Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Lausunto 19.06.2017 THL/691/4.00.00/2017 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Lausuntopalvelu.fi 1/14
Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Lausuntopalvelu.fi 2/14
Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen Lausuntopalvelu.fi 3/14
järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Hallituksen esitys (MAKU II) on otsikoitu hallituksen esitykseksi eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Kuitenkin esitys koskee vain osaa maakunnalle määriteltyjä tehtäviä eli maakunnalle kunnilta, aluehallintovirastoilta sekä ELYkeskuksilta ja KEHAkeskukselta siirtyviä tehtäviä siltä osin, kun tehtäviä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi tällä hallituksen esityksellä. Näin ollen hallituksen esityksen nimi on harhaanjohtava. Muun muassa ehkäisevä päihdetyö ja alueellinen alkoholihallinto ovat hallituksen esityksen ulkopuolella. Kokonaisuuden hahmottaminen ja vaikutusten arvioiminen on vaikeaa, koska maakuntalain 6 :n toisiinsa liittyvillä tehtävänaloilla (esimerkiksi alkoholilupahallinto, tupakkavalvonta ja ehkäisevä päihdetyö) edetään eritahtisesti, eikä kaikkien tehtävänalojen täytäntöönpanon suunnitelmaa ole vielä tiedossa. Kun maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa koskevissa säädöksissä edetään, ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevaan lakiin (523/2015) tulisi tehdä tarvittavat päivitykset sekä luoda yhtymäpinnat sote ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa koskeviin lakeihin. Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015) 5 :n mukaiset kuntien sosiaali ja terveydenhuollon tehtävät tulisi säätää kuntien lisäksi myös maakunnan järjestämien sosiaali ja terveyspalveluiden tehtäviksi (esimerkiksi huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle ). Ehkäisevä päihdetyö tulisi ottaa huomioon myös osana maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelua ja raportointia, kuten nyt on säädetty kuntien osalta ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa (523/2015, 5 ). Lausuntopalvelu.fi 4/14
Vastaavasti ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (523/2015, 4 ) aluehallintovirastojen tehtäviä koskevan kohdan osalta tulisi huolehtia kaikilta osin aluehallintoviraston tehtävien siirto maakunnalle, kuten on jo kirjattu hallituksen esityksessä maakuntalaiksi (2 luku, 6 ). Lisäksi on tarpeen pohtia, tulisiko ehkäisevän päihdetyön kuulua myös osaksi lupa ja valvontaviraston tehtäväksi suunniteltua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvontaa ja siihen liittyvää ohjausta (ks. HE laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, 45 ; MAKU II lakiehdotukset s. 507). Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) 1 :ssä todetaan viraston toiminnan olevan ennakoivaa ja riskiperusteista. Ennakoivan ja riskiperusteisen valvonnan vahvistaminen tarjoaa mahdollisuuksia kohdentaa resursseja sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurinta. Valvontavastuun kokoaminen uuteen valvontaviranomaiseen voi edistää riskiperusteisen valvonnan menetelmien kehittämistä ja vahvistaa valvonnassa tarvittavaa asiantuntemusta. Tämä kuitenkin edellyttää vankkaa, systemaattisesti kehitettävää tietopohjaa. Jos ennakollisen valvonnan kohdentamisessa ja riskien tunnistamisessa ei onnistuta, kansalaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutuminen voi vaarantua. Haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten aseman turvaamiseksi tulisi huolehtia monipuolisista palautteen antamisen tai vuorovaikutteisen valvontatoiminnan keinoista. Monituottajamalliin perustuvassa sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmässä palvelujen käyttäjille tulisi olla selvää, minkä tahon puoleen he voivat kääntyä palveluissa esiintyvien puutteiden johdosta ja mitä oikeusturvakeinoja heillä on käytössään. Tästä seuraa vaatimuksia valvontatoiminnan, standardien ja menettelyjen läpinäkyvyydelle. Lausuntopalvelu.fi 5/14
Lisäksi on tärkeää huolehtia jälkikäteisen valvonnan toteutuksesta osana valvontaviranomaisen toimintaa. Jälkikäteinen valvonta myös tuottaa arvokasta tietoa toiminnan ohjausta ja kehittämistä varten. 1 :ssä säädettäisiin viraston toiminnan asiakaslähtöisyydestä. Ennakoivassa ja riskiperusteisessa valvontakulttuurissa asiakaslähtöisyyden ja vuorovaikutteisen toiminnan edistäminen ovat vaikuttavan valvonnan olennaisia piirteitä. Asiakaslähtöisyyden toteuttamisen tapoja on syytä täsmentää ja kehittää siten, että palvelujen paikallisuus otetaan riittävällä tavalla huomioon. 4 :ssä todetaan Valtion lupa ja valvontaviraston tehtäväalat ja tehtävät. Lupa ja valvontavirastoon sijoitettavat eri alojen valvontatehtävät voivat tukea laajaalaisen valvontaotteen ja monialaisen asiantuntemuksen kehittämistä, mikäli monialainen asiantuntijuus ja poikkihallinnollisuus kyetään onnistuneesti rakentamaan osaksi Valtion lupa ja valvontaviraston toimintakulttuuria. 4 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi aiheellista avata tarkemmin Valvirasta siirtyvät alkoholilupahallintoon ja tupakkavalvontaan liittyvät tehtävät sekä niiden suhde maakuntaan siirtyviin kyseisen alan tehtäviin (kuten tehtävänjako ja ohjaussuhde). Alkoholihallinnosta maakunnassa säädettäessä on varmistettava, että maakunnan elinkeinopoliittiset intressit eivät pääse vaikuttamaan maakunnassa myönnettäviin alkoholilupiin ja valvontaan. Kyseiset tehtävät tulee sijoittaa organisatorisesti niin, että tehtävän lainmukainen hoito turvautuu. 4 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvataan, mitä Valviran ja aluehallintovirastojen sosiaali ja terveysalan tehtäviä uudelle virastolle kuuluu, ja mainitaan erikseen, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellinen koordinaatio ei kuulu näihin tehtäviin vaan siirtyy maakunnalle. Tässä kohdin olisi syytä tuoda esiin myös ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain (524/2015, 4 ) mukaisen aluehallintovirastoille kuuluneen ohjaus, tuki ja kehittämistehtävän siirtyminen maakunnalle. Lakiluonnoksessa ei esitetä selkeitä pykäläehdotuksia siitä, miten Valviran tehtävät siirtyvät ja mitkä ovat jatkossa Fimean tehtävät, eikä tätä käsitellä myöskään 4 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tämän vuoksi sosiaali ja terveydenhuollon valvonnan tulevaa kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Yleisperustelujen johdannossa todetaan, että Valtion lupa ja valvontaviraston sosiaali ja terveysalan tehtävistä ehdotetaan pääasiassa erillisellä hallituksen esityksellä. Lisäksi asiaa avataan yleisperustelujen luvussa 3.3.2.4. Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Lausuntopalvelu.fi 6/14
Kommenttinne tästä pykälästä Aluehallintovirastojen ja Valviran väliseen työnjakoon ja vastuihin liittyy tulkinnanvaraisuutta, tehtävät ovat osin päällekkäisiä ja toimivaltasuhteet epäselviä. Lisäksi aluehallintovirastojen toiminnassa, linjauksissa ja päätöksissä on eroja, joita Valviran koordinointitehtävän ja informaatioohjauksen avulla ei ole onnistuttu täysin poistamaan. Uudistus parantaa nykytilannetta selkeyttämällä valvonnan viranomaisrakennetta. Uudistus myös parantaa edellytyksiä toimintakäytäntöjen yhtenäisyydelle, johdonmukaisille linjauksille ja siten yhdenvertaisuudelle. Lisäksi uudistus luo hyvät edellytykset asiantuntijuuden vahvistamiselle, laajaalaisen osaamisen hyödyntämiselle ja toimintatapojen kehittämiselle. Edellytyksenä kuitenkin on, että uudessa organisaatiossa kyetään varmistamaan valvontatoiminnan sisäinen koordinaatio ja substanssiosaaminen sekä valvonnan menetelmien (kuten riskiarvioinnin) ja tietopohjan jatkuva kehittäminen. Lakiluonnoksessa todetaan, että Valtion lupa ja valvontaviraston alueellisista toimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtakunnallisen yhtenäisyyden ohella alueellisten olosuhteiden tuntemus on tärkeää, mikä näin olisi mahdollista turvata. 5 :n yksityiskohtaisissa perusteluissa tuodaan esille mahdollisuus perustaa Valtion lupa ja valvontavirastoon toimialakohtaisia toiminnallisia yksiköitä ja kahden tai useamman toimialan yhteisiä toimintoja. Onnistuneesti toteutettuina ne voivat edistää valvonnan menetelmällistä kehitystä ja valtakunnallista erikoistumista harvoin esiintyviin tai erityisen vaativiin valvontatilanteisiin. Ne voivat myös tuoda synergiaetua, jos toimialat voivat yhdistää voimavarojaan. Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) 7 :ssä säädettävä yhteisen johtamisen malli edellyttää johtamiselta uudenlaisia toimintakäytäntöjä, jotta esimerkiksi toimialojen näkemyserot ja erilaiset painotukset eivät hankaloita johtamista ja toiminnan kehittämistä. Yhteisen johtamisen alaisuuteen kootussa monialaisessa virastossa on kuitenkin hyvät edellytykset yhtenäistää käytäntöjä, poistaa toimintojen päällekkäisyyksiä ja siten tehostaa ja nopeuttaa asiakkaille annettuja palveluja. Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) 10 :ssä säädettäisiin ministeriöiden Valtion lupa ja valvontavirastoon kohdistamasta yhteisestä ohjauksesta. Yhteistyön lisääminen yli toimialarajojen on tavoiteltava ja hyvä asia. Yhteinen ohjaus ja monialainen asiantuntijuus voivat tukea tulevan sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmän edellyttämää uudenlaista osaamista. Ohjausryhmän mahdollisuus asettaa valmisteluryhmiä on keino Lausuntopalvelu.fi 7/14
vahvistaa asiantuntijuutta, yhtenäistä valvontakulttuuria ja toimintalinjauksia sekä valvonnan laatua ja vaikuttavuutta. Yhteisessä ohjauksessa päätettäisiin muun muassa resurssien käytöstä, kun taas toiminnallinen ohjaus toteutuisi kunkin toimialan vastuuministeriön alaisuudessa (13 ). Resurssien tasapuolinen jako eri toimialojen ja alueellisten toimintojen kesken voi osoittautua ongelmalliseksi. Lisäksi kunkin alan lainsäädännölliset uudistukset ja velvoitteet tulee ottaa ennakoivasti huomioon. Muun muassa sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmän turvallinen uudistaminen edellyttää erityisesti muutosvaiheessa vahvennettuja valvontatoimia, joihin tulee varata riittävät resurssit. Valtakunnallisen monialaisen virastorakenteen ohjauksessa tulee lisäksi miettiä, missä määrin valvontaa voidaan ohjata keskusjohtoisesti ja hallitusohjelman mukaan. Vahva ja keskitetty poliittinen ohjaus ja tulosohjaus voivat vaarantaa tarvelähtöistä ja alueellisesta näkökulmasta rakentuvaa tavoiteasettelua. Valtion lupa ja valvontaviraston ohjauksessa ja valvontakulttuurin uudistuksessa kasuistisen valvonnan edellytykset ja velvoitteet tulee säilyttää riittävän vahvoina, jotta kansalaisten oikeusturva voidaan turvata. Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) 16 :n 1 momentissa tarkoitetuilla tahoilla olisi salassapitosäännösten estämättä oikeus ilmoittaa asiakas tai potilasturvallisuutta vaarantavasta tai valvottavan toiminnanharjoittajan luotettavuusarviointiin vaikuttavasta seikasta valvontaviranomaiselle. Tämä on erityisen tärkeää ennakoivassa ja riskiperusteisessa valvontakulttuurissa. On kenties aiheellista selvittää, olisiko tarpeen säätää ammattihenkilöitä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta (oikeuden sijaan) sellaisten riskien kohdalla, joita ei pystytä hoitamaan organisaation sisällä. 17 :ssä säädettäisiin Valtion lupa ja valvontaviraston arviointitehtävistä. Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä tuoda esille myös aluehallintovirastolle asetettava velvoite laatia vuosittain raportti palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta (laki sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä, 30 ). Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Lausuntopalvelu.fi 8/14
Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Luvussa 2.4.7 on kuvattu sosiaali ja terveysministeriön hallinnonalan sosiaali ja terveysalan nykyiset tehtävät, joissa on virheellisesti mainittu alkoholihallinto ainoastaan Valviran valtakunnallisena tehtävänä. Alueellinen alkoholihallinto on nykyisellään myös aluehallintovirastojen tehtävä, ja tätä tulisi avata vastaavalla tavalla kuin Valviran tehtäviä. (Ks. alkoholilaki 1143/1994, 42 ; asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta 1344/1994.) Luvussa 2.8.1 todetaan, että laajoja yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita sisältävien politiikkakokonaisuuksien valmistelu ja toimeenpano edellyttää yhteistyön lisäämistä yli hallinnonalarajojen. Lisäksi luvussa 3.3.1.1 todetaan, että ehdotettavalla valtakunnallisella monialaisella virastorakenteella pyrittäisiin ehkäisemään toimintojen sektoroitumista sekä luomaan rakenne poikkihallinnolliselle ohjaukselle ja tavoiteasetannalle. Yhteistyön lisääminen yli hallinnonalarajojen on tavoiteltava ja hyvä asia. Valvonnan priorisoinnin ohjaaminen keskusjohtoisesti hallitusohjelman mukaisesti voi myös sisältää riskejä: vahva ja keskitetty poliittinen ohjaus ja tulosohjaus voivat liikaa vaikuttaa valvontatoimintaan ja vaarantaa valvonnan tavoitteiden asettamisen havaittavien tarpeiden mukaisesti. Yleisperusteluissa olisikin hyvä tuoda esille myös tarvelähtöisen ja alueellisista olosuhteista nousevan tavoiteasettelun merkitys vaikuttavalle ja oikein kohdentuvalle valvontatoiminnalle. Luvussa 3.3.1.2 todetaan, että tavoitteena on siirtää valvonnan painopistettä vuorovaikutteiseen ja asiakkaiden yhdenvertaisia toimintaedellytyksiä turvaavaan omaaloitteiseen valvontaan jälkikäteisen ja kasuistisen valvonnan sijaan. Tältä osin yleisperusteluja olisi syytä tarkentaa ja todeta, että valvonnan yksi keskeinen tarkoitus on asiakkaiden oikeusturvan takaaminen. Kasuistinen valvonta on välttämätöntä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Omaaloitteinen valvonta toimii vain niissä tilanteissa, joissa toimintayksikössä (tai muussa organisaatiossa) on vahva tahtotila toimia oikein. Niissäkään tapauksissa se ei yksin riitä. Luvussa 3.3.2.4 todetaan, että uudistuksessa Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimealle koottaisiin sen nykyisiin tehtäviin kytkeytyvät kokonaisuudet, muun muassa terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden valvonta. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät laitteita ja tarvikkeita terveydenhuollon toimintayksiköissä, joten niiden käytön valvonta liittyy olennaisella tavalla Lausuntopalvelu.fi 9/14
ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden valvontaan. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden käytön valvonta tulisikin toteuttaa osana terveysalan toiminnan valvontaa ja siirtää siten Valtion lupa ja valvontaviraston tehtäväksi. Kun valvonta toteutuisi toimintayksiköiden ja ammattihenkilöiden valvonnan yhteydessä, laitteiden ja tarvikkeiden ammattimainen käyttö ja yhteys potilasturvallisuuteen voitaisiin varmistaa. Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Ei Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Lausuntopalvelu.fi 10/14
Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Ei Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Lausuntopalvelu.fi 11/14
Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Lausuntopalvelu.fi 12/14
Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 13/14
Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Liukko Eeva Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Lausuntopalvelu.fi 14/14