Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2015

Transkriptio

1 Turun hovioikeus Åbo hovrätt Toimintakertomus vuodelta 2015

2

3 Sisällysluettelo 1. Presidentin katsaus Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus Toiminnan tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Sisäisen valvonnan arviointi Toimintakertomuksen hyväksyminen Hovioikeuden muu toiminta...15 Hallinto...15 Lausuntovaliokunta...15 Lausunnot...15 Alioikeuksien tarkastus...15 Koulutus...15 Muita tapahtumia ja tilaisuuksia...16 Kehityskeskustelut...16 Toimikunnat...16 Kirjasto...17 Tuomioistuinharjoittelu...18 Liikunta- ja virkistystoiminta...18 Tiedotus...19 Yhteistyö...19 Vierailut...19 Turun hovioikeuden organisaatio Hovioikeuden henkilökunta

4 Kannen kuva: Jussi Virtanen Sääsuojan asentaminen Akatemiatalon remonttityömaalla

5 1. Presidentin katsaus Vuosi 2015 ei jääne Turun hovioikeuden 393-vuotiseen historiaan poikkeuksellisen dramaattisena merkkipaaluna. Toinen vuosi evakkoretkeä Akatemiatalosta alkoi. Remontin edettyä koko vuoden 2015 aikataulussa näyttää yhä varmemmalta, että tämän syyn aiheuttama siirtyminen toimimaan väistötiloissa jää kakkossijalle hovioikeuden historiassa. Vain isovihan vuosien ajan toimiminen tilapäisissä tiloissa, tuolloin Tukholmassa, on ollut pidempi ajanjakso. Hovioikeus toimi vuoden 2015 neljässä eri toimipisteessä noin 700 metrin matkalla pitkin Hämeenkatua alkaen Akatemiatalon istuntosaleista aina Aurasillan läheisen Kaskenlinnan ylimmän kerroksen tiloihin, joista osa ensimmäisen osaston väkeä sai helmikuussa käyttöönsä varsin viihtyisät tilat. Henkilöstön vaihtuvuus jatkui koko vuoden voimakkaana: eläkkeelle jäi kaikkiaan kuusi tuomaria ja vakinaisista viskaaleista viisi siirtyi vakinaiseen virkaan käräjäoikeuteen tai korkeimpaan oikeuteen. Luvut saattavat vaikuttaa pieniltä, mutta kun ne suhteuttaa neuvosten tai esittelijöiden määrään, havaitsee kyseessä olevan lähes viidenneksen ten määrästä ja yli neljänneksen vakinaisten en määrästä. Lisäksi vaihtui kolmannes määräaikaisista viskaaleista. Oman vaikutuksensa vaihtuvuuteen toi myöskin vuonna 2015 valtionhallinnon säästötavoitteet, joiden vuoksi hovioikeuden henkilökunnan määrä oli jälleen edellistä vuotta vähäisempi. Kun vuosikymmenen alussa Turun hovioikeudessa oli 120 viranhaltijaa töissä, oli vuodenvaihteessa 2015/2016 henkilöstön määrä vähentynyt lukuun 101 henkilötyövuosina laskettuna. Kaikesta edellisestä huolimatta, diaspora ympäri Turkua, henkilöstön vaihtuvuus ja väheneminen, Turun hovioikeus teki kuitenkin valtakunnan parasta tulosta. Ratkaistuja juttuja oli eniten laskettuna per neuvos (61) tai per lainkäyttöhenkilö (34). Rovaniemen hovioikeutta ei tässä vertailussa mukana ole, koska tuon hovioikeuden jutturakenne aiheuttanee määrällistä tulosta rasittavien pääkäsittelyjen jäämisen noin puoleen muiden hovioikeuksien keskiarvosta. Hovioikeus saavutti myös määrällisen tulostavoitteensa. Luvattu 2330 ratkaistua juttua ylitettiin kuudella ja annettujen määrä oli tätäkin suurempi eli Käsittelyaikavertailussa Turun hovioikeus ei sen sijaan ollut kärkisijoilla. Pääkäsittelyyn edenneissä asioissa valtakunnan keskiarvo 9,5 kk ylitettiin (9,9 kk). Myös esittelyssä ratkaistuissa asioissa tilanne oli samansuuntainen: valtakunnan keskiarvo 4,7 kk ja Turun hovioikeus 5,2 kk. Kun edellä todetuin tavoin ratkaisuteho on paras ja jäljempänä todettavin tavoin saapuneiden juttujen määrä korkein, ei hovioikeuden henkilöstöä voi käsittelyaikojen venymisestä syyllistää. Lisäksi tätä kirjoitettaessa voidaan havaita, että vuoden 2016 ensimmäisen kvartaalin aikana tuo ero valtakunnan keskiarvoon on kyetty kirimään umpeen. Vuotta pidempään vireillä olevien asioiden määrä oli vuoden 2015 päättyessä 39 asiaa eli 3 % ratkaisemattomista asioista valtakunnallisten lukujen vaihdellessa 3 %:n ja 12 % välillä. Tulosta on pidettävä erinomaisena tilanteessa, jossa edellä todetuin vertailuin Turun hovioi- 1

6 keudessa saapuneiden asioiden määrä oli valtakunnan korkein laskettuna per jäsen (63) tai lainkäyttöhenkilö (35). Saapuneiden asioiden määrässä vuosi 2015 jatkoi edellisen vuoden kehityslinjaa, jolloin pitkään jatkunut asioiden määrän väheneminen oli taittunut. Kasvua oli 2 %, joskin se koostui pääosin yksittäiseen summaarisiin asioihin liittyvästä valituskokonaisuudesta. Saapuvien asioiden kasvu oli kuitenkin valtakunnan yleisestä suunnasta poikkeava ja esimerkiksi Helsingissä ja Vaasassa, joiden osalta vuosien 2014/2015 vertailua piirirajojen muutokset eivät vaikeuta, asiamäärien väheneminen oli kummassakin 7 %. Hovioikeuden työtavoissa ei tapahtunut vuonna 2015 muutoksia lukuunottamatta 1.2. aloitettua kokeilua, jossa valmistelusta vastaavan jäsenen harkinnan mukaan pääkäsittelyyn ohjautuvien riita-asioiden asianosaisia muistutettiin riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa koskevan lain (394/2011) koskevan myös hovioikeusmenettelyä. Vuonna 2015 pääkäsittely järjestettiin 193 valituksen osalta ja tuomioistuinsovittelu aloitettiin 15 riita-asiassa, joista yhdeksän päätyi sovinnon vahvistamiseen. Laskennallinen ajansäästö (arvioitu valmistelun, pääkäsittelyn ja jälkitöiden vaatima aika vähennettynä sovitteluun käytetyllä ajalla) oli 64 lakimiestyöpäivää. Muuttuneesta yleisestä toimintaympäristöstä on mainittava vuonna 2015 voimaan tullut jatkokäsittelylupamenettelyn laajennus, jossa menettely ulotettiin koskemaan kaikkia valituksia lukuunottamatta yli kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen johtaneita tuomioita. Koska muutos koskee jälkeen annettuja tai julistettuja käräjäoikeuden ratkaisuja, ei lainmuutoksella ollut käytännön vaikutusta hovioikeuden vuoden 2015 tulokseen tai työtapoihin ja lainmuutoksen merkitys voidaan tältä osin arvioida vasta vuoden 2016 toimintakertomuksen yhteydessä. Työläimpien juttujen käsittelyn osalta lainmuutos tuskin tuo merkittävää helpotusta. Kootusti kaikesta edellisestä voidaan yhteenvetona todeta, että hovioikeuden tulosta on pidettävä hämmentävän hyvänä vallinneissa olosuhteisessa. Syy tähän on pätevä ja motivoitunut virkamieskunta. Kysymys, johon toivottavasti ei saada vuoden 2016 aikanakaan vastausta, kuuluu, kauanko henkilöstö jaksaa, jos resurssien ja työmäärän kehitys jatkaa nykyistä kehitystään. Asko Nurmi ma hovioikeuden presidentti 2

7 2. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuus Tuomioistuinten ja siten myös hovioikeuden tehtävänä voidaan sanoa olevan oikeus- ja yhteiskuntarauhan turvaaminen. Hovioikeuden on ratkaistava sen tutkittavaksi saatetut riita- ja rikosasiat oikein. Hovioikeuden on lisäksi huolehdittava siitä, että sen toimintatavat ja hovioikeudessa noudatettava menettely täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hovioikeus toimii tehokkaasti, toimintavuoden aikana on ratkaistava riittävä määrä asioita kohtuullisessa ajassa ja että asianosaisia, heidän asiamiehiään ja muita hovioikeusprosessissa esiintyviä henkilöitä kohdellaan asianmukaisella tavalla. Hyvään hallintoon sisältyvän palveluperiaatteen mukaisesti hovioikeudessa asioivien on saatava mahdollisimman laadukasta palvelua. Hovioikeuden käytettävissä ei ole tietoa siitä, miten sen toiminnan onnistumista voidaan arvioida kaikissa edellisessä kappaleessa mainituissa asioissa. Hovioikeudessa ei esimerkiksi ole tehty tutkimusta siitä, millaista asianosaisten tai heidän asianajajiensa kohtelu on ollut ja miten hyvin hovioikeudessa asioineita henkilöitä on palveltu. Hovioikeuden käytettävissä olevat tiedot kuvaavat paremmin toiminnallista tehokkuutta ja tuottavuutta kuin toiminnan suoranaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Hovioikeuden toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida seuraavassa jaksossa - Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus - olevien tietojen perusteella. Erityisesti viitataan tulostavoitteen saavuttamista, ratkaistujen asioiden lukumäärää, käsittelyaikoja, käräjäoikeuksien tuomioiden muuttumista hovioikeudessa sekä valituslupahakemusten määrää ja hovioikeuden tuomioiden muuttumista korkeimmassa oikeudessa koskeviin tietoihin. 3. Hovioikeuden toiminnan tuloksellisuus 3.1. Toiminnan tehokkuus Taulukossa 1 on esitetty kertomusvuoden aikana määritetyt tavoitteet ja toteutuneet luvut saapuneiden asioiden, annettujen ratkaisujen, pääkäsittelyiden ja seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden osalta. Taulukko 1 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Pääkäsittelyt Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut arvio toteutunut tavoite toteutunut Tavoitteena oli, että esittelystä ratkaistavien asioiden keskimääräinen käsittelyaika on 4,8 kuukautta (toteutunut 5,2). Asioissa, joissa ei myönnetä jatkokäsittelylupaa, hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 2,0 kuukautta (toteutunut 1,6). Pääkäsittelystä ratkaistavien asioiden osalta hovioikeuden tavoitteena oli, että keskimääräinen käsittelyaika on 8,8 kuukautta (toteutunut 9,9). Toiminnan tuottavuus*) saadaan, kun annetut ratkaisut jaetaan henkilötyövuosilla. Toiminnan tavoitteena ollut tuottavuus oli 55,0 ja toteutunut tuottavuus oli 58. *) Vuoteen 2013 asti tuottavuus on laskettu ratkaistuista asioista, mutta vuodesta 2014 alkaen painotetusta työmäärästä. 3

8 Taulukossa 2 on verrattu saapuneita asioita, annettuja ratkaisuja ja siirtyneitä asioita tavoitteeksi asetettuihin lukuihin vuosina Taulukko 2 Saapuneet asiat Annetut ratkaisut Siirtyneet asiat tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Taulukossa 3 on esitetty saapuneiden, ratkaistujen ja ratkaisematta olevien asioiden sekä annettujen ratkaisujen sekä siirtyneiden ja tarkastettavina olevien asioiden kehitys vuosina Taulukko 3 Saapuneet Ratkaistut Ratkaisematta Annetut ratkaisut Siirtyneet Tarkastettavana Taulukossa 4 on esitetty saapuneiden asioiden jakauma vuosina Taulukko 4 Saapuneet asiat riita rikos muut (ulosotto, hakemus ym.) Yhteensä Hovioikeuteen vuonna 2015 saapuneista asioista rikosjuttuja oli 62,3 % ja riita-asioita 31,5 %. Vuoteen 2014 verrattuna rikosjuttujen osuus väheni 3,1 prosentilla ja riita-asioiden osuus kasvoi 2,7 prosentilla. 4

9 Taulukon 5 luvut kuvaavat annettujen ratkaisujen jakaumaa vuosina Taulukko 5 Annetut ratkaisut riita rikos muut Yhteensä Taulukossa 6 on esitetty saapuneet asiat ja annetut ratkaisut vuosina Taulukko saapuneet asiat annetut asiat Taulukko 7 kuvaa vuoden lopussa ratkaisematta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko 7 5

10 Taulukko 8 kuvaa vuoden lopussa antamatta olevien asioiden määrän kehittymistä vuosina Taulukko 8 Taulukossa 9 esitetään saapuneet asiat tuomioistuimittain ja asiaryhmittäin vuonna Taulukko 9 E = virkasyyteasia H = hakemusasia R = rikosasia S = siviiliasia U = ulosottoasia E H R S U Yht. Kanta-Hämeen käräjäoikeus Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Pirkanmaan käräjäoikeus Turun hovioikeus Varsinais-Suomen käräjäoikeus Ålands tingsrätt Muita Kaikkiaan Hovioikeuteen saapuneista asioista Pirkanmaan käräjäoikeudesta tulleita oli 44,8 prosenttia ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta 33,2 prosenttia. Ruotsinkielisiä asioita saapui 107 kappaletta eli 4,5 prosenttia hovioikeuteen tulleista asioista. 6

11 Taulukko 10 osoittaa esittelystä ja pääkäsittelyssä ratkaistujen asioiden määriä sekä pääkäsittelyihin käytettyjä tunteja vuosina Taulukko 10 Ratkaistu esittelystä pääkäsittelyssä ratkaistu yhteensä annettu ratkaisuja Pääkäsittelyjen aika (h) Ratkaistuista asioista pääkäsittelyssä ratkaistiin vuonna ,3 %, vuonna ,0 % ja vuonna ,2 %. Taulukko 11 kuvaa pääkäsittelyiden ja annettujen ratkaistujen suhdetta vuosina Taulukko 11 Taulukossa 12 esitetään asioiden viipymistilasto kertomusvuonna. Taulukko 12 7

12 Taulukossa 13 kuvataan asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa asiaryhmittäin vuosina Taulukko 13 Diaariryhmä Käsittelyaika (kpl) Kpl Keskimääräinen käsittelyaika < 3 kk 3-6 kk 6-9 kk 9-12 kk kk > 18 kk 2011 E ,1 kk H ,2 kk R ,9 kk S ,6 kk U ,6 kk Yhteensä ,9 kk 2012 E ,9 kk H ,2 kk R ,8 kk S ,0 kk U ,8 kk Yhteensä ,0 kk 2013 E 1 1 1,2 kk H ,3 kk R ,3 kk S ,7 kk U ,0 kk Yhteensä ,6 kk 2014 E ,4 kk H ,7 kk R ,6 kk S ,6 kk U ,4 kk Yhteensä ,7 kk 2015 E 1 1 1,9 kk H ,8 kk R ,3 kk S ,7 kk U ,8 kk Yhteensä ,6 kk 8

13 Käräjäoikeuksista saapuneiden ratkaisujen muuttuminen hovioikeudessa Oikeusministeriön tilaston mukaan ratkaisua ei kertomusvuonna muutettu 590 asiassa eli 24,8 prosentissa hovioikeuden antamista ratkaisuista. Alioikeuden ratkaisun lopputulosta muutettiin olennaisesti 506 asiassa eli 21,3 prosentissa jutuista. Vain alioikeuden perusteluja muutettiin 379 asiassa eli 15,9 prosentissa ratkaistuista asioista. Ratkaisun perusteluja ja lopputulosta muutettiin näytön uudelleen arvioimisen johdosta 220 tapauksessa, perusteluja ja lopputulosta muutettiin muun syyn kuin näytön arvioimisen takia 286 jutussa. Ratkaisun lopputulosta muutettiin epä olennaiselta osalta 45 asiassa. Valitus jätettiin tutkimatta 45 asiassa, palauttamispäätöksiä tehtiin 31 ja lausunnon antaminen raukesi 254 jutussa sekä asia jäi sillensä 10 asiassa. Sovintoja vahvistettiin 24 asiassa. Tuomioistuinsovittelu aloitettiin 15 riita-asiassa, joista yhdeksän päätyi sovinnon vahvistamiseen. Taulukossa 14 on esitetty korkeimmalle oikeudelle tehdyt valituslupapyynnöt vuosina Taulukko 14 Rikos (R) ja riita (S) Annettu Valituslupaa pyydetty % 2011 R = 13,0 S = 25,6 Muut = 21,7 Yhteensä = 17, R = 15,8 S = 26,0 Muut = 34,2 Yhteensä = 20, R = 15,2 S = 30,3 Muut = 25,3 Yhteensä = 20, R = 16,1 S = 28,4 Muut = 15,2 Yhteensä = 19, R = 17,8 S = 22,9 Muut = 24,5 Yhteensä = 19,9 9

14 Myönnetyt valitusluvat ja hovioikeuden ratkaisujen pysyvyys Korkein oikeus on vuonna 2015 antanut valitusluvan 19 hovioikeuden ratkaisemassa asiassa. Valituslupahakemuksia on hylätty 400. Kertomusvuonna korkein oikeus on asioissa, joissa valituslupa on myönnetty muuttanut hovioikeuden ratkaisua 6 kertaa. Hovioikeuden ratkaisua ei ole muutettu 10 asiassa. 8 asiassa hovioikeuden ratkaisu on kumottu sekä 4 asiassa kumottu ja palautettu hovioikeuden tutkittavaksi. Lisäksi kertomusvuonna korkein oikeus on antanut ratkaisun 2 sellaisessa asiassa, jossa muutoksen hakeminen ei ole edellyttänyt valituslupaa. Kummassakaan asiassa hovioikeuden ratkaisua ei muutettu Toiminnan taloudellisuus Hovioikeuden toiminnan taloudellisuus vuosina ilmenee taulukosta 15. Taulukko Toimintamenomääräraha ( ) myönnetty siirtyneet ed. vuodelta käytetty siirtyneet seur. vuodelle Henkilöstömäärä (htv) 121,93 116,72 111,51 104,33 103,81 Saapuneet asiat arvio toteutunut Annetut asiat tavoite toteutunut Siirtyneet asiat arvio toteutunut Taloudellisuus tavoite *) *) toteutunut *) *) *) Vuoteen 2013 asti taloudellisuus on laskettu ratkaistuista asioista, mutta vuodesta 2014 alkaen painotetusta työmäärästä. 10

15 3.3. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö: Keski-ikä henkilöstöryhmittäin virkatilanteen perusteella laskettuna: Vakinaiset viranhaltijat: Hovioikeudenlaamannit (2) T14 (20) T12 (10) Tuomareiden keski-ikä on Asessorit (0) ja T9 t (28) Esittelijöiden keski-ikä on Kansliahenkilökunta (33) Määräaikaiset virkamiehet: t (24) kansliahenkilökunta (3) Johtoryhmä: Johtoryhmä (6) 62 vuotta 6 kuukautta 58 vuotta 10 kuukautta 55 vuotta 7 kuukautta 58 vuotta 11 kuukautta 43 vuotta 3 kuukautta 43 vuotta 3 kuukautta 51 vuotta 9 kuukautta 34 vuotta 2 kuukautta 28 vuotta 58 vuotta 4 kuukautta Koko henkilöstön keski-ikä on 47 vuotta eli sama kuin vuosi sitten kesällä Henkilöstöryhmistä vakituisten jäsenten keski-ikä on noussut yli kahdella vuodella, mikä johtuu avoinna olevien virkojen suurehkosta määrästä (4 virkaa). Esittelijöiden ja kansliahenkilökunnan keski-iät ovat pysyneet jokseenkin samoina. Poissaolot päivää kertaa henkilöä Lainkäyttöhenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma Kansliahenkilökunta palkallinen sairausloma alle 3:n päivän sairausloma Lainkäyttöhenkilökunnan sairauslomien määrä nousi merkittävästi vuoteen 2014 verrattuna, mutta niiden määrä oli tästä huolimatta selvästi alhaisempi kuin vuonna Kansliahenkilökunnan sairauspoissaolot kasvoivat myös jonkin verran. Hovioikeus seuraa poissaoloja yhdessä Terveystalon kanssa neljännesvuosittain otetuilla tilastoilla. Työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä kansliapäällikkö pitävät seurantakokouksia neljän kuukauden välein. Seurantakokouksissa on tultu siihen tulokseen, että tilanne on työterveyden osalta hyvä. 11

16 Henkilöstön kehittäminen Työturvallisuuskoulutusta on edelleen järjestetty säännöllisesti. Koulutusyhteistyö Turun yliopiston kanssa on jatkunut koko vuoden. Hovioikeuden säännöllisesti järjestämä oma koulutus on painottunut työturvallisuuskoulutuksiin ja ruotsin kielen opetukseen. Lainkäyttöhenkilökunta osallistui koulutusyhteistyössä tuotetun koulutuksen lisäksi runsaasti Turun yliopiston ja oikeusministeriön järjestämiin täydennyskoulutuksiin. Muutokset viranhaltijoiden osalta: Vuonna 2015 eläkkeelle siirtyivät Saara Laapas lukien, Markku Nieminen lukien, Sirpa Saarnilehto lukien, Pentti Mäkinen lukien, Riitta Santo lukien ja Jussi Isotalo lukien. Vuonna 2015 hovioikeudenneuvoksen T14 virkaan nimitettiin Kimmo Vanne, Elina Paasivirta ja Lea Rosa Pohjola. Hovioikeudenneuvoksen T12 virkaan nimitettiin Kaarina Syysvirta ja Kimmo Suorsa. Viskaalin T9 virkaan nimitettiin Pia Haga, Terhi Salo, Sakari Salminen, Camilla Nissi, Timo Hinkkanen ja Jenny Wacklin sekä lainkäyttösihteerin Y9 virkaan Tiina Rajasto. Viskaalit Tiina Hirvonen ( lukien) ja Nora Viikari ( lukien) nimitettiin Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan sekä t Minnimari Saari ( lukien) ja Valtteri Kartio ( lukien) Satakunnan käräjäoikeuden käräjätuomarin T11 virkaan. Viskaali Hanna Liippo nimitettiin korkeimman oikeuden oikeussihteerin virkaan ( lukien). 3.4 Yhteenvetotaulukko hovioikeuden toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta Hovioikeuden keskeiset tavoitteet ja toteuma vuodelle 2015 olivat: Arvio/Tavoite Toteutunut Ratkaistut asiat asiaa asiaa Siirtyneet asiat asiaa asiaa Käsittelyaika 5,5 kk 6,6 kk Taloudellisuus euroa euroa Tuottavuus 55 asiaa 58 asiaa Tuottavuus- ja taloudellisuusluvut on aiemmin laskettu asiamäärän perusteella. Vuodesta 2014 lukien laskennan perusteena on työmäärä, jossa on otettu painokertoimien avulla huomioon asiaryhmien välinen työmääräero. 12

17 4. Sisäisen valvonnan arviointi Vuoden 2010 alusta oikeusministeriö on uudistanut hallinnonalansa sisäistä tarkastusta. Aikaisemman keskitetyn järjestelyn asemesta virastot vastaavat itse toimintaansa koskevasta sisäisestä valvonnasta. Hovioikeuden sisäiseen valvontaan osallistuu yleisesti ottaen hovioikeuden koko organisaatio. Valvonnan keinoja ovat muun muassa tarkoituksenmukaisten toimintamenetelmien ja asianmukaisen työnjaon omaksuminen, määrärahojen käytön kontrollointi, tulostavoitteen toteutumisen, asioiden käsittelyn etenemisen ja käsittelyaikojen seuraaminen sekä koulutus ja tiedonkulku. Yksittäiset lainkäyttöratkaisut ovat sidottuja lakiin ja päätökset tehdään voimassaolevia säännöksiä noudattaen. Hovioikeuden toiminta, toimintatavat ja hallinnolliset menettelyt perustuvat niitä koskeviin säädöksiin, hovioikeuden työjärjestykseen ja sisäisiin ohjeisiin. Talouden laillisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi hovioikeus noudattaa oikeusministeriön taloussääntöä. Vuonna 2015 oikeusministeriö pyysi perinteiseen tapaan hovioikeutta suorittamaan erityisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnin. Arviointi toteutettiin siten, että koko henkilökuntaa pyydettiin ilmoittamaan havaitsemistaan riskeistä. Esitettyjä riskejä ja kehitysehdotuksia käsiteltiin johtoryhmässä ja yhteistyökomiteassa, minkä jälkeen kansliapäällikkö laati asiaa koskevan lausuman oikeusministeriölle. Hovioikeus käy lisäksi vuosittain oikeusministeriön kanssa tulosneuvottelut, joissa sovitaan seuraavan vuoden tulostavoitteet. Hovioikeuden tulostavoite jaetaan osastoille ja sen toteutumista seurataan. Tulostavoitteen toteutumista valvoo presidentti ja sitä seurataan johtoryhmässä sekä osastojen kokouksissa. Hovioikeus valvoo lisäksi jatkuvasti työtilanteen kehittymistä. Erityistä huomiota on kiinnitetty vanhoihin, yli vuoden vireillä olleisiin, asioihin. Hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit, kansliapäällikkö ja muut esimiehet seuraavat henkilökunnan toimintaa. Kukin työntekijä vastaa toimenkuvansa sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti työnsä tuloksellisuudesta ja laadusta. Tietoturvallisuusvelvoitteiden toteutumista seuraa tietoturvaryhmä. Hovioikeuden tietoturvallisuus on helmikuussa 2013 suoritetun auditoinnin perusteella tietoturva-asetuksen mukaisella tietoturvallisuuden perustasolla. Hovioikeuden johdon käsityksen mukaan viraston sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja riittävästi. 13

18 5. Toimintakertomuksen hyväksyminen Hyväksyn edellä olevan Turun hovioikeuden toimintakertomuksen vuodelta Turun hovioikeudessa Määräaikainen hovioikeuden presidentti Asko Nurmi 14

19 Johtoryhmä kokoontui 22 kertaa. 6. Hovioikeuden muu toiminta Hallinto Lausuntovaliokunta Lausuntovaliokunta antoi 21 lausuntoa hovioikeuspiirin tuomarin virkojen täyttämisestä. Lausunnot Hovioikeus antoi kertomusvuonna lausunnon seuraavista asioista: Lausunto selvitysmiesten arviomuistiosta Tuomioistuinten keskushallinnon uudistaminen Lausunto hallituksen esityksestä HE 246/2014 vp eduskunnalle oikeudenkäymiskaaren 25 ja 25 a luvun sekä sotilasoikeudenkäyntilain 3 :n muuttamisesta Lausunto rikoslain menettämisseuraamuksia koskevien yleissäännösten tarkistamisesta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Euroopan unionin perintöasetuksen (N:o 650/2012) soveltamisen ja pohjoismaisen perintösopimuksen muutossopimuksen hyväksymisen edellyttämäksi lainsäädännöksi Lausunto erityistä kielitaitoa edellyttävien tuomarin virkojen tarpeesta Lausunto työryhmämietinnöstä Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet Lausunto selvityksestä Summaaristen riita-asioiden käsittelyn kehittäminen Lausunto Kanta-Hämeen käräjäoikeuden Forssan kanslian ja istuntopaikan lakkauttamisesta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tuomioistuinlaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sekä koulutustyöryhmän mietinnöstä Tuomareiden koulutuksen kehittäminen Alioikeuksien tarkastus Alioikeuksien valvonnasta vastasi pääasiassa alioikeuksien tarkastajaksi määrätty Camilla Nissi. Tarkastus suoritettiin vuonna 2015 Ahvenanmaan, Kanta-Hämeen ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksissa. Alioikeuksien tarkastuksesta vuonna 2015 on laadittu erillinen kertomus. Koulutus Täytäntöönpanosta pähkinänkuoressa, luennoitsijana Annukka Muukkonen AIPA-koulutus, vetäjänä hanketoimiston johtaja Marko Loisa Kiinteistövälitysliikkeen vastuu asunnon ja asuinkiinteistön kaupassa, luennoitsijana Mia Hoffrén Ulosotto-koulutusta, luennoitsijana Merja Filpus

20 Luopumiset ja luovutukset osituksessa ja perinnönjaossa, luennoitsijana Eva Gottberg Ne bis in idem ja itsekriminointisuoja, luennoitsijana Mikko Vuorenpää Sopimustulkinnan vaiheet, luennoitsijana Vesa Annola Konkurssioikeutta, erityisesti kansainvälisiä kysymyksiä, luennoitsijana Tuula Linna Lisäksi lainkäyttöhenkilökunta osallistui Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämiin täydennyskoulutustilaisuuksiin ja ns. kuukauden tapaus -luentoihin. Ensiapukoulutusta järjestettiin koko henkilökunnalle. Ruotsin kielen opetusta järjestettiin henkilökunnalle kerran viikossa. Poissaolot koulutuksen vuoksi (suluissa vuosi 2014): - Lainkäyttöhenkilökunta 155 (95) päivää - Kansliahenkilökunta 61 (37) päivää Muita tapahtumia ja tilaisuuksia Turun hovioikeuden tuomariyhdistyksen vuosikokous Yleisten tuomioistuinten sektorineuvottelut Helsingissä Turun hovioikeuspiirin tuomaripäivä Tampereella Kansliapäällikköpäivät Kuopiossa Tuomariliiton ja Suomen hovioikeustuomarit ry:n vuosikokous Virastopäällikköpäivät Turussa Euroopan unionin hovioikeuksien presidenttien kokous Turussa Hovioikeuden ja asianajajaliiton Turun osaston ajankohtaispäivä Tulosneuvotteluihin vuodelle 2016 osallistuivat hovioikeuden presidentti Timo Esko, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, Marianne Salonen, ma. asessori Juha Suvanto, hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo sekä talous- ja henkilöstösihteerit Outi Kukola ja Tiina Mannila. Kehityskeskustelut Hovioikeudenlaamannit kävivät kehityskeskustelut oman osastonsa lainkäyttöhenkilökunnan sekä osastonsa notaarin kanssa, kansliapäällikkö kirjaajan, ylivirastomestarin ja hallintokansliassa työskentelevien kanssa, kirjaaja kirjaamon henkilökunnan kanssa, notaarit oman osastonsa lainkäyttösihteerien kanssa sekä ylivirastomestari muiden virastomestarien kanssa. Toimikunnat Yhteistyökomitea kokoontui neljä kertaa. Komitean puheenjohtajana toimi kertomusvuoden aikana hovioikeuden presidentti Timo Esko sekä muina jäseninä Marianne Salonen, Juha Suvanto ja hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo. Viraston edustajina komiteassa olivat hovioikeuden presidentti Timo Esko ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen (sijaisena määräaikainen kansliapäällikkö Teija Vainiopää). 16

21 Koulutustoimikunta kokoontui kolme kertaa. Toimikuntaan kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Timo Esko sekä jäseninä hovioikeudenneuvokset Juha Karvinen ja Leena Mikkonen, t Jenny Wacklin ja Sakari Salminen sekä määräaikainen Rickard Grönqvist, hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo, lainkäyttösihteeri Elina Kauppinen ja kansliapäällikkö Jussi Virtanen (sijaisena määräaikainen kansliapäällikkö Teija Vainiopää). Lainkäyttötoimikunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Siihen kuuluivat puheenjohtajana hovioikeuden presidentti Timo Esko sekä muina jäseninä hovioikeudenneuvokset Eeva Perho, Juha Karvinen ja Elina Paasivirta, Camilla Nissi sekä määräaikaiset t Essi Kinnunen ja Hanna Leivo. Työsuojelutoimikunta kokoontui kaksi kertaa. Sen puheenjohtajana toimi työsuojelupäällikkö, Eeva Perho sekä muina jäseninä työsuojeluvaltuutettu, määräaikainen Virpi Vuorinen, kansliapäällikkö Jussi Virtanen, hovioikeudenneuvokset Salla-Maaret Keränen ja Elise Mäki, määräaikainen Katja Frondelius-Mäkinen, työterveyshuollon yhteyshenkilö, hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo sekä virastomestari Seppo Tuominen. Työsuojeluvaltuutettuna toimikautena toimii Virpi Vuorinen sekä varavaltuutettuina notaari Anne Hiltunen ja virastomestari Harri Grönvall. Kertomusvuonna hovioikeuteen perustettiin juhla- ja virkistystoimikunta, johon nimettiin jäseniksi Erkki Reijonen, määräaikainen Helena Virtanen, lainkäyttösihteeri Mervi Törö ja talous- ja henkilöstösihteeri Outi Kukola. Hovioikeudenneuvos Rita Melartin toimi jäsenenä tuomioistuinmaksuja koskevan sääntelyn uudistamista valmistelleessa työryhmässä. Kansliapäällikkö Jussi Virtanen toimi jäsenenä asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) henkilöstörakennetyöryhmässä. Kirjaaja Nina Ovaska toimi jäsenenä oikeuslaitoksen yleisen sopimusalan arviointi- ja kehittämisryhmässä ja oikeusministeriön asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) ohjausryhmässä. Ma. hovioikeudenlaamanni Kirsi Kanerva ja kirjaaja Nina Ovaska valittiin hovioikeuspiirin AIPA-avainvaikuttajiksi. Informaatikko Pauliina Ruusu oli hovioikeuden edustajana oikeushallinnon pysyvässä tietopalveluryhmässä sekä yleisten tuomioistuinten sektori-intran toimituskunnassa. Kirjasto Hovioikeuden kirjasto sijaitsee edelleen väistötiloissa Nunnankadulla. Henkilökunnan sijoittuminen moneen eri rakennukseen hankaloitti kirjaston käyttöä. Nunnankadun kirjaston lisäksi Kiinteistö Oy Gripenissä on pieni sivukirjasto, jonka kokoelmissa on n. 400 nidettä, ja hovioikeuden tiloissa ns. Kaskenlinnassa on hieman yli 30 nidettä. Valtiopäiväasiakirjoja 17

22 sekä vanhempaa kirjallisuutta oli kertomusvuonna edelleen varastossa 366 pahvilaatikollisen verran. Lisäksi vanhempaa kirjallisuutta oli säilytettynä Turun maakunta-arkiston kirjastossa. Kaikenkaikkiaan hovioikeudella on kirjallisuutta n. 400 hyllymetriä. Justus-kirjastojärjestelmässä oli kertomusvuoden lopussa artikkelit mukaan lukien n nimekettä. Vuonna 2015 kirjastoon saapui tai hankittiin 415 uutta painettua kirjaa tai kausijulkaisua. Verkkojulkaisemisen lisääntyminen esim. valtionhallinnossa näkyy painettujen julkaisujen määrän vähenemisenä. Hovioikeuksien oikeustapausrekisterissä (FHOT) julkaistiin kertomusvuodelta 4 oikeustapausta. Tuomioistuinharjoittelu Tuomarinvalan vannoi tai tuomarinvakuutuksen antoi 4 oikeustieteen maisteria tai kandidaattia. Varatuomarin arvon sai kaikkiaan 35 henkilöä. Vuonna 2015 osan tuomioistuinharjoittelustaan suorittivat hovioikeudessa käräjänotaarit Pinja Vallivaara, Johannes Koskenniemi ja Hanne Hirvonen. Liikunta- ja virkistystoiminta Istuntokauden avajaishartaus pidettiin tuomiokirkossa. Henkilökunnan vapputapahtuma pidettiin Hovioikeus osallistui järjestyksessä kuudenteen jalkapallon tuomioistuincupiin Helsingissä. Turun hovioikeuden joukkue hävisi puolivälierissä loppuotteluun edenneelle Pirkanmaan käräjäoikeuden joukkueelle. Turnauksen voitti Helsingin käräjäoikeuden joukkue. Koko henkilökunnan virkistyspäivää vietettiin Ruissalossa Villa Marjaniemessä Kansliahenkilökuntapäivä pidettiin Rymättylän Herrankukkarossa Hovioikeuden ja tuomiokapitulin yhteinen jouluhartaus pidettiin tuomiokirkossa. Hartauden jälkeen nautittiin kirkkokahvit Vanhalla Raatihuoneella. Hovioikeus osallistui taloudellisesti kulttuuri- ja liikuntasetelien, uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaan henkilökunnalle. Salibandyä, futsalia tai jalkapalloa pelattiin kerran viikossa. Henkilökunnan kävelytesti järjestettiin Turun hovioikeuden oma tanssikerho Justitia Saltat järjesti tanssikursseja ja tanssin harjoitustilaisuuksia. Kerhon kanssa käytiin myös yleisillä tanssipaikoilla. 18

23 Tiedotus Hovioikeuden sisäinen tiedotuslehti Scriptura ilmestyi 4 kertaa. Hovioikeuden presidentti ja kansliapäällikkö pitivät 2 tiedotustilaisuutta koko henkilökunnalle. Yhteistyö Lakimiesharjoittelua jatkettiin yhteistyössä Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Tiedekunnan opiskelijat voivat suorittaa hovioikeudessa kuukauden pituisen harjoittelujakson, jolloin heitä perehdytetään käytännön lakimiestehtäviin. Opiskelijat voivat sisällyttää harjoittelunsa tiedekunnan opintojaksoihin ja osaksi korkeakoulututkintoaan. Vierailut Kertomusvuonna hovioikeudessa vierailivat muiden muassa ETJN-tuomarivaihtoon osallistuneet slovakialainen Karmen Ceranja, espanjalainen Elena Perez Perez sekä italialainen Cristina Tabacchi. Lisäksi hovioikeuteen kävi tutustumassa opiskelija- tms. vierailuryhmiä. 19

24 Turun hovioikeuden organisaatio HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Asko Nurmi JOHTORYHMÄ Presidentti Hovioikeudenlaamanni Ahnger 3 osastonjohtajaa Kansliapäällikkö LAUSUNTOVALIOKUNTA Presidentti Hovioikeudenlaamanni Ahnger 3 osastonjohtajaa Kansliapäällikkö esittelijänä I OSASTO Osastonjohtaja, Marianne Salonen Hovioikeudenlaamanni Allan Ahnger 10 ta Asessori 8 a Notaari Anne Hiltunen 4 lainkäyttösihteeriä II OSASTO OSASTOT Osastonjohtaja, Leena Virtanen-Salonen 11 ta Asessori 7 a Notaari Tuula Hellman 4 lainkäyttösihteeriä III OSASTO Osastonjohtaja, Kirsi Kanerva 11 ta Asessori 7 a Notaari Anja Savolainen 4 lainkäyttösihteeriä HALLINTO HOVIOIKEUDEN PRESIDENTTI Asko Nurmi KANSLIAPÄÄLLIKKÖ Jussi Virtanen HALLINTOKANSLIA KIRJAAMO/ARKISTO TIETOPALVELU VIRASTOMESTARIT Hallintosihteeri Merja Nauma-Ilo Johdon sihteeri Virpi Viitanen 2 talous- ja henkilöstösihteeriä Taloussihteeri Kirjaaja Nina Ovaska Apulaiskirjaaja Tarja Yli-Huikko 3 kirjaamosihteeriä Informaatikko Pauliina Ruusu Ylivirastomestari Pertti Pasala 6 virastomestaria Korkein oikeus on määrännyt hovioikeudenlaamanni Asko Nurmen hoitamaan avoimeksi tullutta hovioikeuden presidentin virkaa saakka. Hovioikeudenlaamannin virkoja on 2. Hovioikeudenneuvoksen virkoja on yhteensä 33, joista T14 virkoja on 21 (n. 64 % neuvoksen viroista) ja T12 virkoja 12 (n. 36 % neuvoksen viroista). Asessorin T10 virkoja on kolme, jotka kaikki on täytetty vain määräaikaisesti. Viskaalin T9 virkoja on puolestaan 31. Notaarin Y12 virkoja on 4 (joista yksi on täyttökiellossa) ja lainkäyttösihteerin Y9 virkoja on yhteensä

25 Hovioikeuden henkilökunta Timo Esko Allan Ahnger Asko Nurmi Kirsi Kanerva Mariitta Lehmus Eeva Perho Salla-Maaret Keränen Leena Virtanen-Salonen Arto Suomi Marianne Salonen Jouko Valtonen Arja Maunula Nina Porkka Elise Mäki Tarja Huossa Kai Kokko Kari-Matti Kauppila Juha Laaksonen Kimmo Vanne Elina Paasivirta Lea Rosa Pohjola Kaarlo Mikkola Juha Karvinen Leena Mikkonen Rita Melartin Kari Lahdenperä Erkki Reijonen Hannele Satopää Kaarina Syysvirta Kimmo Suorsa Pirjo Tammio Virpi Vuorinen Anne Laine Teija Vainiopää Mika Koivunen Taina Martti Esko Junnila Pekka Varjus hovioikeuden presidentti hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni hovioikeudenlaamanni (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) (ma.) Jussi Virtanen kansliapäällikkö 21

26 Juha Suvanto Juho Angervo Camilla Nissi asessori (ma.) asessori (ma.) asessori (ma.) Anna-Liisa Autio Katja Mäki Hanna Väliaho Merja Maunuksela Camilla Mäkinen Hanna Finne Jarmo Hannikainen Juuso Lehtinen Peter Arvidsson Kalle Kalliokoski Martta Plathin-Arvidsson Susanna Leppänen Pia Haga Terhi Salo Sakari Salminen Timo Hinkkanen Jenny Wacklin Mervi Kutvonen Nina Lahtinen Hanne-Maria Kari Hanna-Kaisa Heinonen Jenni Sihvonen Jenna Mansikkamäki Anniina Anthoni Katja Frondelius-Mäkinen Inkeri Kuuskoski Rickard Grönqvist Juho Vuori Teija Siika-aho Essi Kinnunen Laura Heikkilä Helena Virtanen Hanna Leivo Linda Lübchow Elina Arnamo Anna-Kaisa Byman Reetta-Leena Pitkänen Sanna Mäkelä Niko Kiviluoto Johannes Koskenniemi Hanna Syrjä Leena Toivonen Anna-Riikka Hänninen 22

27 Hanne Hirvonen Merja Nauma-Ilo Virpi Viitanen Tiina Mannila Outi Kukola Maarit Voutilainen Pauliina Ruusu Nina Ovaska Tarja Yli-Huikko Sari Silén Ulla Vieru Heidi Tikkanen Katri Ylönen Anja Savolainen Tuula Hellman Anne Hiltunen Merja Harju Aila Kotoneva Tiina Rinne Minna Lahtinen Mervi Törö Annina Heikkinen Kaija Mäntymäki Anne Mattila Brita Ilvonen Eeva Hurme Elina Kauppinen Tiina Rajasto Tanja Heinonen Pertti Pasala Marja-Leena Haavisto Seppo Tuominen Jouko Laine Harri Grönvall Risto Nila Ismo Montonen Petteri Pasala käräjänotaari hallintosihteeri johdon sihteeri talous- ja henkilöstösihteeri talous- ja henkilöstösihteeri taloussihteeri informaatikko kirjaaja apulaiskirjaaja kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri kirjaamosihteeri (ma.) notaari notaari notaari lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri lainkäyttösihteeri (ma.) ylivirastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari virastomestari (ma.) ma. = määräaikainen Henkilökuntaluettelossa on mainittu myös virkavapaalla olevat työntekijät. 23