PÄÄTÖS Nro 54/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/9/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 6.6.2013 ASIA HAKIJAT Eläinsuojan ympäristölupa, Kiuruvesi Jouni Laukkanen ja Anneli Laukkanen Iisalmentie 821 74700 KIURUVESI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakijat laajentavat olemassa olevaa lihanautanavettaa. Laajennuksen jälkeen paikkoja on 290 lihanaudalle ja 48 alle puolivuotiaalle vasikalle (610 eläinyksikköä). Nykyinen eläinyksikkömäärä on 320. Uudet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2013. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 80 lihanaudalle tarkoitetulla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 200 lihanaudan eläinsuojan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentti kohta 11 a) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille 15.2.2013 Itä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemusta on täydennetty 25.4.2013 uusilla lietesäiliön piirustuksilla. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Hakijat ovat tehneet 27.12.2001ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Kiuruveden ympäristönsuojeluviranomainen on tehnyt ilmoituksen johdosta päätöksen, että sen hetkinen toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset eikä sille tarvitse hakea ympäristölupaa. Hakijoilla on pellonvuokrasopimuksia 12,5 hehtaarin ja lannanluovutussopimuksia 25 hehtaarin peltoalasta. Eläinsuoja sijaitsee 24.9.2001 hyväksytyssä Kiurujärven rantaosayleiskaavassa maaja metsätalousvaltaisella alueella (M). Tilakeskus on suurimmalta osin maatilojen talouskeskusten korttelialueella (AM). Tilakeskuksen ja Kiuruveden rannan välissä on merkintä arvokas rantapuusto (p). ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh. 029 501 6800 fax 015 760 0150 www.avi.fi/ita kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
Sijaintipaikka ja sen ympäristö 2 (12) Eläinsuojan toiminta Jätteet ja niiden käsittely Eläinsuoja sijaitsee Kiuruveden kaupungin Kiuruveden kylässä Kaarre-kiinteistöllä (263-405-12-39) osoitteessa Iisalmentie 821, 74610 Honkaranta. Alue on maatalousvaltaista aluetta. Tilakeskuksesta on 300 metriä kantatie 27:lle ja 10 km Kiuruveden keskustaan. Lähin naapuri on maatila, jonka tilakeskus on noin 200 metrin päässä lihanautakasvattamosta luoteeseen. Kaakossa noin 300 metrin päässä on yksi vakituinen asunto ja 380 metrin päässä vapaa-ajanasunto. Eläinsuoja sijaitsee Vuoksen vesistöalueella Kiuruveden alueella (04.523). Kiuruveden rantaan on matkaa lietesäiliöistä noin 140 metriä. Hakijat rakentavat olemassa olevaan lihanautanavettaan laajennusosan sekä navetan vierelle 2 500 m³:n lietesäiliön. Lihaa tuotetaan noin 100 000 kg vuodessa. Eläinsuojassa on aperuokinta ja koneellinen ilmanvaihto. Eläinsuojan lanta käsitellään lietelantana. Rakennettavan lietesäiliön lisäksi käytettävissä ovat tilakeskuksen 1 500 m³:n ja 540 m³:n säiliöt. Kaikki säiliöt ovat kattamattomia ja täytetään altapäin. Navetassa on syvät lietekuilut, joiden tilavuus on yhteensä 1 150 m³. Lantaa separoidaan keväisin, jolloin kuivaosa on mahdollista levittää suoraan peltoon tai lisätä myytävän turvemullan sekaan. Nesteosa johdetaan toiseen lietesäiliöön. Vesi otetaan Kiuruveden kaupungin vesijohtoverkostosta. Eläinsuojan pesuvedet (15 m³ vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua tehdään vuosittain 1 400 tonnia biologisella säilöntäaineella esikuivattuna pyöröpaaleihin. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala on yhteensä 106,5 ha. Omaa peltoa on 69 ha, vuokrapeltoa 12,5 ha ja lannan vastaanottamisesta on sopimus 25 ha:lle. Lantaa ajetaan noin 300 kuormaa vuodessa. Suurin osa pelloista on tilakeskuksen ympärillä. Osa pelloista sijaitsee noin seitsemän kilometrin päässä. Eläinkuljetusauto käy tilalla noin 20 ja rehukuljetus noin 80 kertaa vuodessa. Tilalla käytettävät pesu- ja desinfiointiaineet sekä torjunta-aineet säilytetään erillisessä varastotilassa. Tilalla on kaksi 1 600 litran polttoöljysäiliötä, joissa on lukitus ja laponesto. Muita öljytuotteita varastoidaan konevarastossa enintään 200 litraa kerrallaan. Kuolleet eläimet (9 kpl/vuosi) toimitetaan raatokeräilyn kautta Honkajoki Oy:lle. Eläimet varastoidaan ennen noutoa suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Paali- ja muut muovit (2 t) ja metallijätteet (0,5 t) toimitetaan asianmukaiseen muovien tai metallinkeräilyyn. Vaaralliset jätteet, esim. jäteöljyt, akut ja torjunta-aineet (yhteensä 300 kg/vuosi) toimitetaan vastaanottopisteeseen.
3 (12) Pilaantunutta rehua jää käyttämättä ruokinnassa noin 10 tonnia vuodessa ja se levitetään pellolle lannoitteeksi. Arvio ympäristövaikutuksista Hakijoiden arvion mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristöön. Lietesäiliö täytetään altapäin, joten pintaan muodostuva kuorettuma estää hajut. Lietteen sekoituksen ja kuljetuksen yhteydessä syntyvät hajut eivät poikkea normaalista lannanlevityksen hajusta. Kasvattamon ilmanvaihto johtaa sisätiloista tulevat hajut riittävän ylös. Kaikki jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannanlevityksessä noudatetaan huolellisuutta ja ympäristötukisitoumuksen ehtoja. Päästöjä vesistöihin ei synny. Lietesäiliöt rakennetaan määräysten mukaan riittävän isoiksi. Lannanajossa noudatetaan hyvää hygieniaa ja huolellisuutta. Kuljetuskaluston ja piha-alueiden kunnosta huolehditaan. Lannanlevityksestä syntyy pieniä määriä typpipäästöjä. Normaali toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. Toiminnan melun vaikutus on merkityksetön. Toimintaan liittyvät riskit ja toimet häiriötilanteissa Ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianmukaiseen viranomaiseen. Eläintauteja torjutaan rajoittamalla vierailuja ja käyttämällä suojavaatetusta. Tautiepäilyistä ilmoitetaan eläinlääkärille. Tulipalojen varalle pidetään sammutuskalustoa. Työntekijöille annetaan tarpeelliset ohjeet ja edellytetään huolellisuutta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltaminen ASIAN KÄSITTELY Tuotannossa käytetään parasta järkevää käyttökelpoista tekniikkaa. Asian vireilläolosta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintovirastossa ja Kiuruveden kaupungissa 22.3. 22.4.2013 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Kiuruveden kaupunginhallitukselta sekä Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakemuksen mukaisen toiminnan kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäristön vesistöjen tilaan. Tämä edellyttää kuitenkin, että eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisesti käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Eläinsuojan pitäminen ei lisää kohtuuttomasti vesistöalueen 04.523 kuormitusta, kun laitoksen toiminnassa otetaan huomioon edellä mainittu ja toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti.
Lisäksi eläinsuojan toiminnassa tulee ottaa huomioon seuraavaa: 4 (12) Tilakeskusten lähi- ja muillekin pelloille levitetty lanta on peitettävä välittömästi. Lantaa on käsiteltävä huolellisesti (kuormaus ym.), jotta vältetään valumat vesistöön ja ympäristön likaantuminen. Mikäli lantaa kuljetetaan pohjavesialueiden läpi, siitä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisriskiä. Eläinten ei tulisi päästä laitumilta vesistöön. Rehun käsittely ja varastointi on tehtävä niin, ettei niistä tule valumia vesistöön. Tilan polttoainesäiliöille on rakenneltava tiivis alusta ja tankkauspaikka. Ympäristöluvan myöntämiselle edellä mainitulle toiminnalle ei ole estettä, kun toiminta toteutetaan ja hoidetaan hakemuksessa esitetyn ja edellä esitetyn mukaisesti. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä esittää lausunnossaan, että eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee rakentaa ja ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut nesteet pääse valumaan pinta- ja pohjavesiin tai muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Tiiviyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä karjarakennus ja lietesäiliöt sijaitsevat 150 200 metrin etäisyydellä Kiuruvedestä. Vesistön läheisyys tulee ottaa huomioon myös toiminnassa ja siihen liittyvissä riskeissä. Uusi lietesäiliö on tehtävä alta täytettäväksi, jotta lannan luonnollinen pintakuorettuma voi ehkäistä hajuhaittaa. Lannanvarastointitilavuuden tulee olla koko ajan riittävä 12 kuukauden aikana syntyvän lannan varastointiin eläinmäärää kasvatettaessa. Peltopinta-alan on oltava riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Hakemusta on täydennettävä tiedoilla separointilaitteistosta, kuiva- ja nestejakeen vuosittaisilla määrätiedoilla sekä tiedoilla turvemullan valmistuksesta ja toimituspaikoista. Separoitu kuiva-ainejae tulee varastoida nitraattiasetuksen mukaisesti, jos sitä ei voida levittää suoraan peltoon. Lupapäätöksessä on annettava riittävät määräykset separoitujen jakeiden varastojen koosta 12 kuukauden ajalle huomioiden tilan maksimieläinmäärä. Turvemullan myymisessä tulee huomioida lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö. Muovijätteet tulee varastoida siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista. Ne on toimitettava ensisijaisesti kierrätykseen ja toissijaisesti kaatopaikalle. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliöiden vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen. Polttoainesäiliöiden, säiliön suojausten ja tankkauspaikan tiivistyksen kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Polttonestesäiliöissä on oltava varusteina laponesto, lukitus ja ylitäytönesto ja ne on pidettävä kunnossa. Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi asianmukaista imey-
Hakijoiden vastine 5 (12) tysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Kuolleet eläimet on säilytettävä ennen pois kuljetusta tiiviillä alustalla. Säilytyksestä ei saa aiheutua valumia eikä haju- tai kärpäshaittaa. Haittaeläimet eivät saa päästä käsiksi eläinjätteeseen. Muutoin suunnitelman mukaiselle toiminnalle ei ole estettä ja toiminta täyttää ympäristönsuojelulainsäädännön vaatimukset. Tilalla ei valmisteta tuorerehua laakasiiloon vaan kaikki rehu pyöröpaalataan. Puristenesteiden valumisen riskiä ei ole. Hakemuksessa mainittu lieteen separointi ei ole osoittautunut käyttökelpoiseksi toimintatavaksi, joten sitä ei tehdä. Liete tullaan levittämään sijoittavalla levittimellä. Se poistaa avolevityksen riskit ja haitat sekä eri jakeiden varastointiin ja jatkokäyttöön liittyvät kysymykset. Rehumuoveille on varattu pohjalla ja reunoilla varustettu keräyslava, jolle muovit rullataan kasaan. Kuusakoski Oy hoitaa muovien jatkokäsittelyn. Polttonestesäiliöille tullaan rakentamaan tiivispohjainen alusta. Polttoaineita jakavilla säiliöautoilla on laitteistossaan ylitäytönesto. Polttoainevuotoja tai -vahinkoja varten on varattuna kuiviketurvetta säiliön läheisyyteen. Käytetty kuivike käsitellään vaarallisen jätteen tavoin. Kuolleet ja lopetetut eläimet haetaan nopealla aikataululla. Varastointiaika tilalla on korkeintaan kaksi vuorokautta. Säilytystä varten varataan betonipohjainen alusta ja raato peitetään pressulla. Raadot haetaan tilalta yksitellen, ei pidemmän aikavälin ryhmissä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Aluehallintovirasto myöntää Jouni ja Anneli Laukkaselle ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kaarre-tilalla (263-411-12-39) Kiuruveden kaupungin Kiuruveden kylässä. Lihanautatilan tuotantoeläinten eläinyksikkömäärä on 610. Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1. Eläinsuojan sekä lantavarastojen pohja- ja kuilurakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Mainittujen rakennusten kuivatusvesien salaojissa tulee olla tarkastuskaivot tai muu vastaava rakenne vuotojen havaitsemiseksi. 2. Lannan varastointitilavuutta on oltava käytettävissä 12 kuukauden varastointitarpeen mukaisesti. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lietelannan varastointiin on oltava varastotilavuutta vähintään 4 710 m 3. Lietesäiliöt on tarvittaessa katettava esimerkiksi kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. 3. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä ja niiden kunto tarkastettava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa
6 (12) on toimittava niin, että lantaa ei pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Jos vuotoja aiheutuu esimerkiksi lietteen pumppauksessa, on varastojen ympäristö ja siirtotiet siistittävä. Lannan siirtolaitteistojen tulee olla kunnossa ja tiiviitä niin, että lantaa ei pääse valumaan tielle. Laitteistot tulee huoltaa säännöllisesti. 4. Eläinten valkuaisruokinta tulee optimoida niin, että lietteeseen joutuvien typpiyhdisteiden määrä on mahdollisimman vähäinen. Karjarakennuksen sisätilojen siisteydellä ja sisäilman viileydellä on hajujen muodostuminen ja muiden ilmapäästöjen määrä pidettävä mahdollisimman vähäisenä. 5. Lannan levitykseen käytettävän peltopinta-alan on oltava riittävä kulloisellekin eläinmäärälle. Peltopinta-alaa on oltava hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle vähintään 100 ha. Peltoon levitettävä liete tulee mahdollisuuksien mukaan mullata välittömästi. Lietteen ja lannan levitys peltoon on tehtävä suunnitelmallisesti. Jäljennökset uusista ja muutetuista sopimuksista on toimitettava viipymättä Pohjois-Savon ELYkeskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet mukaan lukien paalimuovit, lanta ja pilaantunut rehu on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kuolleet eläimet on varastoitava suojatussa säilytyspaikassa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyvyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen torjumiseksi. 7. Vaaralliset jätteet, esimerkiksi jäteöljyt, akut ja loisteputket, tulee toimittaa asianmukaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottoon vähintään kerran vuodessa. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. 8. Polttonestesäiliöiden alustan ja polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis siten, että vuodot säiliöistä tai tankkauksessa voidaan kerätä talteen. Polttonestesäiliö tulee olla lukittu ja varustettu laponestolla sekä ylitäytönestolla. Tankkauspaikan läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka tulee tehdä määräyksen mukaiseksi 30.9.2014 mennessä. 9. Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon. 10. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Eläinmäärät
7 (12) - lannanlevityspeltojen, vuokrasopimusten ja lannan luovutus- ja vastaanottosopimusten ja levitysalojen muutokset - toteutuneet lantamäärät ja lannan varastointitilavuuden riittävyys - mahdollisuuksien mukaan lannan levityssuunnitelma - jätteet, niiden määrät, toimituspaikat ja käsittelytavat - enintään viisi vuotta vanhat analyysitulokset (kokonaistyppi, liukoinen typpi ja liukoinen fosfori) lietteestä ja lannasta - eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailu - polttoainevaraston tarkkailu - eläinsuojan sekä lanta- ja rehuvarastojen salaojavesien tarkkailu vuosittain - toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet. Jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja lannanlevitysala sekä tiedot toiminnan tarkkailusta on ilmoitettava vuosiraportissa helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvovien ympäristöviranomaisten tarkastettavissa tilalla. 12. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Pohjois- Savon ELY-keskukselle. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa tulee myöntää, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristöluvan myöntämisen ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettu este voidaan poistaa antamalla lain 43 :ssä tarkoitettuja lupamääräyksiä. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Luvan myöntämisen yleiset perustelut Ympäristölupa on myönnetty hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinyksikkömäärän laskemisessa on käytetty ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (29.6.2009) eläinyksikkökertoimia. Kertoimet perustuvat eläinten lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön. Yli vuoden ikäiselle lihanaudalle on käytetty kerrointa 2,4, yli puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 1,6 ja alle puolivuotiaalle vasikalle kerrointa 0,6.
8 (12) Eläinsuoja sijoittuu osayleiskaava-alueelle ja siellä maa- ja metsätalousalueelle. Tilan ympäristössä on peltoa ja metsää. Karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähin asuinrakennus on naapurimaatilan tilakeskuksessa. Etäisyys hakijoiden eläinsuojasta naapuriin on etäisyyssuositusten mukaan riittävä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta muuta haittaa, kun toimitaan tämän päätöksen ja nitraattiasetuksen määräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä ei ole, että toiminta olisi täysin haitatonta. Hajuhaittaa voi aiheutua lannan käsittelystä ja liikenteestä lannan levityksen yhteydessä. Tämä haitta kestää muutamia päiviä vuodessa. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon muun muassa tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Rannoilla ja ojienvarsilla olevilta pelloilta ei huuhtoudu merkittävästi ravinteita vesistöön tai pohjaveteen, kun levityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen määräyksiä. Nitraattiasetus koskee kaikkea lannanlevitystä, myös viljelijöitä, jotka ottavat lantaa vastaan lannanluovutussopimuksella. Hakijoilla on hakemuksen mukaan käytettävissä 5 690 m 3 lietteen varastointitilavuutta Eläinmäärien perusteella laskettuna lantaa syntyy vuosittain 4 710 m 3. Sadevettä kertyy lietesäiliöihin vuosittain noin 420 m³ ja jätevettä 15 m³. Varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden aikana syntyvän lannan ja varastoihin johdettavien vesien varastointiin. Lannan hyödyntämiseen tarvittava peltoala on laskettu tässä siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 yli vuoden ikäistä lihanautaa, 3,5 sonnivasikkaa (6 12 kk) ja 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antaman ohjeen mukaisesti. Tilalla on käytettävissä lannan levitykseen omaa tai vuokrattua ja sopimuspeltoa 107 hehtaaria. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa vähintään 100 hehtaaria. Käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisessa eläinsuojassa syntyvän lantamäärän hyödyntämiseen. Hakijoiden eläinsuojasta kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n eläinjätteenkäsittelylaitokseen. Kuljetusta odottavien raatojen säilytyksestä on annettu määräys. Lupamääräyksellä velvoitetaan luvan saajat ottamaan käyttöön toimialan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tilalle soveltuvassa laajuudessa. Edellä olevan perusteella eläinsuojan toiminta täyttää luvan myöntämisedellytykset, kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaan. Lupa voidaan myöntää. Lupamääräysten perustelut Rakenteiden tiiviydellä estetään valumia ympäristöön. Asian mukaiset salaojitukset ja tarkastuskaivot mahdollistavat vuotojen havaitsemisen ja tarvittaessa tarkkailun. (Määräys 1)
9 (12) Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta, kattamattomiin säiliöihin kertyvät sadevedet, eläinsuojan pesuvedet ja muut jätevedet, joita lietesäiliöihin johdetaan. (Määräys 2) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla varastojen rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi ja vauriot korjata. Huolellisella toiminnalla ehkäistään ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheutuva kohtuuton viihtyvyyshaitta ja terveyshaitta. (Määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen sekä kasvihuonekaasujen muodostumista ja haihtumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja puhtaana ja viileänä. (Määräys 4) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän tuottaman lantamäärän hyödyntämiseen tarvitaan peltopinta-alaa 100 hehtaaria. Toiminnanharjoittajat saavat luovuttaa jätteet ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lannan käsittelyn ajankohtaa valitessa on mahdollista ottaa huomioon mm. tuulensuunta, jolla naapureille aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää. Ammoniakin haihtumisen ja hajuhaittojen vähentämiseksi nitraattiasetuksen mukainen suositus on, että lanta muokataan peltoon neljän tunnin sisällä lannan levityksestä. (Määräys 5) Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Määräys 6) Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Maatalousmuovit ovat hyötykäyttökelpoista jätettä, joka on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. (Määräys 7) Polttoöljysäiliöiden tiiviin alustan ja tiiviin tankkauspaikan vaatimuksella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Imeytysainetta voidaan käyttää öljyvahinkojen ensitorjunnassa ja siten estää öljyvuodosta aiheutuvia enempiä haittoja. (Määräys 8) Luvansaajien on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lannankäsittelymenetelmät kehittyvät ja niiden käyttöönotto voi tulla tilalla ajankohtaiseksi myöhemmin. Ympäristön kannalta parhaat käytännöt
10 (12) vähentävät toiminnassa syntyvien kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi) määrää. Ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ovat mm. multaavan lannanlevittimen käyttö, säilörehun tekeminen esikuivattuna, lantavarastojen kattaminen ja valkuaisrehujen käytön optimointi kotieläinten ruokinnassa. (Määräys 9) Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi selvillä toimintansa riskeistä, niiden ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoitus tulee tehdä ainakin seuraavissa tilanteissa: polttoainesäiliön vuoto sekä epidemia tai muu vastaava tapahtuma, jossa kuolee paljon eläimiä. (Määräys 10) Kirjanpito- ja raportointivelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. (Määräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, kuten suunnitelmista muuttaa lannan varastointitapaa. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uuden luvan hakemista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. (Määräys12) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lannan sekoittaminen multaan ei ole jätelain tarkoittamaa ympäristöluvanvaraista jätteen käsittelyä. Toiminta on lannoitelainsäädännön piiriin ja Eviran valvontaan kuuluvaa. Turvemullan valmistusta ja myyntiä koskevia määräyksiä ei ole annettu luvassa. Muutoin lanta tulee käsitellä ja levittää nitraattiasetuksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Hakijat ovat ilmoittaneet vastineessaan, että lantaa ei tulla separoimaan. Sitä koskevia määräyksiä ei ole annettu. Muilta osin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää, jos toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät olennaisesti. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi on jätettävä 30.6.2028 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, eläinmääristä, lan-
11 (12) nanlevitysalasta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä, energiatehokkuudesta ja arvio toiminnan ympäristövaikutuksista sekä muutoksista alueen maankäytössä. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) annettuja määräyksiä ja ohjeita. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamistekniikassa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto, (MMM-RMO-C 4, 7.1.2001) annettuja ohjeita. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 100, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000, muutos 1792/2009) 1, 4 6, 19, 30 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 72, 118, 119, 122, 148, 149 Jäteasetus (179/2012) liite 4 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 4 570 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jouni ja Anneli Laukkanen Jäljennös päätöksestä Kiuruveden kaupunginhallitus Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Savon ELY--keskus (sähköisesti) - ympäristö ja luonnonvarat - elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (Leena Hiltunen) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus ja kuuluttaminen päätöksestä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille hakemuksesta on annettu erikseen tieto. Päätöksestä kuulutetaan Kiuruveden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
MUUTOKSENHAKU 12 (12) Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Liite Valitusosoitus Ahti Itkonen Raili Pärjälä Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Ahti Itkonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Raili Pärjälä.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.7.2013. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, 50100 Mikkeli postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli puhelin: (vaihde) 029 501 6800 fax: 015 760 0150 sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.