Testissä uudet DVD-levylle tallentavat videokamerat WWW.TIETOKONE.FI TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 14/2005 HINTA 6,90 Parhaat digikamerat kunnon zoomilla pääset pitkälle Vuoden tuotteet 2005 ilmiöt laitteet ohjelmat tekniikat KAIKKI UUDESTA TEKIJÄN- OIKEUDESTA NÄIN RAKENNAT OMAN WIKIPEDIAN VERTAILU: SSL VPN TURVAA ETÄYHTEYDET PAL.VKO 2006-02 828418-05-14 SOA TEHOSTAA PALVELUILLA
päätoimittajalta hannu.jarvinen@tietokone.fi Paniikki on seurausta umpikujasta, johon ääniteteollisuus on itsensä ajanut. Tuholaisviihdettä Väitin lokakuun lehden pääkirjoituksessani, että kaikki digitaalisen sisällön kopiosuojaukset voidaan murtaa. Pysyn väitteessäni, mutta silloin en vielä osannut aavistaa, että arvostetun levy-yhtiön toteuttama kopiosuojaus vaatisi paitsi purkamista myös haittaohjelmien torjuntaa. Kyse on tietenkin Sony BMG:n surullisenkuuluisasta rootkit-kopiosuojauksesta, joka pian käyttöönottonsa jälkeen luokiteltiin haittaohjelmaksi. Vaarallisesta suojauksesta ja sen häthätää kyhätystä yhtä vaarallisesta poistotyökalusta kehittyi Sonylle muutamassa viikossa valtava maailmanlaajuinen imagotappio, josta se ei toivu pitkään aikaan. Äkkiseltään on vaikea ymmärtää, mikä lopulta ajoi yhtiön muuttamaan musikkilevyjään tuholaisrompuiksi. Olisiko takana ollut halu kokeilla käytännössä, miten pitkälle kopiosuojaus- ja drm-toteutusten kanssa voidaan vapaassa markkinataloudessa mennä? Vai oliko koko rootkit-viritys vain yli-innokkaan myyntiosaston ja toistaitoisten ohjelmoijien onneton päähänpisto? Jotakin huolestuttavaa ajattelusta operaation taustalla joka tapauksessa valottaa Sony BMG:n johtajan Thomas Hessen ääneen esittämä arvelu, että useimmat eivät edes tiedä, mikä rootkit on, eivätkä näin ollen välitä koko asiasta. Näyttäkää minulle se pc-käyttäjä, joka ei välitä koneensa tietoturvasta. Hessen harkitsematon kuittaus edustaa samanlaista ylimielisyyttä kuin muutamat suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen edustajien kommentit tekijänoikeuslain uudistuksen tiimoilta. Myös niiden herättämät tunteet etenkin tietotekniikkaa tuntevien musiikinkuluttajien joukossa ovat tuttuja. Paniikin iskiessä julkisuuden ja yrityskuvan hallinta lipsuvat. Tässä tapauksessa paniikki on seurausta umpikujasta, johon ääniteteollisuus on itsensä ajanut. Ylihintaisten cd-levyjen myynnillä ei ole tulevaisuutta musiikin levitessä täysin hallitsemattomasti internetissä. Uusia tiukempia lakeja voidaan lobata, mutta viranomaisten resurssit eivät millään riitä laittoman kopioinnin ja jakelun kitkemiseen. Houkutus ottaa elinkelvottomaksi rapautuvan bisneksen puolustus omiin käsiin voi käydä ylivoimaiseksi. Sony BMG:stä puolet omistavalla Sonylla jos kenellä on pitkät perinteet erilaisten muun maailman kanssa yhteensopimattomien tallenne- ja tiedostomuotojen käytöstä. Ehkä siitäkin syystä levy-yhtiön oli helppo harhautua askeleen muita pidemmälle yhteisen standardin jakeluformaatin peukaloinnissa. Oikeudenomistajilla on toki lupa yrittää hankaloittaa tallenteensa kopiointia parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos oikeutta käytetään siten, että se hankaloittaa kuluttajan elämää ja tekee esimerkiksi hänen tietokoneensa käyttökelvottomaksi tai tietoturvattomaksi, ollaan kuitenkin väärillä jäljillä. Toivoa sopii, että Sony BMG:n rootkit jää yksittäiseksi ylilyönniksi eikä minkään uuden entistä kovemman tekijänoikeuspelin alkusoitoksi. Erilaiset kopiosuojaukset hankaloittavat digiviihteestä nauttimista aivan riittävästi jo nyt ilman tallenteiden muuttumista haittaohjelmien jakelualustoiksi. TK 4 TIETOKONE joulukuu 2005
14 2005 sisältö 28 Kätevä kamera pitkällä putkella Järjestelmäkameroiden ja pokkareiden väliin on noussut uusi digitaalikameroiden luokka. Vertailussa uuden polven pitkäputkiset, mutta kompaktit kamerat. 22 ENSITUNTUMA Fujitsu-Siemens Lifebook P1510 Kilon painoinen tablet-pc. Mozilla Firefox 1.5 Suosittu selain päivittyy nyt automaattisesti. RAPORTTI 40 Tekijänoikeuslaki uudistuu mikä muuttuu? Mieliä kuohuttanut uusi tekijänoikeuslaki tulee voimaan vuodenvaihteessa. Lue, miten lakiuudistus vaikuttaa tietokoneenkäyttäjän arkeen. 20 24 57 PROFIILI Satu Hassi Suhtaudun tietotekniikkaan kuten saksiin tai jakoavaimiin: käytän sitä silloin, kun tarvitsen. En harrasta saksia tai jakoavaimia enkä ala harrastaa tietokoneitakaan. TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA Kone ymmärtää, kun on vaikeaa Ihmisen toimintaa ymmärtävät koneet raivaavat tieltään väärään aikaan soivat puhelimet ja häiritsevät ponnahdusikkunat, jos tutkijoiden ponnistukset onnistuvat. KYTKENTÖJÄ Langattomat kaista solmussa Umtsista ei ole tullut povattua hittiä. Suosiota kärkkyvät nyt muut langattomat tekniikat: wlan, wimax ja flash ofdm. 8 TIETOKONE joulukuu 2005
45 KATSAUS Vuoden tuotteet Tietokone-lehden toimitus valitsi vuoden runsaasta tietotekniikkatarjonnasta parhaat tuotteet ja palvelut. Mukana myös lukijoiden valinnat. 50 54 YRITYSRATKAISUT Tietokone auttaa oppimaan Sähköiset koulutusratkaisut lupaavat kustannussäästöjä ja joustavuutta opiskeluun. Kerromme, toteutuvatko lupaukset ja mitä tekniikkaa taustalle tarvitaan. TEKNIIKKA TUTUKSI SOA asiaa hypen takaa SOA eli service oriented architecture on nyt jokaisen konsultin kalvolla. Onko kyseessä jälleen uusi tyhjä termi vai onko SOA-laatikossa sisältöäkin? 60 VERTAILU SSL VPN turvaa etäyhteydet Ssl-tekniikkaan nojaavat vpn-toteutukset kasvattavat suosiotaan. Vertailemme rautaratkaisut turvallisen yhteyden luomiseen. 13 14 14 15 16 17 18 78 80 81 27 43 59 69 AJANKOHTAISTA Avoin maailma esittäytyi Tampereella Java täytti kymmenen vuotta Syrjäseutujen laajakaista liikkuu mukana Forum Virium takoo digisampoa Applen flash-nälkä ei vähällä helpota Pukinkontti tursuaa digiviihdettä Viidennes pois laajakaistahinnoista TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Näin luot oman wikin webiin Hyvät kysymykset www.tietokone.fi KOLUMNIT Petteri Järvinen, Paluu ensitreffeille Osmo A. Wiio, Katoavia tietoja Antti Aromaa, Koska Nokia oppii? Kari Haakana, Päivitysrumba alkaa olohuoneessa 70 73 74 75 76 77 PIKAKOKEET Uudet dvd-videokamerat Canon DC20 Hitachi DZ-GX20E Sony DCR-VD403E Magix Movie Edit Pro 10 Artec T14 Visual Web Developer 2005 Express Edition HP Pavilion F2105 Adobe Photoshop Elements 4.0 plus Premiere Elements 2.0 Nokia 770 Internet Tablet VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 10 Lukijalta, 84 Luettua & katsottua, 85 Vapaalla, 86 Uudet tuotteet, 88 Mediatiedot ja palvelukortti, 90 Paavo, 91 Ensi numerossa joulukuu 2005 TIETOKONE 9
PAL.VKO 2005-49 Tietokone, lukijalta, PL 100, 00040 Sanoma Magazines toimitus@tietokone.fi lukijalta Avoimen wlanin riskit Lehdessänne 13/2005 käsitellään laajasti wlan-asiaa ja varsinkin avointa pääsyä verkkoon. Riskit ja valvonta jää aika kevyelle tasolle. Lahdessa tyydytään paikantamaan mahdollinen väärinkäyttäjä, joka tietysti on mahdotonta on-line mobiilikäytössä. Tietomurrot ja tiedostojen laiton levitys on kevyttä kamaa kun verrataan mitä anonyyminä verkossa oikeasti voi tehdä terroristimittakaavassa. Kirjaston asiakaskoneilla on tehty mm. pommiuhkauksia, joilla voidaan pilata esimerkiksi suuri yleisötilaisuus tai pakottaa lentokone hätälaskuun. Näitä olemme selvittäneen käytössä olevan kirjautumistiedon avulla. Myös poliisia paljon hyödyntävä teletunnistetietojen hyväksikäyttö jää hyödyttömäksi, kun anonyymi rikollinen käyttää avointa wlania puhelinliikenteeseen. Internetissä kuitenkin ip:n haltija vastaa, mitä sen taholta tehdään. Helsinki tarjoaa ilmaista wlania jo neljässä kirjastossa asiakaskäyttöön kirjaston itsepalvelutunnuksilla. Kirjastokortin numero ja tunnusluku tarkistetaan kirjastotietokannasta. Palvelua levitetään pian kattamaan kaikki liki 40 toimipistettä. Olli Savonen Tietotekniikkayksikkö Helsingin kaupunginkirjasto Dellin näytön hinta ponnahti Tarkistin testinne perusteella Dellin 1905FP näytön hinnan heidän sivustoltaan ja hinta on 525 euroa, kun se vertailussanne oli 403 euroa. Dellin mukaan näyttö oli tarjouksessa vertailun aikana, mutta ilmeistä on, että he ovat korottaneet hintaa testin tuloksena. Olisiko testin tulos hinta-laatu-suhteessa ollut tämä jos hinta olisi ollut sama kuin tämä korotettu hinta? Keijo Lehden tuotearvioissa ilmoitettavat hinnat ovat ongelmallisia, sillä niillä on tapana muuttua, kuten tässäkin tapauksessa nähdään. Dellin näyttö sai vertailussa kuudenneksi eniten pisteitä. Se ansaitsi Toimituksen valinnan, koska se oli laadultaan hyvä, mutta huomattavan edullinen. 525 euron hinnalla näyttö sijoittuisi hinta-laatu-kaaviossa suurin piirtein samaan pisteeseen 538 euron HP:n kanssa. Toimitus Nyt vasta voi rakentaa halpoja superkoneita? Kiinnitin huomiota jut tuun (Tietokone-lehden web-uutiset 16.11.: Microsoft rakentaa halpoja superkoneita ), jossa oli jäänyt kokonaan huomiotta, että tällainen toiminta on ollut mahdollista myöskin Applen tietokoneilla jo kauan ja vielä halvemmalla. Homman nimi on xgrid. Kyseessä on tolkuttoman helppo ja naurettavan edullinen tapa rakentaa supertietokone. Painotetaan vielä, että kyseessä ei ole beta-versio vaan toimiva ja ilmainen jokaisen koneen mukana tuleva käyttöjärjestelmän osa. Eli tarvitaan vain controlleri, jollaiseksi kelpaa mikä tahansa Applen serveri ja hommaan voi valjastaa vaikka mummon australian serkun Macin, jos hän antaa siihen luvan ja koko 13/2005 19 TUUMAISET NÄYTÖT AVOIN WLAN ETÄKÄYTTÖOHJELMAT TUPLAYDINPROSESSORIT XBOX 360 Testissä Xbox 360 uuden sukupolven pelikonsoli WWW.TIETOKONE.FI Ilmaiseksi internetiin AVOIMELLA WLANILLA Jättivertailussa 19" suosituimmat litteät näytöt TESTISSÄ INTELIN JA AMD:N TUPLAYDIN- PROSESSORIT 828418-05-13 TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 13/2005 HINTA 6,90 MUOTOILU MYY TEKNIIKAN VERTAILUSSA KEVYET ETÄKÄYTTÖOHJELMAT OPERAATTORIKISA KOVENEE KUKA HYÖTYY? hommaa voi käskyttää vaikka omalta kannettavalta. Kun tehtävä on tehty, niin controlleri siirtää vastaukset edelleen vaikka sille omalle kannettavalle. Todella kätevää. Supertietokoneissa Linux jyllää (markkinaosuus on yli 75%), mutta on siellä mukana myös markkinoiden suosituin Unixkäyttis eli Applen Mac Os X. Harmittaa, kun Tietokone-lehti jatkuvasti tahallaan unohtaa, että Apple on maailman suurin Unix-tietokoneiden valmistaja ja Mac Os X: n käyttäjiä on enemmän, kuin Linux-käyttäjiä. Jutuissa ei ikinä viitata Appleen vaan vain Linuxiin. Kaikissa vertailuissa pitäisi olla aina mukana nämä kolme yleisintä käyttistä. Palvelinvertailuissa Tietokone-lehti unohtaa aina mainita, että pc-servereihin pitää aina maksaa Microsoftin serveri lisenssi, joka on tolkuttoman kallis. Apple koneissa softa tulee ilmaiseksi mukana ja Linuxkaan ei maksa mitään. Kristian Kyseinen uutinen käsitteli nimenomaisesti Microsoftin lähtöä edullisesti koottavien supertietokoneiden kilpaan. Uutisessa ei väitetty, että edullisten supertietokoneiden tekeminen olisi mahdollista vasta nyt, vaan tuotiin esille, että tällaista toimintaa on tähän asti tehty Linuxilla, kuten mainitsemastasi markkinaosuudesta käy ilmi. Muitakin käyttöjärjestelmiä supertietokoneympäristöistä löytyy, mutta näitäkään ei lyhyessä uutisessa ryhdytty luettelemaan. Applen tuotteita otetaan mukaan Tietokone-lehden vertailuihin ja muihin juttuihin aina kun se jutun kannalta on tärkeää. Applet on huomioitu muun muassa molemmissa tämän vuoden kannettavien tietokoneiden vertailussa ja viime vuonna julkaistussa peruspalvelinten vertailussa. Myös pikakoepalstalla Applen tuotteet ovat säännöllisiä vieraita. Palvelinvertailuihin otettavissa kokoonpanoissa pyritään laitteisiin saamaan keskenään vertailukelpoiset palvelinohjelmalisenssit. Yritämme jatkossa muistaa myös palvelinohjelmalisenssien hinnoittelun mainitsemisen tarkemmin jutuissa. Applen osalta palvelinohjelmisto ei ole täysin ilmainen, vaikka edullinen onkin: Mac OS X Serverin kymmenen käyttäjän lisenssi maksaa 499 euroa ja rajoittamattoman lisenssimäärän hinta on 999 euroa. Toimitus Taloushallintaohjelmat testissä? Koskahan viimeksi on ollut testissä tai esittelyssä pienen yrityksen taloushallintaohjelmat? Harri Hannus Viime jutusta on kieltämättä aikaa, pk-yritysten taloushallintaohjelmia on viimeksi vertailtu vuoden 2002 numerossa yhdeksän. Tämän jälkeenkin asiaa on käsitelty: numerossa 7/2004 testattiin Netbaron-ohjelmaa ja numerossa 10/2004 kerrottiin taloushallinnan sovellusten vuokraamisesta. Panemme aiheen muistiin. Toimitus 10 TIETOKONE joulukuu 2005
14 Java kymmenenvuotias 15 Ideat jakoon Pasilassa 16 Ipod ahmii flash-muistit 17 Pukille digiä konttiin 18 Viidennes pois laajakaistahinnoista ajankohtaista Avoimen koodin korkea veisu Debian-yhteisön ainoa palkkaa nauttiva jäsen Andreas Schuldei vertaa avoimen ohjelmakehityksen yhteisön menestystä uskonnollisen seurakunnan vetovoimaan. Alan näkymiä valotettiin Tampereella Open Mind 2005 -seminaarissa. KIM LEIDENIUS Terveesti kasvavaa ryhmää kuvaa molemmissa samat tekijät: karismaattinen johto, toimivat rakenteet, innostavat tapaamiset, suuntautunut intohimo, henkilökohtainen ohjaus ja sisäinen lämpö. Visio on suurin eteenpäin vievä voima vapaaehtoistyössä, Schuldei kertoi. Avoin koodi ei ole uskonnollinen juttu, vaan tiukkaa bisnestä, painotti puolestaan Bob Sutor, joka vastaa IBM:llä avoimien ohjelmistojen ja standardien kehityksestä. Johtaminen vaikeaa Andreas Schuldei kertoi tutkimuksesta, jossa määriteltiin kirkon kahdeksan kasvutekijää. Hän tunnistaa samat piirteet omassa työssään. Projekteissa täytyy olla sellaista innostuneisuutta, että tekijät jaksavat selittää asioita naama punaisena, Schuldei kuvaili. Pienryhmien merkitys on suuri. Ne ovat sisääntulopaikkoja uusille ihmisille. Ryhmien täytyy olla niin pieniä, että jäsenet oppii nopeasti tuntemaan, mutta pahimmillaan ne ovat kuitenkin hyvin sisäänpäinlämpiäviä. Toiminta avoimen koodin parissa on perinteisesti ollut Avoimet ohjelmistot ovat ainoa vaihtoehto levittää tietämystä kansan keskuuteen, professori Victor van Reijswoud kuvailee Ugandan oloja. anarkistista ja voimakasta johtajuutta karttavaa. Hankalinta on syrjäyttää huonot työryhmien vetäjät, koska heidän osaamisensa on arvokasta. Avoimet standardit tärkeimpiä IBM on investoinut Linuxiin sata miljoonaa dollaria ja luovuttanut satoja patentteja kehittäjäyhteisöjen käyttöön. Bob Sutorin mukaan kyseessä on sijoitus tulevaisuuteen. Avointa koodia tärkeämpi asia IBM:lle ovat avoimet standardit, joille it-ala ei Sutorin mukaan anna riittävästi arvoa: Julkishallinto onkin monissa maissa painostanut standardi- Kim Leidenius en käyttöönottoon. Jos tieto on tallennettu suljettuun ohjelmistoon, kuinka voidaan taata sen saatavuus vuosikymmeniksi eteenpäin? Vaarana on jääminen yhden yrityksen armoille. Ugandan Marttyyrien yliopiston professori Victor van Reijswoud totesi, ettei avoimille ohjelmistoille ole kehittyvissä maissa vaihtoehtoa: Kaupallisilla ohjelmistotaloilla ei ole mielenkiintoa tukea vanhaa konekantaa eikä vähävaraisten ihmisten kieliä. Avoimen ohjelmakehityksen puitteissa kirjoitettuja ohjelmia voimme kehittää ja jalostaa maahamme sopivaksi. Tuottajien oikeuksien valvominen on hävitty tie, nyt kilpaillaan yleisön ajasta tarjoamalla elämyksiä, Bittorrentin Ashwin Navin julistaa. Kim Leidenius Avoimen koodin parissa työskentelevät ihmiset tekevät työtä huvikseen, Debianin Andreas Schuldei muistuttaa. Bittorrent kaidalle tielle Me uskoimme, että Bittorrent voisi vallata koko verkon. 40 prosenttiin jäänti lienee seurausta siitä, että operaattorit rajoittavat p2p-protokollien saamaa kaistaa, muotoili yritykseksi muuttuneen Bittorrentin toimitusjohtaja Ashwin Navin. Teknologia tulee olemaan ilmaista open sourcea jatkossakin. Liiketoimintaa tehdään palveluilla, mainostuloilla ja maksavien sisältöjen avulla. Yritys on kerännyt sijoittajilta 7,3 miljoonaa dollaria. Saamansa rahoituksen turvin se rakentaa nyt laillista median markkinapaikkaa yhteistyössä viihteen tuottajien kanssa. Me emme kryptaa käyttäjien tietoa nyt emmekä tulevaisuudessa. Väärintekijät saavat paljastua, totesi Navin. Open Mindin järjesti COSS (Centre for open source software), joka on suomalainen avointa lähdekoodia hyödyntävän liiketoiminnan palvelukeskus. TK Kim Leidenius joulukuu 2005 TIETOKONE 13
ajankohtaista 86-palvelimet vauhdissa Palvelinmyynnin kolmas vuosineljännes kertoo karua kieltä risc- ja Itanium-palvelinten toimitusmääristä. Niiden myyntikäyrä laskee siinä missä x86:t parantavat menoaan. Kaikkiaan palvelimet menivät hyvin kaupaksi, niiden myynti kasvoi 13,85 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Toimitusmääriltään HP on ykkösenä 504 466 toimittamallaan palvelimella ja Dell kakkosena 416 148 kappalellaan. IBM pitää kolmatta tilaa 308 898 palvelimellaan. Rahassa mitattuna eniten kirstuunsa palvelinkaupasta on saanut IBM. Star Wreck valloittaa Suomalainen harraste-elokuva Star Wreck on levinnyt netissä kulovalkean tavoin, ja sitä oli marraskuussa ladattu jo noin 3,5 miljoonaa kertaa. Elokuvan koko ladattuna on 554 megatavua, eli liikennettä oli siihen mennessä synnytetty yli 1,5 petatavua. Star Wreck: in the Pirkinning on suomalaisten opiskelijoiden sekä ammattilaisten monivuotinen ja harrastepohjalta minibudjetilla tehty hanke. Kohtaukset on tehty pääosin tavallisissa kerrostaloasunnoissa sinistä taustaa vasten, ja taustat on tehty tietokoneilla ja lisätty myöhemmin. Sober.Y vuoden pahin Marraskuussa leviämisensä aloittaneesta Sober.Y-sähköpostimadosta näyttää tulevan vuoden pahin sähköpostimatoepidemia. FBI:llä ja CIA:lla pelottelevan viestin ja Soberin 25 muunkin virusversion takaa löytyy F-Securen mukaan yksi ja sama saksalainen henkilö. Ensimmäinen Sober löydettiin yli kaksi vuotta sitten lokakuussa 2003. Sober-madolla ei näytä olevan selvää rahallista motiivia, mikä on epätavallista verrattuna muihin viime aikojen virusepidemioihin. 14 TIETOKONE joulukuu 2005 Sun vapautti kehitystyökalujaan ARI KARKIMO Java-ohjelmointikieli täytti tänä vuonna 10 vuotta. Suomessa Sun Microsystems juhli järjestämällä marraskuussa Java-kehittäjäpäivän Helsingin Lasipalatsissa. Syntymäpäivälahjan saivat kuitenkin paikalle saapuneet lähes neljäsataa ohjelmistokehittäjää kollegoineen: Sun kertoi vapauttavansa kehitystyökalujaan ilmaiseksi käytettäväksi. Tilaisuuden pääpuhuja Matt Hosanee kertoi, että Sunin kehitystyökalut Sun Java Studio Enterprise ja Sun Java Studio Creator ovat nyt kehittäjien käytössä täysin ilmaiseksi. Sun Java Studio Enterprisen uusin 8-versio julkistettiin maailmalle juuri kehittäjäpäivän aattona. Teknologian kehitys saa vauhtia ideoiden jakamisesta. Sun uskoo yhteensopivuuden tärkeyteen. Kuvitelkaa, mikä olisi Skypen merkitys, jos se toimisi vain Helsingissä. Tai tekstiviestien, jo niitä voisi käyttää vain Vodafonen verkossa. Koodia ei pidä kätkeä, Hosanee julisti. Matt Hosanee kertoi, että Javan käyttö maailmalla lisääntyy kaiken aikaa nykyisin huomattavasti nopeammin kännyköissä kuin pc-koneissa. Syrjäseutujen laajakaista liikkuu mukana TERO LEHTO Digita ja Siemens ovat rakentaneet yhdessä flash-ofdm-tekniikkaa kehittävän Flarionin kanssa Suomeen viiden tukiaseman koeverkon. Entisillä NMT 450 MHz -taajuuksilla toimivan verkon on määrä kattaa koko Suomi vuonna 2009 ja tuoda uutta tarjontaa erityisesti syrjäseuduille ja kesämökeille. Digita ja Siemens arvioivat, että flash-ofdm sopii kesämökkien, saariston ja muiden syrjäseutujen lisäksi erityisesti liikkuvaan työskentelyyn. Tekniikka on täysin ip-pohjainen, ja se tukee siirtymistä tukiasemien välillä (roaming). Yhden tukiaseman arvioidaan voivan palvella noin 750 käyttäjää, jos käyttö ei ole kovin raskasta Tähän asti esimerkiksi junissa ja linja-autoissa on ollut hankala päästä verkkoon, mutta Digita arvioi liikkuvan etätyön onnistuvan viimein, kunhan verkon peitto saadaan riittävän laajaksi. Digitan varatoimitusjohtaja Ilari Anttila arvioi, ettei flash-ofdm-verkko tule suoraan kilpailemaan adsl-liittymien kanssa, vaan täyttämään aukkoja syrjäseutujen laajakaistatarjonnassa. Palveluoperaattorit eivät välttämättä halua tarjota sitä myöskään päällekkäin umts:n kanssa. Kymmenvuotiasta Javaa juhlittiin Helsingissä kehittäjäpäivän merkeissä. Sunin arvion mukaan Javan ympärille on kehittynyt vuositasolla noin 100 miljardin dollarin ohjelmistomarkkina, joka kattaa muun muassa 1,25 miljardia Java-pohjaista älykorttia, 700 miljoonaa Java-pc:tä ja miljardi Java-puhelinta. Javan suunnittelun lähtökohtina pidetään laitteistoriippumattomuutta, turvallisuutta ja ohjelmoinnin helppoutta. Ohjelmien siirrettävyyden mahdollistavan koodaa kerran, käytä kaikkialla -ominaisuus selittään pitkälti sen suosiota. Sunin mukaan Javan ympärille on muodostunut maailman suurin kehittäjäyhteisö, jossa on 4,5 miljoonaa jäsentä. TK Markkinoille on tulossa esimerkiksi flashofdm-kortteja kannettaville, reitittimiä koteihin ja pienyrityksiin sekä flash-ofdm- ja wlanyhdistelmälaitteita. Digita sai toimiluvan kesällä, mutta ainakin Suomessa toimiva palveluoperaattori Cubio ja ruotsalainen Nordisk Mobile Telefon valittivat liikenne- ja viestintäministeriön ratkaisusta. Kiista on parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsiteltävänä. Ilari Anttila arvioi, että verkon avaamisen ensimmäinen vaihe syksyllä 2006 ei välttämättä toteudu, jos KHO:n ratkaisu menee pitkälle kevääseen tai kesään. Jos ratkaisu saadaan heti alkuvuodesta 2006, Digita uskoo pysyvänsä aikataulussa verkon rakentamisessa. Digitan Ilari Anttila ei halunnut vielä marraskuussa ennakoida palveluoperaattoreiden bisnesmalleja. Hän arvioi, että asia selkiytyy KHO:n tehtyä ratkaisunsa toimilupa-asiassa, ja kun neuvottelut palveluoperaattoreiden kanssa saadaan alkuun. Anttilan mukaan verkko on kuitenkin mahdollista rakentaa ja palvelut hinnoitella siten, että kuluttajille voitaisiin tarjota kiinteähintaisia paketteja. TK Kuva: Flarion Ari Karkimo
Yritysostot muuttaneet tallennusmarkkinoita ARI KARKIMO Tallennusmarkkinoilla on tapahtunut parin viime vuoden aikana paljon, yritysostoja on ollut runsaasti. Suurempien valikoimiin ei ole päätynyt ainoastaan pikkunarikoita, vaan tunnetutkin yritykset, kuten Veritas, Legato ja Storagetek, ovat päätyneet isompien omistukseen. Asiakkaalle tutun toimittajan sulautuminen toiseen on aina vakava paikka, vaikka toimittajat vakuuttavatkin fuusioiden eduista. Muun muassa tallennusratkaisuja asiakkailleen toteuttava Proact järjesti keskustelutilaisuuden, jossa kehityksestä olivat puhumassa sen kumppanit EMC, Sun ja Symantec sekä asiakkaita edustava WM-Data. Käyttäjän kannalta yrityskauppa on aina pieni riski. Kuka on meidän kumppanimme nyt, onko se uusi vai vanha tuttu? Miten toimivat tuki- ja jälleenmyyntikuviot? Kilpailukin vähenee, joten on pelkoa hintojen noususta. Konesaliratkaisuissa pyritään vähintään kahteen toimittajaan riskien minimoimiseksi, osastopäällikkö Juha Snellman WM-Datasta kertoi. Sunin toimitusjohtaja Jarmo Kuusivuoren mukaan tämän vuoden Storagetek-kaupassa pidettiin lähtökohtana sitä, että niin sopimukset Ideat jakoon, Jarmo Eskelinen kannustaa. Ari Karkimo WM-Datan Juha Snellmanin mukaan keskittymisen kilpailua vähentävä vaikutus on yksi asiakkaan päällimmäisistä huolista. kuin yhteyshenkilötkin säilyvät. Huolet ovat minimaalisia, hyödyt ovat suurempia. Nyt myydään paljon ratkaisuja, ei niinkään tuotteita. Kaupan ansiosta voimme tarjota entistä monipuolisempia ratkaisuja. Entistä monipuolisemman ratkaisutarjonnan puolesta liputtaa myös Symantecin maajohtaja Stefan Zilliacus. Symantecin ostoskoriin päätyi tänä vuonna Veritas. EMC on viime vuosina ahkeroinut yritysostoissa. Sen suurimpia kaappauksia ovat olleet Documentum, Legato ja Vmware. EMC:n maajohtaja Lauri Vuorenheimo vannoo myös jatkuvuuden nimiin, eikä usko hintojenkaan ryöstäytyvän nousuun: Tallennustuotteiden rautapuolellakin käydään kovaa hintasotaa, katteet ovat lähellä pcpalvelinten katteita. TK Helsingistä digitaalinen sampo ARI KARKIMO Merkittävän tekijäjoukon sisällään pitävä Forum Virium aikoo takoa Helsingille tulevaisuuden digitaalisammon, joka jauhaa työpaikkoja ja hyvinvointia. Sen veturiksi on perustettu klusteritoimisto Kiihdytin, jonka johtoon valittiin Jarmo Eskelinen. Forum Viriumin ensimmäiseksi kärkihankkeeksi tulee mobiili-tv, keskeisinä rakentajinaan Elisa, Digita ja Tieto-Enator. Etenkin kulttuuripiireissä Elukka Eskelisenä tunnettu nokkamies siirtyy tehtäväänsä mediakeskus Lumeen johtajan paikalta. Forum Virium Helsingissä on koossa kaikki menestyksellisen klusterin ainekset: terve kilpailu yrityspartnereiden kesken, yritysten ja julkistahojen yhteistyö sekä vahva metropolialue, jolla klusteri toimii, sanoo Eskelinen. Forum Viriumissa on mukana joukko merkittäviä Suomessa toimivia, digitaalisia sisältöjä, palveluita ja tekniikoita kehittäviä tai hyödyntäviä yrityksiä. Klusteri toteuttaa tulevaisuushankkeita, verkottaa sisältö- ja palvelualan toimijoita sekä kehittää uudenlaisia avoimia innovaatioprosesseja. Hankkeet konkretisoituvat Keski-Pasilan alueella, josta suunnitellaan Helsinkiin uutta vetovoimaista keskittymää, työ- ja vapaa-ajan ympäristöä, joka houkuttelee kotimaisia ja kansainvälisiä investointeja, yrityksiä ja osaajia. Yhteistyösopimuksen ovat allekirjoittaneet niin sanotun veturiyrityksen roolissa Digita, Elisa, Nokia, Telia-Sonera, Tieliikelaitos, Tieto-Enator, Veikkaus, WM-Data, YIT-yhtymä ja Yle. Kumppaniyrityksinä mukana ovat lisäksi muun muassa IBM ja HP. Julkishallinto on myös voimakkaasti mukana, keskeisimpänä luonnollisesti Helsingin kaupunki. TK Ari Karkimo ajankohtaista Elisan umts laajenee hitaasti Elisa kertoo laajentaneensa umts-verkkonsa peittoaluetta suunnitelman mukaisesti 30 paikkakunnalle. Lanseerauksen yhteydessä vuosi sitten umtsin kerrottiin toimivan noin 20 paikkakunnalla. Elisa perustelee hidasta laajennusvauhtia sillä, että paikkakunta ilmoitetaan valloitetuksi vasta sitten, kun umts-peitto on riittävän laaja. Elisalta sanotaan, että umtsverkon peiton laajentuminen ja pakettihinnoittelut ovat lisänneet myös kuluttajien kiinnostusta mobiilidatapalveluihin. Yhtiö luottaa odotetun kytkykaupan vapautumisen piristävän 3g-puhelinten ja -palveluiden kysyntää. Mäntylä ja Matka.fi palkittiin Tietotekniikan liitto on myöntänyt vuotuiset tunnustukset it-alan toimijoille. Vuoden Tietotekniikkavaikuttajaksi nimitettiin professori Martti Mäntylä, ja vuoden tietotekniikkatyö on liikenne- ja viestintäministeriön johdolla koottu Matka.fi-nettisivusto. Martti Mäntylä toimii professorina Helsinki Institute for Information Technologyssa. Matka.fi puolestaan on valtakunnallinen joukkoliikenteen reitti- ja aikataulupalvelu, joka muodostaa annettujen tietojen perusteella matkareitin aikatauluineen osoitteesta osoitteeseen. Työntekijät pelkäävät huijauksia Työntekijät kyseenalaistavat yrityksensä anti-phishing-ratkaisujen tehon ja toivovat yrityksensä itosaston suojaavan phishingiltä eli tietojen kalastelulta sekä kouluttavan heidät sen varalta nykyistä paremmin. Huijaukset uhkavat yrityksen tietojen lisäksi myös työntekijän yksityisyyttä ja tietosuojaa. Trend Micron tutkimukseen vastasi 1 600 työntekijää eri kokoisista yrityksistä Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Saksassa ja Japanissa. Uhreiksi langenneista kolmasosa oli paljastanut henkilökohtaisia tietoja, joka viides myös yrityksen tietoja. joulukuu 2005 TIETOKONE 15
ajankohtaista Micronilta ja Inteliltä nand-muisteja Micron Technology ja Intel perustavat uuden yhtiön valmistamaan nand-muisteja. Nand-flash-muisteja käytetään kulutuselektroniikassa, irrotettavissa tallennuslaitteissa sekä matkapuhelimissa ja kämmenmikroissa. Vuoden vaihteessa vahvistettavan yrityksen nimeksi tulee IM Flash Technologies. Tuotanto menee pääasiassa isäntien omaan käyttöön, joskin Intel ja Micron toimittavat Applelle 250 miljoonaa dollaria vastaan osan uunituoreen tehtaan flash-muistituotannosta. Shadowgrounds-peli maailmalle Suomalaisen Frozenbyten pctoimintapeli Shadowgrounds ehti kauppoihin juuri ajoissa joulumyyntiä ajatellen. Tekijöiden mukaan Shadowgrounds on ainoa tänä vuonna valmistunut, kansainvälisesti julkaistava suomalainen pc-peli. Sen kehittämiseen käytettiin aikaa neljä vuotta. Shadowgrounds julkaistiin Suomen lisäksi myös Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Ranskassa ja Australiassa se julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen. Lisäksi Frozenbyte neuvottelee muun muassa Pohjois-Amerikan ja Iso- Britannian levityksestä. Tynkä-Windowsille ei ole kysyntää EU komission vaatimuksesta markkinoille tuodulle Windows XP Edition N -versiolle ei ole kysyntää, eikä sitä käytännössä näe missään pc-koneissa. Microsoft toi Windows XP Edition N -versiot myyntiin kesäkuussa pitkän kädenväännön jälkeen. Kirjain N viittaa termiin Not with Media Player eli ilman Mediasoitinta. Muutoin muutokset ovat vähäisiä ja käyttäjä voi ladata mediasoittimen Windows Update -palvelusta. Media Playeristä riisuttu versio ei ole täysversiota edullisempi. 16 TIETOKONE joulukuu 2005 Apple rohmuaa flash-muistia TAPIO SALMINEN Kannettavien musiikkisoittimien markkinat kasvavat jatkuvasti, ja Applen suosittu Ipodmallisto syö leijonanosan kuluttajien huomiosta ja sijoituksista. Laitteiden pienentyessä myös niiden käyttämä tekniikka muuttuu, ja tärinää kestävä flash-muisti on korvaamassa kiintolevyn tallennusvälineenä. Vain suurimmat mallit käyttävät enää kiintolevyä musiikin, valokuvien tai videon tallentamiseen. Applen uusin flash-muistia käyttävä musiikkisoitin on Ipod nano, joka on myynyt erittäin hyvin. Jopa niin hyvin, että laitteita ei ole saatu valmistettua riittävästi flash-muistin vähyyden takia. Turvatakseen Ipod-tuotannon riittävyyden Apple teki marraskuun lopussa laajan sopimuksen lukuisten eri flash-muistivalmistajien kanssa. Yhtiö julkisti Hynixin, Intelin, Micronin, Samsungin ja Toshiban kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen, jonka on tarkoitus turvata flash-muistin saatavuus vuoteen 2010 asti. Sopimuksen mukaan Apple maksaa yhtiöille etukäteen seuraavan kolmen kuukauden aikana 1,25 miljardia dollaria, mikä on suuri sijoitus flash-muistin koko maailmanmarkkina-arvoon verrattuna. Vuonna 2004 flash-markkinoiden kokonaisarvo oli 17,4 miljardia dollaria. Windows lupaa viihdyttää ARI KARKIMO Microsoft julkisti marraskuussa Windows XP Media Center Editionin suomalaisen version. Monen muun perinteisen tietotekniikkatalon tavoin se on pontevasti puhunut kodin viihdelaitteiden ja tietotekniikan kasvavan yhteen. Niin lujasti vision arkipäiväistymiseen ei vielä uskota, että käyttöjärjestelmä sisältäisi automaattisesti kaikki mediaherkut. Windowsin Home- ja Media Center -versiot tuskin yhdistyvät yhdeksi tuotteeksi. Tarjoamme nyt ja tulevaisuudessakin sekä peruspakettia että laajempaa versiota. Tulevan Windows Vistan eri versioita ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tätä periaatetta aiotaan noudattaa, Windows XP -kuluttajatuotteista vastaava johtaja Dave Mendlen kertoo. Itse käyttöjärjestelmän ydin on sama niin Home-, Media Center- kuin Professional-versioissakin, mausteet ja lisäominaisuudet vaihtelevat. Media Center-versiota ei myydä irrallisena tuotteena, Microsoft näkee sen mieluiten uivan koteihin viihdekeskuspaketteihin valmiiksi asennettuna. Windowsin Media Center Editionin ohella Microsoft pyrkii tarjoamaan muutakin viihdykettä joulumarkkinoille. Uudet Xbox-360:t saatiin Ipod nanossa on mallista riippuen kaksi tai neljä gigatavua flash-muistia. Uuden sopimuksen ansiosta Apple voi ensi vuonna joidenkin arvioiden mukaan haalia itselleen jopa neljänneksen koko maailman flash-tuotannosta. Tämä on luonnollisesti huolestuttanut muita kannettavien musiikkisoittimien valmistajia. Esimerkiksi Creative on varoittanut tuloksensa saattavan kärsiä flash-muistitoimitusten riittämättömyydestä. Applen suuri flash-muistisijoitus on herättänyt maailmalla myös huhuja siitä, käytetäänkö kaikki muistit vain pelkästään Ipodeihin. Joidenkin arvioiden mukaan olisi mahdollista, että Apple suunnittelisi flash-muistilta käynnistyviä Macintosh-malleja, jotka heräisivät käyttökuntoon käytännössä välittömästi. Intelillä on ollut vastaavanlaisia suunnitelmia flash-muistin yhdistämisestä emolevylle, joten tulevien Intel-Macien yhteydessä moinen saattaisi olla mahdollista. Applelta asiaa ei ole kommentoitu, virallisen kannan mukaan flash-muisti on menossa vain Ipodeihin. TK Tietotekniikka-alalla yleensä innostuu uutuuksista liian helposti, mutta aika on nyt kypsä viihdekeskuksille, Microsoftin Dave Mendlen vakuuttaa. myyntiin otolliseen aikaan. Dave Mendlenin mukaan lähiaikojen suunnitelmissa ei ole kasvattaa pelikonsolia täyden palvelun viihdemyllyksi. Xbox-tiimimme haluaa keskittyä peleihin. Vielä ei voi sanoa, etteikö Xbox joskus tulevaisuudessa kasvaisi mediakeskukseksi, jos yleisö innostuu sitä sellaisena käyttämään. Ehkä jossakin tulevan sukupolven laitteessa nämä ominaisuudet sulautuvat toisiinsa, hän arvelee. Jos olisin kymmenen vuotta sitten kuvaillut, kuinka käytän tietotekniikkaa kotonamme, tarinaa olisi pidetty scifi-unelmointina. Viihdekeskuksen hankkimiseen ei ole parempaa aikaa kuin tämä. Niissä käytetään ajanmukaisinta huipputekniikkaa, joten tulevaisuuden suhteen voi olla huoleton, Mendlen kannustaa. TK Ari Karkimo Kuva: Apple
Digipukki kiertää jouluna ajankohtaista ARI SAARELAINEN Tämän joulun alla suomalaiset kuluttavat tukuittain rahaa olohuoneiden viihdekeskuksiin, mukana kannettavaan viihteeseen sekä digikuvaukseen. Esimakua uusista ja kalliista lahjapaketeista antoivat Digiexpo-messut Helsingin Messukeskuksessa marraskuussa. Toista kertaa järjestetyssä viihde- ja kulutuselektroniikan tapahtumassa kävijät havittelivat varsinkin mp3-soittimia, digikameroita, digibokseja ja taulutelevisioita. Niitä olikin näytillä runsaasti, ja kävijäkyselyn mukaan enemmistö kävijöistä myös löysi kiinnostavan uutuuden. Kauppa valmistautuu ennätysmäiseen kodinelektroniikan myyntiin. Yksi useimmin pukinkonttiin pakattavista tavaroista on mp3-soitin, niiden myynti räjähti huimat 797 prosenttia vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana. Mp3:n läpimurto Suomessa on tapahtunut tänä vuonna. Kohderyhmä ja käyttäjäkunta laajenee nyt kaikkiin ikäluokkiin, kodintekniikan kaupan järjestön Kotekin puheenjohtaja Kari Karipuu luonnehti. Digiexpon kymmenien näytteilleasettajien osastoilla monet uutuustuotteet saivat Suomen ensiesittelynsä. Näyttävästi esillä olivat Microsoftin uutuudet Xbox 360 -pelikonsoli ja Windows XP -käyttöjärjestelmän suomenkielinen Media Center Edition, jolla pyörivän olohuonemikron oli ensimmäisenä saanut valmiiksi Fujitsu-Siemens. Olohuonekoneessa on monta perinteistä viihde-elektroniikan tuotetta samassa paketissa eli tv, cd- ja dvd-soittimet sekä tietokone, johtaja Ari Saarelainen Littunäytöt jyräävät Digiexpossa esiteltiin toinen toistaan isompia litteitä näyttöjä ja televisioita. Kuvaputki kelpaa enää hyvin harvojen työpöydälle, ja myös olohuoneessa litteys on valttia. Esimerkiksi Samsungilta arvioidaan, että 95 prosenttia uusista tietokonenäytöistä on jo lcdnäyttöjä. Samsungin mukaan 19 tuuman koosta on tulossa yritysten perusnäyttö, kun taas tiukemmalla kukkarolla olevat kuluttajat ja julkinen sektori ostavat edelleen 17-tuumaisia. Lcd-televisioiden myynti ohittaa jo tänä vuonna kuvaputkitelevisiot, arvioi Samsungin myyntipäällikkö Peter Roos. Hänen mukaansa Suomen lcd-televisioiden markkinaksi arvioidaan tänä vuonna reilut 65 000 kappaletta, mutta ensi vuoden myynniksi Fujitsu- Siemensin johtaja Jukka Isotalo esitteli Digiexpossa uutta Scaleo E -olohuonemikroa. Jukka Isotalo Fujitsu-Siemensiltä intoili yhtiön messuosastolla. Miljardi digikuvaa Monet ottivat Digiexpossa tuntumaa uusiin digikameramalleihin. Vuodenvaihteessa eli joulukaupan jälkeen Suomessa on valokuvausalan kauppiaiden arvion mukaan peräti 1,5 miljoonaa digikameraa. Buumin seurauksena suomalaiskodeissa on pian tallessa miljardi kuvatiedostoa. Tulostustarpeen poikimasta rahasta käydään kovaa kamppailua. Esimerkiksi Fuji ja Kodak esittelivät messuilla tulostuspalveluitaan vedoten vaivattomuuteen ja edullisuuteen. Vieressä vaikkapa HP ja Canon kehuivat kilvan, miten kivaa on tulostaa otettu kuva heti kaverille annettavaksi. Jouluista kisaa käydään myös pelaajien kukkarolla. Messuilla kokonainen halli oli omistettu pelaamiselle, ja lähes neljäsosa kävijoistä oli tutustumassa pelitarjontaan. Sankat nuorisojoukot kokoontuivat muun muassa uuden Xboxin, Sonyn PSP -käsipelikonsolien, Electronic Artsin uutuuspelien ja Nintendon peliesittelyjen ympärillä. Vaikka Digiexpossa paikoin syntyi tungosta, kävijämäärä jäi hämäräksi, koska kolmipäiväisen tapahtuman kävijöiksi kirjattiin samaan aikaan pidettyjen talviurheilumessujen vierailijat. Yhteensä Messukeskuksessa kävi Digiexpon aikaan noin 50 000 ihmistä. TK Olohuoneen viihdekeskukset kiinnostivat messuyleisöä. odotetaan jo 130 000 kappaletta. Päättyvän vuoden syyskuun loppuun mennessä oli Elektroniikan tukkukauppiaiden arvion mukaan myyty reilut 38 000 lcd-televisiota, 10 000 plasmaa ja lähes 67 000 kuvaputkitelevisiota. Toisaalta syyskuun tilastoissa lcd- ja plasmatelevisioita myytiin jo suunnilleen saman verran kuin kuvaputkimalleja. Kuluttajat ja liikkeet ovat toivoneet, että kapasiteetin lisääntyminen toisi nopean hinnanlaskun. Jos kysyntä jatkuu tällaisena, hinnat eivät tule laskemaan, päinvastoin jotkut merkit ovat jopa nostaneet hintoja, Peter Roos topputtelee hinnanlaskutoiveita. TERO LEHTO Ari Saarelainen UUTISHUONEESTAARI KARKIMO Juurihoitoa levykaupasta Harva ala osaa ampua itseään jalkaan niin moneen kertaan ja hyvällä osumaprosentilla kuin levybisnes. Pienempiä ja suurempia yksittäisiä mokia on osattu tehdä aina ( ei me tota Beatlesia, kitarabändit on menossa pois muodista ), mutta megakämmitkin onnistuvat vaivatta. Levyprässit lyötiin romuksi ja vinyylilevyt katosivat kaupoista melkeinpä hujauksessa. Uskottiin, että suuri yleisö ryhtyy vauhdikkaasti ostamaan cd-levyjä, vaikkei se vielä ollut hankkinut edes soittimia niiden pyörittämiseen. Sitten ihmeteltiin, kun levymyyntikäyriin tuli kuoppaa suurempi rotko. Samalla valehdeltiin, että cdlevyjen hinnat laskevat, koska suuret sarjat tekevät valmistuksesta halvempaa kuin vinyylien prässäämisestä. No eivätpä ole vielä laskeneet. Tietotekniikan yleistyminen kodeissa pakotti levypuulaakit kehittelemään kopiosuojauksia piratismin kitkemiseksi. Saatiin aikaan surkuhupaisia tekeleitä, joita ei pystynyt kuuntelemaan kuin tekemällä levystä kopion, joka sitten soi kuten oli tarkoituskin. Tuoreimmasta tempauksesta vastaa Sony, joka on leiponut levyihinsä rootkit-kopiosuojauksia. Siis niitä, jotka sotkevat pc:n ja avaavat sen kaiken maailman matömönkijöiden temmellyskentäksi. Pahaksi turvariskiksi osoitetun suojauksen poistoon tarjottiin hälyn noustua työkalua, jonka tietoturvaasiantuntijat totesivat vielä suuremmaksi riskiksi. Että tällaista herkkua tarjoaa firma, joka toi meille Betamaxvideoformaatin. Vaadin, että levy-yhtiöt ja kaupat merkitsevät kopiosuojatut tuotteensa selkeästi siten, että niitä on halutessaan helppo välttää. Vaikka pääkallotarralla. joulukuu 2005 TIETOKONE 17
LAAJAKAISTASEURANTA TERO LEHTO Viidennes pois hinnoista vuoden aikana Tietokone on seurannut laajakaistan hintakehitystä pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa. Perusliittymäksi muodostuneen kahden megabitin liittymän keskihinta on tänä vuonna laskenut viidenneksen. prosentin hinnanlasku 2M-nopeusluokassa 21 merkitsee sitä, että keskimääräinen kuukausimaksun pieneni 9,6 eurolla tammikuulta marraskuulle. Suhteellisesti eniten ovat kuitenkin laskeneet 8M/1M-nopeusluokan adsl-liittymissä, joiden hinnat laskivat monilla operaattoreilla selvästi yli 10, jopa 15 euroa. Pudotus on suurin, kun korkealta aloittaa: Netsonicin 8M/1M-liittymän hinta laskikin 61 eurosta 45 euroon eli noin 26 prosenttia. Euromääräisesti ja suhteellisestikin vähiten halpenivat hitaimmat 256k/256k-liittymät. Ne laskivat tammi-marraskuussa noin kaksi euroa eli 13 prosenttia. Jos hintakehitys jatkuu samanlaisena vuonna 2006, vuoden kuluttua operaattoreilta saa hitaimman tarjotun joko 256k- tai 512k-liittymän noin 15 eurolla kuukaudessa. Hinnat notkahtivat kahdesti, ensin aivan alkuvuodesta ja uudelleen elo-lokakuussa. LABS euroa LABS euroa 70 60 50 40 30 20 10 0 8M/1M-LIITTYMIEN HINNAT TOUKO- JA MARRASKUUSSA DNA 8M toukokuu marraskuu 2M-LIITTYMIEN KESKIHINNAT 18 TIETOKONE joulukuu 2005 Kaikki operaattorit tarkistivat taksojaan lähes samaan aikaan. Aiemmin laajakaistaseurannassa arvioitu 3 5 /kk hinnanlaskutrendi näyttää ensimmäisen seurantavuotemme havaintojen perusteella ylioptimistiselta, sillä koko vuoden hinnanlasku on noin 10 euron tuntumassa. Suhteellisesti sekin on silti iso siivu palvelun kokonaishinnasta. Jouluksi halvalla kotiin Laajakaistaliittymä on suosittu koko perheen joululahja, ja operaattorit ruokkivat hankintaintoa toinen toistaan houkuttelevimmilla kampanjatarjouksilla, joita on totuttu näkemään mobiilipuolella. Yksi lupaa ensimmäistä kuukautta ilmaiseksi, toinen maksutonta asennuspalvelua ja kolmas tarjoaa reppua tai muuta kylkiäistä. Joulun kampanjahintoja ja -tempauksia ei kuitenkaan ole kerätty taulukkoon. Kuluttajavirasto on tahollaan tutkinut laajakaistaliittymien asennuspalveluiden hintoja. Elisa 8M Go Home 8M Maxinetti 8M Netsonic 8M Saunalahti 8M Telia-Sonera 8M 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu 2M-nopeusluokan (nopeus sisäänpäin) kaikkien seurattujen operaattorien keskihinnan kehitys tammikuusta marraskuuhun. Hinnat on pyöristetty yhden desimaalin tarkkuudella. Jos 2M-nopeusluokkaa ei ollut, ei operaattorilta otettu muuta hintaa. Laajakaistaliittymien hintakehitys 2005 Tutkimus osoitti, että adsl-liittymän asennuspaketti maksoi lokakuussa keskimäärin 96 euroa ja wlan-tukiaseman kanssa 218 euroa. Asennusmaksuissa on suuria eroja, koska osa operaattoreista laskee mukaan päätelaitteen, kun taas osa laskee pelkän liittymän kytkemisen. Wlan-paketit eivät vaikuttaneet erityisen edullisilta, eli halvemmaksi tulee ostaa 40 100 euron wlantukiasema itse. TK tammikuu toukokuu syyskuu lokakuu marraskuu DNA Finland (Finnet), pk-seutu 256k/256k 19,9 19,9 17,4 17,4 17,4 512k/512k 23,9 23,9 19,8 19,8 19,8 1M/512k 37 37 23,8 23,8 23,8 2M/512k 48 48 34 34 34 8M/1M 48 48 43,8 43,8 43,8 12M/1M 55 55 55 24M/1M 69 69 69 Elisa ADSL 256k/256k 19,9 19,9 17,9 17,9 17,9 512k/512k 24,9 24,9 19,9 19,9 19,9 1M/512k 36 36 24,9 24,9 24,9 2M/512k 49 49 34,9 34,9 34,9 4M/512k 59 8M/1M ** 59 44,9 44,9 44,9 Go Home (ent. MTV3 Laajakaista) 256k/256k 19,9 19,9 17,9 17,9 17,9 512k/512k 23,9 23,9 19,9 19,9 19,9 1M/512k 23,9 23,9 23,9 2M/512k 41,9 41,9 36 36 36 4M/1M 41,9 41,9 41,9 8M/1M 49 49 44,9 44,9 44,9 HTV Welho 275k/100k 19,9 19,9 17,9 17,9 17,9 525k/200k 25 25 19,9 19,9 19,9 1M/300k 36 36 25 25 25 2M/400k 46 46 36 36 36 3M/500k 55 55 4M/400k 6M/500k 45 45 45 Maxinetti Multi Lite 512k/512k 31,9 2M/512k 44,8 44,8 31,9 31,9 8M/1M 56,9 56,9 44,8 44,8 24M/1M 56,9 56,9 Netsonic Prolink ADSL 1M/512k 39 39 39 2M/512k 47 47 47 4M/640k * 57 57 57 8M/1M 61 61 61 45 45 Saunalahti ADSL (Saunaverkko, pk-seutu) 256k/256k 19,5 19,5 17,9 17,9 17,9 512k/512k 24 24 19,5 19,5 19,5 768k/768k 30 30 1M/768k 36 36 1M/1M 24 24 24 2M/768k 42 42 2M/1M 36 36 36 8M/1M (full-rate) 45 45 45 45 45 12M/1M (adsl2 full-rate) 55 55 55 55 55 Telia-Sonera ADSL 256k/256k 19,9 19,9 17,5 17,5 17,5 512k/512k 23,9 23,9 19,9 19,9 19,9 1M/512k 35 35 23,9 23,9 23,9 2M/512k 46 46 33,9 33,9 33,9 8M/1M 58 58 43,9 43,9 43,9 12M/1M 54,9 54,9 54,9 24M/1M 68,9 68,9 68,9 Telia-Sonera Kaapeli-tv 256k/256k 19,9 19,9 300k/256k 19,9 19,9 19,9 512k/256k 25 25 700k/256k 25 25 25 1M/256k 29 29 29 29 29 2M/256k 38 38 38 38 38 8M/512k 46 46 8M/1M 58 58 46 46 46 Hinnat on tarkistettu 22.11.2005 operaattoreiden pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkien hinnastoista. Hinnat vaihtelevat alueellisesti. Taulukon hinnat kertovatkin suhteellisesta hintojen kehityksestä. Tarjouskampanjoita ei ole mukana.
Euroedustaja SATU HASSI Uusi tekniikka haastaa päättäjät Tekniikassa edenneitä naisia ei ole tai ei tuoda esille. 20 TIETOKONE joulukuu 2005
MAIJA-LIISA IHANUS KUVA: TIMO SIMPANEN profiili Europarlamentaarikko Satu Hassi puhuu tyttöjä tekniikan alalle, vaikka hänen omat kokemuksensa miesten asenteista saavat karttamaan sitä. Nykyisin Satu Hassi on kaikille tuttu rohkeapuheinen europarlamentaarikko. Keski-ikäiset muistavat hänet myös vihreiden kansanedustajana, runoilijana, fiktio- ja oppikirjailijana ja valistuneimmat senkin, että Hassi on diplomi-insinööri ja tekniikan lisensiaatti. Kun Hassi valmistui opiskeltuaan TKK:ssa Otaniemessä sähkövoimatekniikkaa ja energiataloutta, oli vuosi 1979. Ja uskokaa nuoret, että maailma, varsinkin tekniikan maailma, oli tuolloin vielä paljon miehisempi kuin nyt. Työssään Tampellan suunnitteluinsinöörinä Hassi sai vastaansa miesten takapajuiset asenteet ja vaihtoikin pian työpaikkaa. Edelleenkin yksi Hassin keskeisiä kiinnostuksen kohteita on tasa-arvo tosin laajasti otettuna, ei vain miesten ja naisten välisenä. Mutta muutamalla esimerkillä hän osoittaa, että varsinkin tekniikan alan naisten tasa-arvon eteen on yhä tehtävä työtä. Hän kertoo fysiikan oppikirjaprojektista, jossa haluttiin innostaa tyttöjäkin aiheeseen ja valittiin siksi esimerkiksi kuvituksiin, tehtäviin ja esimerkkihenkilöiksi myös tyttöjä ja naisia. Kommentointikierroksella saimme palautetta tehtävästä, jossa pyydettiin laskemaan tytön paino kuussa. Meille sanottiin, että sukupuoli on epäoleellinen. Kun tehtävissä oli poika, kommentteja ei tullut. Tietotekniikka mahdollistaa ilmastomuutosten mittaukset Hassin mukaan oletus, että tekniikka on miehinen ala, on kulttuurisesti voimakas. Alaan liittyvät symbolit ja mielikuvat eivät vastaa tyttöjen toiveita. Tytöt haluavat isona olla ihmisten kanssa tekemisessä, auttaa heitä, eivätkä luonnontieteisiin ja tekniikkaan liittyvät mielikuvat tue tätä. Roolimallejakaan, tekniikassa edenneitä naisia, ei ole tai ei tuoda esille. Mutta olisihan meillä Satu Hassi. Turhauttavan Tampellaepisodin jälkeen hän siirtyi töihin Tampereen teknilliseen korkeakouluun ja valmistui lisensiaatiksi vuonna 1984. Ura on kuitenkin vienyt muualle kuin tekniikan pariin, kirjailijaksi, kansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi. Taustatietoja antanut läheinen muistuttaa, että Satu on kuitenkin diplomi-insinööri. Koulutustausta selittää ehkä sitä, että panostuksen kohteista politiikassa ovat energia-, talousja ympäristöasiat. Näissä kaikissa tekniikalla ja nykyisin tietotekniikalla on keskeinen rooli. Esimerkiksi ilmastomuutosten mittaukset ja ennusteet tehdään täysin tietotekniikan avulla. Kun tietokoneitse tehtyjä mallilaskelmia on verrattu vuodesta 1860 lähtien saatuihin havaintoihin, on huomattu, että mallit, joissa otetaan huomioon vain ihmisestä riippumattomat asiat, kuten auringon aktiivisuus ja tulivuorenpurkaukset, eivät millään selitä 1970-luvulta alkanutta nopeaa ilmaston lämpenemistä. Tätä tietoa meillä tuskin olisi ilman tietotekniikkaa. Tehokas tiedonvälitys haastaa päättäjät Tietotekniikan tiedonvälitystä tehostava ominaisuus helpottaa myös päätöksenteon kansalaisvalvontaa sekä kansalaisliikkeiden asemaa. Kansalaisliikkeet saavat mielipiteensä tehokkaasti jaeltua nykytekniikalla. Päättäjätkin joutuvat aivan eri tavalla ottamaan kantaa ja kiinnittämään huomiota moniin asioihin, joita kansalaisliikkeet ovat nostaneet esille. Hassi uskoo, ettei WTO:n TRIPS-sopimus olisi enää 1990- luvun loppupuolella mennyt läpi, koska kansalaisjärjestöt olisivat pystyneet mobilisoimaan liikkeen sitä vastaan. TRIPS-sopimus vei kehitysmailta oikeuden tuottaa itse halpoja kopiolääkkeitä ja tuoda niitä maahan. Toisin sanoen sopimus teki lääkkeistä kehitysmaille kalliita. Tekniikka ja tietotekniikka auttavat myös yhdessä Hassin lempikiinnostuksenkohteista, energiansäästössä. Tietotekniikan mahdollistama etätyö olisi yksi tapa säästää energiaa, mutta asialla voi olla kääntöpuolensa. Jos työpaikalle ei tarvitse tulla joka päivä, saatetaan muuttaa kauemmas työpaikasta. Työpaikalle tehdään kyllä harvempia matkoja, mutta ne ovat entistä pidempiä. Maailmaa voi muuttaa En harrasta saksia tai jakoavaimiakaan Hassi ei tunnu erityisemmin rakastavan tietotekniikkaa. Tosin hän myöntää, että siitä on paljon hyötyäkin. Kiireisessä työssä, johon kuuluu paljon matkustamista, se toki helpottaa työntekoa ja yhteydenpitoa. Mutta olen usein vihainen tietotekniikan käyttäjä. Koneilla on outo sielunelämä, ne reistailevat. Ohjelmistot muuttuvat, ja juuri, kun on oppinut tekemään asian yhdellä tavalla, se ei seuravassa versiossa enää toimikaan. Ainoa kerta kansanedustajana ollessani, kun minun oli mentävä eduskuntatalon pommisuojakerrokseen purkamaan raivoani nyrkkeilysäkkiin, oli silloin, kun koneelleni oli tehty muutoksia minulle ilmoittamatta. Olin sanonut, ettei tekstinkäsittelyyn käyttämääni Word Perfectiä saa poistaa, mutta se oli poistettu silti, ja uuden sähköpostin pikakuvake oli jäänyt asentamatta ja kaikki tämä juuri silloin, kun eduskunnassa oli vuoden pahin kiire. Meni tunteja, ennen kuin pääsin käsiksi kiireisiin töihin. Silti Hassin mielestä Suomessa voi sentään olettaa, että systeemit toimivat. Toisin on Brysselissä, johon tullaan eri maista ja eri kulttuureista eikä voida olettaa, että tekniikkaan suhtauduttaisiin kuten meillä. Suhtaudun tietotekniikkaan kuten saksiin tai jakoavaimiin: käytän sitä silloin, kun tarvitsen. En harrasta saksia tai jakoavaimia enkä ala harrastaa tietokoneitakaan. En myöskään koe velvollisuudekseni opetella heti uusien laitteiden kaikkia mahdollisuuksia. Olen käyttänyt tietotekniikkaa jo kolmekymmentä vuotta, enkä hyväksy sitä, kun asiaan vihkiytyneet katsovat meitä harrastelijoiksi luokittelemiaan nenänvartta pitkin. Jos en osaa käyttää jotain, en ajattele, että olisin tyhmä. Parhaimmillaan tietotekniikka onkin silloin, kun sen voi unohtaa, Hassi huomauttaa. TK Näytelmäkirjailija Maire Martikaisen ja Satu Hassin ystävyys on 21- vuotias, siis taatusti täysi-ikäinen, ja kokenut vähintään yhtä paljon kuin samanikäinen ihminen. Muutoksista huolimatta Sadun tunnusomaiset piirteet ovat pysyneet ennallaan. Hän on hyvin ahkera, häneen voi luottaa, ja edelleenkin hän kohtelee kaikkia tasaveroisesti, Martikainen kertoo. Jälkimmäinen piirre kertoo, ettei valta ole mennyt Hassille päähän. Satu uskoo siihen, että maailmaa voi muuttaa, ja jaksaa työskennellä sen hyväksi. Parhaat ystävän ominaisuudet ovat varmasti kovaa valuuttaa myös politiikassa ja maailmanparantamisessa: Hän haluaa auttaa ihmisiä. Puhelinhaastattelun päätyttyä Martikainen soittaa vielä takaisin. Ja Satu tekee mahdottoman hyvää ruokaa! joulukuu 2005 TIETOKONE 21
ENSITUNTUMA Fujitsu-Siemens Lifebook P1510 Kilogramman tilaihme TERO LEHTO Kevyet ja hyvin pienet kannettavat ovat olleet suosittuja Aasiassa, mutta eivät ole juuri yleistyneet Euroopassa. Fujitsu-Siemens tuo Suomen markkinoille uuden noin tasan kilogramman painoisen kannettavan, joka muuntuu helposti tablet-koneeksi. Kokeilimme uuden mallin esiversiota. Kone herättää ihastusta pienellä koollaan ja modernilla tyylikkäällä ulkokuorellaan, ja se mahtuu pieneenkin kannettavalaukkuun virtalähteen kanssa. Optinen asema on jouduttu jättämään pois, mutta esimerkiksi usb-liitännät, usean tyypin muistikortinlukija sekä ethernet- ja modeemiliitännät on saatu mukaan. Lisää liitäntöjä saa käyttöön hankkimalla erillisen telakan. Esiversion akkukestoa ei voitu mitata, mutta käyttöaika tuntui jäävän normaalissa toimistokäytössä pariin tuntiin. Valmistaja lupaa tehoakun kanssa käyttöaikaa vaikuttavat 8,5 tuntia. Testikone kuumeni ilman wlan-käyttöäkin hetkessä nopeasti, joten akkukestokin saattoi olla vielä myyntiversiota heikommalla tasolla. Tehoakulla laite painaa noin 1,2 kiloa. Ei nakkisormille Minikannettavaa ei ole suunniteltu paljon kirjoittavalle, sillä näppäimistö on tavanomaista paljon pienempi. Näppäimet ovat noin puolet normaalikoosta, mutta niiden tuntuma ja vaste ovat melko hyvät, minkä ansiosta harhaosumia tulee yllättävän vähän. Näppäimiä on 82, joten aika monet toiminnot on kaivettava useiden näppäimien yhdistelmien takaa. Testikoneessa ei ollut vielä suomenkielistä näppäimistöä, mutta suomen kielen näppäinasettelulla käyttö sujui melko hyvin. Hiirenkorvikkeena toimivan tapin tuntuma on tarkka, ja näppäimiä on kolme, mutta kosketuslevyä ei ole saatu mahtumaan mukaan. Näyttö kääntyy tablet-pctilaan helposti, jolloin konetta käytetään kosketusnäytöllä muistiinpanotilassa. Kuvan voi kääntää pysty- ja vaakasuuntaan napin painalluksella, jolloin 1024 x 865 kuvapisteen näytön saa optimaalisesti käyt- Koneen näyttö kääntyy tablet-pctilaan näppäimistön päälle, ja näyttöä voidaan käyttää sekä pystyettä vaaka-asennossa. töön. Tablet-tilassa tosin jää kaipaamaan runkoon nappeja virtuaalinäppäimistölle sekä bluetooth- ja wlan-yhteyksien kytkemiselle. Fujitsu-Siemensin uusi minikannettava on houkutteleva paljon liikkuvalle käyttäjälle kakkoskoneeksi, jolle kirjoittaminen ei ole koneen tärkein käyttötarkoitus. Hintaa tilaihmeellä on noin 2200 euroa. TK Mozilla Firefox 1.5 Firefox sai automaattipäivitykset KENNETH FALCK Suosittu Mozilla Firefox -selain päivittyy vuoden lopussa uuteen 1.5-versioon. Odotetuin parannus on automaattinen päivitystoiminto. Aikaisemmin Firefoxin päivittäminen on tapahtunut lataamalla uusi asennusohjelma ja asentamalla se vanhan päälle. Käytännössä se on siis edellyttänyt käsityötä. Uudessa versiossa selain huolehtii koko prosessista ja käynnistää itsensä lopuksi uudelleen. Ainostaan muuttuneet osuudet ladataan verkosta. Taustapäivitys on vieläpä optimoitu pitämään kaistanleveys aisoissa. Automaattinen päivitys on oletuksena päällä. Jos sen kytkee pois, voi Ohje-valikkoon ilmestyneellä Tarkista päivitykset -valinnalla tarkistaa, onko päivityksiä saatavilla. Parempaa käytettävyyttä Firefox 1.5:n muita parannuksia ovat nopeutunut eteen ja taaksepäin navigointi, kuvaavammat virheilmoitukset, popup-mainosten eston tehostaminen sekä parempi saavutettavuus vammaiskäyttäjille. Erityisen näppärä ominaisuus on mahdollisuus järjestellä selainvälilehtiä uudelleen hiirellä vetämällä. Aikaisemmin on pitänyt sulkea ja avata uusi välilehti, jos on halunnut vaihtaa niiden järjestystä. Järjestely onnistuu myös näppäimistöllä. Uutta on niinikään poista yksityisyystiedot -toiminto, joka siivoaa selailuhistorian, keksit, välimuistin, lomaketiedot sekä muistissa olevat tunnukset ja salasanat. Asetuksista voi valita, minkä näistä halutaan tyhjentyvän. Siivoamisen voi määritellä tapahtumaan aina selaimen sulkeutuessa. Muutoin se tehdään valikosta tai Ctrl-Shift-Del-näppäinyhdistelmää painamalla. Varmistuskyselyn voi ottaa pois, jolloin tyhjennys onnistuu tarvittaessa salamannopeasti. Firefoxin asetusnäkymä on uudistunut kokonaan ja se on nyt johdonmukaisempi. Asetukset ovat suunnilleen samat kuin aikaisemminkin lukuunottamatta uusiin ominaisuuksiin liittyviä valintoja. Standardeja on päivitetty ajan tasalle, ja Firefox tukee nyt svg-vektorigrafiikkaa sekä Javascriptin 1.6-versiota. Css2- ja css3-yhteensopivuutta on parannettu. Myös Mac OS X -tukea on kehitetty. Firefox osaa nyt poimia Safarin tai Internet Explorerin asetukset käyttöön asennuksen yhteydessä. TK 22 TIETOKONE joulukuu 2005
TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA JANNE AUKIA Tietotekniikka ymmärtämään käyttäjää Kuinka monta kertaa olet kokenut, että tietokone tai kännykkä häiritsee sinua väärään aikaan tai väärällä tavalla? Tulevaisuuden tietotekniset laitteet ymmärtävät käyttäjänsä tarpeita ja tunteita. Tampereen yliopisto Tekniikan pitäisi helpottaa viestintää ja työntekoa, mutta välillä laitteet tuntuvat pelkältä riesalta. Yleisin ongelma lienee puhelin, joka soi juuri silloin, kun siitä on eniten haittaa: esimerkiksi kesken tärkeän kokouksen tai silloin, kun yrittää keskittyä johonkin huomiota vaativaan työtehtävään. Miksi puhelin ei tajua edes yksinkertaisimpia sääntöjä siitä, milloin kannattaa häiritä ja milloin ei? Ihmiset suhtautuvat joskus tietokoneisiin kuin eläviin olentoihin ja reagoivat niihin sen mukaisesti, vaikka tietävät- kin, etteivät tietokoneet oikeasti ajattele. Erään englantilaisen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia haastatelluista käyttäjistä on joskus kiroillut tietokoneelle, potkinut sitä tai muuten kohdellut kaltoin esimerkiksi näppäimistöä tai hiirtä. Toisaalta tutkimuksissa on myös havaittu, Langatonta sensoriteknologiaa on kehitetty Wireless user interfaces -tutkimuskonsortiossa. että tietokone, joka antaa kannustavia viestejä käyttäjälleen, parantaa työtehoa ja herättää myönteisiä mielikuvia. Jotta vuorovaikutus tietoko- TEKNIIKKA Langatonta tunteiden tunnistamista Tampereen yliopistossa tutkitaan Veikko Surakan johdolla ilmeiden tunnistamista kasvolihasten liikkeistä ja tunteiden osuutta vuorovaikutuksessa. Perusilmeiden tunnistaminen onnistuu jo nykyään tietokoneelta melko hyvin, Surakka kertoo. Tällaisia ovat esimerkiksi hämmästys, mielihyvä, pelko ja viha. Kuitenkin todellisuudessa ilmeitä ja niiden nyansseja on lukemattomasti enemmän. Erään arvion mukaan eri ilmeitä olisi yli 4000. Niiden kaikkien erottaminen toisistaan on hankalaa. Toinen ongelma nykyisissä ilmeiden tunnistusmenetelmissä, että ne ovat liian hitaita. Nopeus olisi valttia, sillä ilme voi vaihtua 4 tai 5 kertaa sekunnissa. Tämä voi tuntua yllättävältä, mutta katsottaessa ilmeitä vaikkapa videoruudulta hidastettuna niiden nopea vaihtuminen näkyy selvästi. Tarkkaa tietoa elektrodeilla Muutoksia kasvon lihaksissa voidaan tarkkailla joko konenäön avulla tai kiinnittämällä iholle sähköärsykkeitä mittaavia elektrodeja. Konenäköön perustuvat järjestelmät toimivat siten, että videokamera kuvaa kasvoja ja tietokoneohjelma päättelee, miten kasvon lihakset ovat liikkuneet. Kaikkein pienimmät lihasten liikkeet eivät kuitenkaan näy videokuvasta. Tarkempaa tietoa saadaan elektrodien avulla, joilla mitataan suoraan lihasten aivoilta saamia ärsykkeitä. Elektrodien käyttäminen on kuitenkin hankalaa, sillä niiden käyttö vaatii tavallisesti antureiden kiinnittämistä eri kohtiin iholle sekä johtoja, jotka yhdistävät jokaisen anturin mittalaitteeseen. Surakan tutkimusryhmä on mukana Wireless user interfaces -tutkimuskonsortiossa, jossa tutkitaan langatonta teknologiaa. Yksi tutkimuksen tavoitteista on saada elektrodien käytöstä nykyistä helpompaa. Projektin tuloksena on syntynyt helposti päähän laitettava panta, jossa elektrodit on yhdistetty radiolähettimeen Veikko Surakan mukaan tietokoneet ymmärtävät tulevaisuudessa käyttäjän tunteita yhdistämällä erilaisista signaaleista saatua tietoa. huomaamattomasti hopealankaa käyttäen. Radiolähettimen kautta pannan tiedot voidaan välittää langattomasti tietokoneelle. Tampereen yliopisto Monenlaisia mahdollisuuksia Ilmeitä ja eleitä ymmärtävä käyttöliittymä voi esimerkiksi tarjota vakavasti vammautuneille mahdollisuuden kommunikoida tietokoneavusteisesti toisten ihmisten kanssa. Lihasrappiosairauksia sairastavat potilaat eivät taudin loppuvaiheessa voi kommunikoida kuin silmiään liikuttamalla. Heidän avukseen on kehitetty multimodaalisia tunnistusjärjestelmiä, jotka yhdistävät katseen tahdonalaisiin eleisiin, kuten sormenkoukistukseen tai hymyyn. Ilmeitä tunnistaville käyttöliittymille voi löytyä myös viihdekäyttöä. Monet uusista vuorovaikutustekniikoista ovat yleistyneet ensin tietokonepeleissä, ja niissä voisi hyödyntää myös tunnetilojen seuraamiseen perustuvia tekniikoita. Tunnetiloja seuraamalla voisi rakentaa dramaattisia pelikokemuksia säätelemällä esimerkiksi pelimaailman pelottavuutta tai jännittävyyttä sen mukaan, miltä käyttäjästä kulloinkin tuntuu. Ilmeiden tunnistamisen tekniikat ovat prototyyppiasteella, ja kuluttajatuotteiden kypsymiseen menee vielä oma aikansa. En tiedä kuinka kauan tekniikalla kestää kehittyä. Voisi kuitenkin ajatella, että kymmenen vuoden kuluttua ollaan jo aika pitkällä, Surakka toteaa. 24 TIETOKONE joulukuu 2005
Kuva: Honda Hondan Asimo-robotti tunnistaa käden liikkeitä ja puhetta, osaa erottaa kasvot toisistaan sekä liikkuu ihmisen tavoin. neiden kanssa olisi inhimillisempää, koneiden pitäisi osata sekä tulkita käyttäjän tunteita että viestiä ottaen ne huomioon. Näitä ongelmia tutkivasta tietotekniikan osa-alueesta käytetään nimitystä affective computing tai emotional computing. Käsitteille ei ole vielä vakiintuneita suomenkielisiä vastineita. Parempia aisteja tietokoneelle Nykytietokone ei tiedä edes, onko käyttäjä koneen äärellä vaiko toisessa huoneessa. Jotta kone ymmärtäisi käyttäjän toimintaa ja tunteita, se tarvitsee siis jonkinlaiset aistit tai anturit. Niistä saadun tiedon perusteella se voi päätellä, miten käyttäjälle kannattaa viestiä ja milloin on sopiva väli kertoa puheluista tai vastaanotetuista sähköposteista. Yksinkertaisin tapa havainnoida käyttäjää on laittaa tietokoneeseen ohjelma, joka tarkkailee näppäimistön näppäinten painallusten tiheyttä ja hiiren kiihtyvyyttä. Jos käyttäjä kirjoittaa ahkerasti tai liikuttaa hiirtä, häntä ei kannata häiritä. Toisaalta, jos hiireen tai näppäimistöön ei ole koskettu pitkään aikaan, käyttäjä on tuskin tietokoneensa ääressä. Kaikkein yksinkertaisimmat menetelmät eivät kuitenkaan ole kovin luotettavia: mikäli käyttäjä pohtii jotakin hankalaa ongelmaa eikä siksi koske näppäimistöön, tietokone ei voi tietää, mitä käyttäjä on tekemässä. Näppäimistön ja hiiren liikkeistä ei saa myöskään paljoakaan tietoa käyttäjän tunnetiloista, kuten vaikkapa stressistä. Parempaa tietoa käyttäjän toiminnasta voi saada kuvaamalla hänen kasvojaan videokameralla ja päättelemällä niistä tunnetiloja, kuten hermostuneisuutta, kiirettä tai iloisuutta. Tunnetiloista riippuen käyttäjälle kannattaa viestiä eri tavoin. Jos käyttäjä vaikuttaa keskittyneeltä, vaimea äänimerkki saattaa olla parempi kuin käyttöä enemmän häiritsevä ponnahdusikkuna. Tarkka havainnointi voi tuntua monesta käyttäjästä epämiellyttävältä. Kehitettäessä uusia tapoja tarkkailla käyttäjien toimintaa täytyykin ottaa aina huomioon, minkälaisia menetelmiä käyttäjät ovat valmiita hyväksymään. Robotti ymmärtää ihmistä Perinteinen tietokoneohjelma viestii neutraalisti ja ehkä hiukan tylysti erilaisin ruudulle esiin ponnahtavin ikkunoin. Saman viestin voisi kuitenkin välittää monella eri tavalla, esimerkiksi vihaisesti, päättäväisesti tai ystävällisesti. Honda on tutkinut jo useiden vuosien ajan, miten käyttöliittymistä saisi inhimillisempiä. Tutkimuksen tuloksena on syntynyt Asimo-robotti, joka ymmärtää käyttäjien eleitä, kuten käden heiluttamista, sekä tunnistaa kasvoja ja puhetta. Ihmisen kaltaisille roboteille voisi olla käyttöä esimerkiksi julkisissa tiloissa, kuten hotellien auloissa tai neuvontapisteissä. Inhimillisen käyttöliittymän ei tarvitse olla mikään androidi, käyttäjät pitävät inhimillisenä jo vaikkapa puhuvaa päätä tietokoneen ruudulla. Pelkällä puheella pääsee myös pitkälle. Autonkuljettajia neuvovat puheäänet kehittyvät jatkuvasti ja osaavat ehkä jonain päivänä neuvoa kuljettajaa yhtä hyvin kuin Ritari Ässä -tv-sarjan puhuva Kitt-ihmeauto. TK TUNTEIDEN TULKIT Rajavalvonta bioaikaan Ruotsin, Norjan ja Saksan uudet passit sisältävät nyt biotunnisteen. Suomessa sirulla varustettuja passeja aletaan myöntää viimeistään ensi kesänä. Uusien passien sisällä on rfid-siru ja antenni, joilla passinhaltijan tiedot siirretään langattomasti rajaviranomaisten nähtäväksi. Langattomuuden ansiosta siru voidaan suojata täysin passin sisään. Salaa tunnistamista vastaan passissa on suojausmekanismi, joka ei anna tietoa ulos, ellei kysyjä tunne avainta, joka on sen optisesti luettavalla sivulla. Tietoa sirulta voidaan siten lukea vain, jos passi on lukulaitteessa avattuna. Alkuun sirulle tallennetaan henkilötietojen lisäksi passikuva digitaalisessa muodossa. Vuonna 2007 kasvot saavat seurakseen molempien käsien etusormien sormenjäljet ja myöhemmin tulevaisuudessa silmän iiriksen kuvan. Saksan passissa sirulla on valmistajasta riippuen muistia 64 72 kilotavua ja salaava apuprosessori. Siru ja antenni laminoidaan kansilehden sisään. Saksan viranomaiset eivät tallenna passia luodessaan biometrisiä tietoja muualle kuin passin sirulle. Kymmenen vuoden passi maksaa 59 euroa. Ruotsin passi on viisivuotinen ja samaa on ehdotettu Suomessa tekniseen kehitykseen vedoten. Lakiehdotuksen mukaan poliisi tallentaa kaikki passissa olevat tiedot, myös biometriset. Ulkomaiden rajaviranomaiset voivat kerätä maahan pyrkivien tietoja tietovarastoihin. Valoa hidastava piiri Optisissa tietoliikennejärjestelmissä suurin ongelma on signaalien ruuhkautuminen solmupisteissä. Reitittimissä valo muutetaan elektronisiksi signaaleiksi, jotta sitä voitaisiin ohjata. Laitteesta poistuessaan signaali muutetaan jälleen valoksi. Tämä vastaa samaa kuin pikavuoro pysähtyisi pysäkille ja matkustajia pyydettäisiin vaihtamaan toiseen autoon. Aikaa ja energiaa kuluu hukkaan. IBM:n ja Berkeleyn yliopiston tutkijat ovat erillisissä hankkeissaan onnistuneet rakentamaan puolijohdekomponentteja, joilla valon nopeutta voidaan hallita. Tutkijat ovat jo vuosia kyenneet hidastamaan valoa laboratorio-oloissa, mutta nopeuden säätäminen huoneenlämmössä on uutta. Berkeleyn tutkijat käyttivät laseria, jota jännitteellä pidettiin virittyneenä, Kun siihen kohdistettiin toinen laserpulssi, laukesi viritetty laseri, mutta neljännesaallon viiveellä. IBM:n tutkijoiden ratkaisu on levymäinen aaltojohdin, johon on valmistusvaiheessa etsattu tiheästi parinsadan nanometrin reikiä. Tällaisella rakenteella on erittäin suuri taitekerroin, joka hidastaa valon nopeutta. Taitekerrointa voidaan säätää lämmittämällä levyä, jolloin myös valonnopeus on hallittavissa. Berkeleyssä valo onnistuttiin rauhoittamaan 245 metriin sekunnissa. Tulevaisuuden tavoitteena tutkijoilla on valon pysäyttäminen, joka mahdollistaisi optiset muistit. Kiina nousee netin valtakieleksi Noin marraskuun puolessa välissä internetin käyttäjien määrä ylittää miljardin rajan. Käyttäjien määrän kasvu on hiipunut teollistuneissa maissa alle 20 prosenttiin vuodessa, mutta on edelleen hurjaa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä, joissa käyttäjiä tulee vuosittain liki puolet lisää. Www.internetworldstats.com-sivuston mukaan Maltan käyttäjäaste on korkein, 78,3 prosenttia, Suomi on 62,6 prosentillaan sijalla 15. Vähiten internetin käyttäjiä on Afganistanissa ja Liberiassa, tuhat kummassakin. Liberialaisten käyttäjien osuus väestöstä on 0,03 prosenttia. Yhdysvalloissa on määrällisesti selvästi eniten käyttäjiä, ja englanti on internetin valtakieli, mutta kiinalaisia on toiseksi eniten ja kiinankielisiä sivuja on myös toiseksi eniten. Kun Kiinassa vuosikasvu on 70 prosenttia, niin kiina saattaa olla netin valtakieli muutamien vuosien kuluttua. KIM LEIDENIUS joulukuu 2005 TIETOKONE 25
petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. Paluu ensitreffeille Muistatko vielä, mitä sanoit tulevalle puolisollesi ensimmäisillä treffeillä? Luultavasti muistat, mutta väärin. Aika on kullannut muistot ja vääristänyt niitä. Ihmisen aivot ovat hieno työkalu, mutta pitkäaikaiseen arkistointiin ne eivät sovellu. Avun tarjoaa tekniikka. Lähitulevaisuudessa voimme kantaa taskussa laitetta, joka tallentaa kaiken puhutun ja jopa nähdynkin. Nopeasti kehittyvä muistitekniikka tekee ideasta totta. Jo nyt postimerkin kokoiselle muistikortille mahtuu kahdeksan gigatavua, tulevaisuudessa paljon enemmänkin. Äänen tallentaminen vie vähän tilaa. Gsm-tasoinen puheääni kuluttaa noin 75 megatavua vuorokaudessa, kun yön kahdeksan tuntia jätetään tallennuksen ulkopuolelle. Automaattisesti, minuutin välein otettu valokuva vie noin 250 megatavua ja jatkuva videokuva noin kymmenen gigatavua vuorokaudessa. Elämätallennin puhelimeen Yhdelle muistikortille mahtuisi siis jo nykytekniikalla yli 100 vuorokautta puhetta, kuukauden valokuvat tai lähes vuorokauden video. Kymmenen vuoden päästä määrät ovat satakertaisia. Tallentimen ei tietenkään tarvitse käyttää muistikorttia, vaan kerätty data voidaan lähettää saman tien langattomasti etäpalvelimelle. Tällöin tallennustilaa on rajattomasti ja laitteelle saadaan selvä turvallisuusulottuvuus: jos laitteen omistaja ryöstetään tai kidnapataan, kuva tallentuu todisteeksi ja välittyy reaaliajassa poliisille. Meitä suomalaisia houkuttaa ajatus, että tallennin sisältyisi matkapuhelimeen. Näin voi hyvin ollakin. Puhelimessa on joka tapauksessa kamera ja tietoliikenneyhteys, joten tekniset valmiudet ovat olemassa. Kun puhelimessa on jo kaikki mahdolliset lisätoiminnot purkinavaajasta televisioon, elämätallennin on puhelimen viimeinen kehitysaskel. Nokia onkin testannut konseptin yksinkertaistettua versiota lifeblog-ohjelmassaan. Nokian lisäksi elämätallentimia kehittelevät vakavissaan ainakin Microsoft, Intel ja IBM. Kyse ei siis ole vitsistä eikä science fictionista. Uskon, että ensimmäiset laitteet tulevat myyntiin viiden vuoden kuluttua. Yksisuuntainen aikakone Kun Microsoftin tutkimusjohtaja Rick Rashid eräässä seminaarissa kuvaili laitteen ideaa, hän käytti toistuvasti lausetta getting my life back. Rashid kertoi rakentaneensa nuorena niin kovasti uraa, ettei ehtinyt olla riittävästi perheen ensimmäisen lapsen kanssa. Tallentimen avulla hän voisi palata ajassa taaksepäin ja elää uudelleen hetket, joiden arvon hän vasta myöhemmin ymmärsi. Tallennin on yksisuuntainen aikakone. Monilla lienee vastaavia haluja. Elämän avainhetkien ja parhaiden muistojen kokeminen uudestaan olisi mielenkiintoista ja opettavaista. Lisäksi laitteen käytännön hyödyt ovat ilmeisiä: ei enää hukattuja puhelinnumeroita, unohdettuja lupauksia tai tarvetta tehdä esitelmän aikana muistiinpanoja. Vanha totuus suullinen tarjous on sitova saa aivan uuden merkityksen. Samoin kaikkea mitä tästä lähtien sanotte voidaan käyttää todisteena teitä vastaan. Tulevaisuudessa kaikki, mitä kerran on sanottu, jää muistiin. Tällä hetkellä muistiin jäävät vain kirjoitetut tekstit, ja sekin tuntuu olevan liikaa. Moni haluaisi poistaa nettikeskusteluista tai verkkolehtien arkistoista vanhoja tekstejään, kun on muuttanut mieltään tai tullut katumapäälle. Ennen kirjoitukset vanhenivat ja hautautuivat kellastuneina arkistojen uumeniin, mutta nyt on toisin. Internetin myötä aikaperspektiivi on menettänyt merkityksensä. Unohdusta ei enää ole. Tulevaisuuden super-google kaivaa esiin kaiken kirjoitetun niin netistä, sanomalehdistä kuin kirjoistakin. Aikajana kutistuu singulariteetiksi, jolloin kaikki ikinä kirjoitettu on läsnä tässä ja nyt, aina ja kaikkialla. Elämätallennin toteuttaa saman kehityksen netin ulkopuolella, todellisessa elämässä. Kyborgit ovat jo täällä Jotta laite voisi tallentaa kaiken näkemänsä, sen kamerasilmän on oltava näkyvillä. Luonnollinen sijoituspaikka olisi silmälasien sangassa. Mutta ovatko ihmiset valmiita kantamaan kameraa ja tallenninta aina mukanaan? Kyllä vain, sillä olemme hyvää vauhtia muuttumassa kyborgeiksi. Tekniset lisälaitteet ovat jo nyt niin kiinteä osa kehoamme, että unohdamme niiden olemassaolon. Ipod-musiikin tahdissa notkuvat nuoret ovat arkipäiväinen näky. Se, että henkilön korviin menee johdot, ei herätä vastaantulijoissa mitään huomiota. Pian totumme myös korvista törröttäviin langattomiin kuulokemikrofoneihin, vaikka nyt ne vielä hymyilyttävätkin. Star Trekin musta viestintäupseeri Uhura oli aikaansa edellä, vaikka 1960-luvulla ei vielä tiedetty kännyköistä saati bluetoothista yhtään mitään. Ei, hassunkurisesti esillä olevat johdot ja tekniset ulokkeet eivät ole este elämätallentimien yleistymiselle. Niistä saattaa tulla jopa muotia. Todelliseksi esteeksi nousee yksityisyydensuoja. Sähköiseen muotoon tallennettu elämä on houkutteleva tietomurron kohde niin rikollisille kuin uteliaille puolisoillekin. Digimuotoon taltioidussa elämässä ei ole salaisuuksia. Se on suuri houkutus myös valtiolle, joka epäilemättä haluaisi päästä eroon rikoksista määräämällä elämätallentimet pakollisiksi. TK Digimuotoon taltioidussa elämässä ei ole salaisuuksia. joulukuu 2005 TIETOKONE 27
VERTAILU TEKSTI, MITTAUKSET JA ESIMERKKIKUVAT: JUKKA TIKKANEN, HENRI KUOKKA LAITEKUVAT: TIMO SIMPANEN PARHAAT DIGIKAMERAT Tanakat telet Taskukameroiden ja laajennettavien järjestelmien väliseen maastoon mahtuu joukko kameroita, jotka uhmaavat perinteisiä määrityksiä. Tämä joukko on usein varustettu poikkeuksellisen ulottuvalla objektiivilla ja monilla kiinnostavilla ominaisuuksilla. Mukana vertailussa: Canon Powershot S2 IS Fujifilm Finepix S9500 Konica Minolta Dimage Z6 Nikon Coolpix S4 Olympus SP-500 UZ Panasonic Lumix DMC-FZ30 Pentax Optio 750Z Samsung Pro 815 Sony DSC-R1 Kompaktit objektiivit Kinofilmiruutua pienempikennoisten kameroiden todelliset polttovälit ovat niiden optiseen tehoon nähden todella lyhyitä. Yli 400 millin teleä vastaavaan optiseen tehoon tarvitaan oikeasti vain noin 70 millin polttoväli. Pienemmän piirtoympyrän vuoksi tällainen objektiivi voidaan valmistaa olennaisesti pienemmäksi kuin vastaava objektiivi kinokameroissa. Pienemmän kuvailmaisimen ja huomattavasti lyhyempien polttovälien johdosta objektiivien valovoima on keskimääräistä parempi. Valovoimaa rajoittavat tekijät ovat käytännössä piirtoympyrän halkaisija, polttoväli sekä objektiivin kuvakulma. Vertailuryhmän objektiivien valovoima on tyypillisesti luokkaa f/2,8 laajakulmaasennossa ja laskee tavanomaiseen tapaan keskimäärin aukon puolentoista verran telepäähän mentäessä. Erityisen hyvä valovoima on muita ulottuvammassa Samsungissa, sillä sen valovoima laajakulma-asennossa on f/2,2 ja äärimmäisessä teleasennossa f/4,6. Nikonin valovoima on poikkeuksellisesti vakio f/3,5 koko polttovälialueella. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Canonin tai Nikonin järjestelhinta sijoittuu neljänsadan euron tienoille ja kalleimmasta saa pulittaa tuhat euroa. Vaativaankiin käyttöön Monipuoliset ominaisuudet sekä tavallista ulottuvampi zoom-objektiivi erottavat vertailukamerat tavallisemmista kuluttajamalleista. Erityisesti objektiivin osalta kamerat poikkeavat siitä, mitä valokuvausalalla on totuttu näkemään. Pienikokoista kuvailmaisinta varten on paljon helpompaa rakentaa valovoimainen objektiivi, jossa on kattava polttovälialue. Toki myös kinofilmikoon järjestelmäkameroille on saatavana 10 12 -kertaisia zoomobjektiiveja, mutta niiden koko, paino ja hinta herättävät maallikossa lähinnä kunnioitusta. Pienellä kuvailmaisimella varustettuun taskukokoiseen kameraan on myös mahdollista rakentaa 10-kertainen zoom-objektiivi joka ei zoomatessa lainkaan työnny esiin rungosta. Tällainen kamera ei herätä huomiota pitkällä objektiivilla varustetun järjestelmäkameran tavoin, minkä ansiosta kuvaaminen ihmisjoukossa onnistuu luontevammin. Toinen yleistynyt tekninen ominaisuus on kuvanvakain. Tämän tehtävänä on vakauttaa kameraa erityisesti kuvattaessa pitkillä valotusajoilla käsivaralta tai pitkäpolttovälisillä objektiiveilla. Kuvanvakain sallii kameran pitämisen vakaana 2 4 kertaa pidemmillä valotusajoilla kuin olisi mahdollista ilman vakaajaa. Jos esimerkiksi 400-millistä vastaavan objektiivin pisin suositeltu käsivaravalotusaika on 1/500 sekuntia, voidaan kuvanvakaajan ansiosta käyttää valotusaikaa 1/250 tai 1/125 sekuntia. 28 TIETOKONE joulukuu 2005 Kompaktien taskukameroiden ja järjestelmäkameroiden välinen ero on selvä useimmille valokuvauksesta kiinnostuneille. Kompaktikameraan on sisällytetty kaikki oleellinen. Jotkut sujahtavat vaivatta paidan taskuun, toiset taas saa vaivoin sullotuksi ulkoilutakin sivutaskuun. Järjestelmäkameroiden koko määräytyy kookkaan kamerarungon ja siihen kiinnitetyn objektiivin sekä muiden lisälaitteiden perusteella. Yhdistelmä saattaa painaa useita kiloja ja objektiivin fyysinen pituus voi olla jopa metrin luokkaa. Välimaastoon sijoittuvat monipuoliset kamerat saattavat jakaa monia yhteisiä ominaisuuksia edistyneiden järjestelmäkameroiden kanssa, mutta niiden koko ja paino jäävät selvästi pienemmiksi. Kokosimme vertailuun kattavan valikoiman valmistajien parhaita kiinteällä objektiivilla varustettuja kameroita. Halvimpien joulukuu 2005 TIETOKONE 29
VERTAILU mäobjektiivien valikoimaan ei kuulu yhtään zoomia, jossa valovoima olisi parhaimmillaan parempi kuin f/2,8. Polttovälialueeltaan kattavin on 15-kertaisella zoomilla varustettu Samsung. Tiukasti sen kannoilla seuraavat 12-kertaisine zoomeineen Canon, Fujifilm, Konica Minolta ja Panasonic. Nikonin ja Olympuksen zoomit ovat nekin 10-kertaiset. Ainoastaan Pentax ja Sony on varustettu viisinkertaisella zoomilla, joskin Sonyn objektiivi on poikkeuksellisen laajakulmainen. Kameroiden lähikuvausominaisuudet ovat parempien digikameroiden tapaan hyvät tai jopa erinomaiset. Fujifilmin Polttovälin vaikutus perspektiivin ja taustan kokoon on helposti havaittava. Kuvat on otettu laajakulmalla, normaalipolttovälillä ja teleasetuksella niin, että henkilön koko kuvassa säilyy muuttumattomana. ja Nikonin lähikuvausominaisuudet ovat erinomaiset, sillä ne tarkentuvat lähietäisyydelle myös zoomin normaali- tai teleasennossa. Tällainen ratkaisu on merkittävästi käyttökelpoisempi kuin monien kompaktikameroiden supermakrotila, jossa objektiivi tarkentuu parin sentin etäisyydelle vain laajakulma-asennossa. Taskuun vai olalle Kompaktikameroiden raskassarjalaisten koko vaihtelee suuresti. Osa on pienehkön taskukameran kokoisia, osa taas selvästi kookkaampia. Joukon raskaimmat mallit ovat kooltaan järjestelmäkamerain luokkaa. Joku saattaa ihmetellä, miksi hankkia järjestelmäkameran kokoinen laite, joka ei kuitenkaan ole järjestelmäkamera. Kysymys on asiallinen, mutta lähtöasettelu on väärä. Kymmen- tai 12-kertainen polttovälialue on vertailukameroiden joukossa melko tavallinen, ja Samsung 15-kertaisine zoomeineen on ennen näkemättömän ulottuva laite. Näin laaja polttoväliskaala oli filmikompaktien valta-aikana sula mahdottomuus. Kokonsa puolesta vertailujoukko jakautuu kolmeen selkeään ryhmään. Joukon pienimmät, Nikon ja Pentax mahtuvat vaivatta takin taskuun. Erityisesti Nikon on ominaisuuksiinsa nähden poikkeuksellisen pienikokoinen ja siro. Joukon keskikokoiset kamerat Canon, Konica Minolta ja Olympus mahtuvat juuri ja juuri reilunkokoiseen ulkoilutakin taskuun, mutta ovat sen verran ulottuvaisia ja painavia että panevat taskun pahasti pullottamaan. Porukan suurimmat laitteet, Fujifilm, Panasonic, Samsung ja Sony ovat kooltaan järjestelmäkameraluokkaa. Kuljettamiseen tarvitaan kunnon olkahihnan ohella jo kameralaukku. Niiden koko tosin on kohtuullinen kun MARKKINAT Järjestelmä vai kompakti Vertailun kookkaimmat ja monipuolisimmat kompaktikamerat joutuvat kokonsa ja korkean hintansa vuoksi kilpailemaan edullisimpia järjestelmäkameroita vastaan. Moni saattaa kokonaan epäillä kookkaiden kompaktien olemassaolon järkevyyttä, sillä siirtyminen suoraan järjestelmäkameraan ei ole nimellisesti kuin parista sadasta eurosta kiinni. Valinta ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, sillä laadukkailla kompakteillakin on omat etunsa ja vastaavasti järjestelmillä heikkoutensa. Järjestelmien ehdoton voima on laajennettavuus, mutta rungon mukana tulevaa vaatimatonta peruszoomia laadukkaampien, Vertailun ääripäitä edustavat taskukokoinen Nikon ja järjestelmäkameran kokoinen Sony. Ulottuvalla objektiivilla varustettu kompaktikamera vastaa käytännössä järjestelmäkameraa ja kahta peruszoomia. valovoimaisempien ja kuvanvakaajalla varustettujen objektiivien hinta on vähintään samaa luokkaa itse rungon kanssa. Polttovälialueeltaan kattavan objektiivivalikoiman hinta karkaa helposti yli 2000 euron, ja koko sekä massa ovat moninkertaiset kompaktiin verrattuna. Objektiivin läpi näkevä peilietsin on myös järjestelmärunkojen kiistaton etu, sillä tämä tarjoaa tarkimman etsinkuvan sekä mahdollistaa käsitarkennuksen selvästi vertailun kompaktien videoetsimiä paremmin. Halvimmissakin järjestelmärungoissa kuvakenno on selvästi vertailun kameroita suurempi (Sony DSC-R1 tekee tässä poikkeuksen), minkä ansiosta ne tuottavat kohinan ja dynamiikan osalta selvästi kompakteja paremman kuvan. Laadukkaan kompaktin kuvanlaatu jää pienen kennon vuoksi kohinan ja dynamiikan osalta selvästi järjestelmärunkoja heikommaksi. Toisaalta pienen kennon ansiosta objektiivi voidaan rakentaa selvästi pienemmäksi ja silti saada siitä halvimpia järjestelmäobjektiiveja valovoimaisempi. Kompaktien videoetsin on uusissakin malleissa laadultaan heikko, eikä sähköisesti ohjattu käsitarkennus ole millään kameralla erityisen miellyttävä. Laadukkaat kompaktikamerat + pienempi koko ja massa + ei pölyä kuvakennolle + parempi valovoima + näyttö toimii etsimenä + videokuvauksen mahdollisuus + edullisempi ei mekaanista käsitarkennusta sähköinen etsin on peilietsintä huonompi usein hitaampi Järjestelmäkamerat + laajennettavuus + alhainen kohina ja hyvä dynamiikka + usein erinomainen toimintanopeus + peilietsin soveltuu hyvin käsitarkennukseen + mekaaninen käsitarkennus laadukkaat objektiivit ovat kalliita koko ja massa 30 TIETOKONE joulukuu 2005
PARHAAT DIGIKAMERAT Canonissa on käytännöllinen kahteen suuntaan kääntyvä nestekideruutu. huomioidaan objektiivien optiset ominaisuudet. Mikään järjestelmäobjektiivi ei kata kolmen ensin mainitun polttoväliskaalaa yksin. Yksi kamera korvaa siis tässä suhteessa järjestelmärungon sekä pari kookasta zoomia. Sähköinen etsin auttaa hämärässä Vertailun kameroissa on vaihteleva määrä tyypiltään erilaisia etsinratkaisuja. Yksinkertaisin TEKNIIKKA Kennokoon merkitys Super CCD vs. tavallinen Samsungissa on peräti kolme etsintä. Suuren nestekideruudun ja efv-videoetsimen lisäksi kameran päällä oleva pikkupaneeli toimii tarvittaessa etsimenä. on pikkuinen Nikon, jossa on kookas 2,5-tuumainen nestekideruutu. Tämä on myös kameran ainut etsinjärjestelmä. Ruutu on kirkas, mutta esimerkiksi suorassa auringonpaisteessa etsinkuvan erottaminen on hankalaa. Kääntyvä näyttö hieman helpottaa tilannetta, mutta Kuvapisteiden leveys ja korkeus Sama maisema kuvattuna 24,35, 120, 300 ja 420 millin polttovälillä. Yhden objektiivin leveä laajakulma ja pitkän tele kattaa valtaosan kuvaustarpeesta. Polttoväli 24 mm. Polttoväli 35 mm. 2,9 µm 3,1 µm 3,5 µm 3,6 µm Konica Minolta Nikon Canon Panasonic Fujifilm 1 (21,5 x 14,4 mm) Sony 2/3 (13,5 x 10,2 mm) Samsung 1/1,6 (12,7 x 9,5 mm) Fujifilm 1/1,8 (11,3 x 8,5 mm) Panasonic, Pentax 1/2,5 (8,1 x 6,1 mm) Canon, Konica Minolta, Nikon, Olympus tallentamista kuvamuistiin, mutta mikään algoritmi ei pysty tekemään alunperin heikosta kuvasta huippulaatuista lopputulosta. Vertailukameroiden kuvailmaisinten fyysinen koko samassa mittakaavassa. Sonyn kenno on lähes samankokoinen kuin edullisissa järjestelmärungoissa. 3,7 µm 4,2 µm 5,6 µm Pentax Samsung Sony Kuvakennojen yksittäisten kuva-alkioiden koko samaan mittakaavaan piirrettynä. Isompi kuvapiste on herkempi ja tarjoaa suuremman dynamiikan. Tämä näkyy Sonyn edullisissa kohinatuloksissa. Fujifilmin Super-ccd-kennossa kuvan erottelukyvyn käytännössä määräävien vihreiden kuvapisteiden etäisyys on pienin tärkeämmillä vaaka- ja pystylinjoilla. Tämä myös näkyi selvästi erottelukykymittauksessa. Tavallisessa kennossa suurin erottelukyky saavutetaan 45 asteen kulmassa. Vertailtujen kameroiden kuvailmaisinten fyysinen koko vaihtelee suuresti. Pienimmillään se on 6,1 x 8,1 ja suurimmillaan 14,4 x 21,5 milliä. Näiden pinta-alaero on yli kuusinkertainen. Suurempi kenno tarjoaa yleensä kookkaammat yksittäiset kuva-alkiot kuin pikkukenno ja tällä on suora vaikutus kuvan tekniseen laatuun. Suuremmat pikselit tarjoavat olennaisesti paremman signaalikohinasuhteen. Esimerkiksi Sonyssä yksittäisen kuvapisteen pinta-ala on yli 3,5 kertaa suu- Kuvakennon koko rempi kuin Konica Minoltalla, Nikonilla tai Olympuksella. Suurikokoinen kuva-alkio kerää fotoneita tehokkaammin kuin pieni kuva-alkio. Tämän ansiosta Sonyn kuvissa on merkittävästi kilpailijoita vähemmän kohinaa ja kamerassa voidaan käyttää muita suurempia herkkyysasetuksia. Suurempi pikselikoko parantaa myös kuvan dynamiikkaa, eli kameran kykyä hallita suuria valovastakohtia. Parempi dynamiikka sallii myös valotuksen suhteen laajemmat toleranssit. Kuvaa parannellaan kameroissa erilaisin kohinanvaimennusjärjestelmin ja kuvanprosessointikeinoin ennen sen Polttoväli 120 mm. Polttoväli 300 mm. Polttoväli 420 mm. joulukuu 2005 TIETOKONE 31