SISÄLLYS. N:o 968. Laki. tuloverolain 136 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2005 N:o 968 978 SISÄLLYS N:o Sivu 968 Laki tuloverolain 136 :n muuttamisesta... 4529 969 Laki perintö- ja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta... 4531 970 Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta 4532 971 Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 4534 972 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta... 4535 973 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta... 4536 974 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta... 4539 975 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta... 4542 976 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n muuttamisesta... 4547 977 Valtioneuvoston asetus vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunnasta... 4548 978 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Tiehallinnon maksuista... 4550 N:o 968 Laki tuloverolain 136 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 136 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 707/1997, ja lisätään 136 :ään, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa sekä laeissa 1565/1995 ja 716/2004, uusi 4 momentti seuraavasti: 136 Verotuksen kattosääntö Tämän lain mukaan määrättäviä tuloveroja alennetaan, jos Suomessa asuva henkilö: 1) saa vieraasta valtiosta ansiotuloa, jota kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen mukaan verotetaan vain vieraassa valtiossa; 2) saa myös muuta veronalaista ansiotuloa; sekä 3) hänelle näistä tuloista Suomessa määrättävien tuloverojen ja ulkomailla 1 kohdassa mainitusta tulosta maksettavien tuloverojen yhteismäärä on korkeampi kuin siinä tapauksessa, että koko ansiotulo olisi sellaista tuloa, jota verotetaan vain tai voidaan verottaa Suomessa. Tuloveroa määrätään 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrä, joka yhdessä ul- HE 172/2005 VaVM 30/2005 EV 158/2005 165 2005 895002

4530 N:o 968 komaille mainitusta tulosta maksetun veron kanssa vastaa sitä tuloverojen määrää, joka verovelvollisen olisi ollut suoritettava, jos koko ansiotulo olisi ollut sellaista tuloa, josta verotetaan vain tai voidaan verottaa Suomessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

4531 N:o 969 Laki perintö- ja lahjaverolain 24 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1940 annetun perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 24, sellaisena kuin se on laissa 507/1998, seuraavasti: 24 Jos 22 tai 23 :n säännöksiä ei voida soveltaa, perintö- ja lahjaverotuksen toimittaa Uudenmaan verovirasto. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Lakia sovelletaan, kun verovelvollisuus on alkanut 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos HE 172/2005 VaVM 30/2005 EV 158/2005

4532 N:o 970 Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta 11 päivänä elokuuta 1978 annetun lain (627/1978) 10, sekä lisätään lakiin uusi 10 b 10 d seuraavasti: 10 Lähdeveroa perittäessä noudatetaan 1 :ssä tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen määräyksiä, jos tulon saaja ennen suorituksen maksamista esittää maksajalle selvityksen kotipaikastaan ja muista sopimuksen soveltamisen edellytyksistä. Selvityksenä tulon saaja voi esittää lähdeverokortin taikka ilmoittaa nimensä, syntymäaikansa ja mahdollisen muun virallisen tunnistetietonsa sekä osoitteensa kotivaltiossaan. Jos selvitys esitetään sen jälkeen, kun suoritus on maksettu, mutta ennen liikaa perityn veron tilittämistä valtiolle, on veron perintä oikaistava. Samoin on meneteltävä, jos veroa on peritty muutoin liikaa. 10b Poiketen siitä, mitä 10 :ssä säädetään, hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta peritään lähdeveroa 15 prosenttia, jos maksaja on 2 ja 3 momentissa tarkoitetulla tavalla riittävän huolellisesti varmistanut, että osingon saajaan sovelletaan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä. Jos sopimuksen mukaan Suomella on kuitenkin oikeus periä osingosta veroa enemmän kuin 15 prosenttia, vero peritään sopimuksen mukaisesti. Selvityksenä osinkoa koskevien määräyksien soveltumisen riittävän huolellisesta varmistamisesta pidetään sopimusta, jossa joko tilinhoitajayhteisö tai tilinhoitajayhteisön asiamies ja ulkomainen omaisuudenhoitaja sopivat hallintarekisteröidyn osakkeen säilyttämisestä. Sopimuksen mukaan omaisuudenhoitajan tulee: 1) ilmoittaa osingonmaksua varten valtio, jossa lopullisen osingon saajan kotipaikka on, ja vakuuttaa, että Suomen ja kyseisen valtion välisen kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä sovelletaan osingon saajaan; 2) sitoutua ilmoittamaan välittömästi tilinhoitajayhteisölle tai tämän asiamiehelle 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevista muutoksista; ja 3) sitoutua pyydettäessä ilmoittamaan osingon saajan nimi, syntymäaika, mahdollinen HE 118/2005 VaVM 23/2005 EV 142/2005

N:o 970 4533 muu virallinen tunnistetieto ja osoite kotivaltiossa sekä toimittamaan asianomaisen valtion veroviranomaisen antama todistus osingon saajan verotuksellisesta asuinvaltiosta. Lisäksi edellytetään, että ulkomaisen omaisuudenhoitajan kotipaikka on sellaisessa valtiossa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus. Omaisuudenhoitajasta on myös oltava osingonjakohetkellä merkintä verohallinnon ylläpitämässä ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisterissä. Tilinhoitajayhteisön tai tämän asiamiehen on pyynnöstä toimitettava hallintarekisteröidyn osakkeen liikkeeseenlaskijalle 2 momentissa tarkoitettu sopimus tai siitä kopio siltä osin kuin sopimus sisältää 2 momentissa tarkoitettuja tietoja. 10c Merkintä ulkomaisesta omaisuudenhoitajasta ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteriin tehdään omaisuudenhoitajan hakemuksesta. Hakemuksessa on ilmoitettava hakijan yksilöimiseksi tarpeelliset tiedot ja yhteystiedot. Lisäksi hakijan on vakuutettava, että sen tekemät hallintarekisteröityjen osakkeiden säilyttämistä koskevat sopimukset täyttävät 10 b :n 2 momentin edellytykset. Rekisteristä voidaan poistaa se, joka jättää olennaisella tavalla noudattamatta 10 b :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen ehtoja tai tiedonantovelvollisuuksia koskevia säännöksiä, sekä se, joka sitä pyytää. Rekisteriin voidaan jättää merkitsemättä hakija, jonka voidaan olettaa aiempien laiminlyöntien perusteella olennaisesti laiminlyövän edellä tarkoitetut velvollisuutensa. Rekisteriin sovelletaan soveltuvin osin, mitä ennakkoperintälaissa säädetään ennakkoperintärekisteristä. 10d Jos maksajalla ei ole vuosi-ilmoitusta antaessaan käytettävissään tietoja osingon saajasta, vuosi-ilmoituksella annetaan ulkomaisen omaisuudenhoitajan tiedot. Kotivaltioksi ilmoitetaan kuitenkin osingon saajan kotivaltio. Lisäksi on annettava tieto siitä, onko osingonmaksun perusteena olevan osakkeen omistusoikeus hallintarekisteröity ja hallitaanko osaketta omaan vai toisen lukuun. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2005. Lain 10 b 10 d :ää sovelletaan osinkoon, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta 2006 tai sen jälkeen. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

4534 N:o 971 Laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta 30 päivänä joulukuuta 1999 annettuun lakiin (1346/1999) siitä lailla 249/2001 kumotun 9 :n tilalle uusi 9 seuraavasti: 9 Ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisterin julkiset tiedot Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 10 c :ssä tarkoitetun ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisterin tiedoista julkisia ovat yhteisön nimi sekä tunnus tai muu vastaava yksilöintitieto. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2005. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma HE 118/2005 VaVM 23/2005 EV 142/2005

4535 N:o 972 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta 20 päivänä tammikuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (12/2005) 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 898/2005, seuraavasti: 5 Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Tukea myönnetään enintään seuraavasti: Tukialueet A ja B euroa/eläinyksikkö Emolehmät ja emolehmähiehot... 86 Sonnit... 219 Uuhet... 212 Kutut... 212 Hevoset... 214 Siat Emakot ja karjut... 215 Lihasiat ja nuoret siitossiat... 215 Kanat, mukaan lukien emokanat... 207 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot... 196 Muu lihasiipikarja... 196 Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva

4536 N:o 973 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta 20 päivänä tammikuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (11/2005) 5 :n 1 momentti, 9 :n 2 momentti ja 13 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 899/2005, seuraavasti: 5 Pohjoisen hehtaarituen määrä Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2005 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti: Tukialue C1 euroa/ha Omena...155 Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha Vehnä...56 Ruis...112 Mallasohra...70 Sokerijuurikas...185 Tärkkelysperuna...133 Tukialueet C1 C4 euroa/ha Avomaanvihannekset, tilli ja persilja...348 9 Mallasohran pohjoinen tuki Tuen maksaminen edellyttää, että 1) viljelystä on viljelijän ja mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän kanssa tehty mallasohran viljelysopimus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2005; 2) mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun analyysin mukaisesti; 3) mallastamo on hyväksytyn esinäytteen perusteella tehnyt vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen ja viljelijä on toimittanut tämän sopimuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen yhdessä mallasohran koontilomakkeen 174 kanssa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16 päivänä tammikuuta 2006; sekä 4) mallasohraksi ilmoitettua alaa ei miltään osin käytetä sertifioidun siemenviljan tuottamiseen. 13 Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

N:o 973 4537 Tukialueet/tuki euroina C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4 *) P1,P2 P3,P4 P4 P5 Emolehmät ja emolehmähiehot 299 299 375 450 450 635 635 Sonnit 415 423 499 575 575 760 760 Uuhet 404 412 488 816 917 1 102 1 102 Kutut 331 339 356 457 490 547 632 Hevoset 397 397 420 397 397 420 420 Siat Emakot ja karjut 296 268 308 308 308 308 308 Lihasiat ja nuoret siitossiat 296 268 308 308 308 308 308 Kanat, mukaan lukien emokanat 259 238 288 355 355 355 355 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot 243 225 277 277 277 277 277 Muu lihasiipikarja 243 225 277 277 277 277 277 Tukialueet/tukiyksikkökerroin C1 C2 C2p C3 C3 C4 C4 *) P1,P2 P3,P4 P4 P5 Emolehmät ja emolehmähiehot 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Sonnit 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Uuhet 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kutut 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Hevoset 0,73 0,73 0,63 0,73 0,73 0,66 0,66 Siat Emakot ja karjut 0,77 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Lihasiat ja nuoret siitossiat 0,77 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kanat, mukaan lukien emokanat 0,77 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot 0,77 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Muu lihasiipikarja 0,77 0,85 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 *) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

4538 N:o 973 Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva

4539 N:o 974 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 7 :n 1 momentin ja 15 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena voidaan kirjanpitovelvollisille lihan ostajille myöntää lihan kuljetusavustusta vuodelta 2005 siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Lihan kuljetusavustusta voidaan myöntää tuotantopaikalta teurastamoon tai teurastuspaikkaan tapahtuvista nautojen, sikojen, lampaiden, siipikarjan, hevosten ja vuohien kuljetuksista. 2 Lihan kuljetusavustus Lihan kuljetusavustusta myönnetään Lapin läänin alueella tuotetusta lihasta liitteen 1 mukaisesti. Lihan kuljetusavustusta myönnetään elintarvikeviraston hyväksymien teurastamoiden tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymien teurastuspaikkojen punnituslipukkeiden tai -päiväkirjojen osoittamien ruhopainojen perusteella. 3 Lihan kuljetusavustuksen hakeminen Lihan kuljetusavustusta haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2006. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 510205. 4 Lihan kuljetusavustuksen maksaminen Maa- ja metsätalousministeriö maksaa lihan kuljetusavustuksen saajan pankkitilille. Jos avustuksen saajan tämän asetuksen perusteella ja muuten maksetun tai maksettavan kuljetusavustuksen yhteismäärä olisi suurempi kuin 2 :ssä säädetty määrä, tässä asetuksessa säädettyä avustusta ei ylittävältä osalta makseta.

4540 N:o 974 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva

N:o 974 4541 Liite 1 LIHAN KULJETUSAVUSTUS Tukialueet euroa/tonni C3-P2 Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio... 33,6 C3-P3 Kemijärvi, Pello, Ranua, Rovaniemen mlk., Rovaniemi ja Ylitornio... 33,6 C3-P4 Posio... 58,9 C4-P4 Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä, lukuun ottamatta P5:een kuuluvia osia... 58,9 C4-P5 Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilästä ja Sodankylästä vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (11/2005) liitteessä 1 tarkoitetut alueet... 134,6

4542 N:o 975 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun lain (557/2005) 3 :n sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, 69 artiklan mukaisesti maksetaan tuotantopalkkiota eräille peltokasveille ja naudoille siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) komission asetuksella III neuvoston tilatukiasetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annettua komission asetusta (EY) N:o 1973/2004; 2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000 nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1760/2000; 3) komission asetuksella I neuvoston tilatukiasetuksessa säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 796/2004; 4) neuvoston asetuksella (EY) N:o 1673/2000 kuiduntuotantoon tarkoitetun pellavan ja hampun yhteisestä markkinajärjestelystä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1673/2000; 5) seoskasvustolla komission asetuksen III 11 artiklan mukaisesti kylvettyjä vilja- ja valkuaiskasvien seoskasvustoja; 6) peltoalalla kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa neuvos-

N:o 975 4543 ton tilatukiasetuksen 5 artiklan mukaisesti, tai maata, jolla on kasvihuoneita tai kiinteä tai irtonainen suoja; 7) viljelijällä neuvoston tilatukiasetuksen 2 artiklassa tarkoitettua viljelijää; 8) todetulla peltoalalla viljelijän ilmoittamaa tai mahdollisessa valvonnassa todettua peltoalaa, kuitenkin edellä mainituista peltoaloista pienempää; 9) hieholla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaa; 10) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä saatua vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihantuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä; 11) liharodulla muita, kuin tämän asetuksen liitteessä 1 mainittuja nautarotuja; sekä 12) nautarekisterillä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaista nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmää. 2 luku Peltokasvien tuotantopalkkio 3 Tukikelpoiset kasvit Tukikelpoisia kasveja ovat syysruis, syysvehnä, ruisvehnä, syysrapsi, syysrypsi, kevätrapsi, kevätrypsi, auringonkukka, soijapapu, herne pois lukien tarhaherne, härkäpapu, makea lupiini, öljypellava, kuitupellava ja kuituhamppu sekä 2 :n 5 kohdassa tarkoitetut seoskasvustot. 4 Tuotantopalkkion määrä Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää tukikelpoisten kasvien viljelyksessä olevalle peltoalalle enintään 50 euroa hehtaaria kohti. Peltokasvien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 5,8 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava peltokasvien tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. 5 Peltokasvien tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että viljelijän ilmoittama tai mahdollisessa valvonnassa todettu tukikelpoisten kasvien yhteenlaskettu viljelyksessä oleva peltoala on vähintään 15 prosenttia todetusta peltoalasta. Yksittäiselle kasville tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 50 prosentille todetusta peltoalasta. Peltokasvien tuotantopalkkioon ei ole oikeutettu syysrukiin, ruisvehnän, syysvehnän, syysrypsin ja syysrapsin peltoala, jota on käytetty täyttämään luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) 16 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen kasvipeitteisyysvaatimuksen vähimmäisalaa. 6 Kuituhamppua ja makeaa lupiinia koskevat erityissäädökset Kuituhampun tuotannon tukikelpoisia lajikkeita ovat komission asetuksen I liitteessä II luetellut kuiduntuotantoon tarkoitetut lajikkeet. Kuituhampun tuotannosta on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sopimus tai sitoumus. Viljelijän on säilytettävä kuituhampun kasvusto siihen asti, että komission asetuksen I 33 artiklan 1 kohdassa säädetty tetrahydrokannabinolipitoisuuden tarkistamisvelvollisuus on täytetty. Tuotantopalkkioon oikeuttavan makean lupiinin lajikkeita ovat komission asetuksen III

4544 N:o 975 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut lajikkeet, joiden tuottamista siemenistä enintään viisi prosenttia on karvaita. Kuituhampun tuotannosta on tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1673/2000 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu sopimus tai sitoumus, komission asetuksen III 26 artiklassa tarkoitettu energiakasvitukisopimus vakuuksineen, komission asetuksen III 147 artiklassa tarkoitettu non-food tuotantosopimus vakuuksineen tai siemenliikkeen kanssa tehty siementuotantosopimus. 3 luku Nautojen tuotantopalkkio 7 Tuotantopalkkion määrä Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää emolehmille ja hiehoille enintään 200 euroa tukikelpoista eläintä kohden vuodessa. Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 80 euroa teurastettua eläintä kohden. Emolehmien tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 7,0 miljoonaa euroa ja urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiota voidaan myöntää enintään 3,1 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuotantopalkkion määrä ylittää edellä mainitun enimmäismäärän, tuotantopalkkiota alennetaan suhteessa ylittymiseen. 8 Emolehmien tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkiota myönnetään emolehmistä ja hiehoista, jotka ovat vähintään 50 prosenttisesti liharotuisia. Tuotantopalkkio määräytyy 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, nautarekisterin perusteella viljelijän hallinnassa olleiden tukikelpoisten emolehmien ja hiehojen keskimääräisten lukumäärien perusteella. Tuotantopalkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja hiehojen yhteenlasketusta keskimääräisestä lukumäärästä voi olla enintään 40 prosenttia hiehoja. Emolehmien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ja jakamalla summa luvulla 365. Tuotantopalkkion myöntämisen perusteena olevien emolehmien ja hiehojen yhteenlaskettu keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella. Tuotantopalkkioon oikeutettujen emolehmien ja hiehojen on oltava merkitty ja rekisteröity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti. 9 Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkion myöntämisen edellytykset Tuotantopalkkiota myönnetään 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2006 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, teurastetuille urospuolisille naudoille, joiden ruhopaino on vähintään 330 kiloa sekä teurashiehoille, joiden ruhopaino on vähintään 210 kiloa. Tuotantopalkkion myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) eläin on merkitty ja rekisteröity Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti; 2) teurastettu eläin on ollut viljelijän hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta teurastusta edeltävien 90 vuorokauden aikana; 3) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisen hyväksymässä teurastuspaikassa, ja teurastiedot on ilmoitettu nautarekisteriin; sekä 4) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi.

N:o 975 4545 Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tuotantopalkkiota. Jos eläimen ruho on hylätty osittain, ruho on oikeutettu tuotantopalkkioon, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa edellä 1 momentissa säädetyn vähimmäispainon. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. 4 luku Voimaantulo 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva 3 895002/165

4546 N:o 975 Liite 1 NAUTARODUT, JOITA EI KATSOTA LIHAROTUISIKSI Angler Rotvieh (Angeln) - Rød dansk maelkerace (RDM) Ayrshire Armoricaine Bretonne Pie-Noire Friesian: Groninger Blaarkop Guernsey Jersey Malkeborthorn Reggiana Valdostana Nera Itäsuomenkarja Länsisuomenkarja Pohjoissuomenkarja Fries Holland (FH), Francaise frisonne pie noire (FFPN), British Friesian, Friesian-Holstein, Holstein, Black and White Friesian, Red and White Friesian, Frisona Italiana, Frisona Espanola, Zwartbonten van Belgie/Pie-noire de Belgique, Sørtbrøget dansk maelkerace (SDM), Deutsche Schwartzbunte, Swartzbunte Milchrasse (SMR)

4547 N:o 976 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2005 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta 10 päivänä maaliskuuta 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen (148/2005) 9 :n 2 momentti seuraavasti: 9 Tuen maksaminen edellyttää, että 1) viljelystä on viljelijän ja mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän kanssa tehty mallasohran viljelysopimus viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2005; 2) mallasohrasta on toimitettu mallastamolle mallastamotoiminnan laatuvaatimukset täyttävä hyväksytty esinäyte, joka on analysoitu Analytica-EBC -standardin tai vähintään vastaavat laatuvaatimukset täyttävän muun analyysin mukaisesti; 3) mallastamo on hyväksytyn esinäytteen perusteella tehnyt vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen ja viljelijä on toimittanut tämän sopimuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun mallasohran viljelysopimuksen yhdessä mallasohran koontilomakkeen 174 kanssa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 16 päivänä tammikuuta 2006; sekä 4) mallasohraksi ilmoitettua alaa ei miltään osin käytetä sertifioidun siemenviljan tuottamiseen. Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä joulukuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva

4548 N:o 977 Valtioneuvoston asetus vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunnasta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä toimii vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta, jonka tarkoituksena on 1) tuote- ja olosuhdevalvontaa koskevan yhteistyön kehittäminen; 2) eri hallinnonaloja palvelevan vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa (920/2005) tarkoitetun akkreditointijärjestelmän sekä vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen luotettavuuden ja kansainvälisen hyväksyttävyyden edistäminen. 2 Neuvottelukunnan tehtävät Neuvottelukunnan tehtävänä on 1) seurata ja arvioida tuote- ja olosuhdevalvontaa sekä tehdä esityksiä valvontatoiminnan kehittämiseksi ja yhdenmukaistamiseksi; 2) edistää tuote- ja olosuhdevalvontaviranomaisten sekä näiden sidosryhmien keskinäistä yhteistyötä; 3) seurata akkreditointijärjestelmän toimintaa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi; 4) seurata vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja ja tehdä esityksiä niiden kehittämiseksi; 5) edistää tuote- ja olosuhdevalvontaa sekä akkreditointijärjestelmää ja vaatimustenmukaisuuden arviointipalveluja koskevaa kansainvälistä yhteistyötä; 6) tehdä esityksiä koulutus- ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi; 7) suorittaa muita sille erikseen annettuja tehtäviä. 3 Neuvottelukunnan kokoonpano Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään 20 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee edustaa tuote- ja olosuhdevalvonnan sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa tulee olla edustettuina hallinnon, elinkeinoelämän, kuluttajien ja arviointielinten asiantuntemus.

N:o 977 4549 Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, kauppa- ja teollisuusministeriö määrää uuden jäsenen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Toiminnan järjestäminen Neuvottelukunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja ja käyttää niissä ratkaisuvaltaa. Jaoston puheenjohtajan neuvottelukunta määrää keskuudestaan. Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi perustaa asioiden valmistelua varten työryhmiä. Neuvottelukunta voi nimittää yhden tai useamman sihteerin. Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006. Vaatimustenmukaisuuden arviointiasiain neuvottelukunta, joka on asetettu testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoimintaa harjoittavien toimielinten pätevyyden toteamisesta annetun asetuksen (1568/1991) nojalla 5 päivän huhtikuuta 2004 ja 4 päivän huhtikuuta 2007 väliseksi ajaksi, jatkaa toimikautensa loppuun. Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko

4550 N:o 978 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Tiehallinnon maksuista Annettu Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21 päivänä toukokuuta 1999 annetun lain (621/1999) 34 :n nojalla, sellaisina kuin ne ovat, edellinen laissa 348/1994 ja jälkimmäinen laissa 495/2005, sekä tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2003 annetun lain (991/2003) 8 :n nojalla: 1 Omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Tiehallinnon maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita ovat: 1) lupa maanteiden erikoiskäyttöön; 2) kelirikkoajan poikkeuslupa; 3) maantielain 47 :n mukaiset poikkeusluvat rakentamisesta maantien suoja- ja näkemäalueelle; 4) tienvarsimainonnan poikkeuslupa; 5) erikoiskuljetuslupa; sekä 6) erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan lupa. Edellä 1 momentissa mainituista suoritteista peritään oheisen maksutaulukon mukaiset kiinteät maksut. 2 Alennetun omakustannusarvon mukaiset julkisoikeudelliset suoritteet Valtion maksuperustelain 6 :n 3 momentissa tarkoitettuja maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joista Tiehallinto perii oheisen maksutaulukon mukaisen omakustannusarvoa alemman kiinteän maksun, ovat: 1) lupa suorittaa maantielain 42 :n mukaisia töitä tiealueella; 2) lupa asettaa maantielle pysyväisluontoinen liikenteen ohjauslaite; 3) liittymälupa; sekä 4) maksu kielteisistä lupapäätöksistä. 3 Maksulliset muut suoritteet Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja muita suoritteita, jotka Tiehallinto hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat suoritteet: 1) Tiehallinnossa tuotettujen menetelmien, tietojärjestelmien, ohjelmien, audiovisuaalisten tuotteiden ja vastaavien myynti ja käyttöoikeuden luovuttaminen sekä käyttö- ja tukipalvelut ulkopuolisille; 2) toimeksiantoon perustuvat tutkimus- ja tilastopalvelut; 3) Tiehallinnon henkilöstön käyttö ulkopuolisissa koulutus-, konsultointi- ja muissa asiantuntijatehtävissä sekä koulutuspalvelut; 4) ulkopuolisille myytävät Tiehallinnon julkaisut; 5) tienkäyttäjien erikoispalvelut; 6) asiakirjojen kopiointi, muu jäljentäminen ja lähettäminen, lukuun ottamatta 2 momentissa tarkoitettuja kopioita ja tulosteita; sekä 7) Tiehallinnon hallitsemien tilojen käyttö.

N:o 978 4551 Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Tiehallinto ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. 4 Maksut tie- ja katuverkon tietojärjestelmästä luovutetuista suoritteista ja tietopalveluista Tiedon luovutusmaksuina suoritteiden ja tietopalvelujen irrottamisesta kaupalliseen tai viranomaiskäyttöön peritään käytetyn työajan mukainen tuntihinta 70 euroa, siirtotiedostojen hinta 20 euroa irrottamiskerralta sekä toimituskuluja 10 euroa irrottamiskerralta. 5 Suoritteiden arvonlisävero Edellä 3 ja 4 :ien mukaisiin maksuihin lisätään arvonlisävero. 6 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen Yli-insinööri Mikko Ojajärvi

4552 N:o 978 SDK/SÄHKÖINENPAINOS Liite MAKSUTAULUKKO Suorite Maksu euroa Lupa suorittaa maantielain 42 :n mukaisia töitä tiealueella 156,00 Lupa asettaa maantielle pysyväisluontoinen liikenteen ohjauslaite palvelukohteiden viitoitus 176,00 puut liikenteenohjauslaitteet 88,00 Lupa maanteiden erikoiskäyttöön 84,00 Kelirikkoajan poikkeuslupa 84,00 Liittymäluvat asunto-, loma-asunto- ja maa- ja metsätalousliittymät 100,00 elinkeinonharjoittajan liittymä 200,00 moottorikelkkailureitin tai moottorikelkkauran ylityskohta 100,00 Maantielain 47 :n mukaiset poikkeusluvat rakentamisesta maantien suoja- ja näkemäalueelle 84,00 Tienvarsimainonnan poikkeuslupa 290,00 Erikoiskuljetusluvat kun ylitetään ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 20, 21, 23 ja 30b 30e :nmassa-arvot massa enintään 90 tonnia 84,00 massa yli 90 tonnia, kuitenkin enintään 200 tonnia 186,00 massa yli 200 tonnia 418,00 kun ajoneuvolle yleisesti tiellä sallittujen massa-arvojen rajoissa korkeus on yli 7 metriä tai leveys on yli 6 metriä 84,00 muut luvat 32,00 lisäreitti tai ennakkopäätös kuljetusmahdollisuudesta puolet lupamaksusta lupamaksun lisäksi sillan ylittäminen valvottuna kuljetuksena 312,00 Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajan lupa liikenteenohjaajan kortti 84,00 liikenteenohjaajan kortin uusinta 30,00 Kielteinen päätös taulukossa mainituista luvista 20,00 JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 968 978, 3 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2005 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904