1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet, joiden palvelualueet / sijainti ovat: - Tulo- ja poistoilmakone TK1: toimistotilat, 1.-3. krs, korkea-osa / 2. krs IVKH - Tulo- ja poistoilmakone TK2: toimistotilat, 1.-5. krs, korkea-osa / 2. krs IVKH - Tulo- ja poistoilmakone TK3, neuvottelu-, koulutus-, kabinetti-, aula-, vastaanotto- ja palvelutilat, 1. krs (kiinteistön neuvottelu ) / 2. krs IVKH - Tulo- ja poistoilmakone TK4, välikellarin sosiaali-, huolto-, varasto- ja tekniset tilat / välikellarin IVKH - Tuloilmakone TK5: autohalli / autohalli - Huippuimurit PF5.1, PF5.2 jne.: autohalli / vesikatto (korkea osa) TK1...TK3 ovat ns. toimintavalmiita ilmastointikoneita, joiden toimitukseen sisältyy ohjauskeskus valmiilla automaatiolla. TK3 TK4 ovat tehdasvalmisteisia ns. palakoneita, jotka kootaan työmaalle toimitettavista lohkoista. Tulo- ja poistoilmakoneiden mitoitusilmavirrat perustuvat osatehtävän nro 1 laskelmiin. TK1 TK4 osalta em. laskelmiin lisätään 20 % laajennusvaraus ja TK5 osalta 5 %. Tulo- ja poistoilmakoneet valitaan alustavasti laitevalmistajien esitteiden
2/5 perustella siten, että otsapintanopeus on n. 2,0 m/s (konekoon ja ilmavirran perusteella, ei siis tarvita mitoitusohjelman käyttöä. TK1 TK3 varustetaan ulko- ja jäteilmapellein, suodattimilla (poistoilma EU 5 ennen LTO:ta), pyörivällä lämmöntalteenotolla, lämmitys- ja jäähdytyspatterilla, taajuusmuuttajilla varustetuilla tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, äänenvaimentimilla tulo- ja poistoilmakanavissa sekä tarvittavilla huolto-/rakenneosilla. TK4 varustetaan muutoin vastaavilla toiminnoilla, mutta käytetään nestekiertoista lämmöntalteenottoa ja koneeseen ei tule jäähdytystä. TK5 varustetaan ulkoilmapellillä, EU 5 suodattimella, nestekiertoisella lämmöntelteenotolla, lämmityspatterilla, taajuusmuuttajalla varustetulla tuloilmapuhaltimella, äänenvaimentimella sekä tarvittavilla huolto-/rakenneosilla. Autohallin jäteilman lämpö talteen neulaputkijärjestelmällä ja taajuusmuuttajalla varustettuja huippuimureja (ilmavirta n. 3 3,5 m³/s) suunnitellaan tarvittava määrä. Tulo- ja poistoilmakoneiden SFP-luvun tulee olla enintään 2,0 kw/(m³/s). Pyörivän LTO:n tuloilman lämpötilasuhde vähintään 75 80 % ja nestekiertoisten vähintään 63 %. Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat erillispuhaltimet (kanavapuhaltimet tulo- ja poistoilmalle, jotka varustetaan moottoroiduilla sulkupelleillä ja tuloilma EU 5 suodattimella) - TF10 ja PF10: Muuntamo (ilmanvaihto 2 1/h, erillisjäähdytys) - TF11 ja PF11: Sähköpääkeskus (ilmanvaihto 21/h, erillisjäähdytys) - TF12, PF12.1 ja PF12.2: Hissikuilut (poisto huippuimureilla, tuloilma esilämmitettynä alimmalle tasolle) Lisäksi kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat huippuimurit (tunnukset PF13, PF14 jne,) ao. tiloille. - WC-tilojen ja siivouskeskuksien likainen poistoilma - Jätehuone - Porrashuoneet A, B ja C - IVKH, 2. krs WC-tilojen ja siivouskeskuksien poistoilmakanavat pyritään kokoamaan yhteen siten, että niiden lämmöntalteenotto voidaan järjestää. Lämpö voidaan siirtää esim. IVkoneen nestekiertoiseen (etu)lämmöntalteenottopatteriin tai raitisilmakammioon integroitavaan LTO-patteriin. ALUSTAVA ASEMAPIIRUSTUS Alustavassa asemapiirustuksessa esitetään kunnallistekniikan sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen liittymät, tonttivesijohto sekä jäte- ja sadevesien tonttiviemärit sekä rakennukseen tuotavat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputket. Kunnallistekniikan liittymäpaikat on esitetty arkkitehdin asemapiirustuksessa ja vesilaitoksen liitoskohtalausunnossa. Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysliittymät sijaitsevat Energiakujalla, josta putket tuodaan rakennuksen pysäköintikellariin ja sieltä edelleen ko. teknisiin tiloihin sijoitettaville mittauskeskuksille ja lämmönjako- /kaukojäähdytyskeskuksille.
3/5 ALUSTAVA KOJELUETTELO Alustavassa kojeluettelossa esitetään taulukkomuodossa LVI-keskuslaitteet (tulo- ja poistoilmakoneet,, lämmönjakokeskus ja kaukojäähdytyskeskus sekä niihin liittyvät laitteet), erillispuhaltimet ja huippuimurit sekä niihin liittyvä laitteet. Kojeluettelossa esitetään laitteiden tunnus, laitetyyppi, vaikutusalue, sijainti, hankkija, alustavat mitoitusarvot jm. ohjeistuksen mukaisesti ja tarvittaessa muita täydentäviä tietoja. Tulo- ja poistoilmakoneiden laitteet ja alustavat mitoitusarvot: - tulo- ja postoilmakoneet (TK1 jne.): tulo- ja poistoilmavirta m³/s, SFP-luku - ulko- ja jäteilmapelti (TK1-FG1, PK1-FG1) - suodattimet (TK1-SU1, PK1-SU1): suodatusluokka - pyörivä lämmönsiirrin (TK1-LTO1): mitoituslämpötilat tulo- ja poistoilmalle, hyötysuhde (tuleva ulkoilma -26 C ja poistoilma 21 C, paitsi autohalli 10 C) ja teho kw - nestekiertoiset LTO-patterit (TK4-LTO1, PK4-LTO1): vastaavasti kuin em - lämmityspatteri (TK1-LP1): mitoituslämpötilat ilmalle (tuleva ilma 5 C lämpötilalimityksellä LTO:lta lähtevään tuloilmaan) ja vedelle 60/30 C, mitoitusteho kw - pumppu (TK1-PU1), lämmityspatteripiiri - 2-tiemoottoriventtiili (TK1-TV1), lämmityspatteripiiri - jäähdytyspatteri (TK1-JP1): mitoituslämpötilat vedelle 10/18 C ja ilmalle 27 C, 50 % RH / 15 C, 85 % RH, teho kw (lasketaan 18 kj/kg mitoitusentalpiaerolla) - tulo- ja poistoilmapuhallin (TK1-TF1 ja TK1-PF1): ilmavirta, paine-ero 900 Pa (tulo) ja 600 Pa (poisto), sähköteho kw (50 % hyötysuhde) - taajuusmuuttajat tulo- ja poistoilmapuhaltimille (TK1-SC1, PK1-SC1) - huippuimurit (PF12.1 jne.): ilmavirta, paine-ero 100 300 Pa, sähköteho kw (40 % hyötysuhde) Lämmönjakokeskuksen laitteet ja alustavat mitoitusarvot: - lämmönjakokeskus LJK1 - lämmönsiirrin (LJK-LS1), lämmin käyttövesi: mitoituslämpötilat (kaukolämpö 75/20 C, lämmin käyttövesi 10/58 C), teho xx kw - lämmönsiirrin (LJK1-LS2), patteriverkosto: mitoituslämpötilat (kaukolämpö 115/33 C, patteriverkosto 45/30 C), teho kw - lämmönsiirrin (LJK1-LS3), IV-lämmitysverkosto: mitoituslämpötilat (kaukolämpö 115 / 33 C IV-lämmitysverkosto 60/30 C, teho kw - pumput (LJK1-P1, LJK1-P2, LJK1-P3) - 2-tiemoottoriventtiilit (LJK1-TV1, LJK1-TV2, LJK1-TV3) - paisunta-astiat (LJK1-PA1, LJK1-PA2) Tulo- ja poistoilmakoneet, erillispuhaltimet ja huippuimurit hankkii ilmanvaihtourakoitsija (IU), lämmönjakokeskuksen, jäähdytyslaitteet ja pumput putkiurakoitsija (PU), moottoriventtiilit automaatiourakoitsija (AU) Kojeluetteloa täydennetään jäähdytyslaitteiden osalta osatehtävä nro 3:n ohjeiden mukaisesti.
4/5 ALUSTAVA KAUKOLÄMMÖN KYTKENTÄKAAVIO Laaditaan kytkentäkaavio laitevalmistajien valmista esimerkkikaavioita hyödyntäen. Lämmönjakokeskus varustetaan lämpimän käyttöveden, patteriverkoston ja IVlämmitysverkoston siirtimillä. Kaaviossa esitetään kaukolämmön mittauskeskus, lämmönsiirtimet, pumput, moottoriventtiilit, paisunta-astiat, varo-, täyttö-, takaisku-, linjasäätö- ja sulkuventtiilit sekä lämpötila- ja painemittarit. Huomioikaa 1.9.2013 voimaan tulleet uudet ohjeet K1/2013 ALUSTAVAT PUTKIJÄRJESTELMIEN POHJAPIIRUSTUKSET Esitetään 2. ja 5. krs osalta lämmityksen patteriverkoston ja IV-lämmitysverkoston (L ja LIV), jakovesijohtojen (KV, LV, LVK) ja kokoojajätevesiviemärien (V) ja sadevesiviemärien (S) pääreitit (päärungot, pystynousut ja kerroshaarat). Lämmitysputkien osalta mitoitetaan lämmönjakokeskukselta lähtevien päärunkoputkien koko siten, että painehäviö on n. 50 Pa/m. Lämmitysputket ovat pohjamaalattua teräsputkea. Vesijohtojen osalta mitoitetaan vastaavasti pääjakovesijohdot perustuen osatehtävä nro 1:n laskelmiin ja maksiminopeuteen 1,5 m/s. Myös jätevesien pääkokoojaviemäri mitoitetaan osatehtävä 1:n laskelmien ja RakMK D1 ohjeiden mukaisesti. LVK johto virtaama mitoitetaan lämpötilaerolla 55/58 C ja 25 % teholla käyttöveden lämmönsiirtimestä sekä maksiminopeudella 0,5 m/s. Sadevesiviemäreitä ei tarvitse mitoittaa. Vesijohdot ovat kuparia ja jätevesiviemärit valurautaa. Lämmönjakokeskus sijoitetaan välikellariin sille varattuun tekniseen tilaan, joista johdetaan IV-lämmitys ja IV-jäähdytysverkoston meno- ja paluuputket ilmastointikoneille. Putkijärjestelmien pohjapiirustuksia täydennetään jäähdytysjärjestelmän osalta osatehtävä nro 3:n ohjeiden mukaisesti. ALUSTAVA ILMANVAIHDON JÄRJESTELMÄKAAVIO Esitetään tulo- ja poistoilmakoneet sekä niiden palvelualueet kerros-, palo-osasto- ja tilaryhmäkohtaisesti, ulko-, jäte-, tulo- ja poistoilmakanavointi periaatekaaviona (pystynousut, kerroshaarat) sekä palopellit ja eristykset. Palo-osastointi tulee yhtenä osatekijänä huomioida ilmanvaihdon palvelualueiden valinnassa. Muita tekijöitä ovat esim. tilojen käyttötarkoitus, käyttöajat, sijainti, kanaviston reititysperiaatteet, tilantarve alaslaskuissa ja kuiluissa sekä toteutettavuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus jne. Autohalli on EI 90 paloosasto kuten myös 1. krs. Muiden toimistokerrosten välinen osastointi EI 60, jonka lisäksi ne on jaettu kahteen EI 60 palo-osastoon. Porrashuoneet ja hissikuilut ovat omia palo-osastoja, kuten myös 2. krs IVKH ja siihen liittyvä kuilu, sähköpääkeskus. IV-kuilut ovat omia palo-osastoja tai IVKH:n kanssa samaa osastoa. Arkkitehdin pohja- ja leikkauspiirustuksissa on esitetty palo-osastot. Kanavien palopellit ja eristys suunnitellaan RakMK E7 mukaan (yleensä paloosastojen rajalle osastoivaan rakenteeseen asennetaan EI-palopelti).
5/5 ALUSTAVAT ILMANVAIHDON POHJAPIIRUSTUKSET Esitetään 2. ja 5. krs osalta tulo- ja poistoilmakoneet, erillispuhaltimet ja huippuimurit (mainitaan ylös vesikatolle johtavassa pystynousussa), ulkoilmasäleiköt ja kammiot, jäteilman ulospuhallushajoittajat (mainitaan ylös vesikatolle johtavassa pystynousussa), ulko-, ja jäteilmakanavat (koneelta ulko- ja jäteilmalaitteille), tulo- ja poistoilman runkokanavat (pystynousut ja kerroshaarat) mitoitettuna (ilmavirta ja koko), kanavien lämpö- ja paloeristeet sekä palopellit. TK5:sta eikä sen kanavistoa esitetä suunnitelmissa. Tulo- ja poistoilmakoneiden sijoituksessa on huomioitava koneiden huoltotila RakMK D2 kuvan 4 mukaisesti. TK1 TK4 ulkoilmanotto suunnitellaan 2. krs IVKH:een, voi käyttää koneille yhteistä ulkoilmakammiota. Jäteilma viedään vesikatolle ja pääsääntöisesti rakennuksen korkean osan vesikatolle. Kanavat tulee suunnitella siten, että ne mahtuvat kerrosten alakattoihin muun tekniikan kanssa (ks. leikkaukset). Kanavistossa käytetään mahdollisimman paljon pyöreitä kanavia. Pystynousujen mitoituksessa ilman nopeus enintään 5-6 m/s, kerrosten haarakanavissa 4-5 m/s ja suorakaidekanavien mitoituksessa ilman nopeus enintään 5 m/s. Tuloilmakanavat eristetään 30 mm mineraalivillalla, raitisilmakanavat ja kammiot 100 mm, jäteilmakanavat 50 mm. TEHTÄVÄÄN LIITTYVÄ KIRJALLISUUS RakMK D1, D2, D4 ja E7 Seppänen, Ilmastoinnin suunnittelu: luvut 2, 3 ja 6. Laitevalmistajien kotisivuilla olevat esitteet: - toimintavalmiit ilmastointikoneet esim. Fläkt Woods Oy (EQ ja Sting), Swegon (GOLD) jne - neulaputki-lto-järjestelmä: Retermia Oy - lämmönjakokeskukset esim. Alfa Laval, Danfoss LPM