KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.2.2019 C(2019) 785 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 11.2.2019, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja maksujärjestelmästä sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 11.2.2019, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä ja maksujärjestelmästä sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 390/2013 ja (EU) N:o 391/2013 kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (puiteasetus) 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 1 ja erityisesti sen 11 artiklan 6 kohdan, ottaa huomioon lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa 10 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 550/2004 2 ja erityisesti sen 15 artiklan 4 kohdan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklassa tarkoitetun suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi parannettava lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyä yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa. (2) Asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklassa tarkoitettu lennonvarmistuspalvelujen maksujärjestelmä on keskeinen tekijä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän onnistuneen täytäntöönpanon kannalta, ja siksi sen olisi täydennettävä kehittämisjärjestelmää. Maksujärjestelmän olisi osaltaan lisättävä avoimuutta ilmatilan käyttäjiltä perittävien maksujen määrittämisessä, määräämisessä ja täytäntöönpanossa, ja sen olisi edistettävä lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen kustannustehokkuutta ja lentojen tehokkuutta siten, että samalla säilytetään optimaalinen turvallisuuden taso. Maksujärjestelmän olisi oltava johdonmukainen Eurocontrolin reittimaksujärjestelmän ja kansainvälisen siviili-ilmailun vuoden 1944 Chicagon yleissopimuksen, jäljempänä Chicagon yleissopimus, 15 artiklan kanssa. (3) Jotta suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän kolmatta viiteajanjaksoa varten voitaisiin vahvistaa mukautettu sääntelykehys, on selkeyden vuoksi tarpeen tarkistaa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 390/2013 3 olevia suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää koskevia täytäntöönpanosääntöjä ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 391/2013 4 olevia maksujärjestelmää koskevia 1 2 3 4 EUVL L 96, 31.3.2004, s.1. EUVL L 96, 31.3.2004, s. 10. Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 390/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 391/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä (EUVL L 128, 9.5.2013, s. 31). FI 1 FI

täytäntöönpanosääntöjä ja konsolidoida nämä säännökset yhdeksi täytäntöönpanoasetukseksi. (4) Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti katettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 551/2004 5 6 artiklassa tarkoitetut lennonvarmistuspalvelut ja verkkotoiminnot. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava [tarkistetun verkkotoimintoja koskevan asetuksen] 6 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimitettyyn verkon hallinnoijaan. (5) Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän olisi parannettava lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä niin lennonaikaiset kuin lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelut kattavan portilta portille -lähestymistavan avulla. Niiden olisi edistettävä ATM-yleissuunnitelmassa 7 esitettyjä lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn pitkän aikavälin parannuksia niin, että ensisijaiset turvallisuustavoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon. Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän olisi edistettävä ilmailun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja mahdollistettava ilmatilan optimaalinen käyttö ottaen huomioon lentoliikennevirrat Euroopan ilmatilassa. (6) Suorituskyvyn tarkastuselin voi komission pyynnöstä antaa riippumatonta neuvontaa komissiolle kaikilla aloilla, jotka vaikuttavat lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyyn unionissa. (7) Kansallisten valvontaviranomaisten olisi voitava saada kaikilta asianomaisilta osapuolilta, myös niiden valvonnassa olevilta lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilta, merkitykselliset tiedot, jotka tarvitaan tämän asetuksen asianmukaisen täytäntöönpanon ja valvonnan varmistamiseen paikallisella tasolla. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi helpotettava sellaisia kansallisten valvontaviranomaisten suorittamia tarkastuksia ja selvityksiä, joiden tarkoituksena on seurata suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän ja maksujärjestelmän täytäntöönpanoa. (8) Verkon hallinnoijan olisi annettava merkitykselliset tiedot tavoitteiden asettamiseksi unionin, kansallisella ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla ja tuettava suorituskykytavoitteiden saavuttamista verkon operaatiosuunnitelmassa vahvistettujen toimenpiteiden ja prosessien avulla. (9) Komission ja jäsenvaltioiden olisi suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää täytäntöön pannessaan koordinoitava toimintansa Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kanssa sen varmistamiseksi, että turvallisuusnäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon asetuksesta (EU) 2018/1139 8 johtuvien turvallisuustavoitteiden ja - vaatimusten mukaisesti. 5 6 7 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 551/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan organisoinnista ja käytöstä (ilmatila-asetus) (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 20). [Julkaisutoimisto lisää viittauksen tarkistettuun verkkotoimintoja koskevaan asetukseen] Sellaisena kuin se määritellään yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi 3 päivänä toukokuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 3 artiklassa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 123, 4.5.2013, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU FI 2 FI

(10) Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän viiteajanjakson keston olisi oltava sellainen, että se antaa monivuotisten pääomameno-ohjelmien täytäntöönpanon edellyttämän varmuuden siitä, että investoinneista saadaan odotettu tuotto suorituskyvyn parannuksina ja tarkat ennusteet ovat edelleen mahdollisia. (11) Keskeiset suorituskykyindikaattorit olisi määriteltävä turvallisuuteen, ympäristöön, kapasiteettiin ja kustannustehokkuuteen liittyvillä suorituskyvyn keskeisillä osaalueilla. Näitä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita olisi käytettävä saavutettavissa olevien, kestävien, realististen ja ajallisesti rajoitettujen suorituskykytavoitteiden asettamiseksi unionin, kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla. Verkon yleisen suorituskyvyn parantamiseksi keskeisten suorituskykyindikaattoreiden olisi katettava niin lennonaikaiset kuin lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelut sekä verkkotoiminnot. (12) Komission olisi asetettava unionin laajuiset suorituskykytavoitteet ottaen huomioon edellisellä viiteajanjaksolla tai edellisillä viiteajanjaksoilla saavutettu suorituskyvyn taso sekä suorituskyvyn tarkastuselimen, verkon hallinnoijan ja kansallisten valvontaviranomaisten antamat tiedot. Kansallisilta valvontaviranomaisilta saataviin tietoihin olisi sisällyttävä erityisesti alustavat kustannukset ja liikenne-ennusteita koskevat tiedot kyseiseltä viiteajanjaksolta. Komission olisi perusteltava unionin laajuiset suorituskykytavoitteet kuvaamalla niiden perustana olevat oletukset ja perusteet. Unionin laajuisia suorituskykytavoitteita laadittaessa olisi kuultava sidosryhmiä. (13) Jäsenvaltioiden olisi paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voitava päättää, vahvistetaanko niiden suorituskykysuunnitelmat kansallisella vai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla. (14) Kansallisten valvontaviranomaisten olisi oltava vastuussa kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla sovellettaviin keskeisiin suorituskykyindikaattoreihin perustuvien kansallisten tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien suorituskykysuunnitelmien laatimisesta, sitovat suorituskykytavoitteet mukaan luettuina. Kansallisiin tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskeviin suorituskykysuunnitelmiin olisi sisällyttävä aloitteita, joilla tuetaan lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien rajat ylittävää yhteistyötä niiden maantieteellisestä kattavuudesta riippumatta. (15) Suorituskykysuunnitelmien olisi oltava täysin läpinäkyviä käyttöomaisuuden hankkimiseen, kehittämiseen tai leasing-vuokraukseen tehtävien uusien ja jo tehtyjen investointien määritettyjen kustannusten suhteen. Suurten investointien olisi oltava yksityiskohtaisia ja perusteltuja sekä johdonmukaisia SESARin käyttöönoton ja odotettavan suorituskyvyn tehostumisen kanssa. (16) Kuulemiset olisi toteutettava kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla sen varmistamiseksi, että sidosryhmien näkemykset otetaan huomioon laadittaessa suorituskykysuunnitelmia ja niihin sisältyviä tavoitteita. (17) Koska suorituskyvyn keskeisten osa-alueiden välillä on vahvat yhteydet, suorituskykytavoitteiden väliset riippuvuussuhteet olisi turvallisuustavoitteiden ensisijaisuutta unohtamatta otettava asianmukaisesti huomioon tavoitteita asetettaessa. muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1). FI 3 FI

(18) Suorituskykytavoitteisiin olisi liitettävä kannustimia, joilla edistetään suorituskyvyn parantamista muun muassa soveltamalla liikenneriskin jakomekanismia kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella. Kannustinjärjestelmien olisi oltava tehokkaita, ja niiden muuttujien olisi oltava syrjimättömiä ja avoimia, jotta voidaan palkita tai rangaista todellisesta suorituskyvystä suhteessa asetettuihin suorituskykytavoitteisiin. Turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ei pitäisi soveltaa mitään kannustimia sen ensisijaisen luonteen vuoksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, ettei kannustinjärjestelmien täytäntöönpano vaikuta kielteisesti suunniteltuihin ja jatkuviin investointeihin, joilla pyritään tarjoamaan käyttäjille riittävä kapasiteetti ja lentojen tehokkuus. (19) Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä suorituskykysuunnitelmien luonnokset ja toimitettava ne komissiolle arviointia ja tarkastelua varten. Tässä yhteydessä komission olisi ensin tarkastettava, ovatko suorituskykysuunnitelmat täydelliset. Jos suunnitelmat ovat täydellisiä, komission olisi arvioitava, ovatko suorituskykysuunnitelmiin sisältyvät suorituskykytavoitteet johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa. Jos vaadittua johdonmukaisuutta ei voida vahvistaa, komission olisi pyydettävä jäsenvaltioita tarkistamaan suorituskykysuunnitelmiaan ja -tavoitteitaan tai toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä. (20) Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä ja julkaistava suorituskykysuunnitelmiensa lopulliset versiot vasta sen jälkeen, kun komissio on todennut, että niihin sisältyvät kansalliset suorituskykytavoitteet tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla asetetut suorituskykytavoitteet, jäljempänä toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suorituskykytavoitteet, ovat johdonmukaisia unionin laajuisten tavoitteiden kanssa. (21) Suorituskykysuunnitelmien luonnoksissa vahvistettuja tavoitteita olisi sovellettava arviointimenettelyissä viiteajanjakson alusta alkaen ja tarvittaessa kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla asetettujen suorituskykytavoitteiden tarkistamisen yhteydessä. Lopullisten suorituskykysuunnitelmien hyväksymisen jälkeen kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella vahvistettuja suorituskykytavoitteita olisi sovellettava takautuvasti mukauttamalla yksikköhintoja sen varmistamiseksi, että ilmatilan käyttäjät hyötyvät suorituskyvyn parannuksista viiteajanjakson alusta alkaen. (22) Jäsenvaltioiden olisi pyydettävä komissiolta lupa, jos ne haluavat tarkistaa yhtä tai useampaa suorituskykytavoitetta viiteajanjakson aikana. Tällainen pyyntö voidaan esittää silloin, kun varoituskynnykset saavutetaan, tai jos jäsenvaltio osoittaa, että suorituskykytavoitteiden perustana olevat alkuperäiset tiedot, oletukset ja perusteet eivät sellaisten olosuhteiden vuoksi, joita ei voitu ennakoida suorituskykysuunnitelman hyväksymisen aikaan, myöskään investointien osalta, enää ole merkittävässä määrin ja pysyvästi oikeita. Komission olisi annettava asianomaiselle jäsenvaltiolle lupa toteuttaa aiottu tarkistus ainoastaan, jos se on tarpeen ja oikeassa suhteessa edellä mainittuihin olosuhteisiin nähden ja jos tarkistetuilla suorituskykytavoitteilla varmistetaan, että johdonmukaisuus unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa säilyy. (23) Yhdennettyä palveluntarjontaa vauhdittavien uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien olisi ajan mittaan johdettava merkittäviin kustannussäästöihin käyttäjien eduksi, vaikka ne aluksi voivat johtaa rakenneuudistuskustannuksiin. Jos jäsenvaltio osoittaa, että rakenneuudistustoimenpiteistä koituu käyttäjille nettohyötyä, sen olisi myös voitava pyytää paikallisten kustannustehokkuustavoitteiden FI 4 FI

tarkistamista niihin liittyvien rakenneuudistuskustannusten kattamiseksi tarkistamalla suorituskykysuunnitelmiinsa sisältyvät määritetyt kustannukset komission luvalla. (24) Komission olisi tarkasteltava unionin laajuisia suorituskykytavoitteita viiteajanjaksolla sen määrittämiseksi, ovatko ne edelleen riittävät. Komission olisi harkittava unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden tarkistamista, jos viiteajanjakson aikana osoitetaan, etteivät tavoitteet muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ole enää riittäviä ja että tavoitteiden tarkistaminen on tarpeen ja oikeasuhteista. Unionin laajuisten tavoitteiden tarkistamisen viiteajanjakson aikana olisi käynnistettävä uusi viiteajanjakso, johon sisältyy kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla laadittavien suorituskykysuunnitelmien ja suorituskykytavoitteiden vahvistaminen. (25) Verkkotoiminnoilla olisi myös oltava suorituskykytavoitteet, ja verkkotoimintojen olisi edistettävä unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden saavuttamista. Tätä varten verkon hallinnoijan olisi laadittava verkon suorituskykysuunnitelma, joka komission olisi tarkastettava ja hyväksyttävä. (26) Tehokas operatiivinen kumppanuus ja yhteistyöhön perustuva päätöksenteko lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, toiminnallisten ilmatilan lohkojen, lentoasemien sekä siviili- ja sotilasilmailmatilan käyttäjien ja verkon hallinnoijan kaltaisten keskeisten sidosryhmien välillä on olennaisen tärkeää verkkotoiminnoille asetettujen suorituskykytavoitteiden saavuttamisen kannalta. (27) Lennonvarmistuspalvelujen määritetyt kustannukset olisi rahoitettava ilmatilan käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Nämä maksut olisi perittävä lennonaikaisia ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluja varten perustetuilla maksuvyöhykkeillä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että maksuvyöhykkeiden maantieteellinen kattavuus on selkeästi määritelty ja että maksuvyöhykkeet ovat johdonmukaisia lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen kanssa. Lentoasemien toiminnan muuttumisen vuoksi lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykettä voi olla tarpeen muuttaa viiteajanjakson aikana. (28) Kullekin maksuvyöhykkeelle olisi vahvistettava maksujen kustannusperusta, joka kattaa kyseeseen tulevien lennonvarmistuspalvelujen ja maaorganisaatioiden määritetyt kustannukset. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava sisällyttää näihin kustannusperustoihin kansallisten valvontaviranomaistensa määritetyt kustannukset sekä lennonvarmistuspalvelujen tarjoamiseen liittyvät muut valtion kustannukset. (29) Lennonaikaisten ja lentoaseman lennonvarmistuspalvelumaksujen määritetyt kustannukset olisi vahvistettava ennen kunkin viiteajanjakson alkua suorituskykysuunnitelmien osana. Nämä määritetyt kustannukset on eriteltävä kyseessä olevan viiteajanjakson kunkin kalenterivuoden osalta. Kansallisten valvontaviranomaisten olisi varmistettava, että määritetyt kustannukset kattavat vain kustannuserät, jotka voidaan ottaa huomioon suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä ja maksujärjestelmässä. (30) Lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannuspohjaan sisältyviin määritettyihin kustannuksiin olisi kuuluttava henkilöstökustannukset, muut toimintakustannukset kuin henkilöstökustannukset, poistokustannukset, pääomakustannukset ja poikkeukselliset kustannukset. Johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi toteutuneet kustannukset olisi ilmoitettava vuosittain samoin luokiteltuina. (31) Kansallisten valvontaviranomaisten olisi ennen kunkin viiteajanjakson alkua määriteltävä perusteet, joita käytetään jaettaessa kustannuksia lennonaikaisten ja lähi- FI 5 FI

ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen välillä, ja ilmoitettava niistä komissiolle. Näillä perusteilla olisi varmistettava määritettyjen kustannusten läpinäkyvyys ja taattava, ettei lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen välillä esiinny ristikkäistukia. (32) Jäsenvaltioiden olisi laskettava vuosittain lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen maksuvyöhykkeiden yksikköhinnat. Yksikköhintaa laskettaessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että julkisista varoista ja unionin tukiohjelmista, kuten Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, Verkkojen Eurooppa - välineestä ja koheesiorahastosta, rahoitettavista palveluista ja laitteista ei veloiteta ilmatilan käyttäjiä. Yksikköhintoja laskettaessa jäsenvaltioiden olisi voitava tehdä inflaatiotarkistus määritettyihin kustannuksiinsa. (33) Suorituskyvyn kehittämisjärjestelmässä ja maksujärjestelmässä olisi otettava käyttöön liikenneriskin jakomekanismi palvelujen tarjoamisen kannustamiseksi. Kansallisten valvontaviranomaisten olisi voitava mukauttaa tässä asetuksessa määriteltyjen liikenneriskin jakamista koskevien muuttujien arvoja paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisen parantamiseksi. Mukautus olisi tehtävä lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien kuulemisen jälkeen. Mukautukset eivät kuitenkaan saisi vähentää asianomaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien riskiä verrattuna tässä asetuksessa vahvistettuun oletusmekanismiin. (34) Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi kannettava kustannusriski määritettyjen ja toteutuneiden kustannusten välillä, lukuun ottamatta tiettyjä kustannuseriä, joihin sovelletaan erityisvaatimuksia. (35) Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajilla ei saisi olla mahdollisuutta tuottaa taloudellisia ylijäämiä, jotka saadaan uusien ja jo tehtyjen investointien peruuttamisesta tai lykkäämisestä viiteajanjakson aikana. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien olisi viiteajanjakson aikana voitava mukauttaa suunniteltuja suuria investointeja vuosittain edellyttäen, että mukautus perustellaan yksityiskohtaisesti ja asianomainen kansallinen valvontaviranomainen hyväksyy pyydetyt muutokset. Jos uusien ja jo tehtyjen investointien todelliset kustannukset ylittävät määritetyt kustannukset viiteajanjakson aikana, kansallisten valvontaviranomaisten olisi vastattava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien toimittamien yksityiskohtaisten perustelujen tarkastamisesta ja luvan antamisesta mahdollisten lisäkustannusten perimiseen ilmatilan käyttäjiltä. Näiden kustannusten mahdollisia olennaisia eroja ei saisi periä käyttäjiltä, ellei kansallinen valvontaviranomainen ole vahvistanut, että lisäkustannukset johtuivat yksinomaan ATM-yleissuunnitelman ja erityisesti SESAR-yhteishankkeiden toteuttamisen kanssa johdonmukaisten operatiivisten muutosten edellyttämistä uusista ja jo tehdyistä investoinneista. (36) Sovellettavien oikeussäännösten tai rahoitusehtojen ennalta arvaamattomat muutokset voivat viiteajanjakson aikana johtaa siihen, että todelliset eläkekustannukset poikkeavat merkittävästi suorituskykysuunnitelmissa määritetyistä eläkekustannuksista. Kansallisten valvontaviranomaisten suorittaman tarkastelun jälkeen nämä kustannuserot olisi siirrettävä ilmatilan käyttäjien maksamiksi yksikköhintoja mukauttamalla. (37) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kunkin maksuvyöhykkeen yksikköhinta vuosittain. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa yksikköhintansa yhdessä erityisesti silloin, kun maksuvyöhykkeet ulottuvat useamman kuin yhden jäsenvaltion ilmatilaan tai kun jäsenvaltiot soveltavat yhteistä reittimaksujärjestelmää. Komission olisi tarkastettava, FI 6 FI

että jäsenvaltioiden toimittamat yksikköhinnat ovat yksikköhintojen laskemista koskevien tämän asetuksen säännösten mukaisia. (38) Maksujärjestelmän olisi taattava täydelliset ja läpinäkyvät tiedot maksujen, todellisten kustannusten ja yksikköhintojen kustannusperustoista. Ennen viiteajanjakson alkua jäsenvaltioiden olisi kuultava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia, ilmatilan käyttäjien edustajia sekä tarvittaessa lentoasemien pitäjiä ja koordinaattoreita suunnitelluista määritetyistä kustannuksista, suunnitelluista investoinneista, palveluyksikköennusteista ja hinnoittelupolitiikasta kyseisellä viiteajanjaksolla. Viiteajanjakson aikana jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näitä sidosryhmiä kuullaan vuosittain yksikköhinnoista, joita aiotaan soveltaa, sekä lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta aiheutuneista todellisista kustannuksista. Jäsenvaltioiden olisi annettava kuulemisia varten täydelliset ja riittävät tiedot, jotka ovat kaikkien kuultavien yhteisöjen saatavilla. (39) Jäsenvaltioiden olisi voitava mukauttaa lennonvarmistuspalvelumaksuja, jotta kannustettaisiin varustamaan ilma-alukset SESAR-yhteishankkeisiin sisältyvillä järjestelmillä. Jäsenvaltioiden olisi lennonvarmistuspalvelujen tehostamiseksi ja niiden optimaalisen käytön edistämiseksi voitava mukauttaa maksuja lisää ottaen huomioon verkon ruuhkautuminen tietyllä alueella tai tietyllä reitillä tiettyinä aikoina. (40) Jäsenvaltioiden olisi voitava kerätä reittimaksut yhdessä yksittäisenä lentokohtaisena maksuna yhteisessä reittimaksujärjestelmässä maksujärjestelmän tehostamiseksi sekä hallinnollisen ja kirjanpidollisen työn vähentämiseksi. (41) Olisi säädettävä täytäntöönpanotoimenpiteistä sen varmistamiseksi, että ilmatilan käyttäjät maksavat lennonvarmistuspalvelumaksut nopeasti ja täysimääräisinä. (42) Kunkin yksittäisen lennon lennonvarmistuspalvelumaksut olisi kunkin maksuvyöhykkeen osalta laskettava sovellettavan yksikköhinnan ja palveluyksiköiden lukumäärän mukaan. Erityisesti kevyiltä ilma-aluksilta perittävien maksujen taso ei saa olla niin korkea, että turvallisuuden kannalta olennaisten laitteiden ja palveluiden käyttö tai uusien tekniikoiden ja menettelyjen käyttöönotto vähenisi. Jäsenvaltioiden olisi katettava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille lennonvarmistuspalvelumaksuista vapautetuista lennoista aiheutuvat kustannukset. (43) Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus soveltaa yksinkertaistettua maksujärjestelmää lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien kannustamiseksi ja lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja asianomaisten kansallisten valvontaviranomaisten hallinnollisen taakan vähentämiseksi, jos aiempaa näyttöä operatiivisista ongelmista ei ole. (44) Jos lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelut tai viestintä-, suunnistus- ja valvontapalvelut, lennonvarmistukseen tarkoitetut sääpalvelut sekä ilmailutiedotuspalvelut (CNS, MET ja AIS) tai ilmaliikenteen hallinnan datapalvelut tarjotaan markkinaehdoin, jäsenvaltioiden olisi voitava vapauttaa nämä palvelut tietyistä maksujärjestelmään liittyvistä säännöksistä ja kustannustehokkuustavoitteiden asettamisesta. Jäsenvaltioiden olisi voitava vahvistaa tällaiset markkinaolosuhteet viiteajanjakson aikana. (45) On olennaisen tärkeää, että kansalliset valvontaviranomaiset, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, lentoaseman pitäjät, lentoaseman koordinaattorit, ilmatilan käyttäjät ja verkon hallinnoija antavat riittävästi dataa ja tietoja suorituskykytavoitteiden asettamista sekä unionin tasolla ja kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla suoritettavaa valvontaa varten. FI 7 FI

(46) Kansallisten valvontaviranomaisten olisi säännöllisesti seurattava suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien suorituskykytavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä. Jos tavoitteet eivät täyty, asianomaisen jäsenvaltion tai kansallisen valvontaviranomaisen olisi toteutettava määrittämänsä aiheelliset toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. (47) Komission olisi seurattava lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskykyä ja arvioitava säännöllisesti suorituskykytavoitteiden saavuttamista. Komission olisi esitettävä seurannan tulokset vuosittain yhtenäisen ilmatilan komitealle. (48) Tämän asetuksen nojalla vaadittavat olennaiset tiedot ja loppukertomukset olisi asetettava julkisesti saataville, jotta taataan riittävä avoimuus ja mahdollistetaan sidosryhmien asianmukainen kuuleminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta markkinaedellytyksiin liittyvien luottamuksellisuusvaatimusten soveltamista. (49) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 390/2013 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 391/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2020 alkaen, mutta niitä olisi edelleen sovellettava kyseisen päivämäärän jälkeen toiseen viiteajanjaksoon liittyvien velvoitteiden osalta. (50) Tätä asetusta olisi sovellettava kolmannen viiteajanjakson ja sitä seuraavien viiteajanjaksojen osalta. Jotta unionin laajuiset tavoitteet voitaisiin hyväksyä ja suorituskykysuunnitelmat valmistella ja hyväksyä ennen kolmannen viiteajanjakson alkua, tätä asetusta olisi sovellettava sen voimaantulopäivästä alkaen. (51) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhtenäisen ilmatilan komitean lausunnon mukaiset, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Kohde ja soveltamisala 1. Tässä asetuksessa säädetään toimenpiteistä, jotka koskevat lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmää ja maksujärjestelmää. 2. Tätä asetusta sovelletaan lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen tarjoamiseen yleiselle ilmaliikenteelle kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön, jäljempänä ICAO, Euroopan alueella (EUR), jolla jäsenvaltiot vastaavat lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta. Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin: (a) asetuksen (EY) N:o 549/2004 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat; komission nimittämä elin, joka suorittaa verkkotoimintojen toteuttamisen kannalta tarpeellisia tehtäviä asetuksen (EY) N:o 551/2004 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja joka nimitetään [uuden verkkotoimintoja koskevan asetuksen] 4 artiklan mukaisesti. FI 8 FI

Kustannustehokkuuden tavoitteiden asettamiseksi ja suorituskyvyn seuraamiseksi tätä asetusta sovelletaan myös niihin viranomaisiin tai yksiköihin, joille aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa käyttäjiltä perittävillä maksuilla, siten kuin nämä kustannukset määritellään asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja tämän asetuksen 22 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa. 3. Tätä asetusta sovelletaan sellaisilla jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevilla lentoasemilla tarjottaviin lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluihin, joilla on vuodessa vähintään 80 000 mittarilentosääntöjen (IFR) mukaista ilmaliikennetapahtumaa. 4. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa tämän asetuksen säännöksiä myös lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluihin, joita tarjotaan niiden muilla kuin 3 kohdassa tarkoitetuilla alueilla sijaitsevilla lentoasemilla. 5. Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa tämän asetuksen säännöksiä myös a) niiden vastuulla olevassa ilmatilassa tarjotut lennonvarmistuspalvelut ja verkkotoiminnot muilla ICAOn alueilla kuin EUR-alueella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansainvälisestä siviili-ilmailusta vuonna 1944 tehdyn Chicagon yleissopimuksen, jäljempänä Chicagon yleissopimus, mukaisia jäsenvaltioiden oikeuksia ja velvollisuuksia; b) lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, jotka saavat tarjota lennonvarmistuspalveluja ilman lupaa asetuksen (EY) N:o 550/2004 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti. 6. Jäsenvaltioiden on viipymättä ilmoitettava komissiolle 4 tai 5 kohdan nojalla tehdyistä päätöksistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että näiden päätösten kesto vastaa viiteajanjakson kestoa. Ne eivät saa muuttaa tai peruuttaa päätöksiä viiteajanjakson aikana. 7. Tätä asetusta sovelletaan 7 artiklassa vahvistettuun kolmanteen viiteajanjaksoon ja sitä seuraaviin viiteajanjaksoihin. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 artikla Määritelmät (1) todellisilla kustannuksilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoamisesta kalenterivuoden aikana toteutuneita kustannuksia, joiden osalta edellytetään varmennettuja tilejä, tai, jos tällaisia varmennettuja tilejä ei ole, lopputarkastusta; (2) ilmaliikennepalveluyksiköllä tai ATS-yksiköllä siviili- tai sotilasyksikköä, joka vastaa ilmaliikennepalvelujen tarjoamisesta tietyssä ilmatilassa; (3) lentoaseman koordinaattorilla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka jäsenvaltio on nimittänyt hoitamaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 9 4 artiklassa vahvistettuja koordinointitehtäviä koordinoiduilla lentoasemilla; 9 Neuvoston asetus (ETY) N:o 95/93, annettu 18 päivänä tammikuuta 1993, lähtö- ja saapumisaikojen jakamista yhteisön lentoasemilla koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 14, 22.1.1993, s. 1). FI 9 FI

(4) lentoaseman pitäjällä oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka pitää yhtä tai useampaa lentopaikkaa; (5) ilmatilan käyttäjällä ilma-aluksen lentotoiminnan harjoittajaa sinä aikana, jona lento suoritetaan, tai jos lentotoiminnan harjoittajan henkilöllisyyttä ei tiedetä, ilmaaluksen omistajaa, ellei voida osoittaa, että toinen henkilö oli tuolloin lentotoiminnan harjoittaja; (6) ilmatilan käyttäjien edustajalla yhden tai useamman ilmatilan käyttäjäluokan etuja ajavaa oikeushenkilöä tai tahoa; (7) aluelennonjohtokeskuksella yksikköä, joka tarjoaa vastuualueellaan ilmaliikennepalveluja johdetuille lennoille; (8) lentoreittimaksuvyöhykkeellä maasta yläilmatilaan ulottuvaa ilmatilan osaa, jossa tarjotaan lennonaikaisia lennonvarmistuspalveluja ja jonka osalta vahvistetaan yhteinen kustannusperusta ja yksikköhinta; (9) poikkeuksellisella tapahtumalla olosuhteita, joissa ilmaliikenteen hallinnan (ATM) kapasiteetti on poikkeuksellisesti alentunut siten, että ilmaliikennevirtojen säätelystä (ATFM) johtuvat viivästykset ovat poikkeuksellisen suuria toiminnallisesta tai teknisestä muutoksesta aiheutuvan suunnitellun rajoituksen, erittäin epäsuotuisten sääolosuhteiden, luonnollisista tai poliittisista syistä taikka työtaistelutoimenpiteistä johtuvan laajojen ilmatilan osien liikenteeltä sulkemisen vuoksi ja sen vuoksi, että verkon hallinnoija aktivoi Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön (EACCC); (10) IFR-ilmaliikennetapahtumilla vuodessa IFR-lentotoimintana suoritettujen nousujen ja laskujen yhteismäärää, joka lasketaan vuosittaisena keskiarvona niiden kolmen kalenterivuoden ajalta, jotka edeltävät vuotta, jona suorituskykysuunnitelma oli toimitettava 12 artiklan mukaisesti; (11) ennustetulla inflaatioindeksillä viiteajanjakson alkua edeltäneeseen kolmanteen vuoteen perustuvaa vuotuista inflaatioindeksiä, joka lasketaan käyttämällä viimeisintä saatavilla olevaa Kansainvälisen valuuttarahaston suorituskykysuunnitelman laatimisajankohtana julkaisemaa asianomaisen jäsenvaltion kuluttajahintojen inflaatioprosenttimuutoksen ennustetta. Jos Kansainvälisen valuuttarahaston julkaisema prosentuaalinen muutos tiettynä vuotena on negatiivinen, on käytettävä nolla-arvoa. (12) todellisella inflaatioindeksillä vuotuista todellista inflaatioindeksiä, joka perustuu kolmanteen vuoteen ennen viiteajanjakson alkua ja joka lasketaan käyttämällä todellista inflaatioastetta, jonka komissio julkaisee asianomaisen valtion osalta Eurostatin yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä huhtikuussa vuonna n+1. Jos komission julkaisema prosentuaalinen muutos tiettynä vuotena on negatiivinen, on käytettävä nolla-arvoa; (13) suurilla investoinneilla sellaisen käyttöomaisuuden hankkimista, kehittämistä, korvaamista, parantamista tai leasing-vuokrausta, jonka kokonaisarvo käyttöomaisuuden elinkaaren aikana on reaalisesti yli 5 miljoonaa euroa; (14) kansallisella viranomaisella yhden tai useamman jäsenvaltion kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkon tasolla perustamaa sääntely- tai valvontaviranomaista; (15) uudella ja jo tehdyllä investoinnilla sellaista käyttöomaisuuden hankkimista, kehittämistä, korvaamista, parantamista tai leasing-vuokrausta, jossa investointiin FI 10 FI

liittyviä poistokustannuksia, pääomakustannuksia tai, leasing-vuokrauksen tapauksessa, käyttökustannuksia aiheutuu suorituskykysuunnitelman kattaman viiteajanjakson aikana; (16) viiteajanjaksolla asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa ja tämän asetuksen 7 artiklassa vahvistettua ajanjaksoa, jona unionin laajuiset suorituskykytavoitteet ovat voimassa ja niitä sovelletaan; (17) viitearvolla lennonaikaisesta ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen arvoa, jonka verkon hallinnoija laskee kullekin jäsenvaltiolle ja kullekin toiminnalliselle ilmatilan lohkolle sen varmistamiseksi, että unionin laajuinen reitinaikaisesta ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvan viivästyksen tavoite saavutetaan; (18) rakenneuudistuskustannuksilla lennonvarmistuspalvelujen tarjoajille rakenneuudistusten yhteydessä yhdennettyä palveluntarjontaa edistävien uusien teknologioiden, menetelmien tai liiketoimintamallien käyttöönottamisesta, työntekijöiden korvauksista, lennonjohtokeskusten sulkemisesta, toiminnan siirtämisestä uuteen paikkaan, omaisuuden arvon alenemisesta tai strategisten osallisuuksien hankkimisesta muissa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajissa aiheutuvia merkittäviä kertaluonteisia kustannuksia; (19) kiitotiepoikkeamalla lentopaikalla tapahtuvaa poikkeamaa, jossa ilma-alus, ajoneuvo tai henkilö on ilma-alusten laskeutumiseen ja lentoonlähtöön tarkoitetun pinnan suojatulla alueella ilma lupaa tai muutoin virheellisesti; (20) porrastusminimin alituksella tilannetta, jossa määrätty porrastusminimi on alittunut ilma-alusten välillä; (21) lentoaseman lennonvarmistusmaksuvyöhykkeellä jäsenvaltion alueella sijaitsevaa lentoasemaa tai lentoasemaryhmää, jolla tarjotaan lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalveluja ja jolle vahvistetaan yksi kustannusperusta ja yksikköhinta; FI 11 FI

II LUKU TEHTÄVÄT JA VASTUUT 3 artikla Suorituskyvyn tarkastuselimen antama apu Jos se on suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän yksityiskohtaiseen toimintaan liittyvien komission tehtävien hoitamiseksi tarpeen, komissio voi pyytää suorituskyvyn tarkastuselimeltä apua seuraavien seikkojen osalta: (a) lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kannalta merkityksellisten tietojen kerääminen, tutkiminen, validointi ja jakelu; (c) (d) suorituskyvyn keskeisten osa-alojen valinta tai mukauttaminen; keskeisten tulosindikaattoreiden ja seurantaindikaattoreiden määrittely; unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden vaihteluvälien vahvistaminen ja unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden asettaminen ja tarkistaminen; (e) 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen perusarvojen, varoituskynnysten ja vertailuryhmien määrittäminen; (f) (g) (h) (i) (j) (k) (l) (m) (n) sen arvioiminen, ovatko kansalliset suorituskykytavoitteiden luonnokset tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla asetetut suorituskykytavoitteet, jäljempänä toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevat suorituskykytavoitteet, johdonmukaisia unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden kanssa 14 ja 15 artiklan mukaisesti, sekä suorituskykysuunnitelmien luonnosten tarkistaminen 14 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti; suorituskykysuunnitelmien luonnosten täydellisyyden tarkastaminen 13 artiklan mukaisesti; tämän asetuksen 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun verkon suorituskykysuunnitelman luonnoksen tarkastaminen 19 artiklan mukaisesti; tarkistettujen suorituskykytavoitteiden ja 15 artiklan 5 kohdan mukaisten jäsenvaltioiden korjaavien toimenpiteiden arviointi; lennonvarmistuspalvelujen suorituskyvyn sekä investointi- ja pääomamenojen seuranta unionin tasolla, kansallisella tasolla ja toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla; verkkotoimintojen suorituskyvyn seuranta 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti; kansallisten valvontaviranomaisten suorituskykysuunnitelmista toimittamien tietojen arviointi 37 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan ilmaliikenteen hallintaverkon suorituskyvyn seuraamiseksi; sen arvioiminen, onko suorituskykytavoitteet saavutettu viiteajanjakson aikana; ylläpito ja tuki suorituskykysuunnitelmia koskevan sidosryhmien kuulemisaikataulun sekä 24 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja 30 artiklassa tarkoitettujen kuulemisvaatimusten koordinoinnissa. FI 12 FI

4 artikla Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien tiedottaminen ja niiden suorittaman seurannan helpottaminen 1. Jos se on tarpeen suorituskykyjärjestelmän yksityiskohtaiseen toimintaan liittyvien kansallisten valvontaviranomaisten tehtävien hoitamiseksi, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on pyynnöstä ja viipymättä toimitettava näille viranomaisille seuraavat: (a) (c) paikallisia olosuhteita koskevat tiedot, jotka ovat merkityksellisiä kansallisten suorituskykytavoitteiden tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla asetettavien suorituskykytavoitteiden asettamisen kannalta; tiedot lennonvarmistusmaksujen oman pääoman tuoton määrittämiseksi; sellaiset tiedot suunnitelluista investoinneista pyynnön esittämispäivää seuraavien viiden vuoden aikana, joista käy ilmi uusien ja jo tehtyjen investointien suunniteltu menoprofiili viiteajanjakson aikana ja sen jälkeen, sekä tiedot siitä, miten suurilla investoinneilla edistetään suorituskykyä kullakin suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella; (d) komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 10 liitteessä III olevassa ATM/ANS.OR.D.005 kohdassa tarkoitettu lennonvarmistuspalvelujen tarjoajan liiketoimintasuunnitelma; (e) (f) 28 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi tarvittavat tiedot; kustannusperustoja koskevat tiedot ja tiedot lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen kustannusten jakamisesta sekä tiedot kaupallisesta toiminnasta saaduista tuloista ja saaduista julkisista varoista. 2. Lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien on helpotettava 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltainen kansallisen valvontaviranomaisen suorittaman tai sen puolesta kyseisen viranomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti suoritettavan valvonnan kannalta tarpeellisia toimia erityisesti toimittamalla pyynnöstä asiaankuuluvat asiakirjat, data, tiedot ja suulliset selvitykset sekä, jos kyseisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sen sallii, antamalla kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti pääsy asiaankuuluviin tiloihin, maa-alueeseen tai ajoneuvoihin. 10 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/373, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2017, ilmaliikenteen hallinta- ja lennonvarmistuspalvelujen sekä muiden ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen palveluntarjoajia koskevista yhteisistä vaatimuksista ja näiden palveluntarjoajien valvonnasta, asetuksen (EY) N:o 482/2008 sekä täytäntöönpanoasetusten (EU) N:o 1034/2011, (EU) N:o 1035/2011 ja (EU) 2016/1377 kumoamisesta ja asetuksen (EU) N:o 677/2011 muuttamisesta (EUVL L 62, 8.3.2017, s. 1). FI 13 FI

5 artikla Verkon hallinnoijan antama apu Verkon hallinnoijan on hoidettava seuraavat suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän yksityiskohtaiseen toimintaan liittyvät tehtävät: (a) tukea komissiota antamalla asiaan liittyviä tietoja unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden vahvistamiseksi ennen viiteajanjakson alkua ja näiden tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi viiteajanjakson aikana, myös kiinnittämällä ilman aiheetonta viivytystä komission huomio tilanteisiin, joissa suorituskykyä koskevat tavoitteet eivät täyty tai on olemassa riski siitä, etteivät ne täyty, tai joissa operatiivisessa suorituskyvyssä havaitaan merkittävää ja jatkuvaa alenemista; tukea komission pyynnöstä kansallisia valvontaviranomaisia antamalla merkityksellisiä tietoja suorituskykysuunnitelmien valmistelua varten ja ilmoittamalla kansalliselle valvontaviranomaiselle viipymättä tilanteista, joissa kansalliset suorituskykytavoitteet tai toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat suorituskykytavoitteet eivät täyty tai on olemassa riski siitä, etteivät ne täyty, tai joissa operatiivisessa suorituskyvyssä havaitaan merkittävää ja jatkuvaa alenemista; (c) tukea lennonvarmistuspalvelujen tarjoajia kansallisten suorituskykytavoitteiden tai toiminnallisia ilmatilan lohkoja koskevien suorituskykytavoitteiden saavuttamisessa erityisesti laatimalla ja panemalla täytäntöön [tarkistetun verkkotoimintoja koskevan asetuksen] 9 artiklassa tarkoitettu verkon operaatiosuunnitelma. 6 artikla Koordinointi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kanssa Komissio ja jäsenvaltiot koordinoivat toimiaan asetuksen (EY) N:o 549/2004 13 a artiklan nojalla ja asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan h alakohdan ja 93 artiklan b alakohdan mukaisesti Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston kanssa varmistaakseen, että (a) turvallisuusnäkökohtiin puututaan asianmukaisesti, keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden asettaminen, tarkistaminen ja täytäntöönpano turvallisuuden keskeisellä osa-alueella mukaan luettuina; keskeiset suorituskykyindikaattorit ja suorituskykytavoitteet turvallisuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella ovat johdonmukaisia asetuksen (EU) 2018/1139 6 artiklassa tarkoitetun Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman kanssa. FI 14 FI

III LUKU SUORITUSKYKYTAVOITTEIDEN ASETTAMINEN 7 artikla Viiteajanjaksojen kesto 1. Kolmas viiteajanjakso kattaa kalenterivuodet 2020 2024. 2. Seuraavat viiteajanjaksot kattavat kukin viisi kalenterivuotta. 3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu viiteajanjaksojen kesto ei rajoita 10 artiklan 6 kohdan soveltamista. 8 artikla Keskeisten suorituskykyindikaattoreiden ja seurantaindikaattoreiden määrittely 1. Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja indikaattoreita, joilla seurataan lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä unionin tasolla kullakin suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella, ovat liitteessä I olevassa 1 jaksossa vahvistetut indikaattorit. 2. Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja indikaattoreita, joilla seurataan lennonvarmistuspalvelujen suorituskykyä kansallisella tai toiminnallisen ilmatilan lohkojen tasolla, ovat liitteessä I olevassa 2 jaksossa vahvistetut indikaattorit. 3. Keskeisiä suorituskykyindikaattoreita ja indikaattoreita, joilla seurataan verkkotoimintojen suorituskykyä, ovat liitteessä I olevassa 3 jaksossa vahvistetut indikaattorit. 4. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa keskeiset suorituskykyindikaattorit ja 2 kohdassa tarkoitettujen lisäksi muita seurantaindikaattoreita erityisesti siviili- ja sotilasilmailun tai meteorologisten seikkojen osalta. 9 artikla Unionin laajuiset suorituskykytavoitteet 1. Kansallisten valvontaviranomaisten on viimeistään 19 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua toimitettava komissiolle tulevan viiteajanjakson osalta tiedot aloituskustannuksista ja 10 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetuista liikenneennusteista unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden asettamista varten. 2. Komissio julkaisee viimeistään 15 kuukautta ennen viiteajanjakson alkua unionin laajuisten suorituskykytavoitteiden ohjeelliset vaihteluvälit, jotka muodostuvat vuotuisista vähimmäis- ja enimmäisarvoista, joiden rajoissa komissio aikoo asettaa unionin laajuiset suorituskykytavoitteet. Komissio kuulee asetuksen (EY) N:o 549/2004 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sidosryhmiä, muita asianomaisia henkilöitä ja organisaatioita sekä turvallisuusnäkökohtien osalta Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa näistä tavoitteiden ohjeellisista vaihteluväleistä. FI 15 FI

3. Komissio vahvistaa viimeistään seitsemän kuukautta ennen viiteajanjakson alkua asetuksen (EY) N:o 549/2004 11 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti unionin laajuiset suorituskykytavoitteet 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille keskeisille suorituskykyindikaattoreille. Sitä varten komissio aikoo (a) ottaa huomioon suorituskyvyn tarkastuselimen, verkon hallinnoijan ja kansallisten valvontaviranomaisten toimittamat merkitykselliset tiedot; käyttää lennonaikaisia liikenne-ennusteita, jotka ilmaistaan IFR-tapahtumina ja palveluyksikköinä ja jotka perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaan Eurocontrolin tilasto- ja ennustepalvelun (STATFOR) perusennusteeseen; (c) perustella kunkin unionin laajuisen suorituskykytavoitteen antamalla kuvauksen kunkin tavoitteen taustalla olevista oletuksista ja perusteista, mukaan lukien se, miten tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja on käytetty, sekä 2 kohdassa tarkoitetun kuulemisen tulokset ja muut merkitykselliset asiatiedot. 4. Samalla kun komissio vahvistaa unionin laajuiset suorituskykytavoitteet se vahvistaa (a) unionin laajuisen määritettyjen kustannusten perusarvon ja unionin laajuisen määritettyjen yksikkökustannusten perusarvon tavoitteiden asettamiseksi liitteessä I olevan 1 jakson 4.1 kohdassa tarkoitetun keskeisen suorituskykyindikaattorin osalta kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osa-alueella. Nämä perusarvot lasketaan viiteajanjakson alkua edeltävän vuoden osalta. Määritettyjen kustannusten perusarvot on arvioitava käyttämällä edelliseltä viiteajanjaksolta saatavilla olevia todellisia kustannuksia, jotka mukautetaan siten, että otetaan huomioon viimeisimmät saatavilla olevat kustannusarviot, liikenteen vaihtelut ja niiden suhde kustannuksiin. Määritettyjen yksikkökustannusten perusarvo saadaan jakamalla määritettyjen kustannusten perusarvo palveluyksikköinä ilmaistulla viiteajanjakson alkua edeltäneen vuoden liikenne-ennusteella. varoituskynnykset, joiden ylittyessä jäsenvaltiot voivat pyytää suorituskykysuunnitelmiin sisältyvien suorituskykytavoitteiden tarkistamista 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti. Varoituskynnykset perustuvat seuraaviin muuttujiin: i) tosiasiallisen liikenteen poikkeama liikenne-ennusteesta tiettynä kalenterivuonna IFR-tapahtumina ilmaistuna prosenttiosuutena; ii) tosiasiallisen liikenteen poikkeama liikenne-ennusteesta tiettynä kalenterivuonna ilmaistuna prosenttiosuutena palveluyksiköistä; iii) [tarkistetun verkkotoimintoja koskevan asetuksen] 9 artiklan 4 kohdan a alakohdan ja 9 artiklan 8 kohdan mukaisten verkon operaatiosuunnitelman kausipäivitysten tuloksena saatujen viitearvojen vaihtelu verrattuna verkon operaatiosuunnitelman viimeisimmän version viitearvoihin, jotka olivat saatavilla suorituskykysuunnitelman laatimisajankohtana. Tämä poikkeama ilmaistaan vertailuarvojen suuruudesta riippuen vaihtelun prosenttiosuutena tai minuuttiosuutena FI 16 FI

lennonaikaisesta ilmaliikennevirtojen säätelystä johtuvasta viivästyksestä; (c) samanlaisessa operatiivisessa ja talousympäristössä toimivien lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien vertailuryhmät suorituskykytavoitteiden arvioimiseksi kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osaalueella. 10 artikla Suorituskykysuunnitelmat 1. Kansallisten valvontaviranomaisten on laadittava suorituskykysuunnitelmat joko kansallisella tasolla tai toiminnallisten ilmatilan lohkojen tasolla. 2. Suorituskykysuunnitelmat on laadittava liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti, ja niihin on sisällyttävä seuraavat: a) sitovat kansalliset suorituskykytavoitteet tai sitovat toiminnallista ilmatilan lohkoa koskevat suorituskykytavoitteet, jotka on vahvistettu 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen keskeisten suorituskykyindikaattoreiden perusteella, mukaan lukien määritettyjen kustannusten perusarvo ja määritettyjen yksikkökustannusten perusarvo kullekin maksuvyöhykkeelle tavoitteiden asettamiseksi kustannustehokkuuteen liittyvällä suorituskyvyn keskeisellä osaalueella. Nämä perusarvot lasketaan viiteajanjakson alkua edeltävän vuoden osalta. Määritettyjen kustannusten perusarvot on arvioitava käyttämällä edelliseltä viiteajanjaksolta saatavilla olevia todellisia kustannuksia, jotka mukautetaan siten, että otetaan huomioon viimeisimmät saatavilla olevat kustannusarviot, liikenteen vaihtelut ja niiden suhde kustannuksiin. Määritettyjen yksikkökustannusten perusarvo saadaan jakamalla määritettyjen kustannusten perusarvo palveluyksikköinä ilmaistulla viiteajanjakson alkua edeltäneen vuoden viimeisimmällä saatavilla olevalla liikenne-ennusteella. b) lennonaikaisten ja lähi- ja lähestymisalueen lennonvarmistuspalvelujen määritetyt kustannukset asetuksen (EY) N:o 550/2004 15 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan ja tämän asetuksen mukaisesti; c) 11 artiklan mukaisesti laaditut kannustinjärjestelmät, joissa täsmennetään kannustinjärjestelmien muuttujat, tarvittaessa 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu pivot-arvojen eriyttämismekanismi sekä näiden kannustinjärjestelmien tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävät toimenpiteet; d) kuvaus tärkeimmistä toimenpiteistä, joilla suorituskykytavoitteet pyritään saavuttamaan; e) vahvistus siitä, että se on tämän asetuksen 1 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 549/2004 7 artiklan nojalla tämän asetuksen soveltamisalan mukainen; f) lennonaikaiset liikenne-ennusteet, jotka ilmaistaan IFR-tapahtumina ja palveluyksikköinä ja jotka perustuvat Eurocontrolin STATFORperusennusteeseen; FI 17 FI