ASIA Koneellinen kullankaivu Lemmenjoen Jäkäläojalla kaivospiirissä 4498/1a Jäkäynjevin kultapankki, Inari LUVAN HAKIJA

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 82/10/1 Dnro PSAVI/165/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2010 ASIA Koneellinen kullankaivu Lemmenjoen Jäkäläojalla kaivospiirissä 4498/1a Jäkäynjevin kultapankki, Inari LUVAN HAKIJA Kaivosyhtymä Telilä Ay Torisevantie 55 37310 Tottijärvi

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 3 Vesitaloushakemuksen peruste... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINTA... 4 Kuvaus toiminnasta... 4 Polttoaineet ja jätehuolto... 5 Toiminta-alue ja sen ympäristö... 5 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutus... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 10 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 VESITALOUSLUPARATKAISU... 11 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Yleiset määräykset... 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 12 Vesitalousluvan määräykset... 13 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 13 Tarkkailu ja raportointi... 13 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 14 Kalatalousmaksu... 14 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 15 Ympäristölupa... 15 Vesitalouslupa... 16 Lupamääräysten perustelut... 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 18 Päätöksen voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 18 KÄSITTELYMAKSU... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohjeet... 19 MUUTOKSENHAKU... 20

3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Kaivosyhtymä Telilä Ay on 2.3.2010 aluehallintovirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun hakemussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella kaivospiirillä Jäkäynjevin kultapankki, jonka pinta-ala on 7,94 hehtaaria. Kaivospiiri sijaitsee Inarin kunnassa Lemmenjoen kansallispuistossa Jäkäläojalla (RN:o 2:2). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti veden johtaminen vesistöstä nesteenä käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin talousvedeksi muun kuin vesialueen omistajan toimesta edellyttää lupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee koneellisen kullankaivun ympäristölupa-asian. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. Vesilain 9 luvun 2 :n mukaisesti aluehallintovirasto ratkaisee lupa-asian, joka koskee veden johtamista nesteenä käytettäväksi. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 13.12.1994 myöntänyt Mika Telilälle kaivoskirjan kaivospiirille Jäkäynjevin kultapankki, kaivosrekisteri nro 4498/1a.

Pohjois-Suomen vesioikeus on 30.11.1995 myöntänyt Mika Telilälle koneellista kullankaivua kaivospiirissä Jäkäynjevin Kultapankki koskevan luvan nro 54/95/1. Lupa on voimassa niin kauan, kuin luvan saajalla on kaivoslain mukainen oikeus alueeseen, kuitenkin enintään vuoden 2004 loppuun saakka. Mikäli kaivutoimintaa aiotaan senkin jälkeen jatkaa, siihen on haettava uusi lupa asianmukaisin selvityksin. Kaivospiiri kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavassa Lemmenjoen kultaalueeseen (ma 5934), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Kaivospiirin alueella Jäkälä-Äytsin varrella sijaitsee Pellervo Kankaisen kultakämppä (SR 3074), jolla on kulttuuri- ja elinkeinohistoriallista ja maisemallista merkitystä. Lisäksi alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Menesjärvi Lemmenjoki matkailualueeseen (mv 8403). Ympäristöministeriö on antanut 29.1.1998 päätöksen nro 18 20/561/95, jonka lainvoiman on korkein hallinto-oikeus vahvistanut päätöksellään taltionumero 1606 16.6.1999. Suojelu koskee kaivospiirillä sijaitsevaa 620 m 2 :n suuruista aluetta, jossa sijaitsee kämppärakennus ja hyödynnettäviä, mutta uudelleen muotoiltavia maakasoja. Niitä käsiteltäessä tulee ne palauttaa ja tukea entiseen hahmoonsa. 4 TOIMINTA Kuvaus toiminnasta Kultaa kaivetaan yhdellä kaivuyksiköllä, johon kuuluu erottelulaite, pumppuyksikkö, vesilinja ja 1 2 kaivinkonetta (ympäripyöriviä, tela-alustaisia, 20 30 tonnia painavia). Yksikkö pystyy optimitilanteessa erottelemaan maata noin 30 m 3 tunnissa. Kaivumäärä on enintään 40 000 m 3 vuodessa. Kultaa kaivetaan vuosittain touko lokakuussa. Kulta erotetaan painovoimaisesti rännittämällä. Painovoimaisessa erottelussa käytetty vesi on kokonaan kiertovettä. Kaivuyksiköllä on erillinen allasjärjestelmä, jossa on vähintään kaksi allasta. Pääaltaan tilavuus on 300 m 3 ja vara-altaan 200 m 3. Altaat ovat lokeroituja altaita, joissa hienoaineksen laskeutuminen on tehokkaampaa kuin lokeroimattomassa altaassa. Kaivun edetessä altaita tulee lisää ja niiden määrä kasvaa enimmillään neljään. Lisäksi altaiden koko kasvaa kaivun edetessä. Vettä kierrätetään 3 000 4 000 litraa minuutissa kaivuyksikköä kohti. Kiertovesialtaat erotetaan luonnonvesien juoksusta. Vettä ei normaaliolosuhteissa tarvitse ottaa Jäkäläojasta. Pitkään jatkuneen kuivuuden vuoksi kiertovesialtaiden vedenkorkeus saattaa laskea ja lisävettä otetaan korkeintaan 500 litraa minuutissa altaiden toimivuuden turvaamiseksi. Mahdollisella lisävedenotolla ei ole vaikutusta Jäkäläojan virtaamaan. Kun luvan hakija on aloittanut koneellisen kaivun kaivospiirillä, Jäkäläojan luonnonuomaa ei ollut enää jäljellä. Alue on ollut aktiivisen koneellisen ja lapiokaivun työmaana vuodesta 1946. Aikaisemmin kaivu keskittyi ojan eteläpuolelle. Nyt aiotaan kaivaa ojan pohjoispuolella. Uomaa ei tarvitse siirtää. Uoman siirto tullee kysymykseen aluetta maisemoitaessa, jolloin ojaan tehdään mutkia. Koska kaivospiirialueen maa on karkeajakoista, sadevedet imeytyvät maahan ilman erillisiä sadevesiojia. Normaalisti allasjärjestelmä ei tarvitse pin-

taimeytyskenttää, mutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi normaalia sateisempana kesänä, saatetaan imeyttää vettä kaivospiirin alueelle enintään 1 000 litraa minuutissa. Pintaimeytyskentän koko on 400 m 2. Se sijoitetaan kaivospiirin eteläpuoleiseen alakulmaan, koska paikalla on jääkauden sulamisvesien valmiiksi kurunsuuntaiseksi kovertama kuiva syvänne erillään Jäkäläojasta. Tarvittaessa syvänteen reunoja korottamalla saadaan imeytyskentän tilavuus kaksinkertaistettua. Mahdollisessa öljyvuototilanteessa tukitaan alimman altaan puhdasvesijuoksu, käynnistetään pintaimeytys ja levitetään vauriopaikalle imeytysturvetta. Kaivospiirille kuljetaan pääosin talvisin Metsähallituksen Luontopalveluiden antamien ohjeiden mukaisesti tarkoitukseen osoitettuja reittejä pitkin Lemmenjoen Njurgalahdesta. Kesäisin pieni määrä huoltoajoja tehdään venesatamasta mönkijöillä vakiintuneita reittejä pitkin Metsähallituksen Luontopalveluiden ohjeiden mukaisesti. 5 Polttoaineet ja jätehuolto Kaivuja varten tarvitaan enintään 15 000 litraa polttoöljyä ja noin 200 litraa bensiiniä vuodessa. Polttoaineet tuodaan talven aikana moottorikelkoilla. Polttoöljy varastoidaan 200 litran tynnyreissä soraan kaivetulla allasmaisella alueella, joka on peitetty kestopeitteellä. Kestopeitteen päälle asetellut tynnyrit katetaan toisella peitteellä, ettei sadevesi pääse vuotoaltaana toimivalle alueelle. Polttoainemäärästä riippuen peitettyjä ja katettuja varastoja on useita. Bensiini varastoidaan lukitussa vajassa, jossa on vesitiivis aluskaukalo. Koneissa on käytetty biohajoavia öljyjä. Luvan hakija hakee vapautusta bioöljyjen käytöstä, koska niistä aiheutuu terveyshaittoja: allergiset oireet, ihon punoitus, näppylät, huonovointisuus ym. Niissä on laadullisesti huonoja ominaisuuksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi pumppurikkoja ja tiivisteiden kovettumista. Kaivukauden aikana syntyy jäteöljyä noin 150 litraa ja öljynsuodattimia noin 25 kg. Lisäksi syntyy jonkin verran akkujätettä. Niitä säilytetään vesitiiviillä kaukalolla varustetussa varastorakennuksessa vesistöstä erillään. Jätteet kuljetetaan kevään huoltojen paluukuljetuksissa Inarin kunnan osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Asumisesta syntyneet jätteet ja kuivakäymäläjätteet kompostoidaan kauas vesistöstä. Paperit ja pakkaukset poltetaan. Pieni määrä palamatonta ja maatumatonta jätettä kuljetetaan kevään huoltokuljetuksen paluukuormissa kunnan osoittamiin keräyspisteisiin. Kaivospiiri on mukana Inarin kunnan jätehuolto-ohjelmassa. Toiminta-alue ja sen ympäristö Kaivospiiri sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa Jäkäläojalla, joka on yläjuoksultaan osittain kesäksi kuivuva latvavesi. Kaivupaikalla vesi virtaa syvässä kanjonissa. Aluetta ympäröivät moreenilaakiot ja tunturien rakat. Maaperä on suurimmaksi osaksi moreenia ja pieneltä osin huonosti lajittunutta soraa. Kaivospiirillä ja sen läheisyydessä on kaivettu kultaa 1940-luvulta lähtien koneella ja lapiolla. Koneella on kaivettu pääsääntöisesti 1980-luvulta läh-

tien. Kaikki lähiympäristön asukkaat ovat kullankaivajia ja lähipuroilla on myös kullankaivua. Lähin vakituinen asutus on noin seitsemän kilometriä ylävirtaan. Kaivospiiri sijaitsee Sallivaaran paliskunnan poronhoitoalueella. 6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistöön voi päästä pieni määrä mineraalisuspensiota, kolloideja, maaperästä liuenneita ioneja ja humushappoja. Normaalitilanteessa päästö on määrältään ja laadultaan vastaava kuin ympäröiviltä alueilla olevasta toiminnasta tulee. Dieselmoottorin ääni, kaivinkoneen kaivuäänet ja erottelulaitteen kolina ovat toimintaan tyypillisesti liittyviä ääniä, jotka kantautuvat tuulioloista riippuen enintään joidenkin satojen metrien päähän. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu tapahtuu työskentelyn aikana silmämääräisesti. Luvan hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n järjestämään vesistöjen yhteistarkkailuun. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 26.3.2010 eräillä toimintaa koskevilla tiedoilla, kaivoskirjan jäljennöksellä ja paliskunnan yhteystiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 21.4. 21.5.2010 ja kirjeellä asianosaisille. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Inarin kunnalta sekä sen kaavoitusviranomaiselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 21.4.2010. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus, ympäristö- ja luonnonvarat Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole ympäristöhallinnon tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä tai suurten petolintujen pesiä.

Kaivospiiri sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa. Euroopan yhteisöjen komissio on 22.12.2003 alpiinisen alueen osalta ja 13.1.2005 boreaalisen alueen osalta tekemillään päätöksillä hyväksynyt Lemmenjoen (FI 130 0201) Natura 2000 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). Alueen valinnan perusteena ovat olleet siellä esiintyvät 19 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä, 5 liitteen II lajia ja 29 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia. Keskeisimmät luontotyypit, joihin Lemmenjoen Natura-alueella harjoitettavalla koneellisella kullankaivulla on ilmeisiä vaikutuksia, ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) sekä pikkujoet ja purot (3260). Kaikessa toiminnassa on huolehdittava, ettei toiminta merkittävästi heikennä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöä. Hakemukseen ei sisälly luonnonsuojelulain 65 66 :n mukaista Naturaarviointia tai sitä edellyttävää tarveharkintaa. Luonnonsuojelulain mukaan luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi on tehty. Hakemuksessa oleva perustelu aikaisemman toiminnan aiheuttamista vesistövaikutuksista ei ole peruste vesistöpäästöjen sallimiseksi tulevassa toiminnassa. Alueen karut vesistöt ovat erityisen herkkiä lisääntyvälle kuormitukselle. Nykyaikaisella parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla (BAT) voidaan huuhdonnassa käytettävä vesi käsitellä ja kierrättää siten, että vesistön samentumaa ei poikkeustilanteita lukuun ottamatta aiheudu. Kaivospiirin alueella oleva Kankaisen kämppärakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla. Mikäli suojelupäätöksen karttaan merkityllä suojeluosalla suoritetaan kaivauksia, asiasta on syytä sopia ennakkoon museoviraston kanssa. Hakijan esittämä vuotuinen maksimikaivumäärä (40 000 m 3 ) on huomattavan suuri, sillä vuonna 2009 koko Lemmenjoen alueella käsiteltiin maaaineksia yhteensä noin 70 000 m 3. Näin suurimittakaavaisessa toiminnassa on erityisen tärkeää varautua tulvavaarojen torjuntaan ja vesiensuojeluun. Edellä mainitun lisäksi lupapäätöksessä ELY-keskus on vaatinut seuraavaa: Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään kaivospiirin alueella. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Kaivospiirin alueella 7

tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet ja jäteöljyt on valtausalueella varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy ja maanpinta on palautettu mahdollisimman lähelle alkuperäistä luonnontilaista muotoaan. Humuspitoista pintamaata on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ELYkeskukselle. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. Luvan saajan on liityttävä Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n alueella järjestämään yhteistarkkailuun. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ELYkeskuksen määräämällä tavalla. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Muodostuvat jätteet on varastoitava asianmukaisesti ja toimitettava kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Mikäli valtaus vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ELY-keskukselle. 8

9 2. Lapin ELY-keskus, kalatalous Kalatalousviranomainen on vaatinut, että kiertovesijärjestelmässä olevaa vettä ei saa johtaa suoraan Jäkäläojaan. Tarvittaessa ylimääräinen vesi tulee imeyttää maastoon. Hakijan on osallistuttava kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun ja kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi tehtävään kalataloudelliseen yhteistarkkailuun, mikäli sellainen toteutetaan alueella luvan voimassaoloaikana. Perusteluina kalatalousviranomainen on esittänyt, että kaivun seurauksena vesistöön pääsee hienojakoista ainesta. Se aiheuttaa muun muassa veden samentumista, kalojen karkottumista alueelta ja vaikutusalueella olevien kalojen kutualueiden liettymistä. Samentumat ja liettymät voivat pahimmillaan ulottua Lemmenjoen uomaan saakka. Lapin ELY-keskus on tehnyt vuosina 2006 2009 selvityksiä kullankaivun vesistövaikutuksista Lemmenjoen Jäkälä-Äytsillä ja Ravadasjoella. Tuloksista on käynyt ilmi, että Jäkälä-Äytsin kullankaivulla on selvä vesistön vedenlaatua heikentävä vaikutus ja muun muassa sameuden, raudan ja alumiinin pitoisuudet ylittävät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Tarkkaa tietoa kaivutoiminnan vaikutuksista kalojen elinolosuhteisiin ja kuinka pitkälle vaikutukset ulottuvat alapuoliseen vesistöön ei ole. Yhteenvetona kalatalousviranomainen on todennut, että nykyisenkaltaiset vesienkäsittelyratkaisut ovat olleet riittämättömiä. Ensisijainen ja tärkein kalaston elinolosuhteita parantava toimi on, että kaivualueilta ei pääse pintavaluntana lainkaan ylivuotovesiä vesistöön. Käytännössä samentumishaitoista ei silloinkaan päästä, koska kaivualueilla harjoitetaan uomien siirtoja ja vesisateiden ja lumen sulamisvesien mukana rikotusta maaperästä kulkeutuu hienojakoista maa-ainesta vesistöön. Luvan hakijan mukaan Jäkäläojan luonnonuomaa ei ole enää jäljellä johtuen kaivospiirillä pitkään jatkuneesta koneellisesta kullankaivusta. Täten uoman siirto tullee kysymykseen vasta aluetta maisemoitaessa. Hakemuksesta käy ilmi, että kiertovesijärjestelmästä poistettava vesi imeytetään maaperään, joten periaatteessa kyseisen kaivospiirin aiheuttamat samentumishaitat jäävät vähäisiksi, mikäli vesienkäsittelyrakenteet ovat kunnossa. Hakija osallistuu Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. Kaikki Lemmenjoella koneellista kullankaivua harjoittavat luvanhakijat on jatkossa saatettava enemmän vastuuseen toimintansa vaikutuksista vesistöön ja lupamääräyksiin on sisällytettävä velvoite selvittää toiminnan vesistö-, kalasto- ja kalastusvaikutukset. Tarkoituksena ei ole, että yksittäinen luvanhakija vastaa yksin vaadittujen selvitysten tekemisestä. Muistutus 3. Metsähallitus Metsähallitus on todennut, että kaivospiiri sijaitsee Lemmenjoen kansallispuiston perusosassa ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Viimeaikaisilla tutkimuksilla (Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus 2010) on todettu Lemmenjoen kulta-alueen koneellisella kullankaivulla olevan vesistön vedenlaatua huonontavia vaikutuksia. Vaikutukset ulottuvat jopa kymmenien kilometrien päähän muun muassa veden samentumisena hienon kiintoaineen määrän lisäännyttyä ja kohonneina raskasmetallipitoisuuksi-

na. Jäkälä-Äytsin kaivualueelta vaikutukset kohdistuvat Ravadasjokeen ja Ravadaskönkääseen, joka on yksi suosituimpia käyntikohteita Lemmenjokivarressa. Vaikutukset ovat ajoittain myös retkeilijöiden ja matkailijoiden silmin nähtävissä retkeilyreitin varressa. Jatkossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kaivupaikan saostusaltaiden toimivuuteen. Konekaivun vaikutukset kasvipeitteeseen rajoittuvat kaivualueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Alkuperäinen kasvipeite on hävinnyt konekaivetulta alueelta kokonaan. Täsmällistä tietoa alkuperäisestä kasvillisuudesta ja kasvilajistosta ennen kaivun aloittamista ei ole. Jäkälä-Äytsistä ei tunneta uhanalaisten kasvilajien tai luontotyyppien esiintymiä. Lemmenjoen kulta-alueella tehtyjen selvitysten perusteella kasvillisuuden palautuminen paljaalle kaivualueelle on hidasta, eikä näytä tapahtuvan alle kymmenessä vuodessa. Kaivun loputtua alueen maisemoinnissa tulee pyrkiä muovaamaan oja ja ojanvarsi mahdollisimman luonnonmukaisen näköiseksi. Erityistä huomiota on lisäksi kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Metsähallitus on katsonut, että luvan hakijalle mahdollisesti myönnettävän ympäristöluvan määräysten on vastattava vähintään alueelle konekaivutoimintaan viime vuosina myönnettyjä ympäristölupia. Kaivutoiminnan jatkuminen ja lisääminen vähentää kalakantojen monimuotoisuutta ja vaarantaa osaltaan alkuperäisten kalakantojen selviytymistä. Kaivusta ei saa päästä liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta tai ravinteita vesistöön. Maa-ainesten pääsy vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Luvan hakijan on osallistuttava Lapin ELY-keskuksen valvomaan vesistöjen yhteistarkkailuohjelmaan. Mahdollisessa ympäristöluvassa on otettava huomioon myös kaivospiirin 4498/1a sisälle jäävä rakennussuojelulailla suojeltu kohde. Rakennuksia ja niihin välittömästi liittyvää ympäristöä on käytettävä niin, että kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot säilyvät. Museovirasto voi antaa suojelumääräysten soveltamisessa tarkempia määräyksiä ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia. Kaivospiirin itäpäässä on kullankaivaja Nevalaisen muistomerkki, jonka Metsähallitus on toivonut säilyvän ennallaan. 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Aluehallintovirastoon 4.6.2010 saapuneessa vastineessaan luvan hakija on todennut seuraavaa: Vain tuntemalla Lemmenjoen kulta-alueen kullankaivuhistorian voi ymmärtää nykypäivää. Lemmenjoen kahden kultaryntäyksen jälkeen kansallispuistoon vuonna 1971 liitetty kulta-alue on Euroopan rikkain irtokulta-alue. Maaperään sen kultarikkaudet tulevat jäämäänkin, toistaiseksi. Viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana, jonka luvan hakija on Lemmenjoella kultaa kaivanut, kullankaivu on ammattina kriminalisoitu. Kullankaivun merkitys kansantaloudelle lienee häviävän pieni toisin kuin koneellisten kaivospiirien osuus puiston pinta-alasta. Kaikissa lausunnoissa ja muistutuksissa viitataan vesistön samentumiin. Samentuma on helpoin poistaa pumppaamalla samentunut vesi ja imeyttää se maaperään, kuten nyt tullaan toimimaan kaivospiirialueella, koska sen rajojen sisällä on siihen sopiva paikka. Valitettavasti kulta-alueen kai-

killa kaivospiireillä niitä muodostettaessa ei ole osattu ennakoida imeytysalueiden tarvetta. Maanhaltijan toimesta kaivoslakiprosessiin liittyen pumppaus kaivospiirin ulkopuolelle samentumisen estämiseksi kiellettiin. Haettaessa pumppauslupaa ympäristöministeriöltä, kaivajan hakupaperit ovat odottaneet käsittelyä vuosia, niin että oikeuskansleri on joutunut asiasta huomauttamaan. Kun kaivajilta on evätty mahdollisuus pumpata ylivuotovesiä ja lisäksi kevättulvia on esitetty kaivajien aiheuttamiksi, näiden tosiasioiden seurauksena ollaan kaivoslakiuudistuksella kaivajien omaisuus sosialisoimassa ja ammatti sekä elinkeino tappamassa. Hakemuksessa ilmoitettu kaivumäärä 40 000 m 3 on nelinkertainen nyt päästyihin kaivumääriin. Tulee varautua siihen, että kaivoslain mahdollinen siirtymäaika ei riitä edes kaivospiirialueiden rikkaimpien osien hyödyntämiseen, vaan tuotantotoimintaa on tehostettava tulevan lain vaikutusten myötä. Ravadasputouksen yläpuolinen osa oli kalaton 1940-luvun kultaryntäyksen aikaan. Kullankaivajat istuttivat nykyisen kalakannan lennättämällä kalanviljelyslaitokselta poikaset Ravadasjärvelle. Luvan hakija tulee edelleen osallistumaan kullankaivun vaikutusten selvittämiseksi järjestettyyn vesistön yhteistarkkailuun. Hakija ottaa huomioon kaivussaan museokämpän läheisyydessä KHO:n päätöksen taltionumero 1606 16.6.1999. 11 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kaivosyhtymä Telilä Ay:lle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun Jäkäynjevin kultapankki -nimisellä kaivospiirillä nro 4498/1a Inarin kunnassa. Luvan saajalle määrätään vuosittainen kalatalousmaksu toiminnasta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. VESITALOUSLUPARATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Kaivosyhtymä Telilä Ay:lle luvan ottaa Jäkäläojasta tarvittaessa vettä ja siirtää Jäkäläojan uomaa Jäkäynjevin kultapankki -nimisellä kaivospiirillä nro 4498/1a Inarin kunnassa.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. 12 LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset määräykset 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa kaivospiirillä Jäkäynjevin kultapankki vuosittain 15.5. 30.9. 2. Kaivospiirille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava tai merkittävä muulla ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3. Toiminnassa on otettava huomioon ympäristöministeriön päätöksen nro 18 20/561/95, jonka korkein hallinto-oikeus on vahvistanut lainvoimaiseksi 16.6.1999 päätöksellään taltionumero 1606, mukaiset rajoitukset. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 4. Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jossa huuhdontavesi johdetaan vähintään kahden selkeytysaltaan kautta takaisin kiertoon. Lokeroitujen selkeytysaltaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin enimmäistuottoa vastaava tilavuus, kuitenkin vähintään 500 m 3. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään kaivospiirin sisällä. 5. Käytössä olevalla huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. 6. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Jäkäläojaan. 7. Kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 8. Polttoaineiden ja öljyjen käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt ja muut mahdolliset ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat aineet on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Polttoaineen irtosäiliöt on varastoitava tiiviillä alustalla siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 9. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksyt-

ty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 13 Vesitalousluvan määräykset 10. Tarvittava lisävesi, enintään 500 l/min, on otettava Jäkäläojasta niin, ettei siitä aiheudu vedenoton estymistä uoman varrella olevilla kaivospiireillä tai valtauksilla. 11. Jäkäläojan uoman mahdollinen siirto ja muotoilu on suunniteltava ja toteutettava lupamääräyksen 21 mukaisten töiden yhteydessä. Uoman siirto ja muotoilu on tehtävä vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Jäkäläojan siirtämiseksi tehtävä uoma ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiveydeltään sellaiseksi, ettei vesi nouse uomasta runsassateisenakaan aikana kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle. Kuivaksi jäävä uoma on myös maisemoitava. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 13. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 500 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa viipymättä kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Tarkkailu ja raportointi 14. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä ja muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 15. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei jonakin vuonna järjestetä tai yhteistarkkailun näytteenotto ei tapahdu heinä elokuussa, luvan saajan on ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla huolehdittava toiminnan vedenlaatuvaikutusten seurannasta. Tarkkailu on järjestettävä niin, että ainakin yksi näytteenottokerta on heinä elokuussa. 16. Jäkäläojan uoman siirtämisestä on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. ELY-keskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä.

17. Luvan saajan on toimitettava Lapin ELY-keskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta, aiheutuneista päästöistä ja toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) ja niistä aiheutuneet seuraukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 18. Mikäli kaivospiiri vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tästä tulee ilmoittaa välittömästi Lapin ELY-keskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa ELY-keskukselle. 14 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 19. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Jäkäläojan tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta, ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Jäkäläojan vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 20. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet, vesialtaat ja imeytysalueet on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen ja estää hienoaineksen huuhtoutumisen. 21. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi siten, että maaston muodot ja kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee välittömästi ilmoittaa Lapin ELYkeskukselle. Kalatalousmaksu 22. Luvan saajan on maksettava kalatalousmaksua vuosittain tammikuun aikana 200 euroa Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan vahingon ehkäisemiseksi. Maksun käytössä on kuultava Metsähallitusta. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta tai muusta vesistöön kohdistuvasta toimenpiteestä johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

15 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Toiminta sijoittuu Lemmenjoen kansallispuistoon. Alueella on kauppa- ja teollisuusministeriön 13.12.1994 antaman kaivoskirjan, kaivosrekisterin nro 4498/1a, nojalla oikeus huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Hakemuksessa tarkoitettu koneellinen kullankaivu tapahtuu alueella, johon kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt valtausoikeuden ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa, joten koneellista kullankaivua koskeva kielto ei koske aluetta. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voida katsoa vaarantavan niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa tässä tapauksessa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Pohjois-Lapin maakuntakaavan kaavamääräykset on otettu huomioon lupamääräyksessä. Lupamääräysten mukaisesti toimittaessa kullanhuuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai vedenlaatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Pintamaat varastoidaan erilleen maisemointia varten, mikä vähentää ravinteiden liukenemista niistä. Huuhdontaa tehdään vain mineraaliaineksille ja ylivuotovedet imeytetään maaperään. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Tenon-Näätämön-Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan alueen kaikki luokitellut vedet ovat vähintään hyvässä tilassa. Lemmenjoen kemiallinen tila on hyvä ja ekologinen tila erinomainen. Jäkäläojaa ei ole luokiteltu. Tavoitteena luokitelluissa vesissä on nykytilan säilyttäminen. Koko vesienhoitoaluetta koskevana ravinne- ja kiintoainekuormituksen tavoitteena on

enintään nykytason suuruinen kuormitus siellä, missä vallitsee erinomainen tai hyvä ekologinen tila, eikä tila ole vaarassa heikentyä ravinnekuormituksen seurauksena. Näissä vesissä yleensä riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet. Luontaisesti karut vesistöt reagoivat kuitenkin herkästi muuttuviin olosuhteisiin ja kuormitukseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ei ole esitetty koneellista kullankaivua koskevia toimenpiteitä. Aluehallintovirasto arvioi, että toiminnan seurauksena luokiteltujen vesien kemiallinen tila ei muutu hyvää huonommaksi tai ekologinen tila heikkene ravinnekuormituksen seurauksena. Aluehallintoviranomainen katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on otettu riittävällä tavalla huomioon lupapäätöksessä. 16 Vesitalouslupa Toissijainen vedenotto Jäkäläojasta on tarpeen kaivoskivennäisten hyödyntämistä varten. Jäkäläojan uoman siirtäminen aiheuttaa tilapäistä samentumista Jäkäläojassa. Uoman siirtäminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, joten lupa on myönnettävissä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin perusteella. Koska hakijalla on lisäksi kaivoskirjaan perustuva käyttöoikeus alueeseen, luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lupamääräysten perustelut 1. Huuhdonta-aika ja vesistön kannalta haitallisimpien vesistötöiden suorittamisaika on rajattu muun muassa Lemmenjoen vesistön taimenkannan suojelemiseksi. 2. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla ja voivat aiheuttaa muutakin haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta tai muusta merkitsemisestä. 3. Ympäristönsuojelulain 6 :n 2 momentin 2) kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Pohjois-Lapin maakuntakaavan mukaan kaivospiirin alueella Jäkälä-Äytsin varrella sijaitsee Pellervo Kankaisen kultakämppä (SR 3074), jolla on kulttuuri- ja elinkeinohistoriallista ja maisemallista merkitystä. Alue on rakennussuojelulain perusteella suojeltu. Suojelu koskee kaivospiirillä sijaitsevaa 620 m 2 :n suuruista aluetta, jossa sijaitsee kämppärakennus ja hyödynnettäviä, mutta uudelleen muotoiltavia maakasoja. Niitä käsiteltäessä tulee ne palauttaa ja tukea entiseen hahmoonsa. 4. Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. 5. ja 11. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Jäkäläojan uoman siirtoa. Valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön.

7. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Kullankaivu tapahtuu luonnonsuojelualueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 8. ja 13. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. 14. ja 15. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. Toteutunut yhteistarkkailu ei ole antanut todellista kuvaa kullankaivutoiminnan vaikutuksista, koska näytteet on otettu suurelta osin lokakuussa tai syyskuussa tai aivan alkukesällä eikä heinä elokuussa, jolloin toiminta on ollut intensiivisintä. Yhteistarkkailua ei raporttien mukaan ole toteutettu joka vuosi. Kyseessä oleva toiminta on laajamittaista, joten vaikutusten selvittämisestä on tarpeen antaa tämä lisämääräys. 12. ja 17. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista ja vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. 19. 21. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta luonnontilaan. Maisemointityön valmistumisesta ilmoittaminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. 22. Kalatalousmaksu on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Maksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon kullankaivusta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Lapin ELY-keskuksen (ympäristö ja luonnonvarat) vaatimukseen lupamääräyksestä, jolla vesienkäsittelyrakenteisiin voitaisiin tehdä muutoksia ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla, todetaan, että vesienkäsittelyrakenteista ei ole annettu yksityiskohtaisia rakenteellisia määräyksiä. ELYkeskus voi tarvittaessa ilman erityistä valtuutusta antaa niistä valvonnallisia ohjeita. Muutoin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon.

2. Lapin ELY-keskuksen (kalatalous) muistutus on otettu huomioon ympäristöluvan perusteluista ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 3. Metsähallituksen muistutus on otettu huomioon ympäristöluvan perusteluista ja lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. 18 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on 31.12.2020 mennessä tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti kullankaivutoiminnan vesistövaikutuksista ja vaikutuksista vesistön kalastoon ja kalastukseen. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 ja 3 momentti, 50 2 momentti, 52 1 ja 3 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 1 momentti ja 9 luku 2 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 71

19 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 440 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Kun vuotuinen kaivumäärä on yli 1 000 m 3, maksutaulukon mukainen lupaasian käsittelymaksu on 2 440 euroa. Veden johtamista (muu vedenotto) koskevan asian käsittelymaksu on 1 740 euroa. Jos päätösasiakirja sisältää useita alla mainitun asetuksen maksutaulukossa maksullisiksi säädettyjä päätöksiä siten, että ne muodostavat samaa tarkoitusta palvelevan kokonaisuuden, asian käsittelystä peritään korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan asian käsittelymaksun suuruinen maksu. Näin maksu peritään koneellisesta kullan kaivuusta määrätyn maksun mukaisesti. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Sami Koivula Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mikko Keränen ja Sami Koivula. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tarja Savela. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400 364 117 tai 020 636 1020. Liite Valitusosoitus

Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 25.10.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08-3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.