1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Kunnanjohtaja Eero Kyyjärven kunta Kunnanjohtaja Eero Ylitalo Ylitalo, Honkalehdontie 8, 43700 Kyyjärvi, eero.ylitalo@kyyjarvi.fi, 044-4597001 7.11.2016 Kyyjärven kunnanhallitus 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Väestöryhmien yhdenvertaisuuteen uudistuksella ilmsimmin ole suurta vaikutusta, mutta aluden välistä yhdenvertaisuutta se parantaa. Maakuntien sisäinen yhdenvertaisuus paranee kun palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy maakunnille. Koska rahoitus tulee valtiolta, mahdollistaa se valtiolle vahvemman roolin, jolla puolestaan on positiivinen vaikutus maakuntien väliseen yhdenvertaisuuteen. Pienten ja syrjäisten kuntien huolenaiheeksi muodostuu pelko palvelujen keskittämisestä. On tärkeää, että lähipalvelut ja niiden saatavuus määritellään selkeästi. Valmistlla oleva valinnanvapausmalli tulee lisäämään palvelutarjontaa isomman väestöpohjan omaavissa kunnissa, mutta pienissä kunnissa palvelutarjonta tulee nojaamaan julkisen sektorin palvelutuotantoon. Pahimmillaan valinnanvapaus voi eriarvoistaa kansalaisia ja kokonaisuutena se voi kasvattaa kysyntää ja siten myös kustannuksia.
4. 2. Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? - Onnistunut palvelujen integrointi mahdollistaa kustannustason alenemisen, mutta toisaalta valtion liian vahva lakisäätnen ohjaus toiminnan organisoinnin ja palvelujen tuotantotapojen suhteen vaikeuttaa kustannustehokkuutta. Uudistuksessa on huomioitava, että palvelujen järjestämistä vastaavilla maakunnilla on todellisuudessa knoja ja ratkaisuvaltaa saavuttaa toiminnallisia kustannussäästöjä, esim. uudenlaisten innovaatioiden ja toimintatapojen avulla. Lainsäädäntö saisi määrittää liikaa toiminnan organisointia ja palvelujen tuotantotapaa kä valtion ohjaus kohdistua liiaksi operatiiviselle tasolle. Kilpailulainsäädännön muutoksilla olisi löydettävissä säästöjä esim. yhtenäistämällä tietojärjestelmät. Peruskuntien talouden realiteetit joutuvat uudistuksen jälkeen haasteelliseen tilanteeseen. Vaikka vuosikate laskennallisesti muutu, hkentyy toiminnan ja investointien rahavirta, mutta velkataso pysyy samana. Kustannus- ja sopeuttamispaine kohdistuu siirtymävaiheessa ennen kaikkea kuntiin mm. esitettyjen veromuutosten, kuntayhtymien alijäämien kattamisen ja kiintstöomaisuuden järjestelyjen vuoksi. 5. 3. Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Koska maakunnille ole tulossa verotusoikeutta, rajoittaa se niiden itsehallintoa merkittävästi. Valtiolta tuleva rahoitus vaikuttaa olennaisesti maakunnalliseen itsehallintoon. Sosiaalipalvelujen osalta valtion vahva rooli on perusteltu (yhdenvertaisuus), mutta uudistuksen käynnistymisen jälkeen on syytä ottaa tarkasteluun mahdollisuus myöntää maakunnille verotusoikeus. Pienten kuntien näkökulmasta vaikuttamismahdollisuudet voivat hkentyä, koska ne joutuvat maakuntavaalssa kilpailemaan valtuustopaikoista maakuntakeskusten ja isompien kuntien kanssa. Vaarana on, että osa kunnista saa lainkaan edustusta maakuntavaltuustoon. Voisiko maakunnan sisällä olla useampia vaalipiirejä, jolloin tämä sudenkuoppa olisi mahdollisesti vältettävissä? 6. 4. Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
- Lakiluonnoksen säännökset ovat pitkälti linjassa uuden kuntalain kanssa, ja antavat siten hyvän pohjan maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle. 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Tehtävien määrittely tulee olla selkeä kä niissä saa muodostua päällekkäisyyksiä kunnille jäävien tehtävien kanssa. Kunnan roolin muuttuessa peruspalvelujen tuottajasta paikallisen elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen, on tärkeää että kunnilla on myös riittävä mandaatti näiden tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi työllisyysasioissa maakuntien ja peruskuntien tehtäväjakoa pitää täsmentää. Kyyjärven kunnan näkemys on myös, että palo- ja pelastuslaitoksen toiminta on perusteltua järjestää Keski-Suomen osalta omassa maakunnassa. Suunnittlla oleva keskittäminen viiteen maakuntaan hkentäisi palvelua ja lisäisi kansalaisten turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Pelastustoimen ja ensihoidon organisaatio on siksi järkevää toteuttaa jo päätetyn maakuntajaon mukaisesti. 8. 6. Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: - Osallistumismahdollisuudet ovat linjassa kuntalain kanssa. Uudistuksessa kansalaisille avautuva uusi maakunnallinen vaikutuskanava voi muodostua peruskunnan kanavien kanssa päällekkäisiksi ja aiheuttaa epätietoisuutta siitä, mitkä asiat ovat kunnallisia ja mitkä maakunnallisia. 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnallisista palvelulaitoksista tulee väkisinkin varsin laajoja ja silloin paikallistuntemus on silloin vaarassa kadota. Palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen edellyttää, että maakunnassa näitä tehtäviä koskevat roolit, vastuut ja keskinäiset suhteet on selkeästi laissa määritelty. Maakunnan viranomaiselle tule antaa ratkaisuvaltaa siihen, miten maakunnan palvelulaitos käytännössä toteuttaa omaa palvelutuotantoa. Maakunnan palvelulaitokselle puolestaan tule antaa roolia palvelujen järjestämiseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa tai muiden palvelutuottajien ohjaamisessa. 10. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla?
pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Valtion vahva rooli maakuntien rahoituksessa on talouden kannalta hyvä asia, vaikkakin se hkentää itsehallintoa. 11. 9. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. 12. 10. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Valinnanvapausmallia koskeva lainsäädäntö on vielä valmistlla, joten palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta on tässä vaiheessa vaikea kokonaisuutena arvioida. Palvelujen suunnittelun ja toteuttamisen tulee perustua ensisijaisesti asukkaiden palvelutarpsiin. Lähipalvelut tulee määritellä tarkemmin, jolloin alueellinen yhdenvertaisuus on paremmin saavutettavissa.
13. 11. Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 14. 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin
- Valinnanvapausmallia koskevan lainsäädännön ollessa vielä valmistlla, on palvelujen integraation ja asiakasohjauksen toteutumista vaikea kokonaisuutena arvioida. Valinnanvapaus, monituottajamalli ja yhtiöittämisvelvoite edellyttävät maakunnilta järjestämisosaamista, josta niillä ole kokemusta. Integraation onnistuminen riippuu ohjauksen onnistumisesta (sopimusohjaus, markkinaohjaus ja omistajaohjaus). 15. 13. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Valtion roolin vahvistamien on yhdenvertaisuuden kannalta perusteltua. Palvelujen tuottajiin kohdistuva laadun valvonta tulee olla selkeää ja tasapuolista niin julkisia kuin yksityisiäkin palveluntuottajia kohtaan. Toiminnan ohjauksen tulee perustua hallinnollisten päätösten sijasta voimassa olevaan lainsäädäntöön. 16. 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: pääosin - Lakisäätnen erottamisvelvollisuus voi johtaa kustannusten kasvuun ja lisätä byrokratiaa ja päällekkäistä työtä. Kaventaa maakuntien mahdollisuutta päättää palvelutuotannon organisointitavasta siten, että maakuntien erityispiirteet tulevat huomioiduiksi. 17. 15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Valinnanvapauteen liittyvä yhtiöittämisvelvollisuus on ongelmallinen erityisesti integraatiotavoittden näkökulmasta. Julkisen vallan käyttö yhtiömuodossa on ongelmallista (osakeyhtiölaki). 18. 16. Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. 19. 17. Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? kantaa
Avoimet vastaukset: 20. 18. Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) 21. 19. Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Väliaikaisen valmistelutoimielimen asemaa ja päätöksentekoa tulee selkeyttää ja valmisteluun on osoitettava riittävät resurssit. Lakiesityksessä asetetaan mm. kunnille velvoite osallistua valmisteluun ja tästä aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti. Kysymys on kunnille merkittävästä työpanoksesta esim. omaisuuteen, sopimuksiin, lainoihin ja henkilöstöön liittyvässä selvitystyössä. Väliaikaishallinnossa tulisi kunnilla olla vahva edustus. 22. 20. Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?
pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin 23. 21. Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Kiintstöjen osalta siirtymäajan tulee olla pidempi kuin esityksessä (3+1). Kiintstöjen omaisuusjärjestelyillä saa vaarantaa kuntien taloudellisia mahdollisuuksia vastata niiden vastuulle jäävien palvelujen järjestämisestä ja elinvoimaisuuden kehittämisestä. Myös kiintstöomaisuuteen liittyvät riskit tulee kohdentaa sinne, missä niiden käyttötarpeeseen todella voidaan vaikuttaa.
24. 22. Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? 25. 23. Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina 2019 2021. Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Kunnilla on perustuslaillinen oikeus päättää kunnallisveroprosentistaan ilman rajoituksia. Kuntien talouteen ja maksuvalmiuteen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin sote- ja maakuntauudistuksen täytäntöönpano. 26. 24. Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu 31.12.2020. Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? kantaa Avoimet vastaukset: - Siirtymäajan tulisi olla pidempi.
27. 25. Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. 28. 26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin - Valtion rahoitusvastuu on perusteltua sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisen järjestämisen näkökulmasta. Se nakertaa kuitenkin maakuntien itsehallintoa. Maakunnille tulisi mahdollistaa verotusoikeus uudistuksen myöhemmässä vaiheessa. 29. 27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: pääosin - Maakunnille osoitettavan rahoituksen tulee olla tasapainossa palvelujen järjestämistä koskevien velvoittden ja valtion ohjauksen kanssa eli rahoitusperiaatteen toteutuminen tulee varmistaa. 30. 28. Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: pääosin 31. 29. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille 2019 2023 esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
32. 30. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. 33. 31. Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 34. 32. Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista. 35. 33. Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, 27 27 b ja 55 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
- Tasausjärjestelmä vaikuttaa perustellulta. 36. 34. Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: - Työpaikkaomavaraisuuden lisäosan poistuminen on huono asia. Kyyjärvellä esimerkiksi on korkea työpaikkaomavaraisuus, ja sen tulisi olla tärkeä indikaattori valtionosuuskriteeristössä. Ikäkriteerien osalta on nähtävissä, että järjestelmä suosi kuntia, joissa ikääntyvien määrä on kasvava. 37. 35. Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta. 38. 36. Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin kantaa
Avoimet vastaukset: pääosin 39. 37. Vapaamuotoiset huomiot verolasta. 40. 38. Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset: 41. 39. Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin kantaa Avoimet vastaukset:
42. 40. Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä. 43. 41. Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? - Kyyjärvellä on SOTE-palvelut järjestetty jo usean vuoden ajan kuntayhtymäpohjalta. Uudistukselta odotamme tehokkaampaa kustannusten ennakoituvuutta. Uudistus toivon mukaan vapauttaa resursseja sivistystoimen ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämiseen. Edustuksellisen demokratian tila peruskunnassa haasteena. Miten käy pienen kunnan edustuksellisuuden maakuntahallinnossa? 44. 42. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? 45. 43. Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? 46. 44. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. 47. 45. Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.