Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2013

Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2013

Kannen kuva: Yksityiskohta hovioikeuden rullaverhosta (1870-1890)

Sisällysluettelo 1. Presidentin katsaus...1 2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus...3 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus...3 3.1. Toiminnan tehokkuus...3 3.2. Toiminnan taloudellisuus...10 3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...11 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta...12 4. Sisäisen valvonnan arviointi...13 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen...14 6. Hovioikeuden muu toiminta...15 Hallinto...15 Lausuntovaliokunta...15 Lausunnot...15 Alioikeuksien tarkastus...15 Koulutus...15 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...16 Kehityskeskustelut...16 Toimikunnat...16 Kirjasto...18 Tuomioistuinharjoittelu...18 Työterveyshuolto...18 Liikunta ja virkistystoiminta...18 Tiedotus...19 Yhteistyö...19 Vierailut...19 Turun hovioikeuden organisaatio 1.1.2014...20 Hovioikeuden henkilökunta 31.12.2013...21

1. Presidentin katsaus Valtiontalouden säästötoimet jatkuivat edelleen vuonna 2013. Vaikka oikeuslaitoksen oli vielä kohtalaisen vakaa, tulevaisuudennäkymät olivat synkät: hallitusohjelmasta johtuvien määrärahaleikkausten taso kohoaa portaitten siten, että leikkausten kokonaismäärä vuonna 2015 on noin 20 miljardia euroa. Lisäksi hallitus on vuosittain sopinut merkittävistä lisäleikkauksista. Sen varmistamiseksi, etteivät säästötavoitteet vaaranna oikeusturvaa, oikeusministeriö asetti 1.6.2012 valmistelemaan ehdotukset pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi. Neuvottelukunnan valmistelema oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013 2025 valmistui 27.2.2013. Uudistamisohjelma sisältää kaikkiaan noin 60 toimenpide-ehdotusta, jotka jakaantuvat lyhyen aikavälin (2013 2015), keskipitkän aikavälin (2015 2019) ja pitkän aikavälin ehdotuksiin. Kunkin ehdotuksen säästövaikutusta on arvioitu asteikolla vähäinen (alle 400 000 euroa), kohtalainen (400 000 1 milj. euroa) sekä merkittävä (yli 1 milj. euroa). Paitsi ehdotus jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamisesta, uudistamisohjelman ajatukset niin sanotun tuomaripainotteisuuden lisäämisestä voivat vaikuttaa merkittävästi hovioikeuden työskentelyn organisointiin ja eri henkilöstöryhmien tehtäviin. Uudistamisohjelmasta antamassaan lausunnossa 18.6.2013 hovioikeus korosti esittelijöiden merkitystä ratkaisutoiminnassa. Hovioikeus totesi myös, että esittelijänä toimiminen on tärkeä koulutusväylä tuomarin tehtäviin, kun Suomessa ei ole mitään varsinaista tuomarinkoulutusjärjestelmää tuomarikorkeakouluineen. Näyttää selvältä, että henkilötyövuosien määrää hovioikeudessa joudutaan jatkossakin vähentämään. Muun muassa sen vuoksi työtä henkilöstörakenteen kehittämiseksi on vietävä eteenpäin. Mitä tuomioistuinlaitoksen niin sanottuun rakenteelliseen kehittämiseen tulee, uudistusohjelmaan on keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteeksi otettu käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen jatkaminen sekä pitkän aikavälin tavoitteeksi hovi- ja hallintooikeusverkoston uudistaminen. Tämä asia voisi tulla siis ajankohtaiseksi vasta kuluvan vuosikymmenen lopulla. Useiden uudistusohjelmaan sisältyvien toimenpide-ehdotusten käynnistettiin kuitenkin jo syksyllä 2013, mutta toteutusvaiheeseen ne ehtinevät aikaisintaan vuoden 2015 alussa. Tulosneuvottelut ministeriön kanssa käytiin lokakuussa. Neuvotteluja valmisteltaessa ministeriö oli esittänyt hovioikeudesta lakkautettavaksi kolme n virkaa ja sitä vastaavaa vähennystä toimintamäärärahaan. Hovioikeuden vastauksena oli, että hovioikeudessa tulee loppuvuonna valmisteltavaksi organisaatiomuutos, jonka myötä siirryttäisiin neljästä osastosta kolmeen. Tässä yhteydessä toteutettavista virkajärjestelyistä kertyisi toimintamäärärahasäästöjä summa, joka olisi suuruudeltaan noin 150 000 euroa ja joka näin vastaisi kolmen n viran lopettamisesta kertyvää säästöä. Hovioikeuden ehdottama toimintamalli kirjattiin itse tulossopimukseen, ja mallia on määrä toteuttaa vuoden 2014 aikana. Kolmen osaston järjestelmään siirtymistä koskevat neuvottelut saatiin hovioikeudessa käytyä vuoden 2013 lopulla, ja järjestelmä otettiin käyttöön heti vuoden 2014 alussa. Muutoksella 1

tähdättiin toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Neljää osastoa käytettäessä oli ilmennyt vaikeuksia saada jalkeille riittävästi kolmijäsenisiä kokoonpanoja, kun tuomarimäärä on vähentynyt ja kun henkilöstön ikääntyessä sairaslomat ja eläkkeelle siirtymistä edeltävät pitkät lomajaksot ovat lisääntyneet. Samalla uudistettiin laajojen asioiden käsittelyjärjestelmää, mikä merkitsi niin sanotusta purkkiosastosta luopumista. Kaikkein laajimmissa asioissa siirryttiin käytäntöön, jossa tarvittava kokoonpano kootaan työpaineen tasaamiseksi kaikilta kolmelta eri osastolta. Hovioikeuden ulkopuolinen, mutta kuitenkin hovioikeuden toimintaan vaikuttava rakenteellinen muutos vuonna 2013 oli periaatepäätös Valtorin perustamisesta. Valtori kokoaa yhteen valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut, ja kaikkiaan 400 valtionhallinnon ict-am-mattilaista siirtyy sen palvelukseen. Tämän seurauksena hovioikeus menettää oman IT-suunnittelijansa. Hovioikeuksien juttumäärän lasku jatkui edelleen vuonna 2013, joskin lievempänä kuin aikaisemmin. Vuoden loppuun mennessä hovioikeuksiin oli saapunut yhteensä 9 687 asiaa, kun vastaava luku edellisen vuoden lopussa oli 9 780 asiaa. Turun hovioikeuteen saapui vuonna 2013 2180 asiaa, kun niitä vuonna 2012 oli tullut 2 254. Vähenemisestä ei kuitenkaan voida tehdä sellaista päätelmää, että työmäärä hovioikeuksissa olisi vähentynyt. Itse asiassa kehitys on tässä suhteessa ollut toisen suuntainen. Vuonna 2013 ryhdyttiin ministeriön aloitteesta soveltamaan asianimikkeisiin perustuvaa työmäärän mittaamista, ja sen tuloksista ilmenee, että vaikka asioiden lukumäärä on tietyllä ajanjaksolla vähentynyt, niiden käsittely vaatinut 5 10 prosenttia suuremman työpanoksen. Hovioikeuden tulostavoitteeksi vuodelle 2013 oli asetettu 2 200 asian ratkaiseminen. Hirmuisen loppukirin tuloksena tavoite saavutettiin ja ylitettiinkin, kun ratkaistuiksi saatiin kaikkiaan 2 203 asiaa. Vuosi voitiin siis päättää tulosjuhlan iloisessa odotuksessa. Vuoden 2013 suurin asia hovioikeudessa oli kuitenkin Akatemiatalon remonttiin ja väistötiloihin siirtymiseen valmistautuminen. Akatemiatalon peruskorjauksen ja henkilökunnan muuton valmistelu sujui erittäin nopeasti, mutta väistötilojen löytäminen osoittautui varsin vaikeaksi. Alkuperäinen ajatus oli ollut, ettei Akatemiatalossa olisi remontin aikana mitään hovioikeuden toimintoja, vaan että sekä istuntosalit että henkilöstön toimitilat olisivat samoissa väistötiloissa. Tämä oli epäilemättä paras malli, mutta sen toteuttaminen ei ollut taloudellisesti mahdollista. Vaihtoehdoksi hyväksyttiin lopulta, että istuntosalit säilyvät Akatemiatalossa ja Gripenissä, mutta lisää toimistotilaa etsitään lähietäisyydeltä muista kiinteistöistä. Samalla Gripeniin päätettiin rakentaa yksi istuntosali lisää. Tarvittavat lisätilat löytyivätkin sitten melko nopeasta Åbo Akademin säätiön omistamista kiinteistöistä Nunnankadulta. Maaherran Makasiinista ja Gripenistä vuokratut tilat säilyvät remontin ajan hovioikeuden käytössä. Vuonna 2014 tulee siis merkitsemään Akatemiatalon remontin alkua ja henkilökunnan muuttoa väistötiloihin. Paluu Akatemiataloon on luvassa vuonna 2017, ja sitä koskeva uusi vuokrasopimus on voimassa aina vuoteen 2027 asti. Timo Esko, hovioikeuden presidentti 2

2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus - olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut 2 200 2 181 2 200 2 203 650 712 1 023 996 Tavoitteena oli, että esittelystä ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 5,0 kuukautta (toteutunut 4,0). Asioissa, joissa ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 2,0 kuukautta (toteutunut 1,6). Pääkäsittelystä ratkaistavien asioiden osalta hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 9,0 kuukautta (toteutunut 9,0). Toiminnan tuottavuus saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 21,6 ja toteutunut tuottavuus oli 19,7. 3

Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina 2009-2013. Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut 2009 2 800 2 806 3 000 3 049 1 762 1 715 2010 2 700 2 762 2 950 3 010 1 512 1 468 2011 2 700 2 456 2 650 2 701 1 565 1 223 2012 2 550 2 254 2 600 2 457 1 468 1 020 2013 2 200 2 181 2 200 2 203 1 023 996 Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina 2009-2013. Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet 31.12 Tarkastettavana 31.12 2009 2 806 3 095 1 547 3 049 1 715 168 2010 2 762 2 978 1 333 3 010 1 468 135 2011 2 456 2 692 1 097 2 701 1 223 126 2012 2 254 2 517 833 2 457 1 020 187 2013 2 181 2 201 814 2 203 996 183 Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina 2009-2013. Taulukko 4 Saapuneet asiat 2009 2010 2011 2012 2013 riita 743 741 720 653 631 rikos 1 881 1 843 1 560 1 450 1 402 muut (ulosotto, hakemus ym.) 182 178 176 151 148 Yhteensä 2 806 2 762 2 456 2 254 2 181 Hovioikeuteen vuonna 2013 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 64,3 % ja riita-asioita 28,9 %. Vuoteen 2012 verrattuna rikosjuttujen osuus pysyi samana, riita-asiat vähenivät 0,1 prosentilla. 4

Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina 2009-2013. Taulukko 5 Annetut ratkaisut 2009 2010 2011 2012 2013 riita 824 793 763 722 636 rikos 2 038 2 020 1 763 1 574 1 413 muut 187 197 175 161 154 Yhteensä 3 049 3 010 2 701 2 457 2 203 Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina 2009-2013. Taulukko 6 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2009 2010 2011 2012 2013 saapuneet asiat annetut asiat Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina 2009-2013. Taulukko 7 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 5

Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina 2009-2013. Taulukko 8 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna 2013. Taulukko 9 E = virkasyyteasia H = hakemusasia R = rikosasia S = siviiliasia U = ulosottoasia E H R S U Yht. Kanta-Hämeen käräjäoikeus 4 117 74 195 Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 5 136 80 221 Pirkanmaan käräjäoikeus 21 636 220 31 908 Turun hovioikeus 11 11 Varsinais-Suomen käräjäoikeus 18 463 245 26 752 Ålands tingsrätt 3 48 12 3 66 Muita 4 22 2 28 Kaikkiaan 4 84 1402 631 60 2181 Hovioikeuteen saapuneista asioista Pirkanmaan käräjäoikeudesta tulleita oli 41,6 prosenttia ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta 34,5 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 100 kappaletta eli 4,6 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 6

Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina 2009-2013. Taulukko 10 Ratkaistu 2009 2010 2011 2012 2013 - esittelystä 2 209 1 967 1 659 1 695 1 489 - pääkäsittelyssä 886 1 011 1 033 822 712 - ratkaistu yhteensä 3 095 2 978 2 692 2 517 2 201 - annettu ratkaisuja 3 049 3 010 2 701 2 457 2 203 Pääkäsittelyjen aika (h) 2 564 2 738 2 772 2 552 2 495 Ratkaistuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna 2011 38,4 %, vuonna 2012 32,7 % ja vuonna 2013 32,4 %. Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina 2009-2013. Taulukko 11 2013 2012 2011 2010 ANNETUT RATKAISUT PÄÄKÄSITTELYT 2009 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Taulukossa 12 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 12 <3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk 12-18 kk >18 kk 7

Taulukossa 13 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina 2009-2013. Taulukko 13 Diaariryhmä Käsittelyaika (kpl) Kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk 12-18 kk > 18 kk 2009 E 2 1 3 3,8 kk H 72 27 19 5 1 124 3,5 kk R 377 330 334 504 477 16 2038 8,3 kk S 105 136 133 176 260 14 824 9,3 kk U 14 15 8 12 11 60 7,0 kk Yhteensä 570 508 495 697 749 30 3049 8,4 kk 2010 E 2 6 4 1 13 5,4 kk H 83 23 13 5 124 3,1 kk R 414 389 449 490 268 10 2020 7,4 kk S 104 161 167 194 161 6 793 8,3 kk U 20 13 12 13 2 60 5,9 kk Yhteensä 623 592 645 702 432 16 3010 7,4 kk 2011 E 2 2 2 6 5,1 kk H 73 35 13 5 1 127 3,2 kk R 392 409 389 388 179 6 1763 6,9 kk S 143 157 169 174 113 7 763 7,6 kk U 13 11 11 3 4 42 5,6 kk Yhteensä 623 614 582 572 297 13 2701 6,9 kk 2012 E 1 3 1 5 4,9 kk H 58 27 8 5 98 3,2 kk R 508 361 373 238 87 7 1574 5,8 kk S 126 194 174 150 75 3 722 7,0 kk U 18 22 11 6 1 58 4,8 kk Yhteensä 711 607 566 400 163 10 2457 6,0 kk 2013 E 1 1 1,2 kk H 64 14 4 3 1 86 2,3 kk R 521 326 289 203 64 10 1413 5,3 kk S 144 157 159 114 57 5 636 6,7 kk U 26 20 10 9 1 1 67 5,0 kk Yhteensä 756 517 462 329 123 16 2203 5,6 kk 8

Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 568 asiassa eli 25,8 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 549 asiassa eli 24,9 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 333 asiassa eli 15,1 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 258 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 291 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epä olennaiselta osalta 60 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 23 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 28 ja lausunnon antaminen raukesi 127 jutussa sekä asia jäi sillensä 21 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 20 asiassa. Sovitteluasioita ei hovioikeudessa kertomusvuonna ollut. Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina 2009-2013. Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S) Annettu Valituslupaa % pyydetty 2009 R 2 038 262 = 12,9 S 824 202 = 24,5 Muut 187 29 = 15,5 Yhteensä 3 049 493 = 16,2 2010 R 2 020 249 = 12,3 S 793 212 = 26,7 Muut 197 44 = 22,3 Yhteensä 3 010 505 = 16,8 2011 R 1 763 230 = 13,0 S 763 195 = 25,6 Muut 175 38 = 21,7 Yhteensä 2 701 463 = 17,1 2012 R 1 574 249 = 15,8 S 722 188 = 26,0 Muut 161 55 = 34,2 Yhteensä 2 457 492 = 20,0 2013 R 1 413 215 = 15,2 S 636 193 = 30,3 Muut 154 39 = 25,3 Yhteensä 2 203 447 = 20,3 9

Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2013 antanut valitusluvan 22 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 427. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty muuttanut hovioikeuden ratkaisua 6 kertaa. Hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu 5 asiassa. 2 asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu sekä 2 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. Lisäksi kertomusvuonna korkein oikeus on antanut ratkaisun 3 sellaisessa asiassa, jossa muutoksen hakeminen ei ole edellyttänyt valituslupaa. Niistä kahdessa asiassa hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu, yhdessä asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. 3.2. Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina 2009-2013 ilmenee taulukosta 15. Taulukko 15 2009 2010 2011 2012 2013 Toimintamenomääräraha ( ) myönnetty 9 120 000 9 090 000 9 051 200 9 147 400 9 055 700 (+ VM:ltä 15 000) siirtyneet ed. vuodelta - - 68 535 27 514 72 726 käytetty 8 936 646 9 021 465 9 092 221 9 102 188 8 744 210 (+ VM:ltä 15 000) siirtyneet seur. vuodelle - 68 535 27 514 72 726 384 216 Henkilöstömäärä 117,7 117 114,3 113,5 111,8 Saapuneet asiat arvio 2 800 2 700 2 700 2 500 2 200 toteutunut 2 806 2 762 2 456 2 254 2 181 Annetut asiat tavoite 3 000 2 950 2 650 2 600 2 200 toteutunut 3 049 3 010 2 701 2 457 2 203 Siirtyneet asiat arvio 1 762 1 512 1 565 1 468 1 023 toteutunut 1 715 1 468 1 223 1 020 996 Taloudellisuus tavoite 3 040 3 081 3 384 3 444 4 122 toteutunut 2 931 2 997 3 366 3 705 3 969 10

3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin 1.6.2014 virkatilanteen perusteella laskettuna: Vakinaiset viranhaltijat: Johtoryhmä (5) Laamannit (3) T14 (17) T12 (9) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (3) T9 t (28) T8 t (0) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (33) Määräaikaiset virkamiehet: t (21) kansliahenkilökunta (4) 59 vuotta 7 kuukautta 66 vuotta 60 vuotta 8 kuukautta 52 vuotta 1 kuukautta 58 vuotta 8 kuukautta 53 vuotta 8 kuukautta 42 vuotta 5 kuukautta 43 vuotta 6 kuukautta 52 vuotta 9 kuukautta 34 vuotta 8 kuukautta 27 vuotta 3 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 47 vuotta 9 kuukautta. Henkilöstön keski-ikä on laskenut 10 kuukaudella vuodenvaihteeseen 2012-2013 verrattuna. Henkilöstöryhmistä vakituisten jäsenten keski-ikä on hieman laskenut, kun taas esittelijöiden keski-ikä on pysynyt samana. Kansliahenkilökunnan keski-ikä on hieman noussut. Keski-ikä on korkeampi kuin valtionhallinnossa yleensä. Keski-iän lievä lasku oli odotettavissa, sillä 1.1.2013-31.5.2014 välisenä aikana 14 henkilöä on jäänyt eläkkeelle. Keski-ikä tullee eläköitymisten vuoksi edelleen laskemaan lähivuosina. Poissaolot päivää kertaa henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta 2012 2013 2012 2013 2012 2013 -palkallinen sairausloma 743 796 75 108 32 40 -alle 3:n päivän sairausloma 37 50 20 38 16 24 Kansliahenkilökunta 2012 2013 2012 2013 2012 2013 -palkallinen sairausloma 316 522 93 88 25 32 -alle 3:n päivän sairausloma 56 54 38 36 20 20 Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomien määrä jatkoi toisena vuonna peräkkäin kasvuaan. Kansliahenkilökunnan sairauspoissaolot vähenivät vuosina 2007-2010, mutta niidenkin määrä jatkoi kertomusvuonna kasvuaan. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Seurantakokouksissa on tultu siihen tulokseen, että sairauspoissaolojen määrän kasvusta huolimatta osalta tilanne on edelleen hyvä. 11

Henkilöstön kehittäminen Työturvallisuuskoulutusta on edelleen järjestetty säännöllisesti ja monipuolisesti. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on jatkunut koko vuoden. Yhteistyö poliisin ja vankilaviranomaisten kanssa on myös ollut säännöllistä ja sujuvaa. Hovioikeuden säännöllisesti järjestämä oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutuksiin ja ruotsin kielen opetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston ja oikeusministeriön järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyivät Elise Suvanto 1.2.2013 lukien, Lauri Vihervaara ja Riitta Sandholm 1.3.2013 lukien, Kim Fröman 1.4.2013 lukien, Seija Uitto 1.5.2013 lukien, Ahti Ikola ja Mikko Suvanto 1.6.2013 lukien, talous- ja henkilöstösihteeri Sari Isotalo 1.12.2013 lukien, toimistosihteeri Aila Hietamies 1.1.2013 lukien ja toimistosihteeri Ritva Blumberg 1.3.2013 lukien. Vuonna 2013 hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan nimitettiin Marianne Salonen, Kirsi Kanerva, Jouko Valtonen, Riitta Santo, Arja Maunula, Nina Porkka, Elise Mäki ja Tarja Huossa. Hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan nimitettiin Tarja Huossa, Juha Laaksonen, Elina Paasivirta, Lea Rosa Pohjola, Juha Karvinen, Leena Mikkonen ja Rita Melartin. Asessorin T10 virkaan nimitettiin Leena Mikkonen ja Kari Lahdenperä. Viskaalin T9 virkaan nimitettiin Hanna Liippo, Jarmo Hannikainen, Minnimari Saari, Juuso Lehtinen, Peter Arvidsson, Juho Angervo ja Kalle Kalliokoski. Talous- ja henkilöstösihteerin Y11 virkaan nimitettiin Outi Kukola sekä toimistosihteerin Y9 virkaan Brita Ilvonen ja Eeva Hurme. Viskaalit Mika Herhi (1.3.2013 lukien) ja Nina Wahlstedt (1.10.2013 lukien) nimitettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan sekä Kirsti Avola (1.10.2013 lukien) Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan. 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2013 olivat: Tavoite Toteutunut Ratkaistut asiat 2 200 asiaa 2 203 asiaa Siirtyneet asiat 1 023 asiaa 996 asiaa Käsittelyaika 6,0 kk 5,6 kk Taloudellisuus (euroa/asia) 4 122 euroa 3 969 euroa Tuottavuus (asiaa/htv) 19,7 asiaa 19,7 asiaa 12

4. Sisäisen valvonnan arviointi Vuoden 2010 alusta oikeusministeriö on uudistanut hallinnonalansa sisäistä tarkastusta. Aikaisemman keskitetyn järjestelyn asemesta virastot vastaavat itse toimintaansa koskevasta sisäisestä valvonnasta. Hovioikeuden sisäiseen valvontaan osallistuu yleisesti ottaen hovioikeuden koko organisaatio. Valvonnan keinoja ovat muun muassa tarkoituksenmukaisten toimintamenetelmien ja asianmukaisen työnjaon omaksuminen, määrärahojen käytön kontrollointi, tulostavoitteen toteutumisen, asioiden käsittelyn etenemisen ja käsittelyaikojen seuraaminen sekä koulutus ja tiedonkulku. Yksittäiset lainkäyttöratkaisut ovat sidottuja lakiin ja päätökset tehdään voimassaolevia säännöksiä noudattaen. Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin, hovioikeuden työjärjestykseen ja sisäisiin ohjeisiin. Talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi hovioikeus noudattaa oikeusministeriön taloussääntöä. Vuonna 2013 oikeusministeriö pyysi kahden edellisvuoden tapaan hovioikeutta suorittamaan erityisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin. Arviointi toteutettiin siten, että koko henkilökuntaa pyydettiin ilmoittamaan kansliapäällikölle havaitsemistaan riskeistä. Esitettyjä riskejä ja kehitysehdotuksia käsiteltiin johtoryhmässä ja yhteistyökomiteassa, minkä jälkeen hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö laativat asiaa koskevan lausuman oikeusministeriölle. Hovioikeus käy lisäksi vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Hovioikeuden tulostavoite jaetaan osastoille ja sen toteutumista seurataan. Tulostavoitteen toteutumista valvoo presidentti ja sitä seurataan johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Hovioikeus valvoo lisäksi jatkuvasti työtilanteen kehittymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhoihin, yli vuoden vireillä olleisiin, asioihin. Hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit, kansliapäällikkö ja muut esimiehet seuraavat henkilökunnan toimintaa. Kukin työntekijä vastaa toimenkuvansa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti työnsä tuloksellisuudesta ja laadusta. Tietoturvallisuusvelvoitteiden toteutumista seuraa tietoturvaryhmä. Hovioikeuden tietoturvallisuus on helmikuussa 2013 suoritetun auditoinnin perusteella tietoturva-asetuksen mukaisella tietoturvallisuuden perustasolla. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 13

5. Toimintakertomuksen hyväksyminen Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta 2013. Turun hovioikeudessa 27.6.2014 Timo Esko hovioikeuden presidentti 14

Johtoryhmä kokoontui 30 kertaa. 6. Hovioikeuden muu toiminta Hallinto Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta antoi 17 lausuntoa hovioikeuspiirin tuomarin virkojen täyttämisestä. Lausunnot Hovioikeus antoi kertomusvuonna seuraavat lausunnot: oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013-2025 luonnoksesta hallituksen esitykseksi täydentäväksi lainsäädännöksi koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1215/2012 tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta solmitun Euroopan neuvoston yleissopimuksen täytäntöönpanon seurannasta videoneuvottelutyöryhmän mietinnöstä Videoneuvottelun käytön kehittäminen todistelutoimikunnan mietinnöstä Todistelu yleisissä tuomioistuimissa työryhmän esityksestä yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi vangitsemisasioiden ja muiden kiireellisten asioiden käsittelystä käräjäoikeuksissa eräissä tapauksissa annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvonnasta vastasi pääasiassa hovioikeuden tarkastus, Peter Arvidsson. Alioikeuksien tarkastustoiminnasta on laadittu erillinen kertomus. Oikeuskäytännön yhtenäistämiseksi hovioikeuden alioikeuksien tarkastajan tarkastuskertomuksessa on selostettu laajasti etenkin hovioikeuden rikos- ja prosessioikeudellisia ratkaisuja. Koulutus Turun alueen IT-yhdyshenkilöiden koulutus 14.2.2013 OTT Mikko Vuorenpään luento asiantuntijatodistelusta 8.3.2013 Juha Laaksonen vetämä koulutus purkkiasioiden käsittelystä 11.3.2013 koulutusta elektronisen aineiston hyödyntämismahdollisuuksista 21.3. ja 23.5.2013 OTT Allan Rosaksen luento EU-oikeudesta 30.5.2013 15

koulutusta rikoksenuhrin kohtaamisesta 12.6.2013 Esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön koulutuspäivä videoyhteydellä 18.11.2013 oikeuskansleri Jaakko Jonkan luento laillisuusvalvonnasta 26.11.2013 Tulkkausdirektiivikoulutus tuomareille 12.12.2013 Lisäksi koulutusta järjestettiin RITU-järjestelmän käyttöönottoon liittyen Lainkäyttöhenkilökunta osallistui aktiivisesti Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Oikeusministeriö järjesti vuoden aikana säännöllisesti koulutusta RITU-järjestelmän käyttövastaaville. Lisäksi ensiapukoulutusta järjestettiin koko henkilökunnalle ja voimankäyttöharjoituksia virastomestareille. Ruotsin kielen opetusta järjestettiin henkilökunnalle kerran viikossa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2012): Lainkäyttöhenkilökunta 84 (177) päivää Kansliahenkilökunta 63 (51) päivää Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Kansliapäällikköpäivät Helsingissä 15. - 16.1.2013 Tuomariliiton ja Suomen hovioikeustuomarit ry:n vuosikokous Porvoossa 17.5.2013 Virastopäällikköpäivät Tampereella 27.-28.5.2013 Hovioikeudenlaamannien kokous Turussa 27.-28.5.2013 Hovioikeuspiirin tuomaripäivä 27.9.2013 Turussa Hovioikeuden 390-vuotisjuhla Akatemian juhlasalissa 31.10.2013 Yleisten tuomioistuinten sektorineuvottelut Helsingissä 27.11.2013 Hovioikeuksien johdon neuvottelupäivä Helsingissä 27.11.2013 Tulosneuvotteluihin vuodelle 2014 osallistuivat 22.10.2013 hovioikeuden presidentti Timo Esko, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenlaamanni Heikki Särkilä, Marianne Salonen, ma Erkki Reijonen, notaari Leena Lundelin sekä osastosihteerit Pirkko Leino ja Outi Kukola Kehityskeskustelut Laamannit kävivät kehityskeskustelut oman osastonsa lainkäyttöhenkilökunnan kanssa, ja kansliapäällikkö hallinto-osastolla ja osastokanslioissa työskentelevien kanssa, kirjaaja kirjaamon henkilökunnan kanssa ja virastomestarien esimies virastomestarien kanssa. Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui neljä kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi kertomusvuoden aikana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä muina jäseninä Marianne Salonen, Erkki Reijonen ja notaari Leena Lundelin. Viraston edustajina komiteassa olivat hovioikeuden presidentti Timo Esko ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. 16

Koulutustoimikunta kokoontui neljä kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeudenlaamanni Simo Simola sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Sirpa Saarnilehto ja Juha Karvinen, t Jenny Wacklin, Sakari Salminen ja Rickard Grönqvist, notaari Merja Nauma-Ilo, IT-tukihenkilö Sirpa Kahela ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen. Lainkäyttötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Timo Esko sekä muina jäseninä hovioikeudenneuvokset Saara Laapas, Pentti Mäkinen, Eeva Perho ja Kai Kokko, määräaikaiset hovioikeudenneuvokset Leena Mikkonen, Kaarina Syysvirta, Erkki Reijonen ja Pirjo Tammio sekä asessori jokaiselta osastolta. Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Sen puheenjohtajana oli työsuojelupäällikkö, Eeva Perho sekä muina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, Virpi Vuorinen, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenneuvokset Arto Suomi ja Elise Mäki, t Timo Hinkkanen ja Peter Arvidsson, työterveyshuollon yhteyshenkilö, hallintosihteeri Riitta Pakarinen ja virastomestari Seppo Tuominen. Työsuojeluvaltuutettuna toimikautena 2013-2014 toimii Virpi Vuorinen sekä varavaltuutettuina notaari Anne Hiltunen ja virastomestari Harri Grönvall. Tietoturvaryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa. Tietoturvaryhmään kuuluivat kansliapäällikkö Jussi Virtanen, IT-suunnittelija Sirpa Kahela, kirjaaja Nina Ovaska sekä Peter Arvidsson. Hovioikeuden käsikirjan laatimista varten perustetun työryhmän puheenjohtajana toimi hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger ja muina jäseninä määräaikainen Juha Laaksonen sekä t Juha Karvinen, Hanna Finne ja Susanna Leppänen. Hovioikeudenneuvos Allan Ahnger, määräaikainen Timo Hinkkanen sekä lainkäyttösihteeri Merja Harju osallistuivat hovioikeuden edustajina yleisten tuomioistuinten rikostuomiosovelluksen kehittämishankkeeseen (RITU). Kirjaaja Nina Ovaska toimi jäsenenä oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan arviointi- ja kehittämisryhmässä ja oikeusministeriön asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) ohjausryhmässä. Informaatikko Pauliina Ruusu oli hovioikeuden edustajana oikeusministeriön kirjastojärjestelmäryhmässä. IT-suunnittelija Sirpa Kahela osallistui hovioikeuden edustajana valtiovarainministeriön tietoturvatasojen toteuttamisen yhteistyöhankkeeseen. Määräaikainen Juha Karvinen oli kertomusvuonna jäsenenä oikeusministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on hovioikeuksien asianhallintasovelluksen ja raportoinnin kehittäminen. 17

Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsi kertomusvuonna Akatemiatalon 2. kerroksessa. Valtiopäiväasiakirjat sekä vanhempaa kirjallisuutta oli sijoitettu 3. kerrokseen. Antiikkikirjoja ja vanhempaa kirjallisuutta löytyi myös istuntosaleista. Hovioikeuden tiloissa Kiinteistö Oy Gripenissä sijaitsee pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 600 nidettä. Kaiken kaikkiaan kokoelmien suuruus oli noin 21 000 nidettä ja hyllymetrejä oli noin 510. Vuonna 2013 kirjastoon hankittiin 358 uutta monografiaa tai aikakausijulkaisua. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin kertomusvuodelta 8 oikeustapausta. Tuomioistuinharjoittelu Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 10 oikeustieteen maisteria tai kandidaattia. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 30 henkilöä. Työterveyshuolto Terveystalon terveydenhoitajalla oli kymmenen kertaa vastaanotto hovioikeudessa. Ikäryhmätarkastus suoritettiin 35, 40, 45 ja 50 ikävuoden jälkeen kolmen vuoden välein. Influenssarokotus järjestettiin syksyllä halukkaille. Liikunta- ja virkistystoiminta Koko henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin Hirvilammen tilalla Kakskerrassa 16.8.2013. Kansliahenkilöstön kehittämispäivä pidettiin Sokos Hotel Caribiassa 29.11.2013. Hovioikeus osallistui järjestyksessä kolmanteen jalkapallon tuomioistuincupin 23.8.2013 Vaasassa. Hovioikeuden joukkue voitti pronssiottelussa rangaistuspotkukilpailun jälkeen Kouvolan hovioikeuden joukkueen. Turnauksen voitti Keski-Suomen käräjäoikeuden joukkue. Viskaali Peter Arvidsson valittiin hovioikeuden joukkueen parhaaksi pelaajaksi. Hovioikeuden ja tuomiokapitulin yhteinen jouluhartaus pidettiin 18.12.2013 tuomiokirkossa. Hartauden jälkeen nautittiin kirkkokahvit konsistorisalissa. Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan henkilökunnalle. Lentopalloa ja jalkapalloa pelattiin kerran viikossa. Turun hovioikeuden oma tanssikerho Justitia Saltat järjestää tanssikursseja ja tanssin harjoitustilaisuuksia. Kerhon kanssa käydään myös yleisillä tanssipaikoilla. 18

Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi 3 kertaa. Tiedonkulkua ja erityisesti sähköisen tiedottamisen kehittämistä varten perustettu toimikunta kokoontui vuoden aikana kerran. Toimikunnan puheenjohtajina toimi Kai Kokko ja siihen kuuluivat muina jäseninä määräaikainen Juha Karvinen, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, t Virpi Vuorinen ja Nora Viikari, informaatikko Pauliina Ruusu, notaari Leena Lundelin sekä IT-suunnittelija Sirpa Kahela. Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö pitivät neljä tiedotustilaisuutta koko henkilökunnalle. Yhteistyö Lakimiesharjoittelua jatkettiin yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja osaksi korkeakoulututkintoaan. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa vierailivat muiden muassa eduskunnan lakivaliokunta 29.5.2013, Euroopan unionin tuomioistuimen jäsen Allan Rosas 30.5.2013 sekä oikeuskansleri Jaakko Jonkka 26.11.2013. Lisäksi hovioikeuteen kävi tutustumassa opiskelija- tms. vierailuryhmiä 19

Turun hovioikeuden organisaatio 1.1.2014 HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Timo Esko JOHTORYHMÄ Presidentti 3 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti 3 hovioikeudenlaamannia Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO Hovioikeudenlaamanni Simo Simola 11 ta Asessori 10 a Notaari Tuula Hellman 3 lainkäyttösihteeriä II OSASTO OSASTOT Hovioikeudenlaamanni Riitta Jousi 10 ta Asessori 9 a Notaarit Leena Lundelin ja Anja Savolainen 4 lainkäyttösihteeriä III OSASTO Hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger 10 ta Asessori 10 a Notaarit Anne Hiltunen ja Anja Savolainen 3 lainkäyttösihteeriä 2 lainkäyttösihteeriä julkipano-osastolla HALLINTO HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Timo Esko KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jussi Virtanen HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO KIRJASTO Hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo Johdon sihteeri Virpi Viitanen 2 talous- ja henkilöstösihteeriä Taloussihteeri Ylivirastomestari Pertti Pasala 6 virastomestaria IT-suunnittelija Sirpa Kahela Kirjaaja Nina Ovaska Apulaiskirjaaja Tarja Yli-Huikko 3 kirjaamosihteeriä Informaatikko Pauliina Ruusu Hovioikeudenneuvoksen virkoja on yhteensä 33, joista hovioikeudenneuvoksen T 14 virkoja on 21(n. 64 % neuvoksen viroista) ja vastaavia T 12 virkoja 12 (n. 36 % neuvoksen viroista). Viskaalin T 9 virkoja on puolestaan 28 (n. 85 % n viroista) ja T 8 virkoja 5 (n. 15 % n viroista). Notaarin Y 12 virkoja on 5 ja lainkäyttösihteerin Y 9 virkoja on yhteensä 11. 20

Hovioikeuden henkilökunta 31.12.2013 Timo Esko Simo Simola Heikki Särkilä Riitta Jousi Allan Ahnger Mariitta Lehmus Maile Åkerberg Saara Laapas Raimo Kyllästinen Jukka Uusitupa Markku Nieminen Sirpa Saarnilehto Pentti Mäkinen Eeva Perho Salla-Maaret Keränen Leena Virtanen-Salonen Arto Suomi Matti Jalava Marianne Salonen Kirsi Kanerva Jouko Valtonen Riitta Santo Arja Maunula Nina Porkka Elise Mäki Tarja Huossa Kaarlo Mikkola Kai Kokko Juha Laaksonen Elina Paasivirta Lea Rosa Pohjola Juha Karvinen Leena Mikkonen Rita Melartin Jussi Isotalo Hannele Satopää Kaarina Syysvirta Kari Lahdenperä Erkki Reijonen Pirjo Tammio hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen määräaikainen 21

Jussi Virtanen Pekka Varjus Anne Laine Taina Martti Merja Maunuksela Anna-Liisa Autio Virpi Vuorinen Teija Vainiopää Katja Mäki Hanna Väliaho Nora Viikari Mika Koivunen Esko Junnila Juha Suvanto Camilla Mäkinen Valtteri Kartio Tiina Hirvonen Hanna Finne Liisa Hirvonen Hanna Liippo Jarmo Hannikainen Minnimari Saari Juuso Lehtinen Peter Arvidsson Juho Angervo Kalle Kalliokoski Pia Haga Camilla Nissi Jenny Wacklin Martta Plathin Susanna Leppänen Terhi Salo Sakari Salminen Mervi Kutvonen Timo Hinkkanen Kirsi Toivoniemi Stina Selander Nina Lahtinen Hanne-Maria Kari Hanna-Kaisa Heinonen Jenni Sihvonen Oskar Kulmala Jenna Mansikkamäki Outi Ketola Anniina Anthoni Katja Frondelius-Mäkinen kansliapäällikkö asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) 22

Rickard Grönqvist Riku Äärimaa Jaana Rytkölä Juho Vuori Elina Vanto Teija Siika-aho Riitta Pakarinen Virpi Viitanen Pirkko Leino Outi Kukola Maarit Voutilainen Pauliina Ruusu Sirpa Kahela Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko Sari Silén Ulla Vieru Heidi Tikkanen Noora Malmberg Anja Savolainen Tuula Hellman Leena Lundelin Anne Hiltunen Merja Nauma-Ilo Terttu Jansson Merja Harju Kaija Mäntymäki Aila Kotoneva Tiina Rinne Minna Lahtinen Mervi Törö Annina Heikkinen Anne Mattila Brita Ilvonen Ria Roininen Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen hallintosihteeri johdon sihteeri talous- ja henkilöstösihteeri talous- ja henkilöstösihteeri taloussihteeri informaatikko IT-suunnittelija kirjaaja apulaiskirjaaja kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri (ma.) notaari notaari notaari notaari notaari lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri (ma.) ylivirastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari 23

Uri Seera virastomestari (ma.) ma. = määräaikainen Henkilökuntaluettelossa on mainittu myös virkavapaalla olevat työntekijät. 24