Lupalautakunta Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA YHTENÄISLUPAPÄÄTÖS LPR/1814/11.01.00.02/2018 Annetaan julkipanon jälkeen 12.12.2018 I LUPAPÄÄTÖKSEN KERTOELMAOSA 1. Asia LT Granit Oy on jättänyt lupalautakunnalle maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen (yhtenäislupahakemus), joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa Lappeenrannan Lahnajärven kylässä tilalla Pesämäki (R:No 11:31). Sijainti on esitetty kuvissa 1. Ottoalueen pinta-ala on noin 9,3 ha ja kokonaisottomäärä 400 000 ktrm 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Hakija hakee YSL 199 :n ja MAL 21 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. 2. Luvanhakija ja yhteystiedot LT Granit Oy Koskentie 4 54410 YLÄMAA 3. Hakemus ja sen vireilletulo Maa-aines- ja ympäristölupahakemus kiviainesten ottamiseen, jonka hakija on päivännyt 12.9.2018 on leimattu saapuneeksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen 14.9.2018. Hakemuksena on toimitettu allekirjoitettu lupahakemuslomake maaainestenottoon sekä yhtenäislupahakemus, maaainestenottosuunnitelma, jonka liitteenä sijaintikartta 1:20 000, nykytilanne-, suunnittelu-, leikkauspiirrokset sekä periaatepiirros louhoksen reunan suoja-aidasta sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja vuokrasopimukset. Hakemuksen käsittely Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen Yhtenäislupapäätös LT Granit Oy, Lahnajärvi, tila Pesämäki
2 (26) ilmoitustaululla 25.9 24.10.2018 välisen ajan. Hakemuksesta on kuulutettu Etelä-Saimaassa 25.9.2018. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on kuullut lähinaapurit. Lupakohteen tarkastus Ympäristötarkastaja on tehnyt kohteeseen suunnitelmallisen valvontatarkastuksen 10.10.2017 voimassa olleen luvan aikana. Toiminta ei ole muuttunut uutta lupaa haettaessa. Lausunnot, muistutukset, mielipiteet ja vastineet Maa-aines- ja ympäristölupalupahakemukseen on pyydetty lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelulta sekä Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelulta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto 1.11.2018 Kaakkois-Suomen ELY- keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue esittää lausuntonaan asiakohdassa mainitusta maaaineslupahakemuksesta ja ympäristölupahakemuksesta seuraavan. Kiviainesten ottamisalue ei kuulu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin kallioalueisiin. Hakemuksen kohteena olevaan alueeseen ei liity geologisesti merkittäviä erikoisia luonnonesiintymiä, ei myöskään maisemallisia erityisarvoja. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 - verkostoon kuuluvia alueita, ei myöskään muita luonnonsuojelualueita eikä luonnonsuojelun tai eliölajiston kannalta merkittäviä kohteita. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueella on louhittu tasoon +57 m merenpinnasta. Louhittuun kaivantoon ei ole tullut pohjavesiä. Louhittavaksi suunniteltu alue on kauttaaltaan pääosin avokallioaluetta, alueella ei ole suuria rakoja tai rikkonaisia kallion osia, johon pohjavesi voisi kertyä. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat yli 500 metrin päässä ottoalueesta. Kallioperän rakennegeologiset ominaisuudet (kiviaines ehjää ja harvarakoista) huomioon ottaen voidaan todeta, että hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia alueen pohjavesioloihin eikä em. kaivoihin.
3 (26) Pintavedet (sade- ja sulamisvedet) virtaavat suunnitellulta alueelta etelään. Pohjoisesta alueelle valuvia pintavesiä rajoitetaan johtamalla virtaamat louhimon ohi. Louhokseen valuvat pintavedet pumpataan alueen eteläpuolelle, josta ne johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta sivukiven läjitysalueen läpi maastoon. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue sijoittuu rakennuskivituotannon ja -palveluiden kehittämisen kohdealueelle (tpk-1). Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että lupahakemusasiakirjoissa esitetylle kiviainesten ottamishankkeelle ei ole erityisiä maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettuja esteitä. Kallionlouhintahankkeissa suojaetäisyyden asutukseen nähden tulee yleensä olla vähintään 300-600 m riippuen tapauskohtaisesti mm. alueen sijainnista, maastotopografiasta ym. tekijöistä. Hankealueelle on rakennettu meluvalli asutuksen / kesäasutuksen suuntaan ja lisäksi Pesämäki vaimentaa myös osaltaan melua. Lupaharkinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. Asetuksen 3 :ssä on annettu toiminnan sijoittumiselle vähimmäisetäisyyksiä häiriintyvistä kohteista, asetuksen 4 :ssä ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittamisesta ja asetuksen 6 :ssä on määritelty meluntorjunnasta. Asetuksen 7 :ssä määrätään, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää valtioneuvoston päätöksessä (993/92) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Asetuksen 8 :ssä on määritelty melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat arkipäiville, jos toiminnan etäisyys melulle altistuviin kohteisiin on alle 500 m. Kallionlouhintaan liittyvät räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että tärinävaikutukset minimoidaan. Pölyhaittojen vähentämiseen on myös syytä kiinnittää asianmukaista huomiota. Kiviainesten ottamistoiminnassa tulee ottaa huomioon myös muinaismuistolain (295/1963) säädökset. Alueelle mahdollisesti sijoitettavien öljytuotteiden varastointi- ja käsittelypaikat on varustettava asianmukaisin suojarakentein. Louhosalueen jyrkät reunat tulee suojata kiviaidalla ja ottamisalueesta tulee varoittaa myös kyltein. Ottamisalueen jälkihoitoon ja maastonmuotoiluun tulee kiinnittää asianmukaista huomiota.
4 (26) Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristöterveydensuojelu 21.11.2018. Louhinta tulee toteuttaa siten, että meluvaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi eivätkä melun ohjearvot ylity lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa mitata toimintansa meluvaikutuksia lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, ja mikäli melun ohjearvot ylittyvät, tulee ryhtyä meluntorjuntatoimenpiteisiin. Lappeenrannan kaupunki, kaupunkisuunnittelun lausunto 22.11.2018. Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue on osoitettu rakennuskivituotannon ja palveluiden kehittämisen kohdealueelle (merkintä tpk-1). Alueella ei ole asema- eikä yleiskaavaa. Lähin loma-asutus sijoittuu Kotilammen rantaan, yli 500 metrin päähän nykyisestä louhoksesta. Sivukivestä on aiemman toiminnan yhteydessä tehty melusuojausta loma-asutuksen suuntaan. Kaupunkisuunnittelulla ei ole huomautettavaa LT Granitin yhtenäislupaan tilalla Pesämäki. 4. Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdat 7 c (kivenlouhimo, jonka toiminta-aika vähintään 50 päivää). Toimivaltainen viranomainen Ympäristönsuojelulain (527/2014) 34 mukaisesti toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Maa-aineslain 4 a (maa-aines- ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittely) ja 7 (lupaviranomainen). Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdat 6 a (kivenlouhimo).
5 (26) 5. Tiedot toiminnasta Selvitys kaavoituksesta ja luvista Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Lahnajärven kylässä Pesämäki -nimisellä tilalla. Hakijalla on tilaan voimassa oleva vuokrasopimus. Etelä-Karjalan maakuntakaavan (21.12.2012) mukaan alueen käyttötarkoitus on TP-1, alueelle voidaan sijoittaa toimintaa, joka ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. Alueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelu alueella voimassa oleva Ylämaan kunnanhallituksen 30.7.2009 236 myöntämä maa-aineslupa, joka on voimassa 29.7.2019 sakka sekä Lappeenrannan ympäristölautakunnan 16.12.2009 myöntämä ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Lupamääräyksissä on asetettu, että lupamääräykset tulee tarkistaa 20.7.2019 mennessä. Kohde, ympäristön tila ja laatu Suunnitellulla alueella on jo louhimon kaivanto ja sivukivien läjitysalue. Suunniteltua aluetta ympäröi havupuuvaltainen sekametsä. Suunniteltu louhinta-alue sijaitsee Jurvankankailla, jossa korkeudet ovat matalimmillaan + 65 m merenpinnasta ja korkeimmillaan + 80 m merenpinnasta. Sivukivien läjitykselle varatut alueet sijaitsevat ottoalueen pohjois- ja länsipuolella. Sivukiveä voidaan sijoittaa myös louhoksen pohjalle loppuun louhitulle alueelle. Lisäksi sivukiveä käytetään myös alueen itäpuolella olevan melumuurin rakentamiseen. Pintavedet (sade- ja sulamisvedet) virtaavat suunnitellulta alueelta etelään. Pohjoisesta alueelle valuvia pintavesiä rajoitetaan johtamalla virtaamat louhimon ohi. Louhokseen valuvat pintavedet pumpataan alueen eteläpuolelle, josta ne johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta sivukiven läjitysalueen läpi maastoon. Ottamistoiminnan ja sivukivien läjitysalueen suojaetäisyydet: - naapurikiinteistöjen rajalle 30 m - asutukseen sekä vapaa-ajan asutukseen vähintään 500 m
6 (26) Yleiskuvaus toiminnasta Alueelta louhitaan rakennus- ja tarvekiveä, vuosittain irrotetaan enintään 40 000 kiintokuutiometriä kalliokiviainesta, josta 10-20 % on rakennuskiveksi kelpaavaa kiviainesta. Rakennuskiveksi kelpaamaton kiviaines eli sivukivet varastoidaan ja läjitetään alueelle sivukivikasaksi. Kiviainesta irrotetaan poraamalla, räjäyttämällä ja sahaamalla. Irrotusten koko on yleensä n. 500-2000 m 3 ja louhinta etenee useassa eri tasossa lähes poikkeuksetta kaakosta luoteeseen. Irrotettu kiviaines viimeistellään poraamalla ja kiilaamalla suorakulmion muotoisiksi lohkareiksi, blokeiksi. Louhimon tuotteet, rakennuskiviblokit, viedään muualle jatkojalostettavaksi. Kivikuljetuksia on viikoittain arviolta 1-5 kulietuskertaa. Tukitoimintoina ovat koneiden tankkaus, huolto ja korjaus, isoimpia korjauksia ei tehdä alueella vaan korjaamolla, Vaalimaantie 3590:ssa. Mahdollisiin polttoaine ja öljy vuotoihin varaudutaan varastoimalla ne asianmukaisissa säiliöissä, säiliöt varustetaan valuma-altailla. Lisäksi alueelle varataan riittävä määrä imetysturvetta. Ympäristövaikutuksia ovat työnaikainen melu ja pöly sekä muutos maisemassa. Sivukivikasojen ja meluvallin sijoittelulla ehkäistään melun ja pölyn leviämistä ympäristöön. Melutasot ympäristöön pidetään alle ohjearvojen koneiden määrää rajoittamalla sekä mahdollisuuksien mukaan työmenetelmillä ja lisäksi kasojen sijoittelulla. Porauksessa syntyvä pöly kerätään konekohtaisilla imureilla, lisäksi pölyämistä ehkäistään kastelemalla teitä ja työskentelyalueita. Kokonaistuotanto Ottoalueen pinta-ala on 9,3 ha, ja vuosittain kalliokiviaineksen ottomäärä on 40 000 m 3 ktr. Alueen kokonaisottamismäärä on n. 400 000 m 3 ktr. Toiminta-ajat ja toiminta Ottoalueella, niillä kohdin, jotka kallio on eheintä ja rakennuskivi ominaisuuksiltaan parhainta, louhitaan alimmillaan tasoon + 50 m merenpinnasta. Muualta ottoalueella louhintasyvyys jää ylemmäksi kuin + 50 m merenpinnasta. Suunnitelmaa varten on laadittu
7 (26) peruskarttapohjaiset 1:2000 piirrokset (22.8.2018). Valmiiden kivien varastointi-alue sijoitetaan ottoalueen välittömään läheisyyteen. Sosiaalitilat, välinevarasto ja polttoaineiden varastointialueen sijainnit selviävät ottamissuunnitelman nykyistä tilannetta kuvaavasta piirroksesta (22.8.2018). Toimintaa louhoksella on11 kuukautta vuodessa, kesällä on kesälomakuukausi vuosittain joko kesä-, heinä- tai elokuussa. Taulukko 1. Toiminta-ajat. Liikenne ja turvallisuus Alueelta on liittymä Helppääntielle, toiminnanharjoittajalla on oikeus käyttää Helppääntietä. Helppääntieltä liitytään Ylijärvi-Mättö maantielle numero 14780. Alueelta on tie yhteys Mätön yhdystielle 14 780. Kivi kuljetuksia suoritetaan arviolta 5 15 krt/viikko. Kivikuljetukset ajetaan pääsääntöisesti Kotkaan. Ottamisalueesta varoitetaan kyltein. Louhoksen reuna aidataan kiviaidalla. Louhos-alueella on ulkopuolisten liikkuminen kielletty. Työajan ulkopuolella alueelle pääsy estetään sulkemalla alueelle johtava tie puomilla. Käytettävät koneet ja polttoaineiden varastointi Lohkareiden siirto ja käsittely pyöräkuormaajalla, poraus usealla riviporauslaitteella, joiden peruskoneessa on esim. kaivinkone, sahaus vaijerisahalla, kiilaus paineilmakäyttöisellä iskukoneella, jonka peruskone on esim. traktori, sivukivien siirto pyöräkuormaajalla tai dumpperilla. Polttoaineet säilytetään asianmukaisissa säiliöissä. Alueella varastoiaan enintään 10.000 litraa kerrallaan. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet
8 (26) Taulukko 2. Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Ottotoiminnan ympäristövaikutukset Alueella on louhittu pysyvästi jo vuodesta 2000 alkaen joten vaikutukset kasvi- ja eläinkuntaan säilynevät samanlaisena kuin menneinä kahdeksantenatoista vuotena. Maisemaan tulee pysyvä muutos. Työn aikaisia ympäristövaikutuksia ovat louhinta työstä aiheutuva ääni sekä raskas liikennöinti louhimolle ja louhimoita pois. Pintavedet Pintavedet virtaavat suunnitellulta alueelta etelään. Pohjoisesta alueelle valuva pintavesiä pyritään rajoittamaan johtamalla virtaamat ohi louhimon. Louhokseen valuvat pintavedet (sade- ja sulamisvedet) pumpataan alueen eteläpuolelle, josta ne johdetaan kahden laskeutusaltaan kautta sivukiven läjitysalueen läpi maastoon. Päästöt ilmaan Taulukko 3. Päästöt ilmaan. Päästöt veteen
9 (26) Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesiin. Sosiaalitilojen saniteettivedet johdetaan umpisäiliöön. Louhoksen kuivatusvedet pumpataan maastoon saostusaltaan kautta joko louhimon itä- tai eteläpuolelle riippuen louhinnan etenemisestä. Selvitysten mukaan tarvekivilouhimon vaikutukset pohjaveden tasoon ulottuvat enintään muutaman kymmenen metrin päähän ottoalueesta. Melu ja tärinä Alue sijaitsee yli kilometrin päässä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta, joten meluarvot eivät ylity näissä kohteissa. Räjäytyksistä ei aiheudu tärinää, joka olisi haitallista kiinteistöille, koska kiinteistöt ovat yli kilometrin päässä louhimosta. Jätteet Tiedot toiminnasta syntyvistä jätteistä. Taulukko 3. Tiedot jätemääristä ja niiden toimituspaikat. Poikkeustilanteet Poltto- ja voiteluaineiden mahdollinen vuoto maaperään. Vuotoihin varaudutaan varastoimalla polttoaineet suoja-altaallisissa säiliöissä ja voiteluaineet varastoidaan suoja-altaallisessa kontissa. Lisäksi alueelle varataan riittävästi imeytysturvetta. Jälkihoito Sivukivikasat pyritään täyttämään niin, ettei niihin sekoittuisi maaaineksia, jotta niiden myöhempi jälkikäyttö olisi mahdollista (esim. sepelin raaka-aineena). Louhimon jyrkät reunamat aidataan kivilohkareilla. Louhoskaivannon annetaan täyttyä vedellä. Louhinnassa ja kiven käsittelyssä tarvittavat rakenteet puretaan ja viedään pois.
10 (26) Pintamaakasat levitetään alueelle ja annetaan alueen metsittyä luontaisesti. Sivukiviainekset voidaan hyödyntää esim. sepelin raaka-aineena tai jonakin muuna tuotteena, kun niiden hyötykäyttö on taloudellisesti kannattavaa. Louhoskaivantoon muodostuu lampi, joka voi toimia virkistysalueena esim. uimapaikkana tai mahdollisesti kalan kasvatus altaana. Jyrkkiä seinämiä voidaan käyttää kalliokiipeilyn harjoittamiseen. Toimenpiteet ympäristövaikutusten vähentämiseksi Kasvillisuus: olemassa olevat puut ja aluskasvillisuus säilytetään niin kauan, kuin se on ottamistoiminnan kannalta mahdollista. Pohjavesi: louhintaa ei suoriteta alle + 50 m merenpinnasta. Alueella ei varastoida tarpeettomasti jäteöljyä eikä muita öljytuotteita. Työmaalle varataan riittävästi imeytysturvetta. Pöly: porauspöly kerätään pölynerotuslaittein, jotka aika ajoin tyhjennetään ottamisalueelle. Kesäisin, kuivaan aikaan työmaatiet pölyävät. Pölyämistä voidaan ehkäistä kastelemalla teitä ja ajouria. Sivukivikasa, louhimon seinämät ja suoja-alueen puusto estävät pölyn leviämistä laajemmalle. Melu: Suunnitellulle alueelle on rakennettu meluvalli asutuksen suuntaa vaimentamaan asutuksen suuntaan kulkeutuvan äänen tasoa. Lisäksi Pesämäen mäkialue vaimentaa melua asutukseen päin. Työkoneiden sijoittelulla ja määrällä pyritään myös rajoittamaan ympäristöön leviävän melun määrää. Kokemuksemme mukaan, näillä toimenpiteillä, melulle säädetyt ohjearvot eivät ylity lähimmissäkään häiriintyvissä kohteissa. Tärinä: Toiminta ei aiheuta jatkuvaa tärinää, irrotusräjäytyksistä aiheutuu hetkellistä räjäytystärinää. Räjäytyksemme eivät aiheuta normaalirakenteiseen rakennukseen raja-arvoja ylittävää tärinää 500 m päässä. Alueella ei ole tiedossamme erityisen tärinäherkkiä rakennelmia. Kaikeksi varmuudeksi louhinnan tullessa 600 m lähemmäs rakennelmia, pidättäydymme 2000 m 3 irrotuskoossa. Muutoinkin irrotuskoot ovat pääsääntöisesti n. 2000 m 3 kokoisia Maisema: puusto säilytetään niin kauan, kuin se ottamistoimintaa häiritsemättä on mahdollista. Ottamisalue on metsän keskellä.
11 (26) Kuva 1. Ottoalue sijainti, Lahnajärvi, tila Pesämäki. II LUPAPÄÄTÖKSEN RATKAISUOSA
12 (26) 6. Lupalautakunnan ratkaisu Lupalautakunta päättää myöntää LT Granit Oy:lle yhtenäisluvan, joka sisältää maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan kalliokiviaineksen louhimiseen Lappeenrannan Ylämaan Lahnajärven kylän tilalle Pesämäki 405-572-11-31. Kalliokiviaineksen otossa on noudatettava maa-ainestenottosuunnitelmaa sekä seuraavia lupamääräyksiä: 7. Lupamääräykset 1. Ottamisalue, kaivuusyvyys ja kokonaisottomäärä Ottosuunnitelman mukainen ottamisalue 9,3 ha. Alin kaivusyvyys ottamistaso kalliokiviaineksen osalta on + 50 mpy. Kokonaisottomäärä kalliokiviainesta on 400 000 m 3 ktr. Vuosittainen ottomäärä noin 40 000 m 3 ktr. Ottamistoiminnan rajaus ja ottamistoiminta etenee suunnitelmapiirustuksen (22.8.2018) ja ottosuunnitelman mukaisesti. Ottotoiminnan valvomista varten on ottopaikalla oltava näkyvillä vähintään yksi korkeusasema. (Maa-aineslaki 11 ). 2. Turvallisuustoimenpiteet Ottamisalueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon ennen ottotoiminnan jatkamista. Jyrkät louhoksen reunat on varustettava riittävillä turvallisuuslaitteilla, kuten aidalla tai kiviestein, sekä varoituskyltein. Mikäli alueella tullaan varastoimaan maa-aineskasoja, tulee ne varastoida niin, ettei niistä aiheudu maisemallista haittaa asutukselle ja elinkeinon harjoittamiselle. Varasto- ja sivukivikasoja voidaan käyttää melusuojauksessa. Sivukivikasat läjitetään niille varatuille paikalla ja niiden maksimi korkeus saa olla enintään + 95 mpy. Sivukivikasat on pyrittävä kasaamaan niin, että ne eivät aiheuta vaaraa eikä rumenna maisemaa olemalla korkeammalla kuin alueen puusto.
13 (26) Louhoksen etäisyys naapurirajaan tulee olla vähintään 30 metriä. Tarvittaessa liikenteen aiheuttamaa pölyämistä ottoalueella tulee vähentää vesikastelulla. (Maa-aineslaki 11 ). Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä. Alueen sisääntulon ulkopuolella tulee olla yleisön nähtävillä taulu, jossa ilmoitetaan toiminnanharjoittajan ja toimintaan liittyvät oleelliset tiedot. (YSL 7, VnA 800/2010) 3. Jälkihoitotoimenpiteet Jälkihoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä sitä mukaa kuin louhinta edistyy. Ottoalue on muotoiltava jälkihoitosuunnitelman mukaan, joka tulee esittää hyväksyttäväksi vähintään 2 vuotta ennen toiminnan lopettamista. Kaivutoiminnasta aiheutuvat jätteet ja romut on poistettava alueelta eikä ottamisaluetta saa käyttää muidenkaan jätteiden ja romujen säilytykseen. (Maa-aineslaki 11 ). 4. Ottotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen Luvan myöntämisen jälkeen, ennen ottotoiminnan jatkamista on alueella suoritettava aloitustarkastus. Aloitustarkastuksen suorittaa valvontaviranomainen pyydettäessä. Ennen oton aloittamista tulee vakuuden olla asetettuna ja hyväksytty (Maa-ainesasetus 9, YSL 52 ). Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. (MAA 7 ) Toiminnan päättyessä tulee alueella olevat varastointi- ja murskausalueet jäädä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Louhoksen jälkihoito tulee suorittaa ottosuunnitelmassa esitetyn jälkihoitosuunnitelman mukaan. Toiminnan lopettamisen yhteydessä tulee toiminnanharjoittajaa pyytää ympäristötoimelta tarkastusta. (YSL 52, 58, JL 6 ). 5. Liikennejärjestelyt
14 (26) Liikennöintiin tulee käyttää hyväksyttyä tieyhteyttä, johon ottoalueen tilalla on oikeus tai asiasta on sovittava maan-omistajan kanssa. Kulkuyhteys ottoalueelle ja liittyminen yleiseen tiestöön tulee järjestää ELY-keskuksen Liikenne- ja infran aluevastaavan osoittamalla tavalla. Asiaton ajoneuvoliikenne ja muu kulkeminen ottoalueella tulee estää (Maa-aineslaki 11 ). 6. Luonnonsuojelu Ottamistoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Hakijan tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle, mikäli alueella havaitaan luonnonsuojelulain mukaisia esiintymiä tai eliölajeja. Jälkihoitotyöt tulee suorittaa asianmukaisesti suunnitelmaa noudattaen (Maa-aineslaki 11 ). 7. Ottotoiminnan keskeyttäminen Jos ainesten ottamiseen ryhdytään vastoin annettuja määräyksiä tai muutoin laiminlyödään niiden mukaisten velvollisuuksien täyttäminen, voidaan ottaminen keskeyttää (Maa-aineslaki 15 ). 8. Melun ja tärinän torjunta Louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimukset Siltä osin, mitä tässä lupapäätöksessä ei erikseen määrätä, on toiminnanharjoittajan noudatettava louhinta- ja murskaustoiminnan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen 800/2010 määräyksiä. (VNA 800/2010: 1 ) Kiviaineksen louhintaa ei saa tehdä 300 metriä lähempänä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohtaan. Jos alueelle sijoitetaan murskaamo, tulee sijoittaa se alueen alimmalle tasolle ja myös vähintään 300 metrin päähän asutuksesta tai loma-asunnosta. (YSL 52, VnA 800/2010 3 ). Sivukiveä voidaan hyödyntää meluvallissa. Meluvallia saa rakennetaan korkeimmillaan samaan tasoon kuin sivukivikasat, korkeus + 95 mpy.
15 (26) Louhintaa voidaan harjoittaa seuraavasti, edellyttäen etteivät melun raja-arvot ylity: - Poraaminen: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00 21.00 - Räjäytykset: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Rikotus: ma-pe, arkipäivisin klo 8.00 18.00 - Murskaus: ma-pe, arkipäivisin klo 7.00-22.00 - Kuormaaminen ja kuljetus, ma-pe, arkipäivisin klo 6.00 22.00. - Tuotannon valmistelevat työt: ma-pe, arkipäivisin alkaen klo 6.00 (VnA 800/2010 6, 7 ) Juhlapyhinä ja niiden aattoina kaikki melua aiheuttavat työvaiheet ovat kiellettyjä. (VNA 800/2010: 8, YSL 52 ) Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää seuraavia melun rajaarvoja: - Asuinkiinteistöjen piha-alueilla keskiäänitasoa 55 db klo 7.00-22.00 ja keskiäänitasoa 50 db klo 22.00 7.00. - Vapaa-ajankiinteistöksi kaavoitettujen vapaaajanrakennusten piha-alueilla keskiäänitasoa 45 db klo 7.00 22.00 ja 40 db klo 7.00 22.00. (YSL 52, YsA 15, Vnp 29.10.1992/993, Naap 17 ) Toiminnasta aiheutuvaa melua tulee lisäksi mitata, mikäli siitä aiheutuu valituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo melumittaukset tarpeellisiksi. Melumittauksen tekijän tulee olla ulkopuolinen asiantuntija. Mittauksessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjetta 1/1995 Ympäristömelun mittaaminen. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle etukäteen. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten päättymisestä. (YSL 62, YsA 15, VnA 800/2010 13). Mikäli melumittauksen perusteella voidaan todeta, että lupamääräyksissä annetut melun raja-arvot ylittyvät, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle tarvittavista meluntorjuntatoimenpiteistä. Tarvittaessa ottotoiminta voidaan keskeyttää. (YSL 52 ) Sivukiven mahdollisesta murskaamisesta on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle. Murskalaitos tulee sijoittaa maastossa mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle
16 (26) tasolle sekä sellaiselle paikalle, jossa voidaan parhaiten hyödyntää luontaisten olosuhteiden melulta ja pölyämiseltä suojaavia ominaisuuksia. Melun ja pölyn etenemistä tulee estää varastokasojen sijoittelulla ja/tai muilla esteillä kuten meluvalleilla ja menetelmillä, jotka on esitetty meluselvityksessä.. (VnA 800/2010 6, YSL 52 ) Murskalaitoksen melua on tarvittaessa torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. (YSL 52, VnA 800/2010 6 ). Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa ympäristölle, naapureille tai voimajohtolinjoille. Tärinän raja-arvoina tulee käyttää Sosiaali- ja terveysministeriön Turvallisuusmääräykset 16:0 Räjäytysalan normeja -julkaisun ohjeita. (YSL 52 ja 62, YsA 15 ) Toiminnasta ei saa tärinän muodossa aiheutua haittaa tai vahinkoa ympäristössä asuville. Louhimistoiminnasta aiheutuvia tärinä ei saa ylittää räjäytysalan tärinänormeja. Mikäli louhinnasta aiheutuu tärinävalituksia, tulee toiminnanharjoittajan esittää suunnitelma tärinämittauksista ja kiinteistöjen katselmoinnista ympäristönsuojeluviranhaltijalle hyväksyttäväksi. (YsL 43, YsL 46, YsA 19 ) (6) 9. Pölyn torjunta Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei pölypäästöistä aiheudu naapureille ja ympäristölle kohtuutonta rasitusta. Liikennealueita, teitä tai varastokasoja on tarvittaessa kasteltava. Pölyämisen estäminen: - Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. - Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle estettävä. (YSL 52, VnA 800/2010 4 ) Toiminnasta ei saa aiheutua asuinkiinteistöjen piha-alueilla ilman hengitettävien hiukkasten (PM10) raja-arvojen ylittymistä. (YSL 52 ja 62, YsA 15, VnA 38/2011, VnP 480/1996) Toiminnasta aiheutuvien hengitettävien hiukkasten pitoisuutta (PM10) tulee mitata asuinalueiden piha-alueilla, mikäli toiminnasta aiheutuu pölyvalituksia ja ympäristönsuojelun viranhaltija katsoo hiukkasmittaukset tarpeellisiksi. Mittaukset tulee tehdä jatkuvatoimisella hengitettävien hiukkasten mittaukseen soveltuvalla
17 (26) laitteella. Mittaussuunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelun viranhaltijalle ennen mittausten suorittamista. Mittausraportti tulee toimittaa ympäristötoimeen viimeistään kuukauden kuluttua mittausten lopettamisesta. (YSL 52, YsA 15 ) Mikäli pölyhaittaa esiintyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin pölyhaitan poistamiseksi. (YSL 52, VNA 38/2011, VNP 480/1996) 10. Pohja- ja pintavedet Pintavedet louhokselta johdetaan avo-ojaan laskeutusaltaiden kautta. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä laaduntarkkailua. Luvan haltijan tulee huolehtia siitä, ettei alue roskaannu eikä alueelle muutoinkaan tuoda aineita jotka ovat haitallisia ympäristölle tai pohjavedelle. Alueella ei saa käsitellä öljy-yhdisteitä tai muita vesistölle haitallisia aineita siten, että niitä voi päästä maaperään tai ympäristöön. Mikäli öljyä tai muuta pintavesille haitallista pääsee maaperään tai vesistöön, luvan saajan tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin haitan poistamiseksi sekä ilmoittaa asiasta aluehälytyskeskukseen ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle (Maaaineslaki 3, 11 ). Mikäli alueelta johdetaan pohja- ja pintavesiä ympäristöön, ne on johdettava laskeutusaltaan kautta kivipölyn poistamiseksi. Öljyvahinkojen varalta laskeutusaltaassa on oltava öljynerotusosasto. Laskeutusaltaan kuntoa ja toimivuutta on seurattava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin altaan kunnostamiseksi. (YSL 52 ) 11. Polttonesteiden säilytys ja tankkaus Alueella varastoitavien polttonestesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä. Säiliöt on varustettava tyyppikilvellä, varastosäiliön varoitusmerkein, ylitäytönestimillä ja laponestojärjestelmällä. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueelle sijoitettavat irralliset polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tukitoiminta-alueille, joissa pohjakerros on tiivistetty niin, että polttoaineiden pääsy maaperän ja pohjaveteen on estetty.
18 (26) Rakenteen on oltava nesteitä läpäisemätön esim. vahva, tiivis muovikalvo, jonka päällä on rikkoutumisen estävä 20 30 cm paksuinen maakerros tai muulla vastaavalla suojauksella. Tiivistysrakenne tulee olla reunoilta korotettu. Tukitoiminta-alueen toteutussuunnitelma tulee toimittaa kirjallisesti maa-ainelupaa valvovalle viranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Suunnitelman tulee sisältää alueen sijoitustieto, rakenne sekä nesteitä läpäisemättömän rakennetyyppi. Toiminnan päätyttyä suojausrakenteet ja sade- ja hulevesien johtamiseksi tehdyt rakenteen tulee poistaa ja mahdollisesti likaantunut maa-aines on vietävä pois alueelta asian-mukaisesti käsiteltäväksi. Mikäli työkoneita tankataan auton mukana kulkevasta polttonestesäiliöstä, tulee tankkaus tapahtua joko tankkauspaikassa tai ns. tankkauskaukalon päällä. (Maa-aineslaki 11 ). 12. Poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta tai ilkivallasta, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista, sen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa pelastuslaitokselle. Jos maahan on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapauksesta on viipymättä ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisista tilanteista aiheutuneiden jätteiden hävittäminen tulee toteuttaa voimassa olevien jätehuoltosäädösten mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä vastaavien tapausten estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin. (YSL 14 ja 15 ) 13. Pintamaat ja alueen jätehuolto Pintamaa-ainekset, jotka kuuluvat kaivannaisjätteisiin, tulee pitää erillään muista maa-aineksista ja hyödynnettävä joko alueen maisemoinnissa tai maarakentamisessa. Jos kaivannaisjätteen määrä tai sen käsittely muuttuu hakemuksesta ilmoitetusta merkittävästi, on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma päivitettävä. (YSL 52 ja 59 ).
19 (26) Kantoja ja hakkuutähteitä saa välivarastoida toiminta-alueella enintään kolme vuotta, minä aikana ne on toimitettava hyödynnettäväksi luvanvaraiseen paikkaan. (YSL 52 ja 58 ) Käymäläjätteet tulee käsitellä joko tiivispohjaisessa kuivakäymälässä tai johtaa umpisäiliöön. Mikäli harmaita jätevesiä aiotaan johtaa maaston, tulee toiminnanharjoittajan hakea Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa jätevesien käsittelyjärjestelmälle. (YSL 52, Valtioneuvoston asetus. 209/2011 talousjätevesien käsittelystä) Vaaralliset jätteet ja muut ympäristölle vaaralliset kemikaalit ja haitalliset aineet on varastoitava siten, etteivät ulkopuoliset pääse aineisiin käsiksi. Aineet on säilytettävä suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuina tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Nestemäisessä muodossa olevat vaaralliset jätteet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperään on estettävä. (YSL 52, JL 13, 15, 16 ja 17 ). 14. BAT (paras käyttökelpoinen tekniikka) Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan tulee seurata ympäristövaikutusten ehkäisyn kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja otettava sitä soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää päästöjä ja/tai ympäristövaikutuksia. Sivukiven käsittelyssä ja varastoinnissa tulee toimia, niin että mahdollinen hyötykäyttö jatkossa on mahdollista. Toiminnanharjoittajan tulee olla aktiivinen ja yrittää löytää mahdollisia jatkokäyttö mahdollisuuksia ja tarvittaessa pienentää sivukivien kokoa. (YSL 5 ja 8, 53, 52 ) 15. Työntekijöiden perehdyttäminen Luvanhaltijan tulee varmistaa, että alueella toimivat urakoitsijat ja työntekijät ovat perehtyneet tähän maa-aines- ja ympäristölupaan ja sen määräyksiin. (YSL 52 )
20 (26) 16. Kirjanpito ja toiminnan raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnasta tulee kirjata vähintäänkin seuraavat asiat: - porauksen, räjäytysten ja murskauksen toiminta-ajat - otetun, louhitun ja murskatun soran ja kiviaineksen määrä (m 3 tai t) - käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi - toiminnassa syntyneet jätteet ja niiden toimituspaikat - pohjaveden pinta- ja laatutulokset - mahdolliset toiminnan ympäristövaikutukset - vaara- ja poikkeamatilanteet. Kirjanpito on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan, ja se on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Yhteenvetoraportti edellisen vuoden toiminnasta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9, YSL 6 17. Muutokset toiminnassa Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaa liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Konkurssitapauksissa mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa tulee siitä tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai siirtää lupa 6 kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (YSL 94, MAL 10, 13a, 16a ja 16b ) 18. Ilmoitusvelvollisuus ja valvontamaksu Luvanhaltijan tulee tehdä vuosittain ilmoitus Notto-tietojärjestelmään vuotuisesta ottomäärästä helmikuun loppuun mennessä. (MAL 23a ja 23b, MAA 9 ) Valvontamaksu peritään vuosittain jakamalla maa-ainesten kokonaisottomäärä 400 000 k-m 3 luvan voimassaoloajan vuosien määrällä eli laskutus perustuu vuosittaiseen ottoon 40 000 k-m 3. Mikäli
21 (26) vuotuinen myönnetty ottamismäärä ylitetään, luvan-haltijan / ottajan on ilmoitettava ylityksestä kirjallisesti valvontaviranomaiselle ja kunnalla on oikeus periä ylityksen osuus valvontamaksusta heti Mikäli luvanhaltija ilmoittaa kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle etukäteen helmikuun loppuun mennessä, ettei maa-aineksia ko. vuonna oteta, luvanhaltijalta ei peritä kyseisen vuoden valvontamaksuja. Erityisestä syystä voidaan hakemuksesta päättää, että valvontamaksu peritään vuosittain kunakin vuonna otetun maa-ainesmäärän mukaan jälkikäteen. Tällöin luvanhaltijan on ilmoitettava ennen ottamistoimintaan ryhtymistä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ottamisen ajankohta, kesto ja arvio otettavasta maa-ainesmäärästä (Maa-aineslaki 23a, Maa-ainesasetus 9 ). Ympäristöluvan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kulloinkin voimassa olevan taksan mukainen maksu. (YSL 205 ja 206 ) Päätöksen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset: Maa-aineslupa Kyseisen maa-aineksen ottaminen ja ottamisen järjestely eivät ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamistoiminta on alueen kaavan mukaista. Maa-ainesten ottotoiminnan jatkaminen ei turmele maisemakuvaa, koska louhostoimintaa on jo alueella ollut aiemmin. Ottamisalue ei ole pohjavesialueelle, eikä ole tiedossa, että alueella olisi erityisiä luontoarvoja. Lisäksi lupamääräykset on annettu luonnolle aiheutuvien vahingollisten ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi. (MAL 3 ja 6 ) Ympäristölupa Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain sekä jätelain mukaiset vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle, joiden perusteella toiminta tulisi kieltää. (YSL 12, 48 ja 49 )
22 (26) Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 ja 5-6 sekä 10-11 on annettu maa-aineslain 11, nojalla ja annetaan hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräys 2. Määräys on annettu toiminta-alueelle pääsystä ja tukitoiminta-alueesta ympäristönsuojeluasteuksen ja valtioneuvostonasetuksen nojalla liittyen alueen turvallisuuteen sekä valvonnan avuksi. Määräys 3. Tämän maa-ainesluvan päättyessä koko ottoalue olisi jälkihoidettu suunnitelman mukaisesti. Määräys 4 on annettu maa-aineasetuksen ja ympäristönsuojelulain ottotoiminnan aloitustarkastuksesta ja toiminnan päättämisestä, jotka tehdään pyynnöstä. Toiminnanharjoittajan vastuu on pyytää tarvittavat tarkastukset. Määräyksessä on annettu ohjeet maisemoinnista sekä jätteiden poistosta alueelta ympäristösuojelu- ja jätelain nojalla. Määräys 5. Liikennöinti tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin, joille on ELY:n hyväksyntä. Määräys 6. Ottotoiminta ei saa aiheuttaa luonnonsuojelulain vastaista tilannetta. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvastuu. Määräys 7. Ottotoiminta voidaan keskeyttää, jos annettuja määräyksiä ei noudateta. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnanja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä. Määräys 8 on annettu melun liittyviä raja-arvot, joita ei saa ylittää tai toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Ottotoiminnassa tulee noudattaa louhinnan- ja murskauksen osalta ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksina valtioneuvoston kivenlouhimojen ja murskaamojen toimintaa säätelevän asetuksen määräyksiä melun osalta (VNA 800/2010). Räjäytysten tärinä ei saa aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Tärinän osalta voimassa olevat normistot liittyvät räjäytyslainsäädäntöön. Tärinän terveys- ja viihtyvyyshaitasta ei ole olemassa ohjearvoja. Räjäytystoiminnassa etäisyytenä, jota kauempana ei yleensä suoriteta kiinteistöjen katselmuksia ja/tai tärinämittauksia, on käytetty etäisyyttä 500 m.
23 (26) Määräys 9. Kiviainesten käsittelystä ja liikenteestä voi syntyä pölyämistä, joka voi aiheuttaa viihtyvyys- ja terveyshaittaa. Kyseisen alueen pölyhaitat rajoittuvat lähinnä ottoalueella ja sen välittömään läheisyyteen. Toiminta ei saa aiheuttaa asuinkiinteistöjen pihalla pienhiukkasen raja-arvojen ylityksiä. Määräys on annettu ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja valtioneuvoston päätöksen sekä asetuksen mukaan. Määräys 10 ja 11 on annettu maa-aineslain 11 mukaan vesistöjen ja maaperän suojelemiseksi. Määräys 12 on annettu poikkeustilanteita varten maaperän pilaantumisen estämiseksi sekä onnettomuuksien ehkäisemiseksi varten ympäristönsuojelulain 14 ja 15 :n perusteella. Määräys 13 on annettu jätteiden sekä vaarallisten jätteiden käsittelyä ympäristölle turvallista käsittelyä varten ympäristönsuojelu- ja jätelain perusteella. Pintamaita sekä kaivannaisjätteitä varten määräykset on annettu maa-aines- ja ympäristönsuojelulain mukaan. Määräys 14 on annettu YSL 5 ja 8 nojalla. Toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisuuksien mukaan käsitellä sivukiveä, niin että jatko- ja hyötykäyttö olisi helpompaa. Määräys 15 Kaikkien alueella toimivien tulee tietää toimintaan liittyvät määräykset. Määräys 16 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräys 17 Toiminnan muutoksista tulee ilmoittaa, jotta valvova viranomainen voi arvioida niiden merkitystä ja tarvittaessa antaa niitä koskevia lisämääräyksiä. Määräys 18 Maa-ainesluvan ja ympäristöluvallisen toiminnan suunnitelmallinen valvonta on maksullista. Maksuilla katetaan valvontakulut. Valvontamaksujen suuruus ja niiden laskentatapa perustuu ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan. Vastaus lausuntoihin Lausunnoissa esiin tuodut asiat on huomioitu lupamääräyksissä. Vaikutukset luontoon ja ympäristön pyritään minimoimaan lupamääräyksillä. Määräyksiä on annettu melun, pölyn, tärinävaikutusten minimointiin ja vähentämiseen sekä pinta- ja talousveden suojeluun liittyen.
24 (26) Polttonesteiden käsittelyssä syntyviä riskejä voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä tukitoiminta-aluetta tai kaksoisvaippasäiliöitä. 8. Päätöksen voimassaolo 9. Vakuudet Luvan voimassaolo ja tarkistaminen Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen ja se on voimassa 10 siitä päivämäärästä lukien, jolloin päätös on lainvoimainen. Lupamääräyksessä mainitut ja hakemuksessa esitetyt jälkihoitotoimenpiteet on suoritettava luvan voimassaoloaikana. (Maaaineslaki 10 ) Ympäristönsuojeluviranomainen voi muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta tai jos toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulain tarkoittama kielletty seuraus tai jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia tai jos olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai jos se on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. (YSL 89 ) Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos muutos ei lisää ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä eikä lupaa toiminnan muutoksen vuoksi ole tarpeen tarkistaa. (YSL 29 ) Lupamääräysten noudattamisen ja ympäristön saattamiseksi ennalleen lupamääräysten muuttuessa vakuudeksi on asetettava 15 000 euron hyväksyttävä vakuus. Vakuus tulee olla asetettuna ja hyväksyttynä ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tulee olla voimassa, kunnes jälkihoitotoimenpiteet on tehty ja hyväksytty valvontaviranomaisen toimesta. (Maa-aineslaki 12 ja maaainesasetus 8, YSL 61) 10. Lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen
25 (26) Lupalautakunta määrää, että LT Granit Oy saa jatkaa kalliokiviaineksen louhintaa lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikäli toiminnanharjoittaja asettaa ennen toiminnan aloittamista 3 000 suuruisen hyväksyttävän vakuuden Lappeenrannan seudun ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korjaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus tulee esittää hyväksyttäväksi ympäristönsuojelunviranhaltijalle ennen toiminnan aloittamista. Perustelut Lupalautakunta katsoo, että ottoalueella on ollut jo aiemmin kalliokiviaineksen ottoa. Päätöksen toimeenpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 199, 200 ). Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää täytäntöönpanon (YSL 201 ) 11. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) 12. Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) Maa-ainesasetus (926/2005) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) 4 Ympäristönsuojelulaki, YSL (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus, YSA (713/2014) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta, VNA 800/2010 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/1992 Jätelaki, JL (646/2011) Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL (26/1920) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, VNA 38/2011 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista, VNP 480/1996 13. Maksu ja sen määräytyminen
26 (26) Tämän ottamissuunnitelman tarkastaminen maksaa 7 743 euroa. Maksun määräytymisessä sovelletaan vireille tuloajankohtana voimassaolevaa yhteislupataksaa, joka on hyväksytty Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnassa 14.6.2016 89. Suunnitelmaa kohti 900 + ottamisalueen pinta-alan mukaan 50,00 /ha 465 + hakemuksessa esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,010 /m 3 4000 + Naapurien kuulemiset, 9 kpl 270 + Louhimo 2108 = 7 743 Muilta osin ottamissuunnitelman valvonnasta perittävät maksut määräytyvät kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti (Maaaineslaki 23 ). 14. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätöksestä kuulutetaan Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ilmoitustaululla sekä nettisivulla ja Etelä- Saimassa (YSL 84 ja 85 ) Ote pöytäkirjasta toimitetaan hakijalle sekä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 15. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta liitteenä olevan muutoshakuosoituksen mukaisesti. Liitteet: Muutoksenhakuositus