1 LUPAPÄÄTÖS Nro 91/09/2 Dnro Psy-2009-y-67 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjapadon rakentaminen Saarisenjärven säännöstelypadon tilalle, Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus PL 124 90101 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 Arvio työajasta... 4 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 5 TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET... 5 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 5 Yleiskuvaus vesistöstä... 5 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 5 Saarisenjärven säännöstely ja säännöstelypato... 6 Vesistön tila ja vedenlaatu... 6 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Kalastusolot ja kalasto... 7 Alueen omistus- ja asutusolot... 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus pintavesiin... 7 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon... 8 Vaikutus ranta-alueisiin... 8 Vaikutus hoitokustannuksiin... 8 Työnaikaiset vaikutukset... 8 KORVAUSESITYS... 9 TARKKAILU... 9 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 9 Lupahakemuksen täydennys... 9 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 9 Lausunnot... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 10 PÄÄASIARATKAISU... 10 KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVA RATKAISU... 10 LUPAMÄÄRÄYKSET... 10 Rakenteita ja kaivua koskevat määräykset... 10 Rakentamisaika... 11 Työnaikaisten haittojen minimointi... 11 Viimeistelytyöt... 11 Saarisenjärven vedenkorkeuden vakiinnuttaminen... 11 Hoito- ja kunnossapitomääräykset... 11 Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset... 11 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus... 12 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Pääasiaratkaisun perustelut... 12 Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut... 12 Lupamääräysten perustelut... 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 13 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 13 KÄSITTELYMAKSU... 13 Ratkaisu... 13 Perustelut... 13 Oikeusohje... 14 MUUTOKSENHAKU... 15
3 HAKEMUS Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on ympäristölupavirastolle 25.6.2009 toimittamallaan hakemuksella pyytänyt lupaa Saarisenjärven säännöstelypadon muutostöille hakemukseen liitetyssä suunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Lisäksi hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta tarvittaviin alueisiin. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Saarisenjärven luusuaan rakennetaan pohjapato. Säännöstelypato avataan pysyvästi ja se jää siltakäyttöön. Muutostöiden takia on tarpeen kumota Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 2/05/1 muutettu vesistötoimikunnan 31.3.1962 antaman ja vesioikeuden 21.4.1972 antamalla päätöksellä muutetun Kalajanjoen järjestelyä ym. koskevan lupapäätöksen lupamääräys 2. Hankkeen tarkoitus Päätavoitteena on korvata Saarisenjärven säännöstelypato luonnonmukaisella pohjapadolla. Pohjapatoratkaisulla yksinkertaistetaan säännöstelyn hoitoa ja vältytään säännöstelyn hoidon virheiltä. Hankkeen tavoitteena on myös säilyttää järven pitkäaikainen keskivedenkorkeus ennallaan ja estää sen vedenkorkeuden lasku haitallisen alas. Nykyisestä huonokuntoisesta padosta ja sen hoidosta on aiheutunut muun muassa seuraavia ongelmia: padon avaaminen/sulkeminen liian myöhään tai liian aikaisin padon hoito sitoo yhden ihmisen aikaa ja siitä aiheutuu kustannuksia vastuu padon hoidosta on merkittävä pato on ajoittain kalaeste. Suunnitellut työt Pohjapato rakennetaan noin 25 m ylävirran suuntaan nykyisistä luukkurakenteista. Tarkka paikka sovitaan maastossa, jolloin esitettyyn sijaintiin voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Nykyiset säännöstelyaukkojen luukut avataan auki asentoon ja luukut lukitaan tai poistetaan. Pohjapato tehdään maa-/kivirakenteisena. Padon harjan pituus on 15 m ja leveys 3 m. Alavirtaan päin katsottuna harjan keskikohdan oikealle puolelle tehdään v-muotoinen alivirtaama-aukko, joka on padon harjalla 0,6 metrin levyinen ja keskeltä 0,1 metrin syvyinen. Alivirtaama-aukon keskikohdan pohjan taso on N 60 + 113,65 m. Harjan korkeus on alivirtaama-aukon reunoilla N 60 + 113,75 m, mistä se nousee tasaisesti siten, että padon päissä korkeus on N 60 + 113,80 m. Harjan päistä rannalle nousevan luiskan kalte-
vuus on enintään 1:3. Padon yläpuolisen luiskan kaltevuus on enintään 1:3 ja alapuolisen luiskan kaltevuus on enintään 1:10. Pohjapatopaikalla pohja on pehmeää liejua, jonka alla perusmaa on moreenia. Rannoilla on pinnalla turvetta ja perusmaa moreenia. Pohjapadon rakenteiden alta pyritään kaivamaan humusmaat mahdollisuuksien mukaan levyinä pois. Levyt käytetään lopuksi verhouksen ja ranta-alueen maisemointiin. Löyhät silttimaat kaivetaan tiiviiseen moreenipohjaan saakka. Padon runko tehdään sorasta tai murskeesta. Padon harjan kohdalle tehdään vähintään 2 metrin paksuinen tiivistesydän hiekkamoreenista. Rungon päälle laitetaan suodatinkangas. Padon verhous tehdään louheesta tai luonnonkivestä D 65 350 mm. Verhouksen paksuus on vähintään 500 mm. Verhous tiivistetään ja kivien välit täytetään soralla vesihuuhtelua apuna käyttäen. Isot runkokivet istutetaan ensin paikoilleen soraan, minkä jälkeen rakennetaan muu verhous pelkästä kiviaineksesta, jossa ei saa olla maata mukana, kaivinkoneen kauhalla painamalla ja tamppaamalla tiiviiksi kerrokseksi. Tämän jälkeen verhouksen raot täytetään soralla levittämällä ohut kerros, joka "huuhdotaan" veden avulla kivien väliin. Tätä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä. Tämä työvaihe tehdään erittäin huolellisesti, jotta padon verhouksesta tulee tiivis. Uuden verhouksen reunaalueilla soran ja soramoreenin sekaan voidaan sekoittaa humusmaata, jolloin reuna-alueen kasvillisuus palautuu nopeammin. Pohjapatoon upotetaan maisemakiviä ja kalannousu-ura kivetään hydraulisesti karkeaksi siten, että kalan nousu on mahdollisimmin suuren osan ajasta mahdollista. Valmis pohjapato ei saa näyttää mistään suunnasta symmetriseltä, eikä siinä saa olla yhtään suoraa viivamaista tai tasaista pintaa, vaan sen tulee näyttää luonnonkoskelta. Työalueelta kaivettavat massat ja mahdolliset työpadot kuljetetaan pois niiden käytyä tarpeettomaksi. Työhön käytettävä kalusto tulee olla tarkastettu ja asianmukaisessa kunnossa, jotta öljyn ja muiden vastaavien haitallisten aineiden pääsyä maahan ja veteen vältetään. Tarvittaessa erityistä varovaisuutta vaativien työvaiheiden aikana työskentelyalue voidaan rajata öljyntorjuntapuomeilla. Pohjapadon valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan paikan päällä. Patorakennustyöt tehdään vesirakennusalan kokeneen valvojan johdolla. Työtä seuraa ja tarvittaessa ohjaa myös kalatalousasiantuntija. Rakentaminen toteutetaan pääosin uoman pohjoispuolelta, koska eteläpuolelle kaivetaan ohijuoksutusuoma. Työnaikainen kulku tapahtuu padon pohjoispuolelta työmaatiealueelta. Työnaikainen ja mahdollinen myöhempi kulkuyhteys on tilan RN:o 2:116 läpi kulkevan Viitaniementien kautta. Työn aikana juoksutus alapuoleiseen uomaan voidaan lyhyeksi aikaa katkaista, koska alapuolen vedenkorkeus on sama kuin Reis- ja Vuohtojärvessä. Ohijuoksutusuoma suljetaan koko matkalta huolellisesti sen käytyä tarpeettomaksi. Hankkeen toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 45 000 euroa (alv 0 %). Pohjapadon hoito ja kunnossapito jää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. 4 Arvio työajasta Hankkeen arvioitu toteutusaikataulu on 2010 tai 2011 riippuen ympäristölupaviraston käsittelyajasta ja valtion rahoituksesta. Pohjapato rakenne-
taan syksyllä ennen pakkaskautta kuivatyönä työpatojen suojassa. Rakennustöiden arvioitu kestoaika on 1 1,5 kk. 5 HANKETTA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Tilojen RN:o 1:91 ja RN:o 2:116 tilan omistajien kanssa on tehty sopimukset hankkeesta ja tarvittavien alueiden käytöstä. Alueella ei ole kaavaa, vaan se on haja-asutusaluetta. TARVITTAVAT KÄYTTÖOIKEUDET Hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta pohjapadon alle jäävään alueeseen. Kahden vesialuetta omistavan tilan omistajien kanssa ei ole tehty sopimuksia, koska toisen tilan omistajien määrä on niin suuri, että kaikkien tavoittaminen on arvioitu mahdottomaksi. Näille hankkeesta aiheutuva vahinko on vähäinen. Pysyvästä käyttöoikeudesta ei makseta korvausta. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Saarisenjärvi sijaitsee Reisjärven kunnassa, noin 7 km keskustaajamasta koilliseen. Järvi kuuluu Kalajoen vesistöalueeseen ja Reis- ja Vuohtojärven säännösteltyyn järviryhmään. Järven säännöstelypato sijaitsee järven luusuassa, länsirannalla. Saarisenjärvi laskee noin 0,7 km:n pituinen laskuuoman kautta Kalajanjokeen, josta edelleen Reis- ja Vuohtojärveä säännöstelevän Myllykosken säännöstelypadon kautta Kalajokeen. Saarisenjärven valuma-alue on 28,5 km 2 ja järvisyys noin 5 %. Järven pinta-ala on 70 ha. Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Saarisenjärveä säännöstellään ympäristölupaviraston päätöksen nro 2/05/1 lupamääräyksen 2 mukaan niin, ettei vedenkorkeus ylitä seuraavien pisteiden (N60) kautta kulkevaa murtoviivaa: 1. helmikuu +113,90 m 25. maaliskuu +113,50 m 15. huhtikuu +114,10 m 10. toukokuu +114,10 m 15. toukokuu +113,90 m 15. elokuu +113,90 m 5. lokakuu +113,60 m 15. lokakuu +113,90 m
Reisjärven kunta on mitannut Saarisenjärven vedenkorkeuksia vuosina 1995 2003. Mittauksien perusteella on määritetty seuraavat vedenkorkeudet: 6 NW MW MW kasvuk. MHW HW 87 N 60 + 113,60 m N 60 + 113,80 m N 60 + 113,82 m N 60 + 114,00 m N 60 + 114,45 m Alapuolisen Reis- ja Vuohtojärven vedenkorkeuden seurantatuloksista jaksolta 1990 2009 voidaan todeta, että suuren osan ajasta Reis- ja Vuohtojärven vedenkorkeus vaikuttaa Saarisenjärven vedenkorkeuteen. Saarisenjärven menovirtaamia ei ole mitattu, joten ne on arvioitu seuraavasti: Kalajoen vesistöalueen keskivaluman 9,3 I/s/km2 mukaan Saarisenjärven keskivirtaama on 0,27 m3/s. Keskialivirtaama on Wäreen nomogrammin mukaan noin 0,03 m3/s. MHQ on Kaiteran nomogramin mukaan 3,0 m3/s ja Kuusiston nomogramin mukaan 2,9 m3/s. Tällöin arvioitu HQ1/20 = 1,6 x MHQ = 4,8 m3/s. Kesäajan arvioitu Mq50% on 3 4 I/s/km2, jolloin kesäajan MQ50% on noin 0,09 0,1 m3/s. (Kesäajan MQ50% tarkoittaa vedenpinnan tasoa, jota alempana tai ylempänä vedenpinta on puolet ajasta). Arvioitu menovirtaama HQ 1/20 4,8 m 3 /s MHQ 3,0 m 3 /s MQ 0,27 m 3 /s MNQ 0,03 m 3 /s NQ noin 0,0 m 3 /s Saarisenjärven säännöstely ja säännöstelypato Vesistötoimikunta antoi ensimmäisen luvan Reis-, Vuohto- ja Kiljanjärven säännöstelyyn 31.3.1962. Hanke sisältyi Kalajanjoen järjestelyyn. Lupaehtoja tarkistettiin 21.4.1972 Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 39/72/1, jossa myös Saarisenjärven säännöstelylle myönnettiin lupa. Saarisenjärven säännöstelyrajoja muutettiin Reis- Vuohto- ja Kiljanjärven säännöstelymuutoksen yhteydessä (Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 2/05/1). Saarisenjärven säännöstelypato on rakennettu 1970-luvulla. Padossa on kaksi 1,7 metrin korkuista ja 1,2 metrin levyistä luukuilla suljettavaa aukkoa. Aukkojen pohjat ovat tasossa N 60 + 111,45 m. Padon yli kulkee Viitaniemen yksityistie. Vesistön tila ja vedenlaatu Saarisenjärvessä on ollut Hertta-tietojärjestelmän mukaan vedenlaadun havainnointia vuosina 1975 1976. Kokonaisfosforipitoisuutta on mitattu kaksi kertaa (kummankin vuoden helmikuussa), jolloin pitoisuudet olivat erittäin korkeita 190 ja 230 µg/l. Saarisenjärvi kuuluu virkistys- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan luokkaan huono.
Saarisenjärven voimakkaasta rehevöitymisestä kertoo runsas vesikasvillisuus ja tiheä roskakalakanta. 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Hankkeen vaikutusalueella ei ole Natura 2000 -alueita, eikä muitakaan suojelu- tai erityiskohteita. Kalastusolot ja kalasto Marraskuussa Saarisenjärvellä pidetyssä yleisötilaisuudessa kyseltiin paikallisilta Saarisenjärven kalastosta ja kalastuksesta. Saarisenjärven kalasto on tavanomaista sisävesikalastoa. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta vavoilla, katiskoilla ja verkoilla. Alueen omistus- ja asutusolot Saarisenjärven rannat ovat pääosin maatalous- ja metsämaata. Rannalla tai sen läheisyydessä on noin 10 loma-asuntotonttia ja muutama vakituinen asunto. Lisäksi rannalla on Reisjärven kristillinen kansanopisto. Saarisenjärvi ja sen ranta-alueet kuuluvat pienenä osana Keskikylän- Kangaskylän valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Järven virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, uinti ja soutuveneily. Viitaniemen yksityistie kulkee nykyisen säännöstelypadon kautta. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia johtoja tai kaapeleita. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus pintavesiin Suunnitellut vedenkorkeudet Saarisenjärvessä ovat seuraavat: Suunniteltu vedenkorkeus Muutos nykyiseen NW N 60 + 113,65 m +5 cm MW N 60 + 113,84 m +4 cm MW kasvukausi N 60 + 113,83 m +1 cm (Q = 0,2 m 3 /s) MHW N 60 + 114,05 m +5 cm HW 1/20 N 60 + 114,14 m Vedenkorkeuden ja menovirtaaman vaihtelut pienenevät, eikä järven vedenpinta enää ole tarpeettoman kauan haitallisen matalalla. Tulviin pohjapadolla ei ole vaikutusta, koska tulvat johtuvat alapuoleisen Reis- ja Vuohtojärven säännöstelystä.
8 Vaikutus kalastukseen ja kalastoon Kalastolle ja kalataloudelle hankkeesta on hyötyä. Koska pohjapato on luonnonmukainen, se ei estä tai vaikeuta kalankulkua. Kalankulku padon kautta on mahdollista kaikkein kuivimpia aikoja lukuun ottamatta. Vaikutus ranta-alueisiin Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 2/05/1 vesialueen rajaksi Reis- ja Vuohtojärvellä on määrätty N 60 + 113,90 m. Koska Saarisenjärven vedenkorkeus on pääosan ajasta sama kuin Reis- ja Vuohtojärvessä, voidaan arvioida, että vesialueen raja Saarisenjärvessä on myös N 60 + 113,90 m. Koska tuleva keskivedenkorkeus on N 60 + 113,84 m, uutta vesialuetta ei synny. Pohjapadon rakentamisen takia kevät- ja syysalennuksen tekeminen estyy. Kevätalennuksen estymisestä ei ole haittaa, koska alennuksen ajankohta on keväällä liian aikaisin maanviljelyn kannalta. Penkereet suojaavat lähes koko järven ympäristön peltoja. Penkereillä suojatuilla alueilla syyskuopan poistuminen ei vaikuta millään tavalla. Saarisenjärveen laskevan Köyhäjokivarren alavimmilla pelloilla on ollut 26.11.2008 pidetyn tiedotustilaisuuden mukaan kuivatusongelmia, joita tilaisuudessa olleet pitivät Köyhäjoen huonosta vetokyvystä johtuvana. Köyhäjoki on aikoinaan perkausyhtiön toimesta perattu, mutta uoma on liettynyt ja rannoille on kasvanut tiheä pensaikko. Syysalennuksen poistumisesta saattaa olla vähäistä haittaa märkänä syksynä. Tällöin Saarisenjärven vedenkorkeus on N 60 + 113,8 113,9 m ja pellot ovat märkiä. Toisaalta märkänä syksynä pellot ovat märkiä, vaikka syyskuoppakin olisi tehty. Kuivana syksynä Saarisenjärven vedenkorkeus on N 60 + 113,65 113,7 m ja peltojen pinta on kuiva. Tällöin peltojen kantavuus on riittävä ilman syysalennustakin. Nykyisin syyskuopan teosta on uusissa säännöstelyohjeissa usein luovuttu. Maatalouskoneiden kehityttyä niiden kantavuus on parantunut ja määräävämpää viljelyn kannalta on koko viljelykauden kuivavaran riittävyys. Syyskuopan poistamisesta aiheutuva haitta on vähäinen eikä siitä makseta korvauksia. Hankkeesta hyötyvät lähialueen vakituiset asukkaat ja mökkiläiset sekä muut järven vaikutuspiirissä asuvat. Virkistyskäyttömuodoista veneily-, kalastus- ja uintimahdollisuudet paranevat. Hankkeella parannetaan alueen viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Rantojen käyttö helpottuu, kun vedenkorkeus ei enää vaihtele niin nopeasti ja niin paljon kuin nykyisin. Vaikutus hoitokustannuksiin Padon hoidon loppumisesta kertyy laskennallista säästöä. Niin kutsutuilla käyvillä hinnoilla padon nykyiset hoitokustannukset (noin 100 käyntiä/vuosi) ovat vähintään noin 10 000 euroa vuodessa. Lisäksi säästyvät mahdolliset nykyisen padon korjauskustannukset. Työnaikaiset vaikutukset Työalueella esiintyy tilapäistä veden samentumista. Siitä ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa.
9 KORVAUSESITYS Työnaikainen ja mahdollinen myöhempi kulku pohjapadolle tapahtuu pohjoisrannan puolelta. Kulkuoikeudesta ei makseta korvausta. Pysyvästi pohjapadon rakenteiden alle jää yhteensä 0,0958 ha. Aiheutuva laskennallinen haitta tai vahinko maa- ja vesialueen arvolla 100 euroa/ha vesilain mukaisesti 1,5-kertaisena on 14,37 euroa. Koska vesialueen omistajille hankkeesta aiheutuva kalataloushyöty on vahinkoa suurempi ja tehtyjen sopimusten mukaan korvauksia ei makseta, pysyvästä käyttöoikeudesta ei esitetä maksettavaksi korvauksia. Mahdolliset työnaikaiset vahingot korvataan. TARKKAILU Vedenkorkeuden seurantaa varten Saarisenjärven pohjapadon läheisyyteen rakennetaan selvästi näkyvälle paikalle vedenkorkeusasteikko. Asteikkoa luetaan kaksi kertaa viikossa sula-aikana, kunnes voidaan todeta keskivedenkorkeuden olevan suunnitellun mukainen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennys Hakija on 14.8.2009 toimittanut käyttöoikeusasiaan täydennystä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Reisjärven kunnassa 21.7. 28.8.2009 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Reisjärven kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on yleisen edun valvojana katsonut, että hakemuksen mukainen rakentaminen ei näyttäisi sanottavasti loukkaavan yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta on hyötyisää vaikutusta vesialueelle ja rantakiinteistöille virkistyskäyttömahdollisuuksien ja kalankulun parantumisena. Lupa on myönnettävissä hakemuksen mukaisena. Vähäisiksi arvioitavien vesistövaikutuksien vuoksi rakentamisen työnaikaisia vesistövaikutuksia ei ole tarpeen tarkkailla. 2. Kainuun työ- ja elinkeinokeskus Työ- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut hakemuksesta huomautettavaa.
10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle luvan pohjapadon rakentamiseen Saarisenjärven säännöstelypadon tilalle Reisjärven kunnan Kalajan kylässä sekä kumoaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 2/05/1 muutetun vesistötoimikunnan 31.3.1962 antaman ja vesioikeuden 21.4.1972 päätöksellä muutetun Kalajanjoen järjestelyä ym. koskevan lupapäätöksen lupamääräyksen 2. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. KÄYTTÖOIKEUDEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVA RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle pysyvän käyttöoikeuden seuraaviin pohjapadon alle jääviin, Reisjärven kunnan Kalajan kylässä sijaitseviin maa- ja vesialueisiin: Tila RN:o Selite Pinta-ala Salomaa 1:91 maa- ja vesialue 161 m 2 Iso-Räisälä 2:116 maa- ja vesialue 115 m 2 Saarisenjärvi 128:0 maa- ja vesialue 572 m 2 Muranottopaikka 878:5 maa- ja vesialue 110 m 2 Käyttöoikeusalue käy ilmi hakemussuunnitelman liitteestä nro 4.1 "Asemapiirustus. Muutos 2_16.3.2009." MK 1:250. LUPAMÄÄRÄYKSET Rakenteita ja kaivua koskevat määräykset 1. Pohjapato on tehtävä hakemussuunnitelman liitteinä olevien piirustusten nro 4.1 "Asemapiirustus. Muutos 2_16.3.2009." MK 1:250 ja nro 4.2 "Leikkauspiirustus. Leikkaus A-A. Leikkaus B-B. Muutos 2_16.3.2009." MK 1:100 ja 1:10/1:100 osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmeneväliä tavalla. Rakenteita saadaan niiden toimivuuden parantamiseksi tarvittaessa muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston hyväksymällä tavalla, jos muutoksista ei aiheudu vahinkoa yleiselle tai yksityiselle edulle. Pohjapato on tehtävä maa-/kivirakenteisena siten, että noin 15 metrin pituisen padon harjan korkeus on padon päissä N 60 + 113,80 m, alavirran suuntaan katsottuna keskikohdan oikealla puolella olevan v-muotoisen aukon reunalla N 60 + 113,75 m ja aukon keskikohdalla N 60 + 113,65 m. 2. Korkeudet on sidottava N 60 -korkeusjärjestelmään. 3. Työn aikana saadaan järvestä tapahtuva juoksutus johtaa tilapäisen uoman kautta ja tarvittaessa lyhyeksi aikaa katkaista.
11 Rakentamisaika 4. Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneeksi. 5. Rakennustyöt on olennaisilta osilta tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja käyttöoikeudet on muutoin katsottava rauenneeksi. Työnaikaisten haittojen minimointi 6. Rakennustyöt on suoritettava niin ja sellaisena aikana, ettei siitä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei työn aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää, kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Veden samentumisesta kalastolle ja kalastukselle sekä rannan käytölle mahdollisesti aiheutuvat haitat on pyrittävä rajaamaan mahdollisimman vähäisiksi. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työstä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Viimeistelytyöt 7. Saarisenjärven säännöstelypadon luukut on poistettava tai lukittava täysin auki, kun pohjapato on valmistunut. 8. Luvan saajan on poistettava vesistöstä ja sen rannoilta rakennusjätteet ja huolehdittava työn muidenkin jälkien siistimisestä. Saarisenjärven vedenkorkeuden vakiinnuttaminen 9. Saarisenjärven vedenkorkeutta saadaan padottaa siten, että keskivedenkorkeus on noin N 60 + 113,84 m. Hoito- ja kunnossapitomääräykset 10. Luvan saajan on pidettävä pohjapato ja jäljelle jäävät säännöstelypadon rakenteet kunnossa. Tarkkailu- ja kirjaamismääräykset 11. Saarisenjärven vedenkorkeuden tarkkailua varten on pohjapadon läheisyyteen helposti päästävään paikkaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston hyväksymällä tavalla asetettava senttimetrijaotuksella varustettu vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkittävä korkeus N 60 + 113,84 m. 12. Luvan saajan on tarkkailtava Saarisenjärven vedenkorkeuksia Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosaston hyväksymän ohjelman mukaisesti, kunnes ympäristönsuojeluosasto toteaa keskivedenkorkeuden olevan suunnitellun mukainen.
12 Aloittamis- ja valmistumisilmoitus 13. Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Reisjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi hakea luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta. Kuitenkin rakennelman sortumisesta tms. syystä aiheutuvasta vahingosta korvausta voi hakea 10 vuoden määräajan jälkeen. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Pohjapadon rakentaminen on tarpeen Saarisenjärven vedenkorkeuden vaihtelun tasaamiseksi ja pääsemiseksi säännöstelyn hoidon ongelmista. Ranta- ja vesialueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat. Kalankulku ja kalastusmahdollisuudet paranevat jonkin verran. Padon rakentamisesta saattaa aiheutua paikallista veden samentumista, mutta haitta on vähäinen ja lyhytaikainen. Syyskuopan poistumisesta saattaa olla vetisenä syksynä vähäistä haittaa, mutta siitä ei arvioida aiheutuvan kuitenkaan korvattavaa vahinkoa. Rakentamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon ja haittaan sekä muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Käyttöoikeuden myöntämisen perustelut Kahden tilan osalta käyttöoikeudesta on sopimus. Tilan Saarisenjärvi RN:o 128:0 ja yhteisen alueen Muranottopaikka RN:o 878:5 osalta sopimusta ei ole saatu, koska osakaskunta eivät ole järjestäytynyt ja tilanomistajien ja yhteisen alueen osakkaiden määrä on suuri. Hanketta on pääasiaratkaisun perusteluista ilmenevästi pidettävä yleisen tarpeen vaatimana. Näin ollen käyttöoikeus pohjapadon alle jääviin yhteisiin alueisiin voidaan myöntää vesilain 2 luvun 8 :n nojalla.
Käyttöoikeutta koskevissa sopimuksissa on maininta, että käyttöoikeudesta ei makseta korvausta. Tila Saarisenjärvi käsittää Saarisenjärven vesialueen ja vähäisiä rantakaistaleita. Rakentaminen koskee lähinnä vesialuetta, mutta vähäisessä määrin myös ranta-aluetta. Yhteinen alue on maaaineksen ottopaikka "Muranottopaikka", jonka alkuperäinen tarkoitus on menettänyt merkityksensä. Maa-aineksen otto järven luusuasta merkitsisi luusuan perkausta ja edellyttäisi vesilain mukaista lupaa. Toisaalta muran tarve lienee nykyisin vähäistä. Käyttöoikeuden tarve kohdistuu näiden alueiden osalta järvimaiseman parantamiseen ja järven hoitoon, eikä suuresti muuta alueiden luonnetta. Myös ennen säännöstelypadon rakentamista järven luusuassa lienee ollut jonkinlainen kynnys. Kun otetaan lisäksi huomioon alueiden pieni pinta-ala, ei käyttöoikeudesta määrätä maksettavaksi korvausta. Käyttöoikeuksista ei ilmoiteta kiinteistörekisterin pitäjälle, koska käyttöoikeusalueet ovat vähäisiä, sijoittuvat suurelta osin vesialueelle eivätkä sanottavasti muutoinkaan vaikuta kysymyksessä olevien tilojen käyttöön. 13 Lupamääräysten perustelut Luvassa on annettu tavanomaiset määräykset rakentamisajasta, työaikaisten haittojen minimoinnista, viimeistelytöistä, kunnossapidosta sekä töiden aloittamis- ja valmistumisilmoituksesta. Vedenkorkeusasteikko on tarpeen vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi, ja siihen on tarpeen merkitä tavoitteellinen keskivedenkorkeus rakentamisen jälkeisten vedenkorkeuksien tarkkailemiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti, 8, 12, 14 1 momentti, 14 a 1 ja 2 momentti, 15 ja 31 1 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 2 300 euroa. Perustelut Hankkeessa on kyse alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesta pohjapadon rakentamisesta, kun padotettava vesialue on 0,5 km² 4 km².
14 Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Simo Perkkiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Paavo Liimatta ja Simo Perkkiö (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SP/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 7.1.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle Valituskirjelmä on toimitettava 31.12.2009 saakka Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon tai sen jälkeen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot 31.12.2009 saakka käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen yhteystiedot 1.1.2010 alkaen käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 000 /020 6361 020 telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.