1 Vuoden 2016 muistilista Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: Alue Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi Edun arvo euro/kk 273 + 12,00 neliömetriltä 267 + 10,90 neliömetriltä 233 + 9,80 neliömetriltä 187 + 9,80 neliömetriltä 176 + 8,20 neliömetriltä 152 + 7,30 neliömetriltä Edellä 1 momentissa tarkoitettuun alueeseen Helsinki 1 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00100, 00120, 00130, 00140, 00150, 00160, 00170 tai 00180. Alueeseen Helsinki 2 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00200, 00210, 00220, 00240, 00250, 00260, 00270, 00280, 00290, 00300, 00310, 00320, 00330, 00340, 00350, 00380, 00400, 00440, 00500, 00510, 00520, 00530, 00540, 00550, 00570, 00610, 00660, 00670, 00680, 00830 tai 00850. Alueeseen Helsinki 3 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00360, 00370, 00390, 00410, 00420, 00430, 00560, 00600, 00620, 00630, 00640, 00650, 00700, 00720, 00780, 00790, 00800, 00810, 00840 tai 00870. Alueeseen Helsinki 4 kuuluvat asunnot, jotka sijaitsevat postinumeroalueella 00190, 00580, 00690, 00710, 00730, 00740, 00750, 00760, 00770, 00820, 00860, 00880, 00900, 00910, 00920, 00930, 00940, 00950, 00960, 00970, 00980 tai 00990. Kehyskunnilla tarkoitetaan Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntia. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä. Tuloverolain (504/2010) 76 :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta alueella Helsinki 2 sijaitsevan asunnon luontoisetuarvosta. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 :ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,21 neliömetriltä kuukaudessa. Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,73 neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.
2 Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 131 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 46 kuukaudessa. Autotallietu Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 78 ja muun Suomen alueella 51 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo alueilla Helsinki 1-4, Espoo, Kauniainen ja Vantaa on 51 ja muun Suomen alueella 40 kuukaudessa. Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,30 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,30 ja enintään 10,20. Jos tämä määrä alittaa 6,30 tai ylittää 10,20, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Enintään 10,20 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 6,30. Nimellisarvoltaan yli 10,20 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhewlimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Autoetu Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti: a) Ikäryhmä A (vuosina 2014-2016 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (vuosina 2011-2013 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2011 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.
3 Työsuhdematkalippu Työsuhdematkalippu on verotonta 300 euroon, asti. Verotonta on myös lipun hinta 750 euroa ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 3 400 euroon asti. Perintö - ja lahjaverot Perintöveroasteikko, I veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen Verotettavan osuuden arvo, Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, Vero alarajan ylimenevästä osasta, % 20 000 40 000 100 8 40 000 60 000 1 700 11 60 000 200 000 3 900 14 200 000 1 000 000 23 500 17 1 000 000-159 500 20 Perintöveroasteikko, II veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2015 tai sen jälkeen 20 000 40 000 100 21 40 000 60 000 4 300 27 60 000 1 000 000 9 700 33 1 000 000-319 900 36 Perintöveroasteikko, I veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2013 tai sen jälkeen 20 000 40 000 100 7 40 000 60 000 1 500 10 60 000 200 000 3 500 13 200 000 1 000 000 21 700 16 1 000 000-149 700 19
4 Perintöveroasteikko, II veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2013 tai sen jälkeen 20 000 40 000 100 20 40 000 60 000 4 100 26 60 000 1 000 000 9 300 32 1 000 000-310 100 35 Perintöveroasteikko, I veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2012 31.12.2012 (I veroluokkaan lisättiin neljäs porras 200 000 euroa ylittävän perintöosuuden osalta 1.1.2012. Muilta osin asteikko koski myös tilanteita, joissa perittävä kuollut 1.1.2009 31.12.2011) 20 000 40 000 100 7 40 000 60 000 1 500 10 60 000 200 000 3 500 13 200 000-21 700 16 Perintöveroasteikko, II veroluokka, perittävä kuollut 1.1.2012 31.1.2012 (sama asteikko koski myös tilanteita, joissa perittävä kuollut 1.1.2009 31.12.2011) 20 000 40 000 100 20 40 000 60 000 4 100 26 60 000-9 300 32 Lahjaveroasteikko, I veroluokka, lahja annettu 1.1.2015 tai sen jälkeen 4 000-17 000 100 8 17 000-50 000 1 140 11 50 000-200 000 4 770 14 200 000-1 000 000 25 770 17 1 000 000-161 770 20 Lahjaveroasteikko, II veroluokka, lahja annettu 1.1.2015 tai sen jälkeen Verotettavan osuuden arvo, Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, Veron alarajan ylimenevästä osasta, % 4 000-17 000 100 21 17 000-50 000 2 830 27 50 000-1 000 000 11 740 33 1 000 000-325 240 36
5 Lahjaveroasteikko, I veroluokka, lahja annettu 1.1.2013 tai sen jälkeen Verotettavan osuuden arvo, Veron vakioerä osuuden alarajan Vero alarajan ylimenevästä osasta, % kohdalla, 4 000-17 000 100 7 17 000-50 000 1 010 10 50 000-200 000 4 310 13 200 000-1 000 000 23 810 16 1 000 000-151 810 19 Lahjaveroasteikko, II veroluokka, lahja annettu 1.1.2013 tai sen jälkeen Verotettavan osuuden arvo, Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, Veron alarajan ylimenevästä osasta, % 4 000-17 000 100 20 17 000-50 000 2 700 26 50 000-1 000 000 11 280 32 1 000 000-315 280 35 Lahjaveroasteikko, I veroluokka, lahja annettu 1.1.2012 31.12.2012 (Huom! I veroluokan veroasteikkoon lisättiin neljäs porras 200 000 euroa ylittävän lahjan osalta 1.1.2012.Muilta osin asteikko koski myös tilanteita, joissa lahja annettu 1.1.2009 31.12.2011) 4 000-17 000 100 7 17 000-50 000 1 010 10 50 000-200 000 4 310 13 200 000-23 810 16 Lahjaveroasteikko, II veroluokka, lahja annettu 1.1.2012 31.12.2012 (sama asteikko koski myös tilanteita, joissa lahja annettu 1.1.2009 31.12.2011) Verotettavan osuuden arvo, Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla, Veron alarajan ylimenevästä osasta, % 4 000-17 000 100 20 17 000-50 000 2 700 26 50 000-11 280 32 Perinnön/lahjan saajat jaetaan kahteen veroluokkaan: I veroluokka: perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 :ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti. II veroluokka: muut sukulaiset ja vieraat.
6 Päivärahat ja kilometrikorvaukset Kotimaan päivärahat 2016 Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40 kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden - vähintään 2 tunnilla 19 - yli 6 tunnilla 40 Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,00 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,00 euroa. Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat: Kulkuneuvo auto Korvauksen enimmäismäärä 43 senttiä kilometriltä, jota korotetaan 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä moottoripyörä mopo muu kulkuneuvo 74 senttiä kilometriltä 108 senttiä kilometriltä 102 senttiä kilometriltä 96 senttiä kilometriltä 32 senttiä kilometriltä 17 senttiä kilometriltä 10 senttiä kilometriltä Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.
7 Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä. Sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu on vuonna 2016 kaikilla työnantajilla 2,12 prosenttia palkasta (jos palkansaaja 16-67 -vuotias.) Työeläkemaksut Vuonna 2016 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu (TyEL) on 24,0 prosenttia palkasta. Tilapäinen työnantaja 25,1 % Pientyönantaja (palkat v. 2014 alle 2,025 M ) 24,6 % Palkkasumman ollessa 2 025 000 32 400 000 on TyEL-maksuprosentti 25,1 %. Vuonna 2016 tilapäinen alennus -05 % -0,25%. Palkkasumman ollessa yli 32 400 000 on TyEL-maksu 25,1 % palkoista. Vuonna 2016 tilapäinen alennus -,025 %. Työntekijän osuus maksusta 5,7 % (53 vuotta täyttänyt 7,2 %) YEL 23,6 % (53 vuotta täyttäneillä 25,1 %). Aloittavan yrittäjän alennus YEL-maksuun on 22 % 1.1.2013 alkaen neljän vuoden ajan. Alennuksen piiriin kuuluvat yrittäjät, jotka aloittavat ensimmäisen kerran YEL:n mukaisen yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen tai aloittavat toisen yrittäjätoimintajakson ja alennusaikaa on jäljellä. Jos ensimmäinen yrittäjäjakso kestää alle 48 kuukautta, jää alennusta säästöön. Sen saa käyttöön, kun ottaa uuden YEL-vakuutuksen. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia. Niillä yrittäjillä, jotka ovat aloittaneet yrittäjätoiminnan ennen 1.1.2013 ja joiden yrittäjätoiminta jatkuu keskeytyksettä, maksualennusprosentti säilyy ennallaan (25 %). Sairausvakuutusmaksu Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on vuodesta 2016 eteenpäin 1,30 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläke- ja etuustuloista perittävä maksu on 1,47 prosenttia. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,12 prosenttia, ja palkansaajien sekä yrittäjien päivärahamaksu 0,82 prosenttia palkasta tai työtulosta. Työttömyysvakuutusmaksut Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,15 % palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,00 % palkasta palkkasumman 2 044 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 % palkasta. Yrityksen osaomistajan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,46 % palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,00 % palkasta. Yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvaa on tuotu lähemmäs toisiaan. Yrittäjälle tämä tarkoittaa esimerkiksi lyhyempää työssäoloehtoa. Vuoden 2015 alusta muuttuvat myös mm. yrittäjän työssäoloehdon aika- ja tulorajat sekä yrittäjän perheenjäsenen edellytykset päästä työttömyysturvan piiriin. Työtapaturmavakuutusmaksu Työtapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkkojen ja työn vaarallisuuden mukaan. Arvioitu vaihteluväli 0,90. Tapaturmavakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat sellaiset työnantajat, joiden kalenterivuoden aikana työntekijöille maksamien palkkojen yhteissumma on enintään 1200 euroa. Ryhmähenkivakuutusmaksu Tapaturmavakuutusyhtiö perii tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin maksu on n. 0,07 %.
8 Korot Vuoden 2016 alusta perustekoron sijasta sovellettava vakuutusmaksukorko perustuu Garantiassa noteerattuun TyEL:n 12 kuukauden viitekorkoon. Vakuutusmaksukorko on kuitenkin aina vähintään 2 prosenttia. TyEL-viitekorko on tällä hetkellä tasolla 0,6 prosenttia ja sen laskennan perusteena käytetään euribor-korkoja sekä euroalueen valtioiden viitelainojen tuottoja. Käytännössä uusi korkoutus tarkoittaa sitä, että maksuerien ja eräkuukausien valinta ei vaikuta enää yhtä paljon kuin tähän saakka. Korot 2016 2015 Vakuutusmaksukorko * 2,0 % TyEL-perustekorko 1.1. 30.6. 5,50 % TyEL-perustekorko 1.7. 31.12. 5,75 % YEL-perustekorko 1.1. 31.12. 5,50 % Viivästyskorko 1.1. 30.6. 8,50 % Viivästyskorko 1.7.-31.12. 8,50 % Arvonlisäverokannat Arvonlisäverokannat Suomessa 1.1.2013 alkaen Yleinen verokanta 24 % Elintarvikkeet, rehuaineet, ravintola- ja ateriapalvelut 14 % Lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoitus, Yleisradion lupamaksut, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut, liikuntatilojen käyttömaksut 10 % Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut 10 % Vienti ja yhteisömyynti, sairaanhoito, kouluopetus, rahoitus- ja vakuutuspalvelut, arpajaiset, esiintyvien taiteilijoiden palkkiot, kiinteistöjen myynti ja julkiset hautauspalvelut 0 % Kuluttajille myytävien sähköisten palvelujen, telepalvelujen sekä radio- jatelevisiolähetyspalvelujen verotuspaikka muuttuu ostajan sijoittautumisvaltioksi
9 Arvonlisäverokannat EU-maissa Maa Normaaliverokanta Alennetut verokannat Alankomaat 21 % 6 % Belgia 21 % 6 %, 12 % Bulgaria 20 % 9 % Espanja 21 % 10 % Irlanti 23 % 9 %, 13,5 % Iso-Britannia 20 % 5 % Italia 22 % 4 %, 10 % Itävalta 20 % 10 %, 12 % Kreikka 23 % 6,5 %, 13 % Kypros 19 % 5 %, 9 % Latvia 21 % 12 % Liettua 21 % 5 %, 9 % Luxemburg 15 % 3 %, 6 %, 12 % Malta 18 % 5 %, 7 % Portugali 23 % 6 %, 13 % Puola 23 % 5 %, 8 % Ranska 20 % 2,1 %, 5,5 %, 10 % Romania 24 % 5 %, 9 % Ruotsi 25 % 6 %, 12 % Saksa 19 % 7 % Slovakia 20 % 10 % Slovenia 22 % 10 % Suomi 24 % 10 %, 14 % Tanska 25 % Tsekki 21 % 15 % Unkari 27 % 5 %, 18 % Viro 20 % 9 %
10 Verotuksen poistot Muut pitkävaikutteiset menot (EVL 24) Kolmen tai useamman verovuoden ajan tuloa kerryttävä tai sitä säilyttävä meno vähennetään yhtä suurina vuotuisina poistoina todennäköisenä vaikutusaikanaan (max 10 v.). Tutkimustoiminta (EVL 25 ) Verovelvollisen vaatiessa liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävän tutkimustoiminnan menot, lukuun ottamatta pysyvään käyttöön tarkoitetun rakennuksen tai rakennelman taikka rakennuksen tai rakennelman osan hankintamenoja, voidaan vähentää kahden tai useamman verovuoden aikana poistoina. Irtain käyttöomaisuus (EVL 30 ) Koneiden ja kaluston yms. hankintamenosta tehdään poistot yhtenä eränä menojäännöksestä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 %. Lyhytvaikutteiset käyttöomaisuushyödykkeet (taloudellinen käyttöaika max 3 vuotta) ja pienhankinnat (hankintameno max 850 euroa ja verovuonna yhteensä enintään 2500 ) voidaan poistaa kokonaan käyttöönottovuonna (EVL 33 ). Muun kuin elinkeinotoiminnan välittömässä käytössä olevan vesialuksen hankintameno vähennetään enintään 10 % vuotuisin poistoin (EVL 33a ). Rakennuksen ainesosat (EVL 31 ) Hissien, lämpökeskuksen koneiden ja laitteiden, liesien, jää- ja pakastekaappien, ilmastointilaitteiden yms. verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 % menojäännöksestä. Ammattiautot (EVL 33 ) Ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton hankintamenosta poistetaan verovelvollisen vaatiessa sinä verovuonna, jona auto on otettu käyttöön, enintään 25 % kahtena seuraavana verovuotena enintään 20 % ja sen jälkeisinä verovuosina enintään 15 %. Rakennukset ja rakennelmat (EVL 34 ) Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään: myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous-, voima-asema- tms. rakennus 7 % poistamattomasta hankintamenosta asuin-, toimisto- tms. rakennus 4 % poistamattomasta hankintamenosta polttoainesäiliö, happosäiliö tms. varastorakennelma 20 % poistamattomasta hankintamenosta, kevyt rakennelma 20 % poistamattomasta hankintamenosta tutkimusrakennus tai -rakennelma 20 % poistamattomasta hankintamenosta Väestönsuoja (EVL 36 ) Väestönsuoja poistetaan enintään 25 % hankintamenosta. Aineeton oikeus (EVL 37 ) Patentti tms. aineeton oikeus poistetaan enintään 10 vuoden tasapoistoin.
11 Luonnonvarat (EVL 38 ) Soran- ja hiekanottopaikan, kaivoksen, kivilouhoksen, turvesuon yms. hankintamenosta poistetaan käytettyä ainesosamäärää vastaava osa. Maa- ja vesirakenteet (EVL 39 ) Rautateiden, siltojen, laitureiden, patojen ja altaiden hankintameno vähennetään tasapoistoin 40 vuodessa. Lisäpoisto (EVL 32, 40 ja 42 ) Jos kaiken irtaimen käyttöomaisuuden käypä arvo on omaisuuden arvonalenemisen, tuhoutumisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi pienempi kuin menojäännös, josta on jo tehty verovuoden poisto, saadaan menojäännöksestä tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa menojäännöksen käypään arvoon. Jos muun kuin 30 ja 31 :ssä tarkoitetun kuuluvan käyttöomaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä omaisuuden arvonalenemisen, vahingoittumisen tai muun syyn vuoksi sen poistamatonta hankintamenon osaa pienempi, saadaan hankintamenosta tehdä sellainen lisäpoisto, joka alentaa poistamattoman hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi, kuitenkin niin, että 36 :ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden hankintamenosta saadaan lisäpoisto tehdä vain omaisuuden vahingoittumisen tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Jos muiden arvopapereiden kuin osakkeiden tai muun kulumattoman käyttöomaisuuden kuin maa-alueen käypä arvo on verovuoden päättyessä sen hankintamenoa tai tämän säännöksen perusteella aikaisemmin tehdyillä poistoilla vähennettyä hankintamenoa olennaisesti alempi, hankintamenosta saa tehdä sellaisen poiston, joka alentaa poistamatta olevan hankintamenon osan käyvän arvon suuruiseksi. Valtion verotus 2016 Verotettava ansiotulo, Vero alarajan kohdalla, 16 700 25 000 8 6,5 25 000 40 800 547,50 17,5 40 800 72 300 3 312,50 21,5 72 300 10 085,00 31,75 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % Verohallituksen antama luettelo kuntien, evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan tuloveroprosenteista varainhoitovuodeksi 2015 löytyy osoitteesta http://www.vero.fi Voit käyttää myös Verohallinnon laatimaa verolaskuria. Kaupallisiin sopimuksiin sovellettavaksi tarkoitettu viivästyskorko on 8,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 a :n mukaisella 8 prosenttiyksikön lisäkorolla). Korkolain 4a :ssä tarkoitettua korkeampaa viivästyskorkoa sovelletaan yritykseltä toiselle tai viranomaiselta yritykselle suoritettaviin maksuihin. Peruskorko Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 0,00 prosenttia alkaen 1.1.2016. Viitekorko Suomen Pankin ilmoittama viitekorko on 0,5 prosenttia. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen, viivekorkoon ja verotilin viivästyskorkoon. Em. viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2016-31.12.2016. (Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuolelle vahvistettua viitekorkoa, joten kesäkuussa 2015 ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2016 31.12.2016. )
12 Palautuskorot Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, 1.1.2010 alkaen kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. Vuonna 2016 palautuskorko on siten 0,5 prosenttia. Jäännösveron korot Vuonna 2016 jäännösveron korko on 0,5 prosenttia. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia. Jäännösveron korko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Maksettava yhteisökorko Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 2,5 prosenttia vuonna 2016. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verotuksen korot vuosina 2014, 2015 ja 2016 Korko Peruste 2014 2015 2016 Palautuskorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % Palautettava viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % yhteisökorko minimikorko 0,5 % Verotilin hyvityskorko viitekorko - 2 % / minimikorko 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Jäännösveron korko: 10 000 euroon asti Jäännösveron korko: yli 10 000 euron osalta Maksettava yhteisökorko viitekorko - 2 % / 0,5 % 0,5 % 0,5 % minimikorko 0,5 % viitekorko + 2 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % viitekorko + 2 % 2,5 % 2,5 % 2,5 % Viivekorko viitekorko + 7 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % Verotilin viitekorko + 7 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % viivästyskorko Veronlisäys viitekorko + 7 % 7,5 % 7,5 % 7,5 % Palkan ennakonpidätysprosentti Ennakonpidätysprosentteja sovelletaan 1.2.2016 tai sen jälkeen maksettaviin suorituksiin. Vuoden 2016 palkat on arvioitu vuoden 2014 tulojen perusteella niin, että vuodelta 2014 toimitetun verotuksen perusteella vahvistettua rahapalkkaa päätoimesta on korotettu 2,5 prosentilla. Jos ennakonpidätysprosenttiin on vuonna 2015 haettu muutosta, palkkatulo vuodelle 2016 arvioidaan vuoden 2015 tuloarvion perusteella niin, että sitä korotetaan 1,0 prosentilla. Pienet ennakonkannonalaiset pääoma- ja ansiotulot otetaan pääsääntöisesti mukaan ennakonpidätysprosentin laskentaan. Jos pääomatulosta tehtävien vähennysten jälkeen verotettava pääomatulo on enintään 7 000 euroa, se otetaan mukaan, kun lasketaan palkan ennakonpidätysprosenttia.
13 Pääomatuloista luetaan mukaan vuokratulot, elinkeinotoiminnan pääomatulo, maatalouden pääomatulo ja yhtymästä saatu pääomatulo. Ennakkoverot Ennakonkannossa maksettavaa ennakkoveroa määrättäessä tuloina otetaan huomioon verovelvollisen veronalaiset tulot, jos niiden oletetaan jatkuvan. Ennakkoveroa peritään pääomatuloista ja ansiotuloista. Ennakkoverot perustuvat pääasiassa vuoden 2014 lopullisen verotuksen tietoihin, joita on muutettu seuraavasti: luonnollisen henkilön maataloudesta saatua puhdasta tuloa sekä yhtymästä saatua maatalouden tuloa alennetaan 20,0 %:lla muusta kuin maatalouskiinteistöstä saatua vuokratuloa sekä asunto- ja liikeosakkeista saatua vuokratuloa korotetaan 3,0 %:lla luonnollisen henkilön saamaa elinkeinotoiminnan tuloa sekä yhtymän elinkeinotoiminnan ansiotuloa korotetaan 5,0 %:lla ulkomaisen yhtymän pääoma- ja ansiotulo otetaan laskentaan sellaisenaan muut kuin edellä mainitut tulot otetaan laskentaan sellaisenaan. Ennakonkannon alaisia palkkatuloja ja palvelurahoja korotetaan 2,0 %:lla, jos tieto on viimeksi päättyneestä verotuksesta ja 1,0 %:lla, jos tieto on ennakkoperinnän oikaisulaskennasta.