MARKKINAT VERKOT Riina Heinimäki 19.9.2018 MUISTIO 1(6) Kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 5/2018 Aika: tiistaina 18.9.2018 klo 9.00 14.00 Paikka: Energiateollisuus ry:n toimisto, Eteläranta 10, Helsinki, 2 krs. neuvottelukeskus Osallistujat: Jari Rusanen Loiste Sähköverkko Oy, puheenjohtaja Greetta Arha Elenia Oy Mari Eskelinen Helen Oy Tia Kautto Vattenfall Oy Tarja Leppänen Savon Voima Oyj Elina Säiläkivi Caruna Oy Ina Lehto Energiateollisuus ry Riina Heinimäki, siht. Energiateollisuus ry Este: Anne Kulla Kokkolan Energia Oy Sampo Suhonen Lappeenrannan Energia Oy Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleet. Käytiin lyhyt esittelykierros. 2. Esityslistan hyväksyminen Lisättiin muihin asioihin yhtäaikaisten muuttojen käsittely. 3. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 4. Datahub 4.1 Datahub ajankohtaista Sihteeri alusti keskustelua kertomalla datahub hankkeen ajankohtaisesta tilanteesta. Datahubin hankintapäätös tehtiin kesäkuussa. Järjestelmän toimittaja on CGI Suomi Oy. Hankinnan kokonaisarvo on 41,9 miljoonaa euroa. Yleisesti toimialan keskustelussa on hankintapäätöksen jälkeen tuotu esiin huolta, että investointi on kalliimpi kuin alkuperäinen vuoden 2014 arvio. Kehitysryhmä jakoi tämän huolen. Uudeksi käyttöönottoajankohdaksi on ilmoitettu huhtikuu 2021. Keskusteltiin valmistelun tarkemmasta aikataulusta, jonka Fingrid esitteli 31.8. pidetyssä datahub webinaarissa. Aikataulun mukaan suunnitteluvaiheen pitäisi olla valmis tammikuussa 2019. Tämän jälkeen yhtiöillä pitäisi olla lopullinen tieto datahubin toiminnallisuuksista ja rajapinnoista. Kehitysryhmä piti valmistelun aikataulua melko tiukkana. Varsinkin tuotannollista vastaanotto ja käyttöönottovaihetta (6 kk) pidettiin lyhyenä. Tuotiin esiin, että kunkin toimijan pitää olla datahub valmis jo sertifiointi ja kenraaliharjoitusvaiheessa. Alalle tarvitaankin viesti, että osapuolien pitää olla valmiina paljon aikaisemmin kuin huhtikuussa 2021. Tämä olisi tärkeää nostaa esiin myös Road Show tilaisuuksissa. Sihteeri lupasi ottaa tämän esiin datahubin seurantaryhmän seuraavassa kokouksessa. Energiateollisuus ry Eteläranta 10, 00130 Helsinki www.energia.fi
Lakimuutokset ovat viivästyneet selvästi. Ne annettaneen eduskunnalle tällä viikolla (20.9.) ja tavoitteena on, että eduskunnan näkemys saadaan ennen istuntokauden loppua. Merkittiin tiedoksi lainsäädännön arviointineuvoston lausunto, jonka ei pitäisi aiheuttaa muutoksia itse pykäliin, mutta on vaatinut lisäperusteluja ja taustatietojen kuvaamista nykyistä yksityiskohtaisemmin. Datahub projektiin on rekrytoitu uusia työntekijöitä: Pinja Kimari (tietosuoja) Petri Ahonen (testaus) Teemu Hiekka (tiedonvaihdon asiantuntija) Keskustelussa esitettiin huoli organisaation kasvamisesta ja sitä kautta huoli kustannuksien noususta. Pohdittiin, että onko nykyisellä kustannusrakenteella saatavissa toimijoille kustannuksia suurempaa hyötyä. Hyötynäkökulmasta on aivan olennaista, että datahubin myötä toimijoilta poistuu tänä päivänä kustannuksia aiheuttavia tehtäviä kokonaan. Lisäksi datahubin viranomaisvalvonnassa tulee varmistaa, että datahubilla on riittävät insentiivit toiminnan kustannustehokkuuteen. Lopuksi merkittiin tiedoksi diasarjalla luetellut tulevat datahub tilaisuudet (webinaarit + Road Show). Näiden lisäksi Datahub projekti järjestää aamiaisseminaarin sähkömarkkinoiden tietojärjestelmätoimittajille keskiviikkona 31.10.2018. Fingridin ajatuksena on, että seminaarin jälkeen he kokoavat virallisen järjestelmätoimittajista koostuvan työryhmän, jota vetää Fredrik Södö. 4.2 Käyttöönottotyöryhmän katsaus Riina ja Greetta kertoivat, että käyttöönottotyöryhmä on aloittanut työn käyttöönottosuunnitelman tekstin muuttamiseksi velvoittavampaan suuntaan. Kyse on tässä vaiheessa ensisijaisesti kieliasun tarkentamisesta. Tässä yhteydessä ei varsinaisesti tehdä sisältömuutoksia linjauksiin, ellei hankinnan suunnitteluvaiheesta tule tähän tarpeita. Nykyisen sanomaliikenteen alasajotaulukko oli keväällä toimialalla kommentoitavana. Siihen ei saatu muita kuin tekstitarkennuksia aiheuttavia kommentteja. Itse linjauksiin ei tehty muutoksia. Alasajotaulukko on hyväksytty näillä tekstitarkennusmuutoksilla. Käyttöönottotyöryhmä kävi kesäkuun kotitehtävän pohjalta keskusteluja riskienhallinta ja varautumissuunnitelmasta. Yksi keskeinen kysymys on, milloin vielä voidaan palata vanhaan sanomaliikenteeseen ja mistä syystä näin voitaisiin tehdä. Kehitysryhmä kommentoi kesällä, että go liven jälkeen palaaminen nykysanomaliikenteeseen ei tulisi olla vaihtoehto. Tämä tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin. On välttämätöntä, että järjestelmätoimittajien, verkkoyhtiöiden ja sähkönmyyjien huolellisella sertifioinnilla varmistettaisiin se, ettei palautussuunnitelmaan tarvitsisi mennä. Tämä sai tukea käyttöönottotyöryhmän kokouksessa. Lisäksi käyttöönottotyöryhmän kokouksessa pohdittiin, ettei yksittäisen yhtiön valmistautumattomuus voi estää datahubin käyttöönottoa. Vain datahub järjestelmän toimimattomuus voisi muuttaa käyttöönottoaikataulua, mutta toimijoiden osalta datahubvalmiudet tulisi varmistaa riittävällä monitoroinnilla, testauksilla ja sertifioinneilla. Lisäksi viranomaisilla tulee olla selkeä ja tehokas prosessi, miten tällaisissa tilanteissa toimitaan. Tälle pitäisi varata aikaa hankkeen aikataulussa. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, miten datahubin käyttöön kykenemättömän verkonhaltijan kohdalla toimittaisiin ja kuinka kauan mahdollinen prosessi kestäisi. Verkkoyhtiöllä kykenemättömyys datahubin käyttöönottoon voisi viime kädessä johtaa verkkoluvan poisottamiseen. Korostettiin, että sertifioinnin pitää olla niin tiukka, ettei jää epäselvyyttä toimijan kyvykkyydestä. Sertifioinnin pitää tapahtua niin hyvissä ajoin, että mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin on tarvittava aika. Riittävän tiukalla sertifioinnilla pitää varmistaa, että kaikki toimijat ovat datahub kelpoisia käyttöönottoon mennessä. Käyttöönottotyöryhmä on kokouksissaan pohtinut, voitaisiinko datahubin poikkeustilanteessa ottaa käyttöön vain osittain. Tämä nähtiin erittäin epätoivottavaksi ja vaikeaksi. Mahdollisesti 2(6)
datahub voisi alkuun olla vain käyttöpaikkarekisteri ja mittaustietokanta, mutta prosessit on otettava käyttöön kaikki samanaikaisesti. Kehitysryhmä näki, ettei tällaista vaihtoehtoa kannattaisi edes miettiä. Sen toteutus nähtiin hyvin riskialttiiksi. Lopuksi Greetta kertoi toimijoiden omia käyttöönottosuunnitelmia miettivän työryhmän juuri käynnistyneestä työstä. Kyseessä on laajennettu ryhmä varsinaisesta käyttöönottoryhmästä, pois lukien ET:n edustaja. Toimijoiden edustajat olivat esittäneet Fingridille toiveen, että saataisiin mahdollisimman yksiselitteinen ja kattava suunnitelma, joka ei jätä varaa tulkinnanvaraisuuksille. Toivottiin, että suunnitelma raportoitaisiin mielellään sähköisessä muodossa. Suunnitelmaan tullaan määrittelemään sekä kovia KPI mittareita että lisäksi pehmeimpiä toimijoiden edistymistä kuvaavia kysymyksiä. Esimerkkeinä KPI mittareista mainittiin kaikki iteraatiokierrokset sekä projektiorganisaation nimitykset. Kommentoitiin, että tilanne projektiorganisaation suhteen voi olla kovin erilainen eri kokoisissa yrityksissä. Pienessä yhtiössä voi olla yksi tai vain muutama ihminen, joka muodostaa projektiorganisaation. [Siht. huom.: Kokouksen jälkeen pidetyssä ao. työryhmän toisessa kokouksessa oli hahmoteltu täsmällisempiä KPI mittareita. Esimerkkinä voisi mainita mm. Onko projektille nimetty projektin omistaja ja ohjausryhmä? tai Onko tietokonversiosuunnitelman tarkistuspisteet täyttyneet?. Lisäksi kokouksen keskusteluissa oli tuotu ilmi, että ohjeessa ja suunnitelmien valvonnassa tulee huomioida myös muutaman henkilön yhtiöt.] Tavoitteena on, että työ on valmis marraskuun lopussa. Suunnitelman toimitustapaa ei ole vielä päätetty. Työryhmän jäsenet ovat kommentoineet vahvasti sähköisen mallin puolesta. Markkinaosapuolet toimittaisivat näin ollen yhtiökohtaisen käyttöönottosuunnitelman sähköisesti portaalin kautta vastaamalla Fingridin esittämiin kysymyksiin ja liittämällä sinne yksittäisiä dokumentteja tarvittaessa (esimerkiksi projektiorganisaatiokaavion). Asiasta jatketaan keskustelua seuraavissa kokouksissa. Kehitysryhmällä ei ollut kommentoitavaa tai terveisiä käyttöönottotyöryhmän työhön. 4.3 Prosessiryhmän katsaus, Jari Jari kertoi prosessityöryhmän kokouksen terveisiä. Kokouksen aluksi oli käyty läpi katsaus osallistujien ajankohtaiseen valmistautumistilanteeseen. Monessa yhtiössä on käynnissä tai käynnistymässä asiakastietojärjestelmän muutosprojekti. Kommentoitiin, että jos on vasta nyt aloittamassa järjestelmäprojektia, niin tarjoajia on tällä hetkellä todella vähän. Monet yhtiöt osallistuvat myös tietokonversion pilotointiin. Datan laadun parantamista tehdäänkin parhaillaan kaikissa ryhmään osallistuvissa yhtiössä. Jari kertoi, että prosessiryhmän kokoonpano on muuttumassa ensi vuoden alusta. Jatkossa ryhmässä on vain kolme verkonhaltijan ja kolme myyjän edustajaa. Edustajat nimetään ET:n ehdotuksen perusteella. Edustajista vaihdetaan yksi jakeluverkonhaltijan edustaja ja yksi myyjän edustaja rotaationa vuosittain siten, että kunkin kalenterivuoden ensimmäiseen kokoukseen tulee mukaan uudet jäsenet. Uudet jäsenet nimetään Energiateollisuuden esityksen mukaisesti. Muutoksella haetaan toiminnan tehostamista, ketteryyttä ja dynaamisuutta. Keskustelussa ymmärrettiin tämä tarve, mutta esitettiin huoli, tapahtuuko tavoiteltava päätöksenteon nopeus laaja alaisen ja kattavan näkemyksen kustannuksella. Korostettiin, että linkki kehitysryhmään pitää säilyä ja että ryhmään valittujen tulee tunnistaa vastuunsa edustajaa koko alaa. Fingridiltä tulee ET:lle myöhemmin virallinen pyyntö nimetä edustajat. ET:ssä edetään tämän jälkeen normaalin nimitysprosessin mukaisesti. Prosessiryhmä oli keskustellut, mitä tietoja datahubin käyttöönoton jälkeen välitetään vielä MSCONS sanomilla. Ryhmä oli ollut sitä mieltä, että kaikki ne tiedot, mitkä koskettavat vähittäismarkkinoita tulisi saada datahubin kautta. Ryhmäläiset olivat toivoneet, että jatkossa yhtiöt saisivat myös spot hintasarjan datahubista. Myös tiedonvaihtoformaattia voidaan muuttaa datahubin jälkeen tarvittaessa, koska tavoitteena on päästä pois operaattoria edellyttävästä tiedonvaihdosta. 3(6)
Prosessidokumentista on tulossa syyskuussa versio 1.6. Prosessiryhmä oli saanut kotitehtäväksi miettiä ns. risteäviä prosesseja. Jarin pitää esittää alan kommentit 8.10. kokouksessa. Sovittiin, että Jari lähettää kotitehtävän kehitysryhmälle kommentoitavaksi ja vastaukset tulee lähettää kaikille viimeistään 3.10. Toinen kotitehtävä koski mittaustietojen toimituksen aikataulua taseselvityksen yhteydessä. Todettiin, että ET:n kanta ei ole muuttunut aiemmasta. Verkonhaltijoiden aikataulua ei ole varaa yhtään lyhentää nykyisen asetuksen mukaisesta. Verkonhaltijoille voidaan säilyttää nykyinen aikataulu ja datahubin aikaraja esettin suuntaan voisi olla esimerkiksi D+12 klo 12. Sovittiin, että Riina lähettää Jarille erikseen tarkemmat kommentit prosessityöryhmään vietäväksi. Tehotuotteiden laskutustietojen välitystä ei oltu käsitelty prosessiryhmän kokouksessa. Kehitysryhmän keskustelussa tuotiin esiin, että tällä hetkellä tehotuotteiden laskutus tapahtuu aina kokonaisina kalenterikuukausina. Datahubissa laskuriviä koskevassa ilmoituksessa on tietoina mm. laskutettava määrä (näissä tuotteissa laskutuksen perusteena oleva teho), yksikköhinta ja laskurivin summa. Kehitysryhmän näkökulmasta myyjä pystyy tällä tiedolla laskuttamaan tehokkaasti. Ainoa rajaus on, että se rajaa myyjän siirron laskutuksen kalenterikuukausittaiseksi, mutta tämä on myös verkon hinnaston mukainen tapa. Yleinen näkemys oli, että kaikkien verkonhaltijoiden hinnastot perustuvat tehotuotteiden osalta tällä hetkellä kokonaisien kalenterikuukausien laskentaan. Myyjien laskutusta helpottaisi, jos määriteltäisiin, mihin mennessä verkon pitää toimittaa kunkin kuukauden laskurivit datahubiin. Tyypillisesti se tapahtuu mahdollisimman nopeasti kuukauden alkupäivinä. Esimerkiksi Carunalla tavoitetilana on laskutus kolmantena arkipäivänä. Muistion liitteenä on tiedoksi prosessiryhmän kokouksessa esitetty diasarja. 4.4 Konversiotyöryhmän katsaus, Sari ja Tia Tia kertoi, että mittaustietojen tarkistus Titassa on valmis. Samoin ulkoiset rajapinnat postiin ja PRH:lle ovat teknisesti valmiit. Fingrid kyselee myöhemmin syksyllä pilottiyhtiöiltä kiinnostusta testata ulkoista rajapintaa. Tähän valitaan yhtiöitä, joilla datanlaatu on riittävän hyvä testaamaan rajapinnan toimintaa. Postin rekisteriä vasten tarkistetaan, vastaavatko nimi ja henkilötunnus toisiaan. Osoitteet tarkistetaan erikseen. Tässä yhteydessä ei yhdistetä nimeä ja osoitetta, vaan tarkistetaan vain, löytyykö kyseinen osoite Suomesta. PRH:n rekisteriä vastaan tarkistetaan, vastaavatko y tunnus ja yrityksen nimi toisiaan. Pilotti on herättänyt isoa kiinnostusta. Pilotissa on tällä hetkellä 137 osapuolta (45 JVH ja 92 myynti). Enegian kautta tuli mukaan iso joukko myyjiä. Datan laatu on ollut hyvää. Kriittisyysluokassa 1 kaikilla osallistujilla laatuprosentti on yli 90 prosenttia. Lopullisesti tiedon laatu voidaan todeta vasta yhdenmukaisuustarkastuksissa, kun eri yhtiöiden tietoja verrataan toisiinsa. Yhdenmukaisuustarkastukset on tarkoitus aloittaa syksyllä. Titta on lisännyt joitakin osoitteiden tarkempia tarkastussääntöjä. Tämä johti siihen, että datan laatu heikkeni monella osoitteiden osalta. Hankkeessa on keskusteltu yhdenmukaisuustarkastuksien tuloksien pohjalta tehtävien korjauksien säännöistä. Työryhmä on päättänyt, että viimeisimmän myyjän tiedot viedään datahubiin, jos tiedoissa on eriäväisyyksiä. Jatkotyössä vielä pohditaan, miten toimitaan tyhjien tietokenttien osalta. Tavoitteena olisi, ettei uuden/viimeisimmän myyjän tyhjä kenttä aja olemassa olevan tiedon yli. Tietokonversiosuunnitelmaa on muutettu velvoittavampaan suuntaan ja samalla on poistettu paljon turhaa ja vanhentunutta tietoa. Uusi ohje julkaistaan mahdollisimman pian. Ohjeessa on isoja muutoksia edelliseen versioon. Esimerkiksi aikaisemmin puhuttiin viidestä iteraatiokierroksesta. Nyt konversiossa on vain 3 iteraatiota ja kaksi viimeistä tehdään käyttöönottovaiheessa. Konversion aikataulua pidettiin tiukkana, mutta ymmärretään, että koko käyttöönoton aikataulu on tiukka, joten tämäkin vaihe pitää mennä nopeasti läpi. Kehitysryhmällä ei ollut muita 4(6)
5(6) kommentteja ohjeeseen kuin, että GS1 tunnuksien käyttöönotosta koettiin olevan liian vähän ohjeita. Tia välittää tämän kommentin eteenpäin. Sihteeri kertoi, että edellisen päivän Fingridin tiedonvaihdon kehitysryhmän kokouksessa oli kerrottu, että EDIELfi portaaliin tulee mahdollisesti taulukko, johon verkot voisivat ilmoittaa, että heillä on jo käytössä uudet GS1 tunnukset vanhojen rinnalla. Jari oli luvannut selvittää ET:n kautta, onko kukaan verkko vielä ottanut käyttöön GS1 tunnuksia. Kehitysryhmän jäsenistä kukaan ei ollut. Päätettiin, että Ina kysyy tätä vielä asiakkuustoimikunnalta ja verkkovaliokunnalta. Kysytään, onko joku jo käynnistänyt tähän liittyvän hankkeen ja jos joku on käynnistänyt, voisiko kertoa kokemuksista Datahub Road Showssa. Halutessaan voi kertoa myös vain Fingridille, joka välittää terveiset kuulijoille. Toiveena olisi kuulla mm., miten hankinta tapahtui ja miten uusi tunnus on muodostettu. Ina ilmoittaa saamistaan vastauksista Jarille 8.10. mennessä. Lopuksi Tia kertoi, että hankkeen organisaatiomuutoksista johtuen Lauri Jännes on jatkossa päävastuussa konversiosta. Fredrik Södö tukee kuitenkin edelleen Lauria työssä. Konversiotyöryhmä ei enää kokoonnu säännöllisesti. Tarvittaessa järjestetään skype kokouksia. Pohdittiin, miten datahubissa toimitaan niiden puolustusvoimien käyttöpaikkojen osalta, joiden osoitetta ei saa laittaa datahubiin. Näissä kohteissa katuosoite on pelkkä numerosarja etuliitteellä. Tian näkemyksen mukaan, että datahubissa kadunnimi voi olla myös pelkkä numerosarja, joten tästä ei pitäisi tulla ongelmaa. Tia mainitsi myös, että henkilötunnuksien massarikastus väestörekisterikeskukselta vaatii tietoluvan, joka haetaan lain voimaan tulon jälkeen VRK:sta. Kehitysryhmällä ei ollut kommentteja konversion etenemiseen. 5. Sähkömarkkinoiden tiedonvaihtopäivien palaute, ryhmätyöt ja viestiseinän kysymykset sekä ensi vuoden kokouspaikka Käytiin läpi tiedonvaihtopäivien palaute ja kirjattiin ylös mm. seuraavia kehitysideoita ensi kertaa varten: Aloitus mahdollisesti myöhemmin, jotta eri puolelta Suomea ehtii ajoissa paikalle. Ryhmätyöt jätetään väliin ensi kerralla. Pohditaan ohjelman laatimisen yhteydessä, korvataanko vaikka paneelikeskustelulla, johon kerätään etukäteen osallistujilta kysymyksiä. Osallistujat voisivat olla kehitysryhmän ulkopuolelta. Sovittiin, että kehitysryhmän jäsenet miettivät, mikä olisi sopiva teema. Ehdotettiin, että yksi vaihtoehto voisi olla, miten energiamurros näkyy asiakaspalvelussa ja tiedonvaihdossa. Ulkopuolinen puhuja oli tosi hyvä. Päätettiin, että ensi vuodellekin hankitaan ulkopuolinen puhuja. Kehitysryhmän jäseniltä ja Adatolta kaivataan ideoita hyvistä puhujista. Osallistujalista tarvitaan ensi vuonna. Viestiseinän yhteystiedot pitää olla selkeämmin esillä. Olisi hyvä olla Hyvä tietää aineisto myös paperilla. Yhdessä kommentissa esitettiin kehitysidea pikakyselyistä seminaariväelle. Esityksissä voisi olla yleisölle ennalta määriteltyjä kysymyksiä. Yleisö voisi vastata kysymyksiin jonkinlaisen webportaalin kautta. Kyselyn tulokset näkyisivät saman tien. Samanlaista ideaa on käytetty Fingridin Datahub webinaareissa. Sisällön osalta edelleen toivotaan käytännön esimerkkejä, ajankohtaiskatsauksia, mutta myös eteenpäin katsovia teemoja. Fingridille esitettiin terveisinä, että esityksiin toivotaan uutta kulmaa, eikä webinaarissa esitettyjen asioiden toistoa. Päätettiin, että ensi vuoden ohjelmaan palataan heti alkuvuodesta. Käytiin läpi ryhmätöiden yhteenvedot. Todettiin, ettei niistä tällä kertaa tullut mitään, mikä aiheuttaisi nyt pohdintaa tai uusia linjauksia.
Myös kaikkiin viestiseinän vähäisiin kysymyksiin vastattiin jo tilaisuudessa. Ensi vuoden seminaaritilat on varattu ajalle 6. 7.6.2019. Ohjelmassa tulee huomioida, että aloitus on ajoitettu niin, että eri puolelta Suomea ehtisi hyvin aloitukseen. 6. Muut asiat 6.1 Pientuotannon sopimusrakenne Ina kertoi, että ET:n sähköverkon sopimusehtoja ollaan päivittämässä. Uusissa ehdoissa tuotannon ja kulutuksen ehdot yhdistetään (LE ja TLE sekä VPE ja TVPE). Keskusteltiin yhtiöiden käytännöistä pientuotantokohteiden sopimusrakenteiden osalta. Kysyttiin kehitysryhmän näkemystä, tehdäänkö pientuotantokohteille aina erilliset verkkosopimukset kahdelle käyttöpaikalle ja tehdäänkö pientuotannon osalta kokonaistoimitussopimuksia. Yleinen käsitys on, että molemmille käyttöpaikoille tehdään aina erilliset verkkosopimukset, joihin siis tulevaisuudessa sovellettaisiin samansisältöisiä ehtoja. Kokonaistoimitussopimuksia ei uskota tehtävän pientuotantokohteille pientuotannon oston osalta. Pohdittiin myös, että tarvitseeko ET:n pientuotannon sopimuksia koskevia ohjeita päivittää. Todettiin, että ohjeita tarvitsee päivittää verkkopalvelusopimuksien osalta yllä kuvatun sopimusehtojen muutoksen mukaisesti. 6.2 Yhtäaikaisten muuttojen käsittely Fingridin kehitysryhmän kokouksessa esitettiin kehitysryhmälle kysymys yhtäaikaisten muuttojen käsittelystä. Menettelyohjeen liitteessä 4 on esimerkkejä erityistilanteiden käsittelystä. Menettelyohjeessa sanotaan, että ohje soveltuu tilanteisiin, jossa prosessi on saatettu loppuun, eli myyjä A on vastaanottanut prosessiin kuuluvan Z04[1] sanoman. Kysyttiin, voiko saman toimintaohjeen laajentaa koskemaan myös keskeneräisiä prosesseja. Kehitysryhmä linjasi, että ohje soveltuu myös keskeneräisiin muuttoprosesseihin. Päätettiin, ettei tältä osin muuteta ohjetta, mutta päivitetään tekstiä, kun seuraavan kerran menettelyohjetta muutetaan. 7. Seuraava kokous Seuraava kokous päätettiin siirtää pidettäväksi 12.12.2018 yhteiskokouksena Fingridin kehitysryhmän kanssa Fingridin tiloissa. Aiemmin sovittu kokousaika tiistai 27.11.2018 klo 9.00 muutetaan epäviralliseksi skype kokoukseksi, jossa aiheena on prosessiryhmän kokoukseen valmistautuminen. Sihteeri lähettää kutsun osallistujille ja Jari toimittaa aikanaan kokousaineiston sen saatuaan. 8. Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 13.18. 6(6)