Toimintasuunnitelma 2014 1. Yleistä... 2 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus... 2 2.1 Lintulajit... 3 2.2 Tärkeät lintualueet... 4 2.3 Elinympäristöt... 5 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus... 5 2.5 Kansainväliset suojeluasiat... 6 3. Lintuharrastuksen edistäminen... 6 3.1 Tapahtumat... 6 3.2 Tiira-lintutietopalvelu... 7 3.3 Retkikummitoiminta... 8 3.4 Lasten ja nuorten toiminta... 8 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi... 9 4. Tiedotus ja julkaisut... 9 4.1 Tiira-lehti... 9 4.2 Linnut-lehti... 9 4.3 Linnut-vuosikirja... 9 4.4 Ornis Fennica... 10 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat... 10 4.6 Muu tiedotustoiminta... 10 5. Järjestötoiminta... 10 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta... 10 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen... 11 5.3 Huomionosoitukset... 13 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta... 13 6. Hallinto... 13 6.1 Edustajisto... 13 6.2 Liittohallitus... 13 6.3 Toimikunnat... 13 6.4 Henkilökunta ja toimitilat... 14 6.5 Jäsenyydet ja edustukset... 14 7. Varainhankinta... 15 7.1 Jäsenet... 15 7.2 Vuositukijat... 15 7.3 Linnustonsuojeluklubi... 15 7.4 Kertalahjoitukset... 15 7.5 Muu varainhankintatyö... 16 7.6 Valtionavustukset... 16 8. Suomen Lintuvaruste Oy... 16 1
1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö sekä valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö. BirdLife Suomen jäseniä ovat 30 lintutieteellistä ja lintuharrastajien yhdistystä, joissa on lähes 12 000 henkilöjäsentä. Lisäksi BirdLife Suomella on lähes 4 000 vuositukijaa. Jäsenyhdistysten valitseman edustajiston linjaamaa toimintasuunnitelmaa toteuttavat BirdLife Suomen hallitus ja henkilökunta, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2014 on BirdLife Suomen 42. toimintavuosi. BirdLife Suomi on osa kansainvälistä BirdLife International -järjestöä, joka on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto sekä johtava linnustonsuojelun asiantuntija. BirdLife International toimii kaikissa maanosissa yhteensä lähes 120 maassa ja keskittyy luonnon monimuotoisuuden, lintulajien, lintupaikkojen ja lintujen elinympäristöjen suojeluun. Toiminnan tarkoituksena on parantaa luonnon ja lintujen suojelun tasoa ja ihmisten elämänlaatua. BirdLife Suomi toteuttaa BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmaa, joka vahvistetaan vuosille 2013 2020 vuoden 2013 lopulla. BirdLife Suomen toimintastrategiassa 2013 2016 painopisteenä on toiminnan kehittyminen kolmen päätavoitteen kautta: Suojelutavoite: BirdLife Suomen toiminnan tuloksena lintujen, niille tärkeiden alueiden ja niiden elinympäristöjen tila on parantunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kasvutavoite: BirdLife Suomi on kasvanut kaikkien linnuista kiinnostuneiden järjestöksi. Palvelutavoite: BirdLife Suomi tarjoaa kaikille linnuista kiinnostuneille heidän arvostamiaan palveluita parhaiten Suomessa. Vuoden 2014 tavoitteet on johdettu BirdLife Internationalin Euroopan toimintaohjelmasta sekä BirdLife Suomen toimintastrategiasta: Suojelutavoitteista tärkeimmät ovat tärkeiden lintualueiden suojelun edistäminen ja linnustonseurannan tehostaminen. Kasvutavoitteista keskeisimpiä ovat valtakunnallisten tapahtumien kehitys, vuositukijoiden ja jäsenyhdistysten jäsenmäärän kasvu sekä paikallistoimintamallin pilottihankkeiden toteutus. Palvelutavoitteiden toteutumisen kannalta tärkeimpiä kehityskohteita ovat Tiira-lintutietopalvelu ja vapaaehtoistoiminta. 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus BirdLife Suomi suojelee lintuja ja niiden elinympäristöjä tutkimukseen ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen. Suojelutyön päätavoitteet tulevat BirdLife Suomen toimintastrategiasta vuosille 2013 2016. Suojelutyö tukee myös BirdLife Internationalin toimintaa ja tavoitteita. Suojelutyössä korostuu kansainvälinen yhteistyö, koska muuttolintujen hyvinvointiin vaikuttavat olosuhteet niin pesimä- ja talvehtimisalueilla kuin muuttoreittien varrella olevilla levähdyskohteilla. 2
BirdLife keskittyy suojelutyössä lajeihin, alueisiin sekä luonnonvarojen ja -ympäristön kestävään käyttöön. Lajien suojelussa pääpaino on uhanalaisissa lajeissa sekä kaikkien lajien pesimäkantojen ja levinneisyyden seurannassa. Arvokkaita pesimä-, muutto- tai talvehtimisalueita suojellaan Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla. Elinympäristöjen suojelussa keskitytään maatalous-, metsä-, suo- ja vesiympäristöjen tilan parantamiseen, maankäytön ohjaukseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviin toimiin. Myös luontotietoisuuden lisääminen on BirdLifen keskeinen tavoite. Jäsenyhdistysten tekemä suojelutyö on olennainen osa BirdLife Suomen linnustonsuojelua. Jäsenyhdistysten ja yksittäisten suojelutyötä tekevien henkilöiden tukemisella ja aktivoimisella onkin keskeinen rooli BirdLifen toiminnassa. BirdLifen tavoitteena on kasvattaa suojelutyötä tekevien ja tukevien tahojen verkostoa sekä saada luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen automaattiseksi osaksi yhteiskunnallista päätöksentekoa. Lintuja koskevien tutkimusten julkaiseminen on tärkeä osa BirdLifen suojelutyötä. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa linnuston- ja luonnonsuojelun perustaksi. Suojelutyötä ohjaa suojelutoimikunta. 2.1 Lintulajit Vuoden 2014 keskeinen tavoite on linnustonseurannan edistäminen. Innostetaan lintuharrastajia ja -yhdistyksiä osallistumaan kesäaikaisiin laskentoihin, erityisesti vakiolinjojen laskentaan. Vuoden aikana tehdään yhdistyskohtainen suositus siitä, mitä seurantoja ja minkä verran yhdistyksen alueella olisi tärkeää toteuttaa. Kevättalvella järjestetään yhdistysten laskentavastaavien koulutus- ja kannustusviikonloppu yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Osallistutaan Suomen lintulajien tilaa ja uhanalaisuutta arvioivan lintutyöryhmän toimintaan. Julkaistaan yhteistyössä muiden lintutyöryhmässä olevien tahojen kanssa kansallisia tuloksia lintudirektiivin 12 artiklan mukaista raportointia varten vuonna 2013 kerätyistä tiedoista. Hanke on osa BirdLife Internationalin Birds in Europe 3 -hanketta. Edistetään uhanalaisten lajien kansainvälisten ja kansallisten suojelusuunnitelmien toimeenpanoa Suomessa. Osallistutaan mm. kiljuhanhen ja metsähanhen suojelutyöhön. Seurataan merimetsoa koskevaa keskustelua, tutkimusta ja poikkeuslupakäytäntöä. Tavoitteena on oikaista lajiin liittyviä vääriä käsityksiä ja varmistaa, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät lupia merimetson suojelusta poikkeamiseen vain perustelluissa tapauksissa, joissa muuta vaihtoehtoa taloudellisesti mittavan vahingon estämiseksi ei ole. Edistetään aloitteilla, lausunnoilla ja yhteistyöllä viranomaisten kanssa rauhoittamattomien lintujen tappamiseen ja poikkeuslupiin liittyvien epäkohtien korjaamista. BirdLife Suomen tavoitteena on järkeistää nykyistä lupakäytäntöä: lupia pitäisi myöntää vain erityisistä lintudirektiivin sallimista syistä, kuten osoitettujen vahinkojen estämiseksi silloin, kun tappamiselle ei ole vaihtoehtoa. BirdLife Suomen kuikka- ja kaakkuriryhmät koordinoivat kuikan ja kaakkurin suojelua ja tutkimusta Suomessa. Edistetään kuikkalintujen satelliittiseurantahanketta ja haetaan hankkeelle rahoitusta. Vuoden 2014 lintu on laulujoutsen. Vuoden lintu -hankkeen tavoitteena on päivittää tieto laulujoutsenen pesimäkannan koosta ja levinneisyydestä sekä tehdä kansallislintumme elintapoja ja esiintymistä tunnetuksi. 3
Hanketta tukee myös lokakuun lopussa järjestettävä Joutsenbongaus-tapahtuma (kohta 3.1.), jonka avulla seurataan Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa. Laulujoutsen oli vuoden lintu edellisen kerran vuonna 2004. Valtakunnallinen valkoposkihanhien laskenta toteutetaan syyskuun alussa (5. 7.9.). Vuosittaisen laskennan tavoitteena on seurata lajin pesimäkannan ja levinneisyysalueen muutoksia. Laskenta tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Talvilinnuston muutoksia seurataan Pihabongaus-tapahtuman (kohta 3.1.) avulla. Pöntöissä pesiviä lintuja seurataan Pönttöbongaus-tapahtuman (kohta 3.1.) avulla. Kerätään tietoa uhanalaisten ja harvalukuisten lajien esiintymisestä Suomessa ja julkaistaan yhteenveto vuoden 2012 havainnoista Linnut-vuosikirjassa 2013. BirdLifen tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kootaan mahdollisimman hyvälaatuista ja virheetöntä lintuhavaintoaineistoa. Jäsenyhdistysten havaintotoimikunnat ja -vastaavat huolehtivat havaintojen tarkistuksesta, käsittelystä ja arkistoinnista omilla havaintojenkeruualueillaan. BirdLife Suomen rariteettikomitea (RK) tarkastaa ja julkaisee kaikki Suomessa tehdyt valtakunnallisesti harvinaiset lintuhavainnot ja pitää yllä virallista lajiluetteloa Suomessa havaituista lintulajeista. RK osallistuu Euroopan rariteettikomiteoiden liiton (Association of EuropeanRaritiesCommittees, AERC) toimintaan. 2.2 Tärkeät lintualueet Jatketaan työtä tärkeiden lintualueiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi. Kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla (IBA, Important Bird and BiodiversityAreas) toteutetaan alueiden seurantasuunnitelmaa. Vuonna 2014 on tavoitteena inventoida 28 IBA-alueen linnusto. Seurataan IBA-alueille kohdistuvia maankäyttösuunnitelmia ja toimitaan, mikäli jokin suunnitelma uhkaa alueiden linnustoarvoja. Maakunnallisesti tärkeät lintualueet (MAALI) -hankkeessa valmistuu valtaosa jäsenyhdistysten loppuraporteista. Yhdistyksiä avustetaan raporttien loppuunsaattamisessa ja aineistojen jakamisessa maankäytön suunnittelijoille. MAALI-hankkeen tavoitteena on koota tietoa kunkin jäsenyhdistyksen toimialueen merkittävimpien lintualueiden linnustosta ja laatia koko maahan luettelot maakunnallisesti tärkeistä lintualueista sekä alueiden paikkatietorajaukset. Hankkeen aineistot tallennetaan BirdLifen lintualuetietokantaan. Hankkeen rahoitukseen käytetään Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahaston varoja. Seurataan maakuntakaavoitusta ja erityisesti tärkeille lintualueille tai niiden läheisyyteen kohdistuvia suunnitelmia kaavoituksessa. Lisäksi jäsenyhdistykset seuraavat alemman tason kaavoitusta omilla toimialueillaan. Annetaan lausuntoja lintualueiden suojelua, kaavoitusta ja muita hankkeita koskevista suunnitelmista ja aloitteista. Avustetaan myös jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa. Osallistutaan Suomen riistakeskuksen koordinoimaan Kotiseutukosteikko-LIFE-hankkeeseen hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Hankkeen tavoitteena on lisätä maanomistajalähtöistä kosteikkojen kunnostusta ja perustamista. Hankkeessa luodaan luonnon monimuotoisuutta lisääviä mallikosteikkoja ja innostetaan ihmisiä kotiseutunsa kosteikkoluonnon hoitoon sekä parannetaan sidosryhmien yhteistyötä kosteikkoasioissa. Kiinnitetään huomiota tuulivoiman lintuihin kohdistuviin vaikutuksiin. Välitetään tietoa BirdLife Suomen laatimasta tuulivoimaloiden sijoittelua koskevasta ohjeistuksesta sekä BirdLife Suomen, Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen yhteisestä tuulivoimaselvityksiä koskevasta ohjeesta. Jatketaan vuonna 2013 4
alkanutta hanketta, jossa ympäristöministeriölle tuotetaan suurikokoisten lintujen päämuuttoreittikartat ja mm. laaditaan yhdessä Pöyry Oy:n kanssa suositus lintujen huomioonottamisesta tuulivoimahankkeissa. Toimitaan, jotta luonnonsuojelullisesti tärkeiden kosteikkojen hoitoa tehostetaan ja valtion rahoitusta kosteikkoluonnon hoitoon lisätään ja edistetään metsästyshäirinnältä vapaiden kosteikkoalueiden verkoston laatimista Suomeen. Osallistutaan lintuvesien hoitoon tähtäävän LIFE-hankkeen valmisteluun ja kansallisen RAMSAR-työryhmän toimintaan. 2.3 Elinympäristöt Vaikutetaan maataloutta koskevaan päätöksentekoon ja osallistutaan työryhmiin sekä BirdLife Internationalin toimintaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kehittämiseksi. Maatalouteen liittyvässä työssä toimitaan, jotta maatalouspolitiikka tukisi kestävää ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävää maatalousympäristöä. Kansallisesti keskitytään erityisesti ympäristötukea koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Kannustetaan maanviljelijöitä toimiin luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Soiden suojelun edistämiseksi työskennellään sen hyväksi, että Suomeen saadaan luonnontilaisten, luonnontilaisten kaltaisten tai ennallistettavissa olevien suoalueiden muuttamiskielto muussa kuin ennallistamistarkoituksessa. Edistetään ympäristönsuojelulain muuttamista siten, että turvetuotantohankkeiden lupaharkinnassa otetaan huomioon hankkeiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Osallistutaan soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun tuottamalla sitä varten tietoja linnustollisesti tärkeistä soista. Tehdään yhteistyötä metsien suojelua edistävien muiden ympäristöjärjestöjen kanssa ja osallistutaan järjestöjen yhteisiin aloitteisiin ja lausuntoihin. Osallistutaan Suomen FSC-yhdistyksen toimintaan ja seurataan FSCsertifioinnin vaikutuksia metsäluontoon ja metsätalouteen sekä toimitaan tarvittaessa sertifikaattikriteerien tarkentamiseksi. Osallistutaan Ympäristöareena ry:n toimintaan. Ympäristöareena järjestää vuosittain Ympäristöakatemia-kurssin päättäjille ja kaikille avoimen seminaarin elinympäristöjen suojeluteemoista. Vuonna 2014 järjestetään kalastukseen keskittyvä akatemia. 2.4 Muu kansallinen suojelu ja tutkimus Tiira-lintutietopalvelua (ks. kohta 3.2) kehitetään edelleen tukemaan linnustonsuojelua ja tutkimusta. Tavoitteena on, että järjestelmää pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin jäsenyhdistyksille tärkeissä suojelu- ja tutkimuskysymyksissä. Vuoden aikana BirdLifen verkkosivuilla julkaistaan säännöllisesti Tiiran aineistoihin pohjautuvia tuloksia. Jatketaan yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa linturikosten seurannassa. Yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa pyritään entistä paremmin keräämään ja luetteloimaan tiedot lintuihin kohdistuvista rikoksista sekä tiedottamaan niistä. Annetaan tarvittaessa lausuntoja ja avustetaan jäsenyhdistyksiä lausuntojen teossa, lupa-asioissa, lakialoitteissa ja muissa merkittävissä linnustonsuojelua koskevissa hankkeissa. Monipuolistetaan BirdLife Suomen verkkosivujen suojeluosiota. Nimistötoimikunta jatkaa lintujen nimeämistyötä. Tavoitteena on antaa Suomessa ja lähialueilla esiintyville maastossa tunnistettaville alalajeille suomalainen nimi. 5
2.5 Kansainväliset suojeluasiat Osallistutaan BirdLife Internationalin koordinoimaan, muuttolintuja koskevaan Born to Travel -tiedotus- ja suojelukampanjaan. Osallistutaan BirdLifen Euroopan metsiensuojelutyöryhmän (ForestTaskForce, FTF), maatalouden työryhmän (AgricultureTaskForce, ATF) sekä lintu- ja luontodirektiivityöryhmän (Birds and HabitatsDirectivesTaskForce, BHDTF) sekä tarvittaessa myös muiden ryhmien työskentelyyn. Aloitetaan uusi luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeä kehitysyhteistyöhanke ulkoasiainministeriön tai muun tuen avulla yhteistyössä BirdLife Internationalin Afrikan tai Aasian sihteeristön kanssa. Osallistutaan kansalaisjärjestöjen yhteistyösäätiö Siemenpuusäätiön toimintaan. Parannetaan BirdLifen suojeluohjelmien tuntemusta suomalaisten päättäjien keskuudessa ja BirdLife Internationalin tuntemusta jäsenistön ja suuren yleisön keskuudessa. Tuetaan tarvittaessa eri maiden BirdLifejärjestöjen kampanjoita merkittävimpien lintualueiden tai linnustonsuojelukysymysten puolesta. Tuetaan toimintaa Välimeren alueen laittoman lintumetsästyksen lopettamiseksi. Vuonna 2014 on tarkoitus toteuttaa tiedotushanke Kyproksella. 3. Lintuharrastuksen edistäminen BirdLife Suomen tavoitteena on tarjota lintuharrastukseen liittyviä palveluja parhaiten Suomessa. Tarjoamalla monipuolisia ja haluttuja palveluja BirdLife Suomi jäsenyhdistyksineen vahvistaa jo saavuttamaansa asemaa lintuharrastajayhteisössä ja houkuttelee toimintansa piiriin uusia linnuista kiinnostuneita. Lintuharrastusta edistämällä pyritään kasvattamaan linnustonsuojeluun myönteisesti suhtautuvien määrää sekä etsimään rahoitusta suojelutyölle. Lintuharrastuksen näkyvyyttä ja kiinnostavuutta lisäämällä saadaan uusia jäseniä ja vuositukijoita, jotka haluavat tukea BirdLife Suomen toimintaa ja osallistua siihen. Tätä kautta saadaan myös lisää havaintoja, joihin BirdLife Suomen suojelutoiminta asiantuntemuksen ohella perustuu. 3.1 Tapahtumat BirdLife Suomi järjestää vuoden 2014 aikana valtakunnallisia lintuharrastustapahtumia, joiden avulla tehdään BirdLifea ja sen toimintaa tunnetuksi, hankitaan uusia jäseniä ja vuositukijoita sekä välitetään tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna 25. 26.1. järjestettävä Pihabongaus on kaikille avoin, valtakunnallinen ja maksuton tapahtuma, jonka tulosten avulla seurataan Suomen talvilinnuston muutoksia. Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Pihabongaus on Suomen suurin luontoharrastustapahtuma: vuonna 2013 siihen osallistui noin 19 000 ihmistä. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Perinteinen Tornien taisto järjestetään lauantaina 3.5. Tornien taisto on valtakunnallinen lintuharrastuksen teemapäivä, jossa kilpaillaan siitä, kuinka paljon lintulajeja joukkueet havaitsevat lintutorneista kahdeksan tunnin aikana. Vuonna 2013 Tornien taistoon osallistui yli 1 300 lintuharrastajaa noin 330 lintutornissa. Torneissa opastetaan yleisöä ja kerrotaan lintuharrastuksesta. Lisäksi tornien lähiympäristössä järjestetään kaikille avoimia 6
linturetkiä ja muita opastuksia. BirdLife Suomi jatkaa myös yhteistyötä Ruotsissa vuodesta 2011 lähtien järjestetyn vastaavan tapahtuman kanssa. Lasten lintuviikkoa vietetään 19. 25.5. Tapahtumassa innostetaan erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä, kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä, lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Osallistumiskynnys on mahdollisimman matala: tapahtumassa etsitään merkkejä pesivistä linnuista, mutta lajeja ei tarvitse tunnistaa. Opettajille ja muille ryhmänvetäjille on myös tarjolla runsaasti havainnollista materiaalia, joka on ladattavissa PDF-versiona verkkosivuilta. Tapahtumaa markkinoidaan mm. Vihreä lippu -kouluille ja -päiväkodeille, luonto- ja ympäristökouluille sekä luontokerhoille. Lasten lintuviikko toteutetaan yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa. Pönttöbongaus-tapahtuma järjestetään toista kertaa 7. 8.6. Tapahtuman tavoitteena on saada ihmisiä kiinnittämään huomiota oman lähiympäristönsä lintuihin, innostaa pönttöjen ripustamiseen ja kerätä tietoa pönttölintujen levinneisyydestä, runsaudesta ja kannanmuutoksista. Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja havainnot lähetetään BirdLife Suomelle. Edistetään ekoralleja niin, että niihin voisi osallistua enemmän aloittelevia harrastajia tai muita luonnosta kiinnostuneita. Ekorallit voivat myös olla hyvä tapa hankkia jäseniä. Mahdollinen ekorallin SM-kilpailu järjestetään syksyllä, mikäli sille löydetään järjestäjä jäsenyhdistysten keskuudesta. Ekoralli on kisa, jossa liikutaan annetulla alueella lihasvoimin, ja yritetään havaita mahdollisimman monta lintulajia tietyssä ajassa. BirdLife Suomi tukee tapahtumaa auttamalla kisan järjestäjää tapahtuman markkinoinnissa sen omissa medioissa. Lokakuun alussa osallistutaan Euroopan ja Keski-Aasian yhteiseen EuroBirdwatch-tapahtumaan, joka tiettävästi on maailman suurin lintuharrastustapahtuma. Viikonlopun mittaisen tapahtuman lintuhavainnot koko Euroopasta kootaan yhteen ja samalla tiedotetaan erityisesti muuttolintuihin kohdistuvista uhkista. Jäseniä kannustetaan retkeilemään tapahtumaviikonlopun aikana ja tallentamaan havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan järjestämään linturetkiä ja muita tapahtumia suurelle yleisölle. Valtakunnallinen Joutsenbongaus järjestetään kolmatta kertaa 25. 26.10. Joutsenbongauksen tavoitteena on seurata Suomessa levähtävien laulujoutsenten syyskantaa ja aktivoida suurta yleisöä lintujen tarkkailuun. Samalla kerätään tietoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Elenia Oy:n kanssa. Paikallisesti jäsenyhdistykset järjestävät jäsenilleen ja yleisölle erilaisia lintuharrastusaiheisia tapahtumia, kuten retkiä, kursseja, kilpailuja ja yleisötilaisuuksia. BirdLife Suomi järjestää lintukursseja kotimaassa ja lähialueilla myös yhteistyössä kotimaisten lintumatkailuyritysten kanssa. 3.2 Tiira-lintutietopalvelu Tiira-lintutietopalvelu on vuonna 2006 käyttöön otettu valtakunnallinen Internet-pohjainen järjestelmä (www.tiira.fi). Tiiran kehittäminen on yksi BirdLife Suomen toiminnan tärkeimmistä tavoitteista. Kaikkien jäsenyhdistysten havaintojen keruu, arkistointi ja raportointi hoidetaan Tiira-järjestelmällä. Tiirassa on yli 19 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja yli yhdeksän miljoonaa lintuhavaintoa. Vuosittain järjestelmään tallennetaan noin miljoona lintuhavaintoa. Tiiraa kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin sekä lintuharrastajien että jäsenyhdistysten tarpeita lintuharrastuksen edistämisessä ja linnustonsuojelussa. Kehitystyötä koordinoi Tiira-toimikunta. Vuonna 2014 jatketaan uuden Tiira-version tekemistä nykyisen järjestelmän pohjalta. Uuden version kehitystyön päätavoitteina on parantaa järjestelmään kertyvän havaintoaineiston laatua ja helpottaa havaintoaineiston 7
kirjaamista ja havaintoarkiston ylläpitoa. Tiira-lintutietopalvelun kehitystyöstä vastaa ohjelmistoasiantuntija, jonka avuksi voidaan hankkia muita asiantuntijapalveluita. 3.3 Retkikummitoiminta Retkikummitoiminta on BirdLife Suomen merkittävimpiä vapaaehtoistoiminnan ohjelmia. Retkikummit ovat jäsenyhdistyksissä toimivia, BirdLife Suomeen rekisteröityneitä retkenvetäjiä. Vuonna 2013 retkikummina toimi 150 henkilöä. Retkikummit vetävät pääsääntöisesti kaikille avoimia linturetkiä tai järjestävät muita lintutapahtumia, joihin on helppo osallistua. Retkillä ja tapahtumissa osallistujille kerrotaan linnuista, lintuharrastuksesta ja -yhdistyksestä. Retkikummitoiminnan kautta jäsenyhdistyksiin saadaan sitoutettua vapaaehtoistoimijoita. Retkillä pyritään hankkimaan uusia jäseniä. Retkikummien toimintaa tuetaan mm. tarjoamalla materiaalia ja retkille tapaturmavakuutus. Retkikummit, jotka järjestävät ja raportoivat vuoden aikana ainakin kaksi retkeä, saavat Linnut-lehden vuosikerran. Retkikummien oma verkkosivusto tarjoaa ohjeita ja vinkkejä tapahtumien järjestämiseen, ja ajankohtaisista asioista tiedotetaan vuoden aikana sähköisillä uutiskirjeillä. Retkikummitoimintaa kehitetään retkikummeilta saadun palautteen perusteella. Valitaan vuoden retkikummi jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. 3.4 Lasten ja nuorten toiminta BirdLife Suomen yhtenä tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja luontoharrastukseen, hankkia jäsenyhdistyksiin uusia nuoria jäseniä ja kannustaa nykyisiä nuorisojäseniä harrastuksessaan eteenpäin. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on myönteisten luontokokemusten tarjoaminen kestävän luontosuhteen kehittymisen pohjaksi. Toukokuun lopulla järjestetään Lasten lintuviikko (ks. 3.1), jonka tarkoituksena on innostaa erityisesti ohjattuja lapsiryhmiä, kuten koululuokkia ja päiväkotiryhmiä, lähtemään linturetkelle ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Retkikummeja (ks. 3.3) kannustetaan järjestämään Lasten lintuviikon aikana linturetkiä yhteistyössä paikallisen koulun tai päiväkodin kanssa. BirdLife Suomi osallistuu ympäristöjärjestöjen yhteistyössä toteuttamiin, nuorille suunnattuihin Ympäristötoimintapäiviin, jos tapahtuma järjestetään vuonna 2014. Tapahtumassa esitellään BirdLifen ja jäsenyhdistysten toimintaa ja innostetaan nuoria mukaan lintuharrastukseen. BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistystensä valmiuksia toteuttaa lasten ja nuorten toimintaa omalla alueellaan. Jäsenyhdistyksissä toimii lastenkerhoja ja nuorten ryhmiä. Jäsenyhdistyksiä avustetaan nuorisotyössä tuottamalla ja jakamalla lasten ja nuorten lintuharrastustoimintaan tarkoitettua materiaalia. Esimerkiksi vuonna 2011 julkaistua, lapsille ja nuorille suunnattua linnunpönttöopasta jaetaan edelleen jäsenyhdistysten käyttöön. BirdLife Suomen nuorisotyön materiaali puolestaan sisältää mm. oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistyksiä tuetaan erityisesti lapsille ja nuorille suunnattujen tapahtumien, kuten lintukurssien, järjestämisessä. BirdLife Suomen tuottama VESO-koulutuspaketti, jolla peruskoulun opettajia tutustutetaan lintuharrastukseen ja oman paikkakunnan lintuharrastusmahdollisuuksiin, on saatavilla jäsenyhdistysten käyttöön. 8
Tiira-lehdessä pidetään lasten ja nuorten omaa palstaa, jossa julkaistaan piirustuksia sekä lyhyitä lintu- ja retkikertomuksia. Valitaan vuoden nuori lintuharrastaja jäsenyhdistysten ehdotusten perusteella. 3.5 Muu toiminta lintuharrastuksen edistämiseksi BirdLife Suomen julkaisut (ks. 4.1 4.3), verkkosivustot, Facebook-sivut ja sähköpostilistat (ks. 4.5) palvelevat lintuharrastajia ja muita linnuista kiinnostuneita tarjoamalla tietoa linnuista sekä vinkkejä lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Lisäksi suurta yleisöä palvellaan vastaamalla resurssien puitteissa lintujen biologiaan, tunnistamiseen, ruokintaan ja suojeluun liittyviin kysymyksiin puhelimitse ja sähköpostitse. Tiedotustoiminnan yhteydessä esitellään säännöllisesti lintuharrastusta eri medioissa (ks. 4.6). Järjestöä ja lintuharrastusta esittelevää Tiira-lehteä (ks. 4.1) lähetetään mahdollisuuksien mukaan yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Lisäksi lehti lähetetään kaikille valtakunnallisiin lintuharrastustapahtumiin (ks. 3.1) sekä retkikummien (ks. 3.3) vetämille yleisöretkille osallistuneille. Yrityksille ja muille tahoille tarjotaan BirdLifen kautta erikseen tilattavia opastettuja linturetkiä, jotka sopivat esimerkiksi asiakastilaisuuden tai virkistyspäivän ohjelmaksi. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä aktiiviseen toimintaan sosiaalisessa mediassa. 4. Tiedotus ja julkaisut 4.1 Tiira-lehti Tiira-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti, joka lähetetään BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, BirdLife Suomen vuositukijoille ja linnustonsuojeluklubin tukijoille. Lehdessä esitellään BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten toimintaa ja tapahtumia, lintuharrastusta sekä kansallista ja kansainvälistä linnustonsuojelua. Lehden toimituksesta vastaa päätoimittaja ja sisältöä tuottavat sekä muu henkilökunta että vapaaehtoiset avustajat. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. Tiira-lehteä lähetetään pyynnöstä jäsenyhdistyksille, paikallisryhmille ja muille kiinnostuneille erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi. Lehti tukee sekä BirdLifen että jäsenyhdistysten tiedotustoimintaa. Vuonna 2014 Tiiralehti alkaa ilmestyä myös sähköisenä flash-versiona. 4.2 Linnut-lehti Linnut-lehti on neljästi vuodessa ilmestyvä lintuharrastuksen sekä linnustonsuojelun ja -tutkimuksen aikakauslehti. Lehden toimitustyöstä vastaa päätoimittaja. Lehden tilaajamäärää pyritään kasvattamaan edelleen noin viiden prosentin vuosivauhtia. Lehden ilmoitusmyynti on ulkoistettu. 4.3 Linnut-vuosikirja Kesällä 2014 julkaistaan uhanalaisten lajien katsauksiin ja linnustonseurantatutkimuksiin painottuva Linnutvuosikirja 2013 yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 9
4.4 Ornis Fennica Ornis Fennica on BirdLife Suomen neljästi vuodessa ilmestyvä englanninkielinen kansainvälinen lintutieteellinen julkaisusarja, joka on ilmestynyt vuodesta 1924. Kaikki lehdessä julkaistut artikkelit ovat vapaasti saatavina julkaisun verkkosivuilta. Tavoitteena on kehittää Ornis Fennicaa arvostetuksi julkaisufoorumiksi tutkijoiden keskuudessa. Sarjan päätoimittajaa avustaa toimituskunta. 4.5 Verkkosivut ja sähköpostilistat Verkkosivujen www.birdlife.fi tavoite on palvella monipuolisesti jäsenistöä sekä muita linnuista ja lintuharrastuksesta kiinnostuneita. Verkkosivujen kehittämisestä vastaa henkilökunta. Verkkosivuilla tiedotetaan ajankohtaisista asioista, ja sinne kootaan tietoa lintuharrastuksesta ja yleisöä kiinnostavista aiheista. Myös osa järjestöpalveluista (yhteystiedot, jäsenhakemukset, tilaukset, osoitteenmuutokset) voidaan hoitaa verkkosivujen kautta. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus käyttää verkkosivujensa osoitteena www.birdlife.fi/jäsenyhdistys-tyyppistä osoitetta. Verkkosivujen uudistamishanketta jatketaan. Tavoitteena on, että sivut saataisiin uudistettua vuoden 2015 aikana. BirdLife Suomi ylläpitää jäsenyhdistysten toimihenkilöille ja muille aktiiveille tarkoitettua sähköpostilistaa (Aktiivit-lista), kaikille lintuharrastajille avointa sähköpostilistaa (Lintuverkko) sekä Euroopan laajuista lintuharrastajien listaa (EuroBirdNet). Linkkejä uutisista, tapahtumista ja tiedotteista päivitetään lisäksi BirdLife Suomen Facebook-sivulle. 4.6 Muu tiedotustoiminta Jäsenyhdistyksille tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sähköpostilistojen välityksellä. Mediatiedotteilla otetaan kantaa erilaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin ja välitetään tietoa lintumaailman tapahtumista. Tiedotusvälineitä palvellaan vastaamalla kyselyihin ja ottamalla kantaa ajankohtaisiin asioihin. Edistetään jäsenlehtien digitointihanketta, vuoden 2014 aikana tehdään työ- ja rahoitussuunnitelma tarvittavine taustaselvityksineen sekä budjettiehdotus vuodeksi 2015 käsiteltäväksi edustajistoon syksyllä 2014. Osallistutaan kesällä MTV:n järjestämään Suomi Areenaan, jonka teemana on asuminen ja ympäristö. 5. Järjestötoiminta BirdLife Suomen toiminnan kaksi päätavoitetta, jäsenyhdistyksille ja niiden jäsenille tarjottavien palveluiden kehittäminen sekä järjestön kasvu, tukevat toisiaan. Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen on tärkeää lintuharrastuksen edistämisen ja jäsenmäärän kasvun kannalta. Kasvutavoitteen toteutuminen tuottaa lisää resursseja ja toimijoita suojelutyöhön. 5.1 Jäsenyhdistykset ja paikallistoiminta BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joiden toimialueet yhdessä kattavat koko maan. 10 Bongariliitto ry Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys - Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry
11 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Lintuyhdistys Kuikka Kuusamon Lintukerho ry Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry OstrobothniaAustralisrf Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry - Borgå NejdensFågelföreningrf Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry Valkeakosken Lintuharrastajat ry ÅlandsFågelskyddsföreningrf Muutamissa yhdistyksissä toimii lisäksi niiden sisäisiä paikallisryhmiä. Vuonna 2014 laaditaan paikallistoimintamallin kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi hankesuunnitelma, jonka toteuttamiseen pyritään saamaan myös rahoitusta. 5.2 Jäsenyhdistysten toiminnan tukeminen BirdLife Suomi tukee jäsenyhdistyksiään ja niiden paikallisryhmiä monin eri tavoin. BirdLifen tarjoamat palvelut on koottu Yhdistyspalvelut-verkkosivulle (www.birdlife.fi/yhdistyspalvelut). Ajankohtaisista asioista tiedotetaan lisäksi Aktiivit-sähköpostilistalla (ks. 4.5) ja Tiira-lehdessä (ks. 4.1). Lisäksi BirdLife Suomen verkkosivuilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta.
Yhdistystoimintaan liittyvissä asioissa tarjotaan neuvontaa ja koulutusta. Uusille puheenjohtajille laadittu perehdyttämismateriaali päivitetään vuosittain. Koulutusta järjestetään mm. edustajiston kokousten yhteydessä sekä yhdistysvierailuilla. BirdLife Suomen henkilökunnan tavoitteena on vierailla 15 jäsenyhdistyksessä vuoden aikana. Vierailuilla kuullaan yhdistyksen kuulumisia, kerrotaan ajankohtaisista asioista sekä koulutetaan toimihenkilöitä yhdistys- ja suojelutoiminnassa. Tiira-lehti on tärkeä tuki jäsenyhdistysten tiedottamiseen. Lehden tapahtumakalenteripalsta tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa tapahtumista ja kokouksista kattavasti ja edullisesti. Lisäksi yhdistykset ja paikallisryhmät voivat halutessaan esitellä toimintaansa lehdessä laajemminkin. Jäsenyhdistysten omaa tiedotustoimintaa tuetaan Tiira-lehden lisäksi tarjoamalla apua ja neuvontaa tiedottamisessa ja tiedotusvälineiden kanssa toimimisessa. BirdLife Suomen valtakunnalliset tiedotteet ovat jäsenyhdistysten käytössä paikallisesti muokattaviksi ja levitettäviksi. Kaikilla yhdistyksillä on helposti muistettava www.birdlife.fi/yhdistys-aliasosoite, sekä pyynnöstä mahdollisuus saada yhdistys@birdlife.fi-sähköpostialias. Yhdistyksiä tuetaan myös sosiaalisen median käytössä. BirdLife Suomen ylläpitämä Tiira-lintutietopalvelu (ks. 3.2) on keskeisessä asemassa jäsenyhdistysten toiminnassa sekä lintuharrastuksen edistämisen, jäsenhankinnan että suojelu- ja tutkimustyön kannalta. Jäsenyhdistyksiä tuetaan suojelutyössä monilla muillakin tavoin (ks. 2), vuonna 2014 erityisesti MAALI-hankkeen toteuttamisessa. Yhdistysten talkootoimintaa edistetään myöntämällä talkooavustusta. Talkootoiminnan tukemista varten pyritään uudistamaan yhteistyösopimus UPM:n kanssa. Myös valtakunnalliset lintuharrastustapahtumat (ks. 3.1) tukevat yhdistysten ja paikallisryhmien toimintaa. BirdLife Suomen järjestämät tapahtumat tarjoavat yhdistyksille valmiit puitteet toteuttaa myös paikallisia tapahtumia ja saada medianäkyvyyttä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiiviseen jäsenhankintaan. Vuonna 2014 BirdLife toteuttaa yhdistysten jäsenhankinnan tueksi jäsenhankintakampanjan, jossa kaikille uusille jäsenyhdistysten jäsenille tarjotaan uusi, kampanjaa varten suunniteltu liittymislahja perinteisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan lisäksi. BirdLife suunnittelee kampanjan ja sen materiaalin sekä huolehtii kampanjan viestinnästä. Jäsenhankintakampanjaa voi hyödyntää mm. retkillä ja yleisötapahtumissa. Jäsenyhdistysten ja paikallisryhmien käyttöön on tarjolla materiaalia. BirdLifen esitteitä ja Tiira-lehteä voi tilata tapahtumissa jaettavaksi. Yhdistysesitteen mallipohjan avulla on helppoa tuottaa oma esite. Saatavilla on malli myös uuden jäsenen infopakettien tuottamiseen. Kokousohjelmaksi on tarjolla erilaisia valmiita Powerpointesityksiä taustatietoineen. BirdLifen kautta on mahdollisuus teettää yhdistysbanderolli ja lintutorneihin kiinnitettäviä tornikortteja. Yhdistyskyselypalvelun avulla kaikilla jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus teettää jäsenkysely helposti ja edullisesti. Jäsenyhdistyksiä tuetaan vapaaehtoisverkoston luomisessa ja vahvistamisessa. Retkikummit (ks. 3.3) ovat osa tätä verkostoa, mutta toimintamahdollisuuksia on muillekin vapaaehtoisille. Retkikummitoiminnan kautta yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan aiempien vuosien tapaan lähettämällä retkikummien vetämien retkien osallistujille Tiiralehti. Lasten ja nuorten toimintaa sekä sen tukemista esitellään kohdassa 3.4. 12
Jäsenyhdistyksille on tarjolla mahdollisuus BirdLife Suomen jäsenrekisteripalveluun (ks. myös 6.4). 5.3 Huomionosoitukset Ansioituneita toimijoita muistetaan BirdLife Suomen hallituksen hakemuksesta myöntämillä ansiomerkeillä (kultainen ja hopeinen) sekä jäsenyhdistyksen hallituksen omalla päätöksellä myönnettävällä yhdistyksen BirdLifeansiomerkillä. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan aktiivisuuteen valitsemalla vuoden lintuyhdistys, vuoden nuori lintuharrastaja ja vuoden retkikummi. Valinnat julkistetaan edustajiston kokouksissa. 5.4 Kansainvälinen järjestötoiminta BirdLife Suomi on kansainvälisen BirdLife International -järjestön jäsen ja toimii tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sekä BirdLifen Euroopan toimiston henkilökunnan kanssa suojelu-, tiedotus- ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi saa BirdLife Internationalilta materiaalia ja muuta apua tiedotuksen ja varainhankinnan tueksi, ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan Euroopan ja maailmanlaajuisiin kampanjoihin, tapahtumiin ja tempauksiin. Lokakuussa osallistutaan maailman suurimpaan lintuharrastustapahtumaan, EuroBirdwatch-viikonloppuun (ks. 3.1). BirdLife Internationalin World Birdwatch-lehteä välitetään linnustonsuojeluklubin kansainvälisen maksun maksaneille ja lehden tilaajille. Kansainvälistä suojelutoimintaa käsitellään kohdassa 2.5. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto BirdLife Suomen ylintä päätösvaltaa käyttää edustajisto, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Jokaisella jäsenyhdistyksellä on vähintään yksi edustaja. Lisäedustajia kukin yhdistys saa jäsenmäärän mukaan BirdLife Suomen säännöissä määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Kaudella 2014 2015 edustajia on 97. Edustajiston puheenjohtaja valitaan uuden edustajiston ensimmäisessä kokouksessa keväällä 2014. Vuoden 2014 edustajiston kokoukset järjestetään maaliskuussa Seinäjoella (kevätkokous) sekä marraskuussa Jyväskylässä (syyskokous). 6.2 Liittohallitus Liittohallitus on kymmenjäseninen edustajiston valitsema toimeenpaneva elin, joka kokoontuu noin kuusi kertaa vuoden aikana. Puheenjohtajalle maksetaan 3 000 euron palkkio. Hallituksen jäsenille annetaan joululahja sekä tarjotaan tilinpäätöspäivällinen. 6.3 Toimikunnat BirdLife Suomella on seuraavat hallituksen nimeämät toimikunnat ja työryhmät: Kuikkaryhmä koordinoi kuikkatutkimusta Suomessa. 13
Kaakkuriryhmä koordinoi kaakkuritutkimusta Suomessa. Kurkityöryhmä vastaa kurkien suojelutoiminnasta. Nimistötoimikunta pitää yllä suomenkielistä maailman lintujen luetteloa. Rariteettikomitea tarkastaa ja julkaisee Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot. Suojelutoimikunta avustaa hallitusta ja henkilökuntaa suojelutoiminnan koordinoinnissa. Tieteellinen toimikunta kehittää Ornis Fennicaa ja BirdLife Suomen tieteellistä toimintaa. Tiira-toimikunta vastaa Tiira-lintutietopalvelun kehittämisestä. 6.4 Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt ovat toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimusjohtaja, tiedottaja-päätoimittaja, järjestökoordinaattori, hallintopäällikkö, suojeluasiantuntija, markkinointipäällikkö ja ohjelmistoasiantuntija sekä osa-aikainen taloussihteeri, määräaikainen MAALI-hankkeen koordinaattori ja toimistoapulaisena toimiva siviilipalvelusmies. Muita projektityöntekijöitä palkataan tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa. BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Annankatu 29 A 16. Vuonna 2014 toimistolla otetaan käyttöön uusi selainpohjainen järjestörekisteri. Myös jäsenyhdistyksillä tulee olemaan mahdollisuus hyödyntää uuden rekisterin ominaisuuksia. 6.5 Jäsenyydet ja edustukset BirdLife Suomi on jäsenenä tai sillä on edustus seuraavissa organisaatioissa: Aikakauslehtien Liitto ry Association of European Rarities Committees (AERC) BirdLife International Eurogroup Against Bird Crime Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ja Suomen IUCN-komitea Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä (JÄMYRÄ) Kulttuuri-, mielipide-ja tiedelehtien liitto Kultti ry Lintujen uhanalaisuudenarviointiryhmä Maaseutuverkoston ohjausryhmä Siemenpuu-säätiö kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö Suomen FSC-yhdistys Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Sääksisäätiö Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) Veronmaksajain Keskusliitto ry 14
Ympäristöareena ry BirdLife Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä mm. muiden ympäristöjärjestöjen sekä Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen Riistakeskuksen kanssa. 7. Varainhankinta BirdLife Suomen varainhankinnasta vastaa toiminnanjohtaja. Markkinointipäällikkö vastaa yksityisvarainhankinnasta kehittämällä vuositukijatoimintaa sekä kertalahjoitusten hankintaa. Markkinointipäällikkö vastaa myös järjestön markkinointimateriaalista ja osallistuu jäsenhankinnan tukemiseen ja muun varainhankinnan suunnitteluun. Taloussihteeri ja hallintopäällikkö hoitavat BirdLife Suomen kirjanpitoa ja päivittäisiä talousasioita. 7.1 Jäsenet Jäsenyhdistykset maksavat BirdLife Suomelle jäsenmaksua 12 euroa / jäsenyhdistyksen jäsen (pois lukien perhejäsenet). BirdLife Suomi maksaa jokaisesta jäsenyhdistyksen jäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksua 1 euro / jäsen sekä Euroopan toimiston EU-työn kulujen kattamiseen 3 000 euroa / vuosi. BirdLife Suomi tukee vuonna 2014 jäsenyhdistysten jäsenhankintaa valmistelemalla jäsenhankintakampanjan (ks. kohta 5.2) 7.2 Vuositukijat BirdLife Suomen vuositukijoiden määrää kasvatetaan. Uusia tukijoita hankitaan valtakunnallisten tapahtumien yhteydessä (Pihabongaus, Pönttöbongaus, Joutsenbongaus) markkinoimalla tukijuutta havaintojen ilmoittamisen yhteydessä sekä markkinointikirjeillä tapahtuman jälkeen. Vuositukijahankintaa tehdään myös telemarkkinointikampanjoilla kevät- ja syyskaudella. Myös vanhojen vuositukijoiden huoltoa parannetaan mm. uudistamalla tukimaksukirje. Vuositukijuudesta tuotetaan uutta markkinointimateriaalia (vuositukijaesite). 7.3 Linnustonsuojeluklubi Ylläpidetään linnustonsuojeluklubia, jonka tuotolla tuetaan BirdLife Suomen suojeluhankkeita ja BirdLife Internationalin kansainvälisiä hankkeita. 7.4 Kertalahjoitukset Tehostetaan kertalahjoitusten hankintaa. Vuoden aikana toteutetaan lahjoitusten hankkimiseksi mm. BirdLife Suomen keräyksiä, joilla hankitaan varoja suojelutyölle ja Tiira-lintutietopalvelun kehittämistyölle. Kannustetaan jäsenyhdistyksiä toteuttamaan omia jäsenkeräyksiä. Edistetään merkkipäivä- ja testamenttilahjoittamista. Jäseniä ja tukijoita kannustetaan perustamaan omia merkkipäiväkeräyksiä kehittämällä tämän tueksi helppo toimintamalli. Viestitään merkkipäivälahjoittamisesta sekä testamentin tekemisestä lintujensuojelutyölle Tiira-lehdessä ja verkkosivuilla. Jatketaan lahjapönttöjen markkinointia ja myyntiä erityisesti joulusesonkina. 15
7.5 Muu varainhankintatyö Varainhankinnan verkkosivuja kehitetään osana BirdLifen verkkosivujen uudistustyötä. Sivuilla erilaiset vaihtoehdot tukea työtämme tuodaan entistä selkeämmin esille. Osallistutaan vuoden aikana sopiviin yleisötapahtumiin, joissa voidaan markkinoida BirdLife Suomen toimintaa ja kertoa eri tavoista tukea tai osallistua toimintaan. Pyritään osallistumaan ainakin Maailma kylässä -tapahtumaan Helsingissä 24. 25.5. tai Arktika-päiville Virolahdella 23. 25.5. Yrityksille ja muille tahoille tarjotaan BirdLifen kautta maksullisia tilausretkiä, jotka sopivat esimerkiksi asiakastilaisuuden tai henkilökunnan virkistyspäivän ohjelmaksi. Yritysyhteistyötä tehdään vakiintuneesti lintu- ja luontoalalla toimivien pienyritysten kanssa. Yhteistyöllä pyritään mm. luomaan toimivia markkinoita luontomatkailulle ja -kurssitoiminnalle. Muulla alalla toimivien yritysten kanssa pyritään löytämään molempien toimintaa tukeva toiminnallinen kokonaisuus tai tavoitteena on BirdLifen toiminnan mahdollisimman suora tuki. Varainhankintaa kehitetään tavoittelemalla myös uusia yhteistyökumppaneita. Hankkeille kerätään rahoitusta erikseen haettavilla apurahoilla. Lahjoitusten kohdalla korostetaan Verohallituksen verohuojennuspäätöstä lahjoittajille. Voimassaolevien yritysyhteistyösopimusten velvoitteita jatketaan sopimusten mukaisesti. BirdLife Suomella on seitsemän rahastoa (ForestTaskForce, tieteellinen, Tiira-, kansainvälinen, linnustonsuojelu- ja tutkimusrahasto sekä Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahasto). Laine-Hilkka Wreden linnustonsuojelurahastosta voidaan kattaa suojelutyöntekijöiden palkkamenoja Suomessa tehtävää suojelutyötä varten. 7.6 Valtionavustukset Edellisten vuosien tapaan opetusministeriöltä haetaan yleisavustusta nuorisotoimintaan. Ympäristöministeriöltä haetaan valtionavustusta suojelutoimintaan. Kansainvälisiin suojeluhankkeisiin haetaan rahoitusta ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Mahdollisiin muihin hankkeisiin haetaan avustuksia asianomaisilta ministeriöiltä. 8. Suomen Lintuvaruste Oy Suomen Lintuvaruste Oy on BirdLife Suomen kokonaan omistama lintuharrastusvälineiden myyntiin erikoistunut yritys. Yhtiön toiminnan tavoitteena on jäsenistön palveleminen, toiminnan kannattavuuden parantaminen sekä BirdLifen toiminnan tukeminen. Suomen Lintuvaruste Oy:n liiketila sijaitsee Helsingin Viikissä osoitteessa Koetilantie 1 B 3. 16