T O I M I N T A K E R T O M U S J A Y M P Ä R I S T Ö R A P O R T T I 2 0 0 7 Tampereen Vesi 110 vuotta Tampere Water 110 Years
1. Toiminnan periaatteet Tampereen Vedellä on takanaan jo yli sadan vuoden kokemus tamperelaisten vesihuollon järjestämisestä. Ensimmäiset pumppaukset Mältinrannasta keskustorin kaivoon tehtiin jo vuonna 1835. Vesilaitoksen perustamisvuodeksi lasketaan vuosi 1898, jolloin korkeapaineinen vesilaitos valmistui. Tampereen Vesi täyttää näin ollen kuluvana vuonna 110 vuotta. Tampereen Vesi on Tampereen kaupungin liikelaitos, joka tuottaa vesihuoltopalveluja Tamperelaisille kuluttaja-asiakkailleen sekä Tampereen seudun kunnille. Tampereen Veden missio on määritelty strategiassa; SISÄLTÖ 1. Toiminnan periaatteet...2 2. Vuosi 2007 pähkinänkuoressa...3 3. Toimitusjohtajan katsaus...4 4. Organisaatio 2007...7 5. Henkilöstö ja osaaminen...9 6. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet... 10 7. Toiminta ja ympäristö... 13 7.1 Vesilaitos... 13 7.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto... 15 7.3 Viemärilaitos... 17 8. Tutkimus ja kehitys... 24 9. Talous... 25 9.1 Tulot vesi- ja jätevesilaskutuksesta... 25 9.2 Liikevaihto ja tulos... 25 9.3 Ympäristöasioiden taloudelliset vaikutukset... 29 10. Sanasto ja lyhenteet... 31 Tuotamme asiakkaillemme puhdasta ja korkealaatuista talousvettä sekä palautamme jäteveden puhdistettuna luonnon kiertokulkuun. Tampereen Veden kehittämisen tavoitetila on kiteytetty visioon: Tampereen Veden tavoitteena on taata turvalliset vesihuoltopalvelut Tampereen seudulle osaavan ja motivoituneen henkilökunnan voimin. Tampereen Vesi käyttää toimintojen ohjauksessa ISO 14001 -standardin mukaista sertifioitua ympäristöjärjestelmää. Tampere Water is responsible for the water supply and distribution as well as waste water collection and treatment in the Tampere area. The operations of Tampere Water comply with the ISO 14001 environmental management standard. The company acts under the control of the City Council. In its area of operation, Tampere Water takes care of the water supply, purification and distribution to the customers, as well as the construction and maintenance of the pipework. Waste water and storm water management, maintenance of the sewer system and waste water treatment also fall under its area of responsibility. Kannen kuva: Vesijohtovuodon korjausta välillä Kaupinojan laitos säiliö 1950 1951. Tampereen Vesi
2. Vuosi 2007 pähkinänkuoressa Henkilöstö ja talous Henkilöstö ja talous vuoden 2007 lopussa 153 työntekijää liikevaihto 36,1 milj. euroa Vesilaitos veden myynti 16,2 milj. m 3 vesijohtoverkoston pituus 747 km vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin 11,5 km laboratoriossa tutkittiin 4 459 näytettä Viemärilaitos jätevettä puhdistettiin neljällä puhdistamolla yhteensä 28,1 milj. m 3 laskutettu jätevesimäärä 18,6 milj. m 3 viemäriverkoston kokonaispituus 1 218 km viemäriä rakennettiin ja uusittiin yhteensä noin 12,6 km 73 jätevedenpumppaamoa laboratoriossa tutkittiin 3 846 näytettä Tärkeimmät tapahtumat Toiminnan kehittäminen: Strategia uudistettiin ja päivitettiin johtokunnan ja johtoryhmän yhteistyönä. Yhteistyön laajentaminen Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen kanssa käynnistettiin. Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelua jatkettiin. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi aloitettiin syksyllä. Tampereen Vesi on mukana valtakunnallisessa vesilaitosten asiakaspalvelun benchmarking -projektin ohjausryhmässä. Suuri osa henkilökunnasta suoritti vesihygieniapassin. Tampereen kaupunki ja Kauppa- ja teollisuusministeriö solmivat vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen, Tampereen Vesi laati tähän liittyen oman energiankäytön tehostamissuunnitelman vuosiksi 2008 2016. Tampereen Vesi oli mukana valtakunnallisessa edunvalvonnassa osallistumalla hulevesienhallinnan kehittämisen valmisteluun. Prosessit, toimitilat ja laitteet: Hyhkyn pohjavedenottamolle asennettiin UVlaite. Mustalammen pohjavedenottamon kehittämishankkeesta valmistui suunnitelma. Yhteistyössä Pöyry Environment Oy:n, Espoon Veden ja LV Lahti Vesi Oy:n kanssa jatkettiin TEKES-rahoitteista jätevedenpuhdistuksen mallinnusprojektia. Tutkimus ja kehitys: Pohjavesi- ja verkostobiofilmien seurantaprojektia jatkettiin. Tutkimuksessa saadaan tietoa biofilmien kasvusta käsittelemättömässä ja käsitellyssä pohjavedessä sekä verkostoissa, joissa johdetaan pohja- tai pintavettä. Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke eteni. Syyskuussa valmistui ympäristövaikutusten arviointiohjelma josta saatiin joulukuussa Ympäristökeskuksen lausunto. Yhteistyö Tampereen Teknillisen Yliopiston Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen kanssa jatkui. Tampereen Vesi on mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa, jota vie eteenpäin Tavase Oy. Tavase Oy jatkoi tekopohjaveden valmistukseen tähtääviä lisätutkimuksia Pälkäneellä. Year 2007 in brief Employees and economy 153 employees at the end of year 2007 Turnover 36.1 million euros Water supply 16.2 million m 3 water sold Total lenght of water network 747 km 11.5 km of network built and renewed 4,459 samples analyzed in the laboratory Waste water treatment 4 waste water treatment plants with 28.1 million m 3 of treated waste water Charged amount of waste water 18.6 million m 3 Total lenght of the sewer system 1,218 km 12.6 km of built and renewed sewers 73 sewage pumping stations 3,846 samples analyzed in the laboratory Kaupin uusi vesisäiliö. Tampereen Vesi
3. Toimitusjohtajan katsaus Tampereen Vesi Vuosi 2007 oli Tampereen Veden 109. toimintavuosi. Tällä kertaa toimintakertomuksemme teemaksi valitsimme laitoksemme historian, koska kuluvana vuonna juhlistamme vesihuoltolaitoksen kunniakasta 110 vuoden ikää. Juhlavuotta ennakoiden julkaistiin viime vuonna Tampereen vesihuollon historian strategiset päätökset sisältävä kirja Watering the City of Tampere from the mid- 1800s to the 21st Century. Siinä kuvataan ja analysoidaan tamperelaisen vesihuollon kehitys 1800- luvulta tähän päivään. Päällimmäisenä viime vuoden tapahtumista meillä on mielessämme naapurikunnassamme Nokialla sattunut nykyaikaisen vesihuollon vakavin katastrofi. Jätevedenpuhdistamon purkuvesi pääsi vedenjakeluverkostoon saaden aikaan tuhansien ihmisten sairastumisen. Olemme Tampereen Vedessä olleet mukana avustamassa Nokian vesilaitosta vesiepidemian hoidossa. Tapaus muistuttaa meitä vesihygienian tärkeydestä, mikä on erityisesti meidän alalla toimivien ja kuntien vastuulla mutta osaltaan myös jokaisen verkostoon liitetyn kiinteistön vastuulla. Ympäristöasioissa vuoden merkittävin keskusteluteema oli edelleen ilmastonmuutos sen hillitseminen ja varautuminen siihen. Vesihuoltolaitoksille ilmastonmuutos on merkittävä haaste. Sääilmiöiden äärevöityminen tulee vaikuttamaan vesihuoltojärjestelyihin niin poikkeuksellisen kuivina aikoina vesivarojen ehtymisen vuoksi kuin tulvimisena poikkeuksellisten sateiden aikoina. EU on osaltaan sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen tuntuvaan vähentämiseen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämiseen. Tampereen kaupunki ja Kauppa- ja teollisuusministeriö solmivat vuonna 2007 energiatehokkuussopimuksen, jonka avulla valtio pyrkii toteuttamaan mm. vuosi sitten voimaan tullutta energiapalveludirektiiviä. Siinä tavoitteena on vähentää kaikkea energian loppukäyttöä 9 prosenttia vuosien 2008 2016 aikana. Energiansäästötavoitteen lisäksi direktiivi edellyttää, että julkisilla toimijoilla on energiansäästössä esimerkillinen rooli. Tampereen Vesi laati tähän liittyen oman energiankäytön tehostamissuunnitelman vuosiksi 2008 2016. Lainsäädännössä tapahtui useita uudistuksia. Kuntalakiin lisättiin kunnallisia liikelaitoksia ja liikelaitoskuntayhtymiä koskevat säännökset. Liikelaitosten hallinto säilyy kuntalain alaisena, osana kunnallishallintoa. Liikelaitosten hallinnossa tulee kuitenkin olemaan entistä enemmän samankaltaisuutta osakeyhtiöiden hallinnon kanssa. Liikelaitokset tulee erikseen perustaa, jotta ne voivat toimia kuntalain mukaisina liikelaitoksina. Myös kuntien palvelurakenneuudistusta koskeva lainsäädäntö valmistui. Sen pohjalta myös Tampereen seudun kunnat laativat suunnitelman palvelujensa kehittämiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Merkittävin Tampereen seudun PARAS-lain mukaisen suunnitelman vesihuoltoa koskeva asia oli työohjelmaan kirjattu Tampereen seudun kuntien vesihuoltoyhteistyön tiivistämistä koskeva selvitys, joka käynnistetään v. 2008 aikana. Vuosi 2007 oli taloudelliselta kannalta edellisvuoden kaltainen. Liikevaihto oli 36,1 milj. euroa. (suluissa esitetty v. 2006 vastaava arvo, liikevaihto: 36,3 milj. euroa). Se laski edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 %. Veden myynti oli 16,2 milj. m 3 (16,1 milj. m 3 ). Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,6 %. Laskutetun jäteveden määrä oli 20,2 milj. m 3 (20,4 milj. m 3 ), mikä oli 1,2 % edellisvuotta vähemmän. Liikeylijäämä oli 13,1 milj. euroa (14,1 milj.euroa). Talousarviossa tavoitteena ollut 13,0 milj. euroa ylittyi 0,7 %. Tilikauden voitto oli 0,7 milj. euroa. Tilikauden tulos on 237 000 euroa budjetoitua parempi. Tuloksesta tehtiin 2,0 milj. euron investointivaraus tulevaisuuden investointeja varten. Strategia uudistettiin ja päivitettiin johtokunnan ja johtoryhmän yhteistyönä. Strategiassa julkaistiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa tuotetut arvot Vesitehtaan henki - : Luotettavuus, Avoimuus, Positiivisuus, Porukalla osaaminen ja Oikeudenmukaisuus. Myös Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaa päivitettiin vuoden aikana ja suunnitelma tulee julkaistavaksi alkuvuonna 2008. Tampereen Veden ja Pirkkalan vesihuoltolaitoksen jo vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö syveni vuonna 2007, kun syyskuun alussa tuli voimaan laitosten välinen käyttöoikeus- ja kumppanuussopimus. Tampereen Vesi vastaa puhtaan talousveden toimittamisesta Pirkkalaan, veden jakelusta ja verkoston ylläpidosta sekä jätevesien johtamisesta Tampereen jätevedenpuhdistamoille käsiteltäviksi. Myös Pirkkalan vesihuoltolaitoksen asiakaspalvelu hoidetaan Tampereen Veden toimesta. Seudullisista strategisista hankkeista vuonna 2006 käynnistetty Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnittelu eteni yhteistyössä 14 kunnan ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Meneillään on puhdistamon ja kalliotunneleiden yleissuunnittelu, jota tehdään samaan aikaan ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa. Aineisto valmistunee vuoden 2008 loppupuolella, jolloin kuntien päätöksiä hankkeesta voidaan odottaa vuoden 2009 puoliväliin mennessä. Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan toimintavarmuuteen liittyvä Tavase-tekopohjavesihanke eteni saatuaan tutkimuslupia, joiden perusteella alueella käynnistettiin lisätutkimuksia. Hankkeen arvioitu käyttöönottoajankohta on vuonna 2013. Tampereen Veden jo vuonna 2002 sertifioitu, ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä säilytti edelleen sertifikaatin ympäristöryhmän aktiivisen toiminnan ja suunnitelmallisesti
toimintaa kehittävien sisäisten auditointien avulla. Laitoksen toiminnassa painottuivat myös työsuojeluasiat, joihin liittyen ryhdyttiin toteuttamaan Työsuojelun painopisteohjelmaa siihen liittyvine tarkastuksineen. Lisäksi henkilökohtaisten suojavälineiden käyttöön kiinnitettiin erityistä huomiota. Tampereen Vesi oli mukana myös valtakunnallisessa edunvalvonnassa osallistumalla hulevesien hallinnan kehittämisen valmisteluun, jota tehtiin maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kuntaliiton, VVY:n ja muutamien kaupunkien vesihuoltolaitosten ja teknisten palveluiden edustajien yhteistyönä. Hulevesien hallintovaihtoehtoja koskeva selvitys valmistui vuoden alkupuolella. Sen pohjalta selvitettiin hulevesien hallintoa koskevia vaihtoehtoja. Hallinnon kannalta keskeistä on tulisiko vastuu yhdyskuntien hulevesien hallinnasta kuulua kunnalle vai vesihuoltolaitokselle. Kaavoitustehtävän sekä katu- ja viheralueiden hoidon myötä kunnan tekninen toimiala on nousemassa tässä asiassa päärooliin. Lakiesitys asiasta tultaneen tekemään vuoden 2008 aikana. Tampereen Veden henkilökunnan, samoin kuin vesihuoltoalan yleensäkin, eläköityminen on merkittävää ja alalle tarvitaan runsaasti uutta ammattitaitoista henkilökuntaa. Vesilaitosten henkilökunnan osaamistestauksen avulla pyritään varmistamaan ammatissa toimivien henkilöiden hygieeninen osaaminen. Lähes kaikki Tampereen Veden kyseisissä tehtävissä työskentelevistä henkilöistä suoritti osaamistestin jo vuonna 2007. Vesihuollon näyttötutkintoon johtava koulutus on käynnistynyt useassa oppilaitoksessa ja tähän koulutukseen on osallistunut myös Tampereen Veden henkilöstöä. Alan koulutustarjonta on kohentunut siten, että ammattikorkeakouluissa on kehitetty vesihuoltoopetusta ja käynnistetty vesihuoltoalan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Tampereen Veden vuosi 2007 oli työntäyteinen ja haastava. Vuonna 2003 tehtävään valittu toimitusjohtaja Reijo Kuivamäki siirtyi toisen työnantajan palvelukseen vuoden 2007 2008 vaihteessa. Esitän hänelle parhaat kiitokset Tampereen Veden hyväksi tehdystä työstä. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu tekniikan lisensiaatti Pekka Pesonen. Haluan kiittää myös asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyöstä, jonka luotan jatkuvan edelleen tulevina vuosina. Erityiset kiitokset ansaitsee ammattitaitoinen henkilökuntamme, jonka työpanoksen ansiosta muistamme jälleen yhden kuluneen vuoden niin toiminnan kannalta kuin taloudellisestikin onnistuneena. Managing Director s Review Tampere Water takes care of the water supply, purification, and water distribution to the customers, as well as the construction and maintenance of the water network in the Tampere region. Waste water and storm water management, maintenance of the sewer system, and waste water treatment also fall under its area of responsibility. The history of the water supply and sewerage services in the city of Tampere goes back 109 years. Now Tampere is the largest inland city in Scandinavia, and its water supply and sewerage services serve over 200,000 residents. The year 2007 was financially almost the same as 2006. The turnover was 36.1 million euros, with a decrease of 0.7% compared to the year before. The amount of water sold to the customers was 16.2 million m 3 (an increase 0.6%). The amount of invoiced waste water was 20.2 million m 3 (a decrease 1.2%). The operating profit was 13.1 million euros, which exceeded budget by 0.7%. The profit for the financial year was 0.7 million euros. Tampere Water co-operates with the neighbouring municipalities. The cities of Nokia and Ylöjärvi and the municipalities of Lempäälä and Pirkkala receive some or all of their water from the Tampere facilities. Tampere Water participates in a regional project, which aims to provide artificial groundwater for the consumers in the future. The largest proportion of the city`s waste water is processed in two treatment plants. Waste water is received for treatment also from the municipalities of Kangasala and Pirkkala, and from the city of Ylöjärvi. There is an ongoing regional to investigate future possibilities for centralized waste water treatment in a treatment plant that would be built underground into the bedrock. In environmental matters the utility has played, and will continue to play, a key role in Tampere and its surroundings. Tampere Water is an example of a local government-owned public utility that has been, and will continue to be, capable of providing services at reasonable costs. Whatever water sources will be used and wherever properly treated waste waters will be discharged, they are all to be kept in good condition. The aging infrastructure particularly the networks will bring new challenges in the future. With pleasure I express my special gratitude to all of our skilled personnel who have again produced safe water services at moderate costs for the residents of the City of Tampere and its surroundings. Heidi Rauhamäki vs. toimitusjohtaja Tampereen Vesi 5
Tampereen Veden panos-tuotostarkastelu 2007/Input-output analysis of Tampere water Panoksia ja tuotoksia Panos-tuotostarkastelulla voidaan laatia organisaation ekotase, jossa eritellään tuotteeseen liittyvät materiaali- ja energiavirrat raaka-aineiden käyttönä ja ympäristövaikutuksina. Panoksena ovat tuotteen valmistamisessa käytettävät materiaalit, energia ja vesi. Tuotoksena saadaan tuotteet ja niiden lisäksi niiden valmistamisessa syntyneet päästöt ja jätteet. Tampereen Vesi laatii vuosittain toimintaansa koskevan panos-tuotostarkastelun. Se ei ole kuitenkaan ekotase sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä esimerkiksi prosessien, ajoneuvojen ja työkoneiden ilmapäästöjä ei ole laskettu, vaikka polttoaineen- ja energiankulutusta seurataan. Panos-tuotostarkastelun avulla Tampereen Vesi arvioi, miten hyvin prosessien tehokkuutta on pystytty parantamaan. Tarkastelu auttaa myös tulevien kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. This input-output review shows how Tampere Water is managed to get better the efficience of process. It will also help in planning the future. Panokset/Inputs 2006 2007 16,9 Mm 3 Pintavesi/Surface water 16,9 Mm 3 Verkostovesi/ 5 Mm 3 Pohjavesi/Ground water 6,0 Mm 3 Network water 19,5 Mm 3 20,3 Mm 3 Prosessivesi/ Kemikaalit/Chemicals: Process water 0,61 Mm 3 0,71 Mm 3 1 798 t Pintavesil./Surface water 1 656 tn 271 t Pohjavesil./Ground water 318 tn 11,3 GWh Energiaa/Energy 12 GWh 9 GWh Pintavesil./Surface water 9 GWh 2,3 GWh Pohjavesil./Ground water 3 GWh 1,26 GWh 0,93 GWh Rakennusmateriaalit/ Construction materials Veden jakelu/water distribution Toimialue/Operation Veden tuotanto Water supply Vesijohtoverkosto Water network Veden käyttö/use of Water 52,35 % Kotitaloudet/Households 54,89 % 15,77 % Teollisuus/Industry 16,08 % 4,52 % Kaupunki/City 5,20 % 6,28 % Muut kunnat/ Other municipalities 6,69 % 21,08 % Muu käyttö/other use 17,14 % Tuotokset/Outputs 2007 2006 Verkostoa rakennettu ja uusittu/ Network built and renewed 11,5 km 10,9 km Rakennusmateriaalit/ Viemäriverkostoa Construction materials Viemäriverkosto rakennettu ja uusittu/ Jäteveden siirto/ Sewers Sewers built and 0,69 GWh Waste water pumping 0,98 GWh renewed 12,6 km 12,9 km Puhdistettu jätevesi/ Purified wastewater 28,1 Mm 3 28,6 Mm 3 Kemikaalit/Chemicals: BHK/BOD 142,3 tn 132,3 tn 24 tn Ferrosulfaatti 28 tn Fosfori/P 7,4 tn 7,8 tn Kalkki/Lime: Ammoniumtyppi/NH 4 -N 166,5 tn 125,9 tn 190 tn Meesa 255 tn Kiintoaine/Sediment 191,0 tn 230,5 tn 3 911 tn Jauhettu 3 983 tn 36,5 tn Polyelektrolyytti/ Kuivattu liete/sludge 24 708 tn 24 384 tn Polyelectrolyte 36 tn Jäteveden puhdistus Kompostointiin/Compost 100 % 100 % 6 214 tn Ferrisulfaatti 7 112 tn Wastewater treatment Välppäjäte/ Waste from screen 520 tn 620 tn Hiekka/Sand 81 tn 131 tn Ostettu/Bought GWh Tuotettu/Produced GWh: 7,5 GWh Sähköä/Electric 7,56 GWh Sähköä/Electric 2,6 2 GWh 1,4 GWh Lämpöä/Heat 1,5 GWh Lämpöä/Heat 3 3,5 GWh 1) Mekaanista energiaa/ Mechanical energy 1,9 1,7 1) kaasumoottori käyttää ilmastuskompressoria 1 8 9 0 - l u v u n l o p p u Tampereen Vesi KUVA: TAMPEREEN MUSEOIDEN KUVA-ARKISTO Kuvassa Tammerkoski talvella 1890-luvun alussa. Korkeapaineinen vesilaitos valmistui 22.11.1898, joka lasketaan vesilaitoksen perustamisvuodeksi. Asukkaita Tampereella oli tuolloin 36 000.
4. Organisaatio 2007 Tampereen Veden johtokunta vuonna 2007/Tampere Water board of directors 2007 Jäsenet/Members Puheenjohtaja/Chairman Rimmi Eila, sosiaalineuvos, VAS Varapuheenjohtaja/Vice chairman Pyhältö Harri, varatuomari/master of Law, KOK Koivisto Marja, Pankinjohtaja, KOK Leino Jarmo, muusikko, SDP Mansikkamäki Päivi, fil. maisteri, SDP Ulvila Marko, YTM, tutkija, VIHR Katto Karita, fil. maisteri, KD Henkilökohtaiset varajäsenet/ Personal deputy representatives Poutiainen Matti, laitosmies, VAS Vuorinen Erkka, LiK, KOK Rättö Tiina, KTM, KOK Raskulla Esko, erikoisammattimies, SDP Sillanpää Hilkka, lukusalinhoitaja, SDP Sarja Anne, VIHR Ranta Erkki, Rovasti, KD Kaupunginhallituksen edustaja/representant of city board Kivistö Anneli, SDP Vuonna 2007 johtokunta kokoontui 9 kertaa. Kaupunginvaltuusto City Council Kaupunginhallitus City Board Johtokunta Board of Directors Toimitusjohtaja Managing Director Reijo Kuivamäki 1.3.2008 alkaen Pekka Pesonen LIIKETOIMINTOJEN TUKI BUSINESS SUPPORT Suunnittelupäällikkö/Planning Chief Heidi Rauhamäki VERKOSTORAKENTAMINEN NETWORK CONSTRUCTION Rakennuspäällikkö/ Construction Manager Petri Pulli VERKOSTOKUNNOSSAPITO NETWORK MAINTENANCE Kunnossapitopäällikkö/ Maintenance Manager Pekka Laakkonen VEDENTUOTANTO JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY WATER AND WASTEWATER TREATMENT Käyttöpäällikkö/ Director of Department Petri Jokela LAITOSKUNNOSSAPITO MAINTENANCE OF PLANTS Kunnossapitopäällikkö/ Maintenance Manager Heikki Syrjälä Tampereen Vesi 7
8 Tampereen Vesi KUVA: TAMPEREEN MUSEOIDEN KUVA-ARKISTO ( 1 9 0 0 1 9 2 0 ) Vuohenojalla tehdään pohjavesitutkimusta vuonna 1916. Veden desinfiointi kloorilla aloitettiin 1917 lavantautiepidemioiden takia. Kaupungin puhdistuslaitos ja 2000 m 3 säiliö otettiin käyttöön 1928.
5. Henkilöstö ja osaaminen Tampereen Vedellä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 153 (v. 2006 155) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli 48,7 vuotta. Henkilöstökulut olivat 6,44 milj. euroa, (6,59 milj. euroa vuonna 2006) Liikevaihto henkilöä kohden oli 235 793 euroa. Eläkkeelle siirtyivät puhdistamonhoitaja Pekka Pirttijoki, vedenpuhdistuslaitoksen hoitaja Markku Mäkinen, siistijä Maila Ruishalme, putkiasentaja Matti Saarinen, yleisasentaja Kyösti Kajasrinne, vanhempi yleisasentaja Kari Suokas ja vanhempi putkiasentaja Eero Laine. Pirkkalan vesilaitokselta siirtyi viisi henkilöä Tampereen Veden palvelukseen. Henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi Tampereen Vesi järjesti vuonna 2007 kursseja, koulutusta ja opintomatkoja. Lähes kaikki Tampereen Veden vesihuollon parissa työskentelevistä henkilöistä suoritti vesihygieniapassin. Tampereen Veden henkilöstöä osallistui vesihuollon näyttötutkintoon johtavaan koulutukseen. Työkyvyn ylläpitämiseksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus viikoittaiseen kuntoiluun lentopallon ja sulkapallon parissa. Sen lisäksi henkilökunnalla on käytössään kuntosali sekä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella että Nekalan Vesitalolla. Henkilökunnalle järjestettiin osittain tyky-toimintana nelipäiväinen matka Pietariin, jonka aikana tutustuttiin mm. Pietarin uuden jätevedenpuhdistamon toimintaan. Tyky-tapahtumia olivat maaliskuinen laskettelupäivä Sappeessa, sekä syksyllä pyöräilyretki ja liikuntapäivä Varalan urheiluopistolla. Lisäksi henkilökunnalle tarjottiin mahdollisuus osallistua Likkojen Lenkille toukokuussa sekä Pirkan Hölkkään syyskuussa. Tampereen Veden henkilökunnalla on sulkapallovuoro kerran viikossa. HENKILÖSTÖN SIJOITTUMINEN ERI TEHTÄVIIN 2007 Henkilökunta toimialoittain/ Personnel by field of activities Verkostot ja vesimittarityöt/ Networks and water meters 77 Jäteveden puhdistus/ Wastewater treatment 21 Tekniset palvelut/ Technical services 21 Veden hankinta ja puhdistus/ Water supply and purification 9 Hallinto/ Administration 11 Laboratoriopalvelut/ Laboratory services 9 Asiakaspalvelu/ Customer service 5 Yhteensä/Total 153 Personnel Number of personnel was 153 people at the end of the year 2007. Turnover per employee was 235,793 euros. During the year 2007 Tampere Water arranged courses, education and excursions for supporting and developing the knowledge of the personnel. For maintaining ability to work personnel can use the gym at the Rusko water treatment plant and at Vesitalo. Tampere Water also offers the personnel the chance to play badminton and volleyball weekly. During the year 2007 several different activities were arranged for the personnel, and they were also offered the chance to participate in two large outdoor events, the Pirkan Hölkkä for everyone and the Likkojen Lenkki for the ladies. Tampereen Vesi 9
6. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteet Asiakkaat Vuoden 2007 lopussa Tampereen Vedellä oli 17 855 asiakaskiinteistöä. Tampereen asukasluku kasvoi kertomusvuoden aikana noin 1 500 asukkaalla ollen vuoden 2007 lopussa 207 812. Asukkaista 96 % on vesijohtoverkoston toiminta-alueella. Veden ominaiskäyttö asukasta kohden oli keskimäärin 247 l/vrk. Vettä johdettiin talouskäyttöön 54,89 % ja teollisuuskäyttöön 16,08 %. Pumpatusta vedestä 6,69 % myytiin Pirkkalan, Lempäälän ja Kangasalan kunnille sekä Ylöjärven ja Nokian kaupungeille. Tampereen kaupungin oma vedenkäyttö oli 5,20 %. Muu käyttö oli 17,14 % ja siihen sisältyvät muun muassa sammutusvesi, vuodot ja verkostojen huuhtelut. Asiakaspalvelu Tampereen Vesi oli mukana Tampereen ammattikorkeakoululla järjestetyssä Maailman vesipäivän tapahtumassa maaliskuussa 2007. Tampereen Veden asiakaspalvelupisteessä Nekalan toimitiloissa palvellaan vesiasiakkaita sekä henkilökohtaisesti että puhelimitse. Internetin Onlinepalvelun kautta asiakas voi ilmoittaa vesimittarin lukemansa, seurata laskutustaan ja oman liittymänsä vedenkäyttöä, sekä siirtyä verkkopankkiin maksamaan vesilaskunsa. Online-palvelu mahdollistaa Tampereen Veden asiakaspalvelujen käytön myös virka-ajan ulkopuolella. Verkkolaskumahdollisuutta tarjotaan tällä hetkellä yritysasiakkaille. Sähköisessä muodossa olevan laskun avulla yritykset voivat vähentää laskun sisäisessä käsittelyssä tarvittavaa työmäärää. Sähköinen laskutus mahdollistaa laskujen tulostus- ja postituskulujen vähenemisen. Tampereen Vesi käyttää asiakastiedottamiseen Internet-sivuja, laskujen yhteydessä lähetettäviä asiakastiedotteita sekä erillisiä lehdistötiedotteita. Vuoden 2007 aikana tiedotettiin muun muassa vesimittareiden luennasta ja vesivuotojen kustannuksista, vesimittareiden ja -putkistojen suojaamisesta, sekä opastettiin vesilaskun luentaan. Tampereen Vesi toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuun aikana. Vastaava tutkimus tehtiin samanaikaisesti neljän eri kaupungin vesilaitosten asiakkaille. Katkokseton vedenjakelu, sekä veden tärkeät ominaisuudet, mauttomuus, hajut- 1 9 3 0 4 0 - l u k u KUVA: TAMPEREEN MUSEOIDEN KUVA-ARKISTO Keskustorin suihkukaivo 1930-luvulla tarjosi paitsi silmäniloa, myös juotavaa hevosille (Kuva: Tampereen museoiden kuvaarkisto). 1928 otettiin käyttöön Kaupinojan puhdistuslaitos. 1931 valmistui Mältinrantaan uusi pumppaamo. Veden kemiallinen puhdistus aloitettiin 30-luvun puolessa välissä.
tomuus ja kirkkaus, saivat kyselyssä kiitosta Tampereen Veden asiakkailta. Säännöllistä tiedottamista veden laadusta ja suunnitelluista vesikatkoksista kaivattiin lisää. Kyselyn tuloksista saatua tietoa käytetään Tampereen Veden toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. Tampereen Veden asiakaspalvelu on osaltaan mukana valtakunnallisessa vesilaitosten benchmarking -projektin ohjausryhmässä. Projektin tarkoituksena on löytää uusia keinoja kehittää ja tehostaa toimintoja. Vesimittareiden kaukoluennan toteuttamista varten etsitään taloudellisesti järkeviä ratkaisuja ja selvitetään luennan teknisen toteutuksen mahdollisuudet. Tampereen ja Pirkkalan kunnan vesihuollon yhteistyö laajeni 1.9.2007. Kumppanuus- ja käyttöoikeussopimuksella laajennettiin yhteistyötä vesihuoltolaitoksen kunnossapitoon. Tampereen Vesi toteuttaa vesihuollon käyttö- ja kunnossapitotehtävät ja laskuttaa asiakkailta vesihuoltomaksut. Pirkkalan kunta vastaa vesihuoltolaitoksensa investoinneista. Sidosryhmät ja vuorovaikutus Sidosryhmien kanssa käytävä vuoropuhelu on oleellinen osa Tampereen Veden toimintaa. Tärkeitä sidosryhmiä asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat muut vesihuoltoalan toimijat ja erilaiset kansalaisjärjestöt. Vuoropuhelussa edellä mainittujen tahojen kanssa hyödynnetään useita kanavia ja menetelmiä: Ekokumppanit Oy:ssä toimiminen Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksessä toimiminen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja vesiensuojeluyhdistysten liitto Yhteydet kunnallisiin päättäjiin Tampereella ja naapurikunnissa Ympäristötietokeskus Moreenia Messut ja tapahtumat Internet-sivut, lehtiartikkelit ja lehdistötiedotteet Lupaprosesseihin liittyvä kuuleminen ja vaikutusten arviointi Kampanjat ja tietoiskut Vuoden 2007 aikana Tampereen Vesi oli esillä mm. Maailman ympäristöpäivän tilaisuudessa Tampereen ammattikorkeakoululla sekä syksyn ASTA 2007 -rakentajamessuilla Pirkkahallissa. Tapahtumissa mm. jaettiin yleisölle tyhjiä vesipulloja, joita kannustettiin täyttämään Tampereen vedellä suoraan hanasta. Näkymiä vuodelle 2008 Kehitetään edelleen asiakastiedottamista mm. veden jakelukatkoksissa. Tampereen Vesi on kuluvana vuonnakin esillä messuilla ja tilaisuuksissa, mm. maaliskuisessa Maailman ympäristöpäivän tilaisuudessa TAMKissa. VEDEN KÄYTTÖ/USE OF WATER Kotitaloudet/Households 54,89 % Teollisuus/Industry 16,08 % Muut kunnat/other municipalities 6,69 % Kaupunki/City 5,20 % Muu käyttö*/other use* 17,14 % * Palonsammutusvesi, vuodot, mittarivirheet, juoksutukset ja huuhtelut * Incl. water for fire extinguishing, leakages etc. Customers and customer service The number of inhabitants in Tampere was 207,812 at the end of the year 2007. 96% of the inhabitants live in the area reached by the water mains. Per capita water use was approximately 247 litres per day. 56.9% of the water supply was used in househols and 16.65% in industry and services. 6.94% of the water supply was sold to the neighbouring municipalities of Lempäälä, Pirkkala, Kangasala and Ylöjärvi. The city of Tampere used 5.20% of the water supply. 17.1% of the water supply was used for other purposes, which includes the needs of the fire department and the flushing of the networks, as well as pipe leakages. Tampere Water provides individual service to its customers at Vesitalo in Nekala. Customers can also access services via the Internet where they can check information about their own connection, water use and invoicing in realtime. Tampereen Vesi 11
LASKUTTAMATON VEDEN KÄYTTÖ UNCHARGED USE OF WATER (m 3 /km) VEDENKÄYTTÖ 1900-2007 DEVELOPMENT OF WATER USE l/as/vrk, km 12 Tampereen Vesi KUVA: TAMPEREEN MUSEOIDEN KUVA-ARKISTO Asukasluku, 10 000 as. 1 9 5 0 - l u k u Vesilaitoksen verstas vuonna 1951. Sotien jälkeen vedenkulutus Tampereella kasvoi ja vesilaitos laajentui aina 1970-luvun puoleenväliin. Kannen kuva: Vesijohtovuodon korjausta välillä Kaupinojan laitos säiliö 1950 1951.
7. Toiminta ja ympäristö Water Supply 7.1 Vesilaitos Vedenhankinta Raakavettä pumpattiin puhdistuslaitoksille ja vedenottamoille yhteensä 22,9 milj. m 3. Tästä määrästä pumpattiin 19,5 milj. m 3 käsiteltyä vettä edelleen johtoverkkoon. Määrä on 0,87 milj. m 3 vähemmän kuin vuonna 2006. Pohjaveden osuus johtoverkkoon pumpatusta vedestä oli 30,3 % ja pintaveden 69,7 %. Tampereen ja Valkeakosken seudulla on tavoitteena korvata pintavedestä valmistettu talousvesi tekopohjavedellä. Hanketta vie eteenpäin seudun kuntien yhteisomistuksessa oleva Tavase Oy, jonka tarkoituksena on toteuttaa tekopohjavesilaitos Kangasalan ja Pälkäneen Vehoniemen - Isokankaan harjualueelle. Veden puhdistusprosessit Ruskon vesilaitos käsittelee Roineen pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan vedestä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön sekä kovuuden ja alkaliteetin lisäämiseen käytetään kalkkia ja hiilidioksidia. Käsittelytulos viimeistellään aktiivihiilisuodatuksella, joka poistaa vedestä hajuja ja makuja. Veden desinfiointiin käytetään klooridioksidia ja klooria. Ruskon vedenpuhdistuslaitokseen tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2007 laitoksella vieraili yhteensä 360 henkilöä. VUODOT VESIJOHTOVERKOSTOSSA WATER PIPE LEAKAGES (piece/km) Messukylän pohjavesilaitoksella raudan ja mangaanin poistoon käytetään ilmastusta ja hiekkasuodatusta. Tarvittava ph:n säätö ja alkalointi tehdään natriumhydroksidilla ja desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ultraviolettivalolla. Hyhkyn pohjavesilaitoksella rauta ja mangaani hapetetaan vettä ilmastamalla ja lisäämällä kaliumpermanganaattia. Tämän jälkeen saostunut rauta ja mangaani poistetaan hiekkasuodatuksella, tehdään ph:n säätö ja alkalointi natriumhydroksidilla ja veden hygieenisyys varmistetaan natriumhypokloriittidesinfioinnilla ja ultraviolettivalolla. Mustalammen, Pinsiön ja Julkujärven pohjavedenottamoilla tehdään ainoastaan veden alkalointi ja desinfiointi. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Toimintavuoden aikana valmistui selvitys, jossa vertailtiin eri vaihtoehtoja Mustalammen pohjavedenottamon kehittämiseksi. Polson ja Kämmenniemen vesilaitokset käsittelevät Näsijärven pintavettä. Ferrisulfaatilla saostettu humus poistetaan Polsossa kontaktisuodatuksella ja Kämmenniemessä flotaation ja hiekkasuodatuksen avulla. Veden ph:n säätöön ja alkalointiin käytetään soodaa ja desinfiointiin natriumhypokloriittia. Kämmenniemen vesilaitoksen laajennus valmistui toimintavuoden aikana. Vesilaitoksen puhdasvesiallasta laajennettiin ja laitokselle rakennettiin sosiaali- ja varastotiloja. Altogether 19.5 million m 3 of treated water was pumped into the water distribution network in 2007. The share of ground water was 30.3%, the rest being surface water. Future plans include utilization of an artificial groundwater recharge to replace the use of surface water. Water Treatment The raw water for the Rusko water treatment plant is taken from Lake Roine. The water treatment process consists of ph, hardness and alkalinity adjustment, ferric sulphate precipitation, dissolved air flotation clarification, rapid sand filtration, granular activated carbon filtration and disinfection by chlorine dioxide and chlorine gas. Kämmenniemen vesilaitoksen laajennus valmistui syksyllä 2007. Vesitilaa tuli lisää 100 m 3. In addition, Tampere Water has five ground water intakes and, in Teisko area in the North, two small surface treatment plants. Tampereen Vesi 13
Talousveden puhdistustulokset ja laatuvaatimukset Purification results of THE supplied water and quality requirements Water Laboratory The water laboratory analyzed 4459 samples in 2007. Samples were taken from raw water sources, different stages of water treatment processes, water pumped to distribution and separate locations in the distribution network. Water quality fulfilled set standards. Rusko** Pinsiö*** Sallittu enimm.pit* Allowed maximum concentration Yksikkö Unit Fluoridi F 0,11 0,07 1,5 mg/l Arseeni As <0,005 <0,005 0,01 mg/l Nitriittityppi NO 2 -N <0,001 <0,001 0,15 mg/l Escherichia coli 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Enterokokit 0,0 0,0 0 pmy/100 ml Talousveden puhdistustulokset ja laatusuositukset Purification results of THE supplied water and quality recommendations Kloridi Cl 4,7 9,5 250 mg/l Mangaani Mn <0,01 <0,005 50 mg/l Rauta Fe <0,02 <0,005 200 mg/l Sulfaatti SO4 30 15 250 mg/l Natrium Na 3,1 15 200 mg/l ph 8,4 8 6,5-9,5 mg/l Orgaaninen kokonaishiili TOC 2 0,72 ei epätavallisia muutoksia/no unexpected changes mg/l Kokonaiskovuus/ 3,6 2,2 dh total hardness *STM:n asetuksen 461/2000 mukaan/max. permissible concentration according to the Ministry for Social Affairs and Health pmy= pesäkkeitä muodostavaa yksikköä **) Rusko on pintavesilaitos/rusko is a surface water purification plant ***) Pinsiö on pohjavesilaitos/pinsiö is a groundwater purification plant Näkymiä vedenhankinnassa 2008 Tampereen Vesi pyrkii varmistamaan hyvälaatuisen juomaveden saannin jatkossakin olemalla mukana Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeessa. Mustalammen pohjavedenottamon saneeraus aloitetaan vuoden aikana. Roineen raakavesipumppaamon saneeraus aloitetaan. Pumppaamon pumppuja uusitaan ja sähköistystä saneerataan. Veden laatu ja vesilaitoksen laboratorio Vesilaitoksen laboratoriossa Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella seurataan raakavesilähteiden vedenlaatua, vedenkäsittelyn eri prosessivaiheiden tehokkuutta, laitoksilta pumpattavan veden ja verkostoveden laatua sekä uusien rakennettujen tai peruskorjattujen vesijohtojen hygieenisyyttä ennen käyttöönottoa. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö vastaa kunnallisena terveydensuojeluviranomaisena verkostoveden laadun valvonnasta. Valvontanäytteitä otetaan eri puolilta pääverkostoa 32 pisteestä. Vuonna 2007 otettiin yhteensä 111 valvontanäytettä. Valvontanäytteiden analyysit tehdään ulkopuolisessa, sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksen (461/2000) vaatimukset täyttävässä laboratoriossa. Terveydensuojeluviranomaisen määrittelemän valvonnan lisäksi vesilaitoksen laboratorio tutkii talousveden laatua säännöllisesti viidessä eri puolilla kaupunkia sijaitsevassa verkostopisteessä. Vuonna 2007 verkostosta otettiin 369 käyttötarkkailunäytettä. Asiakaspalautteiden perusteella otettiin 34 näytettä. Vuoden aikana vastaanotettiin veden laatuun liittyvää palautetta 274:stä eri kohteesta. Saatujen palautteiden perusteella vedestä otettiin näytteitä jotka tutkittiin laboratoriossa veden laadun selvittämiseksi. Vedenlaatupalautteet käsiteltiin myös johdon katselmuksissa. 1 9 5 0 - l u k u Vesilaitoksen toimisto vuonna 1951. 14 Tampereen Vesi
Laboratoriossa tutkittiin vuoden aikana 4 459 näytettä, joista tehtiin yhteensä 22 696 määritystä. Näytteistä 46 % oli prosessin sisäisiä, 27 % verkostoon pumpattavia vesiä, 8 % verkostovesiä, 17 % eri vesilähteistä otettuja raakavesinäytteitä ja 2 % muita näytteitä. Veden laatu oli toimintavuonna kaikilla pintaja pohjavesilaitoksilla hyvä. Se täytti sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asettamat laatuvaatimukset ja -suositukset. Ruskon pintavesilaitoksella oli syksyn aikana hieman ongelmia hajun ja maun suhteen. Tämä johtui levien voimakkaasta lisääntymisestä Roineessa. Laitoksen aktiivihiilisuodattimet eivät pystyneet täysin poistamaan näistä johtuvia haju- ja makuhaittoja. Näkymiä vuodelle 2008 Vuoden 2008 aikana vaihdetaan Ruskossa kuuden aktiivihiilisuodattimen hiilet. Ruskon laboratoriossa uusitaan TOC-analysaattori. 7.2 Vesijohto- ja viemäriverkosto Toimintavuoden aikana jatkettiin Vuoreksen rakentamiseen liittyvien yhdysverkostojen rakentamista Kauhakorvenkadulta kohti Mestarinpuiston pumppaamoa. Näiden verkostojen rakentamista jatketaan seuraavat kaksi vuotta. Nahkatehtaankadulla saneerattiin verkostoa No-dig -menetelmää käyttämällä. Vesijohto saneerattiin pakkosujuttamalla SG-valurautaputki halkaisijaltaan 150 mm samankokoiseen valurautaputkeen ensimmäisenä Suomessa ja jätevesiviemäri saneerattiin sukkasujutus-menetelmällä. Pääosa uusien vesijohtojen maatöistä ja viemäreiden rakentamisesta tilattiin Tampereen kaupungin katuyksiköltä. Suurimmat verkostorakennustyöt toteutettiin Vehmaisten, Hervannan, Huikkaan, Härmälän, Kalkun, Lielahden ja Raholan alueilla. Viemäri- ja vesijohtotöitä kilpailutettiin entistä enemmän. Vesijohtojen asennukset tehtiin Tampereen Veden verkostoyksikön toimesta muutamaa urakoitua kohdetta lukuun ottamatta, joista suurimmat olivat Kauhakorvenkadun ja Nahkatehtaankadun urakat. Water mains and sewers The total length of the water mains is 747 km and of the sewers 1,218 km. During the year 2007 the number of water pipe leakages was 70. 48 of these leakages occurred in the water mains and 22 in the private water pipes. The network consists of eight pressure zones, of which the central and Tesoma zones are largest. Rusko treatment plant and Messukylä ground water plant serve the central pressure zone. Water is pumped from the central zone further to the Peltolammi, Hervanta, Hallila and Aitolahti-Holvasti zones, and also additional water to the Pyynikki and Tesoma zones, which normally get their water from the ground water stations. Water is pumped from Pyynikki to the Pispala zone. JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN SÄHKÖENERGIANKULUTUS, OSTETTU ENERGY CONSUMPTION OF THE WASTEWATER PLANTS 2000 2007 Sähköasentaja työssään Messukylän pohjavedenottamolla. Tampereen Vesi 15
Vesinäyte on juuri otettu Messukylän pohjavedenottamolta. Vuoden 2007 lopussa Tampereen Veden vedenjakelujärjestelmän kokonaispituus oli 747 km. Vesijohtoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 11,5 km. Vedenjakelujärjestelmän putkien halkaisija on 40 800 mm. Suurin osa verkostosta (49 %) on halkaisijaltaan alle 125 mm. Vuoden 2007 lopussa Tampereen Veden viemärijärjestelmän kokonaispituus oli 1 218 km, joista jätevesiviemäriä n. 710 km ja sadevesiviemäriä n. 507 km. Suurin osa (72 %) jätevesiviemäristä on halkaisijaltaan 200 300 mm. Viemäriverkostoa rakennettiin ja uusittiin vuoden aikana noin 12,6 km. Toimintavuoden aikana sattui yhteensä 70 vesijohtovuotoa, joista 48 Tampereen Veden johtoverkossa ja 22 kiinteistöjen omissa tonttijohdoissa. Vedenlaadun ylläpitämiseksi verkostoja huuhdeltiin siellä, missä veden vaihtuvuus verkostossa ei ollut riittävä. Viemäriverkostoa tarkastettiin, huuhdeltiin ja kuvattiin noin 40 km. Toimintavuoden aikana oli jätevesiverkostossa tukoksia yhteensä 25 kpl. Kantakaupunkialueella johtoverkko jakaantuu kahdeksaan painepiiriin, joista keskusta-alueen ja Tesoman painepiirit ovat suurimpia. Keskustan painepiiriin vettä pumppaavat Ruskon (ja Kaupinojan) vedenpuhdistuslaitos sekä Messukylän pohjavedenottamo. Keskustan painepiiristä pumpataan vettä Peltolammin, Hervannan, Hallilan ja Aitolahti - Holvastin painepiireihin sekä tarvittaessa lisävettä Pyynikin ja Tesoman painepiireihin. Pyynikin painepiiristä pumpataan vettä myös Pispalan painepiiriin. Verkostoyksikkö oli ottanut tavoitteekseen kouluttaa koko verkostoyksikön henkilöstö vesihygieniapassilla vuoden 2007 aikana, jossa ikävä kyllä ei aivan onnistuttu. Vuoden 2007 syyskuussa Tampereen Vesi alkoi Käyttöoikeus- ja kumppanuussopimuksella huolehtia Pirkkalan vesihuollon asiakaspalvelusta sekä verkostojen ja laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä laskuttaa asiakkailta maksutulot. Käyttösopi- mukseen sisältyy enintään kolmen vuoden sopeutumisjakso, jota tehdään ainakin vuoden 2008 ajan. Näkymät vuodelle 2008 Verkostorakentaminen jatkuu vilkkaana vuonna 2008, kun uusien kaavoitettujen alueiden vesijohto- ja viemäriverkostoja päästään rakentamaan. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen alkaa todennäköisesti kesällä 2008, jolloin verkostorakentamisen painopiste uudisrakennustöissä on kyseisellä alueella. Muita isompia kohteita ovat mm. Lakalaivassa ja Lahdesjärvellä sijaitsevat alueet. Vuosi 2008 on muutoinkin muutoksen aikaa. Kaupunki on siirtynyt tilaaja-tuottaja -malliin. Rakennuttamisen myötä verkostorakennusyksikön toimintatapa muuttuu entistä vaativammaksi. Rakentamisen lisäksi on hallittava urakka-asiakirjat ja urakointi niin kaupunkiorganisaatiossa kuin yksityiselläkin puolella. Uudet määräykset työturvallisuuteen ja hygieniaan liittyen edellyttävät kaikkien talousveden kanssa kosketuksiin joutuvien kouluttautumista. Verkostoyksikkö on tarkastanut tavoitettaan kouluttaa koko verkostoyksikön henkilöstö vesihygieniapassilla vuoden 2007 aikana ja uusi tavoite on, että verkostoyksikön henkilöstö on suorittanut vesihygieniapassin helmikuun loppuun mennessä vuonna 2008. Pirkkalan kunnossapitoa jatketaan sopimuksen mukaisesti ja kunnossapitotietoja aletaan syöttää Xpipeen, kun Pirkkala saa karttatietojärjestelmän käyttökuntoon. Jätevesipumppaamot Tampereella oli käytössä vuoden 2007 lopussa 74 jätevesipumppaamoa. Jokaisen pumppaamon koneet ja laitteet on huollettu vuosittaisen ohjelman mukaan. Vuoden 2007 aikana rakennettiin kaksi uutta pumppaamoa, Vuoreksen kaupunginosaan Mäyrämäen pumppaamo sekä Tohloppiin 1 9 6 0 Kaupin säiliö vuonna 1965. 60-luvulla aloitti toimintansa mm. Raholan jätevedenpuhdistamo, sekä Hyhkyn ja Messukylän pohjavedenottamot. 16 Tampereen Vesi
pumppaamo uuden asuinalueen jätevesiä varten. Vuoreksen pumppaamo ei ole vielä käytössä, koska alueella ei vielä rakenneta. Jätevesipumppaamoiden saneerauskohteita oli vuoden aikana useita. Koivistontien pumppaamo korvattiin kokonaan uudella pumppaamolla, samoin kuin Lentävänniemen alueella oleva Tupakkirullan pumppaamo. Nurmen pumppaamo Aitolahdella uusittiin myös kokonaan. Sinne johdetaan Nurmen uuden asuinalueen sekä Tarastejärven kaatopaikan vedet. Pumppaamoon vaihdettiin isommat pumput ja koko asema on aikaisempaa isompi. Myös Sähkökeskus uusittiin. Perkiönkadun pumppaamoon vaihdettiin vuoden lopulla uudet pumput, koko sisäinen putkisto venttiileineen sekä sähkökeskus. Entisen Valmetin alueen uusien asuntojen vedet viemäröidään tämän pumppaamon kautta. Härmälän pumppaamolla otettiin joulukuussa käyttöön uusi painelinja toiselle pumpulle, linjauksena on Perkiönkatu. Kaksi vanhaa painelinjaa jäivät toiselle jätevesipumpulle yhteiskäyttöön. Härmälän jätevesipumppaamon tuottoa nostettiin, koska alueelle rakennetaan lisää ja mahdollisesti Pirkkalasta aletaan johtamaan lisää jätevesiä. 7.3 Viemärilaitos Jätevedenpuhdistus Tampereen Veden jätevedenpuhdistamot sijaitsevat Viinikanlahdessa, Raholassa, Kämmenniemessä ja Polsossa. Vuonna 2007 näillä laitoksilla puhdistettiin yhteensä 28,1 milj. m 3 jätevettä, mikä oli 1,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Puhdistamoilla täytettiin jätevesien käsittelyssä ympäristölupaviraston edellyttämät teho- ja puhdistusvaatimukset lukuunottamatta Viinikanlahden puhdistamoa, jossa ei neljännellä vuosineljänneksellä täytetty ammoniumtypelle ja nitrifikaatioasteelle asetettuja lupaehtoja. Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena jätevedenpuhdistamoilla syntyi yhteensä 24 708 m 3 kuivattua lietettä, jonka kuiva-ainepitoisuus painotettuna keskiarvona oli 30 %. Kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli 7 889 tonnia eli 280 grammaa puhdistettua jätevesikuutiota kohti. Lietemäärä suureni vuoteen 2006 verrattuna kuutiometreinä laskettuna 1,3 % ja suureni kuivaaineena laskettuna 11,4 %. Jätevesilietteiden sijoittaminen onnistui tavoitteiden mukaisesti hyötykäyttöasteen ollessa 100 %. Jätevedenpuhdistamoiden mädätetystä ja linkokuivatusta lietteestä 30 % sijoitettiin maanviljelykäyttöön kompostoituna. Loput kuivatusta lietteestä eli 70 % kompostoitiin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Koukkujärven kompostointikentällä. Valmista kompostimultaa käytetään kaatopaikkaalueen maisemointiin. Lietteen raskasmetallipitoisuudet täyttävät valtioneuvoston määrittämät laatuvaatimukset. Viinikanlahden ja Raholan ympäristöluvista saatiin syyskuussa päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta, mutta päätöksistä jätettiin valitus typenpoistovelvoitteen osalta. Vuonna 2007 jatkettiin Pirkanmaan keskitetyn jätevedenkäsittelyn suunnittelua. Maaliskuussa valmistui keskuspuhdistamon esisuunnitelma, jossa on vertailtu uuden puhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtoja. Syyskuussa alkoi ympäristövaikutusten arviointiprosessi, josta saatiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto joulukuussa. Keskuspuhdistamohankkeessa on mukana 14 pirkanmaalaista kuntaa ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Waste water Treatment Tampere water has four waste water treatment plants: Viinikanlahti and Rahola, and two small plants in Kämmenniemi and Polso. Altogether 28.1 million m 3 of waste water was treated in 2007. All digested and dewatered waste water sludge was composted and further utilized in agriculture and landscaping. Nurmen jätevedenpumppaamo. Tampereen Vesi 17
Viinikanlahti Wastewater Treatment Plant The biological and chemical wastewater treatment in Viinikanlahti is based on activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. The process consists of screening, grit removal, primary sedimentation, aeration and secondary sedimentation. Wastewater sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing electrical energy and heating for the plant. Näkymät vuodelle 2008 Pirkanmaan keskuspuhdistamon suunnittelu jatkuu puhdistamon ja jätevedenjohtamisjärjestelyjen yleissuunnittelulla sekä lakisääteisen ympäristövaikutusten arvioinnilla (YVA). Suunnitelmat valmistuvat vuonna 2008. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu alun perin vuonna 1972 mekaaniseksi puhdistamoksi. Vuosien varrella puhdistamon prosessia on tehostettu monessa vaiheessa. Nykyisellään se käsittää mekaanisen vaiheen (välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys) ja biologiskemiallisen puhdistuksen. Biologinen puhdistus toteutetaan aktiivilietemenetelmällä. Menetelmällä poistetaan jäteveden sisältämä orgaaninen aines ja hapetetaan jäteveden ammoniumtyppi nitraatiksi purkuvesistön happitilanteen parantamiseksi. Biologiskemiallisessa puhdistuksessa fosforin ja osittain myös orgaanisen aineen poisto toteutetaan ferrisulfaattiliuoksella saostamalla. Prosessissa syntynyt liete sakeutetaan, mädätetään ja kuivataan lingoilla ennen sen kompostointia. Kompostoitu liete hyötykäytetään viherrakentamisessa ja maanviljelyssä. Mädätyksessä hajoamistuotteena syntyvästä biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä kaasumoottorigeneraattorilla. Kaasumoottorigeneraattori tuotti 2 612 MWh sähkö- ja 2 992 MWh lämpöenergiaa. Sähköenergian omavaraisuusaste oli 32 % ja lämpöenergian 66 %. Puhdistamolla jatkettiin PROSIM-hanketta, jossa koko puhdistamon vesiprosessi mallinnetaan. Suurin osa käytännön tutkimuksista on tehty. Uudet valvontakamerat asennettiin toimintavuoden alkupuolella. Valvomo- ja toimistorakennuksen ilmastointi saneerattiin alkuvuodesta. Viinikanlahden puhdistamoon tutustuu vuosittain useita vierailijaryhmiä. Vuonna 2007 puhdistamoa esiteltiin yli 40 ryhmälle. Näkymät vuodelle 2008 Lietteenkäsittelyn saneerausta jatketaan. Projektin tuloksena mädättämön kapasiteetti suurenee, mikä lisää puhdistamolla tuotettavan energian määrää ja pienentää puhdistamolta jatkokäsittelyyn kuljetettavan lietteen määrää. PROSIM-mallinnushanketta jatketaan käytännön tutkimuksilla ja mallinnuksella. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää puhdistamon toiminnan ohjauksessa siten, että puhdistuksessa saavutetaan parempi käsittelytulos. Raholan jätevedenpuhdistamo Raholan jätevedenpuhdistamo on biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, joka valmistui vuonna 1962. Puhdistamolla jätevesi on käsitelty alusta alkaen biologisesti ja lietteen stabilointimenetelmänä on käytetty mädätystä. Fosfori poistetaan kemiallisesti saostamalla ferrisulfaatilla. Raholassa käsitellään myös pääosa Ylöjärven ja Pirkkalan jätevesistä. Puhdistamolla mädätyksessä syntyvä biokaasu hyödynnetään kaasumoottorissa, joka käyttää kompressoria ja tuottaa biologisen prosessin tarvitsemaa ilmastusilmaa. Myös biokaasumoottorin tuottama lämpö hyödynnetään. Raholan puhdistamoa valvotaan normaalin työajan ulkopuolella Viinikanlahden puhdistamon alavalvomosta, jossa on miehitys ympäri vuorokauden. Raholan puhdistamon alueella on valvontakamerat sekä sisätiloissa että ulkoalueilla. Näkymät vuodelle 2008 Energiankäyttöä tehostetaan hankkimalla puhdistamolle mm. kaasugeneraattori sähkön tuottamiseksi ja lämpökattiloihin kaasupolttimet. 1 9 7 0 - l u k u Vesijohtoa korjataan lyijykarvilla 1970-luvun loppupuolella. Vedenottoputki upotettiin Roineeseen talvella 1972. Vedenhankinta Roineesta alkoi kesäkuussa. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna 1972. 18 Tampereen Vesi
VIINIKANLAHDEN PUHDISTAMON ENERGIAJAKAUMA 1998-2007 THE ENERGY BALANCE OF VIINIKANLAHTI WASTE WATER TREATMENT PLANT 1998 2007 RAHOLAN PUHDISTAMON ENERGIAJAKAUMA 1998-2007 THE ENERGY BALANCE OF RAHOLA WASTE WATER TREATMENT PLANT 1998 2007 Perkiönkadun jätevesipumppaamoa saneerattiin joulukuussa 2007. Tampereen Vesi 19
Rahola Waste water Treatment Plant The biological and chemical waste water treatment in Rahola is based on an activated sludge process coupled with phosphorus precipitation by ferric sulphate. Waste water sludge is digested in anaerobic digesters after which the sludge is dewatered by centrifuging. The generated biogas is used as fuel in a gas motor providing energy and heating for the plant. Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot Kämmenniemen ja Polson jätevedenpuhdistamot ovat katettuja biologis-kemiallisia Metoxy-rinnakkaissaostuslaitoksia. Kämmenniemen puhdistamolle hankitaan hienovälppä vuoden 2008 aikana. Uusi ympäristölupahakemus jätettiin vuoden lopussa. Lupahakemuksessa ehdotetaan uutta purkuputken paikkaa Käälahdesta Koivusalmen kautta Näsinselän puolelle syvänteeseen. Viemärilaitoksen laboratorio Viemärilaitoksen laboratorio tekee puhdistamoiden käytönohjauksen ja velvoitetarkkailun edellyttämät analyysit sekä järvien, ojien, hulevesien ja teollisuuden jätevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä. Laboratorion tehtäviin kuuluu myös puhdistamoiden toiminnan ja lietteen laadun turvaamiseen liittyvää tarkastus- ja neuvontatoimintaa. Laboratorio osallistui vuoden 2007 aikana kolmeen valtakunnalliseen pätevyyskoetutkimukseen ja menestyi niissä erittäin hyvin. Laboratoriossa tutkittiin toimintavuonna 3 846 näytettä, joista tehtiin yhteensä 16 168 määritystä. Laboratorioidemme yhteistyönä talousvesinäytteistä tehtiin määrityksiä 860 eli 5,3 % kokonaismäärästä. Kaikista näytteistä 83 % oli puhdistamonäytteitä, joista koelaitostoimintaan liittyviä näytteitä oli 14,3 %. Vesistönäytteiden osuus kokonaisnäytemäärästä oli 1,1 %, talousvesinäytteiden 5 % sekä teollisuus-, pumppaamo-, hulevesi- ym. näytteiden 9,4 %. Viemärilaitoksen laboratorio toimii kiinteässä yhteistyössä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorion ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen sekä Lantmännen AnalyCen Oy:n kanssa. Yhteistyötä on tehty välinehuoltopalvelujen, näytteenottopalvelujen ja analyysilaitteiden osalta. Viranomaistarkkailutulokset toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Alkuvuodesta 2007 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mallinnushankkeen analyysit työllistivät laboratoriota runsaasti. Helmi-maaliskuussa oli laajennettu perustarkkailujakso ja marraskuulla yhdeksän päivän yhtäjaksoinen intensiivijakso. Näkymiä vuodelle 2008 Vuoden 2008 aikana ojien tarkkailuun liittyvien analyysien tekeminen siirtyy suureksi osaksi Tampereen kaupungin ympäristöpalveluiden vastuulle. Hulevesien tarkkailuun liittyviä analyysejä tehdään suunnilleen sama määrä kuin aikaisemminkin. Teollisuuden jätevesien kuormitustarkkailua on siirretty toiminnanharjoittajien vastuulle ja Viemärilaitoksen laboratorio valvoo edelleen teollisuusjätevesiä Tampereen Veden toiminta-alueella. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon mallinnushankkeen kolmas eli ns. kalibrointijakso toteutetaan kevään aikana. 1 9 8 0 - l u k u Laborantti hakee oikeaa aallonpituutta määrittääkseen plasmaemissiospektrofotometrillä lietenäytteiden metallipitoisuuksia 1980-luvun loppupuolella. 20 Tampereen Vesi