EUROSETELIT JA -KOLIKOT



Samankaltaiset tiedostot
EUROSETELIT JA -KOLIKOT

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO. Eurometallirahojen ulkoasu

Kuinka tunnistat eurosetelit ja -kolikot?

EUROOPAN UUSI RAHA EURO EUROALUE EU:N NEUVOSTO EUROSANASTO

Euro-kolikot

Komission ehdotus eurokolikoiden tekniseksi määritykseksi

Eurokolikot Päivitetty Vuosi Arvo Maa Miljoonaa Variantti Huomioitavaa Kuntoluokka Hinta Linkki BELGIA snt BEL 235,2000 Isot tähdet

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

Euron uusi setelisarja: taidetta ja teknologiaa Päivi Heikkinen Osastopäällikkö/ Suomen Pankki Julkinen

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

521 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 7 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/AL/fi 1

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

Osakekirjat 2 MK Suomen Teollisuuspankki Oy:n obligaatiolaina. 9 P 5 penniä 1915 (vääntynyt), 10 penniä 1907 (rvja) ja 1916 cu 3-6 1,50

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/XPA/fi 1

Alkusanat 3. Johdanto 4. Valmistautuminen eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoon vuonna Käyttöönotto maittain 6

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Suositus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

PIKAOPAS Eurosetelien turvatekijät

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä päivänä 12 maaliskuuta /2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 200/2014) Valtioneuvoston asetus

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

KOULUTTAJAN OPAS. Tietoa euroseteleistä ja -kolikoista YHTEINEN

Myytävät kohteet luettelo Pvm

Tiedotuspaketti. Euro-opintie. alkaa tästä!

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

Oppitunti 3 Värit 1 tumma ja vaalea

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Euro Vision. Euroon siirtyminen helpoksi. Eurosetelit ja-kolikot Opas näkövammaisille. Euroopan Sokeain Unioni Euroopan komissio Euroopan Keskuspankki

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

Mikä on Euroopan unioni?

404 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Vertragstext Finnisch (Normativer Teil) 1 von 23

EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN KORKEAT SOPIMUSPUOLET, jotka

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

Euroopan ympäristökeskus

64 der Beilagen XXIII. GP - Beschluss NR - 6 Übereinkommen finnisch FI (Normativer Teil) 1 von 19

A8-0321/78

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

LIMITE FI 56/ EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 7. marraskuuta 2011 (OR. en) 14409/11 LIMITE ELARG 94 ACCTR 4

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

Eurooppalainen ohjausjakso: yhdennetyt maakohtaiset suositukset Hyväksyminen ja toimittaminen Eurooppa-neuvostolle

PIKAOPAS. Eurosetelien turvatekijät. YHTEINEN

L 172 virallinen lehti

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

13060/17 ADD 1 1 DPG

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suosituimmat kohdemaat

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Kyproksen toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1

1064 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - Schlussakte Finnisch (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/CH/FRAUDE/fi 1

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Eurooppa pähkinänkuoressa

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO /09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Transkriptio:

EUROSETELIT JA -KOLIKOT Euroseteleitä ja -kolikoita käyttää euroalueella yli 329 miljoonaa ihmistä. Tässä esityksessä on kuvattu kaikki seitsemän erisuuruista euroseteliä ja kaikki kahdeksan erisuuruista eurokolikkoa. Eurosetelien kuva-aiheet ovat samat kaikissa euroalueen maissa, ja ne edustavat seitsemää arkkitehtonista tyylisuuntaa Euroopan kulttuurihistorian eri aikakausilta. Kolikoiden toinen puoli on kaikille maille yhteinen, ja toinen puoli on kansallinen tunnuspuoli, jonka kuva-aiheet vaihtelevat maittain. Euroalueeseen kuuluvien maiden lisäksi myös Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio laskevat liikkeeseen eurokolikoita. Kukin näistä maista voi kerran vuodessa laskea liikkeeseen myös 2 euron erikoisrahan, jonka tunnuspuolella on erityinen kansallinen kuva-aihe. Yhteinen puoli ja tekniset ominaisuudet ovat erikoisrahoissa samat kuin tavallisissa 2 euron kolikoissa, ja niitä voidaan käyttää laillisina maksuvälineinä kaikkialla euroalueella. Ne on siis hyväksyttävä kuten tavalliset eurokolikot. Kaikkia euroseteleitä ja -kolikoita voi käyttää kaikkialla euroalueella. 1

EUROSETELIT Eurosetelien kuva-aiheet ovat samat kaikissa euroalueen maissa, ja ne edustavat seitsemää arkkitehtonista tyylisuuntaa Euroopan kulttuurihistorian eri aikakausilta. Kaikkia euroseteleitä ja -kolikoita voi käyttää kaikkialla euroalueella. 5 Koko: 120 x 62 mm Väri: Harmaa Arkkitehtoninen tyylisuunta: Klassinen 10 Koko: 127 x 67 mm Väri: Punainen Arkkitehtoninen tyylisuunta: Romaaninen 20 Koko: 133 x 72 mm Väri: Sininen Arkkitehtoninen tyylisuunta: Goottilainen 50 Koko: 140 x 77 mm Väri: Oranssi Arkkitehtoninen tyylisuunta: Renessanssi 100 Koko: 147 x 82 mm Väri: Vihreä Arkkitehtoninen tyylisuunta: Barokki ja rokokoo 200 Koko: 153 x 82 mm Väri: Kellanruskea Arkkitehtoninen tyylisuunta: Teräs- ja lasiarkkitehtuurin aikakausi 500 Koko: 160 x 82 mm Väri: Purppuranpunainen Arkkitehtoninen tyylisuunta: 1900-luvun moderni arkkitehtuuri 2

EUROKOLIKOT Suurin eurokolikko on 2 euron arvoinen ja pienin 1 sentin. Kullakin kolikolla on kaikille maille yhteinen puoli sekä kansallinen tunnuspuoli. Yhteisen puolen kuva-aiheena on joko Euroopan unioni ennen toukokuun 2004 laajentumista tai Euroopan karttakuva. Tunnuspuolella on liikkeeseenlaskijamaan kansallisia tunnuksia tai kuvia. Euroalueeseen kuuluvien maiden lisäksi myös Monaco, San Marino ja Vatikaanivaltio laskevat liikkeeseen eurokolikoita. Kaikkia eurokolikoita voi käyttää kaikkialla euroalueella. YHTEINEN PUOLI 2 Läpimitta: 25,75 mm Syrjän paksuus: 2,20 mm Paino: 8,50 g Väri: Ulkorengas: hopeanvärinen Keskiosa: kullanvärinen Koostumus: Ulkorengas: nikkelikuparia Keskiosa: kolmikerrosmetallia: uushopea, nikkeli, uushopea Syrjä: tiheä rihlaus, johon kaiverrettu tekstiä 1 Läpimitta: 23,25 mm Syrjän paksuus: 2,33 mm Paino: 7,50 g Väri: Ulkorengas: kullanvärinen Keskiosa: hopeanvärinen Koostumus: Ulkorengas: uushopeaa Keskiosa: kolmikerrosmetallia: nikkelikupari, nikkeli, nikkelikupari Syrjä: kolme tiheästi rihlattua ja kolme sileää jaksoa 50 senttiä Läpimitta: 24,25 mm Syrjän paksuus: 2,38 mm Paino: 7,80 g Väri: kullanvärinen Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta Syrjä: tiheä hammastus 20 senttiä Läpimitta: 22,25 mm Syrjän paksuus: 2,14 mm Paino: 5,74 g Väri: kullanvärinen Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta Syrjä: sileä syrjä, jossa seitsemän lovea ( espanjalainen kukka ) 3

10 senttiä Läpimitta: 19,75 mm Syrjän paksuus: 1,93 mm Paino: 4,10 g Väri: kullanvärinen Koostumus: nikkelitöntä metalliseosta Syrjä: tiheä hammastus 5 senttiä Läpimitta: 21,25 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 3,92 g Väri: kupari Koostumus: kuparipinnoitettua terästä Syrjä: sileä 2 senttiä Läpimitta: 18,75 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 3,06 g Väri: kupari Koostumus: kuparipinnoitettua terästä Syrjä: sileä syrjä, jossa ura 1 sentti Läpimitta: 16,25 mm Syrjän paksuus: 1,67 mm Paino: 2,30 g Väri: kupari Koostumus: kuparipinnoitettua terästä Syrjä: sileä 4

KANSALLINEN PUOLI BELGIA (Belgique/België) Belgian eurokolikoiden kuva-aiheena on kuningas Albert II ja hänen monogramminsa (iso A-kirjain kruunun alla) Euroopan unionin 12 tähden ympäröimänä. SAKSA (Deutschland) Saksan 2 ja 1 euron kolikoiden kuva-aiheena on kotka, perinteinen Saksan valtion symboli. Saksan jakautumista ja uutta yhdistymistä symboloiva Brandenburgin portti on kuva-aiheena 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa. Tammenlehvä 5, 2, ja 1 sentin kolikoissa on sama kuin Saksan vanhoissa kansallisissa kolikoissa. IRLANTI (Éire) Irlannin eurokolikoiden kansallisella puolella on kelttiläinen harppu, Irlannin perinteinen symboli. Kolikoissa lukee maan nimi iirin kielellä (Éire). KREIKKA (Ελλάδα) Kreikan 2 euron kolikon kuva-aihe on otettu spartalaisesta mosaiikista, ja siinä esiintyy kreikkalaisen mytologian Europa-neito, jonka mukaan maanosamme on nimetty. Pöllö 1 euron kolikossa on peräisin antiikin Ateenan neljän drakman kolikosta. Kuvat 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa esittävät merkittäviä kreikkalaisia 1900-, 1800- ja 1700- luvuilta, ja 5, 2 ja 1 sentin kolikoiden aiheina ovat avomerikelpoinen säiliöalus, korvetti ja ateenalainen kolmisoutu. ESPANJA (España) Espanjan 2 ja 1 euron kolikoiden aiheena on kuningas Juan Carlos I de Borbón y Borbón. Espanjalaisen kirjallisuuden isä, Miguel de Cervantes, on kuvattu 50, 20 ja 10 sentin kolikoihin yleismaailmallisen merkityksensä vuoksi. Santiago de Compostelan katedraali, joka on kuva-aiheena 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa, on yksi maailman suosituimmista pyhiinvaelluskohteista. RANSKA (France) Ranskan 2 ja 1 euron kolikoissa on elämää, jatkuvuutta ja kasvua symboloiva puu. Puuta ympäröi tasavaltalaisten tunnuslause liberté, égalité, fraternité (vapaus, veljeys, tasa-arvo). Klassinen kylväjäaihe koristaa 50, 20 ja 10 sentin kolikoita, ja 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa on nuori ja naisellinen Marianne, joka tunnetaan Ranskan tasavallan symbolina. ITALIA Italian 2 euron kolikossa on Rafaelin piirrokseen perustuva Dante Alighierin muotokuva, ja 1 euron kolikkoon on valittu Leonardo da Vincin piirros, joka kuvaa ihmiskehoa ja sen ihanteellisia mittasuhteita. Taideteokset 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa ovat keisari Marcus Aurelius Antoninuksen patsas, Umberto Boccionin veistos sekä Botticellin Venuksen syntymä. Kuva 5 sentin kolikossa esittää amfiteatteri Colosseumia, kuva 2 sentin kolikossa Mole Antonelliana -tornia ja kuva 1 sentin kolikossa Castel del Monten linnaa. KYPROS (Κύπρος/Κıbrıs) Kyproksen 2 ja 1 euron kolikoiden kuva-aiheena on ristin muotoinen jumalankuva kuparikaudelta noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Se edustaa saaren esihistoriallista taidetta ja kertoo Kyproksen sijainnista sivilisaation ja antiikin sydämessä. 50, 20 ja 10 sentin kolikoihin on kuvattu kauppa-alus Kyrenia neljänneltä vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua. Se symboloi saaren merenkulkuhistoriaa ja tärkeää asemaa kaupan 5

keskuksena. 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa on kuva kyproksenmuflonista. Tämä villilammas on tyypillinen kyproslainen eläin. LUXEMBURG (Lëtzebuerg) Luxemburgin eurokolikoihin on kuvattu suurherttua Henri. Kolikoissa lukee maan nimi luxemburgiksi (Lëtzebuerg). MALTA Maltan 2 ja1 euron kolikoissa on kahdeksankärkinen maltanristi. 50, 20 ja10 sentin kolikoissa on Maltan tunnus eli kilpi, jossa on heraldisen kuvauksen mukainen Maltan lippu. 5, 2 ja 1 sentin kolikoiden kuva-aiheena on Mnajdran esihistoriallisen temppelin alttari. Temppeli on rakennettu merenrantakukkulalle noin 3 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. ALANKOMAAT (Nederland) Alankomaiden eurokolikoissa esiintyy kahta erilaista kuningatar Beatrixin profiilikuvaa. Suurimmissa kolikoissa (2 ja 1 euroa) kuningattaren profiilin oikealla puolella on hollanniksi teksti Beatrix, Alankomaiden kuningatar. Muissa kolikoissa sama teksti ympäröi kuningattaren profiilia. ITÄVALTA (Österreich) Itävallan 2 euron kolikossa on rauhanaktivisti Bertha von Suttner ja 1 euron kolikossa kuuluisa itävaltalainen säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart. Wienin kuuluisimpia rakennuksia on valittu 50 sentin (nykytaiteen museo Secession), 20 sentin (Belvederen linna) ja 10 sentin (Pyhän Tapanin katedraali) kolikoiden aiheiksi. Kuvat 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa esittävät alppiesikkoa, alppitähteä ja katkeronkukkaa. PORTUGALI (Portugal) Portugalin kolikoiden keskiössä on maan ensimmäisen kuninkaan Afonso Henriquesin sinetti ja teksti Portugal. Sinetti 2 ja 1 euron kolikoissa on vuodelta 1144, sinetti 50, 20 ja 10 sentin kolikoissa vuodelta 1142 ja sinetti 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa vuodelta 1134. Sinetin ympärille on kuvattu linnoja ja vaakunoita, joita vuorostaan ympäröivät Euroopan unionin 12 tähteä. SLOVENIA (Slovenija) Slovenian 2 euron kolikon kuva-aiheena on runoilija France Prešeren, ja 1 euron kolikkoon on kuvattu ensimmäisen painetun sloveniankielisen kirjan kirjoittaja Primož Trubar. Kuva 50 sentin kolikossa esittää Triglavvuorta, ja 20 sentin kolikkoon on kuvattu lipizzanhevosia. 10 sentin kolikon kuva-aiheena on arkkitehti Jože Plečnikin toteutumaton suunnitelma Slovenian parlamenttirakennukseksi, ja 5 sentin kolikkoon on kuvattu kylväjä. Kuva 2 sentin kolikossa esittää ruhtinaiden kruunajaiskiveä (Knežji kamen), ja 1 sentin kolikossa on haikara. SLOVAKIA (Slovenská republika) Slovakian 2 ja 1 euron kolikoiden kuva-aiheena on kolmen kukkulan päällä oleva kaksoisristi, kuten Slovakian kansallistunnuksessa. 50, 20 ja 10 sentin kolikoihin on kuvattu Bratislavan linna ja Slovakian kansallistunnus. 5, 2 ja 1 sentin kolikoiden kuva-aiheena on Tatravuorten huippu Kriváň, joka symboloi Slovakian kansan itsemääräämisoikeutta, sekä Slovakian kansallistunnus. 6

SUOMI (Suomi/Finland) Suomen 2 euron kolikossa on lakan marjoja ja kukkia ja 1 euron kolikossa kaksi lentävää joutsenta. Suomen vaakunaleijona on kansallisella puolella 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 sentin kolikoissa. MONACO Monacon 2 ja 1 euron kolikoihin on kuvattu ruhtinas Albert II. 50, 20 ja 10 sentin kolikoiden kuva-aiheena on ruhtinas Albertin monogrammi. 5, 2 ja 1 sentin kolikoihin on kuvattu Monacon ruhtinaiden vaakuna. SAN MARINO San Marinon 2 euron kolikkoon on kuvattu maan hallintorakennus (Palazzo Pubblico), ja 1 euron kolikossa on tasavallan virallinen vaakuna. Kuva 50 sentin kolikossa esittää Titano-vuoren kolmea linnoitustornia, joiden nimet ovat la Guaita, la Cesta ja il Montale. Pyhä Marinus San Marinon perustaja on valittu 20 sentin kolikon kuvaaiheeksi, ja 10 sentin kolikkoon on kuvattu Basilica del Santo. Pienistä kolikoista 5 sentin kolikossa on la Guaita - torni, 2 sentin kolikossa Stefano Gallettin Vapaudenpatsas-veistos ja 1 sentin kolikossa il Montale -torni. VATIKAANIVALTIO (Città del Vaticano) Vatikaanivaltion kaikissa eurokolikoissa on paavi Benedictus XVI:n kuva sekä teksti CITTÀ DEL VATICANO. 7