Perusturvalautakunta 1 26.01.2010 Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksut 1.1.2010 alkaen 4535/73/734/2010 PERUSLK 1 Valmistelija: vanhustyönjohtaja Ritva Kiviniemi, p. (08) 887 4562, 040 719 1096, ritva.kiviniemi@haukipudas.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta on 27.5.2003 hyväksynyt edelli sen ker ran pit kä ai kai sen lai toshoidon asiakasmaksuperusteet tulevaksi voimaan 1.7.2003 al kaen. Täs sä välillä on tehty vuosittain sosiaalija ter vey denhuollon asia kas mak suihin tul leet indeksitarkistukset, koska pitkä aikaisen lai tos hoi don maksun pe rusteet on määritelty sosiaali- ja ter veyden huollon asia kasmak suista annetussa laissa (734/1992) ja ase tuk ses sa (912/1992). Lain nojalla 7 b (13.3.2003/221) pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole vaksi katso taan: 1) ympärivuorokautisen laitoshoidon alkamisesta lukien henkilö, jonka laitoshoidon voidaan arvioida kestävän pitempään kuin kolme kuukautta; sekä 2) muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö, sen jälkeen, kun hänen ympärivuorokautinen laitoshoitonsa on jatkunut kolme kuukautta, jos hänen toimintakykynsä on katsottava heikentyneen siten, että häntä on hoidettava edelleen laitoksessa Sen estämättä, mitä 1 mom:ssa säädetään, pitkäaikaisessa lai toshoidossa olevaksi ei katsota: 1) henkilöä, joka saa lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuk sen (1015/1991) 3 :n 2 mom:n 6 kohdassa tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 :n 3 kohdassa tarkoitettua kuntou tusta laitoksessa; eikä 2) lasta tai nuorta, joka on sijoitettu laitoshoitoon lastensuojelulain nojalla Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet 7 c (11.12.2009/1051) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 % hoidossa ole van asiakas maksulaissa tarkoitetuista kuukausituloista, ellei asiakasmaksulaissa toisin säädetä. Maksu voidaan määrätä kuitenkin enintään sen suu ruiseksi, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 97. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen lai toshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai aviolii tonomaisissa olosuh teissa, ja hänen kuukausitulonsa ovat suurem mat kuin puolison kuu kausitulot, maksu määräytyy puolisoiden yh teenlaskettujen kuukau situlojen perusteella. Pitkäaikaisessa laitos hoidossa olevalta perittä vä maksu voi olla enintään 42,5 % edellä mainituin perustein yh teen lasketuista kuukausituloista. Laitoshoidos sa olevan henkilö-
kohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 97 kuukaudessa. Silloin kun molemmat puolisot ovat pitkäaikaisessa laitoshoidossa, maksu määräytyy kummankin puolison kohdalla erikseen. Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tekijät 10 (13.3.2003/221) Maksukykyä arvioitaessa ja maksun suuruutta määrättäessä voidaan, sen estämättä mitä muussa laissa säädetään, ottaa huomioon henkilön eläminen yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olo suhteissa, alaikäisten lasten eläminen samassa taloudessa, henki lön tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikut tavat seikat sekä lapsen elatuksesta annetussa laissa tarkoitettu ela tusvelvollisuus siten kuin niistä laissa tai sen nojalla annetussa ase tuksessa tarkemmin säädetään. Maksukyvyn mukaan määräytyvän maksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon palvelua käyttäneiden henkilöiden tulot siten kuin tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa tarkemmin säädetään. Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevat tulot 10 b (11.12.2009/1051) Edellä 7 c :n 1 mom:ssa tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan tulot ennakonpidä tyksen ja ennakkokan non jälkeen sekä verosta vapaat tulot siten kuin tässä pykälässä sääde tään. Kun maksu määräytyy 7 c :n 2 mom:n mukaisesti yhteen laskettujen kuukausitulojen perus teel la, kuukausitulona ote taan li säksi vastaavasti huomioon sellai sen hen ki lön tu lot, joka on välittö mästi ennen laitoshoidon alkamista elä nyt yh teis taloudessa aviolii tossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa pit kä aikaisessa lai toshoi dossa olevan kanssa. Jos kuukausitulot vaih televat, kuukausi tuloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuo den keski määräinen kuu kausitulo. Palkkatulojen lisäksi otetaan huomioon eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet, elinkorot ja kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki) sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot samoin kuin pääomasta ja muus ta omaisuudesta saatavat nettotulot kuten korko-, osinko- ja vuokra tulot. Tuloina otetaan huomioon myös viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut maatalouden ja elinkeinotoiminnan pääoma- ja ansiotulo-osuudet sekä verovelvollisen osuus yhtymän tulosta. Mainittuja tuloja voidaan tarkistaa viimeksi toimitetun verotuksen osoittamasta tulosta niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamassaan päätöksessä ennakon kannon perusteeksi pantavasta tulosta määrää. Siitä poiketen mitä edellä tässä pykälässä säädetään, metsätulo otetaan huomioon 10 a :n 2 mom:ssa säädetyllä tavalla. Muutetun 10 b :n 4 mom:n 1 kohdan mukaan myös vammaisetuuksista annetun lain mukaiset vammaisetuudet (eläkettä saavan
hoitotuki, alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja ruokavaliokorvaus) otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevana tulona. Tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, kansaneläkelain(568/2007) mukaista lapsikorotusta, asumistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opin torahaa, aikuiskoulutustukea, opintotuen asu mislisää, toimeentulotu kena maksettavaa toimintarahaa ja matka korvausta, kansaneläkelai toksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutus rahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukaista ylläpitokorvausta, julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaista yl läpitokorvausta, opintojen joh dosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhe hoitokustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidontukea. Tuloista tehtävät vähennykset pitkäaikaisen laitoshoidon maksua määrättäessä 10 c (13.3.2003/221) Ennen kuin pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu määrätään, 10 b :n 1 mom:ssa tarkoitetun henkilön kuukausituloista vähennetään: 1) hänen suoritettavakseen vahvistetut elatusavut 2) hänen tosiasiallisista perhesuhteistaan johtuvat muut vastaavat kustannukset 3) kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana maksettava etuus, joka on hänen suoritettavanaan Edellä 1 mom:n 1 kohdan mukaista vähennystä ei kuitenkaan teh dä, jos elatusavun saajana on aviopuoliso, jonka kanssa elatus avun suorittaja on elänyt yhteistaloudessa välittömästi ennen laitos hoidon alkamista. Maksun perimättä jättäminen ja alentaminen 11 Maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai per heen toi meen tu lon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Lakisääteisiin maksuihin vaikutta vat har kin nan va rai set alen tavat tekijät Lautakunnan päätöksen 27.5.2003 mukaan pitkäaikaiseen laitoshoitoon tulleen asiakkaan tyhjilleen jäävän asunnon osalta on asumiskustannuksia otettu huomioon hoitomaksua alentavana tekijänä yhdeksän (9) kuukauden ajan hoitopäätöksen tekemisestä. Lähtökohtana välttämättömien asumismenojen huomioimiseen tietyltä ajanjaksolta on ollut lähinnä se, että hoidettavalle ja/tai omaiselle halutaan antaa riittävä aika asuntojärjestelyjä varten. Asiakasmaksulaissa ei ole määrätty kunnan velvollisuudeksi vastata asiakkaan omaisuuden hoidosta tai siihen liittyvistä kuluista.
Lautakunnan päätöksen 27.5.2003 mukaan puolisoiden yhteisen asun non asumiskustannuksia on huomioitu puolet välttämättö mis tä asumiskustannuksista maksua alentavana tekijänä. Vält tämättömiksi asumiskus tannuksiksi katsotaan seu raavia me no ja: omistusasun non hoitovastike, vuokra, tontin vuokra, kiinteistö vero, ku lu tussähkö, lämmi tys ku lut, pa lo va kuu tus mak su, nuohous- ja jätehuoltomaksu. Käytössä olevan asunnon osal ta ote taan huo mi oon perusmaksu ja veden kulutusmaksu, myös tyh jän asun non vesimaksu huomioidaan menoksi. Maksupäätöksen te ki jän har kin nan mu kaan voi daan myös huo mioi da remonttikustan nuksia ja asuntolainan korkoja alentavana tekijänä. Edunvalvojan palkkio on huomioitu vähentävänä eränä voimassa olevan päätöksen mukaisesti. Monet kunnat ovat tiukentaneet harkinnanvaraisia maksuihin vaikuttavia alen tavia tekijöitä, myöskin Oulun kaupunki on tehnyt näin viimeisissä päätöksis sään. 1. Muutosesitykset harkinnanvaraisiin alentaviin tekijöihin: 1.1. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtyvän asiakkaan tyhjilleen jäävän asunnon osalta asumiskustannukset otetaan huomioon hoitomak sua alentavana tekijänä kuuden (6) kuukauden ajan hoitopäätöksen tekemisestä. 1.2. Puolisoiden yhteisen asunnon asumiskustannusten huomioimisessa otetaan huomioon kotiin jäävän puolison nettotulot seuraavasti: - asumiskustannukset otetaan kokonaan vähentävinä tekijöinä huomioon, mikäli puolison nettotulot ovat alle 829,99 /kk - asumiskustannuksia otetaan vähentävinä tekijöinä huomioon puolet, mikäli puolison nettotulot ovat 830,00-1.309,99 /kk - asumiskustannuksia ei oteta alentavina tekijöinä huomioon silloin, kun puolison nettotulot ovat 1 310 /kk tai yli. Tavoitteena on turvata pienituloisen kotiin jäävän puolison toimeentulo. Lähtökohtana on, että pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutuvan puo li solle tulee ai na jäädä toimeentuloa varten asumiskustannusten jäl keen vähin tään täyden kansaneläkkeen määrää vastaava summa. Tulorajojen korotukset on sidottu työeläkeindeksiin ja ensimmäinen tarkistusajankohta on 1.1.2010. Viranomaisen tiedonsaantioikeus 14 a (14.12.1998/976) Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, kansaneläkelaitos, eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu eläkelaitos, vakuutus laitos, rahalaitos, työnantaja, työttömyyskassa sekä huoltotoimintaa tai terveyden- ja sairaanhoitotoimintaa harjoittava yhteisö tai toimin tayksikkö ovat velvollisia sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisen pyynnöstä antamaan maksutta ja salassapitosäännösten estämättä kaikki hallussaan olevat asiakkaan taloudellista
asemaa koskevat asiakasmaksun suuruuden määräämistä varten tarpeelliset tiedot ja selvitykset, jos maksun määräävä kunta tai kuntayhtymä ei ole saa nut asiakkaalta tai hänen lailliselta edustajal taan riittäviä ja luotetta via tietoja maksun määräämistä varten. Mitä 1 mom:ssa säädetään, sovelletaan myös sellaisen henki lön taloudellista asemaa koskeviin tietoihin ja selvityksiin, joka on elänyt yhteistalou dessa aviolii tossa tai avioliitonomaisissa olosuh teissa pitkäaikai sessa laitoshoi dossa olevan henkilön kanssa, jos laitoshoidosta pe rittävä maksu määrätään tai on määrätty 7 c :n 2 mom:n nojalla puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteel la. Perusturvajohtaja: Perusturvalautakunta päättää hyväksyä: - Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksujen perusteet so si aali- ja terveydenhuollon asiakas maksulain(734/92) ja asiakasmaksuasetuksen (912/92) mukai sesti 1.1.2010 alkaen. - Veteraanilisän 50 /kk huomioimisen tuloksi asiakas mak sua määrättäessä 1.9.2010 alkaen. - Edunvalvojan palkkion vähentävänä eränä voimassa ole van päätöksen mukaises ti. - Lakisääteisiin maksuihin vaikuttavat alentavat tekijät (asu mis kustannukset) koh tien 1.1. - 1.2. mukaisesti. - Jokaisesta alaikäisestä lapsesta otetaan huomioon mak sua alentavana tekijänä 50 % yksinäisen henkilön kansaneläk keen täy destä määrästä (584,13 v. 2010). Tarvittaessa voidaan käyttää har kintaa hoi tomaksun määräämisessä, jotta myös 18 vuot ta täyttä neen lapsen mahdollisesta koulutuksesta aiheutuneet kus tannukset tulee otettua huomioon. Perusturvalautakunta päätti, että vanhustyönjohtaja Ritva Kiviniemi on läsnä tämän asian käsittelyn ajan. Päätös: Perusturvalautakunta hyväksyi päätösesityksen.