METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1
YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua alumiinia, kuparia, messinkiä ja muitakin metallipintoja voidaan maalata, mutta harvoin niitä maalataan. Syynä on yleensä se, että nämä metallit kestävät ympäristörasituksia ilman maalaustakin. 2
KYLMÄVALSSATTU TERÄS Kylmävalssatusta teräksestä valmistetaan ohutlevyä ja ohutseinämäistä putkea. Putket voivat olla profiililtaan eri muotoisia. Kuva 1. Kylmävalssatusta teräksestä tehtyjä tuotteita. Ylempi on hyväkuntoinen tuote, alempi on ruostunut. Teräslevyn paksuus on yleensä alle 4 mm, harvoin yli 2 mm. Putket ovat ohutseinämäisiä. 3
KYLMÄVALSSATTU TERÄS Kylmävalssatun teräksen tunnistaa tasaisen harmaasta väristä, kiillosta ja pinnalla olevasta suojaöljystä. Kuva 2. Kylmävalssattua terästä on pyyhitty valkoisella liinalla. Pintaan on jäänyt mustaa rasvaa. Suojaöljyyn on sekoittunut nokea teräksestä joka värjää öljyn mustaksi. 4
EPÄPUHTAUDET KYLMÄVALSSATUN TERÄKSEN PINNALLA EPÄPUHTAUS Suojaöljy- ja rasva Hiilipöly ja noki Vetorasvat ja saippuat Suolat Työstönesteet Metallilastut Ruoste Lentoruoste Leikkauksessa syntynyt oksidi LÄHDE Lisätty varastosuojaksi Valmistus Langan ja putken valmistus Sormenjäljet, kuljetus, meriolosuhteet Sahaus, jyrsintä, poraus ja muu työstö Työstö Säilytys kosteassa Lyhytaikainen pinnan kastuminen Laserleikkaus 5
KYLMÄVALSSATUN TERÄKSEN PINNAN PUHDISTUS Suojaöljy, rasva, hiilipöly, noki, suolat, työstönesteet ja metallilastut voidaan poistaa vesipohjaisilla pesuilla. Nämä epäpuhtaudet eivät aiheuta ongelmia ja niitä voidaan pitää normaaleina pinnalla. Ruoste ja lentoruoste eivät poistu vesipohjaisella pesulla ja ovat siksi ongelmallisia. Poistoon käytetään mekaanisia menetelmiä tai happopeittausta. Ruostetta ja lentoruostetta voidaan pitää säilytys- tai käsittelyvirheinä. 6
KYLMÄVALSSATUN TERÄKSEN PINNAN PUHDISTUS Kuva 3. Hyväkuntoinen kylmävalssatun teräksen pinta, joka voidaan puhdistaa vesipohjaisella pesulla. Kuva 4. Huonokuntoinen kylmävalssatun teräksen pinta. Pinta on kastunut ja pintaan on tullut lentoruostekerros. Pinnan puhdistukseen joudutaan käyttämään mekaanisia menetelmiä tai happopeittausta. 7
KUUMAVALSSATTU TERÄS Kuumavalssatusta teräksestä valmistetaan paksuja teräslevyjä, palkkeja ja profiileja. Kuva 5. Kuuvalssatun teräksen pinnalla oleva valssihilsekerros. Pinta ei ole ruostunut. Kirjava pinta. Kuuvalssatun teräksen tunnistaa sen pinnalla olevasta sinertävästä valssihilsekerroksesta. Kerros voi olla tasavärinen tai kirjava. 8
KUUMAVALSSATTU TERÄS Kuumavalssatun teräksen annetaan usein ruostua ennen kuin siitä valmistetaan tuotteita, koska sen pinta joudutaan joka tapauksessa puhdistamaan valssihilseestä. Kuva 6. Ruostunut kuumavalssattu teräs Ruostuminen ei merkittävästi heikennä paksua terästä. 9
EPÄPUHTAUDET KUUMAVALSSATUN TERÄKSEN PINNALLA Kuumavalssatun teräksen pinnalla olevaa valssihilsettä voidaan pitää epäpuhtautena, koska se ei ole kovin hyvin kiinni teräksen pinnassa. Tartunta voi olla heikompi kuin maalin tartunta valssihilseen pintaan. Valssihilsekerros poistetaan yleensä suihkupuhdistamalla, joskus happopeittauksella. Kuva 7. Kuumavalssattua tankoa on väännetty, jolloin pinnalla ollut valssihilse on irronnut teräksestä. Jauhemaali on pysynyt kiinni valssihilseessä. Pintaa ei ole puhdistettu ennen jauhemaalausta. 10
EPÄPUHTAUDET KUUMAVALSSATUN TERÄKSEN PINNALLA Kuumavalssattua teräslevyä leikataan usein laserleikkauksella, jolloin leikkuupintaan muodostuu huonosti alustassa kiinni oleva oksidikerros. Oksidikerros voidaan poistaa happopeittauksella tai suihkupuhdistuksella. Kuva 8. Laserleikattu pinta 11
EPÄPUHTAUDET KUUMAVALSSATUN TERÄKSEN PINNALLA Kuumavalssatun teräksen pinnalla voi olla työstönesteitä, suolaa ja metallilastuja jotka on poistettava pesumenetelmin. Sen pinnalla ei kuitenkaan ole suojaöljykerrosta, joten kemiallista puhdistusta ei välttämättä tarvita. Kuva 9. Kuumavalssatun teräksen pinta jossa on vain valssihilsettä ja ruostetta. Kuva 10. Kuumavalssatun teräksen pinta jossa työstönestettä. 12
VALURAUTA Valurauta tuotteet ovat muodoltaan erilaisia kuin terästuotteet. Kuva 11. Valurautatuotteita. Oikean puoleinen osa valunjälkeinen raaka-aihio. Vasemmanpuoleinen on työstetty. Valurautatuotteiden pinta voi olla valupintainen tai työstetty. 13
EPÄPUHTAUDET VALURAUDAN PINNALLA Valuraudan pinnalla on usein työstönesteitä ja metallilastuja. Myös ruostetta ja suolaa voi olla väärästä säilytyksestä tai käsittelystä johtuen. Kuva 12. Pahasti ruostunut ja haljennut valurautapata jota on yritetty korjata. Valurauta on kovaa eikä se taivu. Kova isku rikkoo valuraudan osiksi. 14
SINKITTY TERÄS Sinkittyä terästä on kahta laatua; kuumasinkittyä ja sähkösinkittyä. Kuumasinkitty teräs kestää hyvin normaaliolosuhteissa. Sitä maalataan lähinnä ulkonäkösyistä. Kuva 13. Kuumasinkitystä. Tuotetta ollaan nostamassa sinkitysaltaasta. Kuva 14. Kuumasinkitty tanko 15
KUUMASINKITTY TERÄS Kuumasinkityn teräksen pinta vanhenee nopeasti ulko-olosuhteissa, jolloin se menettää kiiltonsa. Kuva 15. Kuumasinkitty pinta vuosikymmeniä vanhana. Pinnassa ei ole vieläkään ruostetta. Tyypillinen kuumasinkitty tuote on lyhtypylväs. Pinta ei ole kaunis, mutta hyvin kestävä. 16
KUUMASINKITTY TERÄS Sinkitty ohutlevy on myös kuumasinkittyä. Samoin vanhat peltikatot, rännit ja rakennusten pellitykset. Uudet ovat yleensä maalattu jo valmistusvaiheessa sinkityksen päälle. Kuva 16. Kuumasinkityn ohutlevyn pintaa 17
EPÄPUHTAUDET KUUMASINKITYN TERÄKSEN PINNALLA Kuumasinkityn teräksen pinnalla voi olla työstönesteitä, suolaa ja metallilastuja. Kuva 17. Hapettunut kuumasinkityn ohutlevyn pinta. Kosteus ja väärä maalaus ovat aiheuttaneet valkoruostetta sinkin ja maalin väliin. Maali irtoaa pinnasta. Kun sinkkipinta hapettuu tulee sen pintaan valkoruostetta joka on poistettava ennen maalausta. 18
SÄHKÖSINKITTY TERÄS Sähkösinkityn teräksen sinkin kerrospaksuus on ohuempi kuin kuumasinkityn. Se ei ole yhtä kestävä korroosiota vastaan kuin kuumasinkitty. Kuva 18. Uusia sähkösinkittyjä tuotteita 19
SÄHKÖSINKITTY TERÄS Sähkösinkityn pinnan kiilto heikkenee käytössä. Pinnalla voi olla ohut vaha, joka suojaa pintaa. Aikaisemmin sähkösinkitty pinta passivoitiin kromatoinnilla. Kuva 19. Kromipassivoituja kuumasinkittyjä osia. 20
EPÄPUHTAUDET SÄHKÖSINKITYN TERÄKSEN PINNALLA Sähkösinkityn teräksen pinnalla voi olla samoja epäpuhtauksia kuin kuumasinkityn teräksen päällä. Jos pinnalla on vahaa, on maalaaminen vaikeaa. Maali ei tartu vahaan. Kromipassivoitu sähkösinkitty pinta ei yleensä ole valkoruosteessa. Kromipassivointia ei enää juurikaan tehdä Suomessa. 21
ALUMIINI Alumiini on kevyttä metallia. Alumiini kestää hyvin normaaliolosuhteissa. Sitä maalataan lähinnä ulkonäkösyistä. Kuva 20. Alumiinisia kiinnikkeitä Maalauksella voidaan parantaa alumiinin kestävyyttä kemiallisia rasituksia vastaan. 22
EPÄPUHTAUDET ALUMIININ PINNALLA Alumiini pinnalla olevia tavallisia epäpuhtauksia ovat työstönesteet, suolat ja metallilastut. Kuva 21. Alumiinikannake joka vaikuttaa puhtaalta. Pinnalla on kuitenkin työstönesteitä ja sormenjälkiä. Alumiinin pinnalla voi olla myös oksidia joka pitää poistaa mekaanisesti. 23
RUOSTUMATON TERÄS Ruostumatonta terästä maalataan harvoin lähinnä ulkonäkösyistä. Magneetti ei tartu austeniittiseen ruostumattomaan teräkseen joka on selvästi yleisin ruostumattoman teräksen muoto. Kuva 22. Peitatun ruostumattoman teräksen pinta. Ruostumaton teräs esikäsitellään ennen maalausta happopeittauksella joka puhdistaa samalla hitsaussaumat. Ruostumaton teräs on metallina kallista. 24