JALKAVÄKIRYKMENTTI 56 ISÄMMAAMME JA KANSAMME SUOJANA 1941-1944 ja sen henkilökunta rauhan oloissa vv 1944-1984 itsenäisyytemme ja vapautemme valvojina KOTI UTTAMISEN 40-VUOTISPÄIVÄNÄ Säkylässä 6 10 1984 Porin Prikaatissa
TÄstÄ se alkoi Kuva Motista vuo elta 1918 4
eikä se tähän päättynyt Nouskaa pojat valleille sanoin aikoinaan puhutellessani RykmenttiÄ Valleja ei tässä mielessä ole enää mutta maanpuolustustah on ja hen en lujittamisessa niitä on e elleenkin SiksipÄ mei Än vanhojen on e elleenkin muistettava nuorisomme ja läheistemme kasvatus oikeassa hen essä Tahto rautainen on kunto kuolematon voi olla vanhetessammekin henkisenä ohjeenamme Samalla kun terveh in kiltaveljiä kotiuttamisen 40 v muistojuhlassa tah on vielä kiittää TeitÄ kaikkia vuosipäivieni juhlallisuuksien järjestämisestä joita oheiset toimituksen kuvatkin osoittavat Toimituksen kuvan TÄstÄ se alkoi joh osta kerron seuraavan Elimme Kouvolassa kevättalvella v 1918 Kouvola oli vapausso an alkaessa punaisten puolella rintamaa MeillÄ koulupojilla oli kuitenkin vähäisestä tie osta huolimatta omat ajatuksemme Varsinkin kun olimme kuulleet pappien ja mui en kansalaisten murhista olimme päättäneet teh- Ä jotakin Ja se jotakin oli suunnitelma siirtyä rintaman yli valkoisten puolelle MeitÄ oli kolme poikaa jotka suunnittelimme tätä hommaa Artturi Petersen hankki meille aseiksi komeat tuppipuukot Uuno Keto valmisteli meille leimasimen joka tosin oli 9 mm liian leveä ja mm liian korkea myöhemmin oikeaan verrattuna IsÄni oli tietoinen hankkeistamme ja varoitteli meitä Kuitenkin läh imme liikkeelle ja lupakirjamme kelpasi oikein hyvin leimoineen ja allekirjoituksineen Sitten kun lähestyimme varsinaista rintamalinjaa alkoikin kova koetuksemme Olimme valinneet yksinäisen vartiomiehen jolle esitimme siihen astisen piilossapitämäni voinhankeluvan punakaartille TÄmÄ vartiomies uskoi niin vakaasti leimoihimme ja papereihimme että vakuutti paikallesaapuneelle toistakymmentämiehiselle partiolle poikien olevan varmasti oikealla asialla NiinpÄ pääsimme kovan keskustelun jälkeen kuitenkin liikkeelle Saavuttuamme valkoisten linjoille alkoivat sitten uu et vaikeu et etulinjan miehet väittivät että on niin monia vääriä miehiä yrittänyt tulla ylitse mikä milläkin verukkeella Sitten löytyi kuitenkin joku joka tunsi mei Än taustamme Niin matka jatkui ja pian olimme Eklun in LentÄvien toisessa komppaniassa MitÄ tulee toisen kuvan tekstiin eikä se tähän päättynyt siitä kerron toisella kerralla Motti-Matti Ev Matti A Aarnio 5
Omistettu JR 56 n aseveljille kotiuttamisen 0-vuotisjuhlassa 19 4 Motti - Matti 1 Ryk-ment-ti tää tut - tu meil- le se vei - je - yt - tä luo mie - hil - le har- maan-tu - neil - le taas muis - tot inie - liin tuo A m a-- mat - kai - la niin mon- ta tiel - lä pois uu - pui kes - ken työn I E A m i A Kol- laan päi-vät tnie - leen jäi - vät jat-koiuune näin AÄ- nis- tä päin s nyt vei - jet lau- la - kaam- me Mot-ti - Mat - ti Mot- ti- Mat- ti lau- lu jäl-leenrai-ku-koon Motti-Mat-ti Mot-ti-Mat-ti vie-lä kau-an kai-ku-koon 6
RetkillÄ huimilla veimme me venhot vuolteisiin puurautatien oivan teimme myös soihin kaukaisiin Maan alla korsuissa saimme yöt viettää kuunnellen joskus me polkua haimme -luo korven kyynelten Linjaan tuosta saatiin juosta jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne 4 Rykmentti taistossa työssä noin kunniansa loi Karjalan korpien yössä se maata vartioi Jos meitä vammat ja vaivat jo veivät maahan päin rakkaamme vainolta saivat he turvan silloin näin Kalleimpaamme suojelkaamme Jatkakaamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne Johtomme taktiikka kesti kun voitot ratkaistiin valloitusmarssit se esti tiet kaikki katkaistiin Laajoilla SuojÄrven soilla kuin sissit kuljettiin rautainen renkaamme noilla kun kiinni suljettiin Umpeen otti tehtiin motti jatkoimme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne 5 Joukkomme harvennut täällä nyt rauhaa puolustaa kansalla näin ryh ikkäällä on kallis synnyinmaa Lasten ja lastemme lasten se olkoon kasvupuu ihmisten niin onnekasten kun laulu vaientuu Toivein innoin täysin rinnoin jatkamme näin huomista päin nyt veljet laulakaamme Motti-Matti jne Sanat Antti enttonen
JR 56 n ensimmäinen komentaja ajalla 1941 Martti Vilho Vihma - alunperin i hmann - oli syntynyt 1 1898 ja kuoli vuosikau et sairastettuaan 8 9 196 VielÄ elämänsä lopulla monivaiheista taivaltaan muistellessaan eversti Vihma puhui aivan erityisellä lämmöllä JR 56 sta ja sen henkilöstöstä - ei Än luottamuksensa arvo on minulle korvaamattoman kallis hän kirjoitti muistiinpanoissaan ErÄÄssÄ toisessa yhtey essä hän merkitsi muistiin seuraavat lauseet - Vaikka olenkin jäävi lausumaan käsitykseni JR 56 n vaikutuksista sotatoimiin - nimenomaan komentajakauteni ajalta - ei mikään voi muuttaa sitä vakaumustani ja mielipi ettäni että rykmentti suoriutui tehtävistään o otusteni mukaan aiheuttamatta minulle henkilökohtaisesti ainoatakaan pettymystä ankarimmissakaan vastoinkäymisissä Tie Än että vanha soturi oli to- ella tätä mieltä ja että nuo sanat e ustivat hänen pi ÄttyvÄisessÄ ilmaisussaan poikkeuksellisen korkeaa kiitosta Tuo tyyni kiitollisuus oli myös hänen ominta itseään M V Vihma oli luonteeltaan hillitty ja harkitseva toimissaan velvollisuu entuntoinen ja tasapuolinen sotaa ja sen vaiheita arvioi essaan varsin kriittinenkin Siihen luontaiseen maltillisuuteen jolla hän pyrki e istämään maansa ja kansansa eheämpää tulevaisuutta liittyi syvä myötäelämisen taito ja pyrkimys huolenpitoon niistä joita hän oli velvollinen johtamaan Ihmisyys on tärkein mitta sotilaalle ja varsinkin sotilaalle hän tapasi sanoa syvintä vakaumustaan heijastaen Eversti Martti Vihman poika Jyrki Vihma on lahjoittanut isänsä saaman kuvakokoelman Vihman tie JR 56 n Kilta ry n arkistoon säilytettäväksi ja aikanaan luovutettavaksi Sota-arkistoon Toivottavasti voin sen tuo a nähtäväksi SÄkylÄn kokoukseen Matti aussila 9
1 JR 56 n kiltaveljet ja -sisaret So an ankarissa olosuhteissa syntynyt yhteenkuuluvuus ja ystävyys ovat juurtuneet pysyvästi mieliimme Sen aistii voimakkaana myös maanpuolustuskiitojen kokoontumisten yhtey essä Ulottamaila toimintansa myös nuorison piiriin ovat killat myötävaikuttaneet isänmaanrakkau en ja puolustustah on lujittamiseen nii en ikäpolvien piirissä jotka ovat ottaneet vastuun isänmaamme rakentamisesta Toivotan JR 56 n kiilalle jatkuvaa menestystä toiminnassaan ja kotiuttamisensa 40-vuotisjuhlia viettäville JR 56 n veteraaneille antoisaa yh essäoloa aseveljien ystäväpiirissä J Valtanen Puolustusvoimain komentaja Kenraali 11
Minulla on kunnia esittää JR 56 n veteraanisisarille ja -veljille Lounais-Suomen SotilaslÄÄnin kaikkien joukko-osastojen esikuntien ja laitosten lämmin terveh ys Kiltanne kokoontuessa viettämään kotiututtamisenne 40-vuotismuistoa kiitän teitä kaikkia panoksestanne vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi Olen seurannut kiltanne vilkasta toimintaa ja to ennut miten ala-osastot ovat toimineet vireästi ja miten te olette myös jatkuvasti auttaneet vähäosai- sempia veteraaniveljiä ja sotainvali eja Joukko-osastoperinteen vaalimisessa te olette toimineet esimerkillisesti Toivotan JR 56 n Kiilalle jatkuvaa menestystä sen jo perinteisissä toiminnoissa ja Teille kotiuttamisenne 40-vuotistilaisuuksiin kokoontuneille veteraaneille toivotan antoisaa asevelitilaisuutta Porin Prikaatin suojissa Teen kunniaa JR 56 lle ja kiitän teitä siitä että Kiltanne kautta siirrätte rykmentin hen- en maanpuolustustahtona nuorisollemme OIAAA ti Lauri Koho Lounais-Suomen SotilaslÄÄnin komentaja Kenraaliluutnantti 1
Rykmentin kotiuttamisen 40-vuotisjuhla palauttaa mieliin jatkoso an ankarat taistelut raskaan rauhan ja runnellun isänmaan vaikeat vuo et Silloinen kotiuttaminen merkitsi rykmentille myös tehtävän päättymistä isänmaan palveluksessa Jokainen sen sotilas voi hyvällä omallatunnolla ja vakaumuksella to- eta että he täyttivät velvollisuutensa ja antoivat kaikkensa isänmaan puolesta SitÄ osoittivat rykmentin harvenneet rivit sen taistelut ja maineteot Kun esitän terveh ykseni JR 56 n Kiilalle kotiuttamisjuhlan joh osta en voi muuta kuin teh- Ä kunniaa rykmentille ja esittää Kiilalle parhaat kiitokset siitä että se on vaalinut maineikkaan rykmenttinsä perinteitä ja erikoisesti siitä että se on säilyttänyt yksimielisyytensä ja yhtenäisyytensä näin pitkälle ja siirtänyt rykmentin hen en maanpuolustustah on nuorisolleen JR 56 hen essä rrakentakaamme vastaisuu essakin itsenäistä Suomeamme Erkki Tuuli Maanpuolustuskillat ry n puheenjohtaja 1 5
Olemme eläneet aikana joka on ihmiskunnan myrskyisin ja monipuolisin Lapsuutemme ja nuoruutemme osui itsenäisen Suomen ensimmäisille vuosikymmenille jolloin pirstoutunut kansakuntamme yhtenäistyi Nuorina miehinä taistelimme ÄskettÄin saavutetun vapau en puolesta Toisen maailmanso- an tapahtumat ja suurvaltojen voimapolitiikka vetivät mei Ät armotta kurimukseensa Ankaraa ja epätasaista taistelujen ajanjaksoa seurasivat rauhan vuosikymmenet NeljÄnkymmenen vuo en aikana olemme kokeneet uusien keksintöjen aiheuttaman valtavan muutoksen elämänmenoomme Samanaikaisesti olemme rakentaneet uu en talou ellisesti ja myös henkisesti voimakkaan Suomen Nyt olemme elämän ehtoon saavuttaneina luovuttaneet tai luovuttamassa vastuun kansamme tulevaisuu esta seuraaville sukupolville Taistelujemme tarkoitus ja saavutukset ovat vuosikymmenien saatossa kirkastuneet Olemme pienenä kansakuntana ainutlaatuisella tavalla osoittaneet tahtomme ja kykymmme maamme puolustamiseen tulipa vihollinen miltä suunnalta tahansa Puolustustaistelumme välittömänä seurauksena maatamme ei miehitetty kuten tapahtui kaikille muille sotaan ve etyille pienille kansakunnille Turvasimme myös itsenäisyytemme PitemmÄllÄ aikavälillä se on lujittanut sekä ulkoisesti että sisäisesti asemaamme Vaaran aikojen yhteenkuuluvaisuu en tunne on ollut sittenkin repiviä voimia voimakkaampi Kun JR 56 aseveljet kokoontuvat kotiuttamisen 40-vuotistilaisuutensa voimme teh Ä sen pystyssä päin ja varmoina siitä että so an vuo et eivät olleet menetettyjä vuosia On luonnollista että e ellytämme yhteiskunnalta ja valtiovallalta tämän perusasian nykyistäkin selvempää tunnustamista Sen pitää tapahtua juhlapuhei en korulausei en lisäksi käytännöllisinä toimina Invalii iemme ja kaikkien rintamiesten ja naisten vanhuu enpäivät on turvattava NÄinhÄn tekevät kaikki sotaan osallistuneet valtiot YhtÄ tärkeätä on myös että kansassamme säilyy itsenäisyy en ja vapau en säilyttämiseksi välttämätön puolustustahto Kun näin tapahtuu voimme tyytyväisin mielin muistella JR 56 kunniakasta taistelujen tietä ja samalla tervehtiä nykyisiä puolustusvoimiamme - SÄkylÄn uovirinteellä Antero Kallio Killan puheenjohtaja 1
EvI V Rusanen Uu JP n komentajan toimesta laa ittiin 11 10-69 varten ylläolevasta kartasta 165 149 m laaja piirros Kapteeni Matti aussila piirsi e elläolevasta karttamme iklun on - tuttu turkulainen - palvelutavaratalo kaupun in keskustassa Eerikinkatu 11 0100 Turku 10 U LUN MMMM IATIKLUN 1 8
yvät aseveljet NeljÄkymmentÄ vuotta on pitkä aika ja me tie Ämme että niihin voi sisältyä monenkaltaisia vaikeita ja elämänkokemuksia Kuluneitten vuosikymmenien vieriessä olemme saaneet kokea oman maamme valtavan kehityksen nykyiselle korkealle tasolleen Maaksi jossa asiat ovat varsin hyvin elämän olosuhteet suotuisat elämisen taso korkea laatuinen ja tulevaisuu en toiveet ja o otukset lupaavia Kaikki saavutettu jota me itsekukin olemme olleet mukana hankkimassa on vaatinut paljon työtä ja vaivannäköä mutta tuloksia voimme tarkastella tyytyväisinä Maailmassa ei ole montakaan maata joka olisi yhtä hvyin pystynyt seuraamaan tapahtunutta kehitystä ja käyttämään sen tuloksia omaksi hyväkseen kuin on mei Än koh allamme Uu et syntyneet ja varttuneet sukupolvet ovat saaneet kasvaa ja kehittyä oloissa joita itse omassa nuoruu essamme tuskin osasimme kuvitellakaan TÄmÄ kehittymisen kausi alkoi syksyllä 1944 erittäin vaikeasti mutta iloksemme voimme to eta saavutustemme kasvaneen vuosi vuo elta SÄilytimme sotien kovissa koettelemuksissa omakohtaisen kehittymisen keskeisimmän e ellytyksen asemamme itsenäjsenä kansakuntana ja tämä on se yksinkertainen perustotuus joka selittää kaiken ja on tehnyt kaiken tapahtuneen mah olliseksi TÄmÄ ainoa kestävä lähtökohta puuttuu monelta tässä maailmassa ja se näkyy Kansakunnan on koh attava ja ratkaistava kunkin ajan vaatimukset juuri 1 9
sellaisina kun ne eteen tulevat Me voimme oikeutetusti to eta menetellemme oikein ItsenÄistymisestÄmme tulee kuluneeksi 6 vuotta Koettelemmuksiemme ajat sijoittuvat ja itsenäisyy en vuo en väliin Ne kuuluvat siis jo kohta tämän ajan ensimmäiseen kolmannekseen perustamisen ja turvaamisen vaiheeseen Emme ehkä tarvitse enään samoja menetelmiä - ja kaikki hartaasti toivomme että näin to ella olisi - mutta me voimme to eta että tiukan paikan tullen tämä kansakunta on omannut kaikki ne ominaisuu et joilla itsenäinen tulevaisuus lunastetaan Urpo Levo Kenraaliluutnantti Kirjapaino Pika Oy RieskalÄhteentie 61 0 00 Turku Puh 81 4 1 81 4 0
Rovasti Arvo eikkala 15419 8 Uu enkaupun in kirkossa Rakkaat sotaveteraaniveljet sotilaskotisisaret lotat Pslamiin 66 on kirjoitettu seuraavat pyhät sanat Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä Än on peljättävä teoissansa ihmislapsia kohtaan Än hallitsee voimallansa iankaikkisesti Änen silmänsä vartioitsevat kansoja niskoittelijat Älkööt nostako päätään KiittÄkÄÄ te kansat mei Än Jumalaamme korkealle kaiuttakaa Änen ylistystänsä Än antaa mei Än sielullemme elämän eikä salli mei Än jatkamme horjua Me olemme kokoontuneet tänään JR 56 n veljesjuhlaan verestämään vanhoja muistoja ja katselemaan historian valossa Jumalan ihmeellisiä tekoja joita Än on Suomen kansalle tehnyt ErÄs historiantutkija on suuresti ihmetellen lausunut Kun olen Suomen kansan vaiheita seurannut menneisyy en hämärstä nykyhetkeen olen yhä enemmän vakuuttunut siitä että kansojen Jumala on Suomen kansan valinnut toiseksi omaisuuskansakseen Apostolien tekojen 1 luvun 6 värsyssä sanotaan Jumala on pannut koko ihmiskunnan asumaan kaiken maanpiirin päälle ja säätänyt heille hei Än määrätyt aikansa ja asutuksensa rajat että he etsisivät Jumalaa Kun me tätä pyhää sanaa sovel- 5
lamme Suomen kansaan niin siinä on selitys miksi Suomen heimo aikojen hämärässä lähti Vol an ja Uralin väliseltä alueelta päämääränään kaukainen Suomenniemi Kristuksen syntymän tienoissa he tänne saapuivat Noin tuhat vuotta he täällä elivät metsästys ja kalastus elinkeinoinaan he saivat tuona aikana kokea uusiutuvasti vierasheimoisten hyökkäyksiä mutta kun kristinusko tänne tuotiin 1150-luvulla joutui Suomen heimo lähes 00 vuo eksi Ruotsin vallan alaisuuteen ja sen jälkeen 108 vuo eksi VenÄjÄn keisarikunnan komentoon IsenÄisyysajatukset alkoivat kytee johtavien miesten mielissä jo 1 40-luvulta lähtien ja jatkuivat vuosisa asta toiseen NÄlkÄ ja ruttotau it koettelivat kovasti kansan kestävyyttä ja uskoa parempaan tulevaisuuteen ja joko lyhempiä tai pitempiaikaisia sotia olemassaolonsa puolesta he joutuivat käymään keskimäärin kerran joka miespolven eli noin 60 vuo en aikana NÄitten lukemattomien vaikeuksien kouristuksessa he oppivat ymmärtämään vaikka koettaa eipä hylkää erra tutkimattomat ovat erran tiet Mei Än silmämme ovat nähneet VenÄjÄn keisarikunnasta irtautumisen itsenäistymisen ja vapautumisen ajan Me olemme jännittyneinä seuranneet kah- entuhannen jääkärin ja noin 0 000 valkoisen armeijan sotilaan taistelua jolla Suomen itsenäisyys ja vapaus lopullisesti sinetöitiin ei Än päämääränään oli alunperin Suomen irroittaminen VenÄjÄstÄ ja keisarikunnan holhouksesta ja venä- 6 läisten joukkojen karkoittaminen Suomen maaperältä se onnistui heille mutta täällä oli syntynyt toinen 100 000 miehen armeija jonka päämäärä ja vakaumus oli toisenlainen Silloin kansakunnan ruumiiseen lyötiin syviä ja kauan kirveleviä haavoja mutta lailliset olot palautettiin Miksi näin täytyi käy Ä että veli veljeänsä vastaan silloin nousi ItsenÄisyy en ja vapau en ilmapiirissä kaikenpuolinen kehitys ja e istys vaurastui silmin näh- en Eri kansalaispiirien erimielisyy et päämääristä ja tavoitteista unohtuivat seuraavien kah enkymmenen vuo en aikana Kah en miehen hallitsevat hahmot Marsalkka Mannerheimin ja lakit tri VÄinö Tannerin alkoivat lähestyä toisiaan Meille käsittämättömällä tavalla muutamassa vuo essa tämä kansa kypsyi ennenaavistamattomalla yksimielisyy ellä puolustamaan itsenäisyyttään ja vapauttaan ulkoapäin tulevaa vaaraa vastaan Kun esivallan käskystä talvisotaan läh ettiin ja sitten 1941 jatkosotaan ei kukaan kysynyt minkälainen jäsenkirja Sinulla on tai onko ollenkaan Ei kysytty ammattia eikä sukupuoltakaan YhteensÄ ennen taistelujen päättymistä kenttäarmeijassa oli noin 450 000 ja kotijoukoissa 150 000 miestä 145 000 lottaa ja joukko sotilaskotisisaria osallistui kukin omalla paikallaan ko in uskonnon ja isänmaan puolustustyöhön Ei kukaan osannut aavistaa sitä valtavaa ylivoimaa joka silloin oli voitettava Sotilaspapiston tehtävänä oli rohkaista taistelijoita ÄlkÄÄ peljät- 1
kö heitä muistakaa suurta ja pejättävää erraa ja sotikaa poikienne veljienne vaimojenne tyttärienne ja kotienne puolesta näin pyhä Raamattu kehotti aikoinaan Israelin kansaa yökkääjä luuli parissa viikossa tekevänsä selvän vastustajista saatuaan vääriä tietoja suomalaisten puolustustah osta PÄÄmajassa kummankin so- an aikana sotatoimia johtanut kenraali Airo on nyt 80-vuotiaana haastattelijoille korostanut että tapahtui suoranainen ihme kun Suomen kansan eri leirit yhtyivät yksimielisinä itsenäisyyttä puolustamaan vaikka varusteet ja aseistus olivat kovin puutteelliset Ei sotaan läh- etty uhmassa eikä voitonkaan toivossa Suomenlah en eteläpuolella olleitten itsenäisten valtioitten kohtalo velvoitti meitä Ei Jumala antanut tämän kansan vielä silloin tuhoutua Änen silmänsä vartioitsevat kansoja näin sanoo pyhä Raamattu Paljon silloin rukoiltiin ko eissa kirkoissa ja rintamalla kyllä karskeinkin mies lähetti hiljaisia rukouksia tykistökeskityksessä öisellä vartiopaikallaan ja hyökäykseen valmistau- uttaessa Ei Jumala valitsemaitaan kansalta joka ÄneltÄ apua pyysi sitä suinkaan kieltänyt Suomen Marsalkallakin oli PÄÄmajassaan jokapäiväisessä käytössä monista koh in alleviivattu Raamattu SiitÄ hänkin Jumalan lupauksia etsi vaikeitten ratkaisujen keskellä ja kun tänään muistan erityisesti JR 56 tta Kollaan maastossa kesällä -41 jolloin Kannaksen Armeijan Esikunnasta tulin teitä tervehtimään niin hyvin hiljaisia te olitte Suuret tappiot te olitte vastikään kokeneet Puhumani Jumalan Sana löysi tien sy Ämiinne JR 56 oli yksi ren as siinä puolustusketjussa joka Suomelle itsenäisyy en pelasti mutta Jumalalle kuuluu kunnia kaikesta Än piti sielumme elossa eikä sallinut mei Än jalkaimme horjua MitÄ historiankirjoittajat nyt ajattelevat näistä kolmesta Suomen itsenäisyy en ja vapau en puolesta käy ystä so- asta olivatko ne välttämättömiä e savonat näin täytyi tapahtua kun itsenäisyys ja vapaus tah ottiin säilyttää Ennen so an syttymistä käy yissä neuvotteluissa oli kysymys pienistä alueluovutuksista Lenin ra in turvaksi mutta kenraali Airo väittää etteivät ne olisi riittäneet koko Suomi oli tähtäimessä KÄsittÄmÄttömÄnÄ sääntönä ajallisuu essa on että toisten täytyy kuolla että toiset voisivat elää Me toteamme tänä päivänä että korkea hinta jou- uttiin maksamaan vapau esta viime sotien joh osta sankarikalmistoissa lepää yhteensä 90 056 sotilasta ja 15 lottaa so issa haavoittui noin 00 000 miestä sotaleskiä jäi 4 000 sotaorpoja 50 000 ilmapommituksessa sai surmansa 800 ja haavoittui 1500 pysyvästi invali ejä on lähes 0 000 ja kotinsa Karjalaan joutui jättämään noin 400 000 Rintamasotilaita elää vielä 40000 ja sotavammoja saaneita 00 ei itsenäisyyttä saatu ilmaiseksi ei totisesti ilmaiseksi saatu Suomelle kuuluvia alueita ei meille lahjoitettu mutta ne jou uttiin väkevämmälle luovuttamaan
IsÄnmaan tulevaisuu esta huolta kantavat sotaveteraanit ja kristillinen seurakunta ÄlkÄÄ te masentuko vaikka ympärillänne näette tuhon ja kuoleman merkkejä ei ikiaikojen Jumala jätä tätä rakastamaansa Suomen kansaa tuhoutumaan niinkauan kun täältä nousee avunhuutoia Änelle Nuorison keskuu essa on monella tavalla ilmennyt Jumalan etsintää ja hen ellistä heräämistä tyhjyyttään kumiseviin kirkkoihin on alkanut kokoontua rukoilijoita rippikoulut ovat tulleet suosituiksi seksin ihannoimiseen on alettu väsyä erinimiset remutilaisuu et eivät enää ve Ä koolle niinpaljon väkeä kuin ennen Ja kuulkaa mitä kanta-loimaan ja Loimaan kaupun in sankarihau oilla 1 tänä vuonna kaksi alokasta puhui 950 lle toverilleen jotka hei- Än kanssaan samana päivänä antoivat sotilasvalan toinen heistä lausui Kansan yhteistunto ja sisäinen voima ovat isänmaan itsenäisyy en e ellytys kun itsenäisyys on turvattu selviävät muut on elmat mitä erimielisyyttä ne aiheuttanevatkin Me kaikki olemme samassa veneessä Jumala ei meitä hylkää kun me täytämme velvollisuutemme Ja toinen sanoi Ei nykyinenkään sukupolvi halua sotaa mutta jokaisen mei- Än tärkein tehtävä on turvata rauhan säilyminen ja itsenäisyytemme loukkaamattomuus Kuulitteko he puhuivat isänmaasta ja itsenäisyytemme loukkaamattomuu esta ja heitä kuunteli 950 asetorveria sankarihau an ÄÄrellÄ ja he rohkaisivat toisiansa ei Jumala meitä hylkää 8 Asepalveluksesta kieltäytyy vuosittain noin 500 miestä parhaillaan on tekeillä laki joka helpottaa entistä enemmän näi en asemaa NÄmÄ pyrkivät palvelemaan muita tarkoituksia vaan ei isänmaan turvallisuutta ja nykyistä yhteiskuntajärjestystä KiittÄkÄÄ Jumalaa nyt heräämässä olevasta jalosta nuorisostamme ja ÄlkÄÄmme unohtako tässä muistojen juhlassa kärsiviä invali eja Yli kolmekymmentä vuotta ilman valonpilkah usta elänyt sotasokea Matti Melan er kertoi kun häneltä kysyttiin hiljattain mitä hän ajattelee näkökykynsä menettämisestä isänmaan puolustustehtävissä ollessaan KyllÄ mulle isänmaan itsenäisyys kun se kerran on säilynyt on mun itteni erellä sen asian rinnalla ei tää mun itteni olkoonkin pimeässä niin kovin tärkiä ole ja seinäjokelainen sotainvali i Eino Ketola jota sairaaloissa on vammansa takia 1 8 kertaa leikattu on säilyttänyt vielä valoisan optimisminsa Joskus vaikean yön jälkeen tuntuu tuskalliselta nousta uuteen aamuun en ajattele tulevaisuuttani kovin pitkällä tähtäimellä uskon että Taivaan IsÄ pitää minusta huolen olen vähään tyytyväinen KiittÄkÄÄ Jumalaa että Än on invali eille voimaa ja kestävyyttä kuormansa kantamiseen antanut ja seuraavathan siunaavat ajatukset tänään ja aina muulloinkin sankarihau oissa nukkuvia Kun erään kunnanvaltuuston puheenjohtajalta tie ustelin miksei kunnan havuseppeleitä enää ole useana vuonna tuotu
sankarihau alle hän vastasi Sankarihau alla käynti on tullut jo niin tavanomaiseksi ei se ole enää muo issa Ja kun pääministeriltä kysyttiin e uskunnassa miksi valtiovallan puolesta itsenäisyy en 60-vuotisjuhlapÄivÄnÄ ei valkoisten vapaussoturien hau alle ei elsin issä viety seppelettä muita kyllä muistettiin hän vastasi e uskunnan e essä Se unohtui Me kaikki siirrymme jo pian ajan rajan toiselle puolelle ei mikään toinen sukupolvi ole aikanansa saanut näh Ä niin suuria maatamme ja kansaamme koskevia tapahtumia kuin me Kertaan vielä psalmin 66 sanoja KiittÄkÄÄmme mei- Än Jumalaamme joka on ihmeellinen teoissansa ihmislapsia kohtaan Än on pitänyt mei Än sielumme elossa eikä ole mei Än jalkaimme sallinut horjua antakaa Jumalalle kunnia Aamen ä PUKKILA TI ä VETONIT ä REPO ä P US ä VARIA RATI ä SAKA ä ALVATEK ä PARA ON ä ELEMATI ä MULTILI T ISOLEVY ä PARLOK NUMMI ä VARTTI ä LUJA ä ALVATEK VARMA MULTILI T ä ISOLEVY äsa EMATI äpukkila Suomalaista huipputason osaamista r partek 9
Vastapuolen kapteeni jonka pakasta muistona jokeri vielä tallella ja muuan Ivan Matti aussila vetää komppaniaa kohti NuosjÄrveÄ syyskuussa 1941
Eversti Matti Aarnio ottaa vastaan 80 v päivänään pitäjänviirejä Santahaminassa v 1981 Eversti Matti Aarnio 5 v päivänään 19 6 rva Aino Aarnio nen Matti Aarnio ja rva Eeva Kallio Pekka Aaltonen Saara Lippo-
UpinniemessÄ mm ev Jarkka Mauno Koivisto Motti äm atti ja kommo ori EinoSiivonen Eurajoella 1 10 19 9 A Kallio Urpo Levo Matti Aarnio Erkki Tuuli ja Jarmo Merinen 4
Erkki Tuuli kenr ltn Levo Antero Kallio Erkki Ettala ja Jarmo Merinen Motti-Matti haastattelee nykyajan everstejä 1 10 19 9 5
1 10 19 9 Eurajoki Kallio Motti ja Levo AI to 1 10 19 9 Eurajoki vuosikokous LeppÄnen Ny a ka ja aussila 6
Alttaripalvelus 4 6 19 Laitilan kirkossa - rovasti Joose ytönen ja e esmennyt rehtori Matti Karstikko 1 1019 9 Eurajoki Kallio Motti Levo ja Tuuli
KARI Kari oopyri ht ƒ 1980 y anan ement ith elsin in Sanomat Kas tässä juhiapuheeni 9
SANKARI AUTAPU E EURAJOELLA 1 1019 9 AAPO RAJA ALM E Juuri eilen tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä vakavasta hetkestä jolloin Neuvostoliiton johtajat lokakuun 1 päivänä 19 9 klo 1 ottivat vastaan ensimmäisen kerran suomalaiset neuvottelijat Moskovassa Turhaan eivät tuhannet suomalaiset kokoontuneet elsin in Viipurin ja Terijoen asemille saattamaan J K Paasikiven johtamaa valtuuskuntaa ja laulamaan Kuullos pyhä vala sekä Jumala ompi linnamme Suomen kansa vaistosi silloin mistä oli kysymys Ja se halusi osoittaa valtuusmiehilleen mihin täällä niin tarvittaessa oltiin valmiita NÄin alkoi 40 vuotta sitten se vii- en vuo en viiltävä aika jonka kuluessa tämän maan ja kansan kypsyys kyky ja tahto hoitaa itsenäisesti ja vapaasti omia asioitaan punnittiin raskaimmalla mah ollisella tavalla Kuinka on lainkaan mah ollista että me selvisimme siitä On aivan varma että omat voimamme eivät siihen riittäneet Se oli ja tulee va t e eskin olemaan suuremmas käres 40 vuotta sitten täällä Pohjolassa syntyi uljas le en a 105 stä päivästä talviso an ihme yksimielisyy en vallankumous Maaliskuun 1 päivänä 1940 saatiin rauha mutta kun sen eh- ot kuultiin ve ettiin siniristiliput puolitankoon ja Karjalan 4
mukana koko Suomi itki Rauhasta tuli vain välirauha joka alusta alkaen oli täynnä ulkoista uhkaa epätietoisuutta levottomuutta ja pelkoa Ja sitten heleimmän suven kirkkaina päivinä juhannuksen alla 1941 Suomen mies pukeutui jälleen harmaaseen ja astui riviin Satakunnan ja Varsinais- Suomen yhtymäkoh assa silloisella Vakka-Suomen suojeluskuntapiirin alueella perustettiin JalkavÄkikrykmentti 56 Perustamispaikkoina olivat Rauma Rauman Mlk Eurajoki Lappi Panelia Laitila PyhÄranta Kalanti Vehmaa ja Uusikaupunki Talviso an monumentaalisessa päiväkäskyssään marsalkka Mannerheim oli sanonut olevansa ylpeä mm Satakunnan viljavien vainioitten ja Varsinais- Suomen lauheitten lehtojen pojista NÄi en seutujen pojat saivat nyt kesäso an kasteensa Kollaan kovia kokeneilla kankailla ja soilla TÄstÄ 1 päivää kestäneestä taisteluvaiheesta tuli rykmentille koko jatkoso an raskain aika Vajaassa kah essa viikossa oli kokonaismenetys yhteensä 9 0 upseeria aliupseeria ja miestä eli lähes kolmannes koko rykmentin vahvuu esta TÄmÄn jälkeen JR 56 tie kulki Petroskoin KarhumÄen ja iisjärvi-vansjärven kautta MaaselÄn kannaksen Kriville josta käännyttiin jälleen juhannuksen alla vuonna 1944 kohti koti-suomea Viimeiset taistelut käytiin Loimolan suunnalla ja jälleen Kollaa kesti Syyskuun 4 päivänä 1944 aseet vaikenivat ja marraskuussa 5 44 vuotta sitten saavuttiin takaisin kotiseu ulle TÄssÄ samassa Eurajoen kirkossa pi ettiin RE n ja IP n pääosan päättäjäisjumalanpalvelus jossa pataljoonan sotilaspastori Erkki Ervamaa piti voimakkaan saarnan Niin palasivat mui en mukana myös Eurajoen miehet kotikonnuilleen Osa heistä oli kuitenkin palannut jo aikaisemmin ei- Än nimensä ovat näissä laatoissa joi en ÄÄreen me nyt ensimmäisen kerran koko rykmentin nimissä olemme kokoontuneet osoittamaan kunnioitustamme kiitostamme ja kaipaustamme NÄitten kumpujen alle on kätketty 1 0 sankarivainajaa eistä on talviso an uhreja 1 ja jatkoso an aseveljiä 11 joista valtaosa JR 56 n miehiä Silloin kun läh ettiin meille uskottiin yhteinen tehtävä jota vaativampaa ei ole Sankarivainajamme suorittivat sen tavalla jonka rinnalla me tunnemme omat tekomme aina köykäiseksi Me marssimme tänään tälle pyhälle paikalle siniristilippujen juhlistamaa tietä ja Eurajoen nuorten meille soittamien sävelten tah issa Askeleemme on jo lyhyempi ja hitaampi kuin 5 vuotta sitten ja rivimme harvenee kiihtyvällä vauh illa Si ri Sirenius sanoo mietekirjassaan Jos Jumala on antanut meille nuoruu essamme suuria ajatuksia jalojen tapahtumien o otuksia ja uhrimieltä nii en toteuttamiseksi ÄlkÄÄmme antako nii en vanhemmalla iällä himmetä vaikka vuo et satavat päähämme lunta ja veremme kierto hi astuu
TÄllÄ paikalla meille annetaan velvotusta voimaa ja uskoa Me tunnemme ja tie Ämme että ellemme kykene säilyttämään tällä pohjoisen ankaralla kamaralla olevaa isänmaatamme omana vapaana ja itsenäisenä silloin me koko perustan kaikkeen muuhunkin hyvään ja arvokkaaseen menetämme TÄmÄ on se perustotuus jonka puolesta uhrit on annettu Totuus jonka me veteraanit niin hartaasti toivomme juurtuvan myös nuorisomme tulevien polvien sy Ämiin ajatuksiin ja tahtoon EtteivÄt he kysyisi mitä tämä maa voi teh Ä minun hyväkseni vaan kysyisivät mitä minä voin teh Ä tämän maan hyväksi maan josta Aleksis Kivi kirjoitti jo sata vuotta sitten Mi autuus helmaas nukkua sä uniemme maa SÄ kehtomme sä hautamme sä aina uusi toivomme Oi Suomenniemi kaunoinen sä iankaikkinen Eurajoen sankarihau alla 1 1019 9 vasemmalta Sakari Salmesvirta Antero Kallio Sylvi Lehtonen Eino urunen ja Matti Aarnio 4 5
KILTAVELI AR SAINION PU E KALANNIN SANKARI AU ALLA JR 56 VUOSIP IV N 198 Kutsuivat TeitÄ isänmaa kuoleman uhka Suitsevat rauniot rakkaitten kotien tuhka veljeimme veri huutavat taivasta vasten riistetyt ruumiit kyynelet Äitien lasten JR 56 on hiljentynyt tänään vuosipäivänään kunnian tekoon näille vaienneille voittajille jotka ovat kaikkensa antaneet jotta isänmaa olisi vapaa ja lippu liehuisi Sotaan kuuluu uhrin laki Se on katkera välttämättömyys kan- 4 6 salle kokonaisuu essaan ja erikoisen kipeästi kirvelevä niille joita se lähemmin koskee Kansamme antoi raskaimman uhrinsa nii en riveistä jotka huomispäivänä olisivat kantaneet vastuun MissÄ unelmat veivät uloimmaksi missä elämä soitti täysintä suvea sieltä luoti kulki kuin parhainta etsien EhkÄ tämäkin sankarihauta on kerran nähnyt vanhan lesken joka on saattanut ainoan poikansa ainoan toivonsa tänne tai nuoren vaimon jolta olivat jo kyynelvirrat ehtyneet raju tuska puistattaa hänen hentoa ole-
mustaan kun hän polvistuu miehensä kummun ÄÄrellÄ voi miksi tämä sattui juuri minulle vain muutamia ihania kevätpäiviä sai hei Än onnensa olla mui- enkin nähtävissä kunnes so- an armottomuus murskasi kaiken tai nuorukaisen joka kuiskaa kumpunsa alta minulta ei jäänyt isää ei ÄitiÄ ei e es rakastettua kaikki oli vielä unelmaa mutta suurinta tuksaa ei jäänyt jälkeeni ehkä joskus tulee joku joka istuttaa kukkasen kummulleni Me varmasti kaikki rakastamme ja arvostamme rauhaa erityisesti ne jotka ovat armottoman so an henkilökohtaisesti kokeneet ja toivomme yli kaiken ettei rauha järkkyisi Mutta me emme saa emmekä voi unohtaa että Suomen viime so ista pelasti mitä suurimmin uhrein sen yksimielinen kansa Suomi oli En lannin ohella viime maailmanso assa ainoa Euroopan sotaakäyvä maa jonka suurten y inalueitten yli ei sota kulkenut Suomi oli myös ainoa ensimmäisessä maailmanso- assa itsenäisyytensä saavuttanut maa jonka itsenäisyys säilyi toisen maailmanso an myrskyjen jälkeen Ilman taistelua meitä olisi o ottanut altian kohtalo ja rajan siirtyminen Tornionjokeen ja Pohjanlahteen TÄmÄ on ainoa totuus Sankariveljet JR 56 n elossa olevat aseveljet ja me kaikki täällä paikallaolijat olemme teille suuressa kiitollisuu envelassa siitä että olitte kärkijoukko silloin kun turvattiin Suomen mah ollisuus rauhaan vapau essa TeissÄ on jatkunut Termopylain taru TeissÄ on ikuinen isänmaa enkenne annoitte e estä Suomen Jumala varjele kansamme huomen 4
VI TORI RINTANEN IN MEMORIAM Saatoimme Sinut Vihtori Rintanen tänään hau an lepoon rakastamasi isänmaan poveen Siirryit hiljaisten aseveljien rykmenttiin ja seuraat mei Än tänne vielä jäänei en toimintoja tuolta taivaan sinestä niin uskomme Kaksi vuotta sitten me lähiystäväsi ja aseveljesi seisoimme kotipihallasi siniristilipun kohotessa 0-vuotispÄivÄsi kunniaksi omaan uuteen salkoosi Sateisessa kevätsäässä kaikui silloin laulumme Siniristilippumme sulle valan vannomme kallihin sinun puolestas elää ja kuolla TÄnÄÄn se sama lippu hulmuaa puolitan ossa Kuolema oli meille sotilaille silloin 40 vuotta sitten jokapäiväinen vieras SiitÄ kertovat nuo vaikeat ristit täällä Lapinkin kirkkomaan katveessa TÄnÄÄn kun kannoin Sinua Viku hau an lepoon oli koko ajan mielessäni kuten niin usein ennenkin päinvastainen muisto 40 vuo en takaa SinÄ kannoit silloin minut - takaisin elämään Oli heinäkuun 10 päivä 1944 KÄsnÄselÄn tiellä Loimolassa AamuhÄmÄrissÄ olimme me Motti-Matin JR 56 miehet lähteneet liikkeelle ja koukkasimme vihollisen kuormaston kimppuun Kovissa taisteluissa niin moni jäi sinne Karjalan korpeen Vihollisen kuormasto panssarivaunua ja paljon muuta tuhottiin Sitten tuli käsky tehtävä suoritettu takaisin Minua se ei saavuttanut enää Telaketjujen kilinää kranaattien räiskettä konetuliasei en papatusta eivät korvani enää kuulleet Makasin maassa lämmin veri pulppusi useista reijistä tajunta oli sammumassa Silloin tulit SinÄ Viku Olit to- ennut Se pihisee vielä Kaveria ei jätetä Karhun voimiliasi koppasit minut syliisi ja kannoit yksin pitkän matkan kunnes tavoitit toiset Ilman Sinua olisi yh en sotilaan elämä päättynyt 1-vuotiaana Kiitos sinulle SinÄ roteva rauhallinen erinomainen soturi sanat eivät riitä Kaikkivaltias siunatkoon työsi ja suokoon Sinulle ikuisen rauhan Me muistamme Sinut niin kauan kuin meille elonpäiviä vielä annetaan A 5 1984 eikki Lampinen 49
YIIKers Vihtori Rintasen 0 Äv pöivön kunniaksi pystyttivöt ystövöt ja aseveljet hönelle lippusalon ja vetivöt siihen merkkipöivön aamuna 18 5 198 ensimmöisen kerran lipun Kuvassa ev luutn evp Reino Vösti onnittelemassa entistö Terijoen JP 1 n jöököriö ja tömön vaimoa P ntos k Y Valmistaa Lankanauloja ja etoniverkkoa KYLLä IOLANILLA - Eikö maksa paljoa 5 I n sökki iolan-kanankakkaa riittöö 100 m IIe koko kesöksi EURA puh 9 8 50 10 Luonnollisesti iolan OY KARINIEMI A Puh 9 8 50 444 Kariniemi roilerin tekijö KILTAVELI JA ULKOPUOLINEN YSTäVäMME MUISTITKO TILATA SUOMEN SOTILAAN VUO EKSI 1985 Siitö tulee Kiilalle kymppi ja itse saat maanpuolustushenkistö luettavaa 50
1 R 5 li K ukainea a 4K 1 Py 4maa Rauma ƒ E R 56 Krh K Ty t K Koi Krh ÄjÄ tp 0 Py öran a o 8K i 1 K K 1 lko6is oki - Lai i a L appti Ä Ksh j I P K inn rj oki 0 Eura 0 on i a i i 0 E 11 P S K uusikaupunki 0 a 10 K 1 Kalanti - Ä E II P 1 K 1 K 1 1 1 Karjala 0 Loiaiah i Ä V hmaa 0 K9 vhj II P mynärnökl 0 Ku5 avi 0 11 K laivassa o 0 Ä Mie oinen 0 r 65
i Upseerikokelas Matti aussila 1 JK JP 4 n 1 Joukkueen johtaja Miesh n on t ytt rautaa nykykielt lainataksemme Kaupunkimilj on lomailevan aussilan taustana - Silm ilk mme kuvaa Upseerikokelas kantaa vy ll n puukkopistint joka viel vuonna 19 6 kuului kokelai en varustukseen Kokelaat itse kutsuivat asetta yleisesti tikariksi N ill herroilla oli takanaan Reserviupseerikoulussa vanhassa hyv ss aminassa k yty puolen vuo en Ä pseerikurssi - Ei mutta katsokaapa aussilan jatsareita jotka olivat tuolloin erityisesti siviilinuorison suosiossa Kokelaat kyll saivat pit omia saappaita lomalla varsia ei vain olisi saanut ty nt muo inmukaiseen ruttuun 1 1 KILTAVELJEN MUISTOJA ALOKASAJALTA J K RIPATALJOONASTA v lta 19 5 Kaupunkilaispoika anoi ajan tavan mukaan vapaaehtoisena j k ripataljoonaan ja hyv ksyttiin Taustana oli h nell tehollista koulutusta suojeluskunnassa n 40 p iv n verran sen ajan varusmiehen saaman ampumakoulutuksen ylitt v saavutus ryhm njakokoulutus ja korpraalin korkea arvo N in h n sitten saapui palveluspaikkaansa varautuneena etuk teen siihen mit tuleman piti ja uskoen hyv ll palveluksella p sev ns kunniallisesti sotilasuran alkuun Niinkuin sitten k vikin Sitten seurasivat tavanomaiset kuviot tukka pois p lle m asepuku isot polsut jalkaan Ryhmanjohtajat olivat toimistossa k yneet tietysti ottamassa selv uusien mokkereitten taustasta koska tupaan ilmestyi pieni korpraali kysyen Outtako oullunna herra siviliss T h n vastaus Olin korpraali erra korpraali Ja nopeasti vastaus Ti ll ette ou ennee korpraal ottakee jakkara etteen k ykee kyykkyyn ja antakee hyppi Alokas teki ty t k sketty mutta taisi v h n hymyill kun taas tuli Mittee ty hymmyilett Ja vastaus Olen tullut t nne vapaaehtoisena ja aikomuksenani on ohjes nn n mukaan suorittaa palvelukseni erra korpraali Korpraali eitt kee se jakkara pois mutta kyll teilt viel hymy hyytyy Siihen se sitten j i mutta alokas sai opin miten suhtautua vaikeisiin esimiehiin Siihen aikaan oli tapana my nt alokkaalle ns kuntoisuuslomaa suoritetun suojeluskuntapalveluksen mukaan jalkav ess jopa 0 vrk mutta erikoisaselajeissa 15 vrk Alokkaamme ilmoittautui tietysti t h n kokeeseen Sulkeisissa kaikki sujui hyvin ja sitten seurasi kuulustelu tie oista sen suoritti j k rikapteeni N in se sitten k vi kapteeni aloitti raskaimman j lkeen Selitt k pyyhk isev luo inrata Aiokas selitti Kapteeni Mist te sen niin varmasti tiesitte Alokas Seh n on Kapteenin e ess olevassa kirjassa voisin kyll piirt sen taululle Kapteeni Mik kirja t m sitten on Alokas Seh n on Suojeluskuntalaisen Opas ja herra kapteeni voisi kysy siit vaikeampiakin asioita onhan siin toki jalkav en aseet ja paljon muuta Kapteeni Ei t ss nyt sitten enemp kysell kutsukaa seuraava sis n ja per st kuuluu komppaniaan Ja niin sitten alokas sai sen 15 vrk kuntoisuusloman josta tietysti oli tavallaan iloa p si n ytt - m n kavereille ja my s tytt yst ville itsen n mutta my hemmin takaiskuna sen kah en viikon puuttuminen yysillisen kunnon j lkeenj neisyys alokasr kiss Kerrottakoon kuitenkin ett kapteeni oli samana iltana esitt nyt j k rikapteenitovereilleen kompakysymyksen Mik on pyyhk isev luo inrata Eik valitettavasti kukaan sit osannut selitt Kirjoittaja on tahallaan j tt nyt kysymyksen kiltaveljien vastattavaksi oikein vastanneitten palkinnot riippuvat ent j k rin varallisuustilanteesta M 6 6 t
a s MATTI AUSSILA JR 56 n KILTA RY n TOIMINTAA Kotiuttamisemme 0-vuotismuistojulkaisussa on kunniapuheenjohtajamme Matti Aarnio kertonut kokoontumistemme so anj lkeisist vaiheista vuoteen 19 asti 5-vuotisjulkaisussa olen selostanut Killan toimintaa vv 19-19 9 Nyt pyrin samaan laajentaen kertomusta ja kertaamalla vuosikokousjulkaisujen t rkeimpi kohtia Lis ksi toisaalla Maanpuolustuskillat ry n 0-vuotista toimintaa koskeva selostus T ss yhtey ess palaamme viel Killan perustamiseen ja rekister intiin Jo monissa yhteisiss kokouksissamme oli esitetty kilta-yh- istyksen virallista perustamista Upinniemen kokouksessa 1 10 1969 teki Vihtori Siivo Rauma esityksen joka johti toimenpiteisiin Monien neuvottelujen ja kokousten tuloksena saatiin kokoon s nn t joi en mukana toiminta tulisi tapahtumaan Laitilassa 18 19 1 sitten laa- ittiin perustamiskirja rekister ity yh istyst varten nimeksi tuli JR 56 n Kilta ry Sopimuskirjan allekirjoittajat olivat Matti A Aarnio Martti Silanter Kustaa Ala-Kaila Veikko Vesa Lauri Junnila Erkki Luntamo Erkki Keskitalo ja Vihtori Siivo Kilta rekister itiin v - litt m sti Otteita s nn ist Killan tarkoituksena on valtiovallan hyv ksym t voimassa olevat kansainv liset sopimukset huomioonottaen JR 56 ssa ja muissa ss tarkoitetuissa joukoissa paivellei en maanpuolustushen en vaaliminen j sentens keskin isen ep poliittisena yh yssiteen toimiminen killan piiriin kuuluvien perintei en ja yhteisten muistojen vaaliminen sek vaikeuksiin joutunei en ensi sijassa omien j senten ja sotaveteraanien tai hei n perheittens avustamiiien ja tukeminen Killan varsinaiseksi j seneksi voi p st tai voi aan kutsua jokainen vuosien 1941-44 so an JR 56 ssa ja sille alistetuissa joukoissa palvellut samoin h nen perheenj senens ja j lkel isens sek em joukkojen piiriss toimineet lotat ja soti laskotisisaret 6
YLEIST Kilta ry n rekister imisen j lkeen on toiminta muotoutunut nykyisiin uomiinsa huipentuen vuosikokoustapahtumiin eri paikkakunnilla useinkin Puolustusvoimien joukko-osastojen suojissa Kiltamme puheenjohtajaksi vaihtui v 19 6 Antero Kallio Matti Aarnion j ess kunniapuheenjohtajaksi Kuitenkin Motti-Mattimme joka ik ntyneen halusi jakaa nuoremmille monet teht v ns joita Kiltamme hen ess oli tarmolla ja l mm ll hoitanut ja johtanut osallistuu e elleenkin neuvoillaan toimintaamme Samoin monivuotinen kiltasihteeri Oiva Juvala luopui sairau en vuoksi teht v st n nen tilalleen johtokunta kutsui Matti aussilan Johtokunta on pysynyt kiltaveljien luottamusta nauttivien veljien t ytt m n muutokset ovat aiheutuneet kuolemantapauksista ja sairau en vuoksi Johtokunnan j senet ja alueosastojen toimihenkil t ovat voimiaan s st m tt toimineet Kiltamme hyv ksi Poismenneitten muistoa on kunnioitettu a ressein seppelein ja mah ollisuuksien mukaan olemalla e ustettuina hautaustilaisuuksissa viime aikoina on pyritty viem n Killan lippu paikalle Tilaisuuksiimme on osallistunut runsaasti Puolustusvoimien ylint p llyst monet heist paikallisen tilaisuu en is nt - n er t jopa aikoinaan aloittaneet upseeriuransa JR 56 n riveiss Kokonaisuu essaan kantahenkil kunta on tilaisuu- 68 en tullen huomattavasti auttanut meit j rjestely- ym asioissa VARAIN ANKINTA KIIKARIKIV RIT - Puolustusvoimien ampumatoiminnan kehitt minen Matti Aarnion aloitteesta kiinnitettiin huomio meille aikoinaan eritt in t rke n tarkk ampujakoulutukseen N in syntyi ajatus lahjoittaa Kiltaamme my nteisesti suhtautuneille joukkoosastoille kiikarikiv rit Vuosikokouksessamme 1-1 10 19 4 S kyl ss lahjoitettiin Porin Prikaatille kpl tarkoitukseen sopivia kiikarikiv reit tukkiin kiinnitettyine plaketteineen E elleen asiaa kehitelt ess sai Matti Aarnio mukaamme muitakin maanpuolustushenkisi yhtes j Niinp vuosikokouksemme 18 9 19 6 yhtey ess m JP n suojissa meenlinnassa saatiin aikaan seuraava lahjoitus Panssariprikaatin joukoille kokonaista 6 kiikarikiv ri joi en lahjoittajat olivat RUK n kurssi 1 kpl m PJ n Kilta Talviso an JP 4 IIPI- J T 1 kpl Prikaati Kuussaaren aseveljet eimosoturit 1 kpl ja JR 56 n kilta ry My hemmin Puolustusvoimat ovatkin kiinnostuneet hankkimaan kiv reit t h n tarkoitukseen INVALI I UOLTO ja muut avustukset E ell mainittu maanpuolustusyst v llinen toimintamme ei kuitenkaan ole Kiltamme ainoa eik e es p tarkoitus S nt - jemme mukaan on pyritty talou- ellisesti tukemaan vaikeuksis-
sa olevia velji mme T t varten on s nt m r inen Avustusrahasto Lis ksi on neuvoin ja hakemuksin autettu sota-invali ivelji mme usein hyvinkin tuloksin Alueosastot ovat suorittaneet jouluvierailuja lahjoin ja terveh yksin Kaunialan sotavammasairaalassa on elsin in alueosasto vieraillut s nn llisesti J SENM R ja sen kehitys Kiltamme j seneksi liittyv t siihen oikeutetut vapaaehtoisesti Rykmenttimme on vuosien kuluessa hajaantunut ymp ri maata ja monet yhtey et aseveljiin ovat katkenneet Kokousilmoitusten avulla kuitenkin aina l ytyy yhteytt haluavia velji siksip vuosikokouksista on pyritty ilmoittamaan kautta maan T t tiet on j senm r koko ajan kasvanut My s alueosastot ovat paikkakunnillaan suorittaneet huomattavaa j senhankintaa Monet vuo et k ynniss ollut nais- ja nuorisotoiminta ei ole viel saavuttanut toivottua tulosta T - m monissa kokouksissa p tetyn toiminnan k ynnist minen samoinkuin perinteitten ker ys antavat meille paljon teht v J senten rekister inti kortistoksi henkil tietoineen aloitettiin v 19 Kehityst kuvaa v 19 elokuussa suoritettu laskenta 59 j sent ja siit kasvu v n 19 8 huhtikuuhun jolloin j senm r oli 1 14 V sta - 8 on kortistoa tarkistettu useampaan otteeseen Kuitenkin monien poismenojen joista kaikista ei ole tietoa joh osta varsinkin Suomen-Sotilas tilaustarjousten yhtey ess on k ynyt ilmi ett to- ellinen j senm r on t ll hetkell alle 800 Varsinaisesti kokouksiin osallistuvia n -400 Kuitenkaan kortistosta ei ole ket n poistettu vaan s ilytetty historiaa varten J senten jakautuma oli 15 4 19 8 alueosastottain l hiymp - rist ineen seuraava Rauma 4 Uusikaupunki 64 Laitila 106 elsinki 05 Tampere 59 Etel - me 4 Turku 64 hajallaan eri puolilla maata 154 j - sent MAANPUOLUSTUSKILLAT ry ja Pohjoismainen yhteisty Kiltaveljet ovat osallistuneet MPK n j rjest miin tilaisuuksiin ja koulutustapahtumiin Puheenjohtajamme Antero Kallio on useita vuosia kuulunut MPK n hallitukseen v sta 1981 hallituksen varapuheenjohtajana ja Kiltaneuvostoon ovat kuuluneet kiltasihteeri ja kaksi kiltavelje Suomen -Sotilas Suomen Miesleh en siirytty MPK n omistukseen on sen levikki e istetty varsinkin kun Kiltamme saa jokaisesta vuosikerrasta hyvityksen Lis ksi julkaisussa on kiltapalsta jota voimme k ytt tie otukseen Pohjoismaiset kiltap iv t on pi- etty joka toinen vuosi 19 1 J rsta amoen Norja mukana Matti Aarnio 19 meenlinna Suomi tavallaan mukana koko JR 56 n Kilta ry 19 5 Vor in - or Tanska mukana Matti Aarnio ja Olavi Saulivaara 19 Ysta Ruotsi mukana Ilkka Are ja Matti aussila M m JP n e ustajana Ysta s Allehan a kirjoitti suomalaisten osanotostamme seuraavasti - r anns 69
veteraner inte ra me en eller tvö tapperhetsme aljer utan me hela r sten ulit Siis Siell oli veteraaneja joilla ei ollut vain yksi tai kaksi urhoollisuusmitallia vaan koko rinta t ynn Olikohan pieni kateus mieless 19 9 er en Norja mukana Paavo Riikkil Olavi Saulivaara Ilkka Are ja Matti aussila T lt matkalta pieni episoo- i Menomatkalla ki-tukholma aamupalan yhtey ess M oli varannut pienen salkun johon varasi runsaasta laivap y st ev st e ess olevaa Oslon matkaa varten Ja OS seurasi esimerkki teh en my s pakettia Tarjoilijatar huomasi t m n ja tuli sanomaan ett mukaan ei saa ottaa mit n T h n OS vetosi ett kun kapteeni k ski Tarjoilijatar tietysti luuli OS n tarkoittavan laivan kapteenia ja kysyi miss se kapteeni sitten on T h n OS tuossahan se istuu minua vastap t Niinp sitten tarjoilijatar ei h lmistyneen osannut sanoa mit n ja OS jatkoi paketin tekoa 1981 Pansio-Turku Suomi mukana Matti aussila Marlin Iik ritarjoilu ruotsalaisten mieleen Loistava juhlaillallinen Turun linnassa 198 Sla else Tanska Mukana Antero Kallio ja Matti aussila Jo K penhaminassa ilmoittautui oppaaksi ja tulkiksi tanskalainen ilmavoimien yliluutnantti selv ll suomenkielell Ja kaverit kysym n Miss olet oppinut T h n yliluutnantti Siell miss tekin n oli Tanskaan avioituneen tamperelaistyt n poika ja oli tosiaan oppinut suomenkielen siell miss mekin Pohjoismaiset kiltap iv t ovat 0 merkitt v tilaisuus vahinko vain ett osanottajam r on rajoitettu PALKITSEMISET Kilta-ansiomitalin ovat saaneet seuraavat kiltaveljet Matti Aarnio Erkki Luntamo Veikko Vesa Antero Kallio Kustaa Ala-Kaila Tauno Tuovinen Aapo Rajahalme Niilo Nurmi Matti aussila Vihtori Rintanen Toivo aijanen Ilkka Are il in Ny a ka Urpo Levo Kosti Tammenniemi Olli K Varho Martti Silanter Yrj eikkil Martti uhtamaa Mauri Sormaala Vuo esta 19 sai Maanpuolustuskillat ry oikeu en esitt Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarimerkkej j senilleen t t oikeutta olemme k ytt neet hyv ksemme mah ollisuuksiemme mukaan Koska n it my nnett ess eiv t pelk st n kilta-ansiot tule kysymykseen vaan huomioi- aan aikaisemmat kunniamerkit ja muu sosiaalinen tausta ja saavutukset katson sopivaksi luetella vain kauttamme ritarimerkkej saanei en nimet Martti Silanter Juhani Valsta Erkki Keskitalo sotainvali ity st Arno Mikkola Kustaa Ala-Kaila r 5
Aapo Rajahalme Onni Laukkanen Aimo eikkil Erkki Putkonen Alpo Maasilta Juhani S yn slahti Kosti Tammenniemi Mauri Sormaala Erkki Normala Martti Ylilammi Veikko Mattila Kaarlo Norppa v 1981 muutettiin asevelvollisuuslakia siten ett toimiupseerien res ik nostettiin 50-60 vuoteen t m antoi aiheen esitt Kiltamme alle 60-vuotiaille aliupseereille ylennyksi n it - h n viel oli jonkun verran Tulos oli kuitenkin melkein olematon sihteerin kiertokirjeest huolimatta vain elsin ist kaksi kersanttiylennyst Olavi Salo ja eikki Virtanen Kiltaviirej on jaettu paljon sihteerin kirjaukset eiv t riit niit h n ovat alueosastot jakaneet muulloinkin kuin vuosikokouksissa Kuitenkin on aina muistettu palkita kulloisenkin tilaisuu en is nt v ki niin sotilaat kuin sivilitkin t ll huomionosoituksella VARAIN ANKINTA JA JULKAISUTOIMINTA Kilta ei ole perinyt mink nlaista j senmaksua koko olemassaolonsa aikana Varainhankinta on siis t ytynyt j rjest muulla tavoin Alkuunsa toimitettiin hattuker yksi joi en l hin tarkoitus oli jonkun paikallisen veljen avustaminen Eri kokousten kulut pyrittiin mitoittamaan sen mukaan ett j rjest - jille ei j isi tappiota Jumalanpalveluksissa ker tty kolehti on k ytetty paikallisiin avustuksiin ja jopa kerran Kaunialan Sotavammasairaalalle osittain joskus my s Sotainvali ien Veljesliitolle Alueosastot ovat kokouksissaan j rjest neet toimintansa tukemiseksi arpajaisia ym kilpailun tapaisia osoittaen huomattavaa kekseli isyytt ja ovatkin osoittaneet kuinka tullaan toimeen ilman valtion tukea jota kaikki nyky n valittaen vaativat Kiltamerkit -viirit ja Motti-Matti -marssin nitteet eiv t ole voittoa tuottaneet ne on k yt nn ss myyty omakustannushintaan nitteit on viel saatavissa ja koska ne ovat kustantaneet itse itsens loput ovat puh asta tuloa 5 v ja 0 v julkaisut sitten tuottivat ilmoituksil aan juhlien kulujen lis ksi mah ollisuu et lipun hankintaan ja mm kiikarikiv rilahjoituksiin N ist tuonnempana 0 v julkaisusta alkoikin sitten uusi vaihe julkaisutoiminnassa Puheenjohtajan ja sihteerin toimesta vuosittainen julkaisu kiltaveljien toimituskunnan avustamana Se on sis lt nyt aina aikaisemman monistetun vuosikertomuksen sijasta painetun riitt en joka k teen Lis ksi siin on aina paikkakunnan mukaan tuotu pit j n tai joukkoosaston historiaa esille Ilmoituksin on saatu varoja j rjestelykuluihin ja muihin hankintoihin Julkaisujen sis ll n suhteen ei ole ollut vaikeuksia ilmoitusten hankinta ei ole ollut niink n helppoa johtuen tietysti monien muitten j rjest jen yh enev st tukijoitten tarpeesta 1
Kuitenkin alueosastojen paikkakunnilla paikalliset j rjest t ovat tukeneet toimintaamme erilaisten lahjoitusten muo ossa Suomen Sotilas-leh en tilauksista Killan saama hyvitys 10-1 vsk on riitt nyt nipin napin j - senmaksuumme MPK lle tilauskanta on jatkuvasti ollut nousussa kuluvana vuonna 88 tilausta Se ei ole paljon T st lis tuonnempana Kotiuttamisen 5-VUOTISM UISTOPAIVAT 11-1 101969 Santahaminassa Uu enmaan J k ripataljoonan varuskunnassa ja Upinniemess Laivaston tukikoh assa Tilaisuus alkoi Santahaminassa 11 10 is ntien puolesta olivat evl Veikko Rusanen ja ev unnar ˆhman kokoontumisesta l htien mukana Kutsuvieraana oli kenr Paavo Talvela Uu JP n toimesta j rjestettiin taistelun yt s ja uusimman ase- ja muun kaluston esittely Mm sinkoammunta suoritettiin kovilla ja n in voitiin to eta sen to ellinen teho My s it kanuuna automaattisine ihmelaitteineen her tti ansaittua huomiota Illalla oli Kansallisteatterissa tilattu n yt nt P iv n kuluessa monet veljet vuosien takaa l ysiv t toisensa ja muistot pantiin kiert m n Seuraavan p iv n ohjelman alkoi jumalanpalveluksella Temppeliaukion kalliokirkossa Saarnan piti teol tri Risto Pyysalo ja litur eina toimivat kiltaveljet Veikko Aavikko ja Matti Karstikko Seurasi kunnianosoitus ietaniemen sankarihau alla ja sielt kuljetus Upinniemeen jossa esittelyt Laivaston koulutushallillaja Kaasusuojelukoululla Kommo ori Eino Siivonen ja eversti unnar ˆhman johtivat n it esityksi Asevelikokous jossa mm p tettiin Killan perustamisesta pi ettiin Upinniemess ja viel lopuksi iltajuhla varuskunnan kerholla Kotiuttamisen 0-VUOTISMUISTOPAIVAT 1-1 10 19 4 S kyl ss Porin Prikaatin uovinrinteen varuskunnassa Porin Prikaatin suojissa juhlat onnistuivat loistavasti Sotilasl nin Komentajan kenr itn Urpo levon ja prikaatin p llyst n antaessa juhlatoimikunnalle kaiken tukensa Kiltamme lipun naulaus ja vihkiminen suoritettiin lipun vihki rykmentin pastori rovasti yt nen Lippu esiintyi sitten kirkossa ja p iv juhlassa lippuvartiona olivat kiltamme nuoret Ohjelmassa kuulimme rykmenttimme kunniamarssin Motti-Matin kantaesityksen Rauman poikasoittokunnan esityksen Marssin on s - velt nyt kiitaveli Juhani Valsta ja sanoittanut Antti enttonen Sittemmin sen on sovittanut suurelle sotilassoittokunnalle Arthur uhrman Killan pienoislippuja lahjoitettiin Prikaatin p llyst lle Kiltaa tukeneille kunnille ja ansiotuneille Killan j senille E ell on jo tullut mainituksi kiikarikiv rien luovutus Prikaatille P iv juhlassa esiintyiv t Laii s