1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14]
2
3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA JA YDINLAITOKSEN RAKENTAMISHANKKEEN TOTEUTUSORGANISAATIOSTA 1 Yleistä Posiva Oy:n (Posiva) päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa omistajiensa Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Loppusijoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa Posivan käytettävissä on oman henkilökuntansa lisäksi omistajiensa palveluksessa olevan henkilöstön asiantuntemus samoin kuin lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten, erityisesti Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB), yhteistyökumppanien ja kansainvälisten verkostojen kautta saavutettava asiantuntemus. Ydinjätehuollon turvallisuus hyvää turvallisuuskulttuuria ylläpitämällä ja kehittämällä on Posivan toimintapolitiikan keskeinen lähtökohta. Tämä pätee niin Posivan omaan henkilöstöön kuin käytettävään ulkopuoliseen työvoimaan. 2 Posivan aikaisemmasta toiminnasta ja ONKALO-projektista saadut kokemukset Geologisen loppusijoituksen soveltuvuusselvitykset aloitettiin TVO:ssa jo 1970-luvun lopulla. Posivan perustamisen yhteydessä 1995 ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuuden kannalta omistajien alan asiantuntemus keskitettiin Posivan organisaatioon. Alkuvaiheen haasteet liittyivät erityisesti turvallisuustutkimuksiin, paikan valintaan, loppusijoitustekniikan kehittämiseen sekä hyväksyttävyyden luomiseen. Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, rakentaminen alkoi vuonna 2004 ja ONKALOn ajotunnelin louhinnat valmistuivat vuonna 2011. ONKALOn rakentamisen kautta Posivalle on karttunut käytännön kokemusta kalliorakentamisesta, maanalaisten tilojen suunnittelusta ja maanalaisten tutkimusten toteuttamisesta sekä ydinlaitoksen rakentamiseen liittyvistä vaatimuksista ja menettelytavoista. Ennen käyttötoiminnan aloittamista erillisissä demonstraatiotiloissa tullaan toteuttamaan loppusijoituslaitoksen rakentamiseen ja käyttöön liittyviä kokeita. ONKALOn rakentaminen organisoitiin projektiksi, jossa Posiva toimi pääurakoitsijana. Ulkopuolisen työvoiman vahvuus ONKALO-työmaalla louhinnan aikana on ollut noin 40 60 henkilöä. Posivalle ja sen alihankkijoille on kertynyt kokemusta ydinlaitoksen rakentamiseen liittyvistä vaatimuksista ja menettelytavoista, koska ONKALOn rakentaminen noudattaa jo tällä hetkellä toimintatavoiltaan ydinlaitoksen rakentamista. Säteilyturvakeskus valvoo rakentamista kuten ydinlaitoksen rakentamista. Posiva on nimennyt ONKALOn rakentamisesta vastaavan henkilön ja ydinmateriaalivalvonnasta huolehtivan henkilön, jotka Säteilyturvakeskus on hyväksynyt. Posivan toimintajärjestelmän pohjana on käytetty ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöstandardia, OHSAS 18001 -työturvallisuusstandardia ja yleisiä yritysturvallisuusjohtamisen periaatteita ja siinä otetaan huomioon Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeet ja kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) suositukset. Toimintajärjestelmän osana ovat toimintakäsikirja, organisaatiokäsikirja ja ydinsulkuvalvontakäsikirja.
4 3 Posivan henkilöstö Posivan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja rakenne ovat kehittyneet yhtiön toiminnan laajenemisen ja muuttuneiden haasteiden myötä. Rakentamis- ja käyttövaiheessa tarvittavaa osaamista on vahvistettu rekrytoimalla aikaisempaa ydinenergia-alan kokemusta omaavia henkilöitä. Posivan henkilöstöresurssien kehittymisestä on tehty pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma, jota päivitetään säännöllisin väliajoin. Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan erilaiset osaamistarpeet loppusijoitushankkeen elinkaaren aikana siirryttäessä tutkimusvaiheesta rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen ja sulkemisvaiheeseen. Posivan henkilöstömäärä vuoden 2011 lopulla oli yhteensä 94 henkilöä, joista 87 vakituisessa työsuhteessa. Vuoden 2012 aikana vakituiseen henkilöstöön on palkattu kahdeksan uutta henkilöä. Vuoden 2011 lopulla Posivan vakituisesta henkilöstöstä tutkimusosastolla työskenteli 35 henkilöä, tekniikkaosastolla 15, rakennusosastolla 17, turvallisuusyksikössä 9 ja loput erilaisissa hallinto- ja esikuntatehtävissä. Osaamisen kehittämisen ja pätevyysvaatimusten määrittämisen käytännöt on kuvattu osana Posivan toimintajärjestelmää ja niitä päivitetään vastaamaan uusittavien YVL-ohjeiden vaatimuksia. Toimintapolitiikkansa mukaisesti Posiva panostaa henkilöstön osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Sisäisen koulutuksen osalta henkilöstölle on laadittu koulutusohjelma, joka sisältää koko henkilöstölle välttämättömän peruskoulutuksen lisäksi suositellun koulutuksen sekä erityisrooleille suunnatun koulutuksen. Sisäisen koulutuksen lisäksi posivalaiset osallistuivat ydinenergia-alan yhteisiin koulutuksiin ja seminaareihin sekä oman alansa koulutukseen yrityksen ulkopuolella. Koulutuspäiviä oli vuonna 2011 keskimäärin 11 päivää/posivalainen. Näistä 49 % oli osallistumista Posivan järjestämään sisäiseen koulutukseen, 22 % TVO:n järjestämään koulutukseen ja 29 % muun tahon järjestämään koulutukseen (mm. osallistumista ydinjätehuollon kansainvälisiin koulutuksiin tai konferensseihin). Tärkeimmiksi osaamisalueiksi Posivalla on tunnistettu: - henkilö- ja asiajohtaminen - loppusijoituksen hankesuunnittelu - loppusijoitusratkaisun kehittäminen - ydinlaitosten suunnittelu ja toteutus - käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset - viranomaisasiat ja ydinturvallisuus - ydinlaitosten turvallinen käyttö ja ylläpito - yritysturvallisuuden, laadun ja ympäristövaikutusten hallinta - yhteiskuntasuhteiden hallinta - tiedon ja tietämyksen hallinta. Posivan henkilöstön koulutustaso on korkea. Henkilöstöstä 54 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto ja 13 %:lla tieteellinen jatkotutkinto. Vuoden 2011 lopussa Posivalla työskenteli yhteensä kahdeksan tohtoria ja neljä lisensiaattia. Yli puolella (52 %) posivalaisista on tekninen ja noin kolmasosalla (29 %) matemaattis-luonnontieteellinen pohjakoulutus. Posivalaisten keski-ikä on noin 43 vuotta. Posivalta on koko toimintahistoriansa aikana
5 siirtynyt eläkkeelle kahdeksan henkilöä ja joiden tilalle on mahdollisuuksien mukaan palkattu nuoria oppimaan ydinjätteen loppusijoituksen parissa pidempään työskennelleiltä, kokeneemmilta henkilöiltä. Henkilöstöstä 10 %:lla on yli 20 vuoden ja 21 %:lla yli 10 vuoden työkokemus Posivan tai sen omistajien palveluksessa. Työsuhteen kesto Posivalla vuoden 2011 lopussa oli keskimäärin 8 vuotta. Henkilöstön vaihtuvuus on ollut pientä vuosien varrella. Henkilöstön hyvää fyysistä ja psyykkistä työkykyä tuetaan monin eri tavoin ja työhyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja seurataan vuosittain. 4 Käytettävissä oleva ulkopuolinen asiantuntemus Posiva on hyödyntänyt merkittävässä määrin omistajiensa sekä ulkopuolisten konsulttien ja yhteistyökumppaneiden asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyössään. Tämä työ tapahtuu Posivan ohjauksessa ja sitä koskevat samat turvallisuusvaatimukset kuin posivalaisten tekemää työtä. Omistajien, TVO:n ja Fortumin, henkilöstöllä on kokemusta useista ydinlaitosten rakennusprojekteista, kuten ydinvoimalaitoksista ja ydinjätteiden käsittely-, varastointi- sekä loppusijoituslaitoksista. Posiva hyödyntää omistajiensa kokemusta erityisesti kapselointilaitoksen ja loppusijoituslaitoksen rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä laitossuunnittelussa. Posivalla on TVO:n kanssa palvelusopimus, jota kautta huomattava määrä Posivan tarvitsemasta asiantuntemuksesta hankitaan. Vastaavasti Fortumilta tilataan huomattava määrä erityisesti ydinjätehuoltoon ja laitossuunnitteluun liittyvästä asiantuntemuksesta. Posivan ja sen osakasyhtiöiden oman työn lisäksi hankkeen edellyttämiä töitä tehdään suomalaisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä. Periaatteena on ollut luoda ja ylläpitää yhteydet laitoksiin ja yhtiöihin, jotka edustavat mahdollisimman korkeata asiantuntemusta hankkeeseen liittyvillä alueilla. Posiva on tehnyt yhteistyökumppaneidensa kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä, jonka myötä yhteistyökumppaneille on kehittynyt ydinjätehuoltoon liittyvää asiantuntemusta. Merkittävimpiä ulkopuolisia organisaatioita, joiden asiantuntemusta Posiva on hyödyntänyt tutkimus- ja kehitystyössään, ovat Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB), Pöyry Oyj (Pöyry), Saanio & Riekkola Oy (SROY) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT), Suomen Malmi Oy, Patria Aviation Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio (HYRL). Bentoniittiin liittyvää kokeellista tutkimusta ja kehitystyötä varten on Posivan aloitteesta perustettu vuonna 2007 B+ Tech -yhtiö. Ulkopuolista asiantuntemusta on käytetty tutkimustyöhön, kertaluontoiseen suunnittelutyöhön sekä turvallisuusanalyyseihin liittyvään työhön. Posivalla on sopimus laajasta yhteistyöstä ruotsalaisen SKB:n kanssa loppusijoitusratkaisun kehittämisessä vuodesta 2001 lähtien. Yhteistyön tarkoituksena on yhtiöiden osaamisresurssien käytön tehostaminen kapselointi- ja loppusijoitustekniikassa, turvallisuustutkimuksessa sekä sijoituspaikan kallioperän tutkimuksissa. Yhteistyön kautta Posivalla on mahdollisuus osallistua SKB:n kapselilaboratoriossa ja maanalaisessa kalliolaboratoriossa, ÄSPÖ, tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön ja hyödyntää sitä kautta saatavaa tietoa ja asiantuntemusta.
6 SKB-yhteistyön lisäksi merkittävää yhteistyötä on tehty eri maiden ydinjätehuolto-organisaatioiden kanssa, EU:n puiteohjelmien piirissä sekä osallistumalla kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja ydinjätealan kansainvälisten asiantuntijaryhmien toimintaan. Esimerkkejä muista kansainvälisistä ydinjätehuollon asiantuntijaorganisaatioista, joiden kanssa Posivalla on yhteistyösopimuksia, ovat mm. Andra (Ranska), NAGRA (Sveitsi), NUMO/RWMC/JAEA (Japani), DBE (Saksa) ja NWMO (Kanada). Posiva tekee yhteistyötä myös kansainvälisten yhteistyöryhmien kanssa kuten EU:n IGD-TP työryhmä, ydinjäteorganisaatioiden yhteistyöelin EDRAM, OECD:n ydinenergiatoimisto NEA (erityisesti sen ydinjätekomitea Radioactive Waste Management Committee), lisäksi kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n erilaiset asiantuntijaryhmät ja Euroopan komission erilaiset yhteistyö- tai neuvonantajaryhmät (mm. Club of Agencies). 5 Ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaation muodostaminen Ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatio tullaan muodostamaan kehittämällä Posivan nykyistä organisaatiota ja henkilöstöä vastaamaan entistä paremmin rakentamisen ja myöhemmin käyttövaiheen haasteisiin ja täydentämällä omaa organisaatiota kertaluontoiseen rakennushankkeeseen tarvittavalla ulkopuolisella työvoimalla. Tuleviin henkilöstö- ja osaamistarpeisiin varaudutaan Posivan sisäisessä henkilöstösuunnittelussa. Posivan omien henkilöresurssien on oltava riittävät laitoksen suunnitteluperusteiden ja turvallisuusvaatimusten hallitsemiseksi sekä ydinlaitoksen vaatimuksenmukaisuuden varmistamiseksi. Tällaisen riittävän erityisasiantuntemuksen varmistaminen on yksi henkilöstösuunnittelun lähtökohtia, jotta Posiva voi kantaa ydinlaitoksen luvanhaltijan vastuun. Posivan organisaatio kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen aikana muodostuu toiminnoista, joita tarvitaan rakentamishankkeen lisäksi koko yhtiön johtamiseen, tukipalveluista huolehtimiseen, ydin- ja säteilyturvallisuudesta huolehtimiseen, turvallisuusperustelun ja sitä tukevan tutkimustyön ylläpitämiseen sekä käyttövaiheeseen valmistautumiseen. Posivan organisaatio, henkilöiden vastuualueet ja tehtävät kuvataan johtamisjärjestelmän osana olevassa organisaatiokäsikirjassa, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Turvallisuuden kannalta tärkeiden tehtävien organisoinnista Posiva tulee lisäksi laatimaan YEA 122 :ssä tarkoitetun johtosäännön ennen laitoksen käyttövaihetta. Posiva nimeää ydinlaitoksen rakentamisesta vastuullisen johtajan ja tämän varahenkilön sekä hyväksyttää nämä henkilöt Säteilyturvakeskuksella. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Posivan oman henkilökunnan määrä rakentamishankkeen aikana tulee olemaan noin 100 120 henkilöä. Rakentamishankkeen toteutusorganisaatio tullaan organisoimaan omaksi projektikseen. Projektiorganisaatio tukeutuu Posivan linjaorganisaatioon erityisesti turvallisuus-, laatu-, tekniikka-, pitkäaikaisturvallisuus- sekä sopimus- ja hankinta-asioissa. Rakentamishanke toteutetaan erillisinä osaprojekteina, joita ovat mm. kapselointilaitos, loppusijoituslaitosprojektit. Posiva toimii kaikissa osaprojekteissa rakennuttajana, jolloin sillä on kokonaisvastuu sekä suunnittelusta että toteuttamisesta. Rakennuttajana Posiva hankkii niin suunnittelun kuin toteutuksenkin pääosin ulkopuolisilta tahoilta. Ulkopuoliseen työvoimaan
7 ja sen tekemään työhön kohdistuvat samat vaatimukset kuin omaan henkilöstöön ja sen tekemään työhön. Posiva varmistuu siitä, että kaikki rakentamishankkeeseen osallistuvat ymmärtävät työnsä turvallisuusmerkityksen. Toteutuksesta vastaa projektijohtaja ja toteutusta avustamaan ja valvomaan perustetaan omistajakeskeinen erillinen rakennustoimikunta. Projektijohtaja johtaa projektien toteutusta ja raportoi niistä Posivan toimitusjohtajalle ja rakennustoimikunnalle. Apunaan hänellä on pääosin linjaorganisaation edustajista ja projektin hallinnon päälliköstä sekä osaprojektien projektipäälliköistä koostuva projektin johtoryhmä, joka toimii kaikkien osaprojektien ohjausryhmänä. Kuvassa 1 on esitetty toteutusprojektin suunniteltu organisaatiokaavio. Projektin organisaatio, sen tehtävät ja johtosuhteet kuvataan tarkemmin projektisuunnitelmassa. Kuva 1. Toteutusorganisaation suunniteltu rakenne.