Aurinkoenergian tilanne, arvoketjut ja kotimaisuusaste Heli Nissilä & Raimo Lovio Uusiutuvan energian toimialanraportin julkistustilaisuus 25.11.2015 Turku
Aurinkosähköstä tulossa maailman merkittävin sähköntuotantomuoto
Aurinkolämmön rooli merkittävä, tällä hetkellä aurinkosähköä isompi markkina Laitoksen nimi 3
Aurinkoenergia tuottaa Suomessa hyvin Aurinkoenergia sopii osaksi Suomen energiantuotantopalettia - sähköä auringosta valoisalla ja bioenergiasta pimeällä - Lämmityksessä osana hybridienergiaratkaisua Vastauksia yleisiin kysymyksiin: http://www.finsolar.net/?page_id=2421&lang=fi
Aurinkoenergialiiketoiminnassa mukana suuri joukko yrityksiä Aurinkoenergialiiketoiminnassa on mukana yhteensä noin sata suomalaista yritystä Aurinkopaneeleiden tai -keräinten valmistus: mm. SaloSolar, Valoe, Savo-Solar, PolarSol, Naps Solar Systems Komponentit ja elementit: mm. ABB (invertterit), Finnwind (asennustelineet), Ruukki Construction (katto- ja seinäelementit) jne. Perinteiset energiayhtiöt: mm. ESE, Helen, Jyväskylän Energia, Mäntsälän sähkö, Oulun Energia jne. Kansainvälisillä markkinoilla toimii lukuisia yrityksiä: mm. FCG, Fortum, GEF, Naps Solar Systems, Nocart Oy, Pöyry, Soleco, Suntrica, Wärtsilä jne.
Suomessa hyvä palvelutarjonta Aurinkoenergian palvelu- ja rahoitusmallit Aurinkoenergiajärjestelmien avaimet käteen asennukset Aurinkoenergiaa leasingrahoitus- tai osamaksusopimuksella Aurinkoenergiajärjestelmiä sähkön tai lämmön myyntisopimuksella (PPA, power purchase agreement) Palvelua tarjoavien yritysten määrä (/49 vast.) Aurinkoenergiaa joukkorahoituksella 2 Aurinkoenergiavoimalan omistusosuuksia osakkeiden, osuussopimusten tai osuuskunnan jäsenyyksien myynnin muodossa Konsultti- ja tietopalvelut 38 Tutustu markkinakyselyn tuloksiin ja yritysten palvelutarjontaan: Karoliina Auvinen http://www.finsolar.net/?page_id=2645 6 28 22 12 6
Avaimet käteen aurinkoenergiapaketteja tarjoavia yrityksiä 1. AHJO Energia 2. Alternative Solutions Finland Oy 3. Areva Solar Oy 4. Aura Energia Oy 5. e-buildings Finland Oy 6. Ekenäs Energi Ab - Tammisaaren Energia Oy 7. Etelä-Savon Energia Oy 8. Eurosolar Oy 9. Finnwind Oy 10. GreenEnergy Finland Oy 11. Helen Oy 12. Jodat Ympäristöenergia Oy 13. Mäntsälän Sähkö Oy 14. Naps Solar Systems Oy 15. NeroWatt Oy 16. Oulun Energia/Oulun Sähkönmyynti 17. Playgreen Finland Oy 18. Polarsol Oy 19. Ruukki Construction Oy 20. Savo-Solar Oy 21. Solar-Arena.com 22. Solartukku Oy 23. Solarvoima Oy 24. Solnet Green Energy Oy 25. Sundial 26. Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy 27. T:mi Ville Terävä 28. Valoe Oyj 7
Leasing- ja osamaksusopimuksia tarjoavia yrityksiä 1. Alternative Solutions Finland Oy 2. Areva Solar Oy 3. Aura Energia Oy 4. CO2.Fi Oy 5. e-buildings Finland Oy 6. Etelä-Savon Energia Oy 7. Finnwind Oy 8. GreenEnergy Finland Oy 9. Helen Oy 10. Mäntsälän Sähkö Oy 11. Naps Solar Systems Oy 12. Nordic Shine Oy 13. Oulun Energia 14. Parkkisähkö Oy 15. Playgreen Finland Oy 16. Siemens Oy 17. Solar-Arena.com 18. Solartukku Oy 19. Solarvoima Oy 20. Solnet Green Energy Oy 21. Suomen Talotekniikka Energia Mikkeli Oy 22. Valoe Oyj Laitoksen nimi 8
PPA-sopimuksia tarjoavia yrityksiä 1. Areva Solar Oy 2. Aura Energia Oy 3. Ekenäs Energi Ab - Tammisaaren Energia Oy 4. Etelä-Savon Energia Oy 5. GreenEnergy Finland Oy 6. Helen Oy 7. Naps Solar Systems Oy 8. Nordic Shine Oy 9. Oulun Energia/Oulun Sähkönmyynti 10. Solarvoima Oy 11. Soleco Oy 12. Solnet Green Energy Oy Laitoksen nimi 9
Keskikokoisten aurinkosähköjärjestelmien määrä kolminkertaistunut v. 2013 -> 2015 1800 Asennetut yli 15 kwp järjestelmät (N = 59) vuosittain (yhteisteho kwp) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2000-2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: FinSolar ja yritykset
TK, EV, Motiva, ATY, ET ja FinSolar: arvio aurinkosähkömarkkinasta Verkkoon kytketyt Verkkoon kytkemättömät 2013 2,5 MWp 6,5 MWp 2014 4,0 MWp 7 MWp 2015 8,0 MWp 7 MWp Aurinkolämmön tilastot hyvin epävarmoja Laitoksen nimi 11/27/2015 11
Aurinkolämmöllä suuri potentiaali - Aurinkolämpöön kiinnitetään liian vähän huomiota yleisesti: Suomessa jopa 60% kiinteistöjen energiankulutuksesta on lämpöä - Passiivinen (ml. kaukokylmä) ja aktiivinen aurinkolämpö - Kannattavia erityisesti jos tarvitaan talviajan ulkopuolella paljon lämmintä vettä - Aurinkolämpökeräimet kannattavia yhdistettynä lämpöpumppu-järjestelmiin ja aluelämpöjärjestelmiin - Silti kotimaassa kasvu ollut hidasta, ensimmäinen aluelämpökokeilu Savon Voiman pilottihanke Tahkovuoressa käynnistymässä
Esimerkki: Savo-Solar Oy Tanskassa Tanskassa alueellisia aurinkolämpölaitoksia on asennettu yli 60 kpl (noin 630 000 m²) Jelling Varmevaerk, 2015 15 000 m² (10,5 MW th ) Nelinkertaisesti koko Suomen yhden vuoden asennukset Løgumkloster Fjernvarme, 2015 Toteutettu ensimmäinen vaihe 9 400 m² (6,6 MW th ) 35 000 m² lisää tulossa toisessa vaiheessa Aurinkolämmöllä voidaan kattaa jopa 50-60% alueellisesta lämmöntarpeesta. Aurinkolämpöä varastoidaan suuriin vesivaraajiin sekä täydennetään hakkeella, pelleteillä tai kaasulla.
Aurinkoenergiajärjestelmien hinnat tulleet alas - kustannuskehitys Suomessa noudattaa kansainvälisiä trendejä Aurinkosähköjärjestelmien hintatasot Suomessa v. 2014, vrt. Saksa 2008-2013 Aurinkosähköstä on tullut Suomessa kannattavaa vuonna 2014 14
Aurinkoenergian arvoketju Valmistus Hankekehitys Toteutus Käyttö Raaka-aineet Aurinkokennot/ -keräimet Aluesuunnittelu Laitteiston esisuunnittelu Kiinteistösuunnittelu Rakennustyöt Järjestelmän omistaminen Järjestelmien ylläpito Moduulien kokoaminen Muut komponentit Toimintamallin suunnittelu Luvitus Laitteistosuunnittelu Laitteistojen valmistus Järjestelmien operointi Sähkö- ja lämpökauppa Rahoitusvaihtoehdot Toteutettavuussuunnittelu Hankinnat Asennus Asuminen//tilan -käyttö Sähköntuotanto /lämmitys Muokattu lähteestä: Juntunen, J. 2014. Prosuming Energy User Innovation and New Energy Communities in Renewable Micro-Generation. Aalto University School of Business, PhD Thesis. 15
Case Sakarinmäen koulu Lämmitysratkaisu jossa maalämpö, aurinkolämpö ja lämpökeskus ja lämmön varastointi; kotimaiset aurinkolämpökeräimet
Perustiedot Järjestelmän tilaajana Helsingin Energia ja toimittajana Oilon Scancool avaimet käteen ratkaisuna Pilottihanke jossa testataan uudenlaisia energiaratkaisuja 80 % energiasta uusiutuvilla 16 aurinkolämpökeräintä joiden tuotantoteho on 150 kw 21 kappaletta maalämpökaivoja, lämpöpumppujen mitoitusteho on 275 kw Öljylämpökeskuksella lämmitetään koulua silloin, kun maalämpö ja aurinkolämpö eivät riitä kattamaan kulutusta, käytännössä pakkassäällä Lisätietoja: https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuv oa-ja-tietoa/ajankohtaista/sakarinmaki/ Kuvat: helen.fi 17
Arvoketjuanalyysi Arvoketjun osaalueet Osa-alueen komponentit Kotimaan arvontuotto Valmistus: 67,6% 16 aurinkokeräintä: Savosolar (48 %) Siirtoputkisto: LVI-Dahl (10 %) Kiertopumput: Wilo (2,8 %) Varaajat: Akvaterm (4,7 %) Lämmönvaihdin: Alfa Laval (1,9 %) 38% Investointi yhteensä 189.000 Hankekehitys: 1% Suunnittelu- ja lupa-asiat: Oilon Scancool (10 %) 1% Toteutus: 25,7% Maanrakennustyö: suomalainen kaivinkoneurakoitsija (16 %) Asennus- ja muut työkustannukset: Asentajana Savosolar (9,5 %) 25,7% 71% Käyttö: 5,7% Käyttöönotto: Oilon Scancool (1 %) Ylläpito: järjestelmän tarkastus, paisunta-astian ja lämmönsiirtonesteiden vaihto (4,7) Asiakassuhde: Helen 5,7% 18
Case Porin omakotitalo Omakotitalon aurinkolämpövoimala, ulkomaiset aurinkolämpökeräimet
Perustiedot 4 hengen omakotitalon aurinkolämpöjärjestelmä lämpimän käyttöveden lämmitykseen Järjestelmämyyjänä kotimainen yritys 2 aurinkolämpökeräintä joiden mitattu energiantuotto varaajaan vuonna 2013 oli 1279 kwh Lisäksi kesäkuukausina reilusti ylilämpöä, joka ei mahtunut varaajaan Käyttöikä 25 v. Talvisin lämmitysmuotona varaava takka joka toinen päivä, loput lämmöstä Porin energian tuulisähkönä varaavaan laattaan yösähkönä Lisätietoja ja reaaliaikeinen seuranta: www.energiakauppa.com/visualisointi Kuvat: Petri Konttinen 20
Arvoketjuanalyysi Arvoketjun osaalueet Osa-alueen komponentit Kotimaan arvontuotto Valmistus: 69% 2 aurinkokeräintä: Wagner& Co Varaaja: Jäspi Solar Ohjaus- ja pumppuyksiköt: Resol Mittausyksikkö 17,3% Investointi yhteensä 5.500 Hankekehitys: 0% Toteutus: 22% Konsultointi: kotimainen järjestelmätoimittaja Suunnittelu: järjestelmäntilaaja Asennus- ja muut työkustannukset: kotimainen toimija 0% 22% Investoinnin kotimaisuusaste Käyttö: 9% Järjestelmän ylläpito: järjestelmän tarkastus, paisunta-astian ja lämmönsiirtonesteiden vaihto (25v.) 9% 48% 21
Case Kiinteistö Oy Aurinkopaja Yrityskiinteistön aurinkosähköinvestointi, kotimaiset aurinkopaneelit
Perustiedot Maalämmöllä lämmitettävän yrityskiinteistön aurinkosähkövoimala Voimalalla ei päätoimittajaa; kiinteistöosakeyhtiö rakennutti voimalan itse hankkimistaan komponenteista Liitetty sähköverkkoon kiinteistöosakeyhtiön puolesta Nimellisteho 49,5 kwp; arvioitu tuotto 1. tuotantovuonna 48 000 kwh, noin 970 kwh/wp. Voimala rakennettiin uudisrakennuksen yhteydessä; sisältyi kiinteistön rakennuslupaan. Lisätietoja: http://www.finsolar.net/?page_id=1363 Kuva: Mikko Haaslahti 23
Arvoketjuanalyysi Arvoketjun osaalueet Osa-alueen komponentit Kotimaan arvontuotto Valmistus: 82,8% Aurinkopaneelit: Cencorp (43,5 %) Asennustelineet: kotimainen toimija (11,1%) Sähkömittauskeskus: UTU (1,9 %) Invertteri, String Control Box ja kaapelit: Fronius (21,3 %) 50% Investointi yhteensä 77.590 Hankekehitys: 0% Hankkeen suunnittelu: kiinteistöosakeyhtiö Sähköinen suunnittelu: Satmatic Oy 0% Investoinnin kotimaisuusaste Toteutus: 9,8% Asennuskustannukset: Cencorp (9,8 %) 9,8% Käyttö: 7,4% Invertterin vaihto (7,4 %) Järjestelmän läpikävely 1,9% 62% 24
Case Vuorestalo Aurinkosähköä koulukeskukseen; ulkomaiset aurinkopaneelit
Perustiedot Tampereen Vuoreksen asuntoalueella sijaitsevan uuden koulukeskuksen aurinkosähkö-voimala Järjestelmätoimittajana kotimainen toimija Teho 45 kwp; arvioitu tuotto 1. tuotantovuonna 37 500 kwh Tavoitteena saada lähes 100 % tuotetusta sähköstä omaan käyttöön Lisätietoja: http://www.tampere.fi/material/attach ments/e/pdhpwwmum/lakka_vuores -foorumi_2015.pdf Kuva: Antti Lakka 26
Arvoketjuanalyysi Arvoketjun osaalueet Osa-alueen komponentit Kotimaan arvontuotto Valmistus: 69% Aurinkopaneelit: Kiina (37 %) Asennustelineet ja kävelysillat: Suomi (13,9 %) Invertteri: Saksa (13,9 %) Tarvikkeet ja kaapelit: Suomi (2,1%) Tarvikkeet ja kaapelit: Saksa (2,1%) 29% Hankekehitys: 1,8% Toteutus: 22% Sähkösuunnitelmien muutossuunnittelu: Sweco (1,4%) Automaatiosuunnitelmien muutossuunnittelu: Granlund (0,4%) Sähkötyöt: Areva Solar (6 %) Asennustöiden valvonta: Soleras (4%) Automaatiojärjestelmän muutostyöt: Schneider Finland (6 %) Asennus: Areva Solar (6,7%) 1,8% 22% Investointi yhteensä 74.030 Investoinnin kotimaisuusaste 55% Käyttö: 7,4% Invertterin vaihto (7,4%) Järjestelmän läpikävely 1,9% 27
Yhteenveto ja johtopäätöksiä Aurinkolämpöinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 48%-71%. Aurinkosähköinvestointien kotimaisuusaste vaihteli välillä 55%-62%. Varsinkin aurinkosähkössä investoinnin kotimaisuusaste voi olla yllättävän suuri, silloinkin kun paneelit tulevat ulkomailta. Hankkeiden toteutus sekä muut kotimaiset komponentit ratkaisevia. Maahantuonnista jää siivu kotimaahan, kun järjestelmätoimittaja on suomalainen. Aurinkoenergiainvestointien kotimaisuusaste voi kasvaa edelleen, jos kotimarkkinat vetävät alalle uusia komponenttivalmistajia, konsultteja, palvelutuottajia jne. Kaikissa tarkasteluissa ainakin puolet kotimaahan jääviä rahavirtoja voidaan kyseenalaistaa väitettä että aurinkoenergia on ulkomaista 28
Investoinnin kannattavuuden arviointi Yleisperiaatteena aurinkoenergia-investointi on kannattava jos: Energia tuotetaan omaan käyttöön, sitä ei myydä verkkoon ja investointiin saa TEM investointituen tai kotitalousvähennyksen Järjestelmän sijainti, mitoitus ja hankinnan kilpailutus on tehty onnistuneesti Aurinkoenergialla korvataan kalliimpaa energiaa eli omakustannushinta < ostoenergian hinta Investoinnin sisäinen korkokanta % > rahoituskulut tai inv. laskentakorko % Aalto-yliopiston kannattavuuslaskurit (.xls): http://www.finsolar.net/?page_id=2571&lang=fi
Korkotuottojen vertailua Kannattavissa yritysten ja kuntien aurinkoenergiainvestoinneissa sisäinen korkokanta tyypillisesti 4-8% Vertaa: Säästötilien talletuskorot 0,10-1,65% tammikuussa 2015 Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto Suomessa 4,4% vuonna 2013 Lämpöpumppuinvestoinnit yli 10% Karoliina Auvinen 30
Investointien ns. pehmeiden kustannusten merkitys on äärimmäisen suuri Aurinkoenergiainvestointien ns. pehmeät kustannukset (soft costs), joita syntyy luvista tms. hallinnon byrokratiasta, pääoman kustannuksista (CAPEX) ja riskistä, vaikuttavat erittäin merkittävästi investointien kannattavuuteen Erilaisten liiketoimintamallien kehittäminen ja niiden mahdollistaminen erilaisin normimuutoksin on tärkeää
Johtopäätös: Energiapolitiikan tärkein keino vaikuttaa uusiutuvan energian investointien kustannustahokkuuteen on investointiriskin pienentäminen sähkön tukivaihtoehdoista kilpailutettu takuuhinta madaltaa riskiä eniten, mikäli rahoitus tulee kuluttajilta (esim. valtion rahaston kautta?) Aurinkosähkön investointituki 30 % tärkeä, aurinkolämmön investointitukea tulisi korottaa 20% - > 40%, muuten ei energiayhtiöille kannattavaa tai houkuttelevaa, ensimmäinen pilotti käynnistynyt Tahkovuorella 32
Suomelle oma aurinkoenergiatavoite - Suomen ei kannata jäädä kansainvälisistä kasvumarkkinoista sivuun, vaan pyrkiä pysymään mukana - Hallituksen aurinkoenergiatavoite olisi signaali alan yrityssektorille, että kotimarkkinoihin panostetaan Suomessa - Vientimarkkinoilla toimiville yrityksille kotimaan demot ja referenssit ovat äärimmäisen tärkeitä, koska tuotteisiin tai palveluihin ei muuten luoteta - Aurinkoenergialiiketoiminta vientimarkkinoilla edellyttää sitkeyttä ja kärsivällisyyttä, usein kaupan neuvotteleminen voi kestää puolesta vuodesta jopa useampaan vuoteen - Kotimarkkinoiden kaupasta saatava kassavirta mahdollistaa vientitoiminnan rahoituksen ja pääomarahoituksen saamisen 33
Kuntien lupakäytäntöjen keventäminen ja yhtenäistäminen Toimenpide-ehdotus: Muissa kuin suojelluissa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävillä alueilla rakennusten katon myötäisesti asennettavat paneelit ja keräimet tulisi voida asentaa ilman lupaa Perustelut: investointien katteet ovat varsin pienet ja koko investoinnin kustannuksista syntyy noin 90% asennusvaiheessa, jolloin toimenpideluvasta aiheutuvat kustannukset ja vaiva estävät investointien syntymistä Laadunvalvonta ja vastuu tulee sähköturvallisuuslaista sekä tulee osoittaa asentajille, ei rakennusvalvonnalle Laitoksen nimi 34