Etelä-Suomi Päätös Nro 86/2012/2 Dnro ESAVI/568/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA Pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeaminen asiassa, joka koskee maaaineksen ottoa kiinteistöllä Miilukallio RN:o 6:33 Loviisan kaupungin Garpgårdin kylässä LUVAN HAKIJA Maarakennus M. Laivola Oy HAKEMUS Maarakennus M. Laivola Oy on aluehallintovirastoon 22.11.2010 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen asiassa, joka koskee II-vaiheen maa-aineksen ottoa hakijan omistamalla kiinteistöllä Miilukallio RN:o 6:33 Loviisan kaupungin Garpgårdin kylässä. SUUNNITELMA Aikaisemmat luvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on 24.6.2004 antamallaan päätöksellä nro 22/2004/3 myöntänyt Henrik Westergårdille luvan enintään 270 000 m 3 ktr maa-ainesten ottoon kiinteistöllä Hagaböle RN:o 6:24 Pernajan kunnan (nykyisin Loviisan kaupungin) Hagabölen kylässä. Hankealue sijaitsee noin 600 m:n päässä Hagabölen vedenottamosta. Päätöksen mukaan maaainesten ottotaso saa ulottua alimmillaan tasolle +30,00 m, joka on päätöksen mukaan lähes 7 m korkeammalla kuin alueella havaittu ylin pohjavedenkorkeus. Lupa on voimassa 30.6.2014 asti. Ottamistoiminta tuli aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Töiden aloittamiselle varattua määräaikaa on pidennetty 26.7.2010 asti Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 9.1.2007 antamalla päätöksellä nro 29/2007/3. Pernajan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 28.1.2009 antamallaan päätöksellä myöntänyt Henrik Westerlundille maa-aineslain mukaisen luvan kalliokiviaineksen ottamiseen kiinteistöllä Hagaböle RN:o 6:45. Päätöksen mukaan vaihealueelta I voidaan ottaa kalliokiviainesta 270 000 m 3 2,4 ha:n suuruiselta alueelta. Rakennus- ja ympäristölautakunta on antanut samana päivänä Westerlundille ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
Kiinteistöstä Hagaböle RN:o 6:24 myydystä määräalasta on 23.6.2009 muodostettu kiinteistö Miilukallio RN:o 6:33, jossa sijaitsevat päätöksen nro 22/2004/3 mukainen I-vaiheen ottoalue sekä nyt haettu II-vaiheen ottoalue. Maarakennus M. Laivola Oy:lle on myönnetty 6.1.2010 lainhuuto kiinteistöön Miilukallio RN:o 6:33. 2 Ottoalue ja ottomäärä Kallioalue sijaitsee Loviisan kaupungin Pernajan kaupunginosassa Hagabölen/Garpgårdin alueella vanhan valtatie 7:n tuntumassa. Ottoalueen pinta-ala on 4,94 ha. Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Ottoalue sijaitsee lähes kokonaan I-luokan pohjavesialueella (0150501) ja osittain myös pohjaveden muodostumisalueella. Hagabölen vedenottamo sijaitsee suunnitelmaan liitettyjen karttapiirrosten perusteella noin 700 m:n päässä ottoalueesta. Hagabölen vedenottamosta tulee talousvesi Pernajan alueelle. Pohjavesialueen pinta-alaksi on arvioitu 1,91 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 0,88 km 2. Länsi- Suomen vesioikeuden 10.3.1995 päätöksellään nro 20/1995/3 myöntämän luvan mukaan pohjavettä saa ottaa enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna. Vedenottamon länsi-/lounaispuolen kiinteistöjen vedensaanti on kiinteistöjen omien rengas- ja porakaivojen varassa. Lähimmät häiriintyvät kiinteistöt sijaitsevat valtatie 170 länsipuolella 540 metriä hankealueen eteläpuolella. Kiinteistöt ovat pientaloja, joita käytetään vakituiseen asumiseen Suunniteltu maa- ja kalliomassojen kokonaisottomäärä on 726 000 m 3. Maa-ainesten oton suunniteltu alin ottotaso on +17,00 m. Kalliopohjaveden korkeus alueella on joulukuussa 2008 ollut hakemukseen liitetyn Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n selvityksen mukaan pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen alapuolella sijaitsevissa havaintopisteissä PK1 ja PK3 +18,2 +23,5 m ja Hagabölen vedenottamon alueella +8,6 +8,7 m. Nykyinen maanpinnan korkeus alueella on +30 +40 m. Alueella, jossa kiinteistöjen käyttöveden saanti on omien kaivojen varassa, on maan pinta tasolla +10 +20 m. Hankealueella pohjavesi virtaa suunnitelman mukaan luoteesta kaakkoon. Omien kaivojen varassa olevat kiinteistöt sijaitsevat suunnitellun kalliokivi- ja maa-aineksen ottoalueen länsi/luoteispuolella. Hakija on täydentänyt hakemusta 6.4.2011 ympäristövaikutusten seurantasuunnitelmalla ja ympäristöselvityksellä. Hakemusta on edelleen täydennetty 6.5.2011 selvityksellä pohjavesialueella olevien kiinteistöjen kaivojen sijainneista ja arviolla hankkeen vaikutuksesta kaivoihin. Hakijan mukaan kyseisellä alueella ei ole 500 metrin säteellä yhtään kaivoa, mistä käytettäisiin vettä kasteluun tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Lähin kiinteistö, jossa on oma kaivo, sijaitsee 700 metrin päässä kohteesta. Lähimmässä kiinteistössä oleva kaivo sijaitsee valumavesien ja pintavesien suhteen eri suunnassa.
3 Hankkeen vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakijan mukaan ottamistoiminnan ympäristövaikutukset ovat pieniä ja ilmenevät pieninä topografisina muutoksina. Hakijan mukaan toiminta ei vaikuta Hagabölen vedenottamoon, koska ottamistoiminnan aikana ottamisalueen luode-kaakko reunalle muodostuu vedenjakaja, josta ottoalueen pintavedet virtaavat koilliseen. Hakijan mukaan hankkeen vaikutus alueen vedenottamoihin ja kiinteistöjen omiin kaivoihin on vähäinen tai sitä ei ole ollenkaan. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Loviisan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 15.9.2011. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että vesiluvan ehtojen mukaan luvan saajan tuli seurata lupakauden aikana ottotoimintaa ja sen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pernajan Kolabergetin pohjavesien tarkkailupisteiden tarkastus ja tarkkailuohjelma (Suomen Pohjavesitekniikka Oy 13.1.2009) on toimitettu ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi 13.1.2009. Ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 6.2.2009. Maa-ainesten oton aloituskatselmusta 8.5.2009 koskeva pöytäkirja on toimitettu tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 8.11.2010. Maanrakennus Laivola Oy on kuluneen vuoden aikana tähän mennessä louhinut kiviaineista vaihealueelta I hieman yli 20 000 m 3 ja yrityksen tarkoitus on saada massamäärät kokonaan alueelta louhituiksi vesilain mukaisessa luvassa määrättyyn määräaikaan mennessä (Ari Laivolan ilmoitus maastossa 22.9.2011). Pohjavesialueella ei ole hakijan vaihealuetta I lukuun ottamatta muuta voimassa olevaan maa-aineslain mukaiseen lupaan perustuvaa maaaineksen ottamista. Vireillä on kuitenkin nyt käsiteltävän hakemuksen lisäksi Henrik ja Tom Westerlundin maa-ainesten ottolupahakemus (koskee soranottoa) kiinteistölle Segerby III 6:5 ja Hagaböle 6:24. Haettava määrä on 150 000 m 3 10 vuodeksi. 2,6 ha:n suuruinen ottamisalue sijaitsee Kolabergetin tasolla paikallistien toisella puolella. Hakemuksen kohteena olevan kiinteistön Miilukallio RN:o 6:33 pohjoisosa (vaihealue II) sijaitsee käytännössä kokonaan Pernajan kirkonkylän tärkeällä (I-luokka) pohjavesialueella. Ainoastaan ottamisalueen vähemmälle louhimiselle jäävä itäreuna on pohjavesialueen ulkopuolella. Alue on valta-
osin Loviisan kaupungin Hagabölen pohjavedenottamon valuma-aluetta. Etäisyyttä ottamolle on vaihealueelta II 600 m ja jo luvitetun vaihealueen I eteläreunasta noin 350 m. Hagabölen pohjavedenottamo sijaitsee Kirkonkylän pohjavesialueen keskiosassa. Pohjavesialue on rajattu noin 4 km:n pituisena luodekaakkosuuntaisen kallioperän ruhjepainanteeseen kerrostuneen kapeahkon harjumuodostuman ympärille, jossa pohjavesi virtaa toisaalta etelästä ja toisaalta pohjoisesta kohti Hagabölen ottamoa. Harjun ydinosissa ottamon pohjoispuolella pohjaveden pinta on noin tason + 9,00 m alapuolella. Kolabergetin tasolla Långmossenin suoalueeseen rajautuvan harjun alarinteessä esiintyy orsivettä noin tasolla +19,00 m. Orsivesikerroksen mittasuhteita ei tunneta, mutta todennäköisesti harjun keskiosa ja Kolabergetiin rajautuva harjun rinne on orsivedestä vapaata. Orsivettä tihkuu useista kohdista Långmossenin suoalueella. Harjun pohjavedestä on otettu vesinäytteitä, mutta orsivedestä ei. Vuosien 2008 2010 tarkkailutulosten mukaan ottamistoiminta ei ole toistaiseksi vaikuttanut veden laatuun hyväksytyn tarkkailuohjelman pisteissä. Vuoden 2011 näytteiden tulokset eivät ole olleet käytettävissä. Kalliopohjaveden laatu poikkeaa odotetusti hieman harjupohjaveden laadusta. Kalliopisteissä vuoden 2008 näytteissä havaitut korkeat sameusarvot (240 NTU) ovat odotetusti reikien ikääntymisen myötä laskeneet. Havaittu nousu on voinut olla osin seurausta myös ottotoimintaa valmistelevista metsä- ja maansiirtotöistä. Kalliovedessä kloridipitoisuudet ovat olleet alhaalla eikä typpeä tai öljyhiilivetyjä ole esiintynyt. Harjupisteissä happea on ollut enemmän, mutta tästä huolimatta rautaa on ollut enemmän. Harjuveden kloridipitoisuudet ovat selvästi kohonneita, mikä ainakin osittain johtunee tiealueiden liukkauden torjunnasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että räjäytystöiden, kairausten, kiviaineksen käsittelyn sekä erilaisten kone- ja laiterikkojen aiheuttamana ottamisalueen pintavesiin sekoittuu erilaisia vedenlaadun kannalta haitallisia yhdisteitä. Koska pohjavedenpinta on kallioalueella alempana kuin alin ottamistaso, epäpuhtauksia pääsee rakoja ja reikiä pitkin pohjaveteen, vaikka pintavesiä johdettaisiin alueelta pois. Paljaalla kalliopohjalla kunnostustoimiin ei juuri jää mahdollisuuksia. Pohjaveden likaantumismahdollisuuksiin vaikuttanee myös se, että vaihealueella II kallioperä on vaihealueen I kallioperää huonompilaatuista. Maastomuodot mahdollistanevat pintavesien juoksuttamisen pois ottamisalueelta. Tämä edellyttää kuitenkin toisen alueeseen kohdistuvia toimenpiteitä esim. ojitusjärjestelyin, josta ei ole esitetty suunnitelmia. Myös selkeytysaltaiden toimivuus pintavesien käsittelyssä tulisi selvittää, sillä kaikki pintaveden mukana kulkeutuvat yhdisteet eivät poistu vedestä selkeytyksessä. Esitetyt pintavesien johtamisjärjestelyt eivät toteutuessaankaan tule täysin estämään pohjavedelle haitallisten aineiden pääsyä pohjaveteen tärkeällä 4
pohjavesialueella ja Hagabölen pohjavedenottamon muodostumisalueella. Vesilaki ei tee eroa eri pohjavesien välillä. Lisäksi haitta-aineiden pääsy harjukerrostumien pohjaveteen on mahdollista. Oletettavasti kallioperän vesi ei tavoita alueen orsivettä, sillä orsivettä on todettu ainoastaan harjun suoalueeseen rajautuvalla harjun osalla. Pohjavesialueen asuinkäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat joko Hagabölen ottamon eteläpuolella tai etäällä Kolabergetin kallioalueesta pohjoiseen. Pohjaveden virtaussuuntien vuoksi kallioalueen pohjavesien pääsy kaivoalueille ei ole mahdollista, joten talousvesikaivoista tapahtuvaan vedenhankintaan suunnitellulla hankkeella ei ole vaikutuksia. Harjuun liittyvässä orsivesikerroksessa ei tiedetä olevan käytössä talousvesikaivoja. Nykyinen I vaihealueelle hyväksytty tarkkailu ei ole riittävää, jos luvan myöntämisedellytysten ottamiselle vaihealueelta II todetaan olevan olemassa. Ottamisalue laajenisi uudelle alueelle. Kaupungilla on vireillä hankkeen vaikutusalueella muuta ottamistoimintaa ja olosuhteet Kolabergetin kallioalueen eri osissa ovat erilaiset. Tarkkailussa tulee ottaa huomioon orsivesi. Pintavesien vedenjakaja siirtyy alueella ottotoiminnan edetessä lännemmäksi. Muutos jäisi kuitenkin vähäiseksi, joten louhinnalla ei ole sanottavampaa vaikutusta pohjavesialueen antoisuuteen eikä hankkeella vaikutettaisi Loviisan kaupungin Hagabölen pohjavedenottamosta käyttöön saataviin vesimääriin. Pohjaveden muodostumisolosuhteita tärkeällä pohjavesialueella ei louhinnalla juurikaan muutettaisi. Huolimatta pintavesien johtamisesta alueen ulkopuolelle osa louhintaalueen pintavesistä pääsisi kuitenkin kalliopohjaveteen ja harjuun, koska pohjaveden pinnan yläpuolella tapahtuva louhinta ei muuta pohjaveden virtauksien suuntaa kallioperässä. Louhinta-alueen ympäristössä vallitsevien pohjavedenpinnan korkeuksien ja maaperän vedenläpäisyominaisuuksien perusteella pohjavesi virtaa kalliossa louhinta-alueelta pääasiassa länteen harjukerrostumien suuntaan. Perusteet Kolabergetin kallioalueen rajaamiseksi osittain pohjavesialueelle ovat olleet olemassa. Kalliokiviaineksen ottamistoimintojen likaaman pintaveden pääsy pohjaveteen tärkeällä pohjavesialueella saattaa johtaa sellaisiin laadun muutoksiin pohjavedessä, jotka vaikuttavat suoraan luvanmyöntämisedellytyksiin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ottamishankkeen yleiseen ja yksityiseen etuun kohdistuvien vaikutusten arviointi ei ole mahdollista vesiasetuksen edellyttämällä tarkkuudella hakemuksessa esitetyn perusteella. Hakemus ei sisällä riittävästi tietoa kaikista tarvittavista laitteista ja rakenteista. Hakemus ei sisällä arviota siitä aiheuttaako hanke luonnonsuojelulain tai vesilain 1 luvun 15 a :n taikka 1 luvun 17 a :n vastaisia seurauksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hankkeella ei ole luonnonsuojelulain vastaisia seurauksia eikä Pillikallion vaihealue II eroa tässä suhteessa jo luvan saaneesta vaihealueesta I. Hankealueen 5
vaikutusalueella ei ole edellä mainittujen vesilain kohtien tarkoittamia pienvesikohteita. 2) Loviisan kaupungin ympäristönsuojelu on lausunut, että hankealue sijaitsee Pernajan kirkonkylän kaupunginosan ainoan käytössä olevan vedenottamon, Hagabölen vedenottamon, läheisyydessä. Alueen pohjaveden määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä. Suunniteltu ottamistoiminta kohdistuu sora/kallioalueelle, jossa on vuosien ajan harjoitettu maaainestenottoa. Osa ottoalueista on vanhoja, käytöstä poistuneita ja osalla ottamistoiminta on aloitettu lähivuosina. Hakijan suunnittelema maaainesten otto kohdistuu laaja-alaisesti pohjavesialueelle, jolla sijaitsee sekä Hagabölen vedenottamo että Pernajan kirkonkylän varavedenottamo. Tehdyistä selvityksistä, hakemuksen täydennyksistä ja suunnitelluista tarkkailuista huolimatta ympäristönsuojelu on katsonut, että maa-ainesten ottamisella saatetaan vaikuttaa alueen pohjaveden korkeuteen ja pohjaveden laatuun ja määrään. Pintamaan laaja-alainen poisto alueelta voi vaikuttaa sadeveden kertymään ja pohjaveden suodattumiseen alueella. Toiminnan aikana mahdollisesti tapahtuvat kemikaalionnettomuudet ovat varotoimista huolimatta mahdollisia ja aiheuttavat tapahtuessaan suuren riskin maaperälle ja pohjavedelle. 6 HAKIJAN SELITYS Hakija on toimittanut selityksenään Kalliotekniikka Consulting engineer Oy:n 3.11.2011 laatiman selvityksen. Siinä on todettu, että orsiveden tarkkailua suoritetaan kahdesta tarkkailupisteestä, näytteet otetaan joka vuosi luvan voimassaolon ajan toukokuussa ja syyskuussa. Näytteistä tutkitaan Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n 31.1.2009 laatiman pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaiset veden ominaisuudet sekä öljyhiilivedet ja koliformisten bakteerien Escherichia colibakteerien esiintyminen. Tutkittuja parametreja verrataan talousvedelle annettuihin laatuvaatimuksiin ja suosituksiin. Näytteenotto tulee aloittaa ennen kuin alueella II aloitetaan toiminta, jotta voidaan havaita mahdolliset muutokset toiminnan aikana. Noudatettaessa mainittua pohjaveden tarkkailusuunnitelmaa ja Kalliotekniikka Consulting Engineer Oy:n 31.3.2011 laatimaa pohja- ja pintaveden tarkkailusuunnitelmaa voidaan varmistaa, että toiminnalla/hankkeella ei ole luonnonsuojelulain tai vesiensuojelulain vastaisia seurauksia sekä varmistaa pohjaveden pinnankorkeus ja laatu. Pohjaveden korkeuden ja määrän muutoksen minimoimiseksi alueen sadevedet ym. pintavedet johdetaan selkeyttämisaltaiden kautta ojiin. Suunnitellulla toiminnalla ei ole vaikutusta alueen sadeveden kertymään, sillä sadevedet johdetaan selkeyttämisaltaan kautta ojiin. Alueen ojat johtavat luonnostaan koilliseen, jolloin ojien vedenvirtaama suuntautuu poispäin Hagabölen vedenottamosta. Selkeyttämisaltaan avulla ottoalueelle kertyneestä vedestä puhdistetaan ottamistoimintojen aiheuttamat likaantumiset. Selkeytysallas on tyhjennettävä lietteestä riittävän usein.
Louhintatason ulottuessa tasoon +17,00 m ohjataan alueelle kertyvät vedet selkeytysaltaaseen. Selkeytysaltaan pohjan taso tulee olemaan tasolla +15,00 m ja ylijuoksutusputki tasolla +16,50 m. Alueilla, joissa kallioperässä olevien halkeamien ja rakojen kautta saattaa tapahtua pintavesien pääsyä kalliopohjaveteen, tehdään rakennekerrokset vahvistettuna vettä läpäisemättömällä materiaalilla, jonka avulla vedet johdetaan selkeytysaltaaseen. Rakennetun vedenohjauskerroksen avulla poistetaan mahdollisten onnettomuuksien aiheuttamat riskit maaperälle ja pohjavedelle. Näin toimien suunniteltu toiminta ei aiheuta riskiä Hagabölen vedenottamon vedenlaadulle, pohjavedenlaadulle, orsivedenlaadulle eikä ympäristössä oleville talousvesikaivojen vedenlaadulle. Hakija on lisäksi toimittanut 1.12.2011 aluehallintovirastoon Pernajan Kolarbergetin alueen vesinäytetulokset 10/2011. 7 Hakemuksen täydennys Hakija on aluehallintoviraston 3.2.2012 esittämän täydennyspyynnön johdosta täydentänyt hakemustaan 29.2.2012 Kalliotekniikka Consulting engineer Oy:n laatimalla selvityksellä, jossa on esitetty muun muassa seuraavaa: 1) Tarkistettu arvio ottoalueen kalliopohjaveden korkeudesta. Vedenkorkeudet ovat lähialueen havaintopisteissä 2.12.2008 ja 4.10.2011 välisenä aikana olleet seuraavat: PVM 2.12.2008 6.12.2008 6.5.2009 4.10.2011 Piste +8,67 +8,77 +3,27 +2,36 0801 Piste +8,70 +8,75 +8,68 +5,77 0802 PK1 +19,02 +18,23 +16,87 +16,70 PK3 +23,48 +23,46 +22,99 +22,85 Keskimääräinen vedenkorkeus on ollut havaintopisteessä PK1 +17,70 m ja havaintopisteessä PK3 +23,19 m. Havaintopiste PK3 sijaitsee tasaisella alueella, jonne lähialueilta kerääntyy runsaasti valumavesiä. Maaperän laadun ja muodon vuoksi valumavedet imeytyvät vain maaperän pintakerroksiin ja kulkeutuvat ojia ym. valumareittejä pitkin pois valuma-alueelta. Tätä päätelmää tukevat nykyisen louhintaalueen läheisyyteen poratut reiät ja niistä suoritetut vedenpinnan mittaukset. Ottoalueen luoteiseen reunaan kallioon poratun reiän (PR1) vedenpinnan taso (porattu reikä, halkaisija 160 mm): Putken yläpää on tasolla +33,69 m ja alapää tasolla +3,10 m. Viikko reiän poraamisen jälkeen vedenpinta oli korkeudella +6,99 m. Kun reiästä imettiin vesi tasolle +4,03 m nousi vedenpinta seuraavan tunnin aikana vain tasolle +4,06 m.
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella selvityksessä on katsottu, että havaintopiste PK1 ja PR1 edustavat paremmin alueella vallitsevan pohjavedenpinnan tasoa. Havaintopisteessä PK1 vedenpinnan taso on ollut 6.5.2009 +16,87 m ja 4.10.2011 +16,70 m. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että havaintopisteessä PK1 vallitseva vedenpinnan taso on alle +17,00 m. Maaperän laadun ja mastonmuodon perusteella voi arvioida, että PK3:n vedenpinnan taso johtuu pintavesistä. PK1 reikä on porattu kallioon ja sen vedenpinta oli korkeudella +6,99 m. PR1 reikä on porattu kallioon ja reiässä oleva vedenpinnan taso kuvaa kalliopohjaveden korkeutta. 2) Rakennettava selkeytysallas on suuruudeltaan 35 x 20 m ja 2 m syvä. Allas varustetaan pumpulla. Ottamotoiminta alueella ei aiheuta juurikaan muutoksia ympäristön pintaveden laatuun. Kasvaneen eroosion seurauksena alueelta luontoon laskevat vedet saattavat sisältää sameutta aiheuttavaa kiintoainetta. Kalliokiviaineksen ottotoiminnan vaikutusta pinta- ja pohjavesiin on tutkittu vuonna 2009 selvityksessä Maa-ainesten oton vaikutukset pintavesiin. Tutkimuksessa vertailtiin kuutta kallioaluetta, joissa oli vähintään viisi vuotta tehty pintaveden seurantaa. Selvityksessä tutkittiin louhinnan ja murskauksen pintavesivaikutuksia. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että louhinnalla ja murskauksella on hyvin vähäisiä tai ei ollenkaan vaikutuksia pintaveden laatuun. Alueelta poisjohdettavan veden määrä on riippuvainen sateiden määrästä ja murskattavan aineksen määrästä. Ottoalueen selkeytysaltaaseen kertyvä vesi pyritään käyttämään hyödyksi ottotoiminnan aikana esimerkiksi pölynsidontaan. Alueelta poisjohdettavan veden määrä on täysin riippuvainen sateiden määrästä. 3) Hakija on toimittanut kartan, jossa on maa-ainesten ottoalueelta johdettavan veden purkureitti. Suunniteltu veden purkureitti noudattaa olemassa olevaa veden kulkureittiä eikä siihen ole suunniteltu tehtävän muutosta. Vesi virtaa luoteeseen ottoalueelta. Sade- ja sulamisvesistä johtuen saattaa valunta kasvaa, jolloin uomien virtaama voimistuu hetkellisesti ja kasvaneen eroosion seurauksena alueelta luontoon laskevat vedet saattavat sisältää sameutta aiheuttavaa kiintoainetta. Itse ottoalueella vedet johdetaan selkeytysaltaaseen, jossa kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet painuvat altaan pohjalle. Selkeytysaltaasta vesi johdetaan läheiseen uomaan. Veden virtaaman vähentämiseksi selkeytysaltaan vettä voidaan käyttää hyväksi ottotoiminnassa esimerkiksi pölynsidonnassa. Maa-ainesten ottotoiminnan seurauksena uomiin valuvan veden määrä saattaa kasvaa hieman ja veden kiintoainepitoisuus kasvaa virtaaman seurauksena. Virtaaman muutoksella on vähäisiä tai ei lainkaan ympäristövaikutuksia. 8
9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Maarakennus M. Laivola Oy:lle luvan pohjaveden muuttamiskiellosta poikkeamiseen maa-ainesten ottamiseksi kiinteistöllä Miilukallio RN:o 6:33 Loviisan kaupungin Garpgårdin kylässä hakemukseen liitetystä suunnitelmasta poiketen siten, kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa on voimassa 31.5.2021 saakka. Vahingot Lupamääräykset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä: 1) Maa-ainesten otto saa ulottua alimmillaan korkeudelle N 60 +27,00 m saakka. 2) Ottotoiminta on toteutettava vaiheittain siten, että pintamaakerrokset omaavaa metsämaata avataan ja kaivetut kohdat maisemoidaan osaalueittain ottamisen etenemisen mukaan. Luiskat on louhittava siten, että alue sopii korkeussuhteiltaan ympäröivään maastoon 3) Maa-ainesten otto on järjestettävä niin, että polttoaineiden, öljyjen tai muiden haitallisten aineiden joutuminen maaperään estyy. Maa-ainesten varastoinnista ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa Ottoalueella ei saa säilyttää polttoaineita, öljyä eikä muita pohjavettä pilaavia aineita. Tällaisia aineita ei saa käyttää siten, että pohjaveden pilaantuminen on mahdollista. Ottoalueella ei saa säilyttää, huoltaa tai tankata työkoneita tai kuljetuskalustoa. Alueen pintamaat on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jo otetun alueen viimeistelyyn ja muutoin sijoitettava alueen reunaosiin siten, ettei niistä aiheudu pohjaveden laadun huonontumista. 4) Hankealueen sade- ja sulamisvedet on selkeytettävä suunnitelman mukaisesti vähintään pinta-alaltaan 32 m x 20 m suuruisessa ja 2,0 m syvässä selkeytysaltaassa ja johdettava olemassa olevaan luoteeseen laskevaan uomaan. Altaan pohjan korkeustasossa on otettava huomioon kiviaineksen ottokorkeutta koskeva muutos. Allas voidaan sijoittaa muuallekin hankealueella, mikäli se on vesien poisjohtamisen kannalta tarkoituksenmukaista. Allas tulee tyhjentää säännöllisesti siihen kertyneestä lietteestä. 5) Luvan saajalla on oltava öljyvahingon varalta toimintasuunnitelma ja -valmius. Öljyvahingosta on välittömästi ilmoitettava Loviisan kaupungin öl-
jyvahinkojen torjuntatyön vastuuhenkilölle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6) Luvan saajan on valvottava, ettei ottoaluetta maa-ainesten oton aikana käytetä kaatopaikkana ja ettei alueelle muutenkaan joudu pohjaveden laadulle haitallisia aineita. Ottoalueelle johtavat ajoväylät on tarvittaessa varustettava lukittavilla puomeilla. 7) Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten oton vaikutusta pohjaveden korkeuteen ja laatuun sekä hankealueelta poisjohdettavan veden laatua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailu on aloitettava ennen maa-ainesten oton aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmassa mainittavalla tavalla. 8) Luvan saaja on vastuussa maa-ainesten ottamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. Mikäli lupamääräyksessä 7) tarkoitetussa tarkkailussa tai muutoin havaitaan, että tässä päätöksessä tarkoitetusta maa-ainesten ottamisesta aiheutuu pohjaveden määrän olennaista vähenemistä tai laadun heikkenemistä, on luvan saajan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin sanottujen haittojen poistamiseksi ja ilmoitettava asiasta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-ainesten otto on tällöin välittömästi keskeytettävä. Mikäli maa-ainesten ottamisesta on seurauksena, että veden saanti joltakin alueelta estyy tai huomattavasti vaikeutuu, luvan saaja voidaan, jos asianomainen sitä vaatii, velvoittaa rahalla korvaamisen sijasta ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, kuin alueen omistajan tai vettä muun erityisen oikeuden nojalla ottavan oikeuden turvaamiseksi vesilain 11 luvun 12 :ssä säädetään. 9) Maisemointityöt on saatettava loppuun viimeistään kahden vuoden kuluttua maa-ainesten oton lopettamisen jälkeen. 10) Tämän päätöksen mukaisesta maa-aineksen ottamisen aloittamisesta on kirjallisesti hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ottamisen päättymisestä on 60 päivän kuluessa ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille sekä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. 11) Maa-aineksen ottaminen on aloitettava neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 10
Ottotoimintaa ei saa kuitenkaan aloittaa ennen kuin vaiheen I maisemointityöt on suoritettu. 11 Perustelut Hankealue sijaitsee Pernajan Kirkonkylän tärkeällä (I-luokka) pohjavesialueella (0158501), joka on noin 4 km:n pituinen ja rajoittuu luodekaakkosuuntaisen kallioperän ruhjepainanteeseen kerrostuneen kapeahkon harjumuodostuman ympärille. Hankealue sijaitsee valtatie 170 itäpuolella sijaitsevalla Kolabergetin kallioalueella, joka kuuluu pohjaveden muodostamisalueeksi rajattuun alueeseen. Pääosin valtatie 170 länsipuolella sijaitsevan pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 600 m 3 /d, josta kallioalueella muodostuvan pohjaveden osuus ei ole keskeinen. Hankealueen kaakkoisosa rajoittuu pohjavesialueella jo luvitetun vaihealueen I luoteisosaan. Hagabölen pohjavedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa noin 700 m:n päässä ottoalueesta ja 350 m:n päässä jo luvitetusta vaihealueesta I. Vuonna 2009 otetun pohjaveden määrä oli Loviisan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman (2010) mukaan 116 m 3 /d. Pohjavedenpinta on vuosina 2008 2011 hankealueesta noin 100 m:n etäisyydellä etelään sijaitsevassa havaintopisteessä PK1 vaihdellut korkeuksien +16,70 m ja +19,02 m välillä. Hankealueesta noin 200 m:n etäisyydellä kaakkoon sijaitsevassa havaintopisteessä PK3 vedenkorkeuden vaihteluväli on samana aikana ollut +22,85 m +23,48 m. Hankealueen luoteisreunaan myöhemmin poratussa havaintopisteessä PR1 vedenkorkeus oli noin +7,0 m viikko porauksen jälkeen. Hagabölen pohjavedenottamon alueella pohjavedenpinta on korkeutta +9,0 m alempana. Louhinta-alueen ja ottamon välillä on todennäköisesti kalliokynnys, mutta pohjavesi voi virrata kynnyksen yli ottoalueelta pohjavedenottamolle. Ottaen huomioon veden virtaussuunnan ja asiassa esitetyt seikat aluehallintovirasto pitää havaintopisteen PK1 vedenkorkeustietoja lupaedellytysten harkinnan kannalta keskeisinä. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä maa-ainesten ottotoimintaa tai jälkihoitamattomia alueita ei saisi olla ollenkaan. Kaukosuojavyöhykkeillä jälkihoitamattomien soranottoalueiden yhteispinta-ala ei saisi olla alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet huomioon ottaen yli 10 20 % kaukosuojavyöhykkeen pinta-alasta. Suojakerrospaksuutta koskeva vähimmäistavoite on kaukosuojavyöhykkeillä 4,0 m. Lähisuojavyöhykkeillä soranottoa ei saisi olla lainkaan, mutta jo avatuilla vanhoilla ja kunnostettavilla aluilla suojakerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 6,0 m. Sora-alueilla käytettävät suojakerrospaksuudet eivät kuitenkaan sovellu suoraan käytettäviksi louhittavilla kallioalueilla, joilla pohjavedenkorkeuden vaihtelut ovat suuria eri vuodenaikoina. Hakemuksen mukaan kiviainesta otettaisiin alimmillaan korkeudelle +17,00 m eli mahdollisesti ylimpien pohjavedenpintojen alapuolelle. Ottamisalueelle voi siten muodostua matala ja helposti rehevöityvä pohjavesilammikko, mikä lisäisi osaltaan pohjaveden likaantumisriskiä. Mitä syvemmälle otto ulotetaan, sitä todennäköisempää on, että harjun ydinosaan voi päästä
louhinnassa käytettävien rajäytysaineiden typpiyhdisteitä, polttonesteitä ja öljyjä sekä louhintatyössä vapautuvia epäpuhtauksia. Vesi voisi heikentyä pohjaveden pilaamiskiellon vastaisesti. Edellytyksiä hakemuksen mukaiselle maa-aineksen ottamiselle ei siten ole. Aluehallintovirasto katsoo, että lupaedellytykset maa-aineksen ottamiselle ovat olemassa, kun louhinta rajoitetaan vähintään samalle etäisyydelle pohjavedenpinnasta kuin vaihealueella I eli siten, että pohjavedenpinnan päälle jää ainakin 7,0 m:n suuruinen suojakerros. Näin ollen maa-ainesten sallituksi ottokorkeudeksi tulee +26,00 m. Otettavan maa-aineksen määrä pienenee 726 000 m 3 :stä noin 280 000 m 3 :iin. Lupamääräysten mukaisesti toteutettava hanke ei vaaranna pohjaveden eikä pohjavesialueen vedenlaatua. Noin 5 ha:n suuruiselta hankealueelta poisjohdettavien pintavesien määrä on keskimäärin noin 0,5 l/s. Pintavedet johdetaan valtatie 170 itäpuolella olevaan ojastoon, josta ne laskevat Lappobäckenin kautta Pernajanlahteen. Lappobackenin virtaamassa eikä veden laadussa tapahdu havaittavia muutoksia, kun poisjohdettava vesi selkeytetään lupamääräyksen 4 mukaisesti. Hankkeesta saatavaa hyötyä voidaan pitää huomattavana siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Hankealue sijaitsee Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueella. Maaainesten otolla ei ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteuttamisedellytyksiin. 12 Sovelletut säädökset Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 9 luvun 8 ja 16 luvun 23 a Lausunto muistutuksista Muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 4 941 euroa, jonka Valtion talous- ja henkilöstöhallinto laskuttaa erikseen. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan maa-aineksen ottamista koskevan asian käsittelystä peritään 3 660 euron suuruinen käsittelymaksu ottomäärän ollessa yli 50 000 m 3. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Asetusta 1145/2009 sovelletaan aluehallintovirastossa 1.1.2010 31.12.2011 vireille tulleisiin hakemuksiin.
13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maarakennus M. Laivola Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Loviisan kaupunki Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi-568-04-09-2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Loviisan kaupungin ilmoitustauluilla.
14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Juha Helin Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.5.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 636 1040 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.