SPS Energiapalvelut Oy Janne Piispanen Helen Oy Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy

Pöytäkirja 1 (9) Käyttöönottotyöryhmän kokous 24.1.2019 Aika 24.1.2019 klo 9.00 15.00 Paikka Duetto Business Park, Läkkisepäntie 23, 00620 Helsinki nh. Kuolajärvi Läsnä Minna Arffman (pj.) Kerttu Korpelainen (siht.) Teemu Hiekka Marko Juslin (asialistan kohdat 3-4) Saku Palanne (asialistan kohdassa 4) Pinja Kimari (asialistan kohdassa 5) Juha Leinonen Pöyry Management Consulting Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Greetta Arha Elenia Oy Jari Arve SPS Energiapalvelut Oy Janne Piispanen Helen Oy Johanna Piispa Vantaan Energia Sähköverkot Oy Asialista 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00 ja kävi läpi päivän agendan. Puheenjohtaja kertoi, että kokoukseen liittyy mukaan datahub-projektin projektipäällikkö Marko Juslin esittelemään datahub-järjestelmän liiketoimintaprosessien toteutussuunnitelmaa ja testaus- ja sertifiointisuunnitelmasta työryhmälle tulee kertomaan projektin testipäällikkö Saku Palanne. Iltapäivällä kokoukseen tulee mukaan myös Pinja Kimari, joka vastaa projektissa tietosuoja sekä tietoturva asioista. Kimari tulee kertomaan ryhmälle henkilötietojen käsittelystä datahubissa. Käytiin läpi puheenjohtajan johdolla edellisen kokouksen pöytäkirja (5.12.2018), johon työryhmässä ei herännyt kommentoitavaa ja pöytäkirja hyväksyttiin. 1.1 Ajankohtaista datahub-projektissa Puheenjohtaja kertoi lyhyesti mitä ajankohtaista projektissa tapahtuu. Datahubin prosessi- sekä seurantatyöryhmässä siirryttiin vuoden alusta vuosittaiseen rotaatiomenettelyyn ja ET nimesi Fingridin pyynnöstä työryhmiin uudet jäsenet. Ryhmät kokoontuvat seuraavista kokouksistaan alkaen uusilla kokoonpanoilla. Uudesta toimintatavasta ollaan saatu niin positiivista kuin rakentavaakin palautetta, muutoksen takana on työryhmien työskentelyn tehostaminen. Nykyisellä työryhmien kokoonpanolla toimitaan tämä vuosi. Vuoden aikana kerättävien kokemusten ja palautteen perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia seuraavalle vuodelle. Sähkömarkkinalain muutosesitys astuu voimaan 1.2.2019. Laki velvoittaa sähkömarkkinaosapuolia (sähkön vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat) aloittamaan valmistelutoimet

Pöytäkirja 2 (9) datahubin käyttöönottamiseksi. Vähittäismyyjien sekä jakeluverkonhaltijoiden on laadittava oma suunnitelma datahubin käyttöönotolle kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta eli 30.4.2019 mennessä. Suunnitelma toimitetaan Energiavirastolle ja Fingridille. seuraa markkinaosapuolten valmistelutoimien edistymistä sekä raportoi osapuolten edistymistä ja valmiusastetta Energiavirastolle. Tietokonversion vaihe 1 alkoi tammikuussa 2019 ja suurimman osan kanssa sähkömarkkinaosapuolista tietokonversion palvelusopimukset on jo solmittu ja viimeisiä odotellaan. Datahubin vaatimia asetusmuutoksia on aloitettu valmistelemaan syksyllä 2018 yhteistyössä Energiateollisuus ry:n kanssa. Heinimäki kertoi, että asetusmuutosten osalta useita asioita on kuitenkin vielä auki esim. ET:n työstämä kantapaperi varttimittaukselle ei ole vielä valmis ja puhtaanenergian paketin sekä älyverkkotyöryhmän ehdotusten osalta tarvittavat muutokset eivät ole vielä tiedossa. Uusia dokumentteja on julkaistu sekä tullaan julkaisemaan alkuvuodesta EDIELfi-portaalissa. 22.1. julkaistussa Datahub External Interface Specification -dokumentissa kuvataan Datahubin B2B SOAP rajapinnan tekninen toteutus. Dokumentti on tarkoitettu ohjeeksi sovelluskehittäjille ja/tai integraatioasiantuntijoille, jotka toteuttavat Datahubiin liittyvän ulkoisen järjestelmän ja Datahubin välisen integraation. Helmikuun puoleen väliin mennessä tullaan julkaisemaan Testaus- ja sertifiointisuunnitelma sekä päivitetty versio prosessidokumentaatiosta. Prosessidokumentaatioon tehdään julkaisun yhteydessä rakennemuutos, joka selkeyttää ja parantaa dokumentaation luettavuutta. Aiheesta on luvassa webinaari 1.3. Teemu Hiekka esitteli työryhmälle markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelman seurannan testityökalua, joka on toteutettu Titta-palveluun omana toiminnallisuutenaan. Käyttöönottosuunnitelmaa varten on luotu Tittaan oma käyttäjärooli. Työkalun etusivulle täytetään yhtiön sekä yhteyshenkilön perustiedot. Kysymyspatteristo käyttöönottovalmiuteen liittyen löytyy työkalussa omilta alasivuilta. Mittaristossa täytettävillä alasivuilla löytyvät päivämäärät, mihin mennessä mitkäkin tiedot markkinaosapuolten tulee toimittaa. Tietty kysymyspatteristo avataan aina tiettyyn aikaan ja vastaamattomille tullaan lähettämään ennen deadlinea muistutuksia. Hiekka kertoi, että työkalun kautta toimitetaan myös sähkömarkkinalain edellyttämät suunnitelmat ja että on mahdollista myös niputtaa useita suunnitelmia työkaluun, mikäli käyttäjällä on oikeus useamman yhtiön tietoihin. Huomioitava kuitenkin on, että myynti- ja verkkoyhtiöille on omat kysymyksensä, joten mikäli käyttäjä täydentää molempia suunnitelmia, tulee kysymyksiin vastata roolikohtaisesti. Työryhmässä heräsi suunnitelmien työkaluun liittämisen osalta kysymys, onko mahdollista liittää työkaluun useampikin liite, jotta saadaan allekirjoitusversiot suunnitelmista kaikkien edustettujen osapuolten nimissä. Hiekka vastasi, että tämän pitäisi olla mahdollista. Projektin omistajaksi työkaluun tulee nimetä markkinaosapuolen yhteyshenkilö eli palveluntarjoajan edustajaa ei ole mahdollista nimetä yhteyshenkilöksi. Työkalusta pystyy tulostamaan PDF-muodossa koko kysymyspatteriston (huomioiden että tarkentavia uusia kysymyksiä tullaan vielä lisäämään mittaristoon). Valmis käyttöönottosuunnitelma palautetaan lopuksi PDF-muodossa palveluun. Helmikuun alkupuolella työkalu avataan koko toimialalle. Työn tueksi tullaan järjestämään webinaareja ja tarvittaessa myös Skype klinikka -tyyppistä neuvontaa.

Pöytäkirja 3 (9) 2 Toimialan kommentit käyttöönottosuunnitelman versioon 1.2 Päivän tavoitteena on käydä läpi käyttöönottosuunnitelman väliversioon kokoukseen mennessä tulleet kommentit. Riskienhallintasuunnitelmaa koskevat kommentit käsitellään erillisessä kokouksessa, kun osuus päivitetään yhdessä työryhmän kanssa. Puheenjohtaja kertoi, ettei toimialan kommentoinnille asetettu takarajaa ja mikäli kommentteja vielä saadaan lisää, ne käsitellään seuraavissa kokouksissa. Sovittiin, että kommenttien pohjalta suunnitelmaan tehdyt muutokset jäävät näkyville dokumentin muutosmerkintäversioon. Aikataulusyistä kommenttien käsittely siirrettiin pöytäkirjan kohtaan 6. Keskustelussa esiin nousi, että datahubin viestintätarpeista, rooleista ja vastuista tulee keskustella yhdessä sidosryhmien kanssa. Asia sovittiin nostettavaksi agendalle seuraavaan datahub seurantaryhmän kokoukseen. Myös viestiminen Suomi.fi-portaalista on tärkeää ja mitä datahub tarkoittaa loppuasiakkaalle. Puheenjohtaja kertoi, että Fingridillä on työn alla toimialalle luvattu perusviestintämateriaali loppuasiakasviestintää tukemaan. Viestintämateriaalin toteuttamiseen on tullut viivettä Fingridin viestintäyksikön henkilöstönmuutosten vuoksi. 3 Datahub-järjestelmän liiketoimintaprosessien toteutussuunnitelma Juslin kertoi työryhmälle datahub-järjestelmän liiketoimintaprosessien toteutussuunnitelmasta. Järjestelmän liiketoimintaprosessien toteutus tehdään viidessä osavaiheessa esitetyn aikataulun mukaisesti, joka löytyy esitysmateriaalista pöytäkirjan liitteenä. Parhaillaan ensimmäinen osavaihe on viimeistelyssä ja järjestelmätoimittajan testit ovat alkamassa helmikuussa. Kolmosvaiheen jälkeen rakennetietojen ylläpito pitäisi olla jo hyvällä mallilla. Alun perin järjestelmäprojektin tarkennettu suunnitteluvaihe oli tarkoitus päättää tammikuussa, minkä jälkeen suunnittelun yksityiskohtaisempaa tarkennusta oltaisiin jatkettu kehitystyön rinnalla viimeisteltävien prosessien osalta, mutta nyt päätetty malli todettiin toimivammaksi. Järjestelmätoimittajien valmius aloittaa testaus suunnitellussa aikataulussa herätti keskustelua työryhmässä ja esiin nousi huoli toimittajien resurssien riittämisestä. Juslin kommentoi, että testejä voidaan aloittaa yksittäisille osille kehitysvaiheen osituksen mukaisesti siltä osin kuin järjestelmätoimittajalla on tähän valmius. Keskustelussa esille nousi myös, miten markkinaosapuolet voisivat osaltaan tukea toimittajiaan. Todettiin, että asiakkaan tulisi toimia aktiivisessa roolissa sekä osaltaan auttaa toimittajaansa priorisoinnissa, jotta työssä edettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Esiin nousi myös kysymys, mitä uusi toimintamalli tarkoittaa osapuolten sekä heidän toteutusprojektiensa näkökulmasta? Juslin vastasi, että prosesseihin ja kuvauksiin toki tulee täsmennyksiä vaiheistetussa mallissa, mutta suuret linjat sekä rajapintakuvaukset ovat jo olemassa eikä näihin ole tulossa suuria muutoksia ja järjestelmätoimittajilla on markkinakuvausdokumentaation version 1.7 julkaisun jälkeen käytettävissä kaikki tarvittavat kuvaukset, jotta osavaiheen 1 prosessit voidaan kehittää heidän omissa järjestelmissään. Juslin kertoi myös, että järjestelmätoimittajien kanssa käydyssä keskustelussa toimittajat ovat nostaneet esiin järjestelmäversioiden joustavat päivitysmahdollisuudet eikä versiopäivityksiä ole koettu haasteena. Uudesta toimintamallista tullaan kertomaan toimialalle ajankohtaiswebinaarissa 15.2.2019.

Pöytäkirja 4 (9) Työryhmässä mietitytti, milloin osavaiheiden osalta on tulossa aikataulua tarkemmalla tasolla. Toivottiin myös versiotiedotteita, joissa on kuvattuna, mitä kukin osavaihe pitää sisällään. Tiedotuskanavana hyödynnetään järjestelmätoimittajien foorumia, mutta mahdollista on tiedottaa myös esim. EDIELfi-portaalin kautta, jotta saadaan sama tieto koko toimialalle.kommenttina nousi esiin, että käyttöönottotyöryhmän jäsenten edustajissa olisi tärkeää olla eri järjestelmätoimittajien järjestelmät edustettuina ja tämä olisi hyvä huomioida työryhmän seuraavaa kokoonpanoa mietittäessä. Puheenjohtaja kommentoi, että tarvittaessa työryhmän kokoa voidaan muuttaa nykyisestä. Työryhmässä on myös jäseniä, joiden taustaryhmistä löytyy kattavasti eri järjestelmiä, joten myös tätä kautta saadaan käyttöönottotyöryhmään näkemystä muidenkin kuin pelkästään jäsenten järjestelmäprojektin etenemisestä. Keskusteluun esiin nousi myös, kellä on vastuu datahub-projektissa liiketoimintaprosessien testauksesta? Palanne vastasi, että päävastuu on datahubin järjestelmätoimittajalla ja esitestaus on Fingridin vastuulla. Leinonen pyysi vinkkejä käyttöönottotyöryhmälle käyttöönoton vaiheistuksen kuvaamiseksi käyttöönottosuunnitelmassa. Juslin kommentoi, että käyttöönoton sekä koekäytön aikataulut tulevat tarkentumaan, kunhan aikataulut käydään läpi järjestelmän toimittajan CGI:n kanssa. Aikatauluja tullaan saamaan osaltaan myös julkaistavasta Testaus- ja sertifiointisuunnitelmasta. Työryhmän näkemys oli, että käyttöönottosuunnitelmassa viitataan testaus ja sertifiointisuunnitelmaan, josta aikataulut löytyvät sekä tuodaan suunnitelmaan ylätasolla uuden toimintamallin kuvaus. 4 Testaus- ja sertifiointisuunnitelman esittely ja ryhmän jäsenten kommentit suunnitelmaan Saku Palanne esittäytyi työryhmälle ja esitteli ryhmälle datahubin Testaus ja sertifiointisuunnitelmaa, joka oli annettu jo etukäteen ryhmälle kommentoitavaksi. Palanteen esitysmateriaali löytyy pöytäkirjan liitteenä. 4.1 Testaus ja sertifiointi Palanne näytti työryhmälle otsikkotasolla, mitä Testaus- ja sertifiointisuunnitelma pitää sisällään. Datahubin testaus jaettu kolmeen osaan: datahub-järjestelmän testaukseen, sidosryhmätestaukseen sekä tuotantokäytön varmistamiseen. Sidosryhmätestauksella varmistetaan valmius aloittaa tuotantokäytön varmistamisvaihe. Sidosryhmätestauksessa keskitytään tietojärjestelmien toiminnan testaamiseen, kykyyn käyttää datahubia toiminnallisesti oikein ja valmiuteen aloittaa tuotantokäytön varmistus. Pilottiryhmällä tehtävän testauksen jälkeen testaus laajennetaan koko toimialalle. Tarkoitus on, että toimialan testausympäristö on avaamisen jälkeen auki koko ajan (huomiona, että tukea on saatavissa kuitenkin vain arkipäiväisin). Työryhmästä heräsi kysymys, onko testausta tarkoitus tehdä vaiheittain? Palanne vastasi, että toiminnallisuuksia voidaan avata testaukselle vaiheittain. Valmius tuotantokäytön aloittamiseen varmistetaan markkinaosapuolten sertifioinnilla, tuotannollisella koekäytöllä, käyttöönoton testauksella ja kenraaliharjoituksella. Työryhmäläiset toivoivat, että kenraaliharjoitus olisi testaus- ja sertifiointisuunnitelmassa omana osa-alueenaan. Pyydettiin myös tarkistuslistaa, miten varmistetaan tarkemmalla tasolla tuotantokäyttö. Työryhmästä heräsi kysymys, tullaanko jonkinlaista esisertifiointia tekemään? Palanne kertoi, että vapaamuotoista testausta on tulossa jossa esim. yhteyksien toimivuus testataan. Sertifioinnista on tulossa tarkempi oma ohjeistuksensa.

Pöytäkirja 5 (9) Leinonen kommentoi, että raci-matriisi olisi hyvä tuoda osaksi suunnitelmaa, ja se tukisi myös käyttöönoton seurantatyökalun täyttöä. Tuotannollisen koekäytön edellytyksiin olisi hyvä tarkentaa, mitä edellytetään ja koskevatko edellytykset kaikkia markkinaosapuolia. Työryhmässä nähtiin myös suunnitelman termistöä tarpeelliseksi tarkentaa esim. tarkoitetaanko kattavalla koko toimialaa. Keskustelussa nousi esiin kysymys, milloin markkinaosapuolten järjestelmähankintaprojektien tulisi olla maalissa, jotta päästään aloittamaan testaus suunnitellussa aikataulussa? Palanne kommentoi, että keväällä 2020 tulee olla valmius aloittaa sidosryhmätestaus, jos aikoo edetä suunnitellun aikataulun mukaan. Liitteeksi Testaus- ja sertifiointisuunnitelmaan on tulossa myös paljon lisäohjeistusta työ tueksi mm. osapuolten testaussuunnittelun tehtävälista, testaussopimus, testaushavaintojen raportointiohje, sertifiointiohje, tuotannollisen koekäytön ohje sekä käyttöönoton kenraaliharjoituksen ohje. Lisäksi toivottiin työryhmäläisiä miettimään mitä muita ohjeita työn tueksi tarvittaisiin. Sertifiointiohjeen aikataulua toivottiin selkeytettävän suunnitelmaan. Haasteeksi työryhmässä nähtiin, että suunniteltu 3 kuukautta on lyhyt aika järjestelmätoimittajien sertifioinnille sekä markkinaosapuolien sertifioinnille. Keskustelussa esiin nousi kysymys, onko testauksille varattu riittävästi aikaa? Palanne vastasi, että mikäli osapuolet aloittavat testauksen suunnitellusti, aikaa on riittävästi. Työryhmässä kommentoitiin, että tarkat päivämäärät aikataulun osalta ovat tärkeitä, jotta pysytään aikataulussa. Palanne kertoi, että tarkennettua aikataulua tiedotetaan heti sitä mukaa kun se on tiedossa. 4.2 Markkinaosapuolten testauksen suunnittelu Palanne kertoi, että markkinaosapuolten oman testaussuunnitelman tulisi pitää sisällään kuvaukset testijärjestelyistä, resursoinnista, testitapauksista, aineistoista, ympäristöistä, havainnoista ja hyväksynnästä. Suunnitelmaan tulee miettiä myös testauksen vaiheet ja aikataulu sekä huomioida myös järjestelmätoimittajan testaus ja sertifiointi. Keskustelussa esiin nousi viime kokouksessakin esille noussut synteettisen testidatankäyttäminen. Työryhmässä nähtiin edelleen markkinaosapuolten näkökulmasta erittäin hankalaksi ja työlääksi tuoda synteettistä dataa markkinaosapuolten järjestelmiin. Kommenttina esiin nousi myös, ettei synteettisellä datalla saataisi varmistettua riittävää laatua toimialatestauksen osalta. Synteettisen datan tuottaminen muutamaa kuukautta varten testauksessa nähtiin työryhmässä turhana työnä. Myös mikäli tätä varten täytyisi pystyttää kolmas järjestelmä kustannuksia aiheutuisi sekä ennestäänkin tiukkoja resursseja kuormitettaisiin yhtiöissä. Fingridin kanta on, että henkilötiedon käytölle ei löydy riittävää perustelua sidosryhmätestausvaiheessa. Lisäksi henkilötietoa voi siirtyä perusteetta toiselle osapuolelle, mikä aiheuttaa riskin rekisteröidylle. Myöskään niin kauan kuin ollaan järjestelmien kehitysvaiheessa, jolloin järjestelmien tietosuojaa ja tietoturvaa ei ole varmistettu, eikä datahubia auditoitu ei tuotantodataa voida käyttää. Pääperiaate on, että henkilötiedon käsittely tulee olla perusteltua, eikä synteettisen datan käytön hankaluus tai työläys ole riittävät perustelu oikean henkilötiedon käytölle. Työryhmä pyysi selkeyttämään ja viestimään perusteet synteettisen testidatan käytölle, mikäli vaatimus asetetaan toimialle. Kysymyksenä esiin nousi myös, miksei tietoturva auditointia voitaisi tehdä jo aiemmin? Tämä nähtiin kuitenkin haasteelliseksi, sillä kaikki järjestelmän versiopäivitykset tulisi auditoida, joita voi tulla viikoittainkin. Keskustelussa esiin nousi kysymys missä vaiheessa testiympäristöt tullaan avaamaan ja onko näiden osalta määritelty sijainniksi Suomi. Palanne kommentoi, että Fingridin testiympäristöt tuotannolliseen koekäyttöön on määritelty sijaitsevan Suomessa ja ympäristöt

Pöytäkirja 6 (9) ovat tulossa hyvissä ajoin. Työryhmää mietitytti, miksei kehityspuolelle ole suunniteltu samanlaista lokitusta kuin tuotantopuolelle, jolloin tuotantodataa voitaisiin hyödyntää testauksessa. Palanne kommentoi, että niin kauan kuin perustetta tuotandatan käytölle ei ole ja järjestelmien kehitys on kesken ei testauksessa voida käyttää tuotantodataa. Työryhmässä nousi esiin ehdotus, että pilottiryhmä voisi tehdä testit synteettisellä datalla ja koko toimiala aloittaisi testit silloin kun järjestelmä on auditoitu ja on mahdollista käyttää tuotantodataa. Työryhmässä esitettiin, että kunhan datahubin järjestelmätoimittaja on tehnyt tehdastestauksen ja tuote on tuotantoa vastaavalla tasolla (testauksen loppuvaiheessa), testaus on mahdollista myös tuotantodatalla. Työryhmässä käydyn keskustelun ja saatujen perusteluiden pohjalta puheenjohtaja totesi, että projektissa on tärkeää määrittää ajanhetki mihin saakka testausta voidaan tehdä ainoastaan synteettisellä datalla ja mistä eteenpäin tuotantodatalla. Kaikkien projektin osapuolten tahtotila on aloittaa testaus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mutta tämä tarkoittaa synteettisen datan käyttöä. Näinpä tulee arvioida myös vaihtoehto, että testauksen synteettisellä datalla aloittaisikin ainoastaan ns. pilottiyhtiöiden ryhmä ja koko toimiala tulee mukaan vaiheessa jolloin tuotantodatan käyttö testauksessa on mahdollista. Puheenjohtaja antoi myös työryhmäläisille kotitehtäväksi selvittää, mikä heidän yhtiöidensä lakiosaston näkemys on siitä, milloin tuotantodataa voidaan käyttää testauksessa. Esille keskustelussa nousi, että tietoturvan varmistaminen ja pelisääntöjen sopiminen koko toimialan kanssa on tärkeää. Työryhmästä nousi esiin kysymys, milloin testitapausten kuvaukset ovat tulossa? Fingrid on kehittänyt jo testitapauksia järjestelmätoimittajien testaukseen ja testiskenaarioita tullaan tekemään myös koko toimialalle. Työryhmä kysyi myös, milloin on tulossa Testaus- ja sertifiointisuunnitelman seuraava versio ja saadaanko siitä apua markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmien tekoon? Palanne sanoi, että seuraava versio on suunniteltu julkaistavan helmikuussa. Webinaariin 15.2. on tulossa listaus siitä, mitä dokumentteja on tulossa julkaistavaksi. Työryhmässä toivottiin, että avoimet virheet ja niiden vaikutus osapuolten testaamiseen olisi näkyvillä ja että tieto virheistä jaettaisiin toimialle, jottei tehtäisi turhaan uusia virheilmoituksia samasta ongelmasta. Viestinnässä tullaan pitkälti hyödyntämään EDIELfi-portaalia sekä järjestelmätoimittajien kanssa järjestelmätoimittajien foorumia, selvityksen alla on myös pikaviestityökalun hyödyntäminen sidosryhmätestauksessa. Nähtiin, että tämmöinen työkalu olisi tarpeellinen ja että keskusteluhistorian tulisi tallentua työkaluun. Keskustelussa esiin nousi myös kysymys, miten verkko- ja myyntiyhtiön yhteistestaus on mietitty toteutettavan ja ottaako testijärjestelmä huomioon koko ketjun? Palanne vastasi, että osapuoli voi toimia myös vastapuolena omassa testauksessaan esim. datahubin käyttöliittymän kautta. Mahdollista voisi olla myös automatiikka, joka loisi vastapuolen kuittaukset / simuloi testitilanteet. Palanne näytti testauksen aikataulun, joka esitettiin jo Datahub Road Show:ssa. Aikataulu löytyy myös esitysmateriaalista pöytäkirjan liitteenä. Aikatauluun toivottiin nuolia selkeyttämään lopullisia aikarajoja, milloin datahub on valmis ja milloin osapuolten tulee viimeistään olla valmiina. Myös käyttöönoton testauksen tarkentamista ja tuomista aikatauluun toivottiin. Työryhmässä kysyttiin, onko vielä mietitty minkälaisia muutoksia järjestelmään voi tehdä ennen kuin vaaditaan uusi sertifiointi? Palanne vastasi, ettei asiaa vielä ole päätetty tarkemmalla tasolla, mutta esim. osasertifioinnit järjestelmäpäivitysten yhtey-

Pöytäkirja 7 (9) dessä voisivat olla mahdollisia. Palanne kertoi lisäksi, että osapuolet voivat jatkossa hyödyntää sertifiointipalvelua ja testausympäristöä myös uusissa kehitysprojekteissaan. Keskustelussa esiin nousi, monta kenraaliharjoitusta on suunniteltu toteutettavaksi. Palanne kommentoi, että yksi kenraaliharjoitus on suunniteltu toteutettavaksi, jolla varmistetaan valmius tuotantokäyttöön. Lisäksi jokaisen osapuolen on harjoiteltava ja testattava oma toimintansa käyttöönotossa. Käyttöönottoa voidaan harjoitella myös pienemmän ryhmän kanssa, jotta varmistetaan toimintatavat ennen kenraaliharjoitusta. Lopuksi Palanne näytti testauksen tämänhetkisen tilanteen. Osavaiheen 1 toteutus ja testaus ovat käynnissä ja järjestelmätoimittajien testaus alkaa huhtikuussa eli aikataulussa edetään suunnitellusti. 5 Henkilötietojen käsittely datahubissa Datahub-projektin tiesuoja asioista vastaava Pinja Kimari kertoi työryhmälle, miten tietosuoja on datahubin osalta huomioitu. Kimari kertoi alkuun lyhyesti GDPR:n sisällöstä sekä tietosuojan pääperiaatteista datahubissa. Kaikella henkilötietojen käsittelyllä on datahubissa ennalta määrätty tarkoitus. Kimari kertoi, mitä kaikkea osa-alueita tietosuojan kannalta tulee huomioida ja mitä osa-alueita on tunnistettu. Henkilötiedoiksi datahubin osalta on tunnistettu asiakastiedot (tunniste, nimi, osoite, yhteystiedot), sopimus ja käyttöpaikkatiedot, mittaus- ja laskurivitiedot, yhteyshenkilötiedot, valtuutukset sekä varastolaitteisiin liittyvät tiedot. Kimari kävi läpi perusteita testauksessa käytettävän datan osalta. Henkilötietojen suojaaminen on keskiössä, synteettisen testidatan käytölle testauksessa. Tuotantotiedon käytön testauksessa katsotaan aiheuttavan luonnolliselle henkilölle riskin. Kimari kävi läpi riskit oikean henkilötiedon käyttämiseen liittyen, jotka löytyvät esitysmateriaalista pöytäkirjan liitteenä. Työryhmässä nousi esiin huomio, että nykyisinkin markkinaosapuolten käyttämien järjestelmien järjestelmäkehityksessä käytetään tuotantodataa. Kimari kertoi, että tuotantoympäristössä CGI ei pääse datahubin henkilötietoon käsiksi. Virhetilanteissa henkilötieto anonymisoidaan ja tämän jälkeen simuloidaan virhe CGI:n päässä. Nykytilanteessa yhtiöiden järjestelmätoimittajat näkevät tuotantodatan ja sitä hyödynnetään tuotekehityksessä, joten ryhmässä herätti ihmetystä, ettei CGI tuotantoympäristössä pääsisi käsiksi henkilötietoon. Testauksen aikana eletään vaiheessa, jolloin on rajoitukset sille, kuka tiedolle altistuu. Työryhmän näkemys oli, että testausympäristön pitäisi olla samalla tasolla tietosuojan kannalta kuin tuotantoympäristön. Mahdollisimman sujuva siirtyminen datahubiin nähtiin kriittiseksi, jotta liiketoimintaprosessien toimivuus voidaan varmistaa ja tämän katsottiin olevan yhtenä perusteena tuotantodatan käytölle toimialatestauksessa. Eri vaiheet tulee erottaa selkeästi, jotta on selvää, milloin tuotantodataa voi alkaa käyttää testauksessa. Todettiin, että vastuun ketjutus tulee pohtia tarkemmalla tasolla ja saatu palaute viedään eteenpäin projektille. Kimari kävi myös läpi mitä tietosuojanäkökulmassa käyttöönottosuunnitelmalta odotetaan. Huomioitavia asioita ovat henkilötietojen käsittely testauksessa sekä rooli ja pääsyoikeuksien hallinta. Kimari kysyi työryhmältä, mitä muuta toimialan käyttöönottosuunnitelmassa pitäisi huomioida henkilötietojen käsittelyn osalta, niin Fingridillä osattaisiin varautua tarvittavan sisällön tuottamiseen. Keskustelussa tunnistettiin, että ainakin osapuolten roolit ja rekisterin pitäjien vastuut tulee olla kuvattuna suunnitelmassa ylätasolla.

Pöytäkirja 8 (9) Lopuksi Kimari näytti projektin aikataulua ja missä vaiheessa tietosuojasta viestitään ja milloin tietosuojaprosessi on suunnitellusti valmis. Aikataulun mukaan Q3/2020 tietosuoja-dokumentaatio on valmiina. Pääsyhallintaa tullaan tarkentamaan helmikuun (2019) loppuun mennessä. Myös rekisteröidyn oikeuksien määrittelyn osalta prosessi on käynnistetty. Tietosuojasta datahubissa tullaan kertomaan toimialalle webinaareissa. Työryhmässä esiin nousi kysymys, onko tietosuojaloukkausprosessi jo mietittynä ja tuleeko se osaksi käyttöönottosuunnitelmaa? Kimari vastasi, että tietosuojaloukkausprosessi tullaan kuvaamaan, mutta tämä ei tule osaksi käyttöönottosuunnitelmaa. Työryhmässä toivottiin testausvaiheeseen tietoa siitä, mikä tulee loukkauksien osalta olemaan vastuurajapinta eli milloin vastuu on markkinaosapuolen ja milloin datahubin. Myös tietoturvaloukkausprosessi tulisi kuvata erikseen. Toimijoiden käyttöönottosuunnitelman ohjeistukseen on tulossa osaksi tietosuojaohje. Työryhmä toivoi tietosuojan osalta omaa tehtävälistaansa toimialalle, jotta olennaiset asiat tulevat huomioiduiksi markkinaosapuolten käyttöönottosuunnitelmissa sekä raportointia tehtäessä valmiuden seurantatyökaluun.tietosuojaa koskevasta osiosta Kimari lupasi toimittaa päivitetyn version helmikuun 2019 puoleen väliin mennessä. 6 Toimialan kommentit käyttöönottosuunnitelman versioon 1.2 jatkuu Käyttöönottosuunnitelman väliversioon saatiin kommentteja neljältä markkinaosapuolelta. Saadut kommentit käytiin läpi työryhmässä ja tarpeellisiksi katsotut tarkennukset lisättiin käyttöönottosuunnitelman seuraavaan ja päivityksen alla olevaan työversioon. Eräässä kommentissa nähtiin, että kuittaussanomille tulisi varata enemmän aikaa kuin nyt suunniteltu (esim. jos varsinaiselle sanomalle (Z03[14]) annetaan mahdollisuus lähettää klo 23.59, ei kuittaus ehtisi ajoissa). Työryhmässä ei saatu kiinni miksei kuittaus ehtisi ajoissa ja sovittiin että pyydetään kysyjää tarkentamaan kysymystään. Myyjänvaihtojen osalta lause: Mikäli prosessi jää kesken Z08[1] sanoman lähettämisen jälkeen, tulee verkonhaltijan ilmoittaa nykyiselle myyjälle myyjänvaihdon peruuntumisesta. aiheutti epäselvyyttä. Tilanne, jossa uusi myyjä ei ole ehtinyt lähettää kuittausta, tai verkko ehtinyt vastaanottaa kuittausta Z04[1]- sanomaan ennen ydinjäädytysjaksoa, mitä tapahtuu? Työryhmä totesi, että tämä on selvennetty käyttöönottosuunnitelman luvun 8.1 kuittaukset-kappaleessa ja tilanteessa toimitaan nykyisinkin käytössä olevan menettelyn mukaisesti. Yhtenä toimialalta tulleena kysymyksenä suunnitelman osalta esiin nostettiin, kuka tuottaa synteettisen testausdatan? Työryhmässä nähtiin, että mikäli synteettisen datan käyttöä vaaditaan testauksessa, tulisi Fingridin tuottaa aineisto. Puheenjohtaja kommentoi, että tämä on yksi selvitettävistä asioista synteettisen datan käyttöön liittyen ja suunnitelmaan lisätään tarkennus asian osalta kunhan siitä saadaan päätös. Työryhmän keskustelussa esille nousi myös, että salatun sähköpostin käyttöön jäädytysjaksolla ongelmana on, jos viestin voi avata vain yhden kerran. Tämä ominaisuus on lähettäjän määritettävissä (minkä aikaa turvasähköposti on avattavissa) eli tämän ei pitäisi aiheuttaa suurempia ongelmia. Turvatun sähköpostin käytön sekä vinkit käyttöön liittyen voitaisiin lisätä toimialalle suunnattuun vinkkilistaan.

Pöytäkirja 9 (9) 7 Kevään 2019 ohjelma sekä mahdolliset muut asiat ja kokouksen päättäminen Työryhmän kevään kokousvaraukset on aikataulutettu. Projektista tarkennuksia tulee vaiheittain uuteen toimintamalliin siirtymisen vuoksi ja näin ollen niitä viedään vaiheittain käyttöönottosuunnitelmaan. Puheenjohtaja kokosi käyttöönottotyöryhmästä aiemmin esille nousseet lisätietopyynnöt toimittaja-foorumille yhteen ja ne toimitetaan dokumenttina eteenpäin, jotta saadaan tarvittavat tarkennukset käyttöönottosuunnitelman versiota 2.0 varten. Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa päivitetään käyttöönottosuunnitelman osuus Riskienhallinta ja varautuminen sekä Liite 2. Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinaosapuolille. Arve pyysi agendalle nostettavan omana kohtanaan käytettävyyden varmistamisen ja jatkuvuuden hallinnan käyttöönotossa ja lupasi valmistella asiaa seuraavaan kokoukseen. Myöhemmin tulevan kokouksen agendalle nostetaan nykyisen sanomaliikenteen ylösajoharjoitus ja eri skenaariot tämän osalta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.00 Seuraava käyttöönottotyöryhmän kokous on 11.2.2019 Duetto Business Parkissa. Liite Jakelu Esitysmateriaali Datahub käyttöönottotyöryhmä Marko Juslin Saku Palanne Pinja Kimari