PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 26.01.2009 Dnro ESA 2006 Y 283 114 ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen 15.1.2009. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Risto Parviainen Punakiventie 5 G 7 19430 PERTUNMAA Yhteyshenkilö Asiamies Pertti Parviainen Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI ohjelma Kohdenumero 19430 9 130 PL 1405 00101 HELSINKI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Pertumaan kunta kiinteistötunnus 588 413 10 46 Toivolantie 679 19430 PERTUNMAA Kiinteistön omistaja Risto Parviainen Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli www.ymparisto.fi/esa Jääkärinkatu 14 FI 50100 S:t Michel, Finland www.miljo.fi/esa
Alueen kaavoitustilanne ja rajautuminen 2/9 Kiinteistö sijaitsee haja asutusalueella. Alueella ei ole kaavamerkintää. Kaavoitukseen ei ole tulossa muutosta. Kohde rajautuu pohjoisessa Toivolantiehen. Lähin naapuri on noin 50 metrin etäisyydellä kohteesta. Ympäristössä on peltoja ja metsää. Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Jakeluasematoiminta on aloitettu vuonna 1939 ja se on päättynyt vuonna 1993. Toiminnanharjoittajina on ollut useita yksityisiä kauppiaita. Lisäksi kiinteistöllä on toiminut vesijohtoliike. Alueella on ollut 4 jakelumittaria, joiden perustukset ovat edelleen paikoillaan. Asemalla on varastoitu bensiiniä, diesel ja polttoöljyä sekä petrolia ja valopetrolia. Polttoöljysäiliö on edelleen maassa. Muut, maanpäällä sijainneet, säiliöt ja tynnyrit on poistettu alueelta. Kellarissa on mahdollisesti korjattu autoja ja säilytetty öljyjä. Kiinteistöllä sijaitsee entinen myymälärakennus, joka on asuinkäytössä. Kiinteistön käyttö ei ole muuttumassa. Kunnostuskohteen maaperän, pohja ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot Tutkimusalue on nykyisin viher ja piha alueina. Maaperäkairausten perusteella kohteen maaperä on hiekkaa noin 0 1,5...2,5 ja moreenia 1,5...3,3 metriä maanpinnasta (aistinvaraiset arviot). Kairaukset päättyivät määräsyvyyteen, koska ko. syvyydellä ei havaittu maaperän pilaantuneisuutta sekä kiviin ja kallioon (2,5 3,3 m). Kalliota ei varmistettu. Pinta ja pohjavesitiedot Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä pohjavesialueiden läheisyydessä (lähimpään matkaa > 5 km). Kiinteistöllä sijaitsee betonirengaskaivo ja kivipuitekaivo. Betonirengaskaivo on talousvesikäytössä. Naapurustossa on talousvesikaivo 50 metrin etäisyydellä kohteesta. Kiinteistö on liitetty vesijohto ja viemäriverkkoon, mutta vesijohto ei ole vielä käytössä. Kaivoissa havaittiin vesipinta 2,0 ja 2,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kairauspisteissä ei havaittu pohjavettä. Kohteen etäisyys lähimpään vesistöön, Hämeen Hartonen, on noin 330 metriä. Tutkimusalueen sadevedet imeytyvät maastoon ilman viemäröintiä. Puhdistussuunnitelma Tehdyt tutkimukset Kiinteistön maaperän tilaa on tutkittu Ramboll Finland Oy:n toimesta Öljyalan Palvelukeskuksen toimeksiannosta. Selvitykseen liittyvät maastotyöt tehtiin 27.5.2008. Kohteessa tehtiin maaperäkairauksia 7 näytepisteessä. Kairaukset tehtiin DualTube ympäristönäytteenottimella varustetulla monitoimikairalla. Kairauspisteistä otettiin maanäytteet, jotka tutkittiin kentällä aistinvaraisesti ja PetroFlag kokonaishiilivetyanalysaattorilla sekä PID fotoionisaattorilla. Kenttähavaintojen ja mittausten perusteella valittiin 2 maanäytettä, joista analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet jakeittain (C 5 C 10, >C 10 C 22 ja >C 22 C 40 ), bensiinikomponentit (BTEX), bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME) ja lyijyllisen bensiinin lisäaineet (DCE, EDB). Lisäksi toisesta maanäytteestä analysoitiin hiilivetyjen jakautuminen alifaattisiin ja aromaattisiin hiilivetyihin hiiliekvivalenttilukujen mukaan. Kiinteistöllä sijaitsevasta betonirengaskaivosta (talousvesikäytössä)
3/9 otettiin vesinäyte (VK1) ja kivipuitekaivosta (ei käytössä) vesinäyte (VK2). Näytteistä analysoitiin laboratoriossa hiilivetypitoisuudet jakeittain (C 5 C 10, >C 10 C 22 ja >C 22 C 40 ), bensiinikomponentit (BTEX), bensiinin lisäaineet (MTBE, TAME) ja lyijyllisen bensiinin lisäaineet (DCE, EDB). Maanäytteiden laboratorioanalyyseissä korkein havaittu kokonaisöljyhiilivetypitoisuus oli kairauspisteessä P5/0 1.0 m 1 100 mg/kg (C 5 C 10 : <10 mg/kg; C 10 C 22 : 78 mg/kg; C 22 C 40 : 1 000 mg/kg). Kenttämittauksin todettu kokonaishiilivetypitoisuuden maksimi oli samassa näytteessä 893 mg/kg. Syvyydellä 1,0 2,5 m havaittiin kenttämittarilla kokonaishiilivetypitoisuus 120 mg/kg. Kairauspisteessä P3/0 1.0 m havaittiin kenttämittarilla kokonaisöljyhiilivetypitoisuus 561 mg/kg. Laboratoriossa analysoidussa rinnakkaisnäytteessä kokonaisöljyhiilivetypitoisuudeksi varmistui 990 mg/kg (C 5 C 10 : <10 mg/kg; C 10 C 22 : 460 mg/kg; C 22 C 40 : 530 mg/kg). Kairauspisteissä P1, P2, P4 ja P5 havaittiin kenttämittarilla kokonaisöljyhiilivetypitoisuuksia välillä 23...364 mg/kg. Kiinteistöllä ei edellä mainittujen lisäksi havaittu muita polttoaineperäisiä haitta aineita. Kiinteistöllä sijaitsevista kaivoista otetuissa vesinäytteissä (näytetunnukset: VK1 ja VK2) ei havaittu tutkittuja haitta aineita yli laboratorioanalyysien määritysrajojen. Kaivot eivät sijaitse oletetussa pohjaveden virtaussuunnassa pilaantuneeseen maaperään nähden. Poistettavaksi arvioitu pilaantuneen maan määrä on 55 m 3 / 80 t. Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella kohteen maaperä on pilaantunut Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) annetun alemman ohjearvon ylittävin pitoisuuksin. Havaitut maaperän haittaainepitoisuudet aiheuttavat riskin ympäristölle ja terveydelle. Tutkimusten perusteella pilaantuminen rajoittuu entiselle säiliö ja jakelualueelle kairauspisteen P3 ja P5 ympäristöön syvyydelle noin 0...1,0 metriä maan pinnasta. Havaittujen maaperän haittaainepitoisuuksien arvioidaan aiheuttavan riskin ympäristölle ja terveydelle. Havaitut haitta aineet voivat levitä maaperässä vajoveden ja pohjaveden mukana säiliöalueelta sen ympäristöön. Tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella kiinteistöllä on päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttama maaperän kunnostustarve. Kohde esitetään kunnostettavaksi haitta ainekohtaisiin Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin alempiin ohjearvotasoihin. Mikäli tavoitepitoisuuksiin ei joltakin osin kohtuudella päästä, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä ja niiden tarvetta erikseen laadittavan riskiarvion perusteella. Kunnostuksen toteutus Koska kohde on pilaantunut keskitisleillä ja raskailla öljyjakeilla, esitetään kohde kunnostettavaksi massanvaihdolla, joka toteutetaan poistamalla pilaantunut maa muualla käsiteltäväksi. Käsittelypaikka ratkaistaan kustannus ja kapasiteettitilanteiden perusteella kunnostustyön alkaessa. Poistetut maamassat korvataan pilaantumattomilla rakennuskelpoisilla maamassoilla. Pilaantunut maa aines kuormataan välittömästi kuorma autoihin, kuormat peitetään ja toimitetaan käsittelyyn. Mikäli kunnostuskaivantoihin kertyy pilaantunutta vettä, pumpataan se siirrettävään tai kiinteistöllä sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai öljy poistetaan vedestä muulla menetelmällä. Vaihtoehtoisesti öljyinen vesi poistetaan asiaankuuluvan luvan omaavalla imuautolla. Tutkimuspisteissä ei havaittu pohjavettä. Kiinteistön maaperässä on käytöstä poistettu kevyen polttoöljynsäiliö. Rakenteet poistetaan kaivamalla massanvaihtotyön yhteydessä. Säiliön päällä oleva betonilaatta puretaan ja
4/9 poistetaan noin 10 metrin matkalta. Mikäli maaperän pilaantuneisuuden ei todeta jatkuvan betonilaatan alle, jätetään laatta niiltä osin paikoilleen. Säiliön ja putkistojen nostossa on käytettävä asianmukaista nostokalustoa. Polttoainesäiliöt ja muut vastaavat jätteet toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muut maaperässä mahdollisesti tavattavat rakenteet (perustukset yms.) poistetaan vain jos ne estävät massanvaihtotyötä. Maaperästä mahdollisesti tavatut jätteet toimitetaan urakoitsijan valitsemaan lailliseen paikkaan, mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Mahdollinen puhdas betoni (<150 mm) esitetään käytettäväksi kohteessa alustäyttöihin. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Kunnostustyön laadunvalvonta hoidetaan mm. seuraavasti: Pilaantuneen maan arvioinnissa käytetyt kenttämittarit kalibroidaan laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Maa ja vesinäytteiden tutkimuksissa käytetään hyvälaatuista, SOILI ohjelman hyväksymää ympäristölaboratoriota. Työmaan valvojaksi nimetään riittävän kokemuksen omaava henkilö Kunnostustöitä valvoo ja ohjaa valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnot, pois kuljetettavan maa aineksen sijoituskohteiden osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen sekä massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvoviin ympäristöviranomaisiin. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita. Valvojan yhteystiedot ja työn aloitusajankohta ilmoitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle ennen töihin ryhtymistä. Massanvaihtotyö tehdään maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perusselvityksen yhteydessä saatuja analyysituloksia hyväksikäyttäen. Pilaantuneet maat rajataan kenttämittalaitteiden (PetroFlag kokonaishiilivetyanalysaattori ja PID fotoionisaattori) avulla. Pois kuljetettava öljyinen maa aines lajitellaan öljyhiilivetypitoisuuksien perusteella vastaanottavan laitoksen ohjeiden mukaisesti. Maa, jonka haitta aine pitoisuudet ovat alle kunnostuksen tavoitetasojen, käytetään työmaalla tai toimitetaan maankaatopaikalle, mikäli se ei sovellu täyttöön. Maan kaivua jatketaan alle tavoitetasojen todettuihin tai viranomaisten hyväksymiin rajapintoihin asti. Kunnostuksen päätteeksi rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet joista analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivedyt jakeineen (C 5 C 10, >C 10 C 21, >C 21 C 40 ) sekä tarvittaessa BTEX yhdisteet. Kunnostustoimet todetaan päättyneeksi siinä vaiheessa kun tavoitetaso on kenttämittauksin ja aistivaraisin arvioin riittävän luotettavasti varmistettu. Ennen kaivantojen täyttää rajapinnoista otetaan koontimaanäytteet (lopetusnäytteet) laboratorioanalyysejä varten. Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Kunnostuksella poistetaan päättyneen polttoaineen jakelun aiheuttamat haitat ympäristölle ja terveydelle. Maaperän kunnostustyö toteutetaan massanvaihtona. Kunnostustyössä mahdollisesti esiintyvät terveys ja ympäristöhaitat huomioidaan mm. seuraavasti: Pilaantunut maa kuormataan kaivun jälkeen välittömästi kuorma autoihin mikä minimoi mahdollisten haju ja pölyhaittojen muodostumista. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut vesi pumpataan uppopumpulla siirrettävän tai alueella sijaitsevan öljynerottimen kautta maastoon tai vaihtoehtoisesti imetään imuautolla ja toimitetaan välittömästi käsiteltäväksi. Pilaantuneet maat peitetään kuljetuksen ajaksi, mikä estää jätteen leviämisen ja pölyämisen. Työntekijöiden terveyden kannalta kunnostustöissä noudatetaan Öljyalan Palvelukeskus
Oy:n maaperän puhdistusurakan laatu ja turvallisuusohjetta. 5/9 Aikataulu Kunnostustyö on suunniteltu tehtäväksi vuoden 2009 aikana, ottaen kuitenkin huomioon öljysuojarahaston käytettävissä olevat varat. Työn kestoajaksi arvioidaan 1 3 päivää. Raportointi Työmaan valvoja pitää kunnostustöiden aikana kirjaa kaikesta työmaalle ja työmaalta pois liikkuvasta materiaalista kuten pois viedyt pilaantuneet maat, putkistot, betoni ja asfaltti. Lisäksi työmaan valvoja kirjaa karttapohjalle kunnostetut alueet, näytteenottopisteet ja kaivantojen koot sekä arvioi mahdollisesti pois pumpattavan veden määrän. Yhteenveto kirjanpidosta liitetään kohteen loppuraporttiin. Kunnostustöiden päätyttyä tiedot työstä kootaan raporttiin, joka toimitetaan rakennuttajalle sekä rakennuttajan toimesta hyväksyttäväksi Etelä Savon ympäristökeskukselle ja tiedoksi kiinteistön omistajalle ja Mikkelin seudun ympäristöviranomaisille. Raportti sisältää mm. seuraavat tiedot: kunnostussuunnitelman ja ympäristökeskuksen päätöksen toteutuminen alueelta viedyt maamassat (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta) otetut näytteet (näytteenottaja, ajankohta, sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset) alueelle jäävän maa aineksen analyysitulokset ja sijainnit erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus hyväksyy Pertunmaan kunnassa osoitteessa Toivolantie 679 sijaitsevan kiinteistön 588 413 10 46 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistön puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Alueelta on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden mineraaliöljypitoisuus ylittää raskaiden jakeiden osalta 600 mg/kg ka, keskiraskaiden jakeiden osalta 300 mg/kg ka ja kevyiden jakeiden osalta 100 mg/kg ka. Bentseenin osalta maaperä puhdistetaan arvoon 0,2 mg/kg, tolueenin osalta arvoon 5 mg/kg, etyleenibentseenin osalta arvoon 10 mg/kg, ksyleenien osalta arvoon 10 mg/kg ja MTBE TAME:n (summa) osalta arvoon 5 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ja 78 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta 6/9 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa kiinteistön puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn. Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai käsiteltävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. 5. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haittaainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle tai maankaatopaikalle. Laboratoriotutkimuksilla puhtaaksi todettua betonia voidaan käyttää alustäyttöihin. 6. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 13 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 7. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haittaaineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. 8. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta ainepitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. 9. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. Jos alueelle jätetään polttonesteen jakeluun liittyviä rakenteita tulee niiden alapuolisten maiden puhtaus varmistaa. Samoin tulee varmistaa ettei päättynyt polttonesteiden jakelu ole aiheuttanut kellaritilan kohdalla maaperän pilaantumista. 10. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä
Päätöksen perustelut 7/9 Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. 13. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. 14. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja kiinteistölle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on kiinteistön puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä Savon ympäristökeskukselle. Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle kiinteistölle. Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakelutoiminnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22.1 :n mukaan maaperän pilaantumiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (86/2000) 12 luvun säännöksiä. Lisäksi ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa tapahtuneeseen maaperän pilaantumiseen sovelletaan voimaanpanolain 22.2 :n nojalla ympäristönsuojelulain 14 :n nojalla annettavia säännöksiä. Tällainen säännös on valtioneuvosten asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007). Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Asuinkiinteistöille asetuksessa on annettu alemmat ohjearvot. Määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta on annettu siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haittaaineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja
8/9 toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Määräykset 2 7) Kiinteistöllä olevat betonirakenteet ovat olleet polttonesteiden jakelumittareiden jalustoina. Niihin on voinut aikojen kuluessa valua polttonesteitä. Mikäli purettua betonia käytetään kiinteistöllä alustäyttöihin, tulee betonijätteen puhtaus varmistaa laboratorioanalyyseillä. Alueen puhdistamisessa tulee myös huomioida, että tutkimuksia tehtäessä kenttäanalysaattorin tulokset ovat olleet pienempiä kuin laboratorioon lähetetyissä rinnakkaisnäytteissä. Tämä tulee huomioida puhdistustuloksen seurannassa. (Määräys 5) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräykset 8 14) Mikäli alueelle jää polttonesteiden jakelussa käytettyjä rakenteita tulee varmistaa ettei jakelutoiminta ole pilaannut niiden alapuolista maaperää. Kiinteistöllä olevan rakennuksen kellaritiloissa on säilytetty öljyjä ja mahdollisesti korjattu ajoneuvoja. Mahdollisuuksien mukaan tulee kellaritilojen alapuolisen maaperän pilaantuneisuus tarkistaa kunnostuksen yhteydessä. (Määräys 9) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1072/1993) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)
9/9 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 430 euroa Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Öljyalan Palvelukeskus Oy Kohdenumero 19430 9 130 PL 1405 00101 Helsinki lasku mukana Pertunmaan kunta, kunnanhallitus Pertunmaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, c/o Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Parviainen Risto, c/o Pertti Parviainen Etelä Savon ympäristökeskuksen valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Pertunmaan kunnan ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg Ympäristöinsinööri Mikko Rautio LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely
VALITUSOSOITUS LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen 26.01.2009 DIAARINUMERO ESA 2006 Y 283 114 Valitusviranomainen Valituksen toimittaminen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelle osoitetulla kirjallisella valituksella. Valitus on jätettävä Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa Telefax: 010 36 42760 Puhelin: 010 36 42611 Aukioloaika: klo 8.00 16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Päätös on annettu 26.01.2009. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy 25.02.2009 kello 16.15. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa.