Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 30/2011/1 Dnro LSSAVI/359/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2011 ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa ja sen laajentamista Lappajärven kunnan Lamminkylässä. HAKIJA Särkiniemen Turkistarha Oy Yhteyshenkilö: Raimo Särkiniemi Övermarkintie 60 62600 LAPPAJÄRVI SIJAINTI JA TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan Lamminkylässä tilalla Kettukangas RN:o 2:266. Turkistarhalla on nykyisin 800 siitosnaaraskettua pentuineen. Turkistarhalla on nykyisin 18 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1570 metriä. Tarhalle tullaan jatkossa rakentamaan yksi varjotalo, jonka pituus tulee olemaan 90 metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 19 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1 660 metriä. Eläinmäärä laajennuksen jälkeen on 800 siitosnaaraskettua pentuineen.. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 13.7.2010. Hakemusta on täydennetty 30.11.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai vähintään 50 siitosnaarasketulle. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 600 siitosnaarasketulle. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (E-P:n ELYkeskus). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan toiminnalle 14.8.2003. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan Lamminkylässä. Tarhan lähiympäristö on metsää. Tarha-alueen lähialueella ei sijaitse naapureiden asuinkiinteistöjä tai loma-asuntoja. Etäisyys lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 600 metriä. Turkistarhan maaperä on hakemuksen mukaan kangasmoreenia ja osittain peruskalliota. Turkistarha ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet, Maision ja Ala-Lammin pohjavesialueet, sijaitsevat noin 1,7 km:n ja noin 2,5 km:n etäisyydellä. Etäisyys lähimpään vesistöön, Lappajärveen, on noin kilometri. Tarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää 800 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha-alueella on varjotalojen lisäksi nahoittamo-/huoltorakennus, lantala ja kaksi rehusiiloa. Tarha-alueen pinta-ala on hakemuksen mukaan noin 3 hehtaaria. Turkistarhalla on nykyisin 18 varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 1570 metriä. Uudempien varjotalojen viereen on tarkoitus rakentaa vielä yksi 90 metrin varjotalo. Sen jälkeen varjotalojen yhteispituus tulee olemaan 1 660 metriä ja eläinmäärä 800 siitosnaaraskettua pentuineen. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Nykyisistä varjotaloista vanhimmat (15 kpl) ovat maa-alustalla ja uudemmat varjotalot (3 kpl) on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalojen lantaalustat on korotettu 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Suurimmassa osassa varjotaloista on räystäskourut ja sadevedet ohjataan tarha-alueen ulkopuolelle. Kolmessa varjotalossa ei ole räystäskouruja ja näiden varjotalojen räystäiden
3 pituus häkin ulkoreunasta on 30 cm. Varjotaloissa on ympärivuotinen nippajuotto. Uuden varjotalon lanta-alustat korotetaan 30 cm ympäröivästä maanpinnasta. Varjotalon alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä (0,4-0,5 mm:n paksuinen HDPE-kalvo). Varjotalon alta kerättävät nesteet johdetaan umpisäiliöön. Varjotaloon tulee räystäskourut ja se varustetaan myös ympärivuotisella nippajuotolla. Hakemuksen mukaan valumavedet johdetaan kahden kaivon kautta hiekkasuodattimelle. Varjotalojen välit on muotoiltu siten, että valumavedet laskevat putkistoon, joiden kautta vedet johdetaan hiekkasuodattimeen. Valuntahuippujen aikana valumavedet johdetaan tarhalla olevan noin 190 m 3 :n kokoisen maapohjaisen tasausaltaan kautta hiekkasuodattimelle. Hiekkasuodattimesta puhdistetut vedet johdetaan pintavalunta- ja imeytyskentälle. Tarhan ympärysojat on syvennetty ja parannettu siten, ettei ulkopuoliset vedet pääse tarha-alueelle. Keväisin tarhalta poistetaan lumet. Lannan, virtsan ja jätevesien käsittely Jätteet Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta noin 350 m 3 vuodessa. Kuiviketta lisätään kerran vuodessa niin, että kuivikekerroksen paksuus on 5-10 cm. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kerran vuodessa syksyllä. Lanta välivarastoidaan tarvittaessa noin 360 m²:n (650 m 3 :n) kokoisessa asfalttipohjaisessa lantalassa. Lantalassa on noin 0,8 metrin korkuiset betoniseinät. Lantala on katettu ja lantalassa on 30 senttimetrin korkuinen ajoluiska. Lantalaan kertyvät nesteet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lantaa käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on käytössä omaa peltoa noin 7 ha ja sopimuspeltoa noin 189 ha. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet otetaan talteen ja johdetaan takaisin rehun sekaan. Rehusiilot tullaan varustamaan betonialustalla ja umpikaivoilla. Kettujen ruhot ja nahkontarasva toimitetaan destruktiolaitokselle (Oy Feora Ab). Itsestään kuolleet eläimet pakastetaan ja toimitetaan destruktiolaitokselle Oy Feora Ab:lle. Nahkontapuru käytetään energiantuotantoon. Sekajäte (200kg/vuosi) ja muut ongelmajätteet (akut, lamput ym. noin 10 kg/vuosi) toimitetaan kunnalliselle hyötykäyttöasemalle. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella huoltorakennuksen sisällä säilytetään polttoainetta 40 litran säiliössä.
4 Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu normaalia hoito-, huolto- ja muuta kevyttä liikennettä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Turkistarhalla käytetään turvetta kuivikkeena ja lantala on katettu. Valumavedet käsitellään hiekkasuodattimessa. Varjotaloissa on ympärivuotinen nippajuotto. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappajärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 10.12.2010 10.1.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Lappajärven kunnanvirastossa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lappajärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselta (E-P:n ELY). Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto asianosaisille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Lausunnot Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lappajärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että Särkiniemen Turkistarha Oy:n turkistarha on asianmukaisesti hoidettu ja hyvässä kunnossa oleva turkistarha. Muun muuassa valumavedet on johdettu hiekkasuodatukseen jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Särkiniemen Turkistarha Oy:n ympäristöluvasta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, ympäristövastuualueen elintarviketuotannon ympäristönsuojeluryhmällä ei ole erityistä huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta ja toteaa, että tarhan yleisilme on siisti ja toiminta täyttää hyvin vuonna 2003 myönnetyn ympäristöluvan määräykset. Otettujen vesinäytteiden tulosten mukaan hiekkasuodattimen puhdistusteho on hyvä. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista 2.2. 18.2.2011. Hakija ei ole antanut vastinetta määräpäivään mennessä.
5 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 23.9.2010. Tarkastuskäynnistä laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Särkiniemen Turkistarha Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Lappajärven kunnan Lamminkylään tilalle Kettukangas RN:o 2:266 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 7.3.2005) mukaisesti. Ympäristölupa myönnetään enintään 800 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 5 176 kettua. Varjotaloja saa olla 19 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 660 metriä. 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uuteen rakennettavaan varjotaloon asennetaan räystäskourut, tulee siihen asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Uusi varjotalo tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti ja varustaa vesitiiviillä lanta-alustalla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalon alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalon päähän asennettavaan riittävän kokoiseen vesitiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Sitä mukaa kuin varjotaloja peruskorjataan ja uusitaan, tulee maavaraisten varjotalojen alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin riittävän kokoisiin katettuihin umpisäiliöihin. Rakennettava varjotalo on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi.
6 2. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Lanta tulee välivarastoida turkistarha-alueella sijaitsevassa noin 360 m 2 :n (650 m 3 :n) kokoisessa lantalassa siten, että valumat ympäristöön estetään. Lantalaan kertyvät nesteet tulee johtaa erilliseen katettuun umpikaivoon. Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa ja samalla tulee tarkastaa sen rakenne ja kunto. Lannan kuormaus tulee tapahtua tiiviillä alustalla. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Toiminnasta muodostuva lanta tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 32 hehtaaria. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, tulee niistä kirjallisesti ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan levityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä lannan levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa määräyksissä säädetty. Lannan ja virtsan levitys on tehtävä siten, että lannan ja virtsan levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta ja virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että niitä ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lannan- ja virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan-/virtsanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4 välisenä aikana. Lantaa/virtsaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan/virtsan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan/virtsan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan/virtsan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä poh-
7 javesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää virtsaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa lannan/virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. 3. Virtsan varastointi ja hyödyntäminen Vanhempien varjotalojen virtsa tulee imeyttää turpeeseen. Uusimpien varjotalojen vesitiiviiltä lanta-alustoilta virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päissä sijaitseviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa lupamääräyksessä 9. edellytetyt ravinneanalyysit. 4. Valumavesien käsittely Turkistarha-alue tulee olla hakemuksen mukaisesti ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välit tulee olla muotoiltuna siten, että alueen vedet laskevat hyvin hiekkasuodattimelle. Turkistarha-alueen kaikki valumavedet tulee käsitellä hiekkasuodattimessa. Hiekkasuodattimen pinta-ala tulee olla vähintään 150 m². Valumavedet tulee johtaa tarhalla olevan noin 190 m 3 :n tasausaltaan kautta hiekkasuodattimeen. Mikäli tasausaltaan kohdalla maaperä on vettä läpäisevää, tulee tasausaltaan pohja ja reunat varustaa vesitiiviillä 0,5 mm paksulla HDPE-kalvolla tai muulla vastaavalla hyväksytyllä materiaalilla. Hiekkasuodattimen massat tulee vaihtaa kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Hiekkasuodattimien massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tarkemmat pohja- ja leikkauspiirrokset tasausaltaasta ja hiekkasuodattimesta valvontaviranomaiselle 31.8.2011 mennessä. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona: puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus alle 2 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoitta-
8 jan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. Hiekkasuodattimeen tulevasta ja suodattimesta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäytteet määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviisiin ja katettuihin umpisäiliöihin. Vesitiivis alusta rehusiilojen alle ja umpisäiliöt tulee olla asennettuina 30.6.2012 mennessä. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 6. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, tuhoeläimiä, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä ja jätevesiä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt Etelä-Pohjanmaan ELYn ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka-aine-erät sekä pilaantuneet rehut tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Ruhoalusta tulee olla rakennettuna tai erillinen vesitiivistä materiaalia oleva kontti hankittuna 30.6.2012 mennessä ja siitä on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Rasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.
9 Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Polttonestekanisterit tulee säilyttää tiiviillä alustalla katetussa varastorakennuksessa ja pitää hyvässä kunnossa. Mikäli tarha-alueelle jatkossa hankitaan ulkona sijaitsevia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suojaaltaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toimintaa, kuten valumavesien käsittelyjärjestelmän, kuivalantalan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Valumavesien käsittelyjärjestelmästä tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan
10 koulutuksen saanut. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametrejä. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta tulee ilmetä seuraavat vuosittaiset tiedot: turkistarhan siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levityspinta-alat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muualle myytyjen tai luovutettujen eläinten määrä (kpl/vuosi, siitoseläimet/pennut) lanta- ja virtsa-analyysin tulokset valumavesien puhdistusjärjestelmän tarkkailutulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI-järjestelmää (www.tyvi.fi). 10. Muut määräykset Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Turkistarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lokkien viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi.
11 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden varjotalon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.
12 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet tarha-alueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupahakemuksesta annetuissa lausunnoissa tai muussa lupakäsittelyssä ei ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella luvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyisi, mikäli toiminta järjestetään lupahakemuksen ja tämän lupapäätöksen määräysten mukaisesti. Aluehallintovirasto on antanut edellä olevat lupamääräykset ympäristönsuojelulain tarkoittaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ympäristölupa myönnetään enintään 800 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 5 176 kettua pentuineen. Kettuvarjotaloja saa olla 19 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 660 metriä. Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan hakemuksen mukaiselle siitoseläinmäärälle ja huomioinut siinä turkistarhan varjotalojen yhteispituuden, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrän ja niiden tuottaman laskennallisen enimmäispentutuloksen vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu), häkkikoon ja siten turkistarhassa pidettävän kokonaiseläinmäärän. Eläinpaikkojen pitovaatimukset on laskettu MMM 16/EEO/1999 eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla räystäskouruilla ja riittävän pitkillä räystäillä sekä uusien, uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- taipohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadeveden pääsyn estämiseksi niihin. (Lupamääräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lantalan ra-
13 kenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 324 m³ vuodessa. Lanta käytetään pelloilla lannoitteena. Hakijalla on noin 360 m²:n (650 m 3 :n) kokoinen lantala, mikä on riittävä lannan varastoimiseksi. Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa/virtsaa lannoitteena pellolla. Kyseessä olevalle toiminnalle tulee olla vähintään 32 ha lannan levitysalaa. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Lannan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 9. edellytetyllä tavalla. Lannan/virtsan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva lannan-/virtsanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2) Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida tiiviissä umpisäiliöissä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Virtsan ravinteet tulee hyödyntää peltolannoitteena ja lannoituksen tulee tapahtua nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Lupamääräys 3) Käsiteltäessä turkistarha-alueen valumavedet erillisessä hiekkasuodattimessa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti typen ja fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Jotta puhdistusjärjestelmät toimisivat tehokkaasti, tulee niiden tarkkailuun ja hoitoon kiinnittää erityistä huomiota. (Lupamääräys 4) Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpikaivoihin, varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla ja toiminnanharjoittajan on huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt E-P:n ELYn ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki nahoitusjätteet, eläinten ruhot ja muu eläinjäte laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä estetään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen toiminnan ul-
14 kopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (Lupamääräys 6) Polttonesteiden ja muiden öljytuotteiden asianmukaisella varastoinnilla ehkäistään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. (Lupamääräys 7) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarhaalue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 8) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (Lupamääräys 9) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja varauduttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon. (Lupamääräys 10) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (Lupamääräys 12) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.
15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen voi päättää luvan raukeamisesta. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa 14.8.2003 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan (LSU-2003-Y-96) turkistarhan toiminnalle. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä lupaviranomaiselle 31.5.2021 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2020 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6 8, 28, 31, 35 38, 41 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi (931/2000)
16 LISÄKSI ON HUOMIOITU Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmä ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 870 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 1 740 euroa. Lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä ei vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lappajärven kunnanhallitus Lappajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.
17 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla MUUTOKSENHAKU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Lappajärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa. Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 :n mukaan valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela Ympäristötarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros
18 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 29.4.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
19
20