Joni Karttunen joni.karttunen@aalto.fi Tietoliikennetekniikan koulutusohjelma, Sähkötekniikan korkeakoulu, Aalto-yliopisto Vaihtoraportti Universidad Carlos III de Madrid Escuela Polítecnica Superior Erasmus-ohjelma 21.1.2014 1.7.2014
Sisällys 1. Yleistä... 3 2. Järjestelyt Suomessa... 4 3. Eläminen Madridissa... 4 4. Opinnot... 5 5. Vapaa-aika... 6 6. Yhteenveto... 7 Näkymä Círculo de Bellas Artes kattoterassilta. 2
1. Yleistä Olin Erasmus-ohjelman kautta vaihto-opiskelemassa Madridissa kevätlukukauden 2014. Valitsin vaihtokohteeksi Espanjan ja Madridin, koska olin opiskellut espanjan kieltä reilut kolme vuotta, olen pitkään ollut kiinnostunut espanjalaisesta kulttuurista ja yhden lomamatkan perusteella Madrid tuntui todella kiinnostavalta kaupungilta. Vaihtoyliopistoksi valiutui Universidad Carlos III de Madrid (UC3M), koska se tarjosi minua kiinnostavia kursseja ja se löytyi sekä minun että tyttöystäväni vaihtokohteista, vaikka opiskelen Suomessa Aallossa tietoliikennettä ja hän Metropoliassa markkinointia. Lähdimme siis yhdessä vaihtoon tammikuussa ja palasimme Suomeen kesäkuun lopulla. Tammikuussa Madrissa oli vielä suhteellisen viileätä, iltaisin lämpötila laski joskus alle 5 asteen. Se ei kuitenkaan näkynyt katukuvassa, vaan paikallinen kulttuuri erottui heti totutusta Suomen talvesta. Kadut ja ravintolat olivat täynnä ihmisiä ja puheensorinaa. Madrid tunnetaan mahtavasta tapaskulttuuristaan, jossa illallinen nautitaan Suomen mittapuulla todella myöhään (jos ollenkaan), kun iltapäivästä lähtien on nautittu erilaisia pieniä annoksia. Vaikka taloustilanne on mitä on, nykyäänkin joka paikassa sai pelkän juoman tilattuaan pienen tapaksen, vähintään purkin oliiveja tai sipsejä. Madridin kevätsää osoittautui hyvin vaihtelevaksi: jo helmikuussa päästiin yli 20 asteen ja siitä eteenpäin välillä oli helleviikkoja ja sen jälkeen sateisia viikkoja, joissa lämpötila oli reilut 10 astetta. Madrid kaupunkina ei tuottanut pettymystä. Reilut 3 miljoonaa asukasta (metropolialueella 6.5 miljoonaa) toivat suurkaupungin tunnetta, mutta koskaan ihmismäärä tai kaupungin koko ei tuntunut ahdistavalta, vaikka välillä kadulla saikin pujotella ihmisiä. Yhteensä 12 metro- ja 7 lähijunalinjaaa (cercanías) toimivat loistavasti ja tekevät kaupungilla liikkumisen helpoksi. Kaupunginosat ovat hyvinkin erilaisia ydinkeskustan ympärillä, kuten esimerkiksi monikulttuurinen Latina, boheemit Malasaña ja Chueca ja porvalillinen Salamanca. Näissä kävellessä tuntuu olevan eri kaupungeissa, joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin. Lisäksi keskustan molemmin puolin löytyy mahtavia puisto- ja ulkoilualueita, joista isoimpia ovat Retiro ja Casa de Campo. Plaza Mayor Madridissa. 3
2. Järjestelyt Suomessa Hakuprosessi Suomessa sujui erinomaisesti. Hain UC3M-yliopiston lisäksi varmuudeksi Universidad Autónoma de Madrid kouluun, mutta minut hyväksyttiin ensisijaiseen kohteeseeni aivan kuin vaihtokoordinaattori minulle avoimesti oli jo hakiessa vakuutellutkin. Täytettäviä papereita ei ole paljon ja Erasmus-apurahan ensimmäinen osa maksettiin tilille pian sen jälkeen, kun vaihtoyliopistosta tuli lopullinen vahvistus (admission letter). Tuo kyseinen vahvistus lähetettiin Espanjasta hieman myöhässä ja jouduin kyselemään pari kertaa sen perään sähköpostitse, joten sen viivästyminen aiheutti hieman turhia sydämentykytyksiä. Alustavat kurssivalinnat osoittautuivat melko turhiksi, koska Suomessa joulukuussa täytettyyn Learning Agreement paperiin merkityt kurssit vaihtuivat loppujen lopuksi kokonaan Espanjassa. Tästä lisää opinnot kappaleessa. Vaihto-opiskelijoille myönnetään apurahoja monista säätiöistä ja järjestöistä ja niitä kannattaa hakea. Sain itse kotipaikkakuntalaisestani säätiöstä 900 arvoisen apurahan vaihtoa varten. Muu rahoitus tuli omista säästöistäni, sillä Kelan 480 kuukaudessa ei aivan riittänyt Madridissa elämiseen matkusteluineen. Viisumia Espanjaan ei tietenkään tarvita, matkavakuutus oli ainut huolehdittava asia. Ennen lähtöä tuli luettua paljon NIE-numerosta eli ulkomaalaisten tunnistenumerosta, jonka kaikki yli kolme kuukautta Espanjassa oleskelevat ovat periaatteessa velvoitettuja hankkimaan ilmoittautumalla paikalliselle poliisiasemalle (Policía Nacional). Tätä numeroa tarvitaan käsittääkseni jälkilaskutussopimuksissa esimerkiksi avattaessa pankkitiliä, sähkö- tai nettisopimusta. Jätin sen kuitenkin hankkimatta, koska sille ei ilmennyt tarvetta ja kukaan muukaan vaihto-opiskelija ei sellaista hankkinut. 3. Eläminen Madridissa Asunnon hankinta oli ensimmäinen listalla oleva asia saavuttuamme Madridiin. Hankimme siis yhteistä asuntoa tyttöystäväni kanssa ja olimme jo Suomessa selailleet paljon idealista.com, enalquiler.com ja segundamano.es sivustojen vuokra-asuntotarjontaa. Lähetimme monia sähköposteja sekä espanjaksi että englanniksi ja saimme muutamia vastauksia. Jotkut pyysivät varausmaksua etukäteen, johon emme tietenkään suostuneet. Olimme varanneet ensimmäiseksi viikoksi hotellin, jotta voimme käydä tarkastamassa asunnon ennen vuokrasopimuksen tekoa tai ensimmäisen vuokran maksua. Saimme lopulta sovittua näytön kahteen eri asuntoon, joista ensimmäinen osoittautui todella hyväksi vaihtoehdoksi: 33 neliöinen yksiö parvella tuli maksemaan yhteensä 670 euroa kuukaudessa ja vuokraisäntä ystävällisesti hoiti netti- ja sähkölaskut. Kämppä oli aivan kaupungin keskustassa, Plaza Mayorin korttelissa. Yksityisillä markkinoilla kaupungin keskustan asunnot olivat siis hieman halvempia kuin Helsingin vastaavat. Hieman kauempaa keskustaa löytyi tietenkin tilavampia ja edullisempia vaihtoehtoja, mutta mielestäni vaihto-opiskelun aikana keskustan läheisyys oli todella hyvä asia, koska melkein kaikkialle pystyi myös kävelemään. 4
Jos etsii Madridissa yksin soluhuonetta, prosessi vaikutti helpommalta. Facebookista löytyi monia ryhmiä, joissa tarjottiin jatkuvasti vapaita huoneita solukämpistä, joita Madridista löytyy näemmä paljon vanhojen suurperheiden asunnoista remontoituina. Esimerkiksi New in Madrid ja eri yliopistojen Erasmus incoming Facebook-ryhmät tarjosivat näitä huoneita, joiden hinnoiksi ilmoitettiin 350-500 euroa kuukaudessa keskustan läheisyydestä riippuen. Joidenkin vuokrasopimukseen kuitenkin kuului, että pitää itse löytää huoneeseen seuraava vuokralainen muuttaessa, muuten takuuvuokraa ei palauteta. Koulun opiskelijajärjestö lähetti ennen Espanjaan saapumista myös sähköpostia tarjoten solukämppää koulun vierestä Getafesta tai Leganésista melko edulliseen hintaan. Käytin puhelinliittymänä Orangen prepaidia, joka maksoi noin 15 euroa kuukaudessa sisältäen jonkun määrän puheluita ja 1 GB tiedonsiirtoa maksimi 3G-nopeudella. Espanjassa ei rajattoman tiedonsiirron sisältävää liittymää löydy, mutta yhdellä gigalla oppi tulemaan toimeen. SIM-kortin sai heti käyttövalmiina mukaan, kun kävi jonkun operaattorin liikkeessä passin kanssa (prepaiditkin rekisteröidään). Joukkoliikenne tuli yllättävän kalliiksi, sillä kouluni sijaitsi Leganésissa B1-alueella reilun 30 min lähijunamatkan päässä. Opiskelija-alennuksia ei tunnettu, joten jouduin käyttämään 63 euron aikuisten kuukausilippua. Alle 23 vuotialta sama lippu taisi maksaa noin 40. Toukokuussa kampuksella ei tullut käytyä niin usein, joten 12 euroa maksavat 10-kerran liput tulivat halvemmaksi silloin. Kuukausilippu käy kaikkiin kulkuvälineisiin eli busseihin, metroon ja Cercanías-juniin. 10-kerran lippuja on kahta erilaista: toinen metroihin ja busseihin ja toinen Cercaníakseen. Hintataso ylipäätään on hieman Suomea halvempaa. Samat ostokset ruokakaupassa ovat huomattavasti halvempia ja ravintolassa syöminen ja etenkin juominen myös. Monet ravintolat tarjoavat Menu del día lounasta alle 10 euron hintaan, johon kuuluu alku-, pää- ja jälkiruoka sekä juoma. Käytin koulun kampuksella enimmäkseen kahviloita, joista sai edullisesti perus bocadillot, tapakset tai salaatit. Koulun ruokalassa tuli syötyä vain pari kertaa, koska mielestäni kampuksen viereisistä tai keskustan ravintoloista sai laadukkaampaa ruokaa. 4. Opinnot Saavuimme Espanjaan viikko ennen koulun orientointiviikon alkua. Tässä ajassa ehti hyvin hoitamaan kaikki perusasiat kuntoon ja käymään kerran katsomassa paikkoja koululla. UC3M jakaantuu 4 kampukseen, joista isoimmat sijaitsevat Madridin esikaupungeissa Getafessa ja Leganésissa. Tervetulotilaisuus ja opiskelijajärjestön tilat sijaitsivat Getafessa, johon pääsee Madridin keskustasta Puerta del Solilta parhaiten C4 Cercanías junalla Las margaritas -asemalle. Leganésiin eli tekniikan kampukselle junaa piti vaihtaa joko Atochalla tai Villaverde altossa C5:een. Kuten mainitsin, Learning Agreement paperissa Suomessa valitsemani kurssit vaihtuivat lopulta kaikki. Jotkin kursseista olikin järjesjestty vain syksyllä, vaikka nettisivuilla luki kevätlukukausi. Paikallista tietoliikenteen tutkinto-ohjelmaa uudistettiin juuri silloin, joten monet kurssit järjestettiin sinä vuonna vain espanjaksi ja en päättänyt osallistua ainoana vaihto-opiskelijana niille, koska espanjan kielen taitoni 5
ei oikein riittänyt lukuisiin ryhmätöihin ja esitelmiin paikallisten kanssa. Kävin siis kaikki kurssini englanniksi, kurssit olivat merkitty 2. 5. vuosikursseille ja ne kuuluivat joko vapaavalittaviin tai tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan. Kurssien haastavuudet vaihtelivat, jotkut suoritettiin ilman tenttiä raporttien, esitelmien ja ryhmätöiden muodossa, mutta jotkut tenteillä, joista yhden kurssin läpipääsyprosentti oli vain noin 50. Pääsin kuitenkin kaikki kurssit läpi, joten kurssini loppuivat jo toukokuun lopussa enkä siis joutunut osallistumaan kesäkuun lopussa ja heinäkuun alussa järjestettäviin uusintoihin. Kurssivalinnat, paperiasiat ja muut käytännön kysymykset hoidettiin UC3M-yliopiston kansainvälisen toimiston kautta. Tästä virastosta jäi koko reissulta varmaan ainut negatiivinen kuva, koska kaikki asiat kestivät, sähköposteihin ei aina vastattu ja kurssimuutokset ja tiedotus oli hankalaa. Sain esimerkiksi opiskelijakorttini vasta maaliskuussa ja kurssimuutokset piti suorittaa lukukauden alussa 2-3 päivän aikana huonoa nettijärjestelmää käyttäen. En esimerkiksi voinut valita Getafen kampuksella järjestettäviä talouskursseja, koska minut oli hyväksytty vain Leganésin tekniikan kouluun. Onneksi lopulta löysin suhteellisen mielenkiintoisia kursseja 23 opintopisteen edestä, joissa suurimmassa osassa opetuksen taso oli hyvä. Tarkoitukseni on sisällyttää ne kansainväliseen sivuainemoduuliin Aallossa. Yliopiston kielikeskus tarjoaa 4 opintopisteen espanjan intensiivi- tai lukukausikursseja mutta ne ovat maksullisia, noin 250 euroa kurssilta. Kuulin muilta vaihto-opiskelijoilta, jotka olivat suorittaneet lukukauden alussa intensiivikurssin, ettei se ehkä ole hintansa arvoinen, joten päätin olla osallistamatta niihin. Kieltä oppi hyvin jokapäiväisessä elämässä ja paikallinen ESN-järjestö järjesti maanantaisin keskustan ravintolassa kieli-iltoja, jotka ovat ehkä hauskempi tapa oppia kieltä. UC3M Leganésin kampus. 5. Vapaa-aika Madridissa sanotaan olevan Euroopan suurin määrä baareja ja sen kyllä huomaa katuja kävellessä. Ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona ja tapaavat ystäviään kaduilla, baareissa ja puistoissa. Museo del jamonin pitkät baaritiskit, ylivalutetut caña-olutlasit ja kinkkubocadillot ovat ehkä madrilaisinta mitä tulee mieleen. 100 Montaditos ketju on varsinkin opiskelijoiden suosiossa, koska siellä kaikki listan tuotteet ovat tiettyinä päivinä vain euron. Tutustuimme varsinkin vaihdon alussa moniin vaihto-opiskelijoihin ESN:n (Erasmus Student Network) järjestämissä tapahtumissa. Madridissa on todella paljon vaihto-opiskelijoita ja yleensä tietty 6
ydinporukka muodostuu ensimmäisillä viikoilla. Joihinkin tapahtumiin osallistuu useita yliopistoja. ESN järjesti myös matkoja ympäri Espanjaa, mutta päätimme hoitaa omat matkat omatoimisesti. Kävimme kevään aikana Valenciassa, Toledossa, Lissabonissa, Córdobassa, Sevillassa, Cádizissa, Segoviassa, Zaragosassa ja Barcelonassa. Varsinkin pääisiäisen Andalucian matkaa (Córdoba, Sevilla, Cádiz) voin suositella lämpimästi, sillä siellä pääsiäiskulkueet ovat kaikista vaikuttavimpia ja lämpötilakin oli jo hellelukemissa. Matkustimme Renfen junilla, jotka olivat todella siistejä, mukavia ja nopeita (tietyt kaupunginvälit). Noin kuukautta etukäteen ostettaessa lippujen hinnat ovat suhteellisen edullisia. Lentäenkin pääsee halvalla kaikkiin Espanjan isompiin kaupunkeihin ja esimerkiksi Lissaboniin missä kävimme. Jalkapallo on iso osa espanjalaista kulttuuria ja La ligan ottelut näkyvät lukuisissa baareissa. Varsinkin Atlético Madridin menestyskaudella Vicente Calderónin tunnelma oli mahtava, mutta ei Real Madridin Bernabeu-stadionissakaan valittamista ollut. Atletin kannattajat rojiblancosit ovat enemmän paikallisempaa väkeä ja Bernabeulla näkyy enemmän turisteja madridistasten lisäksi. Lippujen hinnat vaihtelevat 25-150 euron välillä, ottelun tärkeydestä ja istumapaikoista riippuen. Joukkueiden nettisivuilta tai esimerkiksi ticketmaster.es sivulta liput saa ostettua kätevästi. 6. Yhteenveto Vaihtojakso oli minulle todella mieluista aikaa. Parin kuukauden jälkeen Madrid alkoi tuntumaan kodilta ja monia paikkoja katsoi haikeana viimeisinä päivinä. Tapasin monia uusia ihmisiä, sekä espanjan että englannin kielitaitoni paranivat ja opin näkemään asioita uusista näkökulmista. Kurssien vaihtuminen toisiksi kuin olin suunnitellut ei jälkeenpäin harmita ollenkaan. Päinvastoin oli mukava opiskella jotain täysin erilaisia aiheita kuin Aallossa. Jotain asioita ja ruokia tuli Suomesta vähän ikävä ja joskus pienimuotoinen mañana-kulttuuri vaivasi, mutta toisaalta nyt Suomeen palattua jotkut asiat, kuten pilkuntarkka sääntöjen noudattaminen joissain asioissa aiheuttaa hilpeyttä. Suosittelen vaihtoon lähtemistä lämpimästi kaikille, jotka miettivät asiaa. Madrid on mahtava kaupunki asua ja opiskella. Suomessa asunnosta ja kenties työpaikasta luopiminen vai tuntua hankalalta, mutta itsekin melkein koko opiskeluaikani osa-aikaisena työskennelleenä oli todella rentouttavaa vain opiskella ja elää ilman suurempia huolia. Vaihdon jälkeinen paluukulttuurishokki voi olla isompi kuin ulkomaille muuttaessa, mutta kokemukset, uudet ystävät ja erilainen maailmankuva tekevät lähtemisestä sen arvoista. 7