Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia Luonnos 12.6.2013
Kokemäen kaupungin elinkeinostrategia 1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä... 3 2. Nykytilan kuvaus... 3 2.1 Väestörakenne... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat... 3 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät... 7 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen... 7 Kunta- ja seutukuntayhteistyö... 7 Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon... 7 Kansainvälinen yhteistyö... 7 Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin... 8 Tiedotus... 8 Sidosryhmäyhteistyö... 8 Palkitsemiset ja huomioimiset... 9 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen... 9 Hanketyö ja projektit... 9 Kuntamarkkinointi... 9 Tontti- ja toimitilapolitiikka... 10 Infrastruktuuri... 10 4.3 Elinkeinotuet... 11 Yrityslainojen takaukset... 11 Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus... 11 4.4 Elinkeinopolitiikan resurssit... 11 Yrityspalvelut... 11 5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet... 12 Elinkeinostrategia 2 (12)
1. Kaupungin tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä Kaupungin tehtävä on kouluttaa yrittäjiä, tukea yritystoiminnan aloittamista, rohkaista yrittäjyyteen, auttaa tukien ja rahoituksen hankkimisessa, auttaa toimitilojen ja muiden toimintaedellytysten hankkimisessa, varmistaa toimiva perusinfrastruktuuri, edesauttaa työvoiman saatavuutta sekä parantaa alueen imagoa monipuolisesti yritystoiminnan lisäämiseksi. Edellä mainitut toimenpiteet muodostavat laajan kokonaisuuden ja muokkaavat kaupungista aktiivisen elinkeinopolitiikan edistäjän. Kaupunki käyttää hyväkseen oman toimintansa yleisiä johtamismekanismeja, joiden kautta yrittäjyyden edistäminen juurrutetaan koko kaupungin mentaliteettiin. Kaupunki verkostoituu yrittäjien ja yrittäjäjärjestön kanssa ja toimii samalla yhteistyössä seudullisten elinkeinotoimijoiden kanssa, rahoittajien kanssa sekä viranomaisten kanssa suoraan ja yhteistyökumppaneiden välityksellä. Kaupunki pyrkii osaltaan yhdistämään toimijoita keskenään. Yrittäjän kannalta palvelut tulee saada käyttöön riippumatta ensiyhteydenoton kohteesta. Tulevaisuutta kuvastaa se, että Kokemäen metalliteollisuus ja muoviteollisuus säilyvät ja vahvistuvat. Nousevina toimialoina ovat nykyaloissa erityisesti hoiva-alat, joiden kehittämisestä erityisesti huolehditaan. Kaupungin imago on hyvä ja väestönkehitys vakiintuu lievästi positiiviseksi mm. maahanmuuton korvatessa poistuvaa työvoimaa useilla aloilla. Kaupungin rooli on vahva ostopalveluina tai omana toimintana toteutettavien elinkeinopalvelujen tuotannossa. Tätä elinkeinostrategiaa päivitetään tarvittaessa, jopa vuosittain. Elinkeinostrategia hyväksytään valtuustossa. 2. Nykytilan kuvaus Tähän elinkeinostrategian osioon on koottu tilastoja, jotka kuvaavat Kokemäen kaupungin toimintaympäristöä. Tilastoihin on poimittu Tilastokeskuksen tilastotietokannasta sekä Satamittarista tuorein saatavilla oleva tieto. Silti useat tilastot ovat jo vuosia vanhoja, mutta antavat joka tapauksessa kuvaa Kokemäen kaupungin toimintaympäristöstä. Elinkeinostrategia 3 (12)
2.1 Elinkeino- ja väestörakenne Väestö 2009 2010 2011 2012 Koko väestö 8080 7987 7922 7893 Opiskelijat, koululaiset (väh. 15 vuotta) 536 555 528* ei saatavilla Eläkeläiset 2610 2557 2549 ei saatavilla 0-14-vuotiaat 1144 1118 1110 1100 15-64-vuotiaat 5020 4924 4830 4780 Yli 65-vuotiaat 1916 1945 1982 2013 Palkkasumma (1000 euroa) 82 967 83 167 86 471* ei saatavilla *=ennakkotieto Taulukko 1. Kokemäen väestötiedot vuosilta 2009-2012. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 97 henkilöllä. Jatkossa tämä kasvu näkyy kaupungin palvelutuotannossa sekä yritysten sijoittumisessa alueelle. Samalla väestön ansaitsema palkkasumma on kasvanut ennakkotiedon mukaan 4 miljoonaa euroa vuosina 2009-2011. Elinkeino- ja toimitilarakenne 2009 2010 2011 Toimiala Yrityskanta Yrityskanta Yrityskanta Maatalous, metsätalous ja kalatalous 41 41 43 Kaivostoiminta ja louhinta 5 4 4 Teollisuus 52 52 50 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 2 2 2 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 4 5 5 Rakentaminen 96 100 103 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 73 70 71 Kuljetus ja varastointi 51 51 54 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 22 19 20 Informaatio ja viestintä 7 6 7 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2 2 2 Kiinteistöalan toiminta 28 29 29 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 32 32 34 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 25 23 23 Elinkeinostrategia 4 (12)
Koulutus 3 2 2 Terveys- ja sosiaalipalvelut 16 17 18 Taiteet, viihde ja virkistys 9 10 10 Muu palvelutoiminta 38 41 41 Yrityskanta yhteensä 506 506 518 Liikevaihto (1 000 euroa) 223 112 220 449 218 554 Taulukko 2. Yrityskanta toimialoittain vuosina 2009-2011 (Lähde: Tilastokeskus ja Satamittari) Kokemäen kaupungissa toimivien yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2009 ja 2010. Suurinta kasvu on ollut kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä rakentamisessa, jossa uusia yrityksiä on rekisteröity kolme enemmän vuonna 2011 kuin aiempina vuosina. Yhteensä yritysten liikevaihto on noin 220 miljoonaa euroa. Rakennustyyppi Rakennuksia (lkm) 2007 Kerrosala (m2) 2007 Rakennuksia (lkm) 2012 Kerrosala (m2) 2012 Liikerakennukset 95 41 968 94 40 464 Toimistorakennukset 32 20 396 30 20 440 Liikenteen rakennukset 126 23 423 124 24 071 Hoitoalan rakennukset 15 12 203 19 15 631 Kokoontumisrakennukset 45 16 622 44 16 358 Opetusrakennukset 35 39 905 33 39 427 Teollisuusrakennukset 108 88 665 108 93 463 Varastorakennukset 80 41 869 86 45 485 Yhteensä 536 285 051 538 295 339 Taulukko 3. Rakennukset (lkm ja m2) käyttötarkoituksen mukaan 31.12.2007 ja 31.12.2012 (Lähde: Tilastokeskus) Toimitilat ovat keskeisessä asemassa yritysten sijoittumisessa. Kokemäellä on toimitilarakennuksia yhteensä 538. Eniten kaupungissa on liikenteen rakennuksia, joita on 124 kappaletta. Suurin kerrosala on luonnollisesti tilaa vaativissa teollisuusrakennuksissa. Yhteensä kerrosalaa on toimitiloissa käytössä Kokemäellä 295 339 neliötä. Pienin keskimääräinen kerrosala on liikenteen rakennuksissa, kun taas suurin kerrosala on opetusrakennuksissa. Työvoima Koulutustaso Asukasta 2010 Prosenttia kaikista 15 vuotta täyttäneistä Asukasta 2011 Prosenttia 15 vuotta täyttäneistä Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2794 40,68 2723 39,97 Keskiaste 2776 40,41 2788 40,92 Alin korkea-aste 663 9,65 649 9,53 Alempi korkeakouluaste 406 5,91 415 6,09 Elinkeinostrategia 5 (12)
Ylempi korkeakouluaste 226 3,29 230 3,38 Tutkijakoulutusaste 4 0,058 7 0,103 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä 4075 59,32 4089 60,03 6869 100,0 6812 100,0 Taulukko 4. 15 vuotta täyttäneen työvoiman koulutustaso vuonna 2010 ja 2011 (Lähde: Tilastokeskus). Kokemäen kaupungin asukkaista suurin osa (60,03 %) on suorittanut tutkinnon. Keskiasteen suorittaneita on eniten tutkinnon suorittaneista. Jonkin korkeakouluasteen suorittaneita on noin joka kymmenes 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Työvoima 3623 3578 3537 3528 3537 Työlliset 3286 3123 3142 3143 3168 Työttömät 279 455 395 385 369 Työttömyysaste 7,6 % 10,5 % 10,2 % 9,8 % 10,4 % Työpaikkaomavaraisuusaste 85,8 % 85,9 % 86,5 % ei saatavilla ei saatavilla Taulukko 5. Työmarkkinat vuosina 2008-2012 (Lähde: Satamittari, TEM) Kokemäellä oli vuonna 2011 työvoimaa yhteensä 3 528 henkilöä. Kokemäen kaupungin työmarkkinoiden työpaikkaomavaraisuus on varsin korkea (86,5 %). Työttömyys laski vuonna 2011 jo alle 10 prosentin ja alle 400 henkilön, mutta vuonna 2012 työttömyysaste nousi takaisin 10,4 prosenttiin, työttömyyden kasvun ollessa kuitenkin pienempää kuin koko maakunnassa samana aikana. Työllisten lukumäärä on Kokemäellä kasvanut ja pysynyt yli 3100 henkilössä. 3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Kokemäen elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteena on olla aktiivinen ja näkyvä toimija paikallisissa ja seudullisissa verkostoissa. Hankkeita ja yleistä elinkeinopolitiikkaa toteutetaan yhteistyössä paikallisten ja maakunnallisten yrittäjien, naapurikuntien sekä valtion paikallisviranomaisten kanssa. Kaupungin elinkeinopolitiikka rakentuu sidosryhmäverkostoista, joiden kautta kaupunki hallinnoi ja edistää elinkeinojen toimintaa ja syntymistä alueellaan. Elinkeinostrategia 6 (12)
Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi varataan riittävät resurssit siten, että yrittäjälle löytyy mielellään useita eri asiantuntijoita avuksi, jokaiseen tarkoitukseen soveltuva. Keskeistä toiminnassa on avun tarvitsijoiden ja erilaisen tarjolla olevan tuen kohtaannon varmistaminen tiedon kulkua parantamalla. Palvelut ovat laajat ja monipuoliset, mutta niitä ei aina osata hyödyntää. Kokemäki on paikkakunta, jonka vahvuudet asumisessa näkyvät muuttovoittona ja johon syntyy uusia yrityksiä siten, että työpaikkarakenne säilyy nykyisen kaltaisena, monipuolisena ja vahvana. Kokemäen aktiivinen elinkeinopolitiikka näkyy kaupungin maineessa yrittäjyyttä tukevana kaupunkina. Kokemäen kaupungin elinkeinopolitiikka on läsnä koko kaupunkiorganisaatiossa lähtien kaupungin johtoryhmän toiminnasta. 4. Elinkeinopolitiikan päämäärät 4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyö Kokemäen kaupunki toimii elinkeinopolitiikassa aktiivisesti ja monikunnallisesti asiantuntemuksen, laaja-alaisuuden ja tarpeellisen verkostoitumisen varmistamiseksi. Seudullisesti kaupunki tavoittelee omien elinkeinopoliittisten linjausten lisäksi yhteisen elinkeinopolitiikan muodostamista. Yhteisten tavoitteiden tulee kunnioittaa kuntien erilaisuutta. Kaupunki toimii aktiivisesti yhteisen elinkeinopolitiikan edistämisessä. Ostopalveluja hyödynnetään laajasti eritoten niiden yritysten apuna, jotka tarvitsevat laajaa viranomaisyhteistyötä, toimivat osana globaaleja markkinoita erilaisissa alihankintaketjuissa. Prizztech Oy:n hankkeita hyödynnetään mahdollisimman laajasti niiden toimisektoreilla, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksessa, sukupolvenvaihdoksissa, osaamisen kehittämisessä, maaseutuyritysten mahdollisuuksien parantamisessa ja yrittäjien peruspalveluissa. Vahvaa yhteyttä uusyrityskeskustoimintaan ylläpidetään. Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon Kokemäen kaupungin elinkeinojen tärkeimmät maakunta- ja valtionhallinnon yhteistyötahot ovat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Finnvera. Yhteistyössä maakunta- ja valtiohallintoon ollaan erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta. Kansainvälinen yhteistyö Kokemäellä on ystävyyskuntia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja näissä yhteyksissä pyritään nostamaan myös paikallista elinkeinotoimintaa enemmän pintaan. Kokemäen kansainvälisyys näkyy maahanmuuton lisääntymisenä ja Kokemäelle tarvitaankin uutta työvoimaa teollisuuteen, erikoismaatalouteen ja hoiva-alalle. Työperäisen maahanmuuton avulla varmistetaan työvoiman saatavuus ja työpaikkojen säilyminen siltä osin. Kokemäen kaupunki toteuttaa omatoimista maahanmuuttopolitiikkaa, Elinkeinostrategia 7 (12)
jossa keskeisesti on mukana työelämän näkökulma. Samalla maahanmuuttopolitiikka on osa muuttovoittotavoitteen toteuttamista. Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin Kokemäen kaupunki pitää yhteyttä luottamushenkilöiden, julkisten organisaatioiden, kaupungin ja elinkeinoyhtiön välillä elinkeinojen neuvottelukunnan avulla. Elinkeinojen neuvottelukunnan tärkein tehtävä on toimia elinkeinopolitiikkaa muotoilevana elimenä. Kaupunki pitää yhteyttä myös neuvottelukunnan, suurimpien yritysten, yrittäjäjärjestön, elinkeinoyhtiön sekä kehittämishankkeiden välillä järjestäen esimerkiksi keskustelutilaisuuksia. Kaupunki osallistuu Kokemäen Yrittäjien kokouksiin säännöllisesti, järjestön tahtoa noudattaen. Kaupungin yrittäjäyhteyksistä vastaa kaupunginjohtaja yhdessä Prizztech Oy:n kuntavastaavan kanssa. Yhteydenpidossa tavoitellaan yhden luukun -periaatetta, jossa olemalla yhteydessä keneen tahansa kaupungin elinkeinoasiaa hoitavaan henkilöön saa tietoa mahdollisuuksista ja apua ongelmaan. Tiedotus Kaupunginjohtaja vastaa elinkeinopolitiikan osalta tiedottamisesta. Kaupungin hankkeista tiedotetaan medialle ja järjestetään tiedotustilaisuuksia suuremmista hankkeista. Median avulla houkutellaan myös uusia yhteistyötahoja mukaan hankkeisiin oikeanaikaisilla ulostuloilla. Kaupungissa toimiville yrittäjille tiedotetaan kaupungin verkkosivujen sekä yhteistoimintaelinten kautta. Yrittäjiin pyritään pitämään tiivis yhteys ja tiedottamisessa pyritään yksiääniseen ja katkeamattomaan ketjuun. Sidosryhmäyhteistyö Kaupunki pitää yhteyttä paikallisiin koulutuslaitoksiin ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisten uusien keskusten sijoittumiseen alueelleen tarjoamalla hyvät laajakaistayhteydet koko kaupungin alueella. Koulutuslaitoksiin suuntautuvassa yhteistyössä pyritään vuorovaikutukselliseen ja vaikuttavaan toimintaan. Yrittäjäkoulutusta ylläpidetään kaupungissa. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö näkyy mm. yrittäjäkoulutuksen ja kasvatuksen kehittämisessä samoin kuin työperäisen maahanmuuton kehittämisessä. Työpajatoiminnan mahdollisuudet hyödynnetään nykyistä laajemmin. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitetään myös osaavan työvoiman saannin varmistamiseksi sekä potentiaalisten yrittäjien rohkaisemiseksi. Lisäksi kaupunki on aktiivisesti yhteydessä paikallisiin ja maakunnallisiin rahoituslaitoksiin, yrittäjäjärjestöön, kauppakamariin, elinkeinoyhteistyöhön halukkaisiin naapurikuntiin sekä merkittäviin maakunnallisiin yritystoimijoihin. Elinkeinostrategia 8 (12)
Yrittäjyysvaikutusten arviointi juurrutetaan käytännöksi kaupungin päätöksenteossa. Palkitsemiset ja huomioimiset Kokemäen kaupunki jakaa vuosittain Vuoden yrittäjä -palkinnon. Palkitseminen perustuu kaupungissa toimivan yrittäjäyhdistyksen esitykseen. Kaupunki huomioi merkittävät yritysten juhlapäivät. Palkitsemisella kannustetaan yrittäjiä toimimaan Kokemäellä aktiivisesti ja yhteistyössä. 4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen Hanketyö ja projektit Hankevalikoimaa ylläpidetään siten, että Kokemäkeen kohdistuvia kehittämishankkeita pidetään yllä riittävä määrä. Kehittämishankkeet voivat kohdistua esimerkiksi metalliteollisuuteen, tuotantoon yleisesti, matkailuun tai ruuan tuotantoon. Hankkeita voidaan toteuttaa kuntien välisenä yhteistyönä, elinkeinoyhtiön kautta tai omatoimisesti. Niiden vahva paikallinen merkitys ja verkostojen käyttö pyritään varmistamaan. Hankkeet ja projektit resursoidaan hankekohtaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään erikoisviljelyn ja lyhyen ketjun ruokatuotannon ja markkinoinnin kehittämiseen. Pyritään edesauttamaan välityömarkkinoiden toimivuutta. Kuntamarkkinointi Imago- ja tonttimarkkinointia hoidetaan pääsääntöisesti lehti-ilmoituksin ja erilaisten tapahtumien välityksellä. Yrittäjien, järjestöjen ja kaupungin yhdessä järjestämät julkiset tilaisuudet tai tempaukset ovat osaltaan hyviä kanavia tuoda kaupunkia esille positiivisessa hengessä. Palvelualan kehittämiseksi ja kaupungin markkinoimiseksi kehitetään huomiota herättäviä markkinatapahtumia, johon pyritään saamaan erillisrahoitusta. Palvelualan tarjonnan aukkoja paikataan aktiivisesti. Tälläkin elinkeinomarkkinoinnilla pyritään houkuttelemaan kaupunkiin uusia yrittäjiä ja esittämään perusteluita kaupunkiin sijoittumiselle. Palvelutarjontaan kiinnitetään huomiota houkuttelemalla eritoten paikkakunnalta puuttuviin palveluihin yrittäjiä. Palveluaukoista pidetään erillistä listaa. Sekä palveluyrittäjiä että tuotannollisia yrittäjiä etsitään työpaikkailmoituksin ja autetaan alkuun. Hyvinvointi- ja hoivayritysten houkuttelemiseen kiinnitetään erityishuomiota kysynnän ja työvoiman tarpeen kasvaessa. Markkinoinnissa korostuu ajattelu, jossa annetaan arvoa omaperäisyydelle, maanläheisyydelle, luonnonläheisyydelle, arjen sujuvuudelle ja elämänlaadulle, kuten myös laatutuotannolla sekä ympäristötekijöille. Näkyvyyttä voidaan lisätä seminaarien kautta sekä houkuttelemalla paikkakunnalle kokouksia. Elinkeinostrategia 9 (12)
Erityistä huomiota kiinnitetään imagollisesti soveltuvan lähiruoka-alan kehittämiseen ja näkyvyyteen. Matkailualan kehittämisessä hyödynnetään omia hankkeitaan ja lisäksi yleisesti vapaaaikaan ja markkinointiin liittyvät toimet rakennetaan niin, että ne hyödyttävät myös matkailualaa. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailuyritysten yhteistyömahdollisuuksiin. Yrittäjyyskasvatuksen yhteys palvelutarjonnan kasvattamisessa käytetään hyväksi. Näkyvyys ja kuntamarkkinointi edesauttavat epäsuorasti muuttovoittotavoitetta sekä kiinnostuneiden yrittäjien houkuttelemisen tavoitetta. Kaupunki pyrkii pääsemään esiin erilaisilla hankkeilla ja muilla avauksilla. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Kokemäen kaupungin alueella olevia kiinteistöjä ja rakentaa niille teollisuus- ja palvelutiloja yritysten käyttöön luovutettavaksi. Lisäksi Teollisuuskylä Oy ylläpitää yritysten tarvitsemia yhteispalveluja sekä kehittää, rahoittaa ja välittää tuoteideoita, tuotantomenetelmiä, markkinointiyhteyksiä, liikkeenjohdollisia ja muita taitoja sekä sijoittaa riskipääomaa toimiviin ja perustettaviin yrityksiin. Kaupunki pyrkii tontti- ja toimintapolitiikallaan lisäämään rivi- ja kerrostaloasuntojen rakentamista sekä lisäämään houkuttelevaa tonttitarjontaa kaavoituksen keinoin. Rivi- ja kerrostalojen rakentamiseen rohkaisevia toimia otetaan kaupungissa käyttöön. Kaupungin väestöpolitiikalla on myönteinen vaikutus ja se heijastuu moniin palveluyrittäjiin. Teollisuuskylän rooli laajakaistayhteyksien rakentamisessa toteutetaan niin, että myös yritykset saavat sitä kautta varmoja yhteyksiä ja huippunopeita yhteyksiä edullisesti. Konserniohjauksessa lähdetään siitä, että Kokemäen Lämpö Oy pystyy hinnoittelemaan siten, että energian hinta toimii yritysten kannalta vetovoimatekijänä. Infrastruktuuri Kokemäen infrastruktuuria kehitetään monipuolisesti vastaamaan entistä paremmin myös tietoliikenneyhteyksien varassa toimivien yritysten tarpeita. Kiinteät laajakaistayhteydet turvataan kaupungin valokuituinfrastruktuuria rakentamalla. Tuloksena Kokemäellä on nopeat ja edulliset yhteydet, jotka rohkaisevat Kokemäelle muuttamiseen sekä ovat yrittäjille kohtuuhintaisia. Pyritään kehittämään kaupungin sisäistä kutsuperusteista joukkoliikennettä. Rautatieliikenteen mahdollisuuksien lisääminen on kaupungin tavoitteena. Pidetään esillä Helsingistä suoraan Poriin kulkevan radan rakentamista. Uusi rata antaisi mahdollisuuksia koko Satakunnalle sekä Kanta-Hämeen ja Uudenmaan alueille nopeuttaen yhteyksiä ja kytkien alueet paremmin kansainvälisiin yhteyksiin. Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen myös Tampereen suuntaan parantaa Kokemäen ja koko Satakunnan kehittymistä. Elinkeinostrategia 10 (12)
4.3 Elinkeinotuet Yrityslainojen takaukset Vuoden 2013 aikana muodostetaan periaatteet, joiden pohjalta yritysten investointeihin liittyvien, uusien työpaikkojen syntymistä edistävien tai uusien yritysten syntymiseen liittyviä lainoja voidaan taata. Lähtökohtina valmistelutyössä on esimerkiksi se, ettei pääosaa vastuista oteta ja että täysin vakuudetonta takaaminen ei voi olla. Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus Yritysten kehittämishankkeita tuetaan yhteistyöorganisaatioiden kautta. Näin hankkeille saadaan laajempi toimijaverkosto ja hankkeet lisäävät verkostoitumista. Myös hankkeiden merkitys, vaikuttavuus ja painoarvo saadaan yhteistyöllä suuremmaksi. 4.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Kokemäen kaupungilla on sopimus seudullisesta yhteistyöstä Prizztech Oy:n kanssa, jonka tehtävänä on uusyrityskeskus Enterin kautta opastaa uusia yrittäjiä. Prizztech Oy tarjoaa yritysasiamiespalveluja sekä lisäksi muita elinkeinopalveluja Kokemäen kaupungille. Kaupungissa yrittäjiä ensisijaisesti neuvoo Prizztech Oy:n kuntavastaava. Kaupungissa on kuitenkin yhden luukun -periaate siten, että jokainen toimija neuvoo ja opastaa yritysasioissa yrittäjiä. Prizztechin päätehtävä on elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantaminen. Prizztechin palvelee yritysidean kehittelystä yrityksen perustamiseen, yrityksen kasvusta ja kansainvälistymisestä yritystoiminnan vakiintumiseen ja mahdolliseen omistajanvaihdokseen. Oman kunnan suoran elinkeinopalvelun osalta etsitään elinkeinoyhtiön lisäksi yhteisiä toimintamalleja ja -kokonaisuuksia muiden kuntien kanssa. Omaa palvelua, jolla on selkeä vetäjä Kokemäen kaupungin palveluksessa, ylläpidetään riippumatta yhteistyöratkaisuista. Kokemäen Teollisuuskylä Oy:n valmiudet tilojen rakentamiseen ja elinkeinojen kehittämisen veturiksi varmistetaan. Hyvä reagointinopeus on keskeisenä tekijänä Teollisuuskylä Oy:n toiminnassa. Prizztech Oy:n avulla äkillisiin muutostilanteisiin, esimerkiksi konkurssitilanteisiin, reagoidaan välittömästi. Elinkeinostrategia 11 (12)
5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet Kokemäen elinkeinopolitiikan toimenpiteitä ovat mm. - yrittäjäkurssit ja yrittäjille suunnatut koulutustilaisuudet - potentiaalisten yrittäjien haku yrityksiä käynnistämään tai jatkamaan - hankkeiden käynnistäminen elinkeinoelämän tarpeita tukemaan - hankkeiden kautta mm. messu näkyvyyden lisääminen - yrittäjyyskasvatuksen esillä pitäminen o vierailut oppilaitoksissa o oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö - monipuoliset neuvontapalvelut kaupungin, hankkeiden ja Prizztechin puolesta, esimerkiksi perustamisneuvonta, rahoitusneuvonta, yritystoiminnan kehittäminen, keksinnöt, hankeneuvonta, kansainvälistyminen - toimitilarakentaminen - kaupungin ja yritysten yhteismarkkinointi kanssa eri tavoin - yrittäjien tapahtumien tukeminen - yrittäjien kokouksiin osallistuminen - isoimpien yritysten verkoston ylläpitäminen - yritysten rahoitus- yms. neuvottelujen tukeminen - toimitilarekisteri - työpajatoiminnan vahvistaminen - hyvien laajakaistayhteyksien saatavuuden varmistaminen - yrittäjän etsiminen valtatie 2:n liiketoimipaikalle - sidosryhmäyhteistyön lisääminen ruokaketjun kehitystyön varmistamiseksi - lisätään omistaja- ja sukupolvenvaihdostilanteisiin annettavaa tukea - selvitetään mahdollisuudet sosiaalisen yritystoiminnan laajentamiseen - (pien)hankintaohjeiden tarkentaminen sekä raukeavien hankintasopimusten uudelleentarkastelu yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa. Hankintoja tehdessä pyritään siihen, ettei hankintajärjestelmä itsessään estä erilaisessa asemassa olevien toimittajien mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan tai palveluitaan. Elinkeinostrategia 12 (12)