Eläinten hyvinvointikorvaus siipikarjatiloilla 2015 Siipikarjaliiton kokous Tampere 25.3.2015 Ylitarkastaja Ulla Sihto, Maaseutuvirasto
Yleistä Eläinten hyvinvointikorvaukset valmisteltiin laajassa työryhmässä, lisäksi eläinlajikohtaisia asiantuntijaryhmiä Korvaukset tulonmenetysten ja kustannusten sekä aiheutuvien hyötyjen perusteella (MTT:n laskelmat) Toimenpiteiden ehtojen on ylitettävä peruslainsäädännön vaatimukset Ehdot naudoille ja sioille sekä uutena mukaan tuleville lampaille, vuohille ja siipikarjalle Samasta asiasta ei päällekkäistä tukea Luomukotieläintila ei voi valita niitä ehtoja, joita noudatetaan jo luomusääntöjen mukaan
Yleistä Aktiiviviljelijä vaatimus, ei yläikärajaa Hakuaika 12.5.2015 saakka, virikkeet sekä tasot, rampit ja orret toimenpiteiden toteutus 13.5.2015 alkaen. Eläinlajikohtaiset 1-vuotiset sitoumukset, joita voi jatkaa vuosittain 1. kausi poikkeus: 1.5.2015-31.12.2016, vuonna 2016 ei hakua Tuen määräytymisjakso on kalenterivuosi: Sama jakso ja samat ey-kertoimet kuin muissa eläintuissa Eläintiedot poimitaan pääsääntöisesti rekistereistä siipikarjalla laskentapäivät (kuukausittaiset määrät tai teuraserät) Tuen maksu keväällä 2016
Siipikarjan hyvinvointikorvausten ehdot Sitoumus koskee: Munivat kanat, broilerit ja kalkkunat, ei emolinnut Viljelijällä on oltava hallinnassaan koko sitoumusvuoden ajan vähintään 14 eläinyksikköä munivia kanoja (1 000 kanaa), 70 eläinyksikköä broilereita (10 000 broileria) ja 60 eläinyksikköä kalkkunoita (2 000 kalkkunaa). Pois luettuna tuotantotapaan kuuluvat normaalit tuotantotauot. (ei remontit) EHK:n eläinyksikkökertoimet Munivat kanat 0,014 Broilerit 0,007 Kalkkunat 0,03
Toimenpiteet ja korvauksen määrä (euroa/eläinyksikkö) Korvaus maksetaan sille siipikarjalle, joka ehdon piirissä 4.1. Siipikarjan ruokinta ja hoito 8 4.2. Broilerien ja kalkkunoiden pito-olosuhteiden parantaminen 10 4.3. Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen 5 4.4. Siipikarjan virikkeet 7 4.5. Siipikarjan tasot, rampit ja orret korvaus muniville kanoille 11 korvaus kalkkunoille 14 korvaus broilereille 34 4.6. Kanojen ja kalkkunoiden ulkoilu 16 5
Toimenpiteiden valinta Sitoumusehdoissa on kerrottu tarkemmin toimenpiteiden sisällöstä. Toimenpiteiden valitsemiseen liittyy rajoituksia: 4.4, 4.5 ja 4.6. Jos tilalla on virikehäkkikanala, toimenpiteitä ei voi valita. 4.6. Toimenpidettä ei voi valita, jos tilan siipikarja on luonnonmukaisessa kotieläintuotannossa tai tilalla on vain ulkona kasvatettavaa siipikarjaa. Broilertila ei voi valita toimenpidettä.
4.1. Siipikarjan ruokinta ja hoito Kaikki munivat kanat, broilerit ja kalkkunat Siipikarjatilalla on oltava kirjallinen laskelmiin perustuva eläinryhmäkohtainen ruokinta-suunnitelma jossa on huomioitu eläinten kasvu, tuotostaso ja tuotantovaihe Jos ruokinnassa käytetään tehdasvalmisteista rehua, jonka valmistaja on jo analysoinut, ja sitä täydentävää rehua, täydentävästä viljasta on analysoitava valkuainen ruokintasuunnitelman vaihtuessa jos viljaerä on vaihtunut. Vähintään 1 viikon ikäisille linnuille tarjottava rehun joukossa kokonaisia jyviä virikerehuina Käy myös teollinen rehu jossa on mukana valmiiksi analysoituja kokonaisia jyviä. Ensimmäisinä kasvatuspäivinä tulee lihasiipikarjalla käyttää paperiruokintaa. Kalkkunoille voi käyttää paperin sijasta pahvia tai kartonkia, esimerkiksi munakennoja.
4.2. Broilereiden ja kalkkunoiden pitoolosuhteiden parantaminen Kaikki broilerit ja kalkkunat Kasvattamon olosuhteista huolehdittava Broilereilla mittarina lihantarkastuksessa vesipöhön vuoksi hylättyjen ruhojen %- osuus sekä tarkastuseläinlääkärin antamat eräkohtaiset jalkapohjatulehdusarvioinnin tulokset. Vesipöhön vuoksi hylättyjen %-osuus ei teuraserissä saa ylittää 1 %:ia ja jalkapohjatulehdusarvion on oltava alle 40 pistettä. Jos tulos on alle 30 pistettä, ei vesipöhön vuoksi hylättyjä huomioida. Kalkkunoilla mittarina teuraseräkohtaiset kokoruhohylkäysten %-osuudet. Niiden oltava alle 6,5 % aikavälillä 1.5.-30.9. teurastetuissa erissä ja alle 5 % aikavälillä 1.10.- 30.4. teurastetuissa erissä. Kokoruhohylkäysprosentissa ei oteta huomioon tuoreiden ruhjeiden, murtumien tai muun kuin lintujen kasvattajan toiminnan vuoksi hylättyjen %-osuutta. Mikäli jokin erä ei täytä toimenpiteen vaatimuksia, se hylätään. Raportit toimitetaan kuntaan (viljelijä). Esim. teurastamon kokoama koontiraportti vain tukeen vaadittavista asioista.
4.3. Munintakanalan ilmanlaadun parantaminen Tilan kaikki munivat kanat Lanta poistetaan hallista vähintään kolme kertaa viikossa Kerrosritiläkanaloissa ritilöiden alta ajetaan lantahihnat sekä käytävältä poistetaan suurin osa lannasta. Halli-ilman viikkokohtainen ammoniakkipitoisuus tulee olla avokanalassa alle 18 ppm ja häkkikanalassa alle 8 ppm. Ammoniakkipitoisuuden viikkokohtaista arvoa tarkastellaan kuukausitasolla. Tilalla tulee olla ammoniakin mittaamiseen ilmanvaihtotietokone tai laite. Lannanpoistosta ja ilman ammoniakkipitoisuudesta on pidettävä kirjaa.
4.4. Virikkeet Kaikki munivat kanat, broilerit ja kalkkunat Toimenpidettä on toteutettava 13.5.2015 lähtien. Virikehäkkikanaloihin ei voi valita Virike-esineinä on käytettävä ketjussa riippuvia puupaloja, irrallaan olevia muoviesineitä, joita linnut voivat pyöritellä, riippuvia köysiä tai muita vastaavia esineitä. Virikkeiden ei tarvitse sijaita tasaisesti osastoissa. Virikkeitä asetettaessa ja valittaessa tulee viljelijän kiinnittää erityistä huomiota hygienia- ja huoltotoimenpiteiden sujuvuuteen, sekä varmistua virikkeiden turvallisuudesta. Kalkkunahallin osastoissa tulee olla virikkeitä vähintään 2 jokaista alkavaa 100 m 2 kohden Broileri- ja munintakanahalleissa tulee olla virikkeitä vähintään 4 jokaista alkavaa 100 m 2 kohden Virikkeet voidaan poistaa 3 vrk ennen lintujen keräilyä
4.5. Tasot, rampit ja orret Kaikki munivat kanat, broilerit ja kalkkunat; ei kuitenkaan virikehäkkikanaloihin, muniville kanoille ei voi valita orsia Toimenpidettä on toteutettava 13.5.2015 lähtien. Munivien kanojen käytössä on oltava tasoja tai ramppeja. Broilereiden ja kalkkunoiden käytössä oltava tasoja, ramppeja tai orsia. Orsia tulee olla vähintään 10 %:lle lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 cm ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 cm ortta. Käytössä olevat rehu- ja juomaputket, ilman niiden päällä olevia vaijereita, voivat olla puolet orsien vaatimuksesta, jos ne täyttävät edellä mainitut orsien kriteerit. Kaikelle siipikarjalle tasoja tai ramppeja oltava vähintään 10 % hallin pinta-alasta Käytettäessä kalkkunan alkukasvatuksessa kasvatusrinkejä, ei niissä ensimmäisinä 7 vuorokautena tarvitse olla tasoja, ramppeja tai orsia. Kalkkunan alkukasvatusvaiheessa voidaan tasojen, ramppien tai orsien määrä laskea loppukasvatusvaiheen eläinmäärän mukaan.
4.5. Tasot, rampit ja orret Kaikelle siipikarjalle on oltava tasoja tai ramppeja vähintään 10 % hallin pinta-alasta. Esimerkiksi 1 000 m 2 x 10 % = 100 m 2 Orsia on oltava vähintään 10 %:lle lihasiipikarjasta niin, että yhtä broileria kohden on vähintään 15 cm ortta ja kalkkunaa kohden on vähintään 20 cm ortta. o esimerkiksi broilereille 20 000 br x 0,10 x 0,15 m/br = 300 m ja kalkkunoille 4000 kal x 0.10 x 0.20 m/kal = 80 m Tasojen, ramppien tai orsien materiaalina voidaan käyttää puuta, muovia tai metallia. Linnun on päästävä menemään niiden ali. Orsien tulee olla pyöreitä ja lintujen tulee voida kiertää varpaansa niiden ympärille. Kanojen suojeluasetuksessa 673/2010: Vähintään 350 munivan kanan avokanaloille asetettavat lisävaatimukset Jos kanalassa on vähintään 350 munivaa kanaa, orsia ei saa sijoittaa pehkujen yläpuolelle, ja orsien välisen vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 30 senttimetriä sekä etäisyyden seinästä vähintään 20 senttimetriä. Sellaisessa kanalassa, jossa kanat voivat liikkua vapaasti eri tasojen välillä, saa tasoja olla enintään neljä. Tasojen välisen esteettömän korkeuden on oltava vähintään 45 senttimetriä. Em. luvut koskevat vain kanoja, ei siis broilereita tai kalkkunoita. Tasojen, ramppien ja orsien on oltava kestäviä ja turvallisia. Toimenpiteen korvausperusteena ovat tasojen, ramppien ja orsien siirtelyyn, puhdistamiseen ja huoltoon liittyvä lisätyö. Jos kerrosritiläkanalan eläintiheys on enintään 9 kanaa /kanojen käytettävissä oleva lattiam 2 muualla kuin tasoilla, ne voidaan laskea tasoiksi myös hyvinvointikorvauksessa
Ramppien, tasojen ja orsien tarve broilereilla 4.5. Tasot, rampit ja orret Orsien tarve, m Broilerit kpl 40000 600 Hallin ala m 2 2300 Ramppien ja tasojen tarve m2 230 Jos on orsia, metriä 400 tarvitaan lisäksi ramppeja/tasoja 76,7 m 2 Jos on ramppeja/tasoja, m2 30 tarvitaan lisäksi orsia 521,7 m Esimerkki 1: Hallissa on 40000 broileria. Broilereilla on käytössä 400 m orsia ja loput vaatimuksesta täytetään rampeilla ja tasoilla. Orsien tarve: 40000*0,1*0,15 m = 600 m Ramppien ja tasojen määrän laskenta: (orsien tarve - orsien määrä)/orsien tarve) * hallin ala * 0,1 (600-400/600)*2300*0,1 = 76,7 m2 Esimerkki 2: Hallissa on 40000 broileria. Broilereilla on käytössä 30 m2 ramppeja ja tasoja ja loput vaatimuksesta täytetään orsilla. Ramppien ja tasojen tarve: 2300*0,1 = 230 m2 orsien määrän laskenta: (tasojen tarve - tasojen määrä)/tasojen tarve) * broilerien määrä * 0,1*0,15 m (230-30/230)*40000*0,1*0,15 = 521,7m
Ramppien, tasojen ja orsien tarve kalkkunoilla Orsien tarve, m Kalkkunat kpl 10000 200 Hallin ala m2 1000 Ramppien ja tasojen tarve m2 100 Jos orsia, metriä 50 tarvitaan lisää ramppeja/tasoja 75 m 2 4.5. Tasot, rampit ja orret Jos on ramppeja/tasoja, m2 80 tarvitaan lisäksi orsia 40,0 m Esimerkki 1: Hallissa on 10000 kalkkunaa. Kalkkunoilla on käytössä 50 m orsia ja loput vaatimuksesta täytetään rampeilla ja tasoilla. Orsien tarve: 10000*0,1*0,20m = 200 m Ramppien ja tasojen määrän laskenta: (orsien tarve - orsien määrä)/orsien tarve) * hallin ala * 0,1 (200-50/200)*1000*0,1 = 75 m2 Esimerkki 2: Hallissa on 10000 kalkkunaa. Kalkkunoilla on käytössä 80 m2 ramppeja ja tasoja ja loput vaatimuksesta täytetään orsilla. Ramppien ja tasojen tarve: 1000*0,1 = 100 m2 orsien määrän laskenta: (tasojen tarve - tasojen määrä)/tasojen tarve) * kalkkunoiden määrä * 0,1*0,20 m (100-80/100)*10000*0,1*0,20 m = 40 m
4.6. Ulkoilu Tilan kaikki munivat kanat ja kalkkunat; ei voi valita jos tilalla on virikehäkkikanala tai viljelijä on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta kotieläintuotannosta. Free range kanaloille voi valita. Tilan kaikki kanat ja kalkkunat on päästettävä ulkoilemaan ympäri vuoden sään salliessa vähintään kahdesti viikossa lukuun ottamatta eläintautisyistä johtuva rajoitusaika 1.3. 31.5. Ruokintatila on sisällä, ulkoilu kesällä laitumella, talvella katetussa jaloittelutarhassa Mahdollisuus toteuttaa luontaisia käyttäytymismalleja kuten kylpemistä ja kuopsuttelua Ulkoilusta pidettävää kirjaa
Lisätietoa: www.mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet Tukihakuopas 2015 (päätukihaku, viljelijätuet) Eläinten hyvinvointikorvaus hakuohje Eläinten hyvinvointikorvauksen sitoumusehdot 2015-2016 Valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 121/2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinten hyvinvointikorvauksesta 117/2015
Hyvinvointikorvauksen saaminen edellyttää sitoumuksen tekemistä Vuonna 2015 annettu sitoumus tehdään ajalle 1.5.2015 31.12.2016. Valittujen toimenpiteiden sitoumusehtojen toteuttaminen on aloitettava 1.5.2015, lukuun ottamatta toimenpiteitä 4.4. virikkeet sekä 4.5.tasot, rampit ja orret toimenpiteitä, joita toteutettava 13.5.2015 lähtien. Uusia sitoumuksia ei tehdä erikseen vuodelle 2016. Eläinten hyvinvointikorvausta haettaessa viljelijällä tulee olla vähintään sitoumusehdoissa mainittu eläinmäärä yhtä sitoumukseen oikeuttavaa eläinlajia koko sitoumuskauden ajan. Hyvinvointikorvauksen määrän laskeminen Hyvinvointikorvauksen maksaminen: siipikarjatiloilla eläinmäärä lasketaan kuukauden 1. päivien keskiarvoina, joista on poistettu neljä kuukautta, jolloin eläinmäärä on ollut pienin. Vuonna 2015 laskenta-ajanjakso on 1.5. 31.12. ja vuodesta 2016 eteenpäin kalenterivuosi. Korvaus lasketaan sitoumusehdoissa esitettyjen eläinyksikkökertoimien ja toimenpiteistä maksettavien korvausmäärien perusteella
Eläinmäärien ilmoittaminen (siipikarjatilat) Siipikarjatilojen tulee ilmoittaa 12.5.2015 mennessä tukihakemuksella eläinryhmittäiset keskimääräiset eläinmäärät. Tukihakemuksessa haettua eläinmäärää on mahdollista alentaa (lisääminen ei ole mahdollista) perumalla eläimiä hakemukselta. Toteutuneet kuukauden 1. päivien eläinmäärät tulee ilmoittaa 29.1.2016 mennessä sähköisesti Vipu-palvelussa tai lomakkeella 179. (eläinmäärien ilmoitus ja eläinmäärien osittainen peruminen). Tämän ilmoituksen yhteydessä on mahdollista vähentää tukihaussa haettua eläinmäärää.
Eläinten hyvinvointikorvauksen hakeminen Eläinten hyvinvointikorvausta (maksua) saadakseen viljelijän tulee hakea sitä vuosittain sähköisesti Vipu-palvelussa. Korvausta on mahdollista hakea myös paperilomakkeella, jolloin lomake 472 tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Korvauksen (maksun) haku ajalta 1.5.2015 31.12.2015 tehdään 12.5.2015 mennessä. Vuoden 2016 korvausta (maksua) tulee hakea huhtikuussa 2016. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on toimitettava päätukihaussa viimeistään 12.5.2015 joko sähköisesti tai paperilla 102A Peruslohkolomake tai jos maatalousmaata ei ole lomake 101A Maatilalomake.