DESIGN MANAGEMENT VIESTINTÄ Yritys on sosiaalinen rakennelma, se on joukko ihmisiä, jotka viestivät toisilleen. Yrityksen sisällä viestintäverkon rakentaminen (teknologia) on arkirutiinia ja yhteisesti sovitut tavat viestiä toimivat ainakin teoriassa. Yritystä ympäröivät olosuhteet, jossa on toisia yrityksiä sekä muita sidos- ja kohderyhmiä. Olennaista on kuitenkin se, että näiden kaikkien tavoitteena on viestittää toisilleen ymmärrettävästi erilaisesta teknologiasta ja erilaisista tavoista huolimatta. Ihminen on loppujen lopuksi kaiken ratkaisevin lenkki. Suomi ja monet muut kehittyneet maat ovat kulkeneet pitkän matkan metsästys- ja keräilykulttuurista elämysvetoiseen kulttuuriin. Viime vuosikymmeninä tapahtunut teknologinen kehitys ja tietokoneiden vallankumous on muuttanut toimintatapojamme voimakkaasti. Aikaisempi ongelma, tiedon hankinnan hitaus tai hankaluus on muuttunut päinvastaiseksi. Internetin aikakaudella tiedon hankinta ja viestintä on muuttunut lähes reaaliaikaiseksi. Tästä on seurannut myös ongelmia - informaatiotulva ja sen seurauksena informaatioinflaatio. Yrityksen on yhä vaikeampi erottua muista yrityksistä. Yrityksen aikaisempi perustukijalka -tuote- näyttää menettävän merkitystään omana itsenään. Tuotteet näyttävät olevan teknisesti ja muotoilullisesti yhä samankaltaisempia. Tekninen etulyöntiasema on lyhytaikainen ja kilpailevat yritykset ovat ennen pitkää samalla tasolla. Tuotteen rinnalle on löydyttävä jotakin sellaista, mikä erottaa se muista tuotteista.
Elämysyhteiskunnan yksi tunnusmerkki voi olla tuotteen ja siihen liittyvän kertomuksen liittäminen yhteen. Mitä viestintä on Mitä viestintä tarkoittaa? Viestintä=kommunikaatio, communication Vrt. informaatio Sanoma muuttuu viestinnäksi kun viesti tavoittaa vastaanottajan Viestinnän kanavat Viestinnässä on käytössä kolmenlaisia viestinnän perusmuotoja: kirjallinen viestintä, sähköinen viestintä ja henkilökohtainen kanssakäyminen. YRITYKSEN STRATEGINEN VIESTINTÄ, PERUSTEIDEN MÄÄRITTELY Yrityksen ja tuotteen nimi Yritykselle ja tuotteille nimi on viestinnän keskeinen elementti.
Brandin keskeinen tunnusmerkki on nimi. Informaatiotulvan aikakaudella hyvä nimi on erityisen tärkeä keino erottua muista yrityksistä. Nimet voidaan jaotella monin tavoin: se voi kertoa mitä yritys valmistaa kuten esimerkiksi Sidoste-Sukka. Nimi voi ilmaista myös paikkakunnan, jossa se on perustettu tai toimii tällä hetkellä. Perustamispaikkakunnan nimen perusteella valittu nimi voi tosin johtaa harhaan, koska yritys voi vaihtaa tilanteen mukaan toimipaikkaansa esimerkiksi Torkkelin Paperi tai Viipurin Urheilijat. Nimi voi kuvata myös kokonaisena tai osana perustajiensa tai omistajiensa nimiä. Esimerkiksi Veljekset Keskinen. Nimi voi olla lyhennys tai alkukirjaimet alkuperäisestä pitkästä nimestä esimerkiksi IBM (International Business Machines). Voimariini -nimi (nykyisin Oivariini) kertoo, että tuotteessa on sekä voita, että margariinia, voin maku ja margariinin terveellisyys. Hyvä nimi on myös Flora. Se on helppo ääntää ja se tuo mielleyhtymän kukista ja kasveista sekä viittauksen kasvisöljystä. Pitkät monista sanoista koostuvat nimet voivat unohtua helposti. Poikkeuksina ovat kuitenkin vanhat tunnetut nimet kuten esimerkiksi BMW (Bayerische Motoren Werk) tai IKEA (Ingvar Kamprad, kotoisin Elmtarydin tilalta Agunnarydin kunnasta). Nimen valintaan kannattaa uhrata resursseja. Yrityksen nimen tulee kuvastaa tätä hetkeä. Vanhahtavalta vaikuttava nimi ei sovi kovin hyvin nykyaikaiselle IT yritykselle. Esimerkiksi Saunalahti. Oleellista nimessä on sen välittämä viesti. Nimen tuleekin kuvata yrityksen pehmeitä arvoja eli sitä mikä on aineetonta pääomaa siis sitä joka säilyy ihmisten mielissä vaikka
tuotantolaitokset koneineen ja laitteineen jonkun syyn takia tuhoutuisivat. Yrityksen pitääkin pohtia vahvuuksiaan ja rakentaa imagoaan siten, että yrityksestä välittyy kokonaisvaltainen kuva myös nimen kautta. Logo Yrityksen nimen kirjoitusasu, siis tyyli jolla se kirjoitetaan ja sen mittasuhteet. Logoa käytetään yrityksen viestinnässä laajasti. Se viestii yrityksestä yrityksen toimitilojen ulko- ja sisäpuolella. Tuotteissa, pakkauksissa, käyntikorteissa, lomakkeissa, kirjekuorissa, kuljetusvälineissä ja mainonnassa ja markkinoinnissa työasuissa sekä sähköisissä viestimissä. Liikemerkin ja logon tulee olla ulkoasultaan, mitoitukseltaan, suhteiltaan ja väreiltään sellainen, että sitä voidaan käyttää oikein mahdollisimman monipuolisesti siten, että sen sisältämä viesti ei muutu eri tilanteissa. Logoa ja liikemerkkiä kuten myös yrityksen nimeä voi olla syytä muuttaa aika-ajoin kuvastamaan tätä aikakautta.
Säännöllisin väliajoin uudistettu liikemerkki, SHELL Audiovisuaalinen tunnus Tällä hetkellä on totuttu ajattelemaan logo ja liikemerkki pysähtyneessä ajassa olevaksi ilmiöksi. Sähköinen viestintä luo kuitenkin paineita kehittää logosta ja liikemerkistä myös aikaan sitoutumaton versio. Suomen lippu ja vaakuna ovat pysähtyneessä tilassa olevia symboleja, jotka liitetään valtioon nimeltä Suomi. Suomen kansallislaulu ja lippu yhdessä ovat eräänlainen audiovisuaalinen tunnus suomelle. Yrityksen värit Yrityksen värien on jollakin tavoin liityttävä sen toimintaan. Värien tulee olla myös sellaiset, että ne soveltuvat käytettäviksi eri tilanteissa. Värien tulee näyttää samalta käyntikorteissa, kirjekuorissa, lehti- ja valomainoksissa sekä sähköisissä viestimissä. Tänään yrityksen markkina-alue ei rajoitu ainoastaan valmistuspaikkakunnalle. Liikemerkin, logon ja yrityksen värien on oltava sellaiset, että eri kanavien kautta lähetetyt viestit ovat saman sisältöisiä eri maissa ja kulttuureissa.
Yrityksen on käytettävä valitsemiaan värejä yhtä johdonmukaisesti, tyylikkäästi ja suunnitelmallisesti kuin yritys käyttää logoa ja liikemerkkiään sekä sitä miten ne toimivat värillisinä ja mustavalkoisina. Typografia Typografia on painotuotteen suunnittelua, jonka tekijät ovat kirjainten valinta, ladonta ja marginaalit. Myös paperin valinta ja kuvitus ovat osa typografista suunnittelua. Tekstityyppi tarkoittaa kirjainten muotoa, leikkausta. Viestinnän yhtenäistä ilmettä hakeva yritys valitsee useimmiten ensimmäiseksi sen identiteettiä tukevan tekstityypin. Varsinaisen kirjasintyypin oheen on syytä valita myös jokin muu tekstityyppi, jota voidaan käyttää mikäli ensisijaista fonttia ei voida käyttää. Tekstityypin on sovelluttava moniin eri käyttötarkoituksiin kuten esitteiden painatukseen, www-sivujen tekoon, viitoituksiin ja opasteisiin. Tekstityypin on erityisesti oltava helposti luettavaa ja ymmärrettävää, jotta lähetetty sanoma saavuttaa vastaanottajan. Typografia on suunniteltava siten, että kohderyhmä on tiedossa. Eri kohderyhmille suunnatuilla julkaisuilla on erilaiset typografiset tavat. Lisäksi on tiedettävä mikä julkaisu on kyseessä: uutislehti, esite, luettelo, juliste vai kirja. Typografiset valinnat Kirjain, kirjaimen koko ja ladontatiheys Painotuotteessa päästään hyvään lopputulokseen käyttämällä saman aikakauden vain muutamaa kirjaintyyppiä. Groteskit soveltuvat hyvin lyhyihin kokonaisuuksiin samoin taulukoihin ja
graafisiin esityksiin. Pitempiin leipätekstijaksoihin käyvät hyvin antiikvat. Groteskit ja antiikvat soveltuvat hyvin samaan painotuotteeseen. Leipätekstille, otsikoille, ingresseille, kuvateksteille määritellään kirjaintyypin lisäksi sen koko. Käytössä on kaksi järjestelmää: metripohjainen Didot-järjestelmä, jonka perusyksikkö on piste (0,3759 mm) ja nykyään yleisemmin käytetty tuumapohjainen Pica (0,0138 tumaa eli 0,3517mm). Teksti on helppolukuista kun siinä on oikea ladontatiheys. Oikea ladontatiheys on ohjelmoitu tietokoneissa välistysohjelmiin. Yleisesti sanotaan, että kun kirjaimet pienenevät niiden välinen etäisyys suurenee ja päinvastoin. Kaikki on suhteutettava luentaetäisyyteen, luettavuuteen vaikuttavat myös kirjainten vahvuus- ja leveyserot sekä rivien pituus. Kirjasinten jaottelu Tekstityypit jaetaan alkuperänsä ja leikkauksensa mukaan useisiin eri luokkiin. Kirjasinten jaottelu Loirin ja Juholin mukaan. 1. Goottilaistyyliset (murretut) kirjainmuodot: a. Tekstuura b. Rotunda c. Schwabach d. Fraktuura 2. Antiikvat: 3. Egyptiennet 4. Groteskit 5. Kalligrafiset muodot 6. Fantasiakirjaimistot 7. Multifontistot 8. Digitaaliset instant-fontit
Slogan, iskulause Yritys voi tiivistää koko osaamisensa yhteen lauseeseen. Lyhyt naseva lause jää helposti soimaan kuulijan mieleen. Sopivan helppo melodia tai painotus ja toisto lisäävät mieleenpainuvuutta. Myös huumori tai sanaleikit lisäävät sloganin tehokkuutta. Sloganin on toimittava tekstimuodossa ja puheena. Iskulauseen voi myös rekisteröidä vaikka siinä esiintyvä yrityksen nimi ja osaaminen yhdessä ovat eräänlainen tae, että
sitä eivät käytä muut. Monet kymmeniä vuosia vanhat iskulauseet ovat jääneet soimaan ihmisten mieliin. Iskulause rekisteröinti on voimassa viisi vuotta kerrallaan ja sen voi uusia. Hyvä slogan ja tunnusmelodia voivat olla ratkaisevan tärkeät elementit yrityksen tunnettuuden rakentamisessa. Nokia-brandin "Connecting People" kertoo kahdella sanalla mistä on kyse. Volkswagenin slogan "paras ajaa varmasti on monimerkityksinen slogan.