Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Julkaisu 219:2
JULKAISU 219:2 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO
KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Julkaisun päivämäärä 22.3.219 Tekijät Valtakunnanvoudinvirasto, hallintoyksikkö, ylitarkastaja Teemu Turpeinen Julkaisun laji Tilastoja Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Julkaisun osat Tiivistelmä Julkaisu sisältää Valtakunnanvoudinviraston hallintoyksikön toimittamat, ulosottovirastojen keskeisimmät työmääräja euromäärätilastot vuodelta 218. Lisäksi julkaisuun sisältyy tilastoja ulosottomiesten suorittamista toimenpiteistä, velallisista, asioiden käsittelyajoista, erikoisperinnästä sekä väestötilastot ulosottovirastoittain. Avainsanat: (asiasanat) tilastot, ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 83/13/18 Sarjan nimi ja numero Valtakunnanvoudinviraston julkaisu 219:2 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 71 suomi julkinen Jakaja Kustantaja Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto
PRESENTATIONSBLAD Författare RIKSFOGDEÄMBETET Riksfogdeämbetet, Förvaltningsenheten, överinspektör Teemu Turpeinen Utgivningsdatum 22.3.219 Typ av publikation Statistikuppgift Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikationens namn Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Publikationens delar Sammandrag Publikationen innehåller den viktigaste statistiken över arbetsmängd och eurobelopp för år 218. Statistiken har utarbetats av förvaltningsenheten vid Riksfogdeämbetet. Därutöver innehåller publikationen statistik över åtgärder utförda av utmätningsmän, gäldenärer, behandlingstider för ärenden, specialindrivning samt befolkningsstatistik per utsökningsverk. Nyckelord: (referensord) statistik, utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 83/13/18 Seriens namn och nummer Riksfogdeämbetets publikation 219:2 Sidantal totalt Språk Pris Sekretetessgrad 71 finska offentlig Distribution Förlag Riksfogdeämbetet Riksfogdeämbetet
SISÄLLYSLUETTELO 1. Infografiikka - Ulosotto Suomessa 218, Infografik Utsökningen i Finland 218... 1 2. Ulosottolaitoksen tilastoja 29-218... 3 2.1. Asiamäärät... 3 2.1.1. Vireille tulleet asiat 29-218... 3 2.1.2. Käsitellyt asiat 29-218... 5 2.1.3. Vireillä olleet asiat vuoden lopussa 29-218... 6 2.1.4. Asiamäärät ulosottovirastoittain 218... 8 2.2. Rahamäärät... 9 2.2.1. Perittäväksi tulleet rahasaatavat 29-218... 1 2.2.2. Käsitellyt rahasaatavat 29-218... 11 2.2.3. Vireillä olleet rahasaatavat vuoden lopussa 29-218... 12 2.2.4. Rahamäärät ulosottovirastoittain 218... 13 2.3. Perintätulos... 14 2.3.1. Tilitettyjen kertymien lukumäärät 29-218... 15 2.3.2. Perinnän onnistuminen ja maksamalla selviytyneet velalliset 29-218... 16 2.3.3. Perittyjen rahasaatavien kertymistavat 29-218... 18 2.3.4. Perintätulos ulosottovirastoittain 214-218... 19 2.4. Ulosottovelalliset... 2 2.4.1. Ulosottovelalliset vuoden aikana 29-218... 2 2.4.2. Velalliset vuoden aikana, vuoden lopussa ja vireillä vuoden aikana keskimäärin 29-218... 21 2.4.3. Uudet velalliset 29-218... 23 2.4.4. Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan 214-218... 24 2.4.5. Velallisten ikärakenne 218... 25 2.4.6. Velalliset ulosottovirastoittain 218... 27 2.5. Käsittelyajat... 29 2.5.1. Keskimääräinen käsittelyaika 213-218... 29 2.5.2. Kolmessa kuukaudessa käsitellyt asiat 29-218... 29 2.5.3. Kolmessa kuukaudessa käsitellyt velalliset 29 218... 31 2.5.4. Velalliset joilla vireilläolo on kestänyt vähintään kaksi vuotta 29 218... 32 2.5.5. Käsittelyajat ulosottovirastoittain 218... 32 2.6. Toimenpidetilastoja... 35 2.6.1. Ulosmittaukset 29-218... 35 2.6.2. Maksukiellot ja maksusuunnitelmat 29-218... 36
2.6.3. Todetut esteet 29-218... 37 2.6.4. Ulosmitatun omaisuuden myynnit normaaliperinnässä 29-218... 38 2.6.5. Muita toimenpiteitä 29-218... 39 2.6.6. Toimenpiteitä ulosottovirastoittain 218... 4 2.7. Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot 29-218... 45 3. Virastokohtaisia tunnuslukuja 218... 48 4. Erikoisperinnän tilastoja... 49 4.1. Sisäänotto- ja käsittelykyky 211-218... 5 4.2. Perittäväksi otettu rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet 21-218... 51 4.3. Ulosmitattu ja takavarikoitu omaisuus 21-218... 52 4.4. Erikoisperinnän perintätulos 21-218... 53 4.5. Toimenpiteitä erikoisperinnässä 21-218... 54 5. Ulosottovirastojen henkilötyövuodet 29-218... 57 6. Väestötilastot 218... 6 6.1. Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä... 6 6.2. Ulosottovirastojen toimialueiden kunnat... 61 7. Ulosoton tilastokarttoja vuodelta 218... 68 7.1. Vireille tulleet ja käsitellyt asiat asukasta kohden... 68 7.2. Velalliset ja uudet velalliset tuhatta asukasta kohden... 69 7.3. Ulosmittaukset ja toteutuneet realisoinnit tuhatta asukasta kohden... 7 7.4. Perintätulos asukasta kohden... 71
1. Infografiikka - Ulosotto Suomessa 218, Infografik Utsökningen i Finland 218 1
2
2. Ulosottolaitoksen tilastoja 29-218 Aikasarjat kuvaavat ulosottolaitoksen toimintaa kuluneen kymmenen vuoden ajalta. Aikasarjoissa esitetään asia-, raha-, velallis- ja toimenpidemäärien kehitys koko ulosottolaitoksen tasolla. Kunkin osion lopussa on lisäksi kuvattu aihepiirin keskeisimmät tilastot uusimman tilastovuoden osalta ulosottovirastoittain. 2.1. Asiamäärät Yksityinen velkoja voi hakea ulosottoa, kun hänellä on asiasta tuomioistuimen tuomio tai päätös. Tietyt julkisoikeudelliset asiat, kuten verot ja vakuutukset ovat kuitenkin täytäntöönpanokelpoisia ilman oikeuden päätöstä tai tuomiota. Elatusapuasioiden tapauksessa perintää voidaan hakea myös sosiaalilautakunnan vahvistaman elatussopimuksen perusteella. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Vireille tulleet, käsitellyt ja vuoden lopussa vireillä olleet asiat 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vireille tulleet asiat Käsitellyt asiat Vuoden lopussa vireillä olleet asiat Vireille tulleet asiat Vireille tulleet, käsitellyt ja vuoden lopussa vireillä olleet asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta Käsitellyt asiat Muutos edellisestä vuodesta Vuoden lopussa vireillä olleet asiat Muutos edellisestä vuodesta 29 2 579 773 7,7 % 2 497 178 2,4 % 1 359 1 6,5 % 21 2 78 749 5, % 2 657 354 6,4 % 1 416 92 4,2 % 211 2 973 163 9,8 % 2 788 76 4,9 % 1 61 223 13,7 % 212 2 991 761,6 % 2 939 129 5,4 % 1 666 34 3,5 % 213 3 76 596 2,8 % 3 7 941 2,3 % 1 738 125 4,3 % 214 2 717 278-11,7 % 2 827 783-6, % 1 675 345-3,6 % 215 2 597 31-4,4 % 2 745 79-2,9 % 1 574 347-6, % 216 2 79 317 4,3 % 2 64 955-3,8 % 1 637 162 4, % 217 3 27 628 2,7 % 3 172 532 2,1 % 1 734 435 5,9 % 218 3 35 6 2,4 % 2 878 34-9,3 % 2 194 45 26,5 % 2.1.1. Vireille tulleet asiat 29-218 Ulosottoon vireille tulleista asioista noin 32 prosenttia kuului ns. muihin julkisoikeudellisiin asioihin, joita ovat esimerkiksi vakuutusmaksut tai erilaiset kuntien ja muiden julkisyhteisöiden saatavat, kuten sairaanhoito- ja päivähoitomaksut. Seuraavaksi suurimmat asialajit ovat muut yksityisoikeudelliset asiat (joita ovat 3
esimerkiksi pankkilainat, luotot ja maksut erilaisista työsuorituksista ja palveluista) sekä veroasiat. Nämä kolme asialajia kattoivat vireille tulleista asioista yli 86 prosenttia. Loput asiat kuuluivat sakkoihin sekä elatusapuasioihin. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Vireille tulleet asiat, kumulatiivinen kertymä 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Vireille tulleet asiat, asialajeittain 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Vireille tulleet asiat, ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Vireille tulleet asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 563 989 1 66 93 362 42 15 667 571 64 2 579 773 7,7 % 21 619 567 1 57 34 378 52 26 695 627 131 2 78 749 5, % 211 67 732 1 398 279 188 568 23 234 692 35 2 973 163 9,8 % 212 636 259 1 387 768 188 478 17 89 761 447 2 991 761,6 % 213 659 434 1 257 27 257 654 22 362 879 876 3 76 596 2,8 % 214 583 289 955 882 394 895 19 64 764 148 2 717 278-11,7 % 215 568 564 1 33 867 149 991 17 967 826 912 2 597 31-4,4 % 216 67 629 1 39 771 182 88 17 933 861 14 2 79 317 4,3 % 217 889 737 963 88 439 46 17 588 96 377 3 27 628 2,7 % 218 793 611 1 57 339 449 55 16 35 1 33 255 3 35 6 2,4 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä 4
Vireille tulevien asioiden määrään vaikuttaa taloustilanteen lisäksi erityisesti suurten velkojien, kuten Verohallinnon, perintätoimistojen sekä pankkien toimet ja perinnän rytmitys. Maaliskuussa 213 voimaan tulleen perintälain muutoksen seurauksena pääsaatavasta irrallaan olevia perintäkuluja ei voinut enää periä omana saatavana vaan pääomavelan yhteydessä. Tämä vaikutti vireille tulleiden asioiden lukumäärän selvään laskuun vuonna 214. Vuonna 217 asiamäärät kasvoivat erityisesti Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksen takia, jonka vuoksi oma-aloitteisia veroja (arvonlisävero, työnantajasuoritukset) ei vuonna 216 lähetetty ulosottoon yksittäistapauksia lukuun ottamatta enää syyskuun jälkeen. Vuoden 217 ensimmäinen oma-aloitteisten verojen massalähetys tapahtui helmikuun lopussa, jolloin ulosottoon lähetettiin myös paljon viime vuonna erääntyneitä veroja. Vireille tulleisiin rahamääriin uudistus vaikutti vielä asiamääriä voimakkaammin. Vuonna 218 ulosottoon tuli vireille yli 3,3 miljoonaa asiaa. Vireille tulleiden asioiden määrä nousi vuodesta 217 yli kaksi prosenttia. Vuonna 218 kasvoivat erityisesti vireille tulleiden muiden julkis- ja yksityisoikeudellisten asioiden lukumäärät. Veroasioiden määrä puolestaan kääntyi laskuun. 2.1.2. Käsitellyt asiat 29-218 Käsiteltyihin asioihin luetaan ulosottoon ja suoraan hakijalle maksetut, sekä varattomiksi tai tuntemattomiksi todetut asiat. Lisäksi asian vireilläolo on voinut päättyä hakijan peruutuksen tai jonkin muun esteen takia. Velka voidaan poistaa ulosotosta myös yritysvelallisen konkurssin tai velan vanhentumisen takia. 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Käsitellyt asiat, kumulatiivinen kertymä 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 Käsitellyt asiat, asialajeittain 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 5
Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Käsitellyt asiat, ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Käsitellyt asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 527 385 1 74 759 35 559 18 35 526 44 2 497 178 2,4 % 21 579 394 1 87 722 387 445 21 585 581 28 2 657 354 6,4 % 211 677 591 1 23 41 226 765 24 911 628 399 2 788 76 4,9 % 212 638 961 1 417 332 186 81 21 173 674 862 2 939 129 5,4 % 213 638 212 1 29 24 252 714 21 982 84 829 3 7 941 2,3 % 214 645 851 1 16 175 369 483 19 368 776 96 2 827 783-6, % 215 633 187 1 62 594 22 236 19 17 828 675 2 745 79-2,9 % 216 621 14 1 15 52 161 753 18 87 824 581 2 64 955-3,8 % 217 84 291 978 58 447 74 17 329 889 258 3 172 532 2,1 % 218 736 766 952 247 42 153 15 154 753 714 2 878 34-9,3 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä Ulosotossa käsiteltiin vuonna 218 lähes 2,9 miljoonaa asiaa. Käsiteltyjen asioiden yhteismäärä laski vuodesta 219 noin yhdeksän prosenttia. Käsiteltyjen asiamäärien laskuun vaikutti erityisesti vuoden 219 veronpalautusaikataulun aikaistuminen, jonka vuoksi ulosotossa jätettiin vuoden 218 lopussa tavallista enemmän asioita vireille odottamaan seuraavaa veronpalautusajankohtaa. 2.1.3. Vireillä olleet asiat vuoden lopussa 29-218 2 5 Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, kumulatiivinen kertymä 2 1 5 1 5 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 6
1 2 Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, asialajeittain 1 8 6 4 2 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Vireillä vuoden lopussa yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 344 3 447 32 113 838 21 429 432 51 1 359 1 6,5 % 21 386 386 417 95 14 459 26 624 48 673 1 416 92 4,2 % 211 383 787 586 8 66 272 25 113 549 43 1 61 223 13,7 % 212 38 653 557 797 67 955 21 947 637 952 1 666 34 3,5 % 213 41 687 525 463 72 911 21 991 716 73 1 738 125 4,3 % 214 389 21 464 51 98 732 21 222 72 319 1 675 345-3,6 % 215 375 41 434 287 46 787 19 882 697 981 1 574 347-6, % 216 361 932 457 869 67 941 19 662 729 758 1 637 162 4, % 217 48 921 443 16 6 5 19 629 82 72 1 734 435 5,9 % 218 451 295 548 24 89 565 2 717 1 84 84 2 194 45 26,5 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä Vuoden 218 lopussa ulosotossa oli vireillä noin 2,2 miljoonaa asiaa. Avoinna olevien asioiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 27 prosenttia, koska asioita jätettiin vuoden lopussa vireille tavanomaista enemmän vuoden 219 veronpalautusaikataulun takia. Lukumääriltään suurimmissa asialajeissa avoinna olevien asioiden määrä kasvoi erityisesti muissa yksityisoikeudellisissa asioissa (35 prosenttia) sekä muissa julkisoikeudellisissa asioissa (24 prosenttia). 7
2.1.4. Asiamäärät ulosottovirastoittain 218 Kaikki asialajit, kpl Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt YHTEENSÄ Etelä-Karjala 35 316 76 93 111 49 27 611 1 146 24 513 5 326 2 259 6 855 Etelä-Pohjanmaa 56 871 17 935 164 86 45 22 2 252 33 63 11 451 4 49 96 917 Etelä-Savo 47 874 94 245 142 119 34 46 1 532 26 799 7 546 4 291 74 628 Helsinki 225 512 472 721 698 233 143 828 8 356 182 67 31 44 27 94 394 171 Itä- ja Keski-Uusimaa 184 52 376 611 561 113 139 154 6 346 121 9 27 229 21 276 315 95 Kainuu 17 292 35 721 53 13 15 8 575 12 352 2 985 1 445 32 365 Kanta-Häme 75 977 112 8 187 985 44 51 1 885 38 975 9 69 6 854 11 455 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 68 516 119 645 188 161 5 988 2 923 39 784 1 836 5 256 19 787 Keski-Suomi 72 371 151 628 223 999 54 396 2 528 54 519 12 591 5 919 129 953 Kymenlaakso 66 535 1 127 166 662 38 92 1 775 43 63 1 86 3 628 98 174 Lappi 32 457 65 361 97 818 26 13 1 413 19 174 5 165 2 869 54 634 Länsi-Pohja 27 22 43 297 7 517 16 821 842 12 444 4 31 2 375 36 792 Länsi-Uusimaa 137 75 275 42 412 477 97 187 5 46 15 296 17 727 17 352 242 68 Oulun seutu 75 958 146 85 222 763 51 673 2 37 47 138 13 435 8 193 122 746 Pirkanmaa 144 137 29 167 434 34 15 142 5 314 112 619 21 981 11 731 256 787 Pohjois-Karjala 5 662 89 944 14 66 32 585 1 497 27 29 7 18 3 638 72 19 Pohjois-Savo 74 77 145 119 219 889 55 64 2 261 57 194 13 137 5 711 133 943 Päijät-Häme 57 729 134 221 191 95 47 296 1 798 44 874 8 25 4 873 17 91 Raahen seutu 33 945 62 47 96 415 25 955 1 476 17 176 5 4 3 198 52 845 Satakunta 89 287 157 441 246 728 59 538 2 62 57 398 15 19 6 96 141 625 Varsinais-Suomi 159 59 278 453 437 512 111 317 4 81 8 899 24 74 8 891 229 991 Åland 4 946 14 646 19 592 8 365 415 2 981 731 89 13 382 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 1 738 11 3 35 6 5 88 71 1 231 132 59 117 1 161 788 266 39 159 958 2 878 34 Vireille tulleiden, vireillä olleiden sekä käsiteltyjen asioiden määrät vaihtelevat ulosottovirastojen välillä runsaasti. Väestöpohjaltaan suurimmissa ulosottovirastoissa oli vuonna 218 vireillä 4 7 asiaa. Pienimmissä virastoissa puolestaan vireillä oli vuoden aikana 2-7 asiaa. 8
2.2. Rahamäärät Ulosottolaitoksen tilastojulkaisussa esitetyt rahamäärät ovat korottomia, eli ne sisältävät vain pääomat. Korollisia summia käytetään ainoastaan laskettaessa perinnän onnistumisprosenttia rahamääristä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemissa ulosottotilastoissa käytetään vuoden lopun tilanteeseen perustuvaa poikkileikkaustietoa korollisista velkasummista. 7 6 5 4 3 2 1 Perittäväksi saapuneet, käsitellyt ja vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Perittäväksi saapuneet rahasaatavat Käsitellyt Vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat Perittäväksi saapuneet, käsitellyt ja vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) yhteensä Perittäväksi saapuneet rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta Käsitellyt Muutos edellisestä vuodesta Vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta 29 2 595 2 11,3 % 3 19 16-22,9 % 2 54 26,3 % 21 2 756 673 6,2 % 3 14 25 2,8 % 2 625 138 3,3 % 211 2 959 932 7,4 % 3 313 597 6,8 % 2 683 714 2,2 % 212 2 65 431-1,5 % 3 25 438-8,7 % 2 736 13 2, % 213 2 7 225 1,9 % 3 14 976 -,3 % 2 819 298 3, % 214 2 834 247 5, % 3 14 346 3, % 2 961 622 5, % 215 2 734 644-3,5 % 3 16 369,1 % 3 14 687 1,8 % 216 2 782 636 1,8 % 3 149 335 1,4 % 3 9 827 2,5 % 217 4 16 363 49,5 % 4 583 25 45,5 % 3 339 164 8, % 218 5 12 854 23,1 % 6 2 795 35,3 % 4 93 571 22,6 % 9
2.2.1. Perittäväksi tulleet rahasaatavat 29-218 6 Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), kumulatiivinen kertymä 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 2 5 Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), asialajeittain 2 1 5 1 5 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Perittäväksi saapuneet rahasaatavat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 862 89 268 471 16 882 15 6 1 287 852 2 595 2 11,3 % 21 966 575 269 594 151 257 16 655 1 352 592 2 756 673 6,2 % 211 1 154 719 335 33 74 95 13 13 1 382 262 2 959 932 7,4 % 212 887 16 34 22 123 731 11 146 1 324 426 2 65 431-1,5 % 213 889 299 363 13 67 319 13 59 1 367 535 2 7 225 1,9 % 214 842 96 293 44 235 147 11 818 1 451 745 2 834 247 5, % 215 79 17 39 486 83 798 11 436 1 539 97 2 734 644-3,5 % 216 772 812 323 388 89 26 12 44 1 585 185 2 782 636 1,8 % 217 1 899 18 248 519 248 39 14 3 1 75 324 4 16 363 49,5 % 218 2 318 589 413 115 237 11 13 82 2 138 959 5 12 854 23,1 % Vuonna 218 ulosottoon saapui perittäväksi noin 5,2 miljardin euron edestä erilaisia rahasaatavia. Kasvua edellisvuoteen oli 23 prosenttia. Perintään saapuvissa rahamäärissä voi olla vuosittain suuriakin vaihteluita. 1
Poikkeuksellisen suuri kasvu vuosina 217 ja 218 selittyy pääosin Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksella. Vuonna 218 vireille tuli muutamia poikkeuksellisen suuria verosaatavia, jotka kuitenkin peruutettiin hakijan toimesta. Vuosien 217 ja 218 vireille tulleet ja käsitellyt rahamäärät eivät tästä johtuen ole täysin vertailukelpoiset aikaisempiin vuosiin nähden. Suurimmat asiaryhmät rahamäärillä mitattuna ovat muut yksityisoikeudelliset asiat sekä veroasiat. Nämä kaksi ryhmää muodostavat perintään tulevista rahasaatavista yhteensä lähes 9 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että yksityisoikeudelliset saatavat ulosotossa ovat viime vuosina kasvaneet. 2.2.2. Käsitellyt rahasaatavat 29-218 7 6 5 4 3 2 1 Käsitellyt rahasaatavat (1 ), kumulatiivinen kertymä 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Käsitellyt rahasaatavat (1 ), asialajeittain 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Käsitellyt rahasaatavat (1 ), ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Käsitellyt rahasaatavat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 839 451 294 17 144 61 63 542 1 677 855 3 19 16-22,9 % 21 942 243 292 48 155 15 65 786 1 648 843 3 14 25 2,8 % 211 1 221 274 36 126 86 21 69 749 1 63 427 3 313 597 6,8 % 212 1 15 737 331 73 13 759 65 151 1 59 88 3 25 438-8,7 % 213 922 47 354 759 89 668 64 197 1 583 882 3 14 976 -,3 % 214 924 565 319 273 22 51 6 15 1 598 351 3 14 346 3, % 215 932 49 328 876 112 795 62 42 1 67 67 3 16 369,1 % 216 867 369 364 923 79 22 58 766 1 779 254 3 149 335 1,4 % 217 2 126 227 325 48 245 441 61 722 1 824 586 4 583 25 45,5 % 218 3 782 43 369 75 234 489 61 411 1 753 778 6 2 795 35,3 % 11
Käsiteltyihin rahasaataviin luetaan ulosottoon sekä suoraan hakijalle maksetut saatavat, sekä saatavat joiden vireilläolo on päättynyt velallisen varattomuuden tai tuntemattomuuden takia, peruutukseen tai muuhun esteeseen. Kuten ulosottoon perittäväksi saapuvissa rahasaatavissa, myös niiden vuosittaisissa käsittelymäärissä esiintyy vaihtelua. Vuonna 218 ulosotossa käsiteltiin rahasaatavia noin 6,2 miljardin euron arvosta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosenttia. Tilastoa tulkittaessa on huomattava, että vuonna 218 kokonaissummaan vaikuttaa merkittävästi peruutettuina käsiteltyjen verojen määrä. Kuten perittäväksi tulleissa rahasaatavissa, myös käsitellyissä rahasaatavissa vuosien 217 ja 218 tasot eivät ole kovin vertailukelpoiset aikaisempiin vuosiin nähden. 2.2.3. Vireillä olleet rahasaatavat vuoden lopussa 29-218 4 Perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) vuoden lopussa, kumulatiivinen kertymä 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 3 5 Perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) vuoden lopussa, asialajeittain 3 2 5 2 1 5 1 5 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 12
Perittävänä olleet rahasaatavat vuoden lopussa (1 ), ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Perittävänä vuoden lopussa yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 635 13 162 249 74 399 9 22 1 659 577 2 54 26,3 % 21 718 43 159 745 7 882 1 47 1 665 638 2 625 138 3,3 % 211 717 41 26 469 59 826 8 333 1 692 45 2 683 714 2,2 % 212 694 29 199 393 79 199 7 652 1 755 83 2 736 13 2, % 213 716 958 226 691 56 776 7 627 1 811 246 2 819 298 3, % 214 738 312 218 775 89 476 7 324 1 97 735 2 961 622 5, % 215 697 923 217 923 59 713 6 771 2 32 357 3 14 687 1,8 % 216 651 971 199 277 7 49 7 395 2 161 775 3 9 827 2,5 % 217 75 194 178 28 72 52 8 168 2 33 272 3 339 164 8, % 218 762 518 25 678 76 585 8 512 2 995 278 4 93 571 22,6 % Ulosotossa on ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana avoimia rahasaatavia vuoden lopussa tavallisesti noin kolmen miljardin euron arvosta. Vuoden 218 lopussa rahasaatavia oli perittävänä hieman yli neljän miljardin euron edestä. Keskeinen syy kasvuun on vuoden 219 aikaistunut veronpalautusaikataulu. 2.2.4. Rahamäärät ulosottovirastoittain 218 Kaikki asialajit (1 ) Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt YHTEENSÄ Etelä-Karjala 71 759 78 295 15 54 22 51 535 23 241 16 35 4 321 66 912 Etelä-Pohjanmaa 84 25 98 996 183 246 32 53 81 27 81 29 29 6 442 96 45 Etelä-Savo 79 775 98 738 178 513 28 77 712 23 65 19 228 8 463 79 545 Helsinki 641 747 1 961 32 2 63 49 151 622 4 937 326 866 2 75 128 57 734 3 246 287 Itä- ja Keski-Uusimaa 378 249 423 398 81 647 122 783 3 292 139 332 83 24 38 723 387 37 Kainuu 23 731 33 554 57 285 11 47 373 11 396 5 745 2 523 31 84 Kanta-Häme 121 524 123 676 245 2 4 229 946 37 991 27 916 13 627 12 79 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 134 773 123 313 258 86 41 95 1 229 41 388 37 749 8 125 13 441 Keski-Suomi 11 895 147 569 258 464 44 596 988 47 196 34 67 11 842 139 229 Kymenlaakso 128 942 15 694 234 636 41 944 736 46 728 22 88 6 552 118 84 Lappi 45 97 68 781 114 688 2 2 599 2 58 14 496 4 741 6 94 Länsi-Pohja 51 42 47 259 98 661 13 135 48 12 36 1 594 4 61 41 44 Länsi-Uusimaa 266 643 371 829 638 472 97 215 2 616 126 425 6 283 43 233 329 772 Oulun seutu 114 217 142 458 256 675 42 87 1 24 39 993 36 418 11 964 132 386 Pirkanmaa 269 747 373 286 643 33 17 314 2 23 113 783 78 197 73 391 374 78 Pohjois-Karjala 63 743 81 281 145 24 22 24 74 19 499 17 884 8 64 68 931 Pohjois-Savo 149 817 165 76 315 523 49 748 1 216 55 832 39 625 13 392 159 813 Päijät-Häme 19 481 15 34 259 821 41 443 1 16 51 171 24 931 8 258 126 819 Raahen seutu 43 878 54 295 98 173 18 267 645 11 488 12 16 3 362 45 778 Satakunta 131 539 159 492 291 31 48 143 1 13 5 713 34 199 13 364 147 522 Varsinais-Suomi 37 281 291 29 598 571 96 759 1 768 78 61 67 874 18 461 263 472 Åland 9 864 2 32 3 166 1 844 15 5 594 15 934 1 472 33 994 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 3 339 164 5 12 854 8 46 18 1 15 34 28 1 1 39 756 3 394 458 363 231 6 2 795 13
Vuoden 218 rahamäärätilastoihin vaikuttaa merkittävästi muutamat rahamääriltään poikkeuksellisen suuret vireille tulleet ja sittemmin peruutetut verosaatavat, jotka keskittyivät erityisesti Helsingin ulosottovirastolle. Tästä syystä vuoden 218 tilasto ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin. 2.3. Perintätulos Perintätulos kuvaa rahamäärää, jonka ulosottovirastot ovat saaneet tilitettyä velkojille vuoden aikana. Perintätulokseen lasketaan mukaan myös vielä ulosottovirastoissa tilittämistä odottavat varat. 1 2 1 8 6 4 2 Perintätulos, 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 7 6 5 4 3 2 1 Perintätulos asialajeittain, 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Perintätulos, 1, ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset Sakot Elatusapuasiat oikeudelliset edellisestä Muut yksityis- Muutos Perintätulos yhteensä asiat asiat vuodesta 29 262 75 89 874 18 917 44 311 315 269 73 446 4,5 % 21 34 77 92 597 16 963 49 81 372 881 836 328 14,5 % 211 349 218 95 637 16 233 58 15 421 772 94 965 12,5 % 212 341 69 18 689 16 665 55 17 487 291 1 9 271 7,3 % 213 332 772 17 6 21 835 53 517 516 193 1 31 339 2,2 % 214 349 137 18 825 17 799 51 159 531 32 1 58 241 2,6 % 215 356 61 112 84 2 693 51 32 548 898 1 9 334 3, % 216 349 54 11 764 18 792 5 238 541 924 1 71 223-1,8 % 217 298 83 11 674 21 719 52 291 57 484 1 53 999-1,6 % 218 283 158 122 681 2 83 52 373 626 299 1 15 34 4,9 % 14
Ulosottovirastojen perintätulos vuonna 218 oli 1,15 miljardia euroa. Kokonaisuutena perintätulos oli kaikkien aikojen korkein ja seitsemäs peräkkäinen vuosi, jolloin perintätulos ylitti miljardi euroa. Tilastoissa esitettävään perintätulokseen on laskettu mukaan realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Huomattavaa on, että yksityisoikeudellisten asioiden osuus perintätuloksesta on kasvanut selvästi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Perintätulos riippuu erityisesti kolmesta tekijästä. Näitä ovat velallisten maksukyky, ulosoton tehokkuus sekä myös vireille tulleiden ulosottoasioiden määrä ja laatu. Perintätuloksen tasoa selittää näistä tekijöistä tällä hetkellä parhaiten ulosoton tehokkuuden kasvu. Velallisen maksu- ja ansaintakyky pystytään selvittämään entistä nopeammin ja paremmin. Ajoittain myös yksittäinen, tavallista suurempi peritty saatava voi vaikuttaa perintätulokseen. 2.3.1. Tilitettyjen kertymien lukumäärät 29-218 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 Tilitettyjen kertymien lukumäärät 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Oikeushenkilöt Luonnolliset henkilöt Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Tilitettyjen kertymien lukumäärät Luonnollisten Tilitetyt kertymät henkilöiden yhteensä kertymien osuus Oikeushenkilöiden kertymien osuus Kertymien muutos edellisvuodesta 29 2 574 816 158 18 2 732 834 94,2 % 5,8 % 1,9 % 21 2 763 794 211 911 2 975 75 92,9 % 7,1 % 8,9 % 211 3 58 386 26 335 3 318 721 92,2 % 7,8 % 11,5 % 212 3 34 623 252 68 3 593 33 93, % 7, % 8,3 % 213 3 44 329 264 38 3 668 637 92,8 % 7,2 % 2,1 % 214 3 359 34 287 38 3 646 342 92,1 % 7,9 % -,6 % 215 3 336 923 29 749 3 627 672 92, % 8, % -,5 % 216 3 355 159 296 961 3 652 12 91,9 % 8,1 %,7 % 217 3 43 947 257 686 3 688 633 93, % 7, % 1, % 218 3 614 571 225 88 3 839 659 94,1 % 5,9 % 4,1 % Sisältää Uljas-järjestelmään kirjautuneet kertymät Tilitettyjen kertymien lukumäärät ovat kasvaneet useimpina vuosina lähes koko kymmenen vuoden seurantajakson ajan. Kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa oikeushenkilövelallisten kertymissä. Vuonna 218 tilitettyjä kertymiä oli noin 3,9 miljoonaa kappaletta, missä on kasvua edellisvuodesta noin neljä prosenttia. 15
2.3.2. Perinnän onnistuminen ja maksamalla selviytyneet velalliset 29-218 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Perintäprosentit asioista ja rahasaatavista sekä maksamalla selvityneiden velallisten 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Perintäprosentti asioista Perintäprosentti rahasaatavista1 Maksamalla selviytyneiden osuus kaikista velallisista2 Perintäprosentit asioista ja rahasaatavista sekä veloistaan maksamalla selviytyneet Perintäprosentti asioista Perintäprosentti rahasaatavista 1 Maksamalla selviytyneiden osuus kaikista velallisista 2 29 46,1 % 34,6 % 57,8 % 21 45,2 % 37,5 % 55,5 % 211 48,3 % 37,2 % 57,2 % 212 45,2 % 44, % 58,3 % 213 46,5 % 43,6 % 55,4 % 214 52,5 % 43,9 % 58,7 % 215 47,4 % 43,9 % 39,2 % 216 46,5 % 43,1 % 37,9 % 217 45, % 34,8 % 4, % 218 52,6 % 39,9 % 39,1 % 1 Perintäprosentti rahasaatavista laskettiin aiemmin korottomista rahasummista. Vuoden 217 alusta laskennassa käytetään korollisia rahasummia. Aikasarja on päivitetty uuteen laskentatapaan vuoden 217 tilastojulkaisuun. 2 Vuodesta 215 Maksamalla selviytyneiden velallisten tunnusluku on laskettu aiemmasta poikkeavalla tavalla. Ennen vuotta 215 ilmoitetut luvut perustuivat velallistilastoon, jossa yhdellä velallisella voi olla useita vireilletuloja ja maksamalla selviytymisiä saman vuoden aikana. Tuolloin tunnusluku laskettiin maksaneiden osuutena maksaneista ja varattomaksi todetuista velallisista. Vuodesta 215 alkaen laskelmassa huomioidaan maksamalla selviytyminen vuoden aikana vain kerran. Lisäksi maksaneiden ja varattomuusesteellisten velallisten osuus on suhteutettu vuoden aikana vireillä olleiden velallisten määrään - riippumatta vireilläolojen lukumäärästä. Vuodesta 215 alkaen laskelma perustuu Oikeusrekisterikeskuksen toimittamaan erilliseen tilastoraporttiin. Perintäprosentit kuvaavat asia- ja rahamääristä laskettuina, kuinka monta prosenttia ulosottoon ja suoraan hakijoille maksaneiden osuus on ulosottoon ja suoraan hakijoille maksaneiden sekä varattomaksi todettujen yhteismäärästä. Tunnusluvut on laskettu asia- ja rahamäärien päättyneistä vireilläoloista. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asioista mitatut perintäprosentit ovat vaihdelleet 45 ja 53 välillä. Vuonna 218 perintäprosentti asioista oli 53. Rahasaatavien perintäprosentilla mitattu toiminnan tehokkuus on kasvanut selkeästi kuluneen kymmenen vuoden ajanjaksolla lukuun ottamatta poikkeuksellisempaa vuotta 217, jolloin selvästi aiempia vuosia matalampaa tasoa selittää Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksesta johtunut suuri vireille tulleiden rahamäärien kasvu, joiden käsittelyistä merkittävä osa päättyi estetilitykseen. 16
Rahamääristä lasketun perinnän onnistumisprosentin paranemiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat mm. viranhaltijoiden ammattitaidon kasvu sekä tietojärjestelmien kehittyminen. Velallisen omaisuuden ja tulojen selvittäminen on tehostunut esimerkiksi pankkitiedustelujen ansiosta. Lisäksi 199-luvun laman aikaan syntyneet suuret velkamäärät ovat poistuneet perinnästä 2-luvun puoliväliin mennessä. Vuonna 218 perintäprosentti rahasaatavista oli noin 4. Laskennassa on huomioitu perintätulokseen kuuluvat, realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Toiminnan tehokkuutta ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään perintäprosenteilla. Erityisesti raha- mutta myös asiamäärillä mitattujen saatavien perintäprosenttiin voi vaikuttaa satunnaisvaihtelu. Jonakin vuonna esimerkiksi yksittäinen, suuri rahasaatava voi muuttaa perintäprosenttia. Asia- ja rahasaatavien perintäprosenttia täydentävä tunnusluku on maksamalla veloistaan selviytyneiden velallisten osuus kaikista velallisista. Ennen vuotta 215 tilastossa laskettiin maksamalla selviytyneiden velallisten osuus ulosottoon maksaneista ja varattomaksi todetuista velallisista. Vanha laskentatapa perustui tilastoon, jossa yhdellä velallisella saattoi saman vuoden aikana olla useita vireilletuloja ja loppuun maksettuja velkoja. Uudessa laskentatavassa vireilläolo ja mahdollinen veloista maksamalla selviytyminen huomioidaan kalenterivuoden aikana vain kerran. Lisäksi maksamalla selviytyneiden osuus suhteutetaan kaikkien velallisten lukumäärään, vireilläolojen lukumäärästä riippumatta. Samoin toimitaan varattomuusesteellisten osuutta laskettaessa. Uudella laskutavalla tarkasteltuna 4 prosenttia velallisista selviytyi veloistaan maksamalla vuonna 218. Uuden laskentatavan mukaiset tiedot on eritelty seuraavissa taulukoissa vanhojen ja uusien velallisten kesken, sekä jaettuna luonnollisiin ja oikeushenkilöihin. Uusista velallista veloistaan selviää maksamalla vanhoja velallisia selkeästi suurempi osuus. Selvä ero on nähtävissä myös varattomuusesteellisten osuuksissa. Vuonna 218 uusista velallisista 51 prosenttia selvisi veloistaan maksamalla. Varattomuuseste todettiin kahdeksan prosentin kohdalla. Ulosoton pitkittyessä tilanne tavallisesti muuttuu. Vanhojen velallisten kohdalla veloistaan maksamalla selvisi 34 prosenttia, kun taas varattomuuseste todettiin lähes joka neljännellä. Maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset, %-osuudet vanhoista ja uusista velallisista 6% 53% 52% 5% 51 % 5% 4% 3% 33% 31% 36% 34 % 28% 27% 28% 23 % 2% 1% 8% 8% 1% 8 % % Maksamalla selviytyneet vanhoista velallista Maksamalla selviytyneet uusista velallista Varattomuuseste vanhoista velallista Varattomuuseste uusista velallista 215 216 217 218 17
Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Uudet velalliset: maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Uudet velalliset yhteensä Varaton / tuntematon, % uusista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Varaton / tuntematon, % uusista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Varaton / tuntematon, % uusista velallisista 215 53,9 % 6,9 % 5,7 % 11,5 % 53,4 % 7,6 % 216 52,4 % 7, % 5,3 % 11,6 % 52,1 % 7,7 % 217 52,6 % 6,6 % 35, % 28,8 % 49,6 % 1,3 % 218 53,9 % 4,5 % 35,5 % 26,7 % 5,9 % 8,1 % Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Vanhat velalliset: maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Vanhat velalliset yhteensä Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista 215 32,4 % 28, % 39,9 % 23,3 % 32,9 % 27,6 % 216 3,6 % 27,1 % 41,6 % 21,1 % 31,4 % 26,7 % 217 35,7 % 27,7 % 36,7 % 3,3 % 35,8 % 27,9 % 218 33,8 % 22,1 % 32, % 33,6 % 33,6 % 23, % 2.3.3. Perittyjen rahasaatavien kertymistavat 29-218 4% 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % 36% Perittyjen rahasaatavien kertymistavat, uusin tilastovuosi 17% 11% 7% 7% 7% 6% 5% 4% 18
Automaattinen maksukehotus Räätälöity maksukehotus Maksusuunnitelma Perittyjen rahasaatavien kertymistavat Elinkeinotulon, Palkan tai eläkkeen saatavan ulosmittaus ulos- tai muu mittaus Veronpalautuksen ulosmittaus Pankkitilin ulosmittaus Omaisuuden realisointi Muu kertymistapa 29 6 % 16 % 8 % 3 % 9 % 6 % % 3 % 2 % 21 6 % 17 % 9 % 29 % 1 % 6 % % 4 % 18 % 211 7 % 17 % 11 % 3 % 1 % 5 % % 4 % 16 % 212 7 % 16 % 1 % 32 % 1 % 6 % % 5 % 14 % 213 6 % 17 % 9 % 32 % 11 % 6 % 2 % 5 % 12 % 214 6 % 18 % 9 % 32 % 1 % 5 % 4 % 6 % 1 % 215 6 % 17 % 8 % 32 % 9 % 5 % 4 % 7 % 12 % 216 7 % 18 % 8 % 33 % 9 % 5 % 4 % 7 % 9 % 217 5 % 16 % 8 % 35 % 9 % 7 % 4 % 7 % 8 % 218 5 % 17 % 6 % 36 % 7 % 7 % 4 % 11 % 7 % Erikoisperinnän euromääräinen kokonaistulos sisältyy yllä ilmoitettuun prosenttijakaumaan. Se vastaa noin 3,6 prosenttia koko ulosottolaitoksen perintätuloksesta vuonna 218. Erikoisperinnän suoraan velkojille tilitetty summa vastaa noin 2,2 prosenttia ulosoton perintätuloksesta vuonna 218. Tieto pankkitilien ulosmittauksesta on saatavilla vuodesta 213 alkaen (tätä ennen sisältyy luokkaan muu kertymistapa) Perintäkeinot automaattisesta maksukehotuksesta maksusuunnitelmaan muodostavat noin 27 prosenttia kertymästä vuonna 218. Toistuvaistulon eli palkan ja eläkkeen sekä elinkeinotulon ulosmittaus vastaa noin 43 prosenttia ulosoton kertymästä. Omaisuuden realisoinnista kertyy hieman yli 1 prosenttia, mutta tämä osuus on kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut. 2.3.4. Perintätulos ulosottovirastoittain 214-218 Seuraavassa taulukossa on esitetty perintätulos ulosottovirastoittain kuluneen viiden vuoden ajalta. Kuten aiemmin kappaleen 2.3 alussa koko maan tasoisessa perintätulostilastossa, myös virastokohtaisesti esitettävään perintätulokseen on laskettu mukaan realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Kokonaisuutena toimialueiden väestöpohjat ja taloudellinen aktiviteetti heijastuvat perintätuloksissa. Välillä yksi tai useampi, tavanomaista suurempi peritty saatava voi aiheuttaa yksittäisen viraston kohdalla verrattain suurta vuotuista vaihtelua. Perintätulos ulosottovirastoittain, 1, 5 vuotta 214 215 216 217 218 Muutos edellisestä vuodesta % Muutos edellisestä vuodesta 1 Perintätulos 1 keskim. / vuosi Viraston osuus perintätul., uusin vuosi Etelä-Karjala 21 35 23 175 2 633 22 325 22 51,8 % 185 21 99 2, % Etelä-Pohjanmaa 34 65 36 53 35 962 35 282 32 53-7,9 % -2 779 34 773 2,9 % Etelä-Savo 28 319 26 912 27 599 26 118 28 77 7,5 % 1 959 27 45 2,5 % Helsinki 154 431 153 61 155 77 152 286 151 622 -,4 % -664 153 529 13,7 % Itä- ja Keski -Uusimaa 126 16 121 515 12 897 118 954 122 783 3,2 % 3 829 122 33 11,1 % Kainuu 1 88 1 617 1 328 1 81 11 47 2,3 % 246 1 72 1, % Kanta-Häme 35 671 33 48 36 55 38 1 4 229 5,6 % 2 129 36 693 3,6 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 44 541 41 319 41 391 38 212 41 95 9,8 % 3 738 41 483 3,8 % Keski-Suomi 47 29 45 33 47 18 45 236 44 596-1,4 % -64 45 927 4, % Kymenlaakso 3 242 28 863 3 481 29 926 41 944 4,2 % 12 18 32 291 3,8 % Lappi 19 951 21 346 21 221 22 227 2 2-9,1 % -2 27 2 989 1,8 % Länsi-Pohja 12 135 12 763 12 727 11 168 13 135 17,6 % 1 967 12 386 1,2 % 19
Länsi-Uusimaa 98 714 11 263 91 615 12 97 215-4,7 % -4 785 98 161 8,8 % Oulun seutu 42 255 41 535 45 64 41 5 42 87 3,1 % 1 37 42 748 3,9 % Pirkanmaa 82 54 86 45 94 986 89 975 17 314 19,3 % 17 339 92 165 9,7 % Pohjois-Karjala 24 778 24 75 23 436 2 997 22 24 5,7 % 1 27 23 224 2, % Pohjois-Savo 43 786 47 298 46 57 46 282 49 748 7,5 % 3 466 46 737 4,5 % Päijät-Häme 4 176 39 17 38 886 38 69 41 443 7,1 % 2 753 39 673 3,7 % Raahen seutu 19 483 19 9 2 6 18 829 18 267-3, % -562 19 146 1,7 % Satakunta 45 192 45 969 46 715 46 887 48 143 2,7 % 1 256 46 581 4,4 % Varsinais-Suomi 91 738 125 23 98 168 93 66 96 759 4, % 3 693 1 987 8,8 % Åland 4 84 5 153 4 964 5 138 1 844 111,1 % 5 77 6 188 1, % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 1 58 241 1 9 334 1 71 223 1 53 999 1 15 34 4,9 % 51 342 1 75 827 1, % Vuonna 218 Helsingin, Itä- ja Keski-Uudenmaan sekä Länsi-Uudenmaan ulosottovirastojen osuus koko ulosottolaitoksen perintätuloksesta oli noin 34 prosenttia. Sekä Pirkanmaan että Varsinais-Suomen ulosottovirastojen osuudet olivat hieman alle 1 prosenttia. Loppuosuus, hieman alle 5 prosenttia, jakaantuu tasaisemmin ympäri maan. 2.4. Ulosottovelalliset Ulosottolaitoksen tilastoissa keskeisenä velallistietona käytetään vuoden aikana vireillä olleiden eri velallisten lukumäärää. Tässä tilastossa velallinen on laskettuna vuoden aikana mukaan kerran, riippumatta siitä onko vireilläoloja ulosotossa ollut vuoden aikana yksi tai useampia. Tilastojulkaisussa on esitelty myös muita velallisten lukumäärää kuvaavia tilastoja. Tilastokeskus käyttää velallistilanteen kuvaamiseen aiemmin ulosottolaitoksenkin julkaisemaa vuoden lopun poikkileikkaustietoa, eli vuoden lopussa vireillä olevia velallisia. Lisäksi Tilastokeskus julkaisee yhteistyössä ulosottolaitoksen kanssa tätä vuositilastoa vastaavan velallistiedon kaksi kertaa vuodessa Findikaattori.fi - palvelussa. Tarkastelutavasta riippumatta ulosottovelallisista noin 9 prosenttia on luonnollisia henkilöitä, 1 prosenttia oikeushenkilöitä. Tarkastelutavasta riippuen voi kuitenkin syntyä erilainen kuva velallistilanteen kehityksestä eri vuosien välillä. 2.4.1. Ulosottovelalliset vuoden aikana 29-218 Ulosotossa käsitellään vuosittain satoja tuhansia velallistapauksia. Osa velallisista siirtyy edelliseltä vuodelta, osa saapuu vuoden aikana vireille. Lisäksi yksittäinen velallinen voi saada ulosotossa olevat velkansa maksettua esimerkiksi alkuvuodesta, mutta päätyä ulosoton asiakkaaksi uudelleen saman vuoden aikana uuden velan takia. Velallisen vireilläolo ulosotossa voi päättyä varattomuuden takia, mutta sama velallinen voi palata saman vuoden kuluessa asiakkaaksi uudelleen muuttuneiden olosuhteiden ja velkojan aktiivisuuden vuoksi. Velalliset jaetaan luonnollisiin henkilöihin (yksityishenkilöt, kuolinpesät, ammatinharjoittajat), sekä oikeushenkilöihin, joita ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, henkilöyhtiöt (KY, AY), osuuskunnat sekä yhdistykset, säätiöt, valtio ja kunnat. 2
7 Ulosottovelallisten lukumäärä vuoden aikana 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Oikeushenkilöt lkm Luonnolliset henkilöt lkm Luonnolliset henkilöt lkm Muutos edellisestä vuodesta Ulosottovelallisten lukumäärät vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm Muutos edellisestä vuodesta Velalliset yhteensä lkm Muutos edellisestä vuodesta Luonnollisten henkilöiden osuus velallisista Oikeushenkilöiden osuus velallisista 29 457 435,4 % 5 624 8,2 % 58 59 1,1 % 9, % 1, % 21 459 311,4 % 53 592 5,9 % 512 93 1, % 89,6 % 1,4 % 211 47 83 2,5 % 55 49 2,7 % 525 852 2,5 % 89,5 % 1,5 % 212 475 484 1, % 52 648-4,4 % 528 132,4 % 9, % 1, % 213 483 961 1,8 % 54 347 3,2 % 538 38 1,9 % 89,9 % 1,1 % 214 481 157 -,6 % 54 89 1, % 536 47 -,4 % 89,8 % 1,2 % 215 485 36,9 % 55 116,4 % 54 422,8 % 89,8 % 1,2 % 216 496 492 2,3 % 53 853-2,3 % 55 345 1,8 % 9,2 % 9,8 % 217 51 642 1, % 56 643 5,2 % 558 285 1,4 % 89,9 % 1,1 % 218 518 967 3,5 % 58 46 2,5 % 577 13 3,4 % 89,9 % 1,1 % Tilasto kuvaa vuoden aikana vireillä olleiden eri velallisten määrää riippumatta siitä, onko yksittäisellä velallisella vuoden aikana yksi tai useampia vireilletuloja. Velallisista valtaosa, noin 9 %, on luonnollisia henkilöitä. Vuoden 218 aikana ulosoton asiakkaana oli noin 577 eri velallista, joista 519 oli luonnollisia henkilöitä. Oikeushenkilöitä oli noin 58. Velallisten kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Luonnollisten henkilövelallisten määrä kasvoi 3,5 prosenttia, oikeushenkilövelallisten määrä puolestaan 2,5 prosenttia. Tilastoa tulkittaessa on huomioitava, että ulosotossa ei ole vuoden aikana jatkuvasti vireillä edellä mainittuja velallismääriä. Velallisten vireilläolojen kestoissa on suurta vaihtelua. Tilasto kuvaa sitä velallismäärää, jolla on ainakin jossain vaiheessa kalenterivuotta ollut asioita vireillä ulosotossa. 2.4.2. Velalliset vuoden aikana, vuoden lopussa ja vireillä vuoden aikana keskimäärin 29-218 Velallisten lukumääriä kuvaavista tilastoista pisimpään on ollut käytössä vuoden lopussa vireillä olevia velallisia kuvaava tilasto. Tätä tilastoa käyttää edelleen esimerkiksi Tilastokeskus yhdistäessään velallistietoon muita käytössään olevia aineistoja, esimerkiksi tiettyjä sosioekonomisia taustatietoja. 21
Vuoden lopussa vireillä olevia velallisia kuvaava tieto on poikkileikkaustilasto. Vuoden aikana eri velallisia kuvaava lukumäärä puolestaan kuvaa sitä, kuinka monella velallisella on ainakin jossain vaiheessa vuotta ollut asioita vireillä ulosotossa. Jonkinlaista arviota siitä, kuinka monta velallista on vireillä ulosotossa minä tahansa poikkileikkausajankohtana, voidaan pyrkiä kuvaamaan laskemalla keskimääräinen lukumäärä jokaisen kuukauden lopussa vireillä olleista velallisista. Nämä kolme velallistilastoa on esitetty seuraavassa graafissa ja taulukossa. 7 Ulosottovelallisten lukumääriä 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Vireilläolevia velallisia vuoden lopussa Vireilläolevia ulosottovelallisia keskimäärin* Eri ulosottovelalliset vuoden aikana Ulosottovelallisten lukumääriä Vireillä olevia velallisia vuoden lopussa Muutos edellisestä vuodesta Vireillä olevia ulosottovelallisia keskimäärin* Muutos edellisestä vuodesta Eri ulosottovelalliset vuoden aikana Muutos edellisestä vuodesta 29 242 611 1,2 % 255 57 4,7 % 58 59 1,1 % 21 239 266,1 % 255 758-1,4 % 512 93 1, % 211 242 97 2,2 % 261 421 1,2 % 525 852 2,5 % 212 241 972 1,2 % 264 583 -,1 % 528 132,4 % 213 238 9 3,2 % 273 136-1,6 % 538 38 1,9 % 214 238 568-2,4 % 266 532,2 % 536 47 -,4 % 215 227 416-2,2 % 26 61-4,6 % 54 422,8 % 216 242 74 3,7 % 27 195 3,7 % 55 345 1,8 % 217 245 12 1,5 % 274 254 1,5 % 558 285 1,4 % 218 32 157 23,3 % 283 13 3,2 % 577 13 3,4 % * Keskiarvo kunkin vuoden jokaisen kuukauden lopussa vireillä olleista velallisista. Vuoden 218 lopussa oli ulosotossa vireillä noin 32 velallista. Lukumäärää nostaa aiemmasta, noin 23 24 velallisen tasosta vuoden 219 veronpalautusaikataulu. Koska veronpalautusten ajankohta on vuonna 219 aiempaa selvästi aikaisempi, jätettiin ulosotossa vuoden 218 lopussa tavallista enemmän asioita (ja velallisia) vireille odottamaan veronpalautuksia. Vuoden 218 tilastotieto ei tästä syystä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Vuoden aikana oli ulosotossa vireillä keskimäärin 283 velallista jokaisen kuukauden lopussa. Eri velallisia oli ulosoton asiakkaana vuoden aikana noin 577. 22
2.4.3. Uudet velalliset 29-218 Uusi velallinen määritellään tilastoinnissa velallisena, jolla ei ole ollut ulosotossa asioita vireillä vireilletuloa edeltävän vuoden aikana. Uudella velallisella ei siis pelkästään tarkoiteta velallista, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut ulosoton asiakkaana. Uuden velallisen määrittelyssä on käytetty lähtökohtana ulosottohenkilöstön työtä, sillä voidaan arvioida, että uusi velallinen työllistää henkilökuntaa kuluneen vuoden aikana jo ennestään vireillä ollutta velallista enemmän. Esimerkiksi velallisen varallisuustilanteen selvittämiseen kuluu enemmän aikaa. Uudet velalliset (vasen akseli) ja uusien velallisten osuus kaikista velallisista (oikea akseli) 185 181 79 18 171 855 173 33 175 31,5 % 17 31,1 % 31,2 % 159 95 154 68 164 174 31, % 165 162 297 16 835 158 22 16 3,4 % 156 524 3,4 % 3,1 % 3,1 % 155 3, % 15 29,6 % 145 14 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Uudet velalliset Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % 32% 32% 31% 31% 3% 3% 29% 29% Uudet velalliset Muutos edellisestä vuodesta Uusien velallisten lukumäärät Ulosottovelalliset vuoden aikana Muutos edellisestä vuodesta Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % 29 158 22 6,3 % 58 59 1,1 % 31,1 % 21 154 68-2,3 % 512 93 1, % 3,1 % 211 159 95 3,5 % 525 852 2,5 % 3,4 % 212 156 524-2,1 % 528 132,4 % 29,6 % 213 162 297 3,7 % 538 38 1,9 % 3,1 % 214 16 835 -,9 % 536 47 -,4 % 3, % 215 164 174 2,1 % 54 422,8 % 3,4 % 216 171 855 4,7 % 55 345 1,8 % 31,2 % 217 173 33,7 % 558 285 1,4 % 31, % 218 181 79 5,1 % 577 13 3,4 % 31,5 % Vuonna 218 tuli vireille noin 182 sellaista velallista, joilla ei ollut ainakaan vuoteen vireilläoloa ulosotossa. Tällä tavoin tilastoitu uusien velallisten lukumäärä nousi edellisvuodesta viisi prosenttia. Uusia velallisia on kaikista ulosottovelallisista tavallisesti noin kolmasosa ja osuus on pysynyt vakaana viime vuosien ajan. Vuonna 218 uusien velallisten osuus kaikista ulosottovelallisista oli 31,5 prosenttia. 23
2.4.4. Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan 214-218 5% Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan, uusin tilastovuosi 4% 3% 2% 38% 38% 33% 33% 33% 22% 22% 35% 24% 1% 7% 7% 9% % Velalliset yhteensä Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Velkaa alle 1 Velkaa 1-9999 Velkaa 1-49999 Velkaa yli 5 Vuonna 218 velallisista noin 33 prosentilla oli velkoja ulosotossa alle 1 euroa. Noin 71 prosentilla velallisista velkaa oli alle 1 euroa. Suuria, yli 5 euron velkoja oli ulosotossa noin 7 prosentilla velallisista. Oikeushenkilövelallisilla velkajakauma painottuu jonkin verran luonnollisia henkilöitä enemmän suurempiin velkoihin. Seuraavissa kuvaajissa velkajakaumia on tarkasteltu edellä esitettyä tarkemmalla jaolla. Esitetty tilasto voidaan ajaa ainoastaan poikkileikkauksena, koska velkojen määrät muuttuvat koko ajan esimerkiksi lyhennysten ja korkojen takia. Vuositilastoon luvut ilmoitetaan aina vuodenvaihteen tilanteesta. Velallisjakauma on tilastoissa verrattain uusi tieto. Aikaisempia tietoja ei ole raportointijärjestelmästä jälkikäteen saatavilla, mutta jakaumatilasto tullaan ajan myötä kasvattamaan 1 vuoden aikasarjaksi. 4% Velalliset yhteensä: velallisjakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% % 214 215 216 217 218 24
4% Luonnolliset henkilöt: velallisten jakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% % 214 215 216 217 218 4% Oikeushenkilöt: velallisten jakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% % 214 215 216 217 218 2.4.5. Velallisten ikärakenne 218 Velallisten ikärakennetta voidaan kuvata poikkileikkaustilastona vuodenvaihteen tilanteesta. Seuraavassa on esitetty vuoden 218 lopun tilanne vireillä olevien luonnollisten velallisten, avoimien velkasummien ja asiamäärien osalta. 25
7 Velallisrakenne ikäryhmittäin vuoden lopussa, uusin tilastovuosi 6 5 4 3 2 1 1955 tai aikaisemmin 1956 1959 196 1969 197 1979 198 1989 199 1999 2 tai myöhemmin Velallisia, lkm Perittävä velka keskimäärin / velallinen, euroa Vireillä olevat velalliset vuoden lopussa syntymävuoden mukaan Syntymävuosi Velallisia, lkm Asioita, kpl Perittävä velka (1 eur) Asioita vireillä keskimäärin / velallinen Perittävä velka keskimäärin / velallinen, euroa Perittävä velka keskimäärin / asia, euroa 1955 tai aikaisemmin 35 279 224 996 997 28 6,4 28 268 4 432 1956 1959 16 621 125 893 373 947 7,6 22 498 2 97 196 1969 57 747 46 233 1 49 523 8, 24 49 3 63 197 1979 6 868 496 864 1 9 751 8,2 17 92 2 195 198 1989 65 173 55 676 794 41 7,8 12 189 1 571 199 1999 46 431 274 492 29 635 5,9 6 259 1 59 2 tai myöhemmin 1 86 3 25 914 1,7 56 32 Yhteensä 283 925 2 91 179 4 957 45 7,4 17 46 2 371 Tilasto on poikkileikkausajo 3.1.219. Veronpalautusajankohdan aikaistumisen vuoksi vuonna 219 ovat tilaston velallis-, asia- ja velkasaldot tavallista korkeammat. Keskimääräiset asia- ja velkasaldot velallista kohden ovat kuitenkin vertailukelpoiset aiempiin vuosiin. Poikkileikkaustilastosta tarkasteltuna eniten velallisia on 197- ja 198-luvuilla syntyneissä. Suurimmat keskimääräiset velkasummat ovat puolestaan vanhemmilla, 195- ja 196-luvuilla syntyneillä ikäluokilla. Koko aineistossa velallisella oli vuoden 218 lopussa vireillä keskimäärin 7,4 asiaa. Velkaa oli avoinna keskimäärin 17 5 euroa velallista kohden. Avoimet asiat ja velkasummat vaihtelevat kuitenkin paljon niin velallista kuin ikäryhmää kohden. Tilastossa vanhin ikäryhmä kuvaa eläkeikäisiä, nuorin alaikäisiä. Tulkinnassa on kuitenkin huomattava, että kyseiset ikäryhmätiedot ovat suuntaa-antavia. Esimerkiksi alaikäisisten kohdalla pieni osa tulee täysi-ikäiseksi tilastointivuoden aikana. 26
2.4.6. Velalliset ulosottovirastoittain 218,15,12,9,6,3 Ulosottovelallisia (luonnolliset henkilöt) vuoden aikana / asukas Luonnolliset henkilöt lkm 1 Ulosottovelallisten sekä uusien velallisten lukumäärät vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm 1 Ulosottovelalliset vuoden aikana 1 Luonnollisten henkilöiden osuus velallisista Oikeushenkilöiden osuus velallisista Uudet velalliset 2 Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % Ulosottovelallisia (luonnolliset henkilöt) vuoden aikana / asukas Etelä-Karjala 11 189 1 91 12 28 91,1 % 8,9 % 3 669 29,9 %,9 Etelä-Pohjanmaa 15 822 1 645 17 467 9,6 % 9,4 % 5 383 3,8 %,8 Etelä-Savo 13 85 1 28 15 13 91,5 % 8,5 % 4 414 29,2 %,1 Helsinki 77 97 14 274 92 244 84,5 % 15,5 % 33 38 36,2 %,12 Itä- ja Keski- Uusimaa 57 616 6 414 64 3 9, % 1, % 21 688 33,9 %,1 Kainuu 6 12 47 6 482 92,7 % 7,3 % 1 956 3,2 %,8 Kanta-Häme 16 363 1 454 17 817 91,8 % 8,2 % 4 894 27,5 %,1 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 19 63 2 183 21 786 9, % 1, % 7 137 32,8 %,8 Keski-Suomi 23 5 2 72 25 77 91,7 % 8,3 % 7 247 28,9 %,8 Kymenlaakso 16 66 1 692 18 298 9,8 % 9,2 % 5 118 28, %,1 Lappi 1 885 1 73 11 958 91, % 9, % 3 719 31,1 %,1 Länsi-Pohja 7 15 581 7 596 92,4 % 7,6 % 2 133 28,1 %,1 Länsi-Uusimaa 41 846 5 148 46 994 89, % 11, % 16 469 35, %,9 Oulun seutu 22 44 1 913 23 957 92, % 8, % 7 95 29,6 %,8 Pirkanmaa 43 17 4 347 47 517 9,9 % 9,1 % 14 14 29,8 %,9 Pohjois-Karjala 13 77 1 76 14 783 92,7 % 7,3 % 4 17 28,2 %,8 Pohjois-Savo 22 53 1 91 24 413 92,2 % 7,8 % 6 81 27,9 %,9 Päijät-Häme 2 31 1 731 21 762 92, % 8, % 6 31 27,7 %,1 Raahen seutu 9 746 728 1 474 93, % 7, % 3 14 29,6 %,8 Satakunta 23 592 2 138 25 73 91,7 % 8,3 % 7 529 29,3 %,1 Varsinais-Suomi 43 617 4 523 48 14 9,6 % 9,4 % 14 475 3,1 %,9 Åland 2 775 33 3 78 9,2 % 9,8 % 1 229 39,9 %,9 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 518 967 58 46 577 13 89,9 % 1,1 % 181 79 31,5 %,9 1 Eri velallisia vuoden aikana, velallinen tilastoitu vain kerran, riippumatta vireilletulojen määrästä. 2 Ei vireilläoloa ulosotossa vireilletuloa edeltävän vuoden aikana, piiri määräytyy vuoden viimeisen päivän mukaan. 27
Ylläolevassa tilastossa velallinen on tilastoitu vuoden aikana vain kerran, riippumatta vireilletulojen ja vireilläolojen lukumäärästä. Alla olevassa taulukossa jokainen vireille tulo ja vireilläolon päättyminen on tilastoitu erikseen. Siinä yksittäisellä velallisella voi olla vuoden aikana yksi tai useampia vireilläoloja. Velallisten lukumäärät yhteensä Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt Muut päättymistavat YHTEENSÄ Etelä-Karjala 5 559 14 392 19 951 6 22 512 4 739 723 486 182 12 862 Etelä-Pohjanmaa 7 559 2 415 27 974 1 824 966 5 132 1 375 733 255 19 285 Etelä-Savo 6 491 18 238 24 729 8 11 644 5 136 1 11 836 16 15 978 Helsinki 37 124 14 521 141 645 4 91 4 516 35 92 5 984 6 332 1 45 93 87 Itä- ja Keski- Uusimaa 25 215 76 739 11 954 34 547 3 13 21 751 3 799 4 4 1 1 68 511 Kainuu 2 61 8 192 1 82 3 565 26 2 687 626 313 151 7 62 Kanta-Häme 9 36 2 579 29 615 9 517 721 6 596 1 8 1 63 234 19 211 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 9 111 24 648 33 759 12 658 1 257 7 6 1 486 864 43 23 674 Keski-Suomi 1 24 33 67 43 811 13 918 1 185 12 55 1 752 1 7 52 3 995 Kymenlaakso 8 313 2 621 28 934 9 35 692 7 514 1 51 754 452 2 227 Lappi 5 1 14 546 19 556 6 666 616 4 15 977 61 252 13 271 Länsi-Pohja 3 78 8 194 11 974 3 817 325 2 291 659 392 112 7 596 Länsi-Uusimaa 18 878 57 846 76 724 25 45 2 558 18 62 2 978 3 374 755 53 717 Oulun seutu 1 437 27 638 38 75 11 967 1 35 8 28 1 958 1 279 396 24 663 Pirkanmaa 2 231 55 57 75 81 25 177 2 41 18 321 2 812 2 4 956 51 77 Pohjois-Karjala 6 993 16 746 23 739 7 441 621 5 122 1 7 641 224 15 56 Pohjois-Savo 1 71 29 827 4 528 13 98 1 37 1 44 1 829 1 23 682 28 991 Päijät-Häme 8 795 29 198 37 993 1 791 828 1 943 1 272 1 88 399 25 321 Raahen seutu 4 753 12 149 16 92 6 148 616 3 116 654 56 129 11 223 Satakunta 11 929 3 68 42 69 14 92 1 122 1 76 2 16 1 84 415 28 895 Varsinais-Suomi 21 445 53 459 74 94 26 165 2 15 14 444 3 94 1 821 689 48 318 Åland 946 4 41 5 347 3 22 731 143 64 56 4 196 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 245 12 682 26 927 326 33 44 27 232 215 277 38 925 3 827 9 468 625 169 28
2.5. Käsittelyajat Ulosottovirastojen tavoitteena on ratkaista vireille tulevat asiat tarkoituksenmukaisessa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asioiden mahdollisimman nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista. 2.5.1. Keskimääräinen käsittelyaika 213-218 Keskimääräinen käsittelyaika kuukausina 1, 8, 6, 7,3 8,3 9,2 8,4 6,3 6,7 4, 2,, 213 214 215 216 217 218 Keskimääräisen käsittelyajan laskentaperusteet uudistettiin vuoden 216 aikana ja uusi laskentatapa otettiin käyttöön vuoden 217 alusta. Aikaisemmin käytössä ollut laskentatapa kuvasi, kuinka kauan kestäisi avoinna olevien asioiden käsittely vuoden alusta mittaushetkeen käsiteltyjen asioiden käsittelynopeudella. Asioiden siirrot virastojen ja rooteleiden eli vastuuhenkilön velallisten välillä vaikuttivat lisäksi käsittelyajan laskentaan. Uudistettu laskentatapa kuvaa asian todellista käsittelyaikaa vireilletulosta vireilläolon päättymiseen. Edellä mainituilla siirroilla ei ole enää vaikutusta käsittelyajan laskentaan. Uusi käsittelyaika pystytään laskemaan alkaen vuodesta 213. Aikasarja tullaan ajan myötä kasvattamaan 1 vuoden mittaiseksi. Vireille tulleiden asioiden keskimääräinen käsittelyaika vireilletulosta vireilläolon päättymiseen oli koko maan tasolla 6,7 kuukautta, missä on edellisvuoteen verrattuna lievää kasvua. Käsittelyajan nousua selittää vuoden 219 veronpalautusaikataulun muutos. Lisäksi vuoden 218 veronpalautuspäivä ajoittui hieman tavallista myöhempään ajankohtaan. 2.5.2. Kolmessa kuukaudessa käsitellyt asiat 29-218 Keskimääräisen käsittelyajan lisäksi asioiden käsittelyaikaa on mitattu myös siten, millainen tulos on saatu aikaiseksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana velallisen tai asian vireilletulosta. Kolmen kuukauden käsittelyaikojen seuraamisella pyritään tarkastelemaan toiminnan etupainotteisuutta. 29
Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana, asialajit yhteensä 6% 55% 5% 5,9 % 53,2 % 55,1 % 53,4 % 52,8 % 52,5 % 5,6 % 51,9 % 51,3 % 5,3 % 45% 4% 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset perintäasiat Muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat Asialajit yhteensä Verot 29 42,1 % 56,1 % 66,8 % 37,7 % 37,5 % 88,1 % 5,9 % 21 45,8 % 57,3 % 69,1 % 37,7 % 41,7 % 87,9 % 53,2 % 211 48,4 % 65,5 % 51,6 % 35,7 % 42,7 % 89,2 % 55,1 % 212 44,2 % 62,6 % 62,3 % 27,4 % 4,4 % 87,3 % 53,4 % 213 46,7 % 59,5 % 64,7 % 32,3 % 43,3 % 84,3 % 52,8 % 214 47,2 % 56,3 % 8,2 % 29,1 % 39,6 % 83,1 % 52,5 % 215 47,8 % 6,6 % 49,5 % 31, % 4,7 % 81,1 % 5,6 % 216 49,5 % 61,7 % 67,3 % 31,3 % 39,3 % 78,5 % 51,9 % 217 59,9 % 6,2 % 39,8 % 33,8 % 39,8 % 74,4 % 51,3 % 218 57,5 % 61, % 31,2 % 36, % 4,7 % 75,8 % 5,3 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä asioiden vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Vuonna 218 noin 5 prosenttia ulosottoon saapuneista asioista saatiin ulosottovirastoissa päätökseen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vireille tulosta. Käsiteltävien asioiden eroavaisuuksista johtuen kolmen kuukauden tavoitteessa on kuitenkin vaihtelua eri asialajien välillä. Esimerkiksi elatusapuasioissa hieman yli kolmannes saadaan käsiteltyä ensimmäisen kolmen kuukauden kuluessa. Verojen ja muiden julkisoikeudellisten asioiden kohdalla osuus on tavallisesti 5 ja 6 prosentin välillä. Elatusapu on etusijalla velalliselta perittävissä asialajeissa. 3
2.5.3. Kolmessa kuukaudessa käsitellyt velalliset 29 218 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Osuus velallisista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Osuus velallisista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä 29 6,3 % 69,4 % 61,2 % 21 61,1 % 71,2 % 62,2 % 211 62,9 % 74,6 % 64,2 % 212 62,5 % 73,1 % 63,5 % 213 62,1 % 75,7 % 63,5 % 214 63,4 % 76,6 % 64,8 % 215 61,7 % 77,3 % 63,3 % 216 62,8 % 77,6 % 64,3 % 217 62,1 % 77,2 % 63,6 % 218 66,7 % 77,3 % 67,8 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä velallisten vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Velallismääristä laskettuna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana saatiin päätökseen noin 68 % kaikista vireilletuloista. Osuus on pysynyt varsin vakaana viime vuosien aikana, mutta noussut yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 29. Luonnollisten henkilöiden tapauksessa kolmen kuukauden käsittelyaikatavoite toteutui noin 67 prosentissa vireilläoloista. Oikeushenkilöiden kohdalla osuus oli noin 77 prosenttia vuonna 218. Tilaston luvut on laskettu velallisten tilastovuoden aikana päättyneistä vireilläoloista, joita on voinut olla kyseisen vuoden aikana yhdellä velallisella yksi tai useampia. 31
2.5.4. Velalliset joilla vireilläolo on kestänyt vähintään kaksi vuotta 29 218 6% Osuus velallisista, joiden vireilläolo kesti vähintään 2 vuotta (päättyneet vireilläolot vuoden lopussa) 5% 4% 3% 2% 1% % 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Käsittelyaika 24kk tai yli, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, oikeushenkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, velalliset yhteensä Osuus velallisista, joiden vireilläolo kesti vähintään 2 vuotta Käsittelyaika 24kk tai yli, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, oikeushenkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, velalliset yhteensä 29 5,4 % 5, % 5,4 % 21 4,7 % 3,9 % 4,6 % 211 4,1 % 3,1 % 4, % 212 4,1 % 3,3 % 4, % 213 3,8 % 3,2 % 3,8 % 214 3,9 % 2,9 % 3,8 % 215 3,9 % 2,7 % 3,8 % 216 3,7 % 2,6 % 3,6 % 217 3,6 % 2,4 % 3,5 % 218 3,6 % 2,3 % 3,4 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä velallisten vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Noin 3,5 prosenttia velallisista on ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuosien ajan, mutta laskenut kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna pari prosenttiyksikköä. Erityisen pitkä vireilläoloaika on luonnollisilla henkilöillä jonkin verran oikeushenkilöitä yleisempää. Vuonna 218 noin 3,6 prosenttia päättyneistä luonnollisten henkilöiden vireilläoloista oli kestänyt vähintään kaksi vuotta. Oikeushenkilövelallisten kohdalla prosenttiosuus oli 2,3. 2.5.5. Käsittelyajat ulosottovirastoittain 218 Seuraavissa taulukoissa on esitetty uusimman kokonaisen tilastovuoden osalta käsittelyaikatilastot ulosottovirastoittain. Niissä on kuvattu keskimääräinen käsittelyaika kuukausina, sekä osuudet asioista ja velallista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätöksen vireilletulosta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. 32
1 8 6 4 2 8, 7,7 7,7 Keskimääräinen käsittelyaika kuukausina ulosottovirastoissa 7,3 7,2 7,2 7,1 6,9 6,9 6,8 6,7 6,7 6,7 6,6 6,6 6,4 6,4 6,2 6,2 6,2 6,2 5,9 4,3 Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat vuosittain virastojen välillä varsin paljon. Keskimääräinen käsittelyaika koko maan tasolla oli vuonna 218 6,7 kuukautta. Käsittelyaika virastojen välillä vaihteli hieman yli neljästä kuukaudesta noin kahdeksaan kuukauteen. 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana, asialajit yhteensä Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Verot Muut julkisoikeudell iset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset perintäasiat Muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat Asialajit yhteensä Etelä-Karjala 55,5 % 61,5 % 32,8 % 31,9 % 42,3 % 64,3 % 5,7 % Etelä-Pohjanmaa 5,7 % 56,6 % 34,4 % 33,1 % 35,6 % 76,9 % 47,1 % Etelä-Savo 51,8 % 64, % 31,6 % 31, % 43,8 % 52,8 % 51,4 % Helsinki 66,7 % 59,5 % 3,3 % 41,3 % 38,2 % 49, % 52,9 % Itä- ja Keski- Uusimaa 58,7 % 62, % 31,2 % 36, % 4,7 % 95,2 % 51,5 % Kainuu 57,2 % 63,4 % 34,5 % 45,6 % 43,8 % 6, % 51,4 % Kanta-Häme 52,3 % 58,5 % 31,1 % 33,9 % 35,2 % 67,3 % 46,8 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 48,9 % 56,5 % 32,1 % 29,1 % 37,9 % 74,5 % 46,7 % Keski-Suomi 6,1 % 65,5 % 33,1 % 45,7 % 45,5 % 65,6 % 53,2 % Kymenlaakso 52,1 % 55,3 % 29,9 % 29,2 % 35, % 44,1 % 44,6 % Lappi 58,5 % 62,5 % 29,9 % 43, % 43,2 % 74,1 % 51,8 % Länsi-Pohja 49,2 % 55,8 % 27,1 % 36, % 36,6 % 36, % 44, % Länsi-Uusimaa 61,8 % 64,3 % 33,1 % 41,4 % 43,9 % 62,1 % 54,4 % 33
Oulun seutu 53,7 % 57,5 % 29, % 28,6 % 38,9 % 45,7 % 46,1 % Pirkanmaa 54,9 % 61,4 % 29,9 % 32, % 38,9 % 71,4 % 48,3 % Pohjois-Karjala 47,2 % 59, % 27,1 % 26,5 % 37,5 % 69, % 44,7 % Pohjois-Savo 51,9 % 61,6 % 33,6 % 37,2 % 41,5 % 63,7 % 49,1 % Päijät-Häme 63,6 % 7,9 % 33,7 % 45,3 % 54,5 % 68,2 % 58,4 % Raahen seutu 5,5 % 56,6 % 33,4 % 28,5 % 38,2 % 65,2 % 47, % Satakunta 54,7 % 62,2 % 3,8 % 3,7 % 42,5 % 68,9 % 5, % Varsinais-Suomi 52, % 58,7 % 3, % 31,8 % 4,5 % 59,3 % 48, % Åland 74,9 % 73,9 % 38,7 % 46,9 % 55,6 % 38,5 % 69,9 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 57,5 % 61, % 31,2 % 36, % 4,7 % 75,8 % 5,3 % Osuus velallisista, joilla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana (Ei varaton 2 vuoden aikana) 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Osuus velallisista, joilla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Etelä-Karjala 63,7 % 72,5 % 64,5 % Etelä-Pohjanmaa 64,5 % 74,4 % 65,4 % Etelä-Savo 68,5 % 75,7 % 69,1 % Helsinki 65,9 % 77,3 % 67,8 % Itä- ja Keski-Uusimaa 68,4 % 78, % 69,4 % Kainuu 67,9 % 84,8 % 69,2 % Kanta-Häme 65,3 % 77,6 % 66,4 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 64,4 % 74,7 % 65,4 % Keski-Suomi 7,8 % 82,4 % 71,7 % Kymenlaakso 6, % 74,6 % 61,3 % Lappi 69,3 % 81, % 7,4 % Länsi-Pohja 62,8 % 74,3 % 63,7 % Länsi-Uusimaa 62,8 % 74,3 % 63,7 % Oulun seutu 64,3 % 76, % 65,2 % Pirkanmaa 62,8 % 75,4 % 64, % Pohjois-Karjala 64,2 % 76,4 % 65,1 % Pohjois-Savo 64,3 % 75,9 % 65,1 % Päijät-Häme 75,2 % 84,7 % 76,1 % Raahen seutu 66,2 % 79,6 % 67,1 % Satakunta 66,8 % 77,9 % 67,8 % Varsinais-Suomi 66,9 % 74,9 % 67,7 % Åland 8, % 85,2 % 8,4 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 66,7 % 77,3 % 67,8 % 34
2.6. Toimenpidetilastoja Ulosottolaitoksen henkilöstön suorittamien toimenpiteiden kirjo on laaja. Niihin kuuluvat ulosmittausten lisäksi esimerkiksi maksusuunnitelmien laadinta, vapaakuukausien myöntäminen, ulosottoselvitykset, osamaksukauppatilitykset, häädöt, realisoinnit, turvaamistoimenpiteet ja kirjaaminen. 2.6.1. Ulosmittaukset 29-218 9 8 7 6 5 4 3 2 1 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Ulosmittauksia, kumulatiivinen kertymä Muita ulosmittauksia 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Ulosmittauksia, lajeittain 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Muita ulosmittauksia 35
Ulosmittausten lukumäärät, ulosottolaitos yhteensä Veronpalautusten ulosmittauksia Muutos edellisestä vuodesta Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Muita ulosmittauksia Yhteensä 29 29 975 46 694 1 617 193 521 4 14 5 911 3,8 % 21 239 451 53 628 13 968 193 895 43 755 544 697 8,7 % 211 264 244 59 739 18 384 24 988 49 177 596 532 9,5 % 212 33 538 67 79 24 32 198 268 55 72 649 267 8,8 % 213 31 489 68 332 32 674 171 569 61 797 644 861 -,7 % 214 39 642 66 94 39 966 177 633 66 19 659 444 2,3 % 215 323 69 72 57 46 437 173 767 71 143 686 923 4,2 % 216 441 218 11 945 63 466 182 58 71 33 86 512 25,3 % 217 369 27 89 296 41 699 198 869 74 719 773 853-1,1 % 218 397 145 95 63 38 85 175 191 72 845 778 329,6 % Ulosmittausten lukumäärän kasvun taustalla vuonna 216 on Uljas-järjestelmään tehty muutos. Jatkoulosmittauksia uusille asioille on automatisoitu siten, että järjestelmä tuo ne toimitusmiehelle työpinoon hyväksyttäväksi. Näin jatkoulosmittauksia tulee tehdyksi aiempaa enemmän. Noin 65-7 prosenttia ulosmittauksista kohdistuu vuosittain velallisen toistuvaistuloon eli palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon. Tilastoinnissa muihin ulosmittauksiin luetaan esimerkiksi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden ulosmittaukset. Ulosmittausten kokonaismäärä on kasvanut tarkasteluajanjaksolla lähes joka vuosi. Ulosmittausten lukumäärän kasvun taustalla vuonna 216 on Uljas-järjestelmään tehty muutos. Jatkoulosmittauksia uusille asioille automatisoitiin siten, että järjestelmä tuo ne toimitusmiehelle työpinoon hyväksyttäväksi. Näin jatkoulosmittauksia tulee tehdyksi aiempaa enemmän. Vuonna 218 tehtiin yli 778 ulosmittausta, mikä oli käytännössä vuoden 217 tasolla (kasvua,6 prosenttia). 2.6.2. Maksukiellot ja maksusuunnitelmat 29-218 Maksukiellolla tarkoitetaan sitovaa määräystä palkan, eläkkeen tai muun toistuvaistulon maksajalle siitä, kuinka paljon velallisen tulosta kuuluu tilittää ulosottoon. Maksukieltoja annetaan lisäksi joidenkin kertaluonteisten saatavien kohdalla. Velallinen ja kihlakunnanulosottomies voivat maksukiellon sijaan sopia maksusuunnitelmasta tietyin ehdoin. 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Maksukiellot yhteensä ja laaditut maksusuunnitelmat 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Maksukiellot yhteensä Maksusuunnitelmat 36
Maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat Muutos edellisestä vuodesta Muutos edellisestä vuodesta Palkan Eläkkeen Elinkeinotulon Maksukiellot Maksusuunnite maksukiellot maksukiellot maksukiellot yhteensä lmat 29 15 962 19 718 5 58 131 188 2,4 % 29 99 2,6 % 21 112 982 21 515 6 563 141 6 7,5 % 34 93 2, % 211 122 446 23 434 7 989 153 869 9,1 % 35 39 1,3 % 212 13 996 24 518 1 9 165 64 7,6 % 32-9,6 % 213 129 782 24 351 12 3 166 433,5 % 29 185-8,8 % 214 126 253 22 186 13 359 161 798-2,8 % 25 693-12, % 215 128 538 23 24 13 795 165 357 2,2 % 24 638-4,1 % 216 128 67 23 734 13 63 164 864 -,3 % 21 521-12,7 % 217 135 55 25 29 12 441 173 2 4,9 % 17 968-16,5 % 218 141 36 25 773 11 478 178 611 3,2 % 16 972-5,5 % Vuonna 218 määrättiin lähes 179 toistuvaistulon maksukieltoa. Maksukieltojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin kolme prosenttia. Valtaosa, noin 8 prosenttia, toistuvaistulon maksukielloista koskee palkkaa. Vuonna 218 tehtiin noin 17 maksusuunnitelmaa. Niiden lukumäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosien ajan. Maksusuunnitelmien seuranta vaatii henkilöstöltä paljon työaikaa. 2.6.3. Todetut esteet 29-218 Velallisen taloudellinen tilanne selvitetään aina keskeisimmistä rekistereistä. Jos ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta ei ole, asia palautetaan velkojalle estemerkinnällä. Vaihtoehtoja ovat tällöin varaton, varaton ja tuntematon, vanhentuminen tai jokin muu erikseen ilmoitettu perinnän este. Kun velallisen taloudellinen tilanne on tutkittu ja este todettu, ei asia jää enää vireille ulosottoon. Velkoja voi kuitenkin pyytää asian täytäntöönpanoa myöhemmin uudelleen. Lisäksi velkoja voi pyytää velan rekisteröimistä passiivisaatavaksi, korkeintaan kahden vuoden ajaksi. Mikäli jonkin toisen selvityksen yhteydessä löytyy velallisen osalta ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta, tai hän on saamassa veronpalautusta, otetaan passiivisaatavaksi rekisteröity asia uudelleen vireille ulosotossa. 7 6 5 4 3 2 1 Todettuja esteitä, kumulatiivinen kertymä 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon 37
Todettuja esteitä, ulosottolaitos yhteensä Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon Yhteensä Muutos edellisestä vuodesta 29 197 34 1 31 64 92 2 825 4 524 477 316,1 % 21 211 281 9 937 58 833 234 851 4 877 519 779 8,9 % 211 24 684 8 7 54 14 239 762 5 575 512 825-1,3 % 212 27 87 7 394 53 842 24 792 4 218 513 333,1 % 213 264 343 8 737 58 148 238 855 4 37 574 39 11,9 % 214 24 457 7 324 66 777 233 265 3 425 551 248-4, % 215 247 416 6 65 58 518 277 815 3 882 594 236 7,8 % 216 259 924 6 776 59 87 262 99 3 547 592 324 -,3 % 217 289 699 7 366 62 551 275 875 3 188 638 679 7,8 % 218 212 371 5 81 64 46 241 535 3 796 527 963-17,3 % Vuonna 218 esteitä todettiin noin 528 kappaletta. Lukumäärä väheni edellisvuodesta noin yli 17 prosenttia. Valtaosa, 8 9 prosenttia, esteistä johtuu todetusta velallisen varattomuudesta. Suppeassa ulosotossa selvitetään velkojan pyynnöstä ainoastaan sellaisen omaisuuden tai tulon olemassaolo, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi. 2.6.4. Ulosmitatun omaisuuden myynnit normaaliperinnässä 29-218 Ulosmitattu omaisuus myydään eli realisoidaan ulosottomiehen toimittamalla julkisella huutokaupalla taikka muulla tavalla, kuten toimeksiannolla tai vapaalla myynnillä (esimerkiksi nettihuutokauppa). Vapaa myynti edellyttää yleensä velallisen, velkojien ja muiden oikeudenhaltijoiden suostumusta. Omaisuutta rasittavat kiinnitykset ja panttaukset saattavat estää tehdyn tarjouksen hyväksymisen, jos tarjous jää liian alhaiseksi. Kiinteistön tai arvokkaan omaisuuden huutokaupassa tehtyä tarjousta ei saa hyväksyä, jos kauppahinta selvästi alittaa käyvän hinnan paikkakunnalla. Alla olevassa graafissa on esitetty ns. normaaliperinnässä tehdyt realisoinnit. Omaisuutta realisoidaan lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa ulosmitatun omaisuuden toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kappaletta. 3 5 Ulosmitatun omaisuuden myynnit (pl. erikoisperintä) 3 2 5 2 1 5 1 5 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kiinteistöjen realisoinnit Muut irtaimen realisoinnit Asunto-osakkeiden realisoinnit 38
Asuntoosakkeiden realisoinnit Ulosmitatun omaisuuden myynnit (realisoinnit, pl. erikoisperintä) Toteutuneet realisoinnit yhteensä Muutos edellisestä vuodesta Laskennallinen osuus velallisista, joihin realisointi kohdistuu Muut irtaimen realisoinnit Kiinteistöjen realisoinnit 29 266 523 77 1 559 24,9 %,3 % 21 358 551 918 1 827 17,2 %,4 % 211 425 661 942 2 28 11, %,4 % 212 463 844 1 45 2 352 16, %,4 % 213 489 883 1 168 2 54 8, %,5 % 214 561 962 1 264 2 787 9,7 %,5 % 215 549 1 14 1 365 3 18 8,3 %,6 % 216 69 966 1 439 3 14 -,1 %,5 % 217 565 926 1 332 2 823-6,3 %,5 % 218 75 699 1 575 2 979 5,5 %,5 % Omaisuutta realisoidaan yllä tilastoidun lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kpl (Asunto-osakkeet 27 kpl, muu irtain 93 kpl, kiinteistöt 71 kpl) Lisätietoa ei-toteutuneista myynneistä tämän julkaisun kappaleessa 2.6.6. Vuonna 218 ulosoton normaali- eli rooteliperinnässä toteutui noin 3 ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Lukumäärässä on kasvua edellisvuodesta 5,5 prosenttia. Kokonaismäärästä asunto-osakkeita sekä muuta irtainta myytiin molempia noin 7 kappaletta, kiinteistöjä puolestaan hieman alle 16. Lisäksi realisointeja tehtiin erikoisperinnässä yhteensä noin 2 kappaletta. Laskennallisesti realisoinnit kohdistuvat vuosittain melko pieneen määrään velallisista, noin puoleen prosenttiin. Tilastossa huomioidaan toteutunut myynti. On kuitenkin huomioitava, että jokaista toteutunutta ja eitoteutunutta myyntiä kohden voi olla useampia myyntiyrityksiä. 2.6.5. Muita toimenpiteitä 29-218 8 7 6 5 4 3 2 1 Muiden toimenpiteiden lukumääriä ulosotossa 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Turvaamistoimenpiteitä Osamaksutilityksiä Vireilletulleita häätöjä Toimitettuja häätöjä* 39
Muutos edellisestä vuodesta Muiden toimenpiteiden lukumääriä Muutos edellisestä vuodesta Turvaamistoimenpiteitä Osamaksutilityksiä Vireilletulleita häätöjä Muutos edellisestä vuodesta Toimitettuja häätöjä* Muutos edellisestä vuodesta Laskennallinen osuus velallisista, joihin turvaamistoimenpide kohdistuu Laskennallinen osuus velallisista, joihin toimitettu häätö kohdistuu 29 728-5, % 4 37 41,2 % 7 51 2,5 % 4 8 1,8 %,1 %,8 % 21 641-12, % 3 66-16,2 % 7 37-1,9 % 4 13-1,6 %,1 %,8 % 211 65-5,6 % 2 668-27,1 % 7 342 -,4 % 4 73 1,5 %,1 %,8 % 212 663 9,6 % 2 248-15,7 % 7 234-1,5 % 3 949-3, %,1 %,7 % 213 584-11,9 % 2 69-8, % 7 51-2,5 % 3 691-6,5 %,1 %,7 % 214 89 38,5 % 2 29-1,9 % 7 586 7,6 % 3 679 -,3 %,2 %,7 % 215 699-13,6 % 1 79-11,8 % 7 16-7,5 % 3 51-4,6 %,1 %,6 % 216 557-2,3 % 1 747-2,4 % 6 598-6, % 3 425-2,4 %,1 %,6 % 217 531-4,7 % 1 764 1, % 7 6,1 % 3 737 9,1 %,1 %,7 % 218 477-1,2 % 1 944 1,2 % 7 36 5,1 % 3 886 4, %,1 %,7 % * Häätöjen tilastointia päivitetty vuoden 217 tilastojulkaisuun. Sisältää tilastoinnissa luokat "häädetty", "lukkoseppähäätö" ja "vastaaja muuttanut". Hakija peruutti häädön 3185 kertaa vuonna 218 (314 kertaa vuonna 217) Muiden toimenpiteiden taulukossa on tilastoitu turvaamistoimenpiteet, osamaksutilitykset, häätöhakemukset sekä toimeenpannut häädöt. Realisoinnit, turvaamistoimenpiteet ja häädöt koskevat hyvin pientä osaa velallisista. Toimitettujen häätöjen tilastointi on päivitetty vuodesta 217 alkaen. Aiemmin toimitetuiksi häädöiksi laskettiin ainoastaan tilastoluokat häädetty ja lukkoseppähäätö. Kuitenkin myös tilanne, jossa vastaaja on muuttanut, on todellisuudessa toimitettu häätö. Tällöinkin ulosottomiehen on käytävä kohteessa toteamassa tilanne. Tapaukset, joissa vastaaja on muuttanut ns. tavanomaiseen tapaan luovuttaen asunnon avaimineen hakijan hallintaan, johtavat yleensä häädön peruuntumiseen. Mikäli häätöä ei peruuteta, on ulosottomiehen toimitettava häätö käymällä kohteessa. Turvaamistoimenpiteitä tehtiin vuonna 218 yhteensä 531 kappaletta, missä on laskua edellisvuoteen noin viisi prosenttia. Osamaksutilitysten määrä kasvoi vuodesta 217 noin kymmenen prosenttia. Niitä tehtiin 1944 kappaletta. Sekä vireille tulleiden, että toimitettujen häätöjen määrät kasvoivat vuonna 218. Niin vireille tulleita, kuin toimitettuja häätöjä on kuitenkin edelleen vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. 2.6.6. Toimenpiteitä ulosottovirastoittain 218 Seuraavissa taulukoissa on kuvattuna keskeisten toimenpiteiden lukumäärät uusimman tilastovuoden osalta ulosottovirastoittain. Näitä toimenpiteitä ovat ulosmittaukset, maksukiellot ja maksusuunnitelmat, todetut esteet, toteutuneet ja ei-toteutuneet realisoinnit, häädöt, turvaamistoimenpiteet sekä osamaksutilitykset. Palkan ulosmittauksia Ulosmittausten lukumäärät ulosottovirastoissa Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Muita ulosmittauksia Yhteensä Etelä-Karjala 7 974 2 999 73 4 14 1 256 16 946 Etelä-Pohjanmaa 11 867 3 172 1 577 5 19 1 497 23 132 Etelä-Savo 1 187 3 439 1 557 4 627 1 78 21 518 Helsinki 45 31 9 152 2 978 22 829 12 767 93 27 Itä- ja Keski-Uusimaa 47 75 7 98 3 144 19 549 8 29 86 713 Kainuu 5 479 1 854 726 2 27 673 1 759 4
Kanta-Häme 15 274 3 462 1 557 6 39 1 916 28 248 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 12 242 3 71 985 6 227 2 195 24 72 Keski-Suomi 22 267 5 188 2 886 8 437 3 562 42 34 Kymenlaakso 12 762 3 757 923 6 68 2 442 25 952 Lappi 7 82 2 199 712 3 537 1 651 15 91 Länsi-Pohja 5 545 1 745 418 2 45 938 11 51 Länsi-Uusimaa 3 867 6 335 2 835 12 983 7 18 6 2 Oulun seutu 16 35 4 78 1 71 8 36 2 594 32 84 Pirkanmaa 31 195 7 231 2 82 15 574 4 27 61 9 Pohjois-Karjala 8 744 2 868 949 5 15 1 289 18 955 Pohjois-Savo 19 697 5 474 3 334 7 944 3 422 39 871 Päijät-Häme 19 921 4 423 1 683 7 736 3 821 37 584 Raahen seutu 7 579 2 113 1 486 2 96 713 14 851 Satakunta 2 238 5 268 2 66 8 368 3 716 39 656 Varsinais-Suomi 35 842 8 76 3 272 14 999 6 132 69 5 Åland 2 577 495 421 438 876 4 87 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 397 145 95 63 38 85 175 191 72 845 778 329 Vuonna 218 tehtiin hieman yli 778 ulosmittausta. Niistä yli puolet kohdistui palkkaan. Toistuvaistulon, eli palkan, eläkkeen tai elinkeinotulon ulosmittauksia tehtiin yhteensä noin 53 kappaletta. Ei ulosottoselvitystä* Juridisen henkilön ulosottoselvitys Velalliset joille on tehty ulosottoselvitys Laaja ulosottoselvitys Sivullisselvitys Ulosottoselvitys Yksinkertainen ulosottoselvitys Yhteensä Etelä-Karjala 2 379 15 1 4 54 345 2 798 Etelä-Pohjanmaa 2 488 29 3 4 19 765 3 398 Etelä-Savo 2 59 7 2 22 77 182 2 799 Helsinki 21 837 12 31 18 116 888 22 992 Itä- ja Keski- Uusimaa 11 176 38 2 23 279 1 136 12 672 Kainuu 1 274 3 4 23 11 1 414 Kanta-Häme 3 5 22 8 7 91 517 4 145 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 3 669 15 1 22 125 57 4 411 Keski-Suomi 5 399 48 2 55 188 459 6 169 Kymenlaakso 4 443 18 1 92 1 156 5 719 Lappi 1 765 17 1 55 425 2 272 Länsi-Pohja 1 67 7 2 1 42 151 1 873 Länsi-Uusimaa 9 513 25 3 148 243 1 141 11 73 Oulun seutu 4 19 43 6 27 234 788 5 288 Pirkanmaa 1 472 61 45 43 267 1 45 11 933 Pohjois-Karjala 2 22 22 12 19 341 2 686 Pohjois-Savo 5 61 122 62 15 272 553 6 715 Päijät-Häme 4 43 19 7 1 151 377 4 967 Raahen seutu 1 422 6 4 5 85 227 1 749 Satakunta 4 982 39 11 15 299 1 391 6 737 Varsinais-Suomi 9 157 67 79 26 282 1 665 11 456 Åland 312 11 32 7 14 466 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 114 363 646 346 841 3 2 14 336 133 732 * Ei ulosottoselvitystä: Velallisen taloudellinen tilanne on ulosottomiehen tiedossa UK 3:57 mukaisesti. Vuonna 218 ulosottoselvityksiä tehtiin noin 134 velalliselle. Yleisin tilanne on ei ulosottoselvitystä, jossa velallisen taloudellinen tilanne on jo ulosottomiehen tiedossa ulosottokaaressa kuvatulla tavalla. Muita 41
yleisiä ulosottoselvityksen lajeja ovat mm. yksinkertainen ulosottoselvitys ja sivullisselvitys. Yksinkertaisia ulosottoselvityksiä tehtiin vuonna 218 noin 14 3 velalliselle ja sivullisselvityksiä noin 84 velalliselle. Maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat Palkan maksukiellot Eläkkeen maksukiellot Elinkeinotulon maksukiellot Maksukiellot yhteensä Maksusuunnitelmat Etelä-Karjala 2 868 818 198 3 884 246 Etelä-Pohjanmaa 4 26 899 376 5 535 465 Etelä-Savo 3 546 878 385 4 89 285 Helsinki 17 64 2 483 1 169 21 256 3 242 Itä- ja Keski-Uusimaa 17 787 2 233 1 22 21 42 1 129 Kainuu 1 87 514 194 2 578 245 Kanta-Häme 5 375 994 47 6 776 565 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 4 265 852 334 5 451 611 Keski-Suomi 6 96 1 31 922 9 138 254 Kymenlaakso 4 25 937 298 5 44 638 Lappi 3 56 658 399 4 113 259 Länsi-Pohja 1 948 451 142 2 541 356 Länsi-Uusimaa 11 37 1 861 827 13 995 1 683 Oulun seutu 5 141 946 34 6 391 745 Pirkanmaa 11 798 2 86 836 14 72 77 Pohjois-Karjala 3 22 838 168 4 28 377 Pohjois-Savo 6 679 1 585 1 265 9 529 1 161 Päijät-Häme 6 391 1 179 436 8 6 846 Raahen seutu 2 48 525 239 3 244 535 Satakunta 7 28 1 377 526 8 931 725 Varsinais-Suomi 12 667 2 192 935 15 794 1 87 Åland 977 157 96 1 23 28 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 141 36 25 773 11 478 178 611 16 972 Vuonna 218 annettiin lähes 179 toistuvaistulon maksukieltoa, joista 141 koski palkkaa, 26 eläkettä ja 11 5 elinkeinotuloa. Maksusuunnitelmia laadittiin noin 17 kappaletta. Ulosottovirastoissa todettuja esteitä Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon Yhteensä Etelä-Karjala 4 591 8 1 27 5 523 49 11 513 Etelä-Pohjanmaa 5 28 162 1 726 7 72 113 14 353 Etelä-Savo 5 83 32 1 541 7 226 3 13 912 Helsinki 31 557 1 1 1 467 26 329 599 7 52 Itä- ja Keski- Uusimaa 2 958 98 6 512 25 619 483 54 48 Kainuu 2 99 2 942 3 291 9 7 252 Kanta-Häme 6 56 143 2 6 8 52 115 17 92 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 6 624 324 1 611 7 928 262 16 749 Keski-Suomi 12 18 81 3 584 14 83 71 3 719 Kymenlaakso 8 43 54 2 52 8 583 35 19 235 Lappi 3 93 45 1 212 4 42 33 9 235 Länsi-Pohja 2 447 14 962 2 51 83 6 16 Länsi-Uusimaa 17 18 571 4 14 21 377 435 43 55 Oulun seutu 8 58 232 2 923 9 218 136 2 567 Pirkanmaa 2 337 481 5 539 23 961 38 5 698 Pohjois-Karjala 4 815 83 1 83 6 356 52 13 19 Pohjois-Savo 11 598 13 3 78 14 13 93 29 614 Päijät-Häme 1 6 189 2 7 12 8 125 24 929 42
Raahen seutu 3 74 7 853 3 733 75 7 85 Satakunta 11 431 253 3 971 12 334 186 28 175 Varsinais-Suomi 14 372 64 4 386 16 833 417 36 648 Åland 852 99 147 274 15 1 387 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 212 371 5 81 64 46 241 535 3 796 527 963 Vuonna 218 ulosottovirastoissa todettiin noin 523 estettä, joista valtaosa koski velallisen varattomuutta. Varattomuusesteitä todettiin yhteensä noin 453 kappaletta. Velallisen olinpaikka jäi tuntemattomaksi noin 9 6 kertaa. Muita esteitä perinnälle todettiin hieman yli 64 kappaletta. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoitetaan ainoastaan sellaisen tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittaukseen, jota ei erikseen tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmitatun omaisuuden myynnit (realisoinnit, pl. erikoisperintä) Asuntoosakkeiden realisoinnit Muut irtaimen realisoinnit Kiinteistöjen realisoinnit Toteutuneet realisoinnit yhteensä Huutokaupat UOM myymät Vapaat myynnit Etelä-Karjala 18 24 57 99 % 85 % 15 % Etelä-Pohjanmaa 11 37 17 155 % 94 % 6 % Etelä-Savo 12 6 68 86 2 % 6 % 2 % Helsinki 96 47 35 178 16 % 19 % 65 % Itä- ja Keski-Uusimaa 69 18 16 283 % 65 % 35 % Kainuu 14 6 43 63 % 92 % 8 % Kanta-Häme 25 3 79 134 % 77 % 23 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 29 38 78 145 % 68 % 32 % Keski-Suomi 37 17 93 147 1 % 67 % 31 % Kymenlaakso 33 16 73 122 2 % 57 % 4 % Lappi 2 12 54 86 % 74 % 26 % Länsi-Pohja 19 5 1 34 % 85 % 15 % Länsi-Uusimaa 49 35 13 187 % 27 % 73 % Oulun seutu 23 19 81 123 % 59 % 41 % Pirkanmaa 57 39 87 183 1 % 57 % 42 % Pohjois-Karjala 18 13 36 67 % 81 % 19 % Pohjois-Savo 26 69 18 23 % 64 % 36 % Päijät-Häme 42 37 8 159 4 % 81 % 15 % Raahen seutu 2 1 38 5 % 86 % 14 % Satakunta 3 43 18 181 2 % 64 % 35 % Varsinais-Suomi 74 74 126 274 1 % 7 % 29 % Åland 1 14 5 2 2 % 2 % 6 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 75 699 1 575 2 979 2 % 64 % 33 % Omaisuutta realisoidaan yllä tilastoidun lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kpl (Asunto-osakkeet 27 kpl, muu irtain 93 kpl, kiinteistöt 71 kpl) Tilastossa käytetyt termit: Asunto-osakkeet: asunto-osakkeiden realisoinnit, tyypillisesti kerrostaloasunnot Muu irtain: muuta rahanarvoista omaisuutta, esimerkiksi ajoneuvot, veneet, arvoesineet (tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata) Kiinteistöt: esimerkiksi omakotitalot, maatilat, liikekiinteistöt Huutokaupat: ulosottomiehen toimittama julkinen huutokauppa, ns. perinteinen huutokauppa 43
UOM myymät: ulosottomiehen toimittama vapaa myynti, yleensä nettihuutokauppa Vapaat myynnit: yksityisen toimittama vapaa myynti, esimerkiksi velallinen, velkoja tai kiinteistönvälittäjä myy Vuonna 218 ulosoton normaaliperinnässä toteutui 2979 ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Lähes 65 prosenttia toteutuneista myynneistä tapahtui Internet-huutokaupan kautta. Vapaat myynnit muodostivat toteutuneista myynneistä hieman yli kolmanneksen. Perinteisellä huutokaupalla, ns. vasarahuutokaupalla, myytävän omaisuuden osuus on nykyään varsin pieni. Vuonna 218 yhteensä 32 ulosmitatun omaisuuden myyntiä päätyi ei-toteutuneeksi. Näistä 58 prosentissa syynä oli maksu, velkajärjestely tai hakijan tekemä peruutus. Loput myynnit eivät toteutuneet siksi, että omaisuutta ei saatu myytyä myyntiyrityksistä huolimatta. Ulosottokaari mahdollistaa kolme myyntiyritystä. On huomattava, että tällä hetkellä ei tilastoida myyntiyritysten lukumääriä, ainoastaan myynnin lopputulema joko toteutuneena tai ei-toteutuneena. Myyntiyritysten lukumäärät vaihtelevat seuduittain ja myyntikohteittain runsaasti. Häädöt Vireilletulleita häätöjä Häädetty ja lukkoseppähäätö Vastaaja muuttanut Toimitetut häädöt yhteensä* Etelä-Karjala 196 45 64 19 Etelä-Pohjanmaa 146 32 43 75 Etelä-Savo 144 58 41 99 Helsinki 1 42 28 89 369 Itä- ja Keski-Uusimaa 1 86 411 118 529 Kainuu 56 16 1 26 Kanta-Häme 39 127 48 175 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 22 71 32 13 Keski-Suomi 386 159 55 214 Kymenlaakso 24 87 53 14 Lappi 111 18 43 61 Länsi-Pohja 72 15 32 47 Länsi-Uusimaa 768 219 26 425 Oulun seutu 327 117 94 211 Pirkanmaa 663 149 138 287 Pohjois-Karjala 128 37 5 87 Pohjois-Savo 38 99 87 186 Päijät-Häme 35 125 73 198 Raahen seutu 51 11 11 22 Satakunta 189 32 112 144 Varsinais-Suomi 547 223 14 363 Åland 21 6 1 16 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 7 36 2 337 1 549 3 886 * Häätöjen tilastointia päivitetty vuoden 217 tilastojulkaisuun. Sisältää tilastoinnissa luokat "häädetty", "lukkoseppähäätö" ja "vastaaja muuttanut". Hakija peruutti häädön 3185 kertaa vuonna 218 (314 kertaa vuonna 217) Valtakunnallisesti häädöt keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, joskin tarkkaa kaupunkikohtaista tilastointia ei tällä hetkellä ole vielä saatavana. Koko maassa tuli vuonna 218 vireille yhteensä noin 74 häätöä. Niistä toimeenpantiin noin 39 häätöä. Hakija peruutti häädön vuonna 218 hieman alle 32 tapauksessa. 44
Muiden toimenpiteiden lukumääriä Turvaamistoimenpiteitä* Osamaksutilityksiä Etelä-Karjala 5 7 Etelä-Pohjanmaa 3 1 Etelä-Savo 4 8 Helsinki 122 96 Itä- ja Keski-Uusimaa 16 1 443 Kainuu 1 3 Kanta-Häme 3 2 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 64 21 Keski-Suomi 13 33 Kymenlaakso 19 25 Lappi 8 11 Länsi-Pohja 1 1 Länsi-Uusimaa 27 41 Oulun seutu 11 36 Pirkanmaa 128 39 Pohjois-Karjala 5 9 Pohjois-Savo 5 4 Päijät-Häme 5 16 Raahen seutu 1 8 Satakunta 15 21 Varsinais-Suomi 2 118 Åland 1 1 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 477 1 944 *Hakijavakuudesta päättää kihlakunnanvouti, turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanee kihlakunnanulosottomies. Vuonna 218 turvaamistoimenpiteitä tehtiin non 48 kappaletta ja osamaksutilityksiä noin 195 kappaletta. Osamaksutilitykset keskittyvät voimakkaasti Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston alueelle. 2.7. Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot 29-218 Ulosottolaitoksen suorittamista toimenpiteistä kerätään ulosottomaksuja. Näitä ovat esimerkiksi taulukkomaksu velalliselta kertyneestä suorituksesta, käsittelymaksu ulosoton päättyessä varattomuuteen tai muuhun esteeseen sekä velkojan suorittama tilitysmaksu hänelle tilitettävästä rahamäärästä. Valtaosa ulosottolaitoksen keräämistä maksutuloista koostuu juuri ulosottomaksuista, mutta niiden lisäksi tuloja kertyy joistakin pienemmistä maksueristä, esimerkiksi tiedoksianto- ja kaupanvahvistusmaksuista. Ulosottomaksuja ei kuitenkaan peritä kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi elatusavut ja uhkasakot on vapautettu ulosottomaksuista. Ulosottomaksuihin tehtiin tasokorotus edellisen kerran vuonna 213. Valtaosa ulosottovirastojen menoista on henkilöstökuluja. Seuraavaksi suurin menoerä on toimitilakustannukset. Tiedot on esitetty myös indeksikorjattuina. 45
12 Ulosottomaksutulot ja toimintamenot (vasen akseli, EUR) sekä perintätulos (oikea akseli, 1 EUR) 1 2 1 8 6 4 2 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 1 8 6 4 2 Ulosottomaksutulot (EUR)* Toimintamenot (EUR)** Perintätulos (1 EUR) Ulosottomaksutulot (EUR)* Ulosottomaksutulot, ulosottolaitoksen toimintamenot (EUR) ja perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta Toimintamenot (EUR)** Muutos edellisestä vuodesta Maksutulot, prosenttia toimintamenoista Maksutulot, prosenttia perintätuloksesta Perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta 29 52 249 151 3,9 % 91 86 1,3 % 56,9 % 7,2 % 73 446 4,5 % 21 62 262 171 19,2 % 94 58 2,9 % 65,9 % 7,4 % 836 328 14,5 % 211 68 713 166 1,4 % 97 977 3,7 % 7,1 % 7,3 % 94 965 12,5 % 212 71 44 687 4, % 11 135 3,2 % 7,6 % 7,1 % 1 9 271 7,3 % 213 76 98 6,5 % 12 965 118 1,8 % 73,9 % 7,4 % 1 31 339 2,2 % 214 78 477 235 3,1 % 13 468 526,5 % 75,8 % 7,4 % 1 58 241 2,6 % 215 78 555 389,1 % 1 712 923-2,7 % 78, % 7,2 % 1 9 334 3, % 216 78 75 211,2 % 99 96 812-1,6 % 79,5 % 7,4 % 1 71 223-1,8 % 217 77 279 827-1,9 % 95 427 279-3,7 % 81, % 7,3 % 1 53 999-1,6 % 218 8 144 182 3,7 % 96 76 81,7 % 83,4 % 7,3 % 1 15 34 4,9 % *Sisältää ulosottomaksujen lisäksi myös muut tulot kuten kaupanvahvistusmaksut. **Toimintamenoihin sisältyy vuodesta 216 alkaen myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Ulosottomaksutuotot ovat kasvaneet vuodesta 29 alkaen jokaisena toimintavuonna lukuun ottamatta vuotta 217. Vuonna 218 ulosottomaksutuloja kertyi yli 8,1 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisvuodesta lähes neljä prosenttia. Toimintamenot vuonna 218 olivat noin 96 miljoonaa euroa. Menojen lasku muutaman vuoden takaisesta tasosta selittyy pääosin virkojen täyttämättä jättämisellä toimintamäärärahojen supistuessa. Maksutulojen osuus toimintamenoista on kasvanut tarkasteluajanjaksolla selkeästi. Vuonna 218 ulosottomaksut vastasivat 83 prosenttia ulosottolaitoksen toimintamenoista. Maksutulojen suhde perintätulokseen oli 7,3 prosenttia. 46
Ulosottomaksutulot ja toimintamenot (vasen akseli, EUR) sekä perintätulos (oikea akseli, 1 EUR), indeksikorjattu 12 1 8 6 4 2 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 1 2 1 8 6 4 2 Ulosottomaksutulot (EUR)* Toimintamenot (EUR)** Perintätulos (1 EUR) Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot (EUR), indeksikorjattu (218 = 1) Ulosottomaksutulot (EUR)* Muutos edellisestä vuodesta Toimintamenot (EUR)** Muutos edellisestä vuodesta Maksutulot, prosenttia toimintamenoista Maksutulot, prosenttia perintätuloksesta Perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta 29 58 834 879 3,9 % 13 438 465 1,3 % 56,9 % 7,2 % 822 515 4,5 % 21 69 265 121 17,7 % 15 137 86 1,6 % 65,9 % 7,4 % 93 394 13,1 % 211 73 88 464 6,7 % 15 344 967,2 % 7,1 % 7,3 % 1 11 726 8,7 % 212 74 714 78 1,1 % 15 769 867,4 % 7,6 % 7,1 % 1 55 524 4,3 % 213 78 425 978 5, % 16 115 11,3 % 73,9 % 7,4 % 1 62 89,7 % 214 8 44 867 2,1 % 15 535 375 -,5 % 75,8 % 7,4 % 1 79 38 1,6 % 215 8 289 371,3 % 12 935 997-2,5 % 78, % 7,2 % 1 114 41 3,2 % 216 8 23 389 -,1 % 1 925 446-2, % 79,5 % 7,4 % 1 9 99-2,1 % 217 78 115 736-2,6 % 96 459 481-4,4 % 81, % 7,3 % 1 65 399-2,3 % 218 8 144 182 2,6 % 96 76 81 -,4 % 83,4 % 7,3 % 1 15 34 3,7 % *Sisältää ulosottomaksujen lisäksi myös muut tulot kuten kaupanvahvistusmaksut. **Toimintamenoihin sisältyy vuodesta 216 alkaen myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Ulosottomaksutulot, toimintamenot ja perintätulos on muunnettu käyttäen Tilastokeskuksen julkaisemaa, elinkustannusindeksiin perustuvaa rahanarvonkerrointa. Perusvuosi on 218. Kertoimen avulla voidaan muuntaa vuosien 28 217 eurot vuoden 218 euroiksi. Uusin tilastovuosi on esitetty kyseisen vuoden hintoina. 47
3. Virastokohtaisia tunnuslukuja 218 Seuraavassa taulukossa kuvataan eräitä virastokohtaisia tunnuslukuja. Näitä ovat maksutulojen ja toimintamenojen suhde, perityn euron kustannus, sekä toiminnan kustannukset käsiteltyä asiaa, velallista ja asukasta kohden. Kustannukset on laskettu bruttomääräisinä. Aikaisemmin taulukossa ilmoitettiin ulosottovirastoittain myös nettokustannukset, jotka saatiin vähentämällä bruttokustannuksista sekä velallisilta että velkojilta perittävät ulosottomaksutulot. Aikaisempina vuosina ulosottomaksutulot raportoitiin virastotasolla, mutta vuoden 218 alusta toimintansa aloitti valtakunnallinen maksuliiketoiminto, jonka jälkeen tuotot on saatavilla ainoastaan koko maan tasolla järjestelmään tehtyjen muutosten takia. Koska ulosoton erikoisperintä tukeutuu kuuteen nykyiseen ulosottovirastoon, on virastojen vertailukelpoisuus normaaliperinnän osalta varmistettu poistamalla taustatiedoista erikoisperinnän kustannukset. Tunnusluvut on laskettu erikseen myös siten, että ne sisältävät ns. ulosoton yhteiset menot, joihin kuuluvat esimerkiksi postituskulut ja tietojärjestelmäkustannukset. Tunnuslukuja ulosottovirastoittain (pl. erikoisperintä) Perityn euron kustannus, brutto Kustannus / käsitelty asia, brutto Kustannus / käsitelty velallinen, brutto Kustannus / asukas, brutto Etelä-Karjala,7 26,9 127,2 12,7 Etelä-Pohjanmaa,8 26,4 132,6 13,5 Etelä-Savo,8 28,7 133,9 14,8 Helsinki*,7 23,8 1,1 14,4 Itä- ja Keski-Uusimaa,6 22,1 11,7 12,5 Kainuu,9 31,6 134,4 14, Kanta-Häme,7 27,7 146,3 16,4 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa*,8 28,9 134,5 12,7 Keski-Suomi,8 26,9 113, 12,7 Kymenlaakso,6 26,1 126,5 14,7 Lappi,1 35,3 145,3 17,5 Länsi-Pohja,8 3,2 146,4 16,2 Länsi-Uusimaa,5 2,5 92,8 1,7 Oulun seutu*,8 27,5 137,3 11,5 Pirkanmaa*,8 24,3 12,7 12,8 Pohjois-Karjala,1 32,2 154,5 14,3 Pohjois-Savo*,8 27,6 127,9 15,1 Päijät-Häme,7 28,6 121,2 15,3 Raahen seutu,9 31,6 148,7 14, Satakunta,7 23,1 113,4 13,3 Varsinais-Suomi*,7 27,1 129,1 13, Åland,4 35,7 113,7 16, Ulosottovirastot yhteensä (pl. ERP, pl. yhteiset menot),7 25,8 118,7 13,4 Minimi,4 2,5 92,8 1,7 Maksimi,1 35,7 154,5 17,5 Ulosottovirastot yhteensä (pl. ERP, ml. yhteiset menot),8 3,5 14,7 15,9 *Erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimiva ulosottovirasto Yhteisiin menoihin sisältyy myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Perityn euron bruttokustannus vuonna 218 vaihteli ulosottovirastoittain,4 ja,1 euron välillä. Koko ulosottolaitoksen tasolla perityn euron kustannus oli,8 euroa. Tarkasteltaessa pelkästään 48
ulosottovirastoja, bruttokustannus käsiteltyä asiaa kohden oli 3,5 euroa ja käsiteltyä velallista kohden 14,7 euroa. Kun huomioidaan virastojen osalta ulosottomaksutulot, käsitellyn asian nettokustannus oli 2,7 euroa ja velallista kohden 15,7 euroa. Asukasta kohden ulosottovirastojen kustannukset olivat bruttona 15,9 euroa ja nettona 1,4 euroa. 4. Erikoisperinnän tilastoja Erikoisperinnässä keskitytään velallisiin, joiden varallisuuden selvittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet vaativat erityisen suuria työmääriä. Koska perintäprosessin eteneminen ns. normaaliperinnän puolella on oltava nopeaa, ei työläiden velallistapausten käsittely normaalin perinnän osana ole tarkoituksenmukaista. Velallisia siirtyy erikoisperintään lähinnä kahdella tavalla. Joko normaaliperinnässä havaitaan epäily runsaasti työtä aiheuttavasta velallisen väärinkäytöksestä tai tapaus tulee ilmi toisen viranomaisen, kuten poliisin tai verottajan toimesta. Erikoisperintään päätyviä velallisia voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka ovat pyrkineet jo etukäteen järjestämään varallisuutensa viranomaisten ja velkojien ulottumattomiin. Tavallinen erikoisperintätapaus on myös ylivelkaantunut yrittäjä, joka kuitenkin jatkaa toimintaansa välikäsien kautta. Erikoisperintätoimintaa on ollut vuodesta 1996. Tuolloin varsinaiset osastot olivat vain Helsingin ja Lapin ulosottovirastossa. Lisäksi erikoisperinnän parissa toimi muutamissa muissa ulosottovirastoissa yksittäisiä virkamiehiä. Valtakunnallinen erikoisperintä käynnistettiin syksyllä 211 ja sitä vahvistettiin 1 henkilötyövuodella vuoden 212 keväällä. Erikoisperinnän vakiintuminen ja laajentuminen näkyvät myös toimintaa kuvaavien mittareiden positiivisessa kehittymisessä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa yhteistyö erikoisperinnän ja muiden viranomaisten välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tilastot on esitetty pääosin alkaen vuodesta 21. Joidenkin muuttujien kohdalla esitettäviä vuosia on vähemmän tilastoinnin muuttumisen ja kehittymisen vuoksi. Erikoisperinnän tilastointia ja tuloksellisuuden seurantaa on kehitetty vuoden 217 aikana. Toimenpiteiden tilastoinnin osalta myös tilastointiperusteita on osittain muutettu, jotta ne jatkossa kuvaisivat tarkoituksenmukaisella tavalla erikoisperinnässä tehtyä työtä ja aikaansaatua tulosta. Kehitystyöstä johtuen osa toimenpidemääriin liittyvistä tilastoluvuista ei ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukuihin nähden. Samasta syystä myös osa aikaisempina vuosina tilastojulkaisussa esitetyistä toimenpidetilastoista on jätetty nyt kokonaan pois. 49
4.1. Sisäänotto- ja käsittelykyky 211-218 7 6 5 4 3 2 1 24 167 Erikoisperintä: selvitettäväksi otetut uudet velalliset ja käsittelykyky 642 586 584 597 532 541 495 498 457 43 333 317 318 269 211 212 213 214 215 216 217 218 Selvitettäväksi otetut uudet velalliset tilastovuoden aikana Käsittelykyky Selvitettäväksi otetut uudet velalliset tilastovuoden aikana Erikoisperintä: selvitettäväksi otetut velalliset ja käsittelykyky Muutos edellisestä vuodesta Käsittelykyky Muutos edellisestä vuodesta 211 167 24 212 532 218,6 % 333 63,2 % 213 495-7, % 498 49,5 % 214 541 9,3 % 586 17,7 % 215 43-2,5 % 584 -,3 % 216 269-37,4 % 642 9,9 % 217 317 17,8 % 597-7, % 218 318,3 % 457-23,5 % Käsittelykyvystä käytettiin aiemmin termiä "Läpivirtaus". Vuonna 218 erikoisperintään otettiin selvitettäväksi 318 uutta velallista, mikä oli käytännössä edellisvuotta vastaava määrä. Käsittelykyvyllä tarkoitetaan käsiteltyjen velallisten lukumäärää. Aikaisemmin käsittelykyvystä käytettiin termiä läpivirtaus. Käsitellyksi tilastoidaan velallinen, jonka osalta täytäntöönpanotoimet on tehty siihen saakka, että täytäntöönpano odottaa valituksen käsittelyä tai omaisuuden realisointia, vireilläolo päättyy velan maksuun tai esteen toteamiseen, tai velallinen siirretään tehtyjen selvitysten jälkeen takaisin normaaliperintään. Erikoisperinnän käsittelykyky oli vuonna 218 yhteensä noin 46 velallista. Määrä laski edellisvuodesta noin neljänneksen. 5
4.2. Perittäväksi otettu rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet 21-218 Erikoisperintä: perittäväksi otetut rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet (1 ) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Perittäväksi otetut rahasaatavat Turvaamistoimet Erikoisperintä: perittäväksi otetut rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet (1 ) Perittäväksi otetut rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta Turvaamistoimet Muutos edellisestä vuodesta 21 69 83 211 62 84-1,1 % 212 84 152 35,5 % 213 116 628 38,6 % 99 696 214 212 214 82, % 17 381 7,9 % 215 147 638-3,4 % 81 691-52,1 % 216 12 31-3,7 % 46 35-43,3 % 217 43 991 321,3 % 47 471 2,4 % 218 13 979-69,6 % 73 629 55,1 % Uusien turvaamistoimien euromäärä tilastoitu alkaen vuodesta 213. Erikoisperinnälle on ominaista hyvinkin suuri vuosittainen vaihtelu käsiteltävien ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrissä. Vuonna 218 erikoisperintään otettiin perittäväksi rahasaatavia noin 131 miljoonan euron arvosta. Vuoden 217 korkeaan tasoon vaikutti mm. yksittäinen, poikkeuksellisen suuri torjuntavakuus. Erilaisia turvaamistoimia kohdistui noin 74 miljoonan euron suuruisiin rahasaataviin. Turvaamistoimien kohteena olleiden rahasaatavien määrä kasvoi edellisvuodesta 55 prosenttia. Turvaamistoimien euromäärää on tilastoitu erikoisperinnässä alkaen vuodesta 213. 51
4.3. Ulosmitattu ja takavarikoitu omaisuus 21-218 12 Erikoisperintä: ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvo (1 ) 1 8 6 4 2 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Omaisuutta ulosmitattuna Omaisuutta takavarikoituna Erikoisperintä: ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvo (1 ) Omaisuutta ulosmitattuna Muutos edellisestä vuodesta Omaisuutta takavarikoituna Muutos edellisestä vuodesta 21 23 227 44 64 211 21 933-5,6 % 49 77 11,5 % 212 38 91 77,4 % 53 946 8,4 % 213 5 72 3,4 % 48 534-1, % 214 97 549 92,3 % 76 157 56,9 % 215 87 464-1,3 % 74 666-2, % 216 53 893-38,4 % 63 45-15,6 % 217 94 886 76,1 % 41 92-33,5 % 218 9 944-4,2 % 49 323 17,7 % Vuonna 218 erikoisperinnässä oli omaisuutta ulosmitattuna noin 91 miljoonan euron arvosta, missä on laskua edelliseen vuoteen noin neljä prosenttia. Takavarikoituna omaisuutta oli yli 49 miljoonan euron arvosta. Takavarikoidun omaisuuden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 18 prosenttia. 52
4.4. Erikoisperinnän perintätulos 21-218 Erikoisperinnän euromääräistä tulosta mitataan kertyneenä tilitettyjen rahasaatavien määrällä sekä varsinaisella perintätuloksella. Erikoisperinnän tekemät selvitykset sekä toimenpiteet johtavat usein maksusopimusten solmimiseen ja suoraan velkojille maksettaviin suorituksiin. Kertyneenä tilitetyt rahasaatavat sisältyvät perintätulokseen, jossa huomioidaan erikoisperinnästä velkojille tilitetyt varat, ulosoton hakijan ja velallisen väliset maksusopimukset tai muutoin menettelyn aikana hakijalle suoraan maksetut suoritukset. Lisäksi perintätulokseen lasketaan muulle ulosotolle, yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille osoitetut varat. Erikoisperinnän tulos tilastoituu osaksi koko ulosottolaitoksen perintätulosta. 8 7 6 5 4 3 2 1 Erikoisperintä: kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja perintätulos (1 ) 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Erikoisperinnästä kertyneenä tilitetty Euromääräinen tulos Erikoisperintä: kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja euromääräinen tulos (1 ) Erikoisperinnästä kertyneenä Muutos edellisestä vuodesta Euromääräinen tulos tilitetty Muutos edellisestä vuodesta 21 12 539 13 31 211 11 345-9,5 % 32 444 149, % 212 12 146 7,1 % 38 521 18,7 % 213 39 182 222,6 % 76 51 98,6 % 214 18 46-52,9 % 39 448-48,4 % 215 29 18 57,2 % 51 25 29,3 % 216 24 927-14,1 % 37 926-25,7 % 217 23 856-4,3 % 4 69 5,6 % 218 42 64 78,6 % 59 795 49,2 % Vuoden 217 euromääräiseen tulokseen ei ole laskettu Etelä-Suomen erikoisperintäalueelle suoritettua 15 miljoonan euron suuruista torjuntavakuutta. Erikoisperinnälle on ominaista, että kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja varsinainen euromääräinen tulos vaihtelevat vuositasolla normaaliperintää voimakkaammin. Selvitettävät tapaukset ovat usein pitkäkestoisia, selvitysaika voi olla jopa useita vuosia. Tästä syystä vaihtelua esiintyy myös siinä, mille vuodelle rahamääräinen tulos tilastoituu. Ulosoton erikoisperinnän laajentumisella aikaansaadut tulokset olivat positiivisia. Erityisen hyvä tulos toteutui vuonna 213, jolloin tilitettiin erikoisperinnästä rahasaatavia velkojille yli 39 miljoonan euron arvosta. Vuonna 218 tämäkin tulos ylitettiin. Kertyneenä tilitettiin noin 43 miljoonaa euroa, missä on kasvua 53
edellisvuoteen lähes 8 prosenttia. Korkeaan tulokseen vaikutti erityisesti yksittäinen tavanomaista suurempi omaisuuden realisointi. Laajempi euromääräinen tulos, jossa on mukana esimerkiksi muulle ulosotolle tai yhteistyöviranomaisille takavarikoitavaksi osoitettu omaisuus, oli noin 6 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 5 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. 4.5. Toimenpiteitä erikoisperinnässä 21-218 Väärinkäytöksillä hankittu hyöty on saatava velalliselta pois myös niissä tapauksissa, joissa velallinen on pyrkinyt järjestelemään omaisuuttaan ja varallisuuttaan velkojan ulottumattomiin. Tästä syystä erikoisperinnän tuloksellisuutta osoittavana mittarina on käytetty näihin väärinkäytöksiin liittyvien suoritteiden lukumääriä. Kuten edellä todettiin, erikoisperinnän luonteesta johtuen vuosittaisessa euromääräisessä tuloksessa on tavallisesti runsasta vaihtelua. Myös tästä syystä tehtyjen toimenpiteiden käyttäminen erikoisperinnän toiminnan tuloksellisuuden mittarina korostuu. Erikoisperintä: Toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa 25 221 215 2 179 172 15 1 9 133 19 5 38 56 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Erikoisperintä: Realisointeja 25 2 181 23 194 217 191 15 147 1 5 213 214 215 216 217 218 54
35 3 25 2 15 1 286 93 189 117 Erikoisperintä: ulosottoselvityksiä ja sivullisselvityksiä 37 284 264 242 248 194 21 168 156 116 127 81 226 11 5 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Ulosottoselvityksiä Sivullisselvityksiä Toimenpiteitä erikoisperinnässä Toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa Ulosottoselvityksiä Sivullisselvityksiä Realisointeja 21 38 286 93 211 56 189 117 212 9 242 194 213 221 37 168 147 214 179 264 116 181 215 172 284 127 23 216 215 248 156 194 217 133 21 81 217 218 19 226 11 191 Erikoisperinnän suorittamat realisoinnit on tilastoitu alkaen vuodesta 213. Erikoisperinnän toimenpidemäärät väärinkäytöstapauksissa kasvoivat tasaisesti vuosina 21 212. Tämän jälkeen niiden määrä on kasvanut alkuvuosiin nähden moninkertaiseksi. Vuonna 218 toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa tilastoitiin 19 kappaletta. Erikoisperinnän toimenpidemäärä väärinkäytöstapauksissa näyttäisi selvästi laskeneen vuosina 217 ja 218 edellisvuosiin verrattuna. Tältä osin pienempi määrä selittyy kuitenkin tilastointiperusteiden muutoksilla. Esimerkiksi väärinkäytöstilanteisiin liittyvät ulosmittaustoimenpiteet on aikaisempina vuosina tilastoitu laskemalla kukin ulosmitattu omaisuuserä ja samaan omaisuuserään kohdistuvat jatkoulosmittaukset erikseen. Vuodesta 217 alkaen sovelletun, uuden tilastointiohjeen mukaan jatkoulosmittauksia, jotka tehdään uusien ulosottoperintään tulleiden saatavien vuoksi, ei enää lasketa uusiksi tehdyiksi toimenpiteiksi. Niin ikään esimerkiksi keinotekoisen järjestelyn sivuuttamistoimia ei enää tilastoida sen mukaan, moneenko omaisuuserään ne kohdistuvat vaan laskenta suoritetaan sivuuttamispäätösten lukumäärän perusteella. Tilastointiperusteiden muutokset huomioiden ei väärinkäytöstapauksissa tehtyjen toimenpiteiden määrä vaikuttaisi laskeneen ainakaan siinä määrin, kuin pelkät tilastoluvut sellaisenaan näyttäisivät osoittavan. Ulosotto- ja sivullisselvitysten osalta tilastointiperusteet ovat pysyneet ennallaan. Ulosottoselvitysten määrä oli vuonna 218 yhteensä 226 kappaletta. Sivullisselvityksiä tehtiin noin 1 kappaletta. 55
Normaaliperinnän ohella ulosmitattua omaisuutta realisoidaan myös erikoisperinnässä. Normaaliperinnän osalta realisoinnit on esitetty pitkänä aikasarjana tämän julkaisun kappaleessa 2.6.4. Erikoisperinnän suorittamat realisoinnit on tilastoitu alkaen vuodesta 213. Vuonna 218 realisointeja toteutui yhteensä 191 kappaletta, missä on hienoista laskua edellisvuodesta. On huomattava, että edellä esitetyt tunnusluvut kuvaavat erikoisperinnän työtä ja sen tuloksellisuutta vain osittain. Näiden lisäksi erikoisperintää työllistävät suuresti muun muassa ulosottovalitusprosesseissa annettavat lausumat ja suullisten oikeudenkäyntien hoitaminen sekä seulontatyö erikoisperintään siirrettävien velallisten tunnistamiseksi. Erikoisperinnän työpanosta käytetään merkittävästi myös viranomaisyhteistyöhön mm. esitutkintaviranomaisten kanssa. Etelä-Suomen erikoisperintäalue hoitaa ulosoton ympärivuorokautista viranomaispäivystystä sekä muun muassa EU:n ja YK:n pakotepäätösten täytäntöönpanoa sekä varojen jäädyttämistä terrorismin torjumisesta annetun lain nojalla. Erikoisperintätilastoissa seurataan kattavasti myös muiden kuin tässä julkaisussa esitettyjen toimenpiteiden määriä. Erikoisperinnän tuloksellisuuden seuranta on ulosottolaitoksessa kehitystyön kohteena ja tarkoituksena on saada tulevina vuosina vertailukelpoista tilastoaineistoa myös muun muassa viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. 56
5. Ulosottovirastojen henkilötyövuodet 29-218 Tässä osiossa on kuvattuna ulosottovirastojen henkilötyövuosien kehitys kymmenen vuoden aikasarjana. Lisäksi uusimmalta tilastointivuodelta on ilmoitettu henkilötyövuosien jakautuminen ulosottovirastoittain Tehtyjen henkilötyövuosien ja toimintamenojen muutosta on verrattu perintätuloksen kehitykseen. Perintätuloksen taso on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Henkilötyövuosien määrä on puolestaan supistunut. 1 4 Henkilötyövuodet ulosottovirastoissa 1 2 1 8 6 4 2 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Henkilötyövuodet ulosottovirastoissa Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Yhteensä 29 83 62 591 1 276 21 84 6 587 1 271 211 85 587 582 1 254 212 86 587 581 1 254 213 86 583 577 1 246 214 84 575 571 1 23 215 83 552 558 1 194 216 82 519 534 1 135 217 83 495 498 1 76 218 86 483 448 1 17 Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita, työllisyystyöntekijöitä, keskushallintoa tai muita keskitettyjä toimintoja. Vuonna 218 ulosottovirastojen henkilötyövuositoteuma oli 1 17 henkilötyövuotta. Toteuma on lähes 6 henkilötyövuotta pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ulosottotoimen menokehysten leikkausten seurauksena henkilökunnan määrää on täytynyt vähentää lähes luonnollisen poistuman verran. Vuosina 217 ja 218 toteumaan on vaikuttanut lisäksi henkilöstöhallinnon ja maksuliikkeen keskittäminen valtakunnallisiksi toiminnoiksi. Tilastossa ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita, työllisyystyöntekijöitä, keskushallintoa tai muita keskitettyjä toimintoja. Nämä on kuitenkin ilmoitettu lisätietona uusimman tilastovuoden virastokohtaisen taulukon yhteydessä. 57
Ulosottovirastot Toteutuneet henkilötyövuodet 219 Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Yhteensä Etelä-Karjala 2,1 11, 9,8 22,9 Etelä-Pohjanmaa 3,7 14,3 14,6 32,6 Etelä-Savo 3, 12,4 12,8 28,2 Helsinki 9,7 67,7 6,3 137,7 Itä- ja Keski-Uusimaa 7, 38,5 42,8 88,2 Kainuu 1, 6,9 7, 14,9 Kanta-Häme 3,7 14, 17,7 35,4 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 3,9 23,3 18,5 45,7 Keski-Suomi 4,2 22, 2,9 47,1 Kymenlaakso 3, 14,8 16,1 33,9 Lappi 2, 14,6 9,8 26,4 Länsi-Pohja 1, 8, 6,8 15,8 Länsi-Uusimaa 4,9 3,8 27,8 63,4 Oulun seutu 5, 23,5 21,1 49,6 Pirkanmaa 7,1 42,1 39,2 88,4 Pohjois-Karjala 2,9 16, 13,9 32,8 Pohjois-Savo 4,6 27, 2,1 51,8 Päijät-Häme 2,8 16,4 2,9 4,1 Raahen seutu 2, 1,4 9,7 22,1 Satakunta 3,9 21,1 19, 44, Varsinais-Suomi 7,8 45,4 36,4 89,6 Åland 1, 2,9 2,7 6,6 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 86,4 482,9 447,9 1 17,2 Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita (2,43 htv) tai työllisyystyöntekijöitä (2, htv) Lisäksi Valtakunnanvoudinviraston henkilötyövuositoteuma oli 84,27 htv (sisältää URA-hanketoimiston sekä muut keskitetyt toiminnot). Ulosottolaitoksen henkilötyövuosien, toimintamenojen ja perintätuloksen (1 ) muutokset indeksilukuna ( 29 = 1 ) 15 14 13 12 11 1 9 8 7 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 HTV-muutos, indeksi Toimintamenojen muutos, indeksi Perintätuloksen muutos, indeksi 58
Ulosottolaitoksen henkilötyövuodet, toimintamenot ja perintätulos, muutos indeksilukuna (29 = 1) HTV:t yhteensä 1 Toimintamenot 2 Perintätulos (1 ) 2 HTV-muutos, indeksi Toimintamenojen muutos, indeksi Perintätuloksen muutos, indeksi 29 1 276 13 438 465 822 515 1 1 1 21 1 271 15 137 86 93 394 1 12 113 211 1 254 15 344 967 1 11 726 98 12 123 212 1 254 15 769 867 1 55 524 98 12 128 213 1 246 16 115 11 1 62 89 98 13 129 214 1 23 15 535 375 1 79 38 96 12 131 215 1 194 12 935 997 1 114 41 94 1 135 216 1 135 1 925 446 1 9 99 89 98 133 217 1 76 96 459 481 1 65 399 84 93 13 218 1 17 96 76 81 1 15 34 8 93 134 Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita (4,7 htv) tai työllisyystyöntekijöitä (2,7 htv) 1 pl. Valtakunnanvoudinviraston virat/henkilötyövuodet 2 Rahanarvonkertoimella (Tilastokeskus) korjatut toimintamenot ja perintätulos Kuluneen kymmenen vuoden aikana ulosottolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet ja toimintamenot ovat laskeneet samalla kun toiminnan tehokkuus ja perintätulos on parantunut. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, henkilötyövuosien määrä on pudonnut noin viidenneksen ja toiminnan bruttokustannukset lähes kymmenyksen verran. Perintätulos on puolestaan kasvanut yli kolmanneksella. Vuoden 218 vertailussa perusvuosi oli 29, mikä saa indeksiarvon 1. Henkilötyövuosimuutoksen indeksiluku vuodelle 218 oli 8. Toimintamenojen indeksiluku oli 93 ja perintätuloksen 134. Toimintamenot ja perintätulokset on muunnettu Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvonkertoimella indeksiluvun vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri vuosien välillä. 59
6. Väestötilastot 218 6.1. Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Seuraavassa graafissa ja taulukossa on esitetty 21 manner-suomen ulosottoviraston ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto virastojen toimialueiden asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä. Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä 7 6 5 4 3 2 1 Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Ulosottovirasto Väestö 218 Osuus koko maan väestöstä 1 Helsinki 65 33 11,8 % 2 Itä- ja Keski-Uusimaa 558 753 1,1 % 3 Pirkanmaa 487 89 8,8 % 4 Varsinais-Suomi 478 983 8,7 % 5 Länsi-Uusimaa 464 733 8,4 % 6 Oulun seutu 293 99 5,3 % 7 Keski-Suomi 275 634 5, % 8 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 249 275 4,5 % 9 Satakunta 246 182 4,5 % 1 Pohjois-Savo 245 696 4,4 % 11 Päijät-Häme 2 681 3,6 % 12 Etelä-Pohjanmaa 189 755 3,4 % 13 Kymenlaakso 173 511 3,1 % 14 Kanta-Häme 171 436 3,1 % 15 Pohjois-Karjala 162 265 2,9 % 16 Etelä-Savo 144 64 2,6 % 17 Etelä-Karjala 128 76 2,3 % 18 Raahen seutu 119 98 2,2 % 19 Lappi 11 98 2, % 2 Kainuu 73 85 1,3 % 21 Länsi-Pohja 68 432 1,2 % 22 Åland 29 815,5 % YHTEENSÄ 5 521 773 Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto joulukuu 218, julkaistu 29.1.219 6
6.2. Ulosottovirastojen toimialueiden kunnat Seuraavat taulukot kuvaavat ulosottovirastoittain niiden toimialueiden kunnat, uusimman tilastovuoden väestötiedot ja kunkin kunnan asukasluvun osuuden koko toimialueen väestöstä. Virastojen toimipaikat vuoden 218 lopussa on merkitty lihavoituna (toimipaikat, joissa henkilöstöä). Etelä-Karjala Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Imatra 26 935 2,9 % Lappeenranta 72 75 56,5 % Lemi 3 4 2,4 % Luumäki 4 66 3,6 % Parikkala 4 844 3,8 % Rautjärvi 3 335 2,6 % Ruokolahti 5 96 4, % Savitaipale 3 43 2,7 % Taipalsaari 4 715 3,7 % Yhteensä 128 76 Etelä-Pohjanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Alajärvi 9 75 5,1 % Alavus 11 544 6,1 % Evijärvi 2 473 1,3 % Ilmajoki 12 184 6,4 % Isojoki 1 974 1, % Karijoki 1 274,7 % Kauhajoki 13 374 7, % Kauhava 16 33 8,4 % Kuortane 3 573 1,9 % Kurikka 2 959 11, % Lappajärvi 3 78 1,6 % Lapua 14 434 7,6 % Seinäjoki 63 296 33,4 % Soini 2 85 1,1 % Teuva 5 156 2,7 % Vimpeli 2 94 1,5 % Ähtäri 5 79 3, % Yhteensä 189 755 Etelä-Savo Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Enonkoski 1 43 1, % Heinävesi 3 33 2,3 % Hirvensalmi 2 151 1,5 % Joroinen 4 82 3,3 % Juva 6 227 4,3 % Kangasniemi 5 449 3,8 % Mikkeli 53 843 37,2 % Mäntyharju 5 924 4,1 % Pertunmaa 1 714 1,2 % Pieksämäki 17 935 12,4 % Puumala 2 197 1,5 % Rantasalmi 3 512 2,4 % Savonlinna 33 67 23,2 % Sulkava 2 528 1,7 % Yhteensä 144 64 Helsinki Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Helsinki 65 33 1, % Yhteensä 65 33 61
Itä- ja Keski-Uusimaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Askola 4 96,9 % Hyvinkää 46 518 8,3 % Järvenpää 43 421 7,8 % Kerava 36 279 6,5 % Lapinjärvi 2 665,5 % Loviisa 14 894 2,7 % Myrskylä 1 919,3 % Mäntsälä 2 74 3,7 % Nurmijärvi 42 677 7,6 % Pornainen 5 73,9 % Porvoo 5 29 9, % Pukkila 1 9,3 % Sipoo 2 643 3,7 % Tuusula 38 644 6,9 % Vantaa 228 166 4,8 % Yhteensä 558 753 Kainuu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hyrynsalmi 2 286 3,1 % Kajaani 36 978 5,6 % Kuhmo 8 333 11,4 % Paltamo 3 335 4,6 % Puolanka 2 599 3,6 % Ristijärvi 1 289 1,8 % Sotkamo 1 43 14,2 % Suomussalmi 7 862 1,8 % Yhteensä 73 85 Kanta-Häme Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Forssa 17 42 9,9 % Hattula 9 474 5,5 % Hausjärvi 8 416 4,9 % Humppila 2 241 1,3 % Hämeenlinna 67 558 39,4 % Janakkala 16 455 9,6 % Jokioinen 5 197 3, % Loppi 7 873 4,6 % Riihimäki 28 75 16,8 % Tammela 6 71 3,5 % Ypäjä 2 359 1,4 % Yhteensä 171 436 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Halsua 1 165,5 % Isokyrö 4 599 1,8 % Kannus 5 53 2,2 % Kaskinen 1 263,5 % Kaustinen 4 273 1,7 % Kokkola 47 66 19,1 % Korsnäs 2 121,9 % Kristiinankaupunki 6 594 2,6 % Kruunupyy 6 57 2,6 % Laihia 8 58 3,2 % Lestijärvi 737,3 % Luoto 5 347 2,1 % Maalahti 5 475 2,2 % Mustasaari 19 44 7,8 % Närpiö 9 473 3,8 % Pedersören kunta 11 11 4,4 % Perho 2 824 1,1 % Pietarsaari 19 278 7,7 % Toholampi 3 11 1,2 % 62
Uusikaarlepyy 7 458 3, % Vaasa 67 596 27,1 % Veteli 3 172 1,3 % Vöyri 6 611 2,7 % Yhteensä 249 275 Keski-Suomi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hankasalmi 4 936 1,8 % Joutsa 4 47 1,6 % Jyväskylä 141 414 51,3 % Jämsä 2 68 7,5 % Kannonkoski 1 352,5 % Karstula 4 31 1,5 % Keuruu 9 766 3,5 % Kinnula 1 615,6 % Kivijärvi 1 11,4 % Konnevesi 2 72 1, % Kuhmoinen 2 241,8 % Kyyjärvi 1 345,5 % Laukaa 18 929 6,9 % Luhanka 79,3 % Multia 1 587,6 % Muurame 1 169 3,7 % Petäjävesi 3 9 1,4 % Pihtipudas 4 55 1,5 % Saarijärvi 9 422 3,4 % Toivakka 2 43,9 % Uurainen 3 779 1,4 % Viitasaari 6 255 2,3 % Äänekoski 18 845 6,8 % Yhteensä 275 634 Kymenlaakso Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hamina 2 297 11,7 % Iitti 6 766 3,9 % Kotka 52 93 3,5 % Kouvola 83 231 48, % Miehikkälä 1 943 1,1 % Pyhtää 5 194 3, % Virolahti 3 15 1,8 % Yhteensä 173 511 Lappi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Enontekiö 1 856 1,7 % Inari 6 911 6,3 % Kemijärvi 7 375 6,7 % Kittilä 6 423 5,8 % Muonio 2 32 2,1 % Pelkosenniemi 954,9 % Posio 3 236 2,9 % Ranua 3 895 3,5 % Rovaniemi 62 963 57,2 % Salla 3 493 3,2 % Savukoski 1 16,9 % Sodankylä 8 442 7,7 % Utsjoki 1 232 1,1 % Yhteensä 11 98 63
Länsi-Pohja Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Kemi 21 24 3,7 % Keminmaa 8 149 11,9 % Kolari 3 824 5,6 % Pello 3 439 5, % Simo 3 44 4,4 % Tervola 3 63 4,5 % Tornio 21 872 32, % Ylitornio 4 17 5,9 % Yhteensä 68 432 Länsi-Uusimaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Espoo 283 944 61,1 % Hanko 8 4 1,8 % Inkoo 5 48 1,2 % Karkkila 8 794 1,9 % Kauniainen 9 61 2,1 % Kirkkonummi 39 275 8,5 % Lohja 46 324 1, % Raasepori 27 626 5,9 % Siuntio 6 133 1,3 % Vihti 29 228 6,3 % Yhteensä 464 733 Oulun seutu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hailuoto 974,3 % Ii 9 851 3,4 % Kempele 17 921 6,1 % Kuusamo 15 25 5,2 % Liminka 1 154 3,5 % Lumijoki 2 54,7 % Muhos 8 977 3,1 % Oulu 23 623 69,5 % Pudasjärvi 7 993 2,7 % Taivalkoski 4 22 1,4 % Tyrnävä 6 754 2,3 % Utajärvi 2 7,9 % Vaala 2 871 1, % Yhteensä 293 99 Pirkanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Akaa 16 615 3,4 % Hämeenkyrö 1 511 2,2 % Ikaalinen 7 5 1,4 % Juupajoki 1 881,4 % Kangasala 31 679 6,5 % Kihniö 1 91,4 % Lempäälä 23 24 4,8 % Mänttä-Vilppula 9 983 2, % Nokia 33 527 6,9 % Orivesi 9 224 1,9 % Parkano 6 473 1,3 % Pirkkala 19 363 4, % Pälkäne 6 499 1,3 % Ruovesi 4 395,9 % Tampere 235 487 48,3 % Urjala 4 793 1, % Valkeakoski 21 143 4,3 % Vesilahti 4 396,9 % Virrat 6 741 1,4 % Ylöjärvi 32 98 6,8 % Yhteensä 487 89 64
Pohjois-Karjala Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Ilomantsi 4 97 3,1 % Joensuu 76 577 47,2 % Juuka 4 75 2,9 % Kitee 1 359 6,4 % Kontiolahti 14 841 9,1 % Lieksa 11 97 6,8 % Liperi 12 149 7,5 % Nurmes 7 644 4,7 % Outokumpu 6 812 4,2 % Polvijärvi 4 39 2,7 % Rääkkylä 2 179 1,3 % Tohmajärvi 4 48 2,8 % Valtimo 2 143 1,3 % Yhteensä 162 265 Pohjois-Savo Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Iisalmi 21 469 8,7 % Kaavi 2 992 1,2 % Keitele 2 242,9 % Kiuruvesi 8 149 3,3 % Kuopio 118 727 48,3 % Lapinlahti 9 62 3,9 % Leppävirta 9 66 3,9 % Pielavesi 4 497 1,8 % Rautalampi 3 195 1,3 % Rautavaara 1 652,7 % Siilinjärvi 21 675 8,8 % Sonkajärvi 3 969 1,6 % Suonenjoki 7 149 2,9 % Tervo 1 567,6 % Tuusniemi 2 555 1, % Varkaus 2 84 8,5 % Vesanto 2 61,8 % Vieremä 3 677 1,5 % Yhteensä 245 696 Päijät-Häme Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Asikkala 8 148 4,1 % Hartola 2 78 1,4 % Heinola 18 898 9,4 % Hollola 23 591 11,8 % Kärkölä 4 456 2,2 % Lahti 12 2 59,8 % Orimattila 16 94 8, % Padasjoki 2 962 1,5 % Sysmä 3 75 1,9 % Yhteensä 2 681 Raahen seutu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Alavieska 2 576 2,2 % Haapajärvi 7 149 6, % Haapavesi 6 855 5,8 % Kalajoki 12 383 1,4 % Kärsämäki 2 612 2,2 % Merijärvi 1 1,9 % Nivala 1 732 9, % Oulainen 7 43 6,2 % Pyhäjoki 3 146 2,6 % Pyhäjärvi 5 247 4,4 % Pyhäntä 1 557 1,3 % Raahe 24 822 2,8 % Reisjärvi 2 742 2,3 % 65
Sievi 4 984 4,2 % Siikajoki 5 246 4,4 % Siikalatva 5 31 4,5 % Ylivieska 15 216 12,8 % Yhteensä 119 98 Satakunta Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Eura 11 747 4,8 % Eurajoki 9 452 3,8 % Harjavalta 7 27 2,9 % Honkajoki 1 664,7 % Huittinen 1 93 4,1 % Jämijärvi 1 87,7 % Kankaanpää 11 472 4,7 % Karvia 2 385 1, % Kokemäki 7 226 2,9 % Merikarvia 3 114 1,3 % Nakkila 5 437 2,2 % Pomarkku 2 15,9 % Pori 84 391 34,3 % Punkalaidun 2 9 1,2 % Rauma 39 377 16, % Sastamala 24 635 1, % Siikainen 1 459,6 % Säkylä 6 819 2,8 % Ulvila 13 27 5,3 % Yhteensä 246 182 Varsinais-Suomi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Aura 3 986,8 % Kaarina 33 474 7, % Kemiönsaari 6 721 1,4 % Koski TL 2 341,5 % Kustavi 926,2 % Laitila 8 646 1,8 % Lieto 19 831 4,1 % Loimaa 16 37 3,3 % Marttila 2 2,4 % Masku 9 55 2, % Mynämäki 7 765 1,6 % Naantali 19 238 4, % Nousiainen 4 74 1, % Oripää 1 365,3 % Paimio 1 835 2,3 % Parainen 15 29 3,2 % Pyhäranta 2 28,4 % Pöytyä 8 335 1,7 % Raisio 24 198 5,1 % Rusko 6 248 1,3 % Salo 52 332 1,9 % Sauvo 2 999,6 % Somero 8 834 1,8 % Taivassalo 1 663,3 % Turku 191 664 4, % Uusikaupunki 15 713 3,3 % Vehmaa 2 285,5 % Yhteensä 478 983 66
Åland Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Brändö 447 1,5 % Eckerö 959 3,2 % Finström 2 594 8,7 % Föglö 533 1,8 % Geta 57 1,7 % Hammarland 1 582 5,3 % Jomala 5 33 16,9 % Kumlinge 314 1,1 % Kökar 235,8 % Lemland 2 33 6,8 % Lumparland 382 1,3 % Mariehamn 11 775 39,5 % Saltvik 1 854 6,2 % Sottunga 91,3 % Sund 1 3 3,5 % Vårdö 446 1,5 % Yhteensä 29 815 67
7. Ulosoton tilastokarttoja vuodelta 218 Karttakuvissa on esitetty uusimman tilastovuoden osalta eräitä keskeisiä ulosoton tilastotietoja suhteutettuna ulosottovirastojen toimialueiden asukaslukuihin. Muuttujia ovat asia- ja velallismäärät, ulosmittaukset ja realisoinnit sekä ulosoton perintätulos. Muuttujat on jaettu jokaisessa kuvassa aineiston perusteella kuuteen yhtä suureen luokkaan. Kartoissa kuntajako on vuodelta 217. Kunkin ulosottoviraston kunta on saanut arvoksi alueensa ulosottoviraston keskiarvon. Grafiikkatyökalu: Tilastokeskus, NComVA Statistics explorer version 4.4 7.1. Vireille tulleet ja käsitellyt asiat asukasta kohden Ulosottoon vireille tulleet ja ulosotossa käsitellyt asiat on esitetty ylläolevissa karttakuvissa asukasta kohden. Vuonna 218 asioita tuli vireille asukasta kohden keskimäärin,59 kappaletta. Vaihteluväli oli,48,73 asiaa per asukas. Asioita käsiteltiin ulosotossa asukasta kohden keskimäärin,51 kappaletta. Käsiteltyjen asioiden määrä vaihteli,42 ja,61 välillä. 68
7.2. Velalliset ja uudet velalliset tuhatta asukasta kohden Ulosotossa vuoden aikana olleiden eri velallisten (luonnolliset henkilöt) ja uusien velallisten lukumäärät on esitetty ylläolevissa karttakuvissa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 218 eri velallisia oli tuhatta asukasta kohden keskimäärin 1 kappaletta. Vaihteluväli oli 82 142 velallista tuhatta asukasta kohden. Uusia velallisia oli ulosotossa tuhatta asukasta kohden keskimäärin 31 kappaletta. Uusien velallisten lukumäärä tuhatta asukasta kohden vaihteli 24 ja 51 välillä. 69
7.3. Ulosmittaukset ja toteutuneet realisoinnit tuhatta asukasta kohden Ulosotossa vuoden aikana tehtyjen ulosmittausten ja normaali- eli rooteliperinnässä toteutuneiden realisointien lukumäärät on esitetty ylläolevissa karttakuvissa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 218 ulosmittauksia tehtiin tuhatta asukasta kohden keskimäärin 143 kappaletta. Vaihteluväli oli 99 187 ulosmittausta tuhatta asukasta kohden. Normaaliperinnässä realisointeja toteutui tuhatta asukasta kohden keskimäärin,61 kappaletta. Toteutuneiden realisointien lukumäärä tuhatta asukasta kohden vaihteli,27 ja,86 välillä. 7
7.4. Perintätulos asukasta kohden Ulosoton perintätulos on esitetty ylläolevassa karttakuvassa asukasta kohden. Vuonna 218 ulosoton perintätulos oli asukasta kohden keskimäärin 198 euroa. Perintätulos asukasta kohden vaihteli 137 ja 364 euron välillä. 71