Niin viisumin hinta kašvau

yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 32 (347) 10. ŠAJEKUUTA, 2012 2 Teatterin juhlavuosi 3 Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla 4 Pistojärven ikkunoissa vielä palau valo 5 Ristijä Kuitin rannoilla 7 Hyväštä työštä hyvä i palkinto Periodikalla iččenäini statussi! Propleemi. Periodika-kuštantamo, kumpani julkaisou kanšalliskielisie lehtijä ta kuukaušilehtijä, tahotah yhistyä holdingih. Karjalan kanšallisintelligenssi ta kanšallisien lehtien piätoimittajat kiännyttih KT:n piämiehen Aleksandr Hudilaisen puoleh, jotta šuaha vaštaukšet Periodika-kuštantamuo koškijih kyšymykših. Arvosa Aleksandr Petrovič! Kiännymmä Teijän puoleh jo toista kertua Periodika-kuštantamon ruatuo koškijien kyšymykšien šelittämistä varoin. 1930-vuosien jälkeh, konša oli hävitetty karjalan ta vepšän kirjakielet, meijän tašavallan kantarahvaš ei voitu kehittyä omie kielijä. Tietomiehien 1980-luvulla elävytetyt karjalan ta vepšän kirjakielet annettih toivuo niijen ielliseh kehittämiseh. Šen jälkeh, rahapuutteheh kaččomatta, tašavalta kannatti Periodika-kuštantamon olemaššaoluo, kumpasešša nyt ruatah enimmät korkietašoista opaššušta šuanehet karjalan, vepšän ta šuomen kielen tietäjät. Voit šanuo liijoittelomatta, jotta karjalan ta vepšän kielen tietäjie, kumpasilla olis šemmoni korkie šivissyš, ei ole missänä muuvvalla meijän muašša, eikä šen ulkopuolella. Heijän piätarkotuš on olla keškimmäisinä meijän rahvahien kielien šäilyttämisen ta kehittämisen ruavošša. Periodika-kuštantamo piäštäy ilmah ei ainuoštah lehtijä ta kuukaušilehtijä, ka opaššuš- ta kaunokirjallisuutta kanšalliskielillä niise. Meijän tašavallan bytžetistä varua šuanehien toisien joukkoviestimien tarkotukšet ollah toisenmoiset. Yhteh informatijoholdingih kaikkien joukkoviestimien yhistämini, meijän mieleštä, miteinkänä ei anna meilä valtua šäilyttyä Periodikan erinomaista tarkotušta. Enneinki tahottih panna yhteh kaikki bytžetistä varua šuanehet joukkoviestimet, onnakko entini tašavallan hallituš otti mieleh meijän vaššuššukšet ta Periodika täh päiväh šuaten oli iččenäisenä. Myö olemma valmehet käsittelömäh Periodikan toiminnan ta šen statussin muuttamista, onnakko tämän kuštantamon olomaššaolo erillisenä ta iččenäisenä laitokšena aina esitti tašavallan huolta omašta kulttuuriperinteheštä ta kanšallisintelligenssin kunnivoittamista. Vaikie on uškuo, jotta yhistämiseštä voitetut rahat ollah niin šuuret, jotta še vois olla noin vakavana peruštehena šemmoseh piätökšeh alovehešša, kumpasella on kanšallisen tašavallan statussi. Uuvven viisumikeškukšen rakennuš šijoutuu Gogolin kavulla entisen filarmonijan paikalla. Kuvat: Olga Smotrova. Viisumin hinta kašvau Yhteiskunta: 26. šajekuuta Petroskoissa avautuu viisumikeškuš Maikki Spitsina Enšimmäini Karjalašša viisumikeškuš kohta ottau vaštah halukkahie käyvä Šuomeh. Täštä kerrottih Šuomen konsulaatin ta VFS Global -yhtijön etuštajat lehistötilaisuuvvešša viime netälillä. Šuomen konsuli Petroskoissa Anna-Maria Liukk o kerto, jotta uuvven viisumikeškukšen tilat ol lah šuuremmat ta mukavamma t, niise kašvau ruatajien luku, kumpaset otetah vaštah dokumenttija. Lisäkši muuttuu vierailuaika. Nyt voit antua tahi šuaha dokumentit 09.00 17.00 aikah. Mie varmašti vo in luvata, jotta pität ta epä mieliset jonot jiähäh istorijah, lisäsi konsuli. Uuši viisumikeš kuš e i o l e Šuo men konsulaati n omaisuuš, še kuuluu iččenäiseh VFS Global -yhtijöh. Onnakko vain konsulaatista rupieu riippu mah piätöš viisumin anta misešta. Kuin šelitti lehistötilai suuvvešša VFS Globa l -yh tijön alovehellini j o h taja Srinarayan Sankara n, šemmosien viisumi kekšukšien piätehtävän ä o n helpottua turistien elämyä. Keškukšen vierahie rupieu palvelomah 20 ikkunua. Nelläššä niistä šu au heti šuorittua kaikki tarpehelliset Konsuli Anna-Maria Liukko ta VFS Global johtaja Srinarayan Sankaran kerrottih viisumikeškukšen anšijoista. makšut. Niise keškukšešša šuau männä valokuvah, luatie dokumenttijen kopijot ta täyttyä viisumihakemukšet. Voima šanuo varmah, jotta yksikänä kävijistä ei jouvu vuottamah enämpi 15 minuttie, kuni šuau männä ikkunah ta jättyä dokumentit, korošti Sankaran. Srinarayan Sankaran k e rto, jotta viisumikeškuš voit ottua vaštah 1200 ihmistä päiväššä, šilloin ku n konsulaatin tiloissa anomukšien luku ei ollun yli 500. Viisumin valmistamisešta keškukšen kävijie ilmotetah sms-viestin avulla. Valmis viisumi voipi tilata kotih juokšupojan kautti. Onnakko kaikešta täštä hyväštä on pakko makšua. Konsulaatin makšun lisäkši (35 euruo) ihmiset jouvutah makšamah 21 euruo viisumikeškukšen palveluista. Niin viisumin hinta kašvau melkein kahteh kertah! Onnakko ihmisillä on ma hollisuuš tilata viisumi konsulaatin tiloissaki. Ennakkokirjutukšen mukah konsulaatissa ruvetah ottamah vaštah 12 anomušta päiväššä 09.00 12.00 aikah. Meilä on pelko, jotta dokumenttijen tulva kašvau, šano varakonsuli Maria Järvinen. Ka nyt meilä tulou enämpi vapua-aikua, jotta kaččuo niitä.»»viisumikeškuš Petroskoin konsulaatti yhteistyöššä VFS Global -yhtijön kera avuau viisumikeškukšen Petroskoih. Keškus avautuu yleisöllä piätinččänä 26.10.2012 klo 9.00. Adressi: Gogolin katu 6, 2. kerroš, telefoni +7 (812) 309 28 89 On auki: enšiarki piätinččä 9.00 17.00. Keškukšešta voit hakie viisumin Šuomen lisäkši Ruoččih, Hollantih ta Ranškah Normaalin viisumimakšun lisäkši (35 euruo) pitäy makšua viisumikeškukšen palvelumakšun (21 euruo). Nettišivut: http://visa.finland.eu/ Petrozavodsk/

2 vienan karjala Teatterin juhlavuosi Merkkipäivä: Tänä vuotena Karjalan Kanšallini teatteri täyttäy 80 vuotta»»kanšallini teatteri 80-vuotisjuhlan kunnivokši šajekuun keškipuolella teatterissa šuau kaččuo: 16.10. Pyhäžy dielo (Pyhä asie). Florid Bul akov. Šuuri näyttämö, tragikomedija, karjalan kielellä, klo 19.00 17.10. Šinitaivahan laulu. Kantervo. Draama, šuuri näyttämö, šuomen ta venäjän kielellä, simultaanitulkkauš, klo 19.00 18.10. Hämminki helläštä šyväimeštä. Sologub. Pieni näyttämö, venäjän kielellä, klo 19.00 19.10. Kuningaš Lear. Shakespeare. Šuuri näyttämö, venäjän kielellä, klo 18.00 Kuvašša kohtauš Šinitaivahan laulu -näytelmäštä. Kuva: Mikko Ollikainen Ksenija Buravova Merkkipäivän kunnivokši Kanšallisen teatterin taiteilijaryhmä järještäy šuurta pruasniekkaohjelmua ta lupuau äijän yllätykšie omilla kaččojilla. Šyyškuun lopušša Kan šallini teatteri avasi uuvven teatterikauven ta piti perintehellisen tapuamise n lehtimiehien kera. Šiinä teatterin johtaja, piäohjua j a ta näyttelijät kerrottih uušis ta šuunnitelmista, näytelmistä, merkkipäiväštä ta vierailumatoista. Šajekuun 15. päivänä teatterissa pietäh pruasniekkailta, kumpaista valmistau ohjuaja Oleg Nikolajenko. Šamana päivänä näytetäh vuosipäivänäytelmä, kumpaseh ošallissutah teatterin kaikki artistat. Pruasniekkailtah tulou äijän vierašta Piiteristä, Moskovašta, Šuomešta, Ruočista, entisie näyttelijie, ohjuajie, ihmisie, kumpaset piettih yhteistyötä teatterin kera. Työ niättä äijän mukavua, myö valmissamma šuuren ohjelman, kerto teatterin johtaja Irina Šumskaja. Irina Šumskajan šanojen mukah teatterin lavaššušta varoin oli luajittu äijän: uuv vissettih nuamijoishuonehie, peilijä, tahottih panna kuntoh teatterin lämpijötä. Šen lisäkši taiteilijaryhmällä šynty ajatuš luatie pannoo, kumpaseh kuvatah teatterin näyttelijien kultafondie ta heijän valokuvie. Šyyškuušša Kanšallisen teatterin ryhmällä oli vierailumatka Piiterih. Piiterin vierailumatka oli vaštuullini meijän teatterilla, onnakko ajattelen, jotta kaikki onnistu. Oli rahapropleema, emmä voinun luatie šuurta mainošta, vaikka täššä asiešša meitä autettih kaččojat, kumpaset kerrottih meijän teatterista ta näytelmistä toini toisilla, kerto teatterin piäohjuaja Andrei Dežonov. Kolme näytelmyä: Pyhäžy dielo, Hodari, Lekar ponevole oli näytetty Vera Komissarževskajan teatterin lavalla, a Proščanije v ijune -spektaklie kaikki halukkahat šuatih kaččuo Piiterin Nuorisoteatterin uuvvelta lavalta. Netälin aikana petroskoilaiset näyttelijät harjoteltih, ruattih Piiterissä ta ilahutettih omie kaččojie. Tahomma šanuo šuu ret passipot meijän Teatterin johtaja Irina Šumskaja ta piäohjuaja Andrei Dežonov tapuamisešša lehtimiehien kera. Kuva: Olga Smotrova vaštahottajilla, meitä aina kannatettih, autettih, oli oikein yštävällini ilmapiiri. Muissan, kuin näytelmien jälkeh kaččojat jiätih šalih, šanottih kiitoššanoja ta luvattih kač čuo meijän joka näytelmyä, muisteli teatterin artista V ačeslav Pol akov. Piiterin vierailumatan jäl keh teatteri šai ehotukšen kauppavierailumatkojen jär ještämiseštä Helsinkissä. Piiterissä on kaččojie, kumpaset hyvin tiijetäh teat terielämyä, šen ominaisuukšie ta pienie piirtehie, šen vuokši ajattelen, jotta meijän näytelmät oli otettu vaštah lämpimäšti, kerto vaikutelmieh näyttelijä Olga Portretova. Teatterin vuotispäivällä omissettu näytelmä on šuuri šalaisuuš artistoillaki. Šen ohjuaja Oleg Nikolajenko ei kerro kaikkie, mitä šiih on šuunniteltu. Elli Närjän šanojen mukah jokahisella artistalla on mahollisuuš kertuo omie ajatukšie ta mielie lavalta. Merkkipäivän jälkeh teatterissa alkau spektaklien esityš. Kaččojat šuahah nähä kuin vanhoja, niin ni uušie näytelmie. Uuvven teatterikauven enšimmäini näytelmä on Aleksandr Linevskin Kivikirjan lehet. Šen enši-ilta tulou 24. pimiekuuta. Tämä näytelmä on šuunniteltu šuomen ta karjalan kielellä, šiih ošallissutah niise Petroskoin konservatorijan kolmannen kurššin studentit. Šamah aikah taiteilijaryhmän oša harjottelou Ruškie kukkani -näytelmäššä, kumpasen ohjuaja on piiteriläini Polina Nevedomskaja. Polinan šanojen mukah, Ruškie kukkani on tarkotettu 8 50-vuotisilla kaččojilla. Še on perehnäytelmä, kumpaista ruvetah esittämäh pyhäpäivinä, šelvitti Andrei Dežonov. Pienillä kaččojilla tarkotettuo Uuvven vuuvven näytelmyä valmistau Oleg Lipovetski. Šen jälkeh on šuunniteltu Ezop-ta Čipollino -näytelmien ohjuamini. Teatterin pienellä lavalla ruvetah harjottelomah vepšäläisillä runoilijilla tarkotettuo esityštä. Taiteilijaryhmä ei uno h a ni klassillisešta ohjelmistošta. Uuvven teatterikauven šuu rena näytelmänä tulou Anton Čehovin Lokki-spektakli šuomen ta venäjän kielellä, kumpasen ohjuajana on Andrei Dežonov. Paičči vaikieta uutta teatterikautta ta tiivistä ohjelmistuo teatteri lähtöy vierailumatoilla Šuomeh, missä näyttäy omie spektaklija pakkaiskuušša Mikkelissä ta šulakuušša Varkaukšešša.

vienan karjala 3 Čičiliuškukuklateatterin vierailumatka Šuomeh Karjalankielini Čičiliušku-kuklateatteri 10. 18. pimiekuuta esittäy Šuomešša omie Kun hukka vasikalla muamona olita Koirien Kalevala -näytelmijä. Kolmen päivän aikana Čičiliušku-kuklateaterin nuoret artistat näytettih omie spektaklija kahekšašša kyläššä. Kuvat: Jelena Filippova Čičiliuškulaiset Aunukšen šeuvuilla Nuori Karjala: Kuklateatteri esiinty Aunukšen piirin kahekšašša kyläššä Tuanoin alko Čičiliuškukuklateatterin kahekšaš teat terikauši. Kolmen päivän aikana Čičiliušku-kuklateatterin nuoret artistat näytettih omie spektaklija Mägrieššä, Kuittisešša, Kuujärveššä, Aunuksešša, Tuuk sašša, Alavoisešša, Viteleššä ta Kotkatjärveššä. Näijen päivien aikana oli riittäväšti lapšien hyvyä mieltä ta nakruo, räpytykšie, hyvie šanoja ta kukkija. Hyvyä mieltä šuatih kaikki, kuin aunukšelaiset, niin ni iče näyttelijät. Aunukšen piirissä čičiliuškulaiset näytettih Kun hukka vasikalla muamona oli -näytelmyä. Iče olen šen jo monta kertua kaččon, onnakko puitto uuvveštah näin. Tämä ei ole tavallini näytelmä: tultih, näytettih, mitä piti näyttyä ta lähettih pois. Čičiliušku-kuklateatterin artistat ennein näytelmyä paistih kaččojien kera. Lavalla nousi kakši nuorta, yksi heistä oli karjalaini, kumpani ei malta venäjän kieltä ni vovse. Toini kuunteli, mistä hiän pakasi karjalakši lapšien kera ta kiänti. Hyö lyhyöšti kerrottih lapšilla teatterin ruavošta. Muisseltih yheššä näytelmien šankarija ta tapahtumie karjalakši. Lapšet kirjutettih omie tervehykšie näyttelijillä, joka kaččojalla oli annettu lappu ta kynä. Oikein äijän hyvie šanoja šuatih kuulla artistat näytelmien jälkeh. Tämä oli enšimmäini Čičiliušku-kuklateatterin matka teatterin uuvvešša kahekšannešša kauvešša. Kohta teatterissa alkau uuši vierailumatka. Jo pimiekuušša čičiliuškulaiset lähetäh kymmenekši päi väkši Šuomeh. Šielä hyö näytetäh Koirien Kalevala- ta Kun hukka vasikalla muamona oli -näytelmie. Ristin-rastin artistat kierelläh Šuomen šuvi- ta itäpuolie. Jelena Filippova»»Projekti Čičiliuškun matka oli järješšetty Karjalaiset kuklat Karjalan lapšilla -projektin mukah. Projektin luatijana ta toteuttajana oli Nuori Karjala. Projektin toimintah oli yhissetty ruato Periodika-kuštantamon ta Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin kera. Teatterin näytelmih tullehet šuatih oštua Periodikan kirjoja karjalan, vepšän, šuomen ta venäjän kielellä ta tilata karjalankielisie Oma Mua- ta Kipinä -lehtijä. Projektin toimintah oli yhissetty ruato Periodika-kuštantamon ta Kielen, kirjallisuuvven ta istorijan instituutin kera. Sastamala 10. pimiekuuta Sylvään koulu Ojansuunpiha, 8 16.00 Koirien Kalevala Tampere 11. pimiekuuta Hällä-Näyttämö Hämeenpiha, 25 13.00 Kun hukka vasikalla muamona oli 16.00 Koirien Kalevala Turku 12. pimiekuuta Puolalan koulu, Kauppiaspiha, 14 11.00 Koirien Kalevala Harjavalta 13. pimiekuuta Harjavalta-šali, Myllypiha 3 a 10.00 Koirien Kalevala Pori 13.pimiekuuta Kulttuuritalo, Annanpiha 6 18.00 Koirien Kalevala Kauhajoki 14. pimiekuuta, Kauhajoven koulukeškuš Aninkuja 3 5 12.00 Koirien Kalevala Jalasjärvi 14. pimiekuuta Nuorisotalo Wilhola 11, Keskuspiha, 29 18.00 Koirien Kalevala Kauhava 15. pimiekuuta Kauhavan koulukeškuš, Jylhäntie 14 9.00 Koirien Kalevala Vaasa 15. pimiekuuta 14.00 Koirien Kalevala Helsinki 16. pimiekuuta Itäkeškukšen koulu, Olavinlinnantie 1 9.00 Koirien Kalevala 17. pimiekuuta Kulttuurimusejo, Salomonkatu 15. 13.00 Kun hukka vasikalla muamona oli 16.00 Koirien Kalevala ÅÅLisätietuo: www.venajaseura.com/lansi-suomi»»huomijo Vienan Karjala -lehti alennušhinnalla! Šajekuun 11. 21. päivinä Venäjän poštissa pietäh Tiluajan netäli. Šinä kautena pošti tariččou 15% alennukšie vuuvven 2013 enšimmäisen puoliskon lehtitilaukših. Käy poštih tiluamah Vienan Karjala -lehtie halvemmalla hinnalla! Vuuvven 2013 lehtitilaukšien hinnat TILUAJAN NETÄLI -KAUVEN AIKANA Karjalan Sanomat Indeksi: В0240 Vienan Karjala Indeksi: В4593 Oma Mua Indeksi: В1894 1 kuukauvekši 6 kuukauvekši 38,45 230.70 20,12 120.72 27,90 167.40

4 vienan karjala Pistojärven ikkunoissa vielä Kohta kartalla: Vienan šyrjäkylän elämä ei ole šammun Kalevalan piirin isto rijašša on vielä ylen monta nykypolvella tuntomatointa šivuo. Yksi niistä kertou pienien kylien ta huuttorien ikäväštä kohtalošta. Niin kuin pieneššä vesipisaraššaki näkyy koko valtameri, šamoin ni tämä šivu heijaštau Karjalan työkanšan šankarillisen ta traagisen istorijan. Kalevalan piirin pohjoisošašša šijoutuu Pistojärvi-kylä. Aikoinah še oli šuuren Pistojärven volostin keškukšena. Kylän alku Joitaki tietoja täštä mukavašta paikašta löytyy Kalevalan piirikirjašton kotišeutu-ošašton kirjallisista lähtehistä ta arhiivadokumenttiloista. Enšimmäiset kirjalliset tiijot Pistojärven šeuvun eläjistä ollah peräsin 1762 vuuvvešta. Šiinä on kirjutettu, jotta 1745 1762 vuosina oli olomašša šemmosie kylie kuin Ohta, Suvanto, Tiirojärvi, Katošlampi, Saivojärvi. Toisien lähtehien mukah Pistojärvi (Тивтозеро, Пистозеро, Тихтозеро) oli olomašša jo 1700 vuotena. Arheologiset löyvöt tovissetah, jotta tämä šeutu oli ašutettu aikasempah. On löytyn šijoutumisjälkijä kivikauven ajoista, esimerkiksi Ukonojan lähellä löyvettih kivitaltta. A 1920 30 vuosina Häme-kylän lähellä oli noššettu XVI vuosišualta peräsin Bel gijan ta Ispanijan hopierahojen uarreh. Näijen šeutujen enšimmäisinä eläjinä pietäh Koljosen šukuo, šekä Ruočista ta Jyškyjärveltä šiirtynehie perehie. Uušie eläjie Vuosina 1811 1812 Kuusamon šeuvuilta 500 ihmistä puattih näläštä näillä paikkoin, jälešti nämä ihmiset hajauvuttih ken šiirty šuveh päin, a ken mäni pohjoseh päin, Vienanmeren rannikolla. Uušien šukunimien joukošša mainitah Rotjosie (Rodionovit) ta Innisie (Innijevit), šekä uušie huuttorija Häme, Henkylä, Kiimasvuara. Pistojärven volostin kylätalojen luvettelo oli luajittu vuotena 1866, šiih oli merkitty kaikki talot ta niijen eläjät, heijän omaisuuš, muatilat, elinkeinot ta tulot. Šukunimien joukošša on mainittu: Gerasimovit, Kollievit (Koljoset), Judinit, Timofejevit, Bogdanovit, Potapovit, Prokopjevit, Jakovlevit. Kaikista šuurin oli Suvanto, šiinä eli 69 eläjyä, Korpijärvi oli pienin kylä šiinä oli vain 8 eläjyä. Kaikkijah Pistojärven volostissa 1866 vuuvven henkikirjutušlistojen mukah lašettih olovan 306 ihmistä. Kylien eläjät piettih šiivattua: lehmie, heposie, lampahie šekä kašvatettih poroja. Poronhoito oli yleistä tällä šeuvulla, esimerkiksi 1880-luvulla Pistojärven volostissa lašettih olovan yli 470 poruo. Šen lisäkši tärkienä elinkeinona oli kalaššuš, mečäššyš, poronajo, anšijotyöt ta kaupankäynti Šuomen kera. Muutoštuuli Kanšallisen vapautušliikkehen alettuo Wienankarjalaisien Liitto rupesi avuamah Karjalan šyrjäkylissä kouluja ta kirjaštoja rahvašta varoin. Vähän ajan piäštä nämä 1905 06 vuosina avatut šeurakuntakoulut pantih kiini rahotukšen ta opaštajien puuttehen takie. Vuotena 1907 äšen käsiteltih tienrakentamisprojektie Kieretin, Kiestinkin ta Pistojärven välillä. Arhankelin alovehe n va ra gubernattorin ša latiijotukšešša ta miä räykšeš šä on kirjutettu šeuruava: Šuatujen tietojen mukah Pistojärven volostin kahešša kyläššä on olomašša šuomelaisie šiirtokouluja. Nämä koulut on avattu ilmain tarvittavua lupua, šentäh ehotan Teijän Jalošukuisuutellana (Kemin po liisipiäliköllä) panna ne kiini välittömäšti ta arestuija ne ihmiset, kumpaset opetetah niissä. Toimehpitehien šuorittamisešta ilmottua miula. Šeuruavien vuosien tapahtumista, niin šanotušta Uhtuon kapinašta ta Valkošuomelaisešta šeikkailušta, on kirjutettu hyvin äijän. Vanhan polven etuštajien muississa vielä šäilyy ihmisien pako Šuomeh (eryähät niistä kuitenki jälešti myöššyttih), opaštaja Aino Pelkkosen ampumini (hänen «1920 30 vuosina Häme-kylän lähellä oli noššettu XVI vuosišualta peräsin Bel gijan ta Ispanijan hopierahojen uarreh. Entisen Suvannon kylän maisemie. hauta on kylän šuarella), Toivo Antikaisen ta Ruškien Armeijan šotajoukkojen taistelut, karjalaisien jako valkosih ta ruškeih, pistojärviläisien perehtragedijat. Neuvoštovallan tultuo kylissä ruvettih rakentamah kouluja ta kauppoja, peruššettih kolhoosija, kylih tuli telefoniyhteyš. Pistojärven uuvvešša klubissa rupesi toimimah radijo. Elämä pikkuhil l ua järješty, nuoret opaššuttih, harjoteltih taitehellista harraššuštoimintua, kekšittih pruasniekkoja. Kolhoosiloissa kašvatettih šiivattua, alettih meččätyöt. Pistojärvi nykyjäh. Kuva: Markku Nieminen/ Juminkeko Kylänelämän vaikeita aikoja Šiitä alettih šynkät 1937 1938 vuuvvet. Kahen vuuvven aikana Pistojärven šeuvun miešväjen 204 eläjäštä oli vankittu 29. Kar

vienan karjala 5 palau valo»»pistojärvi Pistojärven vanhan talon ikkuna. Kuva: Markku Nieminen/ Juminkeko jalan muistoluvetteloissa mainitah: Timonen V.D., Kaskelo K.A., Gerasimov T.P., Lammassaari-Koiku V.P., Laitinen T.S., Gerasimov S.I. ta muut. Niijen joukošša oli šuomelaisie, karjalaisie, venäläisie. Kaikista vanhin niistä oli 63- vuotini, nuorimmalla oli täytyn vašta 25 vuotta. Vankittujen kešen oli eri ammattimiehie, johtajie ta tavallisie ruatajie: kolhoosin johtaja ta mečänvartija, hevoismieš ta alityönjohtaja, ajomieš ta kiukuanluatija, mečän vaštahottaja ta kolhoosimieš. Monet perehet jiätih ilmain elättäjie. Pistojärvi-kylä aikoinah oli šuuren Pistojärven volostin keškukšena. Enšimmäiset kirjalliset tiijot Pistojärven šeuvun eläjistä ollah peräsin 1762 vuuvvešta. Vuotena 1866 oli luajittu Pistojärven volostin kylätalojen luvettelo. Kaikista šuurin oli Suvanto, šiinä eli 69 eläjyä. Neuvoštovallan tultuo kylissä ruvettih rakentamah kouluja ta kauppoja, peruššettih kolhoosija, kylih tuli telefoniyhteyš. 1937 1938 vuosina Pistojärven šeuvun miešväjen 204 eläjäštä oli vankittu 29. 1941 vuuvven heinäkuušša oli ilmotettu yleismobilisaatijo ta evakointi. Šovanjälkisinä vuosina Pistojärven entiset eläjät myöššyttih kotikyläh ta ruvettih noštamah šen tuhonnutta taloutta. 1960-luvulla kylä joutu perspektiivittömien kylien listoilla. Jälešti kylä joutu kokemah 1970-luvun lama-tilan ta 1980- luvun perestroika-ajat. Pistojärven kylä jatko elämyäh, onnakko rauhanajan päiväni ei paistan pitälti. Niin kuin ni joka paikašša, 1941 vuuvven heinäkuušša oli ilmotettu yleismobilisaatijo ta evakointi. Pistojärven eläjät šiivatoineh ta tavaroineh aštumalla kulettih kakši vuorokautta Uhtuoh šuate, šiitä ielläh päin Kemih ta Arhankelin alovehella. Monieš elukka porokarjašta šuatih pelaštua, onnakko šuurin oša jäi vallotetulla alovehella. Niin kuin ni koko muašša, šota tuhosi kaikki pistojärviläisien toivehet ta šuunnitelmat. Monet Pistojärven šeuvun eläjät kuavuttih taistelukentällä, kuoltih huavoih ta nälkäh. Monien nimet ollah muisto-obeliskiloissa ta palkintolistoilla. Šovanjälkisinä vuosina Pistojärven entiset eläjät, kumpaset jiätih eloh šovan kauhiešša lihamyllyššä, myöššyttih kotikyläh ta ruvettih noštamah šen tuhonnutta taloutta. Enšimmäiset rauhanajan vuuvvet oltih ylen vaikiet. Ihmiset ruattih yötä-päivyä meččä- ta peltotöissä. Šeuruava ikävä vaihe kylän istorijašša šattu 1960- luvulla, konša ruvettih šuurentamah paikkakuntie ta lopettamah pienie perspektiivittömie kylie. Jälešti kylä joutu kokemah 1970- luvun lama-tilan ta 1980- luvun perestroika-ajat. Ta šiitä huolimatta še kešti ta šälytti kylän statussin. Himottais uškuo, jotta ei yksistäh turistit tullah kaččomah näitä erittäin kaunehie paikkoja, ka nykypolviki rupieu anšijonmukasešti elämäh ta ruatamah näillä šeuvuilla ta tämä šukupolvien pe riytyvyyš jatkuu vielä monie vuosie. (Kirjutuš on omissettu Judinit- Koljoset -šuvun kantatuattojen muissolla) Zinaida Kettunen Kalevalašša vuotena 1994 ašetettu matkamiehen risti šeisou pos olkan keškukšešša niemellä. Šiitä paikašta avautuu kaunis näky Kuittijärven ulapalla. Kuva: Olga Melentjeva Ristijä Kuitin rannoilla Perintehet: Matkamiehen ristien ašettamini oli aikoinah varšin yleistä Vienan Karjalašša Ristijä pissytettih kulkureittien varrella, teijen risteykših ta ne oltih hil l entymis-, rukouš- ta levähyšpaikkoina. Ammusista ajoista ihmini on riippun luonnošta. Mečistä ta järvilöistä hiän šai toimehtuluo. Piäkulkureitit kulettih vesijä myöte, šillä kun maičči ei voinun piäššä joka paikkah. Ei ollun kunnollisie teitä. Šentäh ihmini tavallah šijoutu elämäh järvien ta jokien lähellä. Šiitä on jiänyn eri jälkijä ta merkkijä. Kuitin rannoilla on šäilyn äijän vanhoja ristijä. Niitä aikoinah oli joka kymmenen kilometrin piäššä. Näin ihmiset kiitettih Jumalua ta luonnon voimie, konša matalla ei tapahtun nimitä pahua. Kumarrettih, rissittih šilmie. Jokahini pani šilien kaunehen kiven rissin juurella. Eryähičči vielä ristih šivottih tuulipaikka. Toičči rissin viereššä leväheltih, juotih čäijyö. Risti oli Petäjäniemeššä, lähellä Pirttilahta, Likopiäššä ihan niemekšeššä, Karlessin niemeššä Uhtuošša. Šamoin risti oli ašetettu Matkaniemeh, mistä on vain virsta Vuonniseh. Šiitä alko pitkä šoutomatka. Joka rissin juurella ajan mittah oli nouššun korkie kiviruopaš. Oli niitä muitaki šyitä, konša ristijä ašetettih. Pirttilahen lähellä oli šuuri risti. Šen piällä oli rakennettu katoš ta ympäri luajittu aita. Oikein ammuin, keihäššovan aikana oli tapettu joku šuuri piälikkö ta šiih ni hauvattu. Šiitä šuate pruasniekkoina šinne kävi rahvaš kumartamah hauvalla. Pirttilahešša oli ašetettu risti Antippa Muarien palannuon talon raunivolla muissokši šuurešta tulipalošta, mi vei koko elokšen. Ylä-Kuitin rannalla oli pissytetty kakši šuurta ristie. Ne ašetti kahen Enonšuun pojan tuatto Jegor Andronov. Pojat hukuttih kun lähettih pimiekuušša vuotena 1906 luistelomalla Alajärveštä kotih, Enonšuuh. Ne rissit monie kymmenie vuosie šäilyttih ta muissutettih tätä šurullista tapahušta. Ammusista ajoista kalua pyyvvettih eri pyyntivälinehillä: verkkoloilla, ryšillä, pyrrilöillä, nuotalla. Nuottua vejettih kutuaikana aina arttelilla, šillä kun še oli melko vaikieta työtä. Mistä kohašta puuttu ušiemman kerran äijä kalua, šiih pantih risti. Kalamiehet ennein nuotan lašentua käytih rissin luo, rissittih šilmät, kumarrettih, šanottih kiitoššanat vejen isännällä ta jumalalla. Jokahini pani kiven rissin juurella. Näistä juttuloista Karjalan kylien rahvahan kertomukšien mukah on hyvin kirjuttan Pertti Virtaranta Vienan kylie kiertämäššä -kirjašša. Tyyne Rugojeva

6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Paratiisi on vanha enklanttilaini talo, kiinalaini kuhn a, venäläini naini ta amerikkalaini palkka.»»anonssi Kuklatalo-näyttelyšali. Heinäkuun värit. 13.10. šuaten Irina Porošinan näyttely (tekstiili ta akvarelli). enšiarki šuovatta 12.00 17.00 ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: 77-34-56 Karjalan taitehmusejo. Iskusstvo.fi. 14.10. šuaten Šuomen nykytaitehen näyttely. Esillä Oulun ta Lapin läänien taiteilijien toiniarki pyhäpäivä 10.00 18.00 mualaukšija, piirrokšie, taitehobjektija, instal l aatijoja, veissokšie, valokuvie ta videofilmijä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Käsityöammattien keškuš. Ruškiella lankalla. 14.10. šuaten Käsityötaiteilijien Svetlana ta Sem on toiniarki šuovatta Žadanovskin (Pitkäranta) kirjonta- ta 10.00 19.00 puutöijen näyttely. ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 13 ÆÆTelefoni: 78-30-62 Karjalan taitehmusejo. Miun elämä miun vuosišata. 21.10. šuaten Kielenopaštaja Nikolai Jegorovin toiniarki pyhäpäivä (Petroskoi) näyttely. Esillä hänen 10.00 18.00 mualaukšijen, valokuvijen, vanhojen kamerojen kokoelma šekä Venäjän eri alovehien taiteilijien töitä Jegorovin kokoelmašta. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 Kižin näyttelykeškuš. Vanhašša talošša. 26.10. šuaten 1800 1900-lukujen kaupunkilaisien enšiarki pyhäpäivä elämyä esittävä näyttely: vanhoja 10.00 18.00 huonekaluja, kuklakoti, korttija, mykkäelokuvija, šekä interaktiivini ošašto. ÆÆAdressi: Fedosovankatu, 19 ÆÆTelefoni: 77-51-16 Šienimiehien paratiisi Lempihomma: Vih makešä ilahutti tyyni mečäššykšen harraš tajie Tämän vuuvven kešä ei tuonun pitälti vuotettuo lämpyö N apašeuvun eläjillä. Tovellisie lämpimie päivie oli niin vähän, jotta niitä voipie lukie šormilla. Heinäkuun vihmat ta viluni šiä oltih parahina ološuhtehina šienien kašvolla. Koko elokuun tyynimečäššykšen harraštajat oltih mielissäh: šienie kašvo äijän. Oravaisie, hiirenoravaisie, voišienie löyty joka paikašša. Äšen Louhen pos olkašša yhteiskunnallisien rakennukšien ympäri nurmikoissa noššettih lakkija lujat hiirenoravaiset. Vähäistä myöhempäh alettih kašvua krusit ta vahvoset. Šienien čuari valkiešieni Karjalan pohjosešša šattuu melko harvoin. Ka tänä kešänä šienimiehien hyväkši mielekši valkielakka löyty monissa kohissa. Tottaš vain kaikista laisemmat ihmiset ei varuššettu ičellä talvekši kuivattuja, šuolattuja, ma Šemmoni kaunis oravaini löyty Louhen pos olkašša. Kuvat: Galina Luzganova rinoituja šienie, kumpaset ollah niin makiet kuuman keitetyn potakan kera. Šen lisäkši šienimiehet otettih valokuvah omie löytöjä, niitä tavallisie luonnon kummoja. Šiitä, pitkinä talvi-iltoina hyö ruvetah kaččelomah valokuvie, muistelomah männyttä kešyä ta huaveilomah tulovua šienikautta. Voit olla, jotta šienimiehet uneššaki nähäh, kuin vakka kiäššä ta valokuvakoneh kaklašša tuaš männäh mečäššykšellä. Galina Luzganova Filarmonijan yläaula. Rakaš Puanajärvi. 15.11. šuaten Puanajärven kanšallispuiston enšiarki pyhäpäivä 20-vuotispäivällä omissettu 10.00 18.00 valokuvanäyttely. ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 12 ÆÆTelefoni: 76-97-06 Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä se 10 /10 +4 +7 +3 +5 +3 +5 +3 +4 +4 +5 +3 +4 ne 11 /10 +5 +5 +3 +2 +3 +4 +3 +4 +3 +2 +2 +2 pi 12 /10 +3 +7 +1 +4 +2 +3 0 +2 +3 +4 0-1 su 13 /10 +5 +5 +3 +3 +2 +4 +1 +3 +3 +6 +1 +3 py 14 /10 +3 +7 +1 +2 +3 +3 +2 +2 +3 +4 0 +2 en 15 /10 +2 +4 +1 +1 0 +4 0 +1 +1 +2-2 +1 to 16 /10 +5 +7-1 +3 +1 +5 +1 +5 0 +3-2 +1»»Anekdotit Ymmärrin, jotta miun on aika levähtyä, konša en voinun muistua montako kopeikkua on rupl ašša: 60 vain 100. * * * Mamma, pitäykö šilma auttua? Pitäy. Pappa, auta mammua! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta 1999. Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero «3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) 78 29 32; faksi: (8 142) 78 36 29 e-mail: vienankarjala@mail.ru; vienan@sampo.ru http://vienan.rkperiodika.ru Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš «Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo 15.00 * * * ÆÆIndeksi 84593 ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 909 ÆÆHinta 10.00 rpl

vienan karjala 7 «Raisan käsin on luajittu puvut R abinuška-vokaaliryhmän artistoilla ta Lintuset-kollektiivin tytöillä. «Tiälä vierahie otetah vaštah viäräšiärini kontie ta vesselä poršaš, pikku noršu ta juovikkahat ampujaiset. «Raisa Kundoz orovalla on tärkie homma: hiän keryäy ainehistuo šukupuuta varoin. Raisa Kundoz orova punukkojeh kera omašša kaunehešša pihašša, missä hiän on luatin kaiken omin käsin. Kuvat Galina Luzganova Hyväštä työštä hyvä i palkinto Persoona: Sohjanankošen pos olkašša eläy nerokaš naini Raisa Kundoz orova. Nuorilta ta melko aikuhisiltaki ihmisiltä, kumpaset eletäh šyrjäkyläššä, rikeneh šuau kuulla, jotta heijän ei ole kunne männä eikä ole mitänä hommuamista. Šitä mukavampi on tavata ihmisie, kumpasilla ei ole šemmosie propleemoja. Heijän luvušša on Sohjanankošen pos olkan eläjä Raisa Kundoz orova. Pieneššä pos olkašša on Kult tuuritalo, kumpaista v o i t šanuo tovellisekši keškukšekši, mi yhistä y taitehellisie, nerokkahie ta elämän halusie ihmi sie. Šateenkaari-duetti, kum pa seš ša lauletah Rais a Kundoz orova ta Zinaid a Ust ugova on hyvin tutt u ei ainuoštah omašša pos olkašša, ka šamoin šen ulkopuolella. Duetilla on myön netty rahvahallisen kol lektiivin arvonimi. Raisa iče ompeli karjalaisen puvun esiintymistä varoin. Niise Raisa Kundoz orovan käsin on luajittu puvut R abinuškavokaaliryhmän artistoilla ta Lintuset-kollektiivin tytöillä. Šanakši, Raisan punukat mielelläh käyväh harjottelomah Sohjanankošen pos olkan kult tuuritalon folklooriryhmäh. Konša tänä kešänä pruasnuitih Sohjanankošen kylänpäivyä, niin perintehen mukah kunnivoitettih ihmisie, kumpasilla on aktiivini elämänkanta ta kumpaset näytettih iččieh eri aloil Šemmoni vesselä poršaš ottau vaštah Raisan vierahie. la. Raisa Kundoz orova nousi lavalla monta kertua. Naista kunnivoitettih luomistyöštä tunnetun duetin hyväkši, šekä ošallistumisešta kunnoššuškilpailuh. Raisan piha piäsi arvoššetulla toisella paikalla. Kundoz orovan piha ei ole ainuoštah puhaš ta huoliteltu. Tiälä vierahie otetah vaštah viäräšiärini kontie ta vesselä poršaš, pikku noršu ta juovikkahat ampujaiset, kumpaset mukavašti ašettauvuttih kukkien kešen, puitto palvellen niitä vuottamattomista vierahista. Ikkunojen alla levähelläh valkiet jouččenet, a vihrieštä ruohošta nävytäh šiviet kielot. Ta kaikki tämä kaunehuš on luajittu šuatavissa olijista ainehista: muovipulloista, vanhoista kattiloista, šankoista. Pihan korissušprosessi ei piety. Vašta tuanoin aitan šeinällä ilmešty muovipullojen korkkiloista luajittu Haikara-pannoo. Lisäkši vapua-aikana Raisa Kundoz orovalla on tärkie homma: hiän keryäy ainehistuo šukupuuta varoin. Täštä miula ylpiešti kerrottih Raisan punukat ta näytettih iče šukupuu. Šiitä hyö kilpua kerrottih, jotta heijän armaš ämmö tikuttau ei vain šukkija ta kintahie, ka vieläi erilaisie käsitöitä, kumpaset ollah parahina lahjoina. Šemmoni luomisihmini eläy pieneššä pos olkašša N apašeuvulla. Ta šemmosie ihmisie Karjalan pohjosešša on äijän. Heilä ei ole aikua ikävöijä. Galina Luzganova

8 vienan karjala Tortilla-ämmön viisahukšie Terveh, lapšet! Nyt on šajekuu, šykyšyn toini kuukauši. Vašta tuanoin oli jälkikešä, ka talvi on jo kynnykšellä. Rahvaš šanottih: Šajekuušša puolipäiväh šuaten on šykyšy, a iltapuolella jo talvi. Muinaisroomalaisilla šajekuu oli kahekšaš kuukauši, šentäh še šai octovri-nimen (octo kahekšan). Täštä ilmešty venäläini okt abr -šana. Rahvahan kalenterissa šajekuuta šanottih lehtienlähtökuukši, likakuukši, hiäkuukši. Šajekuušta kerrotah monet rahvahan einuššukšet: Još šajekuu on lämmin, niin talvi tulou pakkani. Šajekuušša koivu kerkiey lykätä lehet. Kun jiänöy koivu šeisomah ihan alačči vuota lämmintä talvie, a kun jiänöy okših lehtie, talvi tulou kova ta vuota pakkasie. Šajekuušša ukkoni talvi tulou lumitoin. Mimmoni šajekuu, šemmoni ni šulakuu. Šajekuušša šiä muuttuu šeiččemen kertua. Šajekuu itköy kylmillä kyynälillä. Šajekuu vaštuau enšimmäistä pakkaista.»»lapšen šuušta Punukka pakajau ämmöh kera telefonissa. Mitä teilä kuuluu? kyšyy ämmö. Kaikki on hyvin: muamo on kipie ta mie voin rau hallisešti pelata tietokonehešša! * * * Päiväkojissa kašvattaja kerto lapšilla ihmisen šynnyštä Darvinin teorijan mukah. Koissa pieni Našto šanou: Mie tiijän, mitein ihmiset šynnyttih! Mitein? kyšy muamo. Miut šynnytit šie, niin? Niin. A šiut šynnytti ämmö, niin? Niin. A ämmön šynnytti ämmönmuamo, niin? Niin. A ämmönmuamon šynnytti apina! ylpien näkösenä lopetti Našto. * * * Poika kyšyy tuatolta, kumpani pešöy ašteita: Pappa, montako vuotta šie jo olet mamman piikana? Piirušti: Ilona Veikkolainen»»Luomiskerho Ylpie hiiri Lintuset Mie oikein tykkyän pienistä lintusista, šentäh milma niin miellytti še helppo käsityö. Kačo, mimmosie mukavie lintu sie voipi luatie muovi pullojen kanšiloista, kum pasie tavallisešti vin natah pois. Šiula tarviččou: 4 kanšie muovipulloista: 2 šuurta ta 2 pientä, paperi, eriväriset kynät, šulat, liima, šakšet. Liimua paperih muovipullojen kanšit. Pieneštä kanšista tulou lintusen piä, šuurešta vartalo. Leikkua väripaperista lintusien n okat ta liimua ne. Luaji muššašta ta valkiešta paperista lintusien šilmät, liimua ne. Liimua lintusilla šiivet pienistä šuloista ta piirušša jalat. Ilona Veikkolainen Vanhan puutalon lakašša elettih hiiret. Ne oltih valkiet, muššat, harmuat ta ruškiet. Joka ilta hiiret juoštih lakan rappusie alaš keittijöh ta ečittih mitänih makieta. Ne otettih juuštuo, leipyä, šokolatie tahi jyvie. Juhlapäivinä lakan eläjät paissettih piiraita, keitettih omenavaren n ua ta käytih kyläššä toisien hiirien luona. Vain yksi valkie hiiri konšana ei lua tin mitänä yheššä nuapurien kera. Še aina ylpiešti aštu nenä pissyššä tervehtimättä. Mie en taho paissa heijän kera. Hyö vet ollah milma pahempie. Mie olen paraš ta viisahin, ajatteli ylpie hiiri. Toiset hiiret tykättih valkieta hiirtä. Ne piätettih opaštua šitä vaikkapa tervehtimäh. Kaikki hiiret alettih tervehtie ylpietä hiirtä. Še ei šanon vaštah mitänä. Še on šivistymätöintä. Myö vet elämmä šamašša talošša. Myö olemma tottun šanomah toisilla Terveh, šiännyttih hiiret. Ka još hiän ei taho paissa meijän kera, niin myöki emmä rupie pakajamah hänen kera, ehotti eräš hiiri. Kaikin oltih šamua mieltä. Kenkänä ei enyä tervehtin ylpietä hiirtä eikä šanon šillä mitänä. Erähänä huomenekšena ylpie hiiri havaččeutu ta huomasi, jotta käytäväššä oli hil l aista. Kenkänä ei juoššun eikä nakran. Ylpie hiiri läksi käytävällä ta koputti nuapurin oveh. Kenkänä ei vaššannun. Hiiri koputti toiseh oveh. Tuaš oli hil l aista. Hiiri avasi oven ta mäni šiämeh. Pieneššä kološša ketänä ei ollun. Ylpie hiiri pöläšty. Missä kaikki ollah? Puitto hyö jätettih miut aivan yksin? Yhtäkkie hiiri kuuli paukkehen. Še kaččo ta näki, jotta šeinyä purettih. Vanhašša talošša alettih purkamistyöt. Ylpie hiiri joutu pelaštautumah pakenomalla. Toiset hiiret šuatih tietyä purkamistöistä ajoissa, ta šentäh ne muutettih toisella lakalla kertomatta mitänä ylpiellä hiirellä. Mitä varoin šillä kertuo? Še vet on paraš ta kaikista viisahin, varmašti še iče kaiken tietäy. Kiänti: Maikki Spitsina Vesselät lintuset ollah valmehet! Šivun ainehiston valmisti: Maikki Spitsina