29.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 96/1 I (Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) DIREKTIIVIT EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2014/28/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla ja valvontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (uudelleenlaadittu) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, (2) Tässä direktiivissä on tarpeen selventää, että tietyt tuotteet on yksilöity vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien suositusten mukaisesti pyroteknisiksi tuotteiksi tai ampumatarvikkeiksi ja näin ollen tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomiksi. Siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/15/ETY tarkoitettujen pyroteknisten tuotteiden ja tiettyjen ampumatarvikkeiden määrittämisestä 23 päivänä huhtikuuta 2004 annettu komission direktiivi 2004/57/EY ( 5 ), joka nykyisin sisältää luettelon tällaisista tuotteista, olisi sen vuoksi kumottava. sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ), noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä ( 2 ), (3) Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 765/2008 ( 6 ) vahvistetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten akkreditointia koskevat säännöt, tuotteiden markkinavalvontaa ja kolmansista maista tuotavien tuotteiden tarkastuksia koskevat puitteet sekä CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet. sekä katsovat seuraavaa: (1) Siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/15/ETY ( 3 ) on muutettu huomattavilta osin ( 4 ). Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. ( 1 ) EUVL C 181, 21.6.2012, s. 105. ( 2 ) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. helmikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. helmikuuta 2014. ( 3 ) EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20. ( 4 ) Katso liitteessä V oleva A osa. (4) Tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/ 2008/EY ( 7 ) säädetään yhteisistä periaatteista ja viitesäännöksistä, joita on tarkoitus soveltaa kaikessa alakohtaisessa lainsäädännössä, jotta voidaan tarjota johdonmukainen perusta kyseisen lainsäädännön tarkistamista tai uudelleenlaatimista varten. Direktiivi 93/15/ETY olisi sen vuoksi mukautettava kyseiseen päätökseen. (5) Turvallisuuteen varastoinnin aikana sovelletaan vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annettua neuvoston direktiiviä 96/82/EY ( 8 ), jossa säädetään turvallisuusvaatimuksista tuotantolaitoksille, joiden tiloissa on räjähtäviä aineita tai valmisteita. Räjähdystarvikkeiden turvallisuutta ( 5 ) EUVL L 127, 29.4.2004, s. 73. ( 6 ) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30. ( 7 ) EUVL L 218, 13.8.2008, s. 82. ( 8 ) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13.
L 96/2 Euroopan unionin virallinen lehti 29.3.2014 kuljetuksen aikana säännellään kansainvälisissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa kuten vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien suosituksissa. Näiden seikkojen ei tämän vuoksi pitäisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan. (13) Talouden toimijoiden, markkinavalvontaviranomaisten ja loppukäyttäjien välisen yhteydenpidon helpottamiseksi jäsenvaltioiden olisi kannustettava talouden toimijoita ilmoittamaan verkkosivustonsa osoite postiosoitteen lisäksi. (6) Pyrotekniset tuotteet edellyttävät asianmukaisia toimenpiteitä loppukäyttäjien suojelun ja yleisön turvallisuuden varmistamiseksi. Pyrotekniset tuotteet kuuluvat pyroteknisten tuotteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/29/EU ( 1 ) soveltamisalaan. Näin ollen tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa pyroteknisiin tuotteisiin. (7) Ampumatarvikkeiden olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan, mutta vain kuljetusten valvontaa koskevien sääntöjen ja niihin liittyvien säännösten osalta. Ampumatarvikkeiden kuljetus tapahtuu samanlaisissa olosuhteissa kuin aseiden, joten ampumatarvikkeiden kuljetuksiin olisi sovellettava samanlaisia säännöksiä kuin aseiden kuljetuksiin, kuten aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta 18 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston direktiivissä 91/477/ETY ( 2 ) säädetään. (8) Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin tarjonnan muotoihin, mukaan lukien etämyynti. (14) Valmistajalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely, koska valmistajalla on yksityiskohtaiset tiedot suunnittelu- ja tuotantoprosessista. Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin olisi sen vuoksi edelleen kuuluttava yksinomaan valmistajan velvollisuuksiin. (15) On tarpeen varmistaa, että kolmansista maista peräisin olevat räjähdystarvikkeet, jotka tulevat unionin markkinoille, ovat tämän direktiivin mukaisia ja etenkin että valmistajat ovat noudattaneet asianmukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä kyseisten räjähdystarvikkeiden suhteen. Olisi säädettävä, että maahantuojat huolehtivat siitä, että räjähdystarvikkeet, joita ne saattavat markkinoille, ovat tämän direktiivin vaatimusten mukaisia ja että ne eivät saata markkinoille räjähdystarvikkeita, jotka eivät ole tällaisten vaatimusten mukaisia tai jotka aiheuttavat riskin. Olisi myös säädettävä, että maahantuojien on huolehdittava siitä, että vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevia menettelyjä on noudatettu ja että räjähdystarvikkeiden merkinnät ja valmistajien laatimat asiakirjat ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saatavilla tarkastusta varten. (9) Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien räjähdystarvikkeiden määritelmän osalta on aiheellista säilyttää näiden tuotteiden määritelmä sellaisena kuin se on vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevissa Yhdistyneiden kansakuntien suosituksissa. (10) Räjähdystarvikkeiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen yhdenmukaistaa räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla koskevaa lainsäädäntöä. (11) Talouden toimijoiden olisi oltava toimitusketjuun liittyvien tehtäviensä mukaisesti vastuussa siitä, että räjähdystarvikkeet ovat tämän direktiivin mukaisia, jotta varmistetaan yleisten etujen suojelun korkea taso muun muassa ihmisten terveyden ja turvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden osalta sekä taataan terve kilpailu unionin markkinoilla. (12) Kaikkien talouden toimijoiden, jotka kuuluvat toimitusja jakeluketjuun, olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia räjähdystarvikkeita, jotka ovat tämän direktiivin mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa. ( 1 ) EUVL L 178, 28.6.2013, s. 27. ( 2 ) EYVL L 256, 13.9.1991, s. 51. (16) Jakelija asettaa räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla sen jälkeen, kun valmistaja tai maahantuoja on saattanut sen markkinoille, ja jakelijan olisi toimittava asianmukaista huolellisuutta noudattaen varmistaakseen, että sen räjähdystarvikkeelle suorittama käsittely ei vaikuta kielteisesti räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuuteen. (17) Jos talouden toimija joko saattaa räjähdystarvikkeen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa räjähdystarviketta sellaisella tavalla, joka voi vaikuttaa tämän direktiivin noudattamiseen, kyseistä toimijaa olisi pidettävä valmistajana ja sen olisi siksi hoidettava valmistajalle kuuluvat velvoitteet. (18) Koska jakelijat ja maahantuojat ovat lähellä markkinoita, niiden olisi oltava mukana toimivaltaisten kansallisten viranomaisten markkinavalvontatehtävissä ja oltava valmiita osallistumaan niihin aktiivisesti toimittamalla toimivaltaisille viranomaisille kaikki kyseiseen räjähdystarvikkeeseen liittyvät tarvittavat tiedot. (19) Räjähdystarvikkeiden yksilöllinen tunnistaminen on olennaista, jos räjähdystarvikkeista halutaan pitää tarkkaa ja täydellistä kirjaa kaikissa toimitusketjun vaiheissa. Näin räjähdystarvikkeen tunnistaminen ja jäljittäminen olisi mahdollista tuotantopaikalta ja markkinoille saattamisesta alkaen loppukäyttäjään ja käyttöön saakka, millä pyritään estämään väärinkäytökset ja varkaudet ja avustamaan poliisi- ja oikeusviranomaisia kadonneiden tai varastettujen räjähdystarvikkeiden alkuperän jäljittämisessä. Tehokas
29.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 96/3 jäljitettävyysjärjestelmä myös auttaa markkinavalvontaviranomaisia jäljittämään vaatimustenvastaisia räjähdystarvikkeita markkinoilla saataville asettaneet talouden toimijat. Talouden toimijoiden, jotka säilyttävät tämän direktiivin nojalla vaadittuja talouden toimijoiden tunnistetietoja, ei pitäisi edellyttää saattavan tällaisia tietoja ajan tasalle muiden talouden toimijoiden osalta, jotka ovat joko toimittaneet niille räjähdystarvikkeen tai joille ne ovat toimittaneet räjähdystarvikkeen. (20) Tähän direktiiviin sisältyvien markkinoilla saataville asettamista koskevien säännösten olisi rajoituttava räjähdystarvikkeita koskevien olennaisten urvallisuusvaatimusten ilmaisemiseen ihmisten terveyden ja turvallisuuden, omaisuuden ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta vaatimustenmukaisuuden arviointi kyseisten vaatimusten osalta olisi helpompaa, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuusolettamasta sellaisten räjähdystarvikkeiden osalta, jotka ovat sellaisten yhdenmukaistettujen standardien mukaisia, jotka on vahvistettu eurooppalaisesta standardoinnista 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 ( 1 ) mukaisesti kyseisiä vaatimuksia vastaavien yksityiskohtaisten teknisten eritelmien ilmaisemista varten. (21) Asetuksessa (EU) N:o 1025/2012 säädetään yhdenmukaistetuista standardeista esitettäviä vastalauseita koskevasta menettelystä tapauksissa, joissa kyseiset standardit eivät kokonaan täytä tämän direktiivin vaatimuksia. (22) Jotta talouden toimijoilla olisi mahdollisuus osoittaa ja toimivaltaisilla viranomaisilla mahdollisuus varmistaa, että markkinoilla saataville asetettavat räjähdystarvikkeet ovat olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia, on tarpeen säätää vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä. Päätöksessä N:o 768/2008/EY säädetään vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyissä käytettävistä moduuleista, joihin sisältyy menettelyjä vähiten tiukoista tiukimpiin suhteutettuna kyseiseen riskitasoon ja vaadittuun turvallisuustasoon. Eri alojen välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ja tapauskohtaisten variaatioiden välttämiseksi vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt olisi valittava kyseisten moduulien joukosta. Räjähdystarvikkeille olisi niiden erityisominaisuuksien ja niihin liittyvien vaarojen vuoksi aina tehtävä kolmannen osapuolen suorittama vaatimustenmukaisuuden arviointi. (23) Valmistajien olisi laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, jossa annetaan tässä direktiivissä edellytetyt tiedot siitä, että räjähdystarvike on tämän direktiivin sekä unionin muun asiaankuuluvan yhdenmukaistamislainsäädännön mukainen. (24) Jotta varmistetaan tosiasiallinen mahdollisuus saada tietoa markkinavalvontaa varten, kaikkien sovellettavien unionin säädösten yksilöimiseksi vaadittavien tietojen olisi oltava saatavilla yhdessä ainoassa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa. Talouden toimijoiden hallinnollisen ( 1 ) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12. rasitteen vähentämiseksi tällainen yksi ainoa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus voi olla asiakirja, joka koostuu tuotetta koskevista yksittäisistä vaatimustenmukaisuusvakuutuksista. (25) CE-merkintä osoittaa räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuuden ja on näkyvä seuraus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin koko prosessista laajassa merkityksessä. CEmerkinnän yleisistä periaatteista säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. CE-merkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt olisi annettava tässä direktiivissä. (26) Tässä direktiivissä säädetyt vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt edellyttävät jäsenvaltioiden komissiolle ilmoittamien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten toimintaa. (27) Kokemus on osoittanut, että direktiivissä 93/15/ETY asetetut ehdot, jotka vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten on täytettävä, jotta ne voidaan ilmoittaa komissiolle, eivät ole riittäviä varmistamaan, että ilmoitettujen laitosten toiminta on kauttaaltaan korkeatasoista koko unionissa. On kuitenkin olennaista, että kaikki ilmoitetut laitokset suorittavat tehtävänsä samantasoisesti ja terveen kilpailun edellytysten mukaisesti. Tämä edellyttää pakollisten vaatimusten asettamista vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksille, jotka haluavat tulla ilmoitetuiksi vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen tarjoamista varten. (28) Jotta varmistetaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yhtenäinen laatutaso, on tarpeen vahvistaa myös ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia sekä muita ilmoitettujen laitosten arvioinnissa, ilmoittamisessa ja valvonnassa mukana olevia elimiä koskevat vaatimukset. (29) Jos vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos osoittaa olevansa yhdenmukaistetuissa standardeissa vahvistettujen edellytysten mukainen, sen olisi oletettava täyttävän tässä direktiivissä säädetyt vastaavat vaatimukset. (30) Tässä direktiivissä säädettyä järjestelmää täydentää akkreditointijärjestelmä, josta säädetään asetuksessa (EY) N:o 765/2008. Koska akkreditointi on olennainen keino tarkastaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyys, sitä olisi käytettävä myös ilmoittamistarkoituksia varten. (31) Kansallisten viranomaisten olisi kaikkialla unionissa pidettävä asetuksen (EY) N:o 765/2008 säännösten mukaista avointa akkreditointia, jolla varmistetaan tarvittava luottamuksen taso vaatimustenmukaisuustodistuksissa, ensisijaisena keinona, jolla osoitetaan vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tekninen pätevyys. Kansalliset viranomaiset voivat kuitenkin katsoa, että niillä on käytettävissään asianmukaiset keinot suorittaa tämä arviointi itse. Jotta varmistetaan muiden kansallisten viranomaisten tekemän arvioinnin riittävä uskottavuus, niiden olisi tällaisessa tapauksessa toimitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarvittavat asiakirjatodisteet siitä, että arvioidut vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset ovat asiaa koskevien säädettyjen vaatimusten mukaisia.
L 96/4 Euroopan unionin virallinen lehti 29.3.2014 (32) Vaatimustenmukaisuuden arviointilaitokset teettävät usein alihankintana osia vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvistä toimistaan tai käyttävät tytäryhtiötä. Räjähdystarvikkeiden saattaminen unionin markkinoille edellyttää suojan tasoa, jonka turvaamiseksi on olennaista, että vaatimustenmukaisuuden arviointitehtävien suorittamista varten alihankkijat ja tytäryhtiöt täyttävät samat vaatimukset kuin ilmoitetut laitokset. Sen vuoksi on tärkeää, että ilmoitettavien vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden ja suoritusten arviointi ja ilmoitettujen laitosten valvonta kattavat myös alihankkijoiden ja tytäryhtiöiden suorittamat toimet. (33) Ilmoitusmenettelyn tehokkuutta ja avoimuutta on tarpeen lisätä ja erityisesti on tarpeen mukauttaa sitä uusiin tekniikoihin, jotta sähköinen ilmoittaminen on mahdollista. (34) Koska ilmoitetut laitokset voivat tarjota palvelujaan unionin koko alueella, on tarkoituksenmukaista antaa muille jäsenvaltioille ja komissiolle mahdollisuus esittää vastalauseita ilmoitetun laitoksen osalta. Sen vuoksi on tärkeää säätää ajanjaksosta, jonka aikana voidaan selvittää mahdolliset epäilykset tai huolenaiheet vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten pätevyyden suhteen, ennen kuin ne alkavat toimia ilmoitettuina laitoksina. (35) Kilpailukyvyn vuoksi on oleellista, että ilmoitetut laitokset soveltavat vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä aiheuttamatta kohtuutonta taakkaa talouden toimijoille. Samasta syystä ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on varmistettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden teknisen soveltamisen johdonmukaisuus. Tämä voidaan saavuttaa parhaiten asianmukaisella koordinoinnilla ja yhteistyöllä ilmoitettujen laitosten välillä. (36) Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen selventää, että räjähdystarvikkeisiin sovelletaan asetuksessa (EY) N:o 765/2008 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tuleville tuotteille tehtäviä tarkastuksia. Tämä direktiivi ei saisi estää jäsenvaltioita valitsemasta toimivaltaisia viranomaisia, jotka suorittavat kyseiset tehtävät. (37) Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että räjähdystarvikkeet voidaan saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, etteivät ne asianmukaisesti varastoituina ja aiotun käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettyinä tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä vaaranna ihmisten terveyttä ja turvallisuutta. Räjähdystarvikkeet olisi katsottava tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten vastaisiksi ainoastaan kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettäessä eli silloin, kun tällainen käyttö voisi olla seurausta ihmisten lainmukaisesta ja helposti ennustettavissa olevasta käyttäytymisestä. (38) Nykyistä järjestelmää olisi täydennettävä menettelyllä, jonka avulla asianomaiset osapuolet voivat saada tiedon aiotuista toimenpiteistä sellaisten räjähdystarvikkeiden osalta, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle. Sen olisi myös annettava markkinavalvontaviranomaisille mahdollisuus ryhtyä aikaisemmassa vaiheessa toimiin tällaisten räjähdystarvikkeiden suhteen yhteistyössä asiaan liittyvien talouden toimijoiden kanssa. (39) Silloin kun jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä jäsenvaltion toteuttaman toimenpiteen oikeutuksesta, komissiolta ei pitäisi edellyttää jatkotoimia, paitsi jos vaatimustenvastaisuuden voidaan katsoa johtuvan yhdenmukaistetun standardin puutteista. (40) Räjähdystarvikkeiden tai ampumatarvikkeiden laittomasta hallussapidosta tai käytöstä johtuvan yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan tai loukkauksen sattuessa jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus poiketa tietyin edellytyksin tämän direktiivin säännöksistä räjähdystarvikkeiden ja ampumatarvikkeiden kuljetusten osalta, jotta laiton hallussapito tai käyttö voidaan estää. (41) On tärkeää ottaa käyttöön jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä hallinnollisia yhteistyömenettelyjä. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 515/97 ( 1 ). (42) Tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa jäsenvaltioiden valtaan toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä räjähdystarvikkeiden ja ampumatarvikkeiden laittoman kaupan estämiseksi. (43) Tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat sellaisia unionin toimenpiteitä, joilla tätä direktiiviä mukautetaan vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeviin Yhdistyneiden kansakuntien suosituksiin. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (44) Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat ( 1 ) EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1.
29.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 96/5 komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 ( 1 ) mukaisesti. (45) Neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa ilmoituksen tehnyttä jäsenvaltiota pyydetään ryhtymään tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin sellaisten ilmoitettujen laitosten osalta, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä niiden ilmoittamiselle asetettuja vaatimuksia. (46) Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava hyväksyttäessä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan käytännön järjestelyt räjähdystarvikkeiden räjähdystarvikkeiden yksilöllistä tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevaa järjestelmän toimintaa varten sekä tekniset järjestelyt räjähdystarvikkeiden kuljetuksia koskevien määräysten soveltamista varten, erityisesti käytettävä asiakirjamalli. (47) Tarkastelumenettelyä olisi sovellettava myös täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen sellaisten vaatimustenmukaisten siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden osalta, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle tai muille yleisen edun vuoksi suojeltaville näkökohdille. (48) Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät vaatimustenmukaisiin siviilikäyttöön tarkoitettuihin räjähdystarvikkeisiin, jotka aiheuttavat riskin ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle taikka omaisuudelle tai ympäristölle. (53) On tarpeen säätää kohtuullisista siirtymäkauden toimenpiteistä, jotka tekevät mahdolliseksi sellaisten räjähdystarvikkeiden asettamisen saataville markkinoilla, jotka on jo saatettu markkinoille direktiivin 93/15/ETY mukaisesti ennen päivämäärää, jolloin niiden kansallisten toimenpiteiden, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, soveltaminen alkaa, ilman että niiden tarvitsee olla muiden tuotevaatimusten mukaisia. Jakelijoiden olisi siksi voitava toimittaa räjähdystarvikkeita, jotka on saatettu markkinoille, eli jakeluketjussa jo olevaa varastoa ennen päivämäärää, jolloin niiden kansallisten toimenpiteiden, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, soveltaminen alkaa. (54) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli varmistaa, että markkinoilla olevat räjähdystarvikkeet täyttävät vaatimukset, joilla varmistetaan terveyden ja turvallisuuden sekä muiden yleisten etujen suojelun korkea taso ja taataan sisämarkkinoiden toiminta, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. (55) Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä rajoittuu säännöksiin, joilla muutetaan aikaisempien direktiivien säännöksiä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempiin direktiiveihin. (49) Tällä direktiivillä perustettu komitea voi vakiintuneen käytännön mukaisesti olla hyödyksi tarkasteltaessa tämän direktiivin soveltamista koskevia asioita, jotka sen puheenjohtaja tai jäsenvaltion edustaja saattaa sen käsiteltäväksi komitean työjärjestyksen mukaisesti. (50) Kun tähän direktiiviin liittyviä muita kuin sen täytäntöönpanoa tai rikkomista koskevia asioita käsitellään komission asiantuntijaryhmässä, Euroopan parlamentin olisi vakiintuneen käytännön mukaisesti saatava kaikki tiedot ja asiakirjat, ja se olisi tarvittaessa kutsuttava näihin kokouksiin. (51) Komission olisi täytäntöönpanosäädöksillä ja, näiden säädösten erityisluonne huomioon ottaen, soveltamatta asetusta (EU) N:o 182/2011 vahvistettava, ovatko jäsenvaltioiden vaatimustenvastaisten räjähdystarvikkeiden osalta toteuttamat toimenpiteet perusteltuja vai eivät. (52) Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisen lainsäädännön säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava näiden sääntöjen täytäntöönpanon valvonta. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. ( 1 ) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (56) Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä V olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tuossa osassa mainittuja soveltamispäiviä, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET 1 artikla Soveltamisala 1. Tätä direktiiviä sovelletaan siviilikäyttöön tarkoitettuihin räjähdystarvikkeisiin. 2. Tätä direktiiviä ei sovelleta a) räjähdystarvikkeisiin, mukaan luettuina ampumatarvikkeet, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan on tarkoitettu asevoimien tai poliisin käyttöön;
L 96/6 Euroopan unionin virallinen lehti 29.3.2014 b) direktiivin 2013/29/EU soveltamisalaan kuuluviin pyroteknisiin tuotteisiin; c) ampumatarvikkeisiin, ellei 12, 13 ja 14 artiklan säännöksistä muuta johdu. Liitteeseen I sisältyy luettelo, joka ei ole tyhjentävä, tämän kohdan b alakohdassa ja 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista, vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien suositusten mukaisesti yksilöidyistä pyroteknisistä tuotteista ja ampumatarvikkeista. 3. Tämä direktiivi ei estä jäsenvaltioita päättämästä kansallisen lain tai säännöksen perusteella, että tietyt aineet, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, ovat räjähdystarvikkeita. 2 artikla Määritelmät Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä: 10) valtuutetulla edustajalla tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto hoitaa valmistajan puolesta tietyt tehtävät; 11) maahantuojalla tarkoitetaan unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa kolmannesta maasta tuodun räjähdystarvikkeen unionin markkinoille; 12) jakelijalla tarkoitetaan muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä kuin valmistajaa tai maahantuojaa, joka asettaa räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla; 13) talouden toimijoilla tarkoitetaan valmistajia, valtuutettuja edustajia, maahantuojia ja jakelijoita sekä luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka osallistuvat räjähdystarvikkeiden varastointiin, käyttöön, kuljetukseen, tuontiin, vientiin tai kauppaan; 1) räjähdystarvikkeilla tarkoitetaan aineita ja esineitä, joita pidetään räjähdystarvikkeina Yhdistyneiden kansakuntien vaarallisten aineiden kuljetusta koskevissa suosituksissa ja jotka mainitaan näiden suositusten 1 luokassa; 2) ampumatarvikkeilla tarkoitetaan kannettavissa ampumaaseissa, muissa tuliaseissa ja tykistöaseissa käytettäviä ajopanoksen sisältäviä tai ilman sitä olevia ammuksia sekä paukkupanoksia; 3) turvallisuudella tarkoitetaan onnettomuuksien estämistä ja, jos siinä ei onnistuta, niiden vaikutuksen rajoittamista; 4) käyttövarmuudella tarkoitetaan yleisen järjestyksen vastaisiin tarkoituksiin käyttämisen estämistä; 5) kuljetusluvalla tarkoitetaan päätöstä, jolla sallitaan räjähdystarvikkeiden suunniteltuja kuljetuksia unionissa; 14) asekauppiaalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka ammattitoiminta koostuu kokonaan tai osittain tuliaseiden ja ampumatarvikkeiden valmistamisesta, myynnistä, kaupasta, vuokrauksesta, korjaamisesta tai muuttamisesta; 15) teknisellä eritelmällä tarkoitetaan asiakirjaa, jossa määrätään tekniset vaatimukset, jotka räjähdystarvikkeen on täytettävä; 16) yhdenmukaistetulla standardilla tarkoitetaan asetuksen (EU) N:o 1025/2012 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa määriteltyä yhdenmukaistettua standardia; 17) akkreditoinnilla tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 10 kohdassa määriteltyä akkreditointia; 6) kuljetuksella tarkoitetaan räjähdystarvikkeiden fyysistä siirtämistä unionissa, lukuun ottamatta samassa paikassa suoritettavaa siirtoa; 7) asettamisella saataville markkinoilla tarkoitetaan räjähdystarvikkeen toimittamista unionin markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai veloituksetta; 8) markkinoille saattamisella tarkoitetaan räjähdystarvikkeen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionin markkinoilla; 9) valmistajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa räjähdystarviketta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään varustettuna tai käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa; 18) kansallisella akkreditointielimellä tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 11 kohdassa määriteltyä kansallista akkreditointielintä; 19) vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa selvitetään, ovatko räjähdystarvikkeeseen liittyvät tämän direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyneet; 20) vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella tarkoitetaan elintä, joka suorittaa vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia kuten kalibrointia, testausta, sertifiointia ja tarkastuksia; 21) palautusmenettelyllä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetetut räjähdystarvikkeet takaisin;
29.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 96/7 22) markkinoilta poistamisella tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan räjähdystarvikkeen asettaminen saataville markkinoilla; 23) unionin yhdenmukaistamislainsäädännöllä tarkoitetaan mitä tahansa unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämisen ehtoja; 24) CE-merkinnällä tarkoitetaan merkintää, jolla valmistaja osoittaa räjähdystarvikkeen olevan merkinnän kiinnittämistä koskevassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen sovellettavien vaatimusten mukainen. 4. Valmistajien on varmistettava, että käytössä on menettelyt, joilla varmistetaan, että sarjatuotannossa noudatetaan tätä direktiiviä. Muutokset räjähdystarvikkeen suunnittelussa tai ominaisuuksissa ja muutokset yhdenmukaistetuissa standardeissa tai muissa teknisissä eritelmissä, joihin nähden räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuus ilmoitetaan, on otettava asianmukaisesti huomioon. 5. Valmistajien on varmistettava, että niiden markkinoille saattamiin räjähdystarvikkeisiin on kiinnitetty yksilöllinen tunniste 15 artiklassa säädetyn räjähdystarvikkeiden tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevan järjestelmän mukaisesti. Tämän järjestelmän ulkopuolelle jätettyjen räjähdystarvikkeiden osalta valmistajien on 3 artikla Vapaa liikkuvuus Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää tämän direktiivin vaatimukset täyttävien räjähdystarvikkeiden asettamista saataville markkinoilla. 4 artikla Markkinoilla saataville asettaminen Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että räjähdystarvikkeet voidaan asettaa saataville markkinoilla vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki tämän direktiivin vaatimukset. 2 LUKU TALOUDEN TOIMIJOIDEN VELVOLLISUUDET 5 artikla Valmistajien velvollisuudet 1. Saattaessaan räjähdystarvikkeita markkinoille tai käyttäessään niitä omiin tarkoituksiinsa valmistajien on varmistettava, että ne on suunniteltu ja valmistettu liitteessä II vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti. 2. Valmistajien on laadittava liitteessä III tarkoitetut tekniset asiakirjat ja suoritutettava 20 artiklassa tarkoitettu sovellettava vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely. Kun räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuus sovellettavien vaatimusten suhteen on osoitettu tällä menettelyllä, valmistajien on laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja kiinnitettävä CE-merkintä. 3. Valmistajien on säilytettävä tekniset asiakirjat ja EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun räjähdystarvike on saatettu markkinoille. a) varmistettava, että niiden markkinoille saattamiin räjähdystarvikkeisiin on kiinnitetty tyyppi-, erä tai sarjanumero tai muu merkintä, jonka ansiosta ne voidaan tunnistaa, tai jos räjähdystarvikkeen pieni koko, muoto tai tyyppi ei tätä salli, että vaadittu tieto on esitetty räjähdystarvikkeen pakkauksessa tai tarvikkeen mukana olevassa asiakirjassa; b) ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, räjähdystarvikkeessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, räjähdystarvikkeen pakkauksessa tai tarvikkeen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, jonka kautta valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä. 6. Valmistajien on varmistettava, että niiden markkinoille saattamaan räjähdystarvikkeeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määrittämällä kielellä. Tällaisten ohjeiden ja turvallisuustietojen sekä merkintöjen on oltava selkeitä, ymmärrettäviä ja helppotajuisia. 7. Valmistajien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että räjähdystarvike, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen räjähdystarvikkeen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli räjähdystarvike aiheuttaa riskin, valmistajien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. 8. Valmistajien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle paperiversiona tai sähköisesti kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että räjähdystarvike on tämän direktiivin mukainen, kielellä, jota kyseinen kansallinen viranomainen helposti ymmärtää. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien räjähdystarvikkeiden aiheuttamat riskit.
L 96/8 Euroopan unionin virallinen lehti 29.3.2014 6 artikla Valtuutetut edustajat 1. Valmistajat voivat nimittää kirjallisella toimeksiannolla valtuutetun edustajan. Edellä 5 artiklan 1 kohdassa säädetyt velvollisuudet ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu velvollisuus laatia tekniset asiakirjat eivät kuulu osana valtuutetun edustajan toimeksiantoon. 2. Valtuutetun edustajan on suoritettava valmistajalta saadussa toimeksiannossa eritellyt tehtävät. Toimeksiannon mukaan valtuutetun edustajan on voitava suorittaa ainakin seuraavat tehtävät: a) pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja tekniset asiakirjat kansallisten markkinavalvontaviranomaisten saatavilla kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun räjähdystarvike on saatettu markkinoille; b) annettava toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että räjähdystarvike on vaatimusten mukainen; c) tehtävä toimivaltaisen kansallisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan valtuutetun edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien räjähdystarvikkeiden aiheuttamat riskit. 7 artikla Maahantuojien velvollisuudet 1. Maahantuojien on saatettava markkinoille ainoastaan vaatimukset täyttäviä räjähdystarvikkeita. 2. Ennen räjähdystarvikkeen saattamista markkinoille maahantuojien on varmistettava, että valmistaja on suorittanut 20 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn. Niiden on varmistettava, että valmistaja on laatinut tekniset asiakirjat, että räjähdystarvikkeeseen on kiinnitetty CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja että valmistaja on noudattanut 5 artiklan 5 kohdassa olevia vaatimuksia. Jos maahantuoja katsoo tai sillä on syytä uskoa, että räjähdystarvike ei ole liitteessä II vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, maahantuoja ei saa saattaa räjähdystarviketta markkinoille ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun räjähdystarvikkeeseen liittyy riski, maahantuojan on ilmoitettava siitä valmistajalle ja markkinavalvontaviranomaisille. 3. Maahantuojien on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä ja postiosoitteensa, josta niihin saa yhteyden, räjähdystarvikkeessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, räjähdystarvikkeen pakkauksessa tai tarvikkeen mukana seuraavassa asiakirjassa. Yhteystiedot on esitettävä loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä. 4. Maahantuojien on varmistettava, että räjähdystarvikkeeseen liitetään ohjeet ja turvallisuustiedot, jotka annetaan loppukäyttäjien helposti ymmärtämällä, kyseisen jäsenvaltion määräämällä kielellä. 5. Maahantuojien on varmistettava, että sinä aikana, jona räjähdystarvike on niiden vastuulla, sen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä II säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten suhteen. 6. Maahantuojien, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että räjähdystarvike, jonka ne ovat saattaneet markkinoille, ei ole tämän direktiivin mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen räjähdystarvikkeen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli räjähdystarvike aiheuttaa riskin, maahantuojien on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. 7. Maahantuojien on kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun räjähdystarvike on saatettu markkinoille, pidettävä EU-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että tekniset asiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville. 8. Maahantuojien on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle paperiversiona tai sähköisessä muodossa kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kyseinen viranomainen helposti ymmärtää. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoille saattamien räjähdystarvikkeiden aiheuttamat riskit. 8 artikla Jakelijoiden velvollisuudet 1. Kun jakelijat asettavat räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla, niiden on noudatettava asiaankuuluvaa huolellisuutta tämän direktiivin vaatimusten osalta. 2. Jakelijoiden on ennen räjähdystarvikkeen asettamista saataville markkinoilla tarkastettava, että räjähdystarvikkeessa on CE-merkintä, että sen mukana on vaaditut asiakirjat ja ohjeet ja turvallisuustiedot kielellä, jota loppukäyttäjät helposti ymmärtävät siinä jäsenvaltiossa, jossa räjähdystarvike on määrä asettaa saataville markkinoilla, ja että valmistaja on noudattanut 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ja maahantuoja 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
29.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 96/9 Jos jakelija katsoo tai sillä on syytä uskoa, että räjähdystarvike ei ole liitteessä II vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukainen, jakelija ei saa asettaa räjähdystarviketta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu sovellettavien vaatimusten mukaiseksi. Lisäksi silloin, kun räjähdystarvikkeeseen liittyy riski, jakelijan on ilmoitettava siitä valmistajalle tai maahantuojalle ja markkinavalvontaviranomaisille. 3. Jakelijoiden on varmistettava, että sinä aikana, jona räjähdystarvike on niiden vastuulla, sen varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna sen vaatimustenmukaisuutta liitteessä II säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten suhteen. a) kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille räjähdystarvikkeen; b) kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet räjähdystarvikkeen. Talouden toimijoiden on voitava esittää ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun niille on toimitettu räjähdystarvike, ja kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun ne ovat toimittaneet räjähdystarvikkeen. 3 LUKU TURVALLISUUSSÄÄNNÖKSET 4. Jakelijoiden, jotka katsovat tai joilla on syytä uskoa, että räjähdystarvike, jonka ne ovat asettaneet saataville markkinoilla, ei ole tämän direktiivin mukainen, on varmistettava, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen räjähdystarvikkeen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi toteutetaan, jos se on tarpeen. Lisäksi mikäli räjähdystarvike aiheuttaa riskin, jakelijoiden on välittömästi tiedotettava asiasta niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille kansallisille viranomaisille, joissa ne ovat asettaneet räjähdystarvikkeen saataville markkinoilla, ja ilmoitettava yksityiskohtaiset tiedot erityisesti vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. 5. Jakelijoiden on toimivaltaisen kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä annettava kyseiselle viranomaiselle paperiversiona tai sähköisessä muodossa kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen räjähdystarvikkeen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Niiden on tehtävä kyseisen viranomaisen kanssa tämän pyynnöstä yhteistyötä toimissa, joilla pyritään poistamaan niiden markkinoilla saataville asettamien räjähdystarvikkeiden aiheuttamat riskit. 11 artikla Räjähdystarvikkeiden kuljetukset 1. Räjähdystarvikkeita saa kuljettaa vain 2 8 kohdan mukaisesti. 2. Räjähdystarvikkeiden kuljetuksen toteuttamiseksi vastaanottajan on saatava kuljetuslupa määräjäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Toimivaltainen viranomainen tarkastaa, että vastaanottajalla on lupa hankkia räjähdystarvikkeita ja muut tarvittavat luvat. Kuljetuksesta vastaavan talouden toimijan on ilmoitettava mahdollisesta räjähdystarvikkeiden kuljetuksesta jäsenvaltion alueen kautta kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille ja saatava ennakkohyväksyntä kyseiseltä kauttakuljetusjäsenvaltiolta. 3. Jos jäsenvaltio katsoo, että 2 kohdassa tarkoitetun räjähdystarvikkeiden hankkimista koskevan luvan tarkastaminen on ongelmallista, tämän jäsenvaltion on toimitettava asiasta käytettävissä olevat tiedot komissiolle, joka ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille. 9 artikla Tapaukset, joissa valmistajien velvollisuuksia sovelletaan maahantuojiin ja jakelijoihin Maahantuojaa tai jakelijaa on pidettävä tämän direktiivin mukaisesti valmistajana ja sitä koskevat samat velvollisuudet kuin valmistajaa 5 artiklan mukaisesti silloin, kun se saattaa räjähdystarvikkeen markkinoille omalla nimellään tai tavaramerkillään tai muuttaa jo markkinoille saatettua räjähdystarviketta tavalla, joka voi vaikuttaa tämän direktiivin noudattamiseen. 10 artikla Talouden toimijoiden tunnistetiedot Niiden räjähdystarvikkeiden osalta, joihin ei sovelleta 15 artiklassa säädettyä järjestelmää, talouden toimijoiden on pyynnöstä esitettävä markkinavalvontaviranomaisille seuraavien tunnistetiedot: 4. Jos määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa luvan kuljetukseen, viranomaisen on luovutettava vastaanottajalle kuljetuslupaa koskeva asiakirja, jossa on kaikki 5 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tämän asiakirjan on seurattava räjähdystarvikkeita räjähdystarvikkeiden määränpääksi määrättyyn paikkaan saakka. Asiakirja on aina esitettävä toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. Vastaanottajan on säilytettävä jäljennös kyseisestä asiakirjasta ja pyynnöstä esitettävä se määräjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. 5. Jos räjähdystarvikkeiden kuljetukset edellyttävät erityisvalvontaa, jolla voidaan määritellä, vastaavatko kuljetukset jäsenvaltion alueen tai alueen osan käyttövarmuutta koskevia erityisvaatimuksia, vastaanottajan on toimitettava määräjäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ennen kuljetusta seuraavat tiedot: a) asianomaisten talouden toimijoiden nimet ja osoitteet; b) kuljetettavien räjähdystarvikkeiden lukumäärä ja määrä;
L 96/10 Euroopan unionin virallinen lehti 29.3.2014 c) kyseisen räjähdystarvikkeen täydellinen kuvaus sekä yksilöintitavat, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien tunnusnumero; d) markkinoille saattamisen edellytysten noudattamista koskevat tiedot, jos räjähdystarvikkeet saatetaan markkinoille; 12 artikla Ampumatarvikkeiden kuljetukset 1. Ampumatarvikkeita saa kuljettaa jäsenvaltiosta toiseen vain 2 5 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kyseisiä kohtia sovelletaan myös, kun ampumatarvikkeiden kuljetus liittyy postimyyntiin. e) kuljetustapa ja -reitti; 2. Kuljetettaessa ampumatarvikkeita toiseen jäsenvaltioon asianosainen ilmoittaa ennen lähetystä sille jäsenvaltiolle, jossa ampumatarvikkeet ovat f) ennakoitu lähtö- ja saapumispäivämäärä; g) tarvittaessa tarkat siirtymispaikat jäsenvaltioihin ja niistä pois. Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava riittävän yksityiskohtaiset, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat ottaa talouden toimijoihin yhteyttä ja saada vahvistuksen sille, että asianomaisilla talouden toimijoilla on oikeus ottaa lähetys vastaan. Määräjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tutkittava edellytykset, joilla kuljetuksen on tapahduttava, erityisesti käyttövarmuutta koskevien erityisvaatimusten osalta. Jos käyttövarmuutta koskevat erityisvaatimukset täyttyvät, kuljetus sallitaan. Jos kuljetus tapahtuu muiden jäsenvaltioiden alueen kautta, näiden jäsenvaltioiden on tutkittava ja hyväksyttävä kuljetukseen liittyvät tiedot. a) myyjän tai luovuttajan sekä ostajan tai hankkijan ja tarvittaessa omistajan nimen ja osoitteen; b) osoitteen tai paikan, johon ampumatarvikkeet lähetetään tai kuljetetaan; c) lähetykseen tai kuljetukseen kuuluvien ampumatarvikkeiden lukumäärän; d) tiedot, jotka mahdollistavat näiden ampumatarvikkeiden yksilöimisen, ja lisäksi maininnan siitä, että ne ovat olleet kannettavien ampuma-aseiden tarkastusleimojen vastavuoroisesta hyväksymisestä 1 päivänä heinäkuuta 1969 tehdyn sopimuksen määräysten mukaisen valvonnan kohteena; e) kuljetusvälineen; 6. Jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen katsoo, että 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja erityisiä käyttövarmuusvaatimuksia ei tarvita, räjähdystarvikkeiden kuljetus tämän jäsenvaltion alueella tai alueen osalla voidaan toteuttaa toimittamatta etukäteen 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja. Määräjäsenvaltion toimivaltainen viranomainen antaa silloin kuljetusluvan, joka on voimassa tietyn ajan mutta joka voidaan koska tahansa keskeyttää tai peruuttaa perustellulla päätöksellä. Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa asiakirjassa, joka seuraa räjähdystarvikkeita määräpaikalle saakka, mainitaan silloin yksinomaan kyseinen kuljetuslupa. 7. Tavanomaisen valvonnan lisäksi, jota lähettäjäjäsenvaltio harjoittaa alueellaan, vastaanottajien ja asianomaisten talouden toimijoiden on toimitettava lähettäjäjäsenvaltion ja kauttakuljetusjäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille näiden pyynnöstä kaikki käytettävissään olevat tarvittavat tiedot räjähdystarvikkeiden kuljetuksesta. 8. Talouden toimijat eivät saa toteuttaa räjähdystarvikkeiden kuljetusta, jos vastaanottaja ei ole saanut siihen 2, 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tarvittavia lupia. f) lähtöpäivämäärän ja arvioidun saapumispäivämäärän. Ensimmäisen alakohdan e ja f alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa, kun kuljetus tapahtuu asekauppiaiden välillä. Jäsenvaltio tutkii edellytykset, joilla kuljetus tapahtuu, erityisesti käyttövarmuuden osalta. Jos jäsenvaltio antaa luvan kuljetukseen, se antaa lupatodistuksen, joka sisältää kaikki ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut maininnat. Tämän lupatodistuksen on seurattava ampumatarvikkeita niiden määränpäähän saakka. Se on esitettävä aina jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä. 3. Jokainen jäsenvaltio voi myöntää asekauppiaille oikeuden toteuttaa ampumatarvikkeiden kuljetuksia omalta alueeltaan toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneelle asekauppiaalle ilman 2 kohdassa tarkoitettua ennakkolupaa. Jäsenvaltio myöntää tähän tarkoitukseen luvan, joka on voimassa kolmen vuoden ajan ja joka voidaan koska tahansa keskeyttää tai peruuttaa perustellulla päätöksellä. Asiakirjan, jossa viitataan tähän lupaan, on seurattava ampumatarvikkeita niiden määränpäähän saakka. Tämä asiakirja on esitettävä aina jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.