehdokkaaksi useampaan ehdokaslistaan, keskusvaalilautakunnan tulee antaa niiden ehdokaslistojen asiamiehille, joissa hänet on merkitty ehdokkaaksi, tieto jonka perusteella ehdokas itse ratkaisee, mille listalle hänet lopullisesi jätetään. Hän on myös oikeutettu jättämään sen ko. asiamiesten yksimielisesti päätettäväksi. Mikäli kumpaakaan menettelyä ei ole käytetty, tulee keskusvaalilautakunnan ratkaista asia arpomalla. Asiamiehet toimittavat ehdokaslistat kirjallisina keskusvaalilautakunnalle jäsenkunnalle annetun tiedotuksen edellyttämänä aikana. Ehdokaslistan asiamiehellä on oikeus yhdistää ehdokaslista kahden tai useamman ehdokaslistan vaaliliittoon. Ehdokaslistat voidaan yhdistää vaaliliitoksi, jos vaaliliittoon tarkoitettujen ehdokaslistojen asiamiehet tekevät siitä kirjallisen sopimuksen. Sopimuksessa on mainittava keskusvaalilautakunnan antamat ehdokaslistojen tunnusnumerot. Vaaliliittoa koskeva kirjallinen sopimus on toimitettava keskusvaalilautakunnalle jäsenkunnalle annetun tiedotuksen edellyttämänä aikana. Ehdokaslista saa kuulua vain yhteen vaaliliittoon. 7 Keskusvaalilautakunnan valmistelevat toimenpiteet Keskusvaalilautakunnan on kirjattava ehdokaslistat vastaanotetuiksi ja merkittävä niihin juokseva numerotunnus vastaanottojärjestyksessä. Keskusvaalilautakunnan tulee viipymättä ehdokaslistojen jättöajan päätyttyä tarkastaa ne. Siinä tapauksessa, että jollakin ehdokaslistalla olevien ehdokkaiden määrä on sallittua määrää suurempi, on keskusvaalilautakunnan tehtävänä, ennen listojen muuta käsittelyä, arpomalla poistaa ylimääräiset nimet. Mikäli jokin lista havaitaan osuuskaupan sääntöjen tai edustajiston vaalijärjestyksen perusteella puutteelliseksi, on tieto siitä todistettavasti lähetettävä tai annettava ehdokaslistan asiamiehelle seitsemän päivän kuluessa listojen jättöajan päättymisestä. Asiamiehellä on sen jälkeen seitsemän päivän kuluessa tiedon lähettämisestä tai antamisesta oikeus korjata ilmoitustaan niiltä osin, joista huomautus on tehty. Oikaisua ei saa tehdä siinä tapauksessa, jos ehdokaslista on jätetty määräajan jälkeen. Keskusvaalilautakunnan tulee asiamiehelle ilmoitetun korjausajan päätyttyä tarkastaa lopullisesti ehdokaslistat, joista edelleenkin sääntöjen ja vaalijärjestyksen vastaiset listat hylätään ja vaalijärjestyksen mukaiset listat hyväksytään äänestykseen otettaviksi. Hyväksyttyjen ehdokaslistojen keskinäinen järjestys laadittavaa ehdokaslistojen yhdistelmää varten määrätään arvonnan perusteella siten, että ensin arvotaan vaaliliittoon kuulumattomien ehdokaslistojen ja vaaliliittojen keskinäinen järjestys ja sitten vaaliliiton muodostaneiden ehdokaslistojen keskinäinen järjestys vaaliliitossa. Vaaliliiton muodostaneet ehdokaslistat voivat vaaliliittosopimuksessa sopia ehdokaslistojen järjestyksen vaaliliiton sisällä. Ehdokaslistoille annetaan arvonnan perusteella tunnuksiksi isot kirjaimet aakkosjärjestyksessä. Ehdokaslistoissa oleville ehdokkaille annetaan juokseva numero alkaen lista A:n ensimmäisen ehdokkaan numerosta kaksi ja päättyen viimeiseksi sattuvan listan viimeiseksi asetetun ehdokkaan numeroon. Ehdokaslistojen yhdistelmään on sisällytettävä tiedonanto, josta ilmenee, mitkä ehdokaslistat ovat kuhunkin vaaliliittoon yhtyneet. 8 Tiedotus vaalin toimeenpanosta, ohjeet äänestystä varten ja äänestäminen Hyväksytyt ehdokaslistat äänestysohjeineen ja äänestyslippu palautuskuorineen on lähetettävä suljetussa kirjekuoressa osuuskaupan äänioikeutetuille jäsenille jäsentiedoston 12

va a l i jä r je s t y s mukaisilla postiosoitteilla siten, että ne ovat perillä viimeistään äänestysajan alkaessa. Samassa tiedonannossa on jäsenkunnalle ilmoitettava vaalin aika ja tarpeelliset ohjeet äänestystä varten. Äänestys tapahtuu postin välityksellä vaalisalaisuutta noudattaen. Keskusvaalilautakunnan on laadittava vaalissa käytettävä äänestyslippu. Siihen on merkittävä otsikko, missä vaalissa lippua käytetään, ympyrä sekä sen sisäpuolelle merkintä N:o sen ehdokkaan numeron merkitsemistä varten, jolle jäsen äänensä antaa. Mikäli jäsen vähintään viisi päivää ennen vaalitoimituksen päättymistä luotettavasti osoittaa, ettei hän ole saanut äänestyslippua sen johdosta, että hänen 1 momentissa tarkoitettu osoitteensa on muuttunut tai että äänestyslippu on hävinnyt tai turmeltunut, keskusvaalilautakunta antaa pyynnöstä hänelle uuden äänestyslipun, joka jäsenen on henkilökohtaisesti noudettava keskusvaalilautakunnan ilmoittamasta osuuskaupan toimipaikasta ja samalla palautettava väärä tai turmeltunut äänestyslippu. Uusi äänestyslippu voidaan toimittaa myös muulla keskusvaalilautakunnan päättämällä tavalla. Äänestäminen tapahtuu siten, että jäsen merkitsee äänestyslipussa olevaan ympyrään selvästi sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän antaa äänensä. Äänestäjä ei saa tehdä äänestyslippuunsa muuta kuin edellä mainitun merkinnän. Äänestyslippu on postitse, henkilökohtaisesti tai lähetillä toimitettava osuuskaupan pääkonttoriin tai jätettävä henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä keskusvaalilautakunnan ilmoittamissa osuuskaupan toimipaikoissa oleviin äänestyslippulaatikoihin siten, että se on perillä keskusvaalilautakunnalla ennen vaalitoimituksen ilmoitettua päättymisaikaa. Vaalin kesto, joka samalla on virallinen äänestyslippujen palautusaika, on määrättävä 10-21 päivän pituiseksi. Vaali voidaan myös järjestää joko osaksi tai kokonaan OKL:n 4 luvun 28 :n 5 momentin tarkoittamalla tavalla tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Tällöin noudatetaan tämän vaalijärjestyksen määräyksiä soveltuvin osin. Keskusvaalilautakunnan on samalla erityisesti huolehdittava toimista, joilla turvataan jäsenen oikeus asettaa ehdokkaita, äänioikeuden käyttö ja vaalisalaisuuden säilyminen. 9 Äänten laskeminen Keskusvaalilautakunnan on äänestyslippujen palautusajan päätyttyä ja vaaliaineiston saavuttua suoritettava viipymättä ääntenlaskenta. Ensin erotetaan mitättömiksi todetut äänestysliput omaksi ryhmäkseen. Äänestyslippu on mitätön, jos äänestäjä on äänestyslippuun merkinnyt useamman kuin yhden ehdokkaan numeron, nimikirjoituksensa tai muun asiaan kuulumattoman merkinnän, merkinnyt ehdokkaan numeron niin, ettei selvästi ilmene, ketä ehdokasta on tarkoitettu, käyttänyt muuta kuin keskusvaalilautakunnalta saatua äänestyslippua tai jos äänestyslippu on saapunut liian myöhään. Äänestyslipun mitätöinnin ratkaisee keskusvaalilautakunta. Hyväksytyistä äänistä lasketaan jokaisen ehdokkaan saama äänimäärä, jokaisen ehdokaslistan saama yhteinen äänimäärä ja jokaisen vaaliliiton saama yhteinen äänimäärä. Ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet, kolmanneksi eniten saanut kolmasosan jne. Mikäli saman ehdokaslistan ehdokkaiden äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan näiden keskinäinen järjestys keskusvaalilautakunnan toimesta arpomalla. Ne äänet, jotka on annettu samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokaslistojen hyväksi, muodostavat vaaliliiton äänimäärän. Samaan vaaliliittoon kuuluvien ehdokkaiden keskinäinen järjestys määräytyy edellisessä momentissa mainittujen vertauslukujen mukaan. Tässä järjestyksessä annetaan vaaliliiton ehdokkaille uudet vertausluvut siten, että ensimmäisen ehdokkaan vertausluku on sama kuin annettujen äänien summa niissä ehdokaslistoissa, 13

Helsingin Osuuskauppa Elanto jotka muodostavat vaaliliiton, toisen ehdokkaan puolet siitä, kolmannen kolmasosa ja niin edelleen. Mikäli saman ehdokaslistan ehdokkaiden äänimäärät ovat yhtä suuret, ratkaistaan näiden keskinäinen järjestys keskusvaalilautakunnan toimesta arpomalla. Saatujen vertauslukujen mukaan, niiden suuruusjärjestyksessä merkitään ehdokkaat valituiksi edustajiston jäseniksi ja jokaiselta ehdokaslistalta tai vaaliliitosta, jolta ehdokas on tullut valituksi, suurimman vertausluvun saanut valitsematta jäänyt ehdokas ehdokaslistansa tai vaaliliittonsa ensimmäiseksi varajäseneksi ja seuraavat ehdokkaat listansa tai vaaliliittonsa muiksi varajäseniksi. Jos ehdokkaiden vertausluvut ovat yhtä suuret, ratkaistaan näiden järjestys keskusvaalilautakunnan toimesta arpomalla. Varajäsenet ovat ehdokaslistakohtaisia tai, jos ehdokaslista on vaaliliitossa, vaaliliittokohtaisia. Mikäli ehdokaslistalla ei ole tarvittavaa varajäsentä, jää varajäsenten luku vajaaksi. 10 Vaalin tuloksen julkistaminen Keskusvaalilautakunta julkistaa vaalin tuloksen vaalijärjestyksen 5 :n mukaisella tavalla sekä lähettämällä kirjeen valituille edustajiston jäsenille ja varajäsenille, mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään neljäntoista päivän kuluessa vaalin päättymisestä. Vaalitoimitusta avustavat ja tuloksen laskevat kokoukselle valitut kolme ääntenlaskijaa. Vaalia toimitettaessa, ääniä laskettaessa ja äänestyksen tulosta määrättäessä on soveltuvin kohdin noudatettava tämän vaalijärjestyksen määräyksiä. 12 Vaalien tai siihen kuuluvien toimien siirtäminen Ellei edustajiston vaalia tai siihen kuuluvia valmistavia toimenpiteitä voida jostakin ylivoimaisesta syystä tai muiden vaalien samanaikaisuuden vuoksi toimittaa vaalijärjestyksessä mainittuina aikoina, edustajisto voi määrätä uudet määräajat niiden pitämistä varten. Jos jostakin ylivoimaisesta syystä on tarpeen, hallintoneuvosto voi siirtää vaalijärjestyksen 1 :n mukaisesti päättämäänsä vaaliajan päättymispäivää eteenpäin, ei kuitenkaan pidemmälle kuin vaalijärjestyksen mukaista vaalivuotta seuraavan vuoden tammikuuhun. Tällaisessa tapauksessa vaalin määräaikoja laskettaessa vaalijärjestystä sovelletaan vastaavalla tavalla. 11 Vaalit edustajiston kokouksessa Kun edustajiston kokouksessa toimitettavassa vaalissa on sääntöjen perusteella käytettävä suhteellista vaalitapaa, kukin edustaja saa äänestää enintään niin montaa henkilöä kuin kulloinkin on valittava, ja vaalissa käytettävä ehdokaslista saa sisältää enintään tämän määrän ehdokkaita. Ehdokaslista on annettava kokouksen puheenjohtajalle kokouksen määräämässä ajassa. Annettuihin ehdokaslistoihin on merkittävä järjestysnumero numerosta kaksi alkaen ja ne on laadittava yhdistelmäksi, joka asetetaan nähtäväksi vaalitilaisuuteen. 14

Helsingfors Handelslag Elanto stadgar Allmänna stadganden 1 Firma och hemort Andelslagets namn är Helsingin Osuuskauppa Elanto, på svenska Helsingfors Handelslag Elanto, och dess hemort är Helsingfors. I dessa stadgar används i fortsättningen benämningen handelslag för andelslaget. 2 Föremålet för verksamheten och bransch Handelslagets uppgift är att främja sina medlemmars ekonomiska välstånd genom att idka affärsverksamhet, som tillhandahålla tjänster och ger fördelar åt medlemmarna. Handelslaget kan även ordna dessa tjänster med hjälp av dotterbolag eller på annat sätt. Handelslagets branscher är: 1) minut- och partihandel med daglig- och bruksvaror samt andra varubranscher, 2) turist- och restaurangverksamhet samt övrig serviceverksamhet, 3) att låta bygga och uthyra samt äga och ha kontroll över fastigheter samt handel med dem, 4) innehav av och kontroll över värdepapper samt handel med dem och 5) övrig, till handelslagets affärsverksamhet ansluten verksamhet. I marknadsföringen och vid övrig information kan för medlem användas uttrycket ägarkund och för medlemskap uttrycket ägarkundsförhållande. 3 Verksamhetens omfattning Handelslagets tjänster får anlitas även av andra än medlemmar. Handelslagets styrelse kan emellertid i särskilda fall begränsa handelslagets tjänster endast till handelslagets medlemshushåll. Handelslaget kan även bedriva affärsverksamhet med hjälp av dotter- och intressebolag. Då bildar handelslaget tillsammans med sina dotterbolag i lagen om andelslag (i fortsättningen LOA) avsedd koncern. 4 S-gruppen Handelslaget är medlem i Centrallaget för Handelslagen i Finland (i fortsättningen SOK) och Centralförbundet för Handelslagen i Finland CHF r.f. (i fortsättningen CHF). Med S-gruppen avses den helhet, som bildas av SOK:s medlemshandelslag, deras dotterbolag och SOK-koncernen (SOK och dess dotterbolag) samt de sammanslutningar som de administrerar. Beslut om handelslagets utträde ur i moment 1 nämnda sammanslutningar skall på förslag av förvaltningsrådet fattas vid två på varandra följande fullmäktigemöten. Beslutet är giltigt endast ifall förslaget vid det senare mötet understötts av minst tre fjärdedelar av de vid omröstningen avgivna rösterna. Medlemmar, medlemsförteckning och medlemskapets upphörande 5 Anslutning som medlem Medlemskap i handelslaget kan sökas av person, som utnyttjar handelslagets tjänster och som förbinder sig att iaktta dessa stadgar samt att erlägga i 30 fastställd insats. Medlemskap söks skriftligen hos handelsla- 15

Helsingfors Handelslag Elanto gets styrelse. Styrelsen besluter om godkännande av ansökningarna eller om förfaringssätt vid och förutsättningar för godkännande. Medlemskapet börjar när ansökan är godkänd. Registrerat samfund kan även i samma ordning godkännas som medlem. 6 Medlemsförteckning Styrelsen skall se till att det finns en medlemsförteckning över handelslagets medlemmar. I förteckningen antecknas varje medlems namn, personbeteckning eller företags- eller samfundsbeteckning och adress, det antal andelar som medlemmen har, samt den dag medlemskapet börjat. Över handelslagets tidigare medlemmar bör finnas förteckning till dess handelslaget återbetalat deras insatser. I förteckningen bör, utöver i moment 1 nämnda uppgifter, antecknas den dag då medlemskapet upphört. Medlemsförteckningen och förteckningen över tidigare medlemmar bör finnas till medlemmarnas och borgenärernas påseende i handelslagets huvudkontor. Medlem och borgenär har rätt att få en kopia av förteckningen eller delar av den mot ersättande av kostnaderna. Samma rätt har även andra, som kan påvisa att deras fördel så kräver. 7 Medlems avgång Medlem, som önskar utträda ur handelslaget, skall skriftligen meddela detta till handelslaget. Medlem, som gjort avgångsanmälan, anses ha avgått när nämnda anmälan har kommit till handelslaget eller till verksamhetsställe, där sådan anmälan tas emot eller där beslut om godkännande av medlem fattas. 8 Uteslutning av medlem Medlem kan uteslutas ur handelslaget: 1) om medlemmen har underlåtit att uppfylla sina förpliktelser i anslutning till medlemskapet; eller 2) om medlemmen åsamkat handelslaget betydande skada eller annars uppenbart handlat i strid med dess intressen. Beslut om uteslutande av medlem fattas av styrelsen. Medlemmen bör minst en månad före beslutet om uteslutning informeras om tanken på och grunderna för uteslutningen, samt om vilket organ inom handelslaget som fattar beslut om uteslutningen. Informationen postas till medlemmen på den adress, som finns antecknad i medlemsförteckningen eller på annan adress, som handelslaget har kännedom om. Utesluten medlem har rätt att kräva att beslutet om uteslutning underställs fullmäktigemötet. Kravet bör framläggas inom en månad efter att beslutet om uteslutning delgivits den uteslutna medlemmen på adress, som finns antecknad i medlemsförteckningen eller adress, som handelslaget annars har kännedom om. 9 Medlemmarnas rättigheter och skyldigheter Medlemmarna har rätt att utnyttja de tjänster, som handelslaget erbjuder. Vid utnyttjandet av tjänsterna kommer medlemmarna i åtnjutande av de ikraftvarande medlemsförmåner, som tillkommer medlemmarna på villkor som styrelsen fastslagit. Medlemmarna har också rätt att till styrelsen inlämna skriftliga förslag i ärenden, som rör handelslaget samt att delta i förvaltningen av handelslaget på sätt som föreskrivs senare i dessa stadgar. I övrigt har medlemmarna de rättigheter och skyldigheter, som är fastställda i LOA (lagen om andelslag ) och dessa stadgar. 10 Avliden medlems rättsinnehavares rättigheter Avliden medlems rättsinnehavare, som har rätt till medlemmens insats, har rätt att inträda som medlem ifall förutsättningar för medlemskap i övrigt föreligger. 16

s ta d g a r Rättsinnehavare, som önskar begagna denna rätt, bör underrätta handelslaget om detta inom ett år från dödsdagen. Avliden medlems rättsinnehavare har tillsammans rätt att under ett år från dödsdagen räknat utnyttja den avlidnes ekonomiska rättigheter i handelslaget. Fullmäktige 11 Fullmäktige Handelslagsmedlemmarnas beslutanderätt utövas av 60 bland medlemmarna valda fullmäktigeledamöter. Därtill väljs lika många suppleanter, ifall inte 9, mom. 7 i valordningen för fullmäktige annat föreskriver. Fullmäktigeledamöterna och deras suppleanter väljs i enlighet med valordningen för fullmäktige för fyra år i sänder och med iakttagande av proportionellt valsätt. Fullmäktiges mandatperiod börjar omedelbart efter att centralvalnämnden kungjort valresultatet, varvid även mandatperioden för föregående fullmäktige upphör. Ifall fullmäktigeledamot anhåller om befrielse från uppdraget eller annars får bestående förhinder att sköta sitt uppdrag, inkallas suppleant i ledamotens ställe. 12 Ordinarie fullmäktigemöte Fullmäktiges ordinarie möten hålls två gånger årligen på handelslagets hemort eller på annan ort inom handelslagets verksamhetsområde. Vårmötet bör hållas före utgången av juni och höstmötet före utgången av december månad, på tid och plats som förvaltningsrådet bestämmer. Vid vårmötet: 1) presenteras bokslutet och koncernbokslutet för föregående räkenskapsperiod, revisionsberättelsen samt förvaltningsrådets utlåtande om bokslutet, 2) besluts om fastställande av resultaträkningen och balansräkningen samt koncernens resultaträkning och balansräkning, 3) besluts om åtgärder, som överskottet eller förlusten i den fastställda balansräkningen eller koncernbalansräkningen ger anledning till, 4) besluts om beviljande av ansvarsfrihet för nämnda räkenskapsperiod åt medlemmarna i styrelsen och förvaltningsrådet samt verkställande direktören, 5) utses till valberedningsutskottet ordförande, viceordförande samt 3-5 övriga medlemmar bl.a. för att förbereda valet av förvaltningsrådsmedlemmar i tur att avgå samt revisorer, och 6) behandlas övriga i möteskallelsen nämnda, av förvaltningsrådet framlagda ärenden. Vid höstmötet: 1) presenteras styrelsens redogörelse över handelslagets verksamhet under innevarande år, 2) fattas beslut om arvoden för följande räkenskapsperiod för fullmäktige, förvaltningsrådets ordförande och medlemmar samt revisorerna, 3) väljs behövliga medlemmar i förvaltningsrådet, 4) väljs revisorer samt eventuellt behövliga ersättare för följande verksamhetsperiod med beaktande av bestämmelserna i stadgarnas 25, och 5) behandlas övriga i möteskallelsen nämnda, av förvaltningsrådet framlagda ärenden. Ifall fullmäktigeledamot hör till förvaltningsrådet eller styrelsen skall i dennes ställe, till dess mandatperioden för nämnda medlem i förvaltningsrådet eller styrelsen upphör, suppleant kallas till fullmäktiges möten i enlighet med 9 i valordningen. När fullmäktigeledamot på grund av annat, tillfälligt förhinder inte kan sköta sitt uppdrag, bör han meddela om detta, före mötets början 17

Helsingfors Handelslag Elanto till förvaltningsrådets sekreterare och under pågående möte till mötets ordförande. Om fullmäktigeledamot är förhindrad att delta i fullmäktigemötet kallas i enlighet med valordningen in en suppleant som ersättare, om anmälan om förhinder görs senast under den vardag som föregår mötet. Suppleanten sköter ledamotens uppgifter under hela, i fråga varande möte. 13 Extraordinarie fullmäktigemöte Extraordinarie fullmäktigemöte hålls när föregående möte så beslutat eller förvaltningsrådet anser det befogat, eller när minst en fjärdedel av antalet fullmäktige för angivet ändamål skriftligen anhåller om detta hos förvaltningsrådet, eller när möte annars enligt lag skall hållas. Mötet sammankallas i enlighet med bestämmelserna i stadgarnas 14. 14 Möteskallelsen och övriga kungörelser Fullmäktige kallas till möte på förvaltningsrådets försorg genom kungörelse, som minst sju dagar före mötesdagen sänds till samtliga fullmäktigeledamöter på deras i handelslagets medlemsregister upptagna adresser. Kallelsen skall därtill inom nämnda tid antingen anslås till medlemmarnas påseende i handelslagets samtliga butiker eller publiceras i minst en, av styrelsen bestämd och bland medlemmarna inom verksamhetsområdet spridd tidning. I kallelsen skall de ärenden som behandlas vid mötet nämnas. Ifall man vid mötet behandlar ärenden nämnda i LOA kap. 4, 12, skall kallelsen offentliggöras senast en månad före mötet. Ifall man vid mötet behandlar stadgeändringar eller ärenden nämnda i LOA kap. 4, 12 bör även beslutsförslagets huvudsakliga innehåll anges i kallelsen. Ifall ärende enligt 35 i dessa stadgar eller på annan grund skall behandlas vid två möten, får kallelse till det senare mötet inte utfärdas förrän föregående möte har hållits. Ifall ingetdera mötet är ordinarie, bör mellan dem förflyta minst en månad. I kallelsen bör det föregående mötets beslut anges. 15 Instruktioner för fullmäktigemötet Mötet väljer ordförande, två protokolljusterare och två rösträknare bland de närvarande fullmäktigeledamöterna och utser protokollförare. De vid mötet närvarandes namn samt deras ställning vid mötet antecknas i protokollet. Vid mötet behandlas endast de ärenden, som enligt lag eller stadgar ankommer på mötet eller som särskilt är nämnda i möteskallelsen. Vid stadgeändring är fullmäktige beslutfört när minst hälften av antalet valda fullmäktigeledamöter är närvarande vid mötet. Vid fullmäktiges möten har varje vald fullmäktigeledamot en röst och ärendena avgörs med enkel majoritet av de avgivna rösterna, ifall LOA eller stadgarna inte föreskriver annat. Omröstning verkställs som öppen omröstning, ifall fullmäktige inte besluter annat. Fullmäktigeledamot får inte utnyttja sin rösträtt genom ombud. Vid lika röstetal avgörs val genom lottning, men i andra ärenden gäller den mening som ordföranden omfattar. Har flera personer än två blivit föreslagna till visst uppdrag eller syssla och har ingen av dem vid valet erhållit flertalet av de avgivna rösterna, skall ny omröstning förrättas mellan de kandidater, som vunnit understöd i omröstningen och anses därvid den vald, som fått flest röster. Vid val av flera ledamöter till förvaltningsrådet eller i övrigt av flera personer för liknande uppdrag eller sysslor, skall likaså ovanstående bestämmelser tillämpas. 18

s ta d g a r Vid val tillämpas likväl i andelslagets valordning föreskrivet proportionellt valsätt, ifall yrkande om detta framställs av så många valdeltagare, att de vid ett proportionellt val tillsammans skulle kunna få minst en kandidat vald. Ifall ett beslut har tillkommit genom omröstning, skall i protokollet antecknas hur rösterna har fördelat sig. Ledamot av fullmäktige har rätt att väcka motion i frågor rörande handelslagets verksamhet. Motionen skall göras skriftligen och ges under pågående fullmäktigemöte åt mötets ordförande och under tiden mellan fullmäktiges möten åt styrelsen. Ifall motionen givits under pågående fullmäktigemöte, görs anteckning därom i mötets protokoll och det sänds till styrelsen för beredning. Styrelsen skall lägga fram motionen och sitt svar på motionen för behandling i fullmäktige vid det första ordinarie fullmäktigemöte, som följer två månader efter att motionen väckts. Ifall fullmäktige inte anser styrelsens svar tillräckligt eller inte godkänner styrelsens förslag till beslut i ärendet, kan fullmäktige remittera motionen till styrelsen för vidare beredning eller överlämna ärendet för behandling i förvaltningsrådet. Andra beslut kan inte fattas vid behandlingen av motionen och därom avgivet svar. Handelslagets förvaltande organ och ledning 16 Förvaltningsrådet Förvaltningsrådet består av 18 medlemmar, av vilka fullmäktige utser 16. De övriga två är i handelslaget eller dess dotterbolag anställda representanter för personalen och valda i enlighet med avtal som grundar sig på 4 i lagen om personalrepresentation i företagens förvaltning. För personalens representanter väljs personliga suppleanter enligt samma avtal. Årligen avgår 5-6 av fullmäktige utsedda medlemmar, som står i tur att avgå. Medlem i styrelsen får inte tillhöra förvaltningsrådet. Ledamot i förvaltningsrådet bör ge ett daterat och undertecknat samtycke till uppdraget. I förvaltningsrådet bör bland handelslagets medlemmar i främsta hand inväljas sådana, som har tillräcklig kännedom om administrativa och affärsekonomiska frågor. Dessutom bör beaktas att handelslagets verksamhetsområde och medlemskår blir representerade så rättvist som möjligt i förvaltningsrådet. Förvaltningsrådets ledamöter väljs bland handelslagets medlemmar för tre kalenderår i sänder. Ifall ledamot i förvaltningsrådet permanent är förhindrad att delta i förvaltningsrådets arbete väljs i dennes ställe ny ledamot för den återstående mandatperioden. Person som före mandatperiodens ingång fyllt 65 år kan inte väljas till ledamot i förvaltningsrådet. 17 Förvaltningsrådets konstituering och möten Förvaltningsrådet utser inom sig för ett kalenderår i sänder ordförande, första och andra viceordförande samt antar sekreterare. Förvaltningsrådet sammanträder på kallelse av ordföranden så ofta det anses nödvändigt eller styrelsen anhåller därom, likväl minst tre gånger om året. Möteskallelsen bör minst sju dagar före mötet sändas till samtliga förvaltningsrådsmedlemmar. Förvaltningsrådet är beslutfört när ordföranden eller en viceordförande samt, dem inberäknade, tillsammans över hälften av dess medlemmar är närvarande. Som beslut gäller, såväl i sakfrågor som vid val, den åsikt som understötts av en majoritet, eller om rösterna faller lika, den åsikt som ordföranden understött, förutom vid val av ordförande, då lotten avgör. Vid förvaltningsrådets möten förs protokoll där de närvarande, besluten och omröstningarna antecknas. Styrelsens medlemmar samt revisorerna har rätt att närvara vid mötena samt att där yttra sig. Mötets ordförande och sekreterare undertecknar förvaltningsrådets protokoll. 19