KATSAUS VUOTEEN 2014 EU- ja elinkeinopoliittiset hankkeet 2014 Kaupunginhallitus 20.4.2015 Kaupunginkanslian julkaisuja 2015:1
Katsaus EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käyttöön EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytöstä kootaan vuosittain puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen katsaus, jossa jokainen määrärahasta rahoitettavat toimenpiteet kuvataan yhden sivun mittaisella hankekortilla. Hankekortissa kerrotaan lyhyesti hankkeen perustiedot, keskeinen tavoite, toimenpiteet sekä saavutetut/saavutettavat tulokset. Tulosten lisäksi toimenpiteen vaikuttavuutta arvioidaan työllistämisen, syntyneiden uusien työpaikkojen ja yritysten sekä välillisten vaikutusten osalta. Kortissa on lisäksi kuvattu, miten hanke/toimenpide toteuttaa 2028 strategiaa. Tiedot perustuvat toteuttajien ilmoittamiin tietoihin ja yksityiskohtaisempaa tietoa saa hankekorteissa mainituilta yhteyshenkilöiltä. Elinkeinojen kehittämistoiminnassa ja EU- ja elinkeinopoliittisen määrärahan käytössä kiinnitetään erityistä huomiota rakennemuutoksen hallintaan, uusien työpaikkojen synnyttämiseen, työllistymiseen sekä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Määräraha mahdollistaa kymmenien hankkeiden ja toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisen kaupungin toimialoilla ja yhtiöissä. EU- ja elinkeinopoliittisella määrärahalla rahoitetuissa hankkeissa ja toimenpiteissä työskenteli vuoden aikana noin 30 henkilöä. Näiden lisäksi palkkatuella, työllistämistoimin ja erilaisissa työharjoittelu/-kokeilupaikoissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut noin 120 henkilöä. Hankkeiden ja elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana alueelle on alkuvuoden aikana syntynyt tai sijoittautunut 20 uutta yritystä ja 80 uutta työpaikkaa. Lappeenrannan kaupunki varasi vuoden 2014 talousarviossa EU- ja elinkeinopoliittisiin hankkeisiin, investointeihin ja muihin toimenpiteisiin yhteensä 4 711 513 milj. euroa, josta 2,8 milj. euroa investointiosassa ja loput käyttötalousosassa. Kaupunginhallitus hyväksyi määrärahan talousarvion mukaisen käyttösuunnitelman 10.2.2014. Kaupunginvaltuusto hyväksyi investointimäärärahojen siirrot 2.6.2014, jonka seurauksena investointiosassa on käytettävissä käyttösuunnitelmasta poiketen 3 036 622 euroa. Käyttötalousosan osalta toteutuma on 1,75 milj.euroa ja investointien toteutuma 2,27 milj. euroa. EU-määrärahalle saatiin vastin- ja muuta rahoitusta erilaisista rahoituslähteistä yli 5 milj. euroa, jolloin kokonaisrahoitus oli yli 9 milj. euroa. Uusi EU-ohjelmakausi (2014 2020) käynnistyi virallisesti vuoden 2014 alussa, mutta ensimmäiset rakennerahastojen, EAKR ja ESR, rahoitushaut olivat avoinna vasta syksyllä 2014. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että saatettiin loppuun vanhan ohjelmakauden hankkeita. Uuden ohjelmakauden hankkeet käynnistyivät pääosin vasta keväällä 2015. Maaseutuohjelman ensimmäiset alueelliset rahoitushaut käynnistynevät huhtitoukokuussa. Rakennerahastojen seuraava hakukierros on elo-syyskuussa 2015. Hankekatsaus on koottu neljänä vuotena puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöksen yhteyteen. Kuulisimme mielellämme teidän lukijoiden palautetta katsauksesta, sen tarpeellisuudesta ja mahdollisia kehittämistoiveita. Yhteystietomme löydät katsauksen takakannesta. Lappeenrannassa 31.3.2015 Krista Huovila Elinkeino- ja hankeasioiden kehittämispäällikkö
Hankkeen nimi Päätös Käyttösuunnitelma + siirrot Toteuma Muu rahoitus K Käyttötaloushankkeet 1 911 513 1 752 433 4 741 291 K1 Silta työelämään (EKTA) Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa KH 563/13 66 000 66 000 285 832 K2 Maaseutuohjelma (LEADER) KH 263/14 60 000 56 111 458 175 K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV & SS) KJ 47/12 2 890 1 700 40 226 K4 Salpapolku - vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti KJ 71/12 3 300 3 300 94 324 K5 Maakunnallinen yhteistyö: Imatra-kaupunkiseutu Varaus 144 848 72 424 402 824 K6 Etelä-Karjala-instituutin perusrahoitus (EKI) Varaus 50 287 50 000 259 979 K7 Pien-Saimaan hoitokalastushanke KalaPisa 2017 KH 76/12 16 400 16 400 49 200 K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen (PISA+) KH 454/13 25 000 23 137 78 698 K9 Wirman palvelussopimus Sopimus 853 580 853 580 855 556 Osaamispohjaisten yritysten Start-Up Mill toiminta 110 000 40 789 265 591 INKA-Kestävät energiaratkaisut -valmisteluhanke 110 000 95 232 95 232 Green Energy Showroom 10 000 10 000 30 252 Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi foorumissa 32 384 33 434 0 Sijoittautumispalvelut, uusien yritysten sijoittuminen.. 100 000 104 004 0 Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalvelut 150 000 131 012 0 Lentoliikenteen kehittäminen 800 2 590 54 836 Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta 60 852 4 901 21 261 Innovaatioitupankki 0 0 0 Renewtech 5 970 5 707 17 893 Skinnarila Innovation Factory 17 000 18 741 87 900 Innovation and Business Cooperation - Innobus 10 264 51 289 115 329 Onnistuneesti uusille markkinoille 7 000 5 299 10 922 Maahanmuuttajan yrittäjyyden tuki - Mammutti 0 26 637 97 150 Hiekkalinna, katujuna ja kausihenkilöstö 167 759 160 131 0 GoSaimaa 50 000 138 100 11 900 Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun 21 551 26 146 47 290 K10 Lentoliikenteen ja lentokentän kehittäminen KH 47/14 500 000 500 000 0 K11 Kaupunkimarkkinointi KH 47/13 20 000 18 146 0 K12 Keskustan, linnoituksen ja satamatorin tapahtumat KJ 3+12/14 10 000 2 464 6 620 K13 Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) Varaus 119 208 0 0 K14 Yrityskylä koululaisille KJ 5/14 40 000 34 453 0 K15 Yhteiset joet, yhteiset kalat (RIFCI) ENPI-hanke + jatkohanke KH 141/10 0 0 58 650 K16 Maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksien parantaminen KH 495/11 0 0 23 644 K17 Step Up Cross Border City in Action -21 982 K18 Rakennemuutoksen hallinta ja muut pienet hankkeet KJ 27-28 ja 46/14 76 700 0 I Investointihankkeet 3 036 622 2 272 241 1 079 628 I1 Linnoituksen valaistus ja liikenne -hanke KH 413/11 28 278 9 459 9 459 I2 Maaseudun pienet infrahankkeet: Valaistus, pysäkit ja pyörätiet KH 417/12 139 503 139 503 158 428 I3 Rauha matkailualueen kehittäminen ja vihertyöt KH 330/13, 458/14 82 769 168 308 116 761 I4 Liike- ja teollisuusalueiden kehittäminen Varaus 454 545 454 316 0 I5 Sataman rautatieraiteen peruskorjaus KH 286/14 400 000 398 994 0 I6 Linnoituksen Kehruuhuone (ent. urheilutalo) KH 351/13, 321/14 966 000 601 661 327 513 I7 Ulkovalaistuksen vaihtaminen energiasäästävämpään tekniikkaan KH 469/13 200 000 200 000 333 828 I8 Strateginen kaavoitus/yleiskaavat KH 47/14 300 000 300 000 133 639 I9 Rakennemuutoksen hallinta - investointihankkeet 465 527 0 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2014 4 948 135 4 024 674 5 820 919 3
Käyttötaloushankkeet K1 Silta työelämään Toteuttaja Etelä-Karjalan työ- anu.olkkonen@ @ekta.fi tai 040 723 6251 ja asukastupayhdistys ry (EKTA) Yhteyshenkilö Anu Olkkonen, Hankeaika 1.1.2013 31.12.2015 Kustannukset Kustannukset ovat yhteensä 351 832. ELY-keskuksen rahoitusosuus on 190 832 ja Lappeenrannan kaupungin 161 000, josta vuoden 2014 EU-määrärahaa 66 0000. Tavoitteet Tavoitteena on, ettää 10 henkilöä kiinnittyisi työelämään ja 10 henkilöä koulutukseen. Tavoitteet, henkilömäärät toimenpiteittäin vuonna työllistää palkkatuella 45 henkilöää työkokeilu 355 henkilöä 2014: Työpaikat Hankkeenn jatko Ikäihmisten kotona asumisen tukeminenn (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. : Työkokeilu, palkkatukityö, kuntouttava työtoiminta ja harjoittelupaikat. Tavoitteisiin pyritään pienimuotoisten koulutusten ja asiantuntijaluen- tojen avulla. Lisäksi asiakkaille tarjotaann tietoa erilaisista vaihtoeh- doista ja järjestetään erilaisia teemapäiviä. Mahdollisuus oppisopi- ja muskoulutuksiin. Tarvittaessaa ohjataan asiakkaitaa esim. päihdemielenterveyspalveluihin. Jatketaan yritysyhteistyötä. Henkilömäärät toimenpiteittäin 31.12.144 mennessä palkkatuella työllistettyy 58 henkilöä työkokeilu 411 henkilöä kuntouttava työtoiminta 24 henkilöä muut 22 henkilöä Vuoden aikana 11 henkilöä on kiinnittynyt työmarkkinoille ja 14 aloit- tanut opiskelun. Uudet työpaikat 2014: 1 ohjaaja. Lisäksi 5 ohjaajaa, 1 osa-aikainen toimistotyöntekijä ja toiminnanjoh- ja suvait- taja. Ei uusien yritysten perustamiseen liittyviä tavoitteita. Omasta hyvinvoinn nista huolehtiminen. Monikulttuu urisuuden sevaisuuden edistäminen Hanke jatkuu 31.12.2015 asti Ikäihmisten kotona asumisen tukeminenn (ulkoaluetyöt ja vanhustyö). Työttömien syrjäytymisen ehkäisy työtoiminnan avulla. Omasta hy- edistäminen. vinvoinnista huolehtiminen. Monikulttuu risuuden jaa suvaitsevaisuuden 4
K2 Näinikkää kehittämisohjelma Leader Toteuttaja Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry Yhteyshenkilö Sirpa Onttinen, sirpa.onttinen@lansi-saimaa.eu tai 040 734 3053 Hankeaika Ohjelmakausi 1.1.2008 31.12.2014, loppuraportointi vuonna 2015. Kustannukset Hankkeiden toteutus 31.12.2014 ja maksatus kevääseen 2015 asti. Leader 2014 2020 rahoitukseen vuoden 2014 EU- ja elinkeinomäärärahasta varattiin enintään 60 000 euroa, jonka toteutuma oli 56 111 euroa. Uusi ohjelmakausi käynnistyy vuonna 2015. Tavoitteet Maaseudun asukkaat, yhteisöt ja yritykset kehittävät toimintaansa ja aluettaan Leader -rahoituksella, jota oli haettavissa Länsi-Saimaan kehittämisyhdistykseltä asukaslähtöisen kehittämisohjelman mukaisiin kohteisiin. Kohteina olivat yritysinvestoinnit ja käynnistystuet yrityksen ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaamiseen. Yhteisöllisiä tukia käytettiin matkailullisiin kohteisiin ja asuinympäristön, kokoontumis- ja harrastustilojen sekä luontoympäristön kunnostamiseen. Lappeenrannan alueelle kohdistuneiden 21 hankkeen neuvonta ja maksatukset. Leader-infoillat 2 kpl. Oiva -strategia kaudelle 2014 2020. Muita tilaisuuksia, infotempauksia ja tapahtumia: Maaseudun mahtavin kauppa-auto Kauppatorilla & Oleksilla 5.-6.6.: Yritysesittelyjä, tuotteita ja palveluita, rahoitusinfo. Kansainvälinen Rural Open Days -seminaari Kasinolla 6.6.: Aiheina alueimago ja paikallislähtöinen markkinointi, 50 osallistujaa 7 EU-maasta (Grundtvig -rahoitus). Maaseudun avoimet ovet Rural Open Days -päivä 7.6. Rutolassa, Siparilla, Korkea-ahossa ja Ylämaan Marttalassa. Maaseudun kehittäjien vierailu, 20 vierasta 4 EU-maasta 4.- 7.9.2014 (Leonardo-rahoitus), Lappeenrannan seudun esittely. Leader-info ja käsityöläisten verkostopuoti Joulukadulla. Hankesuunnittelun opastaminen vuodelle 2015. Rahoitettu v. 2014 Kohti energiaomavaraista yhteisöä -info- ja selvityshanke (LUT). Kosteikkoasiamies -hanke oli valtakunnallisen Parhaat käytännöt - kilpailun finalisti. Maaseudun avoimet ovet -kampanja jatkuu ja laajenee yhteistyössä Etelä-Karjalan Kylät ry:n kanssa v. 2015. Yhteisöllisten tilojen tai ympäristön kunnostus 10 kpl, maalämpö kylätalolle 1 kpl, Vainikkalan asemaparkki ja 2 muuta yritysinvestointia valmistunut, matkailuyritysten verkostomainen toiminta lujittunut. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 1 (tavoite 1), koko hankeaikana 3 (tavoite 45) Projektityöpaikat: 19 (27htv hankekauden kumuloituva) (tavoite 19) Uudet yritykset 2014: 0 (tavoite 0), koko hankeaikana: 3 (tavoite 10) Hankkeen jatko Yhteisöllisyyden ja seudun viihtyisyyden kasvu. Rutolan kyläpolku ja Simolan vesitorni täydentävät samalla myös matkailun tarjontaa. Hankkeissa suunniteltu toiminta jatkuu pääsääntöisesti omillaan. Esim. kosteikkosuunnittelu ja rakentaminen jatkuvat hanketuella. Kannustetaan asukkaita omaan aktiivisuuteen. Vahvistetaan osallisuutta sekä kuntalaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimintaa. Alueen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen (Saimaan ja paikallishistorian matkailullinen hyödyntäminen). 5
K3 Voimaa Vainikkalasta Sisua Simolasta (VV&SS) Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/ maaseututoimi Yhteyshenkilöt Terttu Kivinen, terttu.kivinen@lappeenranta.fi tai 040 750 5866 Krista Huovila, krista.huovila@lappeenranta.fi tai 040 717 9818 Hankeaika 1.1.2013 31.11.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on 41 926, josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa 1 700. Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on yhteensä 98 860, josta Lappeenrannan kaupungin rahoitusosuus 8 700. Tavoitteet: Löytää uusia tapoja hyödyntää Vainikkala-Simola aluetta kansanvälisten yritysten sijaintipaikkana Tyhjien kiinteistöjen kartoitus ja uudet käyttömahdollisuudet Asukastoiminnan kehittäminen ja toimenpiteet kylämatkailun, retkeilyn ja kulttuurin sekä paikallisen yritystoiminnan osalta. : Jatkettu yritysten sijoittumiseen liittyvää markkinointia Lelulainaamo siirrettiin Sammonlahden asukastilaan Kylien matkailu- ja liikuntakohteet sekä palvelut kartoitettu ja tehty niistä kooste markkinointia varten Toteutettu kylien opastaulut Simolaan ja Vainikkalaan sekä historiataulu Simolan asemalle, kotisivut uusittu Alajoen osakaskunnan vesistöalueen kunnostuksen esisuunnitelma valmis, tehty Alajoen melontareitistä esite ja video Vainikkalan jätevesiratkaisuja selvitetty : Alueen tarjoama matkailu-, liikunta- yms. tarjonta on kartoitettu ja tehty markkinointia edistäviä toimenpiteitä Valmiina vesistöjen kunnostussuunnitelman esiselvitys Vainikkalan VPK:n tilakysymykset ratkaistu väliaikaisesti Jätevesiverkoston rakentamisen selvittely jatkuu Vainikkala-Simola alueen tunnettuus lisääntynyt yrityksen sijoittautumispaikkana Lelulainaamon toiminta jatkuu EKTA:n toimesta Sammonlahdessa Hankkeen toimesta ei synny työpaikkoja. Valmiuksia selvitetty. Kylämatkailuyrityksen aloitus siirtyi myöhempään ajankohtaan Alue tullut tunnetuksi ja kiinnostavaksi yritysten ja yrittäjien taholla Asukkaiden elämänlaatu parantunut Hanke ei jatku. Yrityshankkeita voi syntyä. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi 6
K4 Salpapolku vapaa-ajan ja yritystoiminnan reitti Toteuttaja Lappeenrannan kaupunki/maaseututoimi Yhteyshenkilöt Terttu Kivinen, terttu.kivinen@lappeenranta.fi tai 040 750 5866 Krista Huovila, krista.huovila@lappeenranta.fi tai 040 717 9818 Hankeaika 1.1.2013 31.12.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio 2014 on 97 624, josta vuoden 2014 EUja elinkeinomäärärahaa 3 300. Hankkeen kokonaiskustannusarvio hankeaikana on 150 000, josta Lappeenrannan kaupungin osuus 6 600, Virolahti, Miehikkälä, Lemi ja Luumäki ja Salpalinjan perinneyhdistys yht. 8 400. Tavoitteet Laaditaan suunnitelma ja kustannusarvio Salpapolun rakentamisesta Luumäeltä an ja hankitaan maanomistajasuostumukset. Toteutetaan 6-osainen Salpalinja-aiheinen yleisöluentosarja ja järjestetään opaskoulutus. Tuotetaan opastus- yms. materiaalia ja jatketaan taustaaineistojen keruuta lähinnä Salpalinjan Lappeenrannan osuudelta. Uudistetaan Salpaportaalin sisältö. Yrittäjille perustietoa Salpalinjasta ja sen mahdollisuuksista yritystoiminnassa sekä matkailupalveluissa Järjestetty luentosarjan kaksi viimeistä yleisöluentoa Toteutettu opaskoulutus, joka käsitti kurssi-iltoja ja maastokäyntejä sekä harjoitusopastuksia yht. 15 tapahtumaa. Retki Ilomantsiin ja hankkeen loppuseminaari Lemillä Materiaalin keruuta mm. sota-arkistossa ja tuotettu opastusmateriaalia ja perustietoa opastus- ja yrityskäyttöön Salpaportaalin uudistamisesta vastasi Miehikkälän kunta Salpareitin yleissuunnitelmat Luumäen ja Lemin osuudelle Tiedotusta ja infoa liittyen Salpalinjaan Salpapolun opastuksiin perehtyneitä oppaita koulutettu 35 henkilöä ja järjestetty harjoitusopastuksia yleisölle sekä testiryhmille Työpaikat Hankkeen jatko Tuotettu perusmateriaalia n. 50 sivua Aktivoitu yrittäjiä hyödyntämään Salpalinjaa mm. matkailupalveluissa, yhteistyötä mm. Salpalinjan Hovin yrittäjien kanssa Salpaportaali uudistettu Tapahtumiin ja koulutuksiin osallistunut yht. 1 040 henkilöä, koko hankeaikana 2013 2014 osallistuneita 1 940 henkilöä. Projektityöpaikat: 1,5 htv, opinnäytetyöt ja harjoittelut 4 opiskelijaa Uusia yrityksiä ei synny hankkeen toimesta, aktivoidaan yrittäjiä Koulutetut oppaat edistävät Salpalinjan matkailukäyttöä. Tunnettuutta ovat lisänneet myös avoimet luentotilaisuudet, opastukset ja retket. Salpapolun rakennussuunnitelma ja kustannusarvio valmis. Selvitetty kenen toimesta varsinainen rakentaminen ja ylläpito toteutetaan. Salpapolusta syntyy uusi reitti liikunnan, historian, opetuksen ja matkailun tarpeisiin. Asukastoiminnan ja yritystoiminnan aktivointi. 7
K5 Maakunnallinen kuntayhteistyö - Imatra-kaupunkiseutu Toteuttaja Etelä-Karjalan maakunnan kaikki 9 kuntaa Kuntayhteistyön koordinointi: Etelä-Karjalan liitto Rahoitusasiat: Lappeenrannan kaupunki Yhteyshenkilöt Satu Sikanen, satu.sikanen@ekarjala.fi tai 0400 661 318 Krista Huovila, krista.huovila@lappeenranta.fi tai 040 717 9818 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Tavoitteet Maakunnallisen kuntayhteistyöhön varattiin enintään 2 /asukas, yhteensä 264 710. Rahoitusvarauksesta käytettiin työvaliokunnan päätöksellä vain 1 /asukas, josta Lappeenrannan osuus oli 72 424 (EU-määrärahaa). Imatra-kaupunkiseutuyhteistyö on jo vakiintunut toimintatapa maakunnalliselle yhteistyölle. Kuntayhteistyön tavoitteena on parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä sekä koordinoida alueen kehittämistä. Imatra-kaupunkiseudun kuntayhteistyön työvaliokunta koostuu alueen kunnanjohtajista sekä Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen ja Etelä-Karjalan maakuntaliiton johtajista. Työvaliokunta piti seitsemän kokousta. Vuonna 2014 kuntayhteistyön rahoituskohteita ovat: Etelä-Karjalan retkeilyinfo-hanke (Virkistysaluesäätiö) Osuuskunnat verkonrakentajina -hanke (Tietomaakunta ekarjala Oy) Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen (Etelä-Karjalan liitto) Membraanitekniikan hyödyntäminen kunnallisten jätevesien puhdistuksessa (Parikkala) Kaupunkirakenneselvityksen kokous ym. kustannukset Ilkonsaaren kaavamuutos (Virkistysaluesäätiö) Kyläavuksi -hanke (Etelä-Karjalan kylät) LUTES Saimaa International Airport (Wirma) Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma () Käynnissä on vielä muutamia aiempina vuosina käynnistyneitä hankkeita. Lisäksi on tehty päätös vuonna 2015 käynnistyvän Etelä- Karjalan ohjaamo -hankkeen rahoittamisesta. Kuntayhteistyö parantaa kuntien välistä tiedonkulkua ja luottamusta, kehittää alueellisen yhteistyön toimintatapoja, käynnistää strategisesti merkittäviä hankkeita ja selvityksiä. Työpaikat Ei suoria työpaikkojen syntymiseen liittyviä tavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat: 2,5 Ei suoria yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita. Hankkeen jatko Kuntayhteistyön jatketaan myös vuonna 2015. Kuntayhteistyöllä rahoitetaan hankkeita ja toimenpiteitä, joilla luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen ja yritysten synnyttämiseksi alueelle. Kuntayhteistyö tukee elinkeino-ohjelman toimenpidekokonaisuuksien toteuttamisesta. 8
K6 Etelä-Karjala-instituutti/Lappeenrannan teknillinen yliopisto - EKi Toteuttaja Etelä-Karjala-instituutti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Yhteyshenkilö Pertti Kolari, pertti.kolari@lut.fi tai 040-8208466 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Instituutin perusrahoitus oli 309 979, josta OKM:n rahoitus 220 000 ja Etelä-Karjalan liiton perusrahoitus 89 979, josta Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määräraha 50 000. Tavoitteet Etelä-Karjala-instituutti (EKi) on Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) monitieteinen tutkimusyksikkö. Instituutin tehtävänä on myös tukea ja edistää maakunnan sivistys- ja kulttuurityötä. Instituutti tarjoaa maakunnalle asiantuntijapalveluilta omilta osaamisaloiltaan ja luo uutta osaamista yleishyödyllisten kulttuuri- ja sivistyshankkeiden kautta yhdessä kuntien kanssa. Kutkasta kulttuurikutinaa -hanke (2012 2014) järjesti koulutuksia sekä tarjosi luoville aloille lisää näkyvyyttä ja mahdollisuuksia yhteistyöhön Etelä-Karjalassa. Hankkeessa pyrittiin tuomaan kulttuurin kautta eri tavoin uudenlaisia ideoita ja piristystä alueelle: eli kutinaa kulttuurista. Kulttuurikutinaa tuki Luova Etelä-Karjala-brändin kehittämistä. Hanke päättyi 31.12.2014. RajatOn-hanke tuottaa peruskoulun opettajille materiaaleja tiedekasvatustuntien vetämiseen. Materiaalit on suunnattu alueiden ja erityisesti raja-alueiden tutkimiseen ja ne auttavat oppilaita ymmärtämään asuinympäristöään. Mukana on Itä-Suomen koulu. Materiaali tulee nettiin opettajien vapaaseen käyttöön. Hankkeen ideana on tutkiva oppiminen. Rajoja hankkeessa lähestytään useasta eri näkökulmasta (esim. talouden ja kulttuurin) sekä niin fyysisinä kuin mentaalisina rakenteina. Hanke jatkuu 30.4.2015 asti. Työpaikat Hankkeen jatko Lappeenrannan Upseeripuisto hankkeessa toteutettiin kaupungille Rakuunamäen Upseeripuiston maisema- ja kasvillisuusinventointi. Monitieteisenä tutkimushankkeena aloitettiin tuulivoimamelun häiritsevyyttä ja terveysvaikutuksia koskeva tutkimushanke. Kohteena myös Muukon tuulivoimapuisto. Hanke jatkuu 31.12.2015 asti. Toimitettu Lappeenrannan konepajan/laroxin/outotec Oyj:n historiaa koskeva teos. Julkaistu 5.2.2015. Instituutin toiminta tukee kuntien sivistys- ja kulttuurityötä ja edistää maakunnassa toimivien tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyksiköiden yhteistyötä. Instituutissa työskentelee koko- ja osa-aikaisesti 8 henkilöä (6 htv). Edistää luovien alojen yrittäjyyttä. Edistää EKin ja yliopiston muiden yksiköiden yhteistyötä sekä tukea maakuntaohjelman toteutusta. Lappeenrannan kaupungin säästötoimet tulevat rajoittamaan instituutin toimintaa ja mahdollisuuksia hakea muuta ulkopuolista rahoitusta, koska vastinrahaa ei ole käytettävissä. Instituutti vaikuttaa siihen, että on kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, ja vahvistaa brändiä vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää. 9
K7 Pien-Saimaan hoitokalastus KalaPisa 2017 Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi ja Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Yhteyshenkilö Vesa Tiitinen, vesa.tiitinen@ekkalatalouskeskus.fi tai 0400 716 120 Hankeaika 1.4.2012 31.12.2014 Kustannukset Kustannukset 65 600, josta vuoden 2014 EUmäärärahaa 16 400. Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko Koko hankkeen kustannukset olivat 2012 2014 yhteensä 310 946, josta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen osuus 155 473, Lappeenrannan kaupunki 77 737 ja osakaskunnat 77 736. Tavoitteet: matkailun edellytysten parantaminen ympäristöriskien hallinta lisätulo paikallisille matkailuyrityksille vedenoton turvaaminen Lappeenrannan kaupungissa ekologinen tila paranee saaliin hyötykäytön kehittäminen alueen matkailumaine, vetovoimaisuus, viihtyisyys ja ympäristötietoisuus paranee : rysäpyynti kesä-heinäkuussa nuottapyyntiä Maavedellä loka-marraskuussa saaliin hyötykäytön kokeilu veden laadun fysikaalis-kemiallinen ja biologinen seuranta Kalastorakenteen muutos alkanut (rysän kokemiskertasaaliit laskeneet, muikun vahvan ikäluokan syntyminen, petokalojen poikastuotannon kasvu) Positiiviset veden laatuun Kehitetty malli järven kunnostuksen ylläpidosta Hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä (kompostointi, biokaasu, kalojen kuvaus) on kehitetty koetoiminnan avulla. Parhaimmat kokemukset on saatu saaliin kuivatuksesta ja hyödyntämisestä lemmikkien herkkupaloina Projektiaikaiset työpaikat: 1 osa-aikainen toimihenkilö Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. - Hoitokalastus jatkuu yksityisellä rahoituksella (=osakaskuntien varoin) vähintään vuoteen 2017. Elinympäristön ja veden laatu, turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys. 10
K8 Pien-Saimaan kunnostuksen jatkaminen PISA+ Toteuttaja Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Yhteyshenkilö Ilkka Räsänen, ilkka.rasanen@lappeenranta.fi tai 0400 815 284 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Kokonaiskustannus 110 000, josta Kaakkois-Suomen ELY-keskus 50 000, Lappeenrannan kaupunki 50 000, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö 10 000. Vuoden 2014 EU-määrärahaa 23 137. Tavoitteet Hankkeen tavoitteet: Läntisen Pien-Saimaan ulkoisen kuormituksen vähentäminen ja kunnostuksen jatkuminen veden laadun parantaminen ja vesihuollon turvaaminen virkistyskäytön ja viihtyvyyden lisääminen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen Työpaikat Hankkeen jatko kosteikkojen suunnittelu ja rakentaminen 2014: Tiedotusta: erityyppisiä yleisö- ja asukastilaisuuksia sekä osallistuminen tapahtumiin, tiedotteet, uudet nettisivut Seurantaa (veden laatu ja suunnitelmien toteutus) Ympäristökasvatusta Kosteikkosuunnittelua ja -rakentamista Aiemmissa hankkeissa laadittujen yleissuunnitelmien toteutusta Yhteistyötä muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa : Kuormituksen vähentämistoimet ja vesistön kunnostaminen etenee Aikaisempien hankkeiden aikana tehtyjä suunnitelmia on ryhdytty toteuttamaan ja uudet työtavat pysyviksi käytännöiksi vesiensuojelutoimenpiteitä ja -suunnitelmia on toteutettu eri rahoituslähteitä hyödyntämällä, uusia vesiensuojelukohteita suunniteltu 10 kpl, toteutettu 11 kpl. Kokemus, tieto-taito ja sitoutuminen vesiensuojeluun ovat lisääntyneet kaikilla sektoreilla. Kolmas sektori on toiminut aktiivisesti vesialueen kunnostamiseksi Pien-Saimaan veden laadusta havaittavissa lievää paranemista Kosteikkoasiamies -hankkeelle kunniakirja Maaseudun Parhaat käytännöt 2014 kilpailussa Asukkaiden sitoutuminen vesiensuojeluun on vahvistunut ja yhteisöllisyys lisääntynyt Projektityöpaikat 2 kpl: projektikoordinaattori ja kosteikkoasiamies Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Veden laadun paraneminen lisää alueen vetovoimaisuutta, tukee matkailua ja virkistyskäyttöä ja nostaa kiinteistöjen arvoa, riskit vedenottamolla pienenevät Hankehaku maaseuturahastosta ja Leaderistä uudella ohjelmakaudella Toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa Kestävä elinympäristö ja laadukas infrastruktuuri - Maakunnan viihtyvyys ja vetovoimaisuus / Pien-Saimaan veden laadun parantaminen. 11
K9 Wirman palvelusopimus Start Up Mill toiminta Toteuttaja Wirma Oy ja Imatran seudun kehitysyhtiö Oy Yhteyshenkilö Mikko Ojapelto, mikko.ojapelto@wirma.fi tai 050 5121 853 Hankeaika 1.1. 2014 31.12.2016 Kustannukset Hankkeen kokonaiskustannusarvio Lappeenrannan osalta hankeaikana: 1 000 000, josta Lappeenrannan kaupunki 330 000. Tavoitteet Kokonaisuuden kustannusarvio Lappeenrannan osalta 2014: 300 000, josta EU- ja elinkeinomäärärahaa 40 789 ja konsernihallinnon palveluostoja 69 221. Muu rahoitus oli 265 591. Start Up Mill -Imatra kokonaisuuden tavoitteena on, maakunnallisen kaikkien toimijoiden yhteisen toimintamallin kehittäminen, testaaminen sekä aktivointi- ja kehitysohjelman toiminnan vakiinnuttaminen. Kokonaisuus sisältää useita hankkeita ja oheistoimintoja. Maakunnallinen yhteinen toimintamalli tähtää uusien osaamispohjaisten yritysten syntymiseen ja kasvuun sekä toimivista yrityksistä mahdollisesti syntyvät spin-offit. Yhteistyön käynnistäminen alueen toimijoiden kanssa toimintamallin kehittämiseksi Aktivointityön käynnistyminen (ml. liikeideakilpailun järjestäminen, yrittäjyystilaisuudet, henk. koht. aktivointi, innovaatiosessiot) Startti -palveluiden pilotointi (palveluiden kehittäminen, 40 jatkokäsiteltyä yritysideaa, 15 yritysidea-aihiota) Yhteistyö LUT:n kanssa (uusien liikeidea-aihioiden integrointi Start Up Mill -palveluihin Jalostamo -palveluiden kehittäminen (palveluiden testaaminen pilottiyritysten avulla) Kiihdyttämötoiminnan käynnistäminen liikeideoiden arviointi 81 kpl, palvelun pilotointi käyttöönottoa varten starttipalveluiden asiakasmäärä 170 kpl (sisältäen valmennukset ja henkilökohtaisen sparrauksen), asiakaspalautteiden keskiarvo 4,41 (asteikko 1-5, jossa 5 erinomainen). ryhmämentorointiin osallistui 4 yritysideaa ja 4 mentoria, ryhmämentorointi otettu Start Up Mill palveluihin mukaan rahoittajatapaamisia järjestetty 7 määrä varmistettu rahoitus vuosille 2015 2016. Lisäksi Start Up Mill toiminta on kiihdyttänyt Lappeenrannan alueella syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 6 (tavoite 6), koko hankeaikana: 6 (tavoite 40) Projektityöpaikat: 2,5 htv Uudet yritykset 2014: 4 (tavoite 4), koko hankeaikana: 4 (tavoite 15) Start Up Mill toiminta mahdollistaa uusien osaamispohjaisten työpaikkojen syntymisen ja mikä näkyy aikanaan verotulovaikutuksina. Hankkeen jatko Start Up Mill toimintamalli tähtää pysyväksi toiminnaksi alueella. Kokonaisuus toteuttaa -strategian elinkeino-ohjelmaa. 12
K9 Wirman palvelusopimus - Kestävät energiaratkaisut INKA valmisteluhanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Markku Mäki-Hokkonen, markku.maki-hokkonen@wirma.fi tai 040-569 5515 Hankeaika 1.1. 31.10.2014 Kustannukset Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) 95 232. Muu rahoitus oli 95 232. Tavoitteet Projektin tuloksena elinkeinoelämä, julkinen sektori, LUT ja muut mahdolliset tutkimus- ja oppilaitokset voivat yhteisesti sovitun vastuujaon perusteella resursoida ja käynnistää toimenpiteitä EU:n ja Suomen rahoituslähteitä hyödyntäen. TP1: Verkottuminen, brändäys ja viestintä TP2: Osallistuminen Kestävät energiaratkaisut -ohjelman toimintaan TP3: Energiavarastot asiantuntijaselvityksen hankinta TP4: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun vaihtoehtojen ennakkoarvioinnin hankinta TP5: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun liiketoimintamallit sekä rahoittajien ja innovaatiotoimijoiden roolin täsmennys TP6: Jätevesien ja jätteiden kokonaisratkaisun hankinnan suunnittelu TP7: Hankevalmistelu (EAKR, Life IP) Lappeenrannan liittyminen HINKU kaupungiksi Työpaikat Hankkeen jatko Lappeenrannan jätevesiratkaisun päätöksenteon valmistelun tukeminen mm. tuomalla LUT:n kehittämät polttotekniikat tekniskaupallisiin vertailuihin mukaan ja toteuttamalla eri kokonaisratkaisumalleista elinkaariarvioinnit. Green Imatra ohjaus- ja toimintaryhmät on perustettu yhteistyön ja ohjauksen välineiksi Etelä-Karjala on valittu kansallisen Alueellinen resurssitehokkuus kohti kiertotaloutta -hankkeen (EU:n Life IP ohjelma) ydinalueeksi. Jätteestä tuotteita pilottikokonaisuus on valittu yhdeksi kansalliseksi demokohteeksi (n. 2,5 Meur, 60 % rahoitus). Jätteettömän maailman kokonaisuuteen on myös haettu rahoitusta INKA EAKR ohjelmasta LUT:n toimesta ja pilottilaitoksen toteuttamiseen valmistellaan Horizon 2020 -hakemusta. Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut alueellinen energiatietopalvelu -hanke käynnistyy yritysten, Lahden kaupungin ja Motivan kanssa. Ei välittömiä työpaikkavaikutuksia Ei välittömiä yritysvaikutuksia Elinympäristömme hyötyy ympäristö- ja energiateknologian kehittymisestä ja seutukunta alan luomista uusista työpaikoista. Resurssiviisaudesta on välitön hyöty kaikille. INKA:n kaupungin vastuulla oleva osuus jatkuu Tekesin Innovaatioklusterihankkeella, jonka päämääränä on vauhdittaa Green ekosysteemin kasvua ja kehitystä. INKA -ohjelma on keskeinen osa Green visiota ja toteuttaa tavoitetta olla Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 13
K9 Wirman palvelusopimus - Green Energy Showroom (GES) Toteuttaja Yhteyshenkilö Wirma Oy Hanna Huppunen, hanna.huppunen@wirma.fi tai 040 652 7389, Markku Mäki-Hokko onen, markku.maki-hokkonen@ @wirma.fi tai t 040-569 55155 (1.1.20155 alkaen) Hankeaika Kustannukset Tavoitteet Jatkuvaaa toimintaa 1.7.2014 alkaen Kokonaisbudjetti 11 11 000. Vuoden 2014 EU-määrärahaa ( Wirman palvelusopimus) 100 000. Muu rahoituss oli 30 252. Green Energy Showroom on yritysvetoinen kokonaisuus, joka tukee kaupungin strategiaa. Strategian toteuttamisessa yhdistetään yliopis- syntyvä ton huippuosaaminen ja olemassa olevaa sekä innovaatioistaa yritystoiminta. Green Energy Showroomin nettisivuilla esitellään alu- ja een energiaan ja vihreään teknologiaann liittyviä toimijoita, yrityksiä ratkaisuja. Tarkoituksena on verkottaa eri e toimijoita aiheen tiimoilta, t kannustaa kaupunkilaisia pohtimaan omia vihreitää ratkaisujaan ja houkutella alalle uusia opiskelijoita. Järjestettiin tapahtumiaa jäsenille ja kuntalaisille Laajennettiinn jäsenpohjaa Viestittiin aktiivisesti aiheeseen liittyvistä asioista Luotiin markkinointimateriaalia Luotiin verkoston toimintasuunnitelma vuosille 2015 2016 Projektin aikana luotiin alueen toimijoiden välille verkostomalli. Green Energy Showroom -toiminnann avulla saatiin jaettua tietoutta alueen toimijoiden osaamisesta ja nostettua alueen kiinnostavuuttaa huippujokaisen j teknologiaan keskittyvänä innovatiivisena toiminta-alueena toimijan näkökulma asta. Verkoston toimijat ovat olleet aktiivisia ja löy- täneet uusia yhteistyömahdollisuuksia. Verkosto herätti kiinnostusta myös kansallisesti ja eri kaupungit ovat benchmarkanneet verkoston toimintaa. LUT:n Green Campus ja tutkimustoiminta on ollutt tiiviisti mukana verkoston toiminnassa. Työpaikat Ei työpaikkatavoitteita Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Green Energy Showroom verkostotoiminnan avulla on aikaansaatu aktiivinenn ja toimivaa vihreän teknologiann yritysverkosto alueelle. Pit- uusia källä aikajänteellä verkoston avulla voidaan houkutella alueelle toimijoita ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Myös kaupungin vihreät tavoitteett nivoutuvat yrityksien toimintaan Showroomissa. Hankkeenn jatko Green Energy Showroom -verkostotoiminta jatkuuu osana elinkeinoyh- tiön perustoimintaaa jäsenmaksuperusteisesti. ja j vihreän Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan u energian teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kan- sainväliseen liiketoimintaan. 14
K9 Wirman palvelusopimus Kaupungin elinkeinopoliittinen markkinointi EU- Venäjä Innovaatiofoorumissa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, katja.tiikasalo@wirma.fi tai 050 490 5421 Hankeaika 1.8.2013 30.7.2014 Kustannukset Elinkeinopoliittisen markkinoinnin budjetti oli 33 434. Tavoitteet Tehtyjen markkinointitoimenpiteiden avulla rakennetaan Lappeenrannan tunnettuutta. on kansainvälisesti arvostettu ja tunnettu vihreän energian ja teknologian huippututkimuksen, innovaatioiden, liiketoiminnan ja poliittisten päättäjien kohtaamispaikka EU:n ja Venäjän rajalla. a on markkinoitu kansallisesti sekä kansainvälisesti eri sidosryhmien ja verkostojen kautta. Yksi keskeisempiä toimenpiteitä on ollut EU-Venäjä Innovaatiofoorumi, josta on tehty houkuttelevat verkkosivut, esite ja sitä on markkinoitu laajasti myös markkinointiyhteistyökumppaneiden, bannereiden, uutiskirjeiden ja tiedotteiden kautta Suomessa, Venäjällä ja Euroopassa. Lisäksi useat Wirman henkilöt ovat tehneet suoraa tapahtuman markkinointia sähköpostitse ja puhelimitse. Kevään 2014 aikana järjestettiin kolme Green lehdistötilaisuutta Moskovassa, Pietarissa ja Helsingissä. Markkinointitoimenpiteet toteutettiin ennen päätöstä perua Foorumi. Lappeenrannan ja tapahtuman tunnettuus on lisääntynyt kansallisesti ja kansainvälisesti. Tapahtuman suunnittelun kautta on saatu merkittävä määrä uusia yhteistyökumppaneita. Työpaikat Ei työpaikkatavoitteita Hankkeen jatko Ei yritysten syntymiseen liittyviä tavoitteita Alueen tunnettuus energia- ja ympäristöasioiden huippuosaajana sekä EU-Venäjä yhteyksien rakentajana on kasvanut. Osaamispohjaisten (energia ja vihreän teknologian) yritysten kiinnostus aluetta kohtaan on lisääntynyt. Green brändin rakentaminen on jokapäiväistä toimintaa monella tasolla. EU-Venäjä Innovaatiofoorumin toteuttamisesta tulevaisuudessa ei ole tehty vielä päätöksiä. Kaupunki verkostoituu systemaattisesti kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimii kansainvälisesti näkyvänä EU-Venäjäyhteyksien rakentajana. Johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan ( Green for real). 15
K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittumispalvelut, uusien yritysten sijoittuminen an Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Kimmo Kuikka, kimmo.kuikka@wirma.fi tai 040 358 5554 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Sijoittumisen kustannukset ovat 104 004. Tavoitteet Tavoitteena on uusien yritysten sijoittautuminen an sekä sen seurauksena uusien työpaikkojen syntyminen. Keskittyminen markkinointitoimenpiteissä osaamispohjaisiin yrityksiin Palvelutuotannossa huomioidaan kaikki toimialat, palvelutason määrittelyssä hyödynnetään segmentointia Lentoliikenteen kontaktiverkoston ylläpitäminen : Sijoittautumismyynti ja -markkinointi Sijoittautumisen palvelutuotanto Sijoittautumistyöryhmän toiminta Sijoittautumisesitteen laadinta Verkoston ylläpito Asiakastapaamiset Sijoittautumismyynti ja -markkinointi ovat jatkuvaa toimintaa ja vuoden 2014 aikana on käyty sijoittautumiskeskusteluita 58 yrityksen kanssa, joista 21 on vuoden 2014 puolella käynnistyneitä uusia asiakkuuksia. Uuden sijoittautumisesitteen laadinta on käynnistetty. Työpaikat Uudet työpaikat 2014: 66 (tavoite 100) Uudet yritykset 2014: 11 (tavoite 28), joista osaamispohjaisia 5 (15) Sijoittuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeen jatko Toiminnan jatko on sidottu palvelusopimukseen. Elinkeino-ohjelma: Elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työpaikkojen syntymistä 16
K9 Wirman palvelusopimus - Sijoittautumis- ja innovaatioiden kaupallistamispalveluiden tuottaminen Pietarissa Wirman edustustossa sekä yhteistyössä SVKK:n kanssa Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika 1.1. 31.12.2014 Kustannukset Lappeenrannan kaupungin vuoden 2014 EU-määrärahaa Tavoitteet Työpaikat Hankkeen jatko 131 012. Toimenpidekokonaisuus tukee osaltaan Start Up Millin, sijoittautumismarkkinoinnin, projektihallinnon sekä viestinnän tulostavoitteiden saavuttamista. : sijoittautumismarkkinointipalvelut innovaatioiden kaupallistamisen edistämisen tukipalvelut kaupallisen edustajan palvelut edustuston markkinointi- ja viestintäpalvelut projektihallintopalvelut : 5 Invest In -seminaaria, yhteensä 304 osallistujaa Pietarin innovaatiofoorumi, yhteisosasto näyttelyssä, 90 asiakaskontaktia, Green For Real seminaari, 40 osallistujaa sijoittautumisneuvottelut, 113 kpl 15 lehdistötiedotetta, 3 lehdistön tutustumismatkaa an, 3 lehdistötilaisuutta, -päivä, 4 -esitystä muiden tilaisuuksissa gosaimaa -minimessu, 100 osallistujaa Innodatabase -innovaatioiden keruujärjestelmän ja Green Innovation Competition -kilpailun markkinointi sekä tukitoiminnot osallistuminen Invest In Finland: Venäjä Invest In -hankkeen suunnitteluun ja toimenpiteisiin Ei työpaikkatavoitteita. Uudet yritykset 2014: 7 (tavoite 15), tavoite sisältyy sijoittautumispalveluiden kokonaistavoitteeseen. Sijoittautuvat yritykset tarjoavat Lappeenrannassa jo toimiville yrityksille uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Toiminta Pietarissa on kiinteä osa kaupungin Venäjä-ohjelmaa. Elinkeino-ohjelman ja Venäjä-ohjelman toimeenpano 17
K9 Wirman palvelusopimus - Lappeenrannan lentokentän kehittämissuunnitelman laadinta ja Saimaa International Airport -hanke Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Katja Tiikasalo, katja.tiikasalo@wirma.fi tai 050 490 5421 Hankeaika 13.5.2013 30.4.2014. Saimaa International Airport on uusi hanke Kustannukset Vuoden 2014 EU-määräraha 2 590. Muu rahoitus oli 54 836. Tavoitteet Kansainvälisten kokemusten perusteella Lappeenrannan lentokentän kaltaisten kenttien matkustajamäärät voivat moninkertaistua operointimuutoksilla. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa uusia operointi- ja hinnoittelukäytäntöjä, joiden kautta kenttä voi kehittyä kasvavien matkustajavolyymien kautta kannattavaksi. Samalla selvitetään mahdollisesti tarvittavia investointeja, niiden rahoituksesta kiinnostuneita toimijoita ja muita potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Lappeenrannan lentokentän nykyinen toimintamalli ja synergiaetujen selvitys, taloudellisten aluevaikutusten kartoitus kansallisten lentokenttäoperointikäytäntöjen kartoitus ja toimivuuden arviointi vertailuryhmän kansainvälisten lentokenttien toiminta-, operointi- ja omistusmallien arviointi lentokenttäpalveluiden asiakastarvekartoitus liiketoimintasuunnitelman kokoaminen potentiaalisten rahoittaja- ja yhteistyökumppaneiden kartoitus ja kontaktointi Lentokentän päivitetty liiketoimintasuunnitelma, jossa tuodaan esille myös kentän operointi- ja omistusrakenteeseen liittyviä muutosesityksiä. Selvitysten perusteella neuvotellaan jatkotoimenpiteistä kentän yksityistämiseksi maakunnan elinkeinoelämän, maakuntaliiton, Lappeenrannan kaupungin ja Finavian yhteisenä tavoitteena. Työpaikat Aluetaloudellinen vaikutus näkyy erityisesti kaupan ja palvelualan työpaikoissa. Ei tavoitteita uusien yritysten syntymiseksi. Projektin myötä lentokentän toiminta vakautuu ja se pystyy palvelemaan paremmin kasvavia kansainvälisiä matkustajamääriä. Lentoliikenteen kehitys heijastuu positiivisesti ja vireyttävästi alueen liiketoimintaympäristöön ja työllisyyteen. Hankkeen jatko Hankkeen tuloksena syntyneen Lappeenrannan lentokentän uuden operointi- ja omistusmallin perusteella Lappeenrannan kaupunki neuvottelee lentokentän yksityistämisestä ministeriön, Finavian ja keskeisten elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa. Elinkeino-ohjelma 2014 2016: tarjoaa toimivat kansainväliset lentoyhteydet: 1. on 4-6 vilkkaimman kentän joukossa kansainvälisten lentoreittien matkustajamäärillä mitattuna. 2. Lentokentän uusi liiketoimintamalli mahdollistaa lentoliikenteen kasvun. 3. Tavoitteena on, että lentoliikenne toimii jatkossa vähitellen ilman kaupungin taloudellista tukea niin, että lentoliikenteen toimintaa ei vaaranneta. 18
K9 Wirman palvelusopimus Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toiminta ja osallistuminen kansallisiin klustereihin Toteuttaja KOSKE: Wirma Oy Muut toteuttajat: SSKY ja Kehy Kansallinen uusiutuva metsäteollisuus -klusteri: Wirma Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika Osaamiskeskusohjelma ohjelmakausi 2007 2013 Kustannukset Tavoitteet Perustoiminnan budjetti vuonna 2013 2014 on 571 100. Rahoitus 50 % MKR ja 50 % kunnat:, Imatra ja Savonlinna. Wirman osatoteutuksen budjetti on 228 440 (koordinointi 114 220 ja energiaklusteri 114 220 ). Lisäksi Wirma osallistuu 3 kansallisen klusterin toimintaan. Klustereihin osallistuminen katetaan Lappeenrannan palvelusopimusrahasta (muut rahoitusosuudet). Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) 4 469 + Game Cluster - hankkeen kustannukset 432. Muu rahoitus oli 21 261. OSKE vahvistaa innovaatioiden keskittymiä, jotka ovat haluttuja yhteistyökumppaneita kansainvälisissä verkostoissa. OSKE-toiminnan ytimessä ovat hankevalmistelu, yritysten aktivointi, yhteistyön lujittaminen sekä osaamisen vahvistaminen. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia yrityksiä, uutta liiketoimintaa, kasvuyrityksiä, uusia liiketoimintamalleja ja -palveluja. KOSKE osallistuu kolmen klusterin (Uusiutuva metsäteollisuus, Älykkäät koneet ja Tulevaisuuden energiateknologia) toimintaan. : Ohjelmatoiminnan päätöstoimenpiteet Tuloksista viestittäminen Kosken Onni tiedotusbulletiini www.datamylly.fi/koskenonni/ Työpaikat Uusia työpaikkoja 2014: 0, kumulatiivisesti toiminta-alueella 150 Projektiaikaiset työpaikat 0,25, toiminta-alueella yhteensä 0,5 Uusia yrityksiä 2014: 0, kumulatiivisesti 6 (tavoite 10). Hankkeen jatko Alueen innovaatioympäristön toiminta Uusien työkalujen ja toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto Verkostojen hyödyntäminen alueen elinkeinoelämän hyväksi Osaamiskeskusohjelma päättyi. Jatkossa toimenpiteitä toteutetaan yrityslähtöisesti Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) sateenvarjon alla. Lappeenrannan kehittäminen Energia-, metsä- ja kivitoimialoilla kansainväliseksi kärkitoimijaksi. Lappeenrannan asema maan suurimpana energia-alan koulutuksen ja tutkimuksen keskittymänä toimii perustana alan liiketoiminnan kasvulle. Osaamiskeskustyö jatkuu mm. INKA -hankkeiden valmisteluna ja kärkiklustereiden kehittämistyönä -strategian mukaisesti. 19
K9 Wirman palvelusopimus - Innovaatioitupankki (IIP) Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Hanna Huppunen, hanna.huppunen@wirma.fi, 0406257389 Hankeaika 1.8.2012 31.3.2014 Kustannukset Kokonaisbudjetti 137 000, josta vuoden 2013 2014 osuus 101 000. Omarahoitusosuus 50 500 katetaan säästyneistä 2007 2012 KOSKEn omarahoitusosuuksista. Tavoitteet Tavoitteena Innovaatioitupankki -hankkeessa on löytää vihreän teknologian jalostamiskelpoiset innovaatioidut LUT/Saimaan amk - ympäristöstä sekä löytää näille innovaatioiduille kykenevät ja motivoituneet jalostajat. Tavoitteena on myös kytkeä paikalliset yritykset osaksi innovaatioverkostoja entistä tiiviimmin. LUT:lla järjestettiin kaksi seminaaria IPR-asioihin ja aineettomiin oikeuksiin liittyen. Innovaatioitujen etsintä. Tutkijoiden tapaaminen ja innovaatioiden arviointiprosessin määrittely ja sisällyttäminen Start Up Mill toimintaan. Yhteistyö LUT:n ja Saimaan amk:n kanssa innovaatioihin liittyen. Viestintää innovaatioiden eri poluista ja läheistä yhteistyötä LUT:n kanssa innovaatioiden arvioimiseksi. Hankkeessa luotiin yritys- ja tutkimusyhteyksiä ja tehtiin tunnetuksi OSKE-toimintaa innovaatioiden tukijana. Yhteydet oman alueen sekä lähialueiden toimijoihin ovat tiivistyneet hankkeen aikana. Verkostojen kautta hankkeessa on hahmoteltu keksintöjen tämänhetkisiä etenemispolkuja eri tahoilla ja yritysten tarpeita. Yhteistyö oppilaitosten kanssa läheni. Hankkeessa määriteltiin innovaatioiden käsittelyprosessi ideoille, jotka keksijä itse omistaa ja keksijöiden suojaamiseksi laadittiin salassapitosopimukset yhdessä lakimiesten kanssa. Hankkeen puitteissa tehtiin InnoDatabase -ohjelmistoon oma innovaatioiden käsittelyyn soveltuva ohjelmisto-osa, Innovaatioitupankki. Työpaikat Uudet työpaikat (koko hanke): 0, tavoite 7 Uudet yritykset (koko hanke): 0, tavoite 2 Hankkeen jatko Hanke on toimiessaan luonut tiiviimpää yhteistyömallia alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Hankkeella on pohjustettu koko maakuntaa koskevaa Start Up Mill aktivointi-kehitysohjelmajalostamo projektia, joka vahvistaa maakunnallisesti uusien yritysten syntyä ja vauhdittaa olemassa olevia yrityksiä. Innovaatioitupankki -hankkeen prosessimallia tullaan hyödyntämään ja käyttämään tulevaisuudessa Start Up Mill:n toiminnassa. Start Up Mill jatkaa täten Innovaatioitupankki hankkeen työtä vielä laajemmalla rintamalla. Kaupungin tavoitteena on olla johtava uusiutuvan energian ja vihreän teknologian kaupunki, jossa merkittävä osa työpaikoista liittyy kansainväliseen liiketoimintaan. 20
K9 Wirman palvelusopimus Renewtech Toteuttaja Päätoteuttaja: Cursor Osatoteuttaja: Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika 1.2012 31.3.2014 Kustannukset Tavoitteet Koko hankkeen kustannusarvio 2012 2014 yhteensä 2 913 943, josta Wirman osatoteutus on yhteensä 216 800. Vuoden 2013-3/2014 budjetti on n. 105 000, josta vuoden 2014 EUmäärärahaa (Wirman palvelusopimus) 5 707. Muu rahoitus vuonna 2014 oli 17 893. Osaprojektin tavoitteina oli työstää LUT:n osaprojektissa kehitettävästä teknologiasta kaupallisia tuotteita yhdessä alueen yritysten kanssa. Oleellisena osana hankkeessa oli identifioida sopivat toteutustahot ja neuvotella heidän kanssaan liiketoiminnallistuksen road map. Kunnossapitoliiketoiminnan kehittäminen oli alkutavoiteasetannassa yhtenä osa-alueena, mutta projektin edetessä ohjausryhmän ja rahoittajan päätöksillä se muodostui osaprojektin pääkohteeksi. Osaprojektin toimenpiteet kohdistuvat Etelä-Suomessa toimiviin teknologiateollisuuden yrityksiin, tuulivoimalahankkeiden kehittäjiin, kunnossapitoyrityksiin, suunnittelutoimistoihin sekä energiayhtiöihin. Projektissa teetettiin laaja selvitys tuulivoimalan siipien kunnossapidon merkityksestä, menetelmistä ja tarvittavasta kalustosta. Selvitys koottiin Tuulivoimalan siipien kunnossapidon käsikirjaksi, joka julkaistiin sekä suomeksi että englanniksi. Lisäksi teetettiin selvitys tuulivoimaloiden kunnossapidon käytännöistä ja kehityskohteista. Selvitys ottaa kantaa myös koko kunnossapitosektorin organisoitumiseen jatkossa. Siipien kunnossapidon käsikirja Selvitys kunnossapitoliiketoiminnasta Dokumentit ladattavissa www.wirma.fi Työpaikat Tavoite koko hankkeen aikana koko hankealueella yhteensä 50 uutta työpaikkaa. Osaprojektilla ei työpaikkatavoitteita. Projektiaikaiset työpaikat Wirmassa: 0,15 Tavoite koko hankkeen aikana koko hankealueella yhteensä 5 uutta yritystä. Osaprojektilla ei yritystavoitteita. - Hankkeen jatko Hanke päättyy suunnitelman mukaan, eikä hankkeelle ole jatkosuunnitelmia. Vahvistaa alueen uusiutuvaan energiaan pohjaavia yrityksiä sekä niihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. Synnyttää uusiin liiketoimintamalleihin pohjautuvia työpaikkoja. 21
K9 Wirman palvelusopimus Skinnarila Innovation Factory - SIF Toteuttaja Wirma Oy Yhteyshenkilö Johanna Väyrynen, johanna.vayrynen@wirma.fi tai 040 522 0856 Hankeaika 1.6.2011 31.5.2014 Kustannukset Hankkeen kustannusarvio on koko hankkeen aikana 748 352. Vuoden 2014 EU-määrärahaa (Wirman palvelusopimus) 18 741. Muu rahoitus oli 87 900. Tavoitteet Tavoite: Osaamiseen perustuvien Start Up -yritysten synnyttäminen alueelle ja korkeakouluopiskelijoiden aktivoiminen yrittäjyyteen. Kohderyhmä: Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja tutkijat, välillisesti alueen yritykset : TakeOff 19.3.2014, 201 osallistujaa (yli 300 kävijää), puhujia 8 mm. Jonas Kjellberg, Henkka Hyppönen ja Marc Dillon Yrittäjyysillat maanantaisin, 7 kertaa: 27.1., 3.2., 17.2., 3.3., 17.3., 31.3. ja 14.4. Aiheina olivat ideasta liiketoimintaan, tiimin rakentaminen, tiimiyttäminen, yritystarina, verkottuminen, virheistä oppiminen. Yrittäjyysiltojen kieli on ollut pääsääntöisesti englanti. Yhteensä osallistujia illoissa 191. Neljä bootcampiä, joissa viedään ideoita eteenpäin yhdessä työryhmätoimintana 11.2, 11.3, 24.3. ja 8.4. Osallistujia 50. Viestintämateriaalin uudistaminen (tapahtumat, yleisesittely) 18. 19.4. Lutes kohderyhmän vierailu Pietariin Suomi talolle ja Ingria yritys hautomoon. Osallistujia 37. SIF-hankkeen tila ja Lutes ry:n toimitilat on yhdistetty tammikuussa 2014 Koko hankkeen tuloksena on uusi toimintamalli, joka kannustaa korkeakouluopiskelijoita yrittäjyyteen. Hankkeen päättyessä toimintamalli on Lutes ry:n käytössä. Määrällisiä tuloksia: Hankkeen jatko 559 osallistujaa kevään 2014 aikana Yhteensä 2271 osallistujaa hankkeen aikana Sparrauksia 204 kpl Tapahtumia n. 50 kpl Työpaikat Yhteensä koko hankeaikana 7 (tavoite 5 koko projektissa) 2014: 0 Yhteensä koko hankeaikana 6 (tavoite 5 koko projektissa) 2014: 0 Skinnarila Innovation Factory -hankkeella oli selkeä oma roolinsa synnyttää toimintamalli, joka tuottaa jatkossa ideavirtaa Start Up Milliin. Hanke päättyi 31.5.2014 ja toiminta jatkuu Lutes ry:n toimintana. Toteuttaa seuraavia tavoitteita: 1) Kansainvälisesti arvostettu EU- Venäjä välinen toimija, jossa on uudistunut ja monipuolistunut yritystoiminta 2) Innovatiivisen ja yritysmyönteisen ilmapiirin vahvistuminen 3) Pk-yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen sekä lappeenrantalaisten alan yritysten kytkeminen kehittämiseen. 22