UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi



Samankaltaiset tiedostot
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Energian tuotanto ja käyttö

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Puulämmityksen yhteiskunnallinen merkitys sekä sähkön käyttöä että pienhiukkaspäästöjä halutaan vähentää

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

TULISIJAN LÄMPÖ PUULÄMMITYSPÄIVÄ TSY:n tervetuliaissanat. Tuomo Järvinen NunnaUuni Oy

Bioenergiayrittäjyyden mahdollisuudet pk-sektorilla

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Käytä tulisijaasi oikeinkampanja

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas


Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Maalämpö rivitaloon. Mikko Rantanen, Nivos Energia Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Mistä tietoa energiansäästöön? Kuluttajien energianeuvonta Timo Määttä, Motiva Oy Motiva Oy 1

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Ekologinen kokonaisuus

Odotukset ja mahdollisuudet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Pienpolton markkinanäkymät

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry

Vesitakat uudisrakennuksissa

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Lämmityskustannus vuodessa

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA

Energiaa ja elinvoimaa

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Mahdollistaa nzeb rakentamisen

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

KOULUTUS, LAAJA, Vaihtoehtoisia tekniikoita

SIMO ja KIUAS hankkeet: Päästöt ja niiden mittaaminen

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Nykykodin lämmitysjärjestelmät

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Puhtaampien tulisijojen Suomi. Reilu teko raikkaan ympäristön puolesta

Puun poltto ja tulisijojen lämmitysohjeita.

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Energiaa ja elinvoimaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

PSR Helsinki. Vesa Salminen Warma-Uunit Oy

YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen

HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

NIBE maalämpöpumppujen myynti, asennus, huolto ja suunnittelu. Lämpöpumppu+lämpökaivo+lattialämmitys+käyttövesikaivo.

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

Asiakkaalle tuotettu arvo

Transkriptio:

UUTISKIRJE Puhtaampien tulisijojen Suomi Ranska tukee tulisijan hankkijaa tuhansilla euroilla Puun energiakäyttö voidaan kaksinkertaistaa Tulisija ja ilmalämpöpumppu yhdessä tuovat säästöä

2 puhtaampien tulisijojen suomi

Tulisijatonnista apua ilmastotalkoisiin Ranskan ja Italian investointituesta mallia puulämmityksen edistämiseen Suomessa Suomen olisi otettava esimerkkiä kahdesta johtavasta EU-maasta, kun halutaan lisätä bioenergian käyttöä kotitalouksissa. Ranskassa ja Italiassa valtio tukee puulämmitteisen tulisijan hankintaa 50 prosentilla hankintahinnasta, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. - Ranskassa ja Italiassa uuden tulisijan hankkija saa laiteinvestointiin maksimissaan noin 2 000 16 000 euroa tukea, kun laite täyttää riittävät euronormien mukaiset ympäristö- ja hyötysuhdevaatimukset. Näillä tukipäätöksillä Ranska ja Italia tukevat ilmastonmuutoksen torjuntaa ja bioenergian käyttöä, Vauhkonen kertoo. Suomen ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan tulisijojen päästörajoja ja hyötysuhdevaatimuksia. Uusien määräysten astuessa voimaan valtiovalta voisi Vauhkosen mielestä vauhdittaa uuden teknologian mukaista puulämmitystä Ranskan ja Italian mallin mukaisilla porkkanarahoilla. Esimerkiksi 1 000 euron suuruinen investointituki olisi riittävä summa vauhdittamaan tulisijojen uudistamista Suomessa. laajennettu kotitalousvähennys ei kuitenkaan kohdennu riittävästi bioenergian käytön lisäämiseen pientaloissa. Tehdasvalmisteisen tulisijan loppuasennuksen työkulut ovat vain noin 10 20 prosenttia kokonaishinnasta. Vientimarkkinoille suunnattujen tehdasvalmisteisten tulisijojen päästöt ovat tutkitusti alhaiset ja energiatehokkuus erinomainen. Ne ovat ympäristön kannalta huomattavasti parempia takkoja kuin paikalla muurattavat tulisijat. Vauhkosen mielestä nykyinen kotitalouksien verovähennysmalli suosii paikalla muurattavia työkuluiltaan isompia, testaamattomia ja laadultaan usein heikompia takkoja. - Vähennys olisi suunnattava energiatehokkaille tuotteille. Ilmastonmuutoksen torjunnan takia vähennysmalli kaipaa tarkennusta niin, että myös suomalaista tehdastyötä ja ympäristöteknologista osaamista voitaisiin edistää. - Tulisijatonnin käyttöönotolla Suomi voisi edistää puhtaampien tulisijojen rakentamista, torjua ilmastonmuutosta sekä lisätä bioenergian käyttöä. Tukitonni olisi myös hyvä piristysruiske tänä vuonna hiljentyneelle rakennusalalle, Vauhkonen linjaa. Kotitalousvähennys kaipaa tarkennusta Vauhkosen mukaan puulämmityslaitteita valmistava teollisuus on pannut positiivisesti merkille Suomen hallituksen tahdon lisätä bioenergian käyttöä. Tänä vuonna aloitettu puhtaampien tulisijojen suomi 3

Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen: Tulisijallakin voi torjua ilmastonmuutosta Suomesta on mahdollisuus tehdä tulisijatekniikan mallimaa maailmassa, sanoo Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. Suomessa nimittäin tehdään maailman parhaat varaavat ja ympäristöystävälliset tulisijat. EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä ja lisätä bioenergian käyttöä huomattavasti vuoteen 2020 mennessä. Näissä ilmastonmuutoksen torjuntatalkoissa myös puulämmityksellä on osansa. - Kun valitset ympäristöystävällisen, tehdasvalmisteisen tulisijan ja käytät sitä oikein, voit kotonasi torjua ilmaston lämpenemistä, muistuttaa Vauhkonen. Tulikivi Oyj käynnisti vuonna 2007 Puhtaampien tulisijojen Suomi -ohjelman, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä uusia noin kolmannes maamme vanhoista tupruttavista tulipesistä. Päämääränä on noin 840 000 tulisijan korjaaminen tai uusiminen seuraavan 12 vuoden aikana. Ohjelman yhtenä tavoitteena on määrätä riittävät päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävä tulisija pakolliseksi vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloihin. Tulikivi valmistaa vihreää vientikelpoista teknologiaa ja yhtiön tulisijat on testattu ja hyväksytty ympäri maailmaa. - Mallistomme pyörrepesäuunien päästöt ovat tutkitusti erittäin alhaiset. Tulikiven tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua. Tulikiven teknologiaosaaminen on myös noteerattu. Pari vuotta sitten yhtiö sai Hiukkasfoorumilta vuoden 2006 Hiukkasteko palkinnon. Lisäksi vuonna 2008 Tulikiven uusimmille tuotteille myönnettiin Allergia- ja Astmaliiton Allergiatunnuksen käyttöoikeus. Näiden ohella Tulikivi on edelläkävijä tuotteidensa laatuluokituksessa. - Tulikivi on ensimmäinen suomalainen tulisijavalmistaja, joka otti CE-merkin käyttöön pyörrepesämallistossaan viime syksynä. Merkki todistaa, että tuote täyttää EU-direktiivien tiukat turvallisuus- ja muut vaatimukset. CE-merkki auttaa kuluttajaa vertailemaan ja valitsemaan helpommin ympäristöystävällisen tulisijan. Tulisijojen uudistaminen Suomessa nytkähtää vauhdilla liikkeelle viimeistään silloin, kun ympäristöministeriön valmistelemat tulisijojen päästövaatimukset astuvat voimaan. Tämä tapahtuu ehkä tänä tai ensi vuonna. Tulikivi Oyj on vientiyrityksenä jo kauan ollut polttotekniikan huippuosaaja maailmassa. - Nämä teemat ovat jo pitkään puhuttaneet esimerkiksi amerikkalaisia ja itävaltalaisia. Vasta nyt Suomessa on ryhdytty puhumaan puhtaammasta puun poltosta, ihmettelee Vauhkonen. Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut, muistuttaa Tulikivi Oyj:n toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. 4 puhtaampien tulisijojen suomi

FINBIO ry:n puheenjohtaja Satu Helynen: Puun energiakäyttöä on helppo lisätä nopeasti On helpompi lisätä bioenergian käyttöä lämmityksessä kuin hankkia Suomeen lisää sähköä, kiteyttää osuvasti FINBIO ry:n hallituksen puheenjohtaja Satu Helynen maamme nykyisen energiapoliittisen tilanteen. Tuulivoimaloiden tai jätteenpolttolaitosten suunnittelu, luvat ja rakentaminen vievät runsaasti aikaa, eikä niiden sijoittumista lähiympäristöön olla aina valmiita hyväksymään. - Sen sijaan puun polttoa voidaan helposti lisätä nopeallakin aikataululla. Suomessa on iso potentiaali lisätä puun pienpolttoa muun muassa kotitalouksien lämmityksessä, uskoo Helynen. EU:n sopimat energiatavoitteet merkitsevät Suomelle huomattavaa lisäämisvelvoitetta uusiutuvien energialähteiden käytössä vuoteen 2020 mennessä. - Energian hinnan noustessa ja tukitoimia kiihdyttämällä bioenergian käyttö Suomessa voidaan hyvin kaksinkertaistaa lämmityksessä, laskee VTT:n teknologiapäällikkönä työskentelevä Helynen. - Puun pienpolton lisääminen edellyttää yhteiskunnalta tiedotusta ja koulutusta sekä lainsäädännöllisiä toimia. Myös erilaisilla tukirahoilla klapien polttoa voidaan edistää. Käytännössä tukieuroja voisi laittaa puun pienpolton toimintaketjun jokaiseen vaiheeseen. Helysen mukaan huomattava osa pienten kiinteistöjen lämmitysöljyn käytöstä voitaisiin vuoteen 2020 mennessä korvata joko klapeilla tai pelletillä. Tulevaisuudessa puulämmitysjärjestelmä voidaan kotitalouksissa yhdistää esimerkiksi ilmalämpöpumppujen tai aurinkolämmityksen kanssa. Helysen mielestä puulämmitys sopii hyvin lisälämmönlähteeksi myös matalaenergiaja passiivitaloihin. Suomen Bioenergiayhdistys ry (FINBIO) on alan keskeinen järjestö Suomessa. Se on valtakunnallinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää bioenergian käytön edellytyksiä Suomessa taloudellisuuden, kestävän kehityksen periaatteet sekä ympäristönsuojelun näkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Hänen mukaansa bioenergian käyttöä pitäisi kiihdyttää erilaisilla toimenpiteillä. Esimerkiksi puun pienpolttoa voitaisiin lisätä hankkimalla parempia tulisijoja ja laitteita sekä kiinnittämällä entistä enemmän huomiota klapien saatavuuteen ja laatuun. Puupolttoaineiden tuotantoketjuja ja jakelua pitäisi Helysen mielestä kehittää kuluttajille sopivaksi. - Eri kuluttajaryhmille voitaisiin suunnitella kokonaisvaltaisia lämmityspaketteja, joissa on mukana laitteet, asennus ja kuluttajaystävällinen polttoainehuolto. FINBIO ry:n puheenjohtaja Satu Helysen mukaan tulisijojen ja kattiloiden laitetekniikan kehittämisellä voidaan lisätä puun pienpolttoa. Laitteiden on oltava helppokäyttöisiä, tehokkaita ja ympäristöystävällisiä. puhtaampien tulisijojen suomi 5

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Mikko Paunio: Terveystarkastajat voivat puuttua vääräoppiseen puun polttoon Oikean polttotavan neuvonta on paras tapa puuttua häiritsevään puun polttoon. STTV antoi hiljattain kuntien terveystarkastajille käytännön ohjeet puuttua ongelmia tuovaan puun polttamiseen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Mikko Paunio. Uusien ohjeiden mukaan terveystarkastajalla on oikeus mennä taloon sisälle selvittämään terveyshaitan, esimerkiksi savun, alkuperä ja syy. Paunion mukaan tätä ennen on kuitenkin tehtävä savuhaitoista pitkäkestoista seurantaa. - Terveysviranomaisen on selvitettävä, aiheutuuko savusta terveyshaittaa valituksen tekijälle. Terveyshaitan arvioimiseksi viranomaisen on selvitettävä kuinka usein, minkälaista ja missä määrin haittaa esiintyy. Selvityksessä voi käyttää apuna haitasta kärsivän täytettäväksi annettavaa seurantapäiväkirjaa. Tämän lomakkeen voi antaa myös muille lähinaapureille täytettäväksi. Riittävä seuranta-aika on yksi kuukausi, todetaan Sosiaali- ja Terveydenhuollon Tuotevalvontakeskuksen (STTV) antamissa ohjeissa. - Terveysviranomainen voi antaa erilaisia ohjeita. Nämä neuvot koskevat polttopuun varastointia ja käyttöä, palamisolosuhteita sekä polttamistapaa. Talon omistajaa voidaan myös kehottaa lisäämään nuohouskertojen määrää. Jos savukaasujen leviäminen valittajan kiinteistölle on ilmeistä ja kattilassa tai tulisijassa on puutteellisuuksia, voi Paunion mukaan edessä olla kovemmat toimet. - Rajoitetaan kattilan tai muiden tulisijojen käyttöaikaa. Korotetaan savupiippua savukaasujen laimenemisen tehostamiseksi. Jos palamisolosuhteiden parantamisella tai muilla toimenpiteillä haittaa ei saada poistettua, voidaan puun polttaminen kattilassa kokonaan kieltää. Ennen toimenpiteen määräämistä viranomaisen on kuultava haitan aiheuttajaa ja haitasta kärsivää. Määräyksiä asetettaessa on otettava huomioon Suomen ilmastoolosuhteet ja annettava kohtuullinen määräaika toimenpiteiden tekemiselle, jos ne edellyttävät katkosta lämmitysjärjestelmän käytössä. Asuinhuoneistossa usein tai pitkäkestoisesti tapahtuvaa hajukynnyksen ylittymistä voidaan Paunion mukaan pitää terveyshaittana. - Hajukynnys ylittyy usein, jos seurantajakson aikana savun hajua esiintyy asuinhuoneistossa kahtena tai kolmena päivänä viikossa noin tunti kerralla. Savuhaitan esiintyessä saattaa Paunion mukaan riittää, että haitan aiheuttajalle vain neuvotaan oikea polttotapa. 6 puhtaampien tulisijojen suomi

VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen: Ilman pienhiukkaset vaativat vielä tutkimista Puun pienpoltto ei ole ainoa pienhiukkasten syntylähde, vaikka lehdissä usein niin kirjoitetaan. Liikenne, nastarenkaat ja kaukokulkemat ovat osasyyllisiä Suomessa leijuviin pienhiukkasiin, uskoo VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen. Taajamissa ja varsinkin vanhoilla omakotitaloalueilla nousee aina joskus keskustelu puun polton pienhiukkaspäästöistä. Pahimmassa tapauksessa vanhoilla, kehnoilla tulisijoilla poltetaan joko märkää tai sopimatonta polttoainetta niin, että tumma savu laskeutuu naapurin tontille. - Puun poltto ei ole suinkaan ainut pienhiukkaslähde. Pienhiukkasia syntyy myös öljyn poltosta, liikenteestä, voimalaitoksista ja teollisuudesta, muistuttaa Oravainen. voidaan alentaa laadukkaalla polttoaineella, oikealla polttotavalla ja laitekehityksellä. - Oleellista on lukea tarkasti laitevalmistajan ohjeet, sillä ei ole olemassa kaikille tulisijalaitteille sopivaa yleisohjetta. Polttoaineella on myös ratkaiseva vaikutus. Koivu on parempaa kuin havupuu, koska se kaasuuntuu rauhallisemmin. Klapi ei saa olla liian kuivaa. Sopiva kosteus on noin 18 20 prosenttia. Puupalan koolle ei voi antaa yleispätevää ohjetta. Oravaisen mukaan tulisijojen päästörajat ja standardisointi edistävät alan laitekehitystä. Siitä on hyviä esimerkkejä ulkomailta. Hänen mukaansa pienhiukkasasia vaatii vielä paljon tutkimista, ennen kuin lopullinen totuus on selvillä. - Puun polttoaineominaisuuksista johtuen pienhiukkasia syntyy myös niin sanotusta hyvästä palamisesta, mutta pienhiukkaset ovat pääasiassa tuhkasta haihtuneita mineraaleja. Ne eivät ehkä ole terveydelle vaarallisia. Huonosta palamisesta syntyy nokea ja tervamaisia pienhiukkasia, jotka ovat Oravaisen mukaan luonteeltaan aivan erilaisia. - Nämä ovat terveydelle vaarallisia. Hyvään palamiseen verrattuna määrä voi olla moninkertainen ja terveysvaikutus paljon suurempi. Pienhiukkasilmiö vaatii paljon tutkimista. Mittausmenetelmiä ollaan parhaillaan kehittämässä CEN-standardisointijärjestön komiteoissa. Oravaisen mukaan päästöjä Puiden epätäydellinen palaminen aiheuttaa nokihiukkasia ja tervayhdisteitä. Tähän voidaan oleellisesti vaikuttaa modernilla polttotekniikalla, painottaa VTT:n erikoistutkija Heikki Oravainen. puhtaampien tulisijojen suomi 7

Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen: PAM-lämmitysjärjestelmä käyttää bioenergiaa Kolmilähteinen bioenergialämmitys on nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa lämmittää kotia. Järjestelmässä varaava tulisija kytketään osaksi talon muuta lämmitysjärjestelmää, sanoo Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen. - Voidaan puhua PAM-lämmitysjärjestelmästä, jossa hyödynnetään alkukirjainten mukaan puuta, aurinkoa ja maalämpöä. Nämä kolme yhdessä takaavat energian säästön ja ilmastonmuutoksen torjunnan. Sivosen mukaan polttamalla puuta asukas voi vuodessa säästää lämmityskustannuksissa noin 300 1 000 euroa riippuen polttomäärästä sekä siitä, onko klapit saatu omasta metsästä. - Pääosa maalämpöpumpuista mitoitetaan noin 70 prosentin tehon tarpeelle ja ylimenevä osa tuotetaan sähkövastuksella. Tulisija tuottaa kovilla pakkasilla puuttuvan tehon ja toimii myös sähkökatkojen aikana. Muuna aikana se säästää lämpöpumpun sähkönkulutuksessa. Sivosen mukaan järjestelmä tuottaa kodin lämpimän käyttöveden tehokkaasti ympäri vuoden. Tulisijasta lämpö siirretään lämmönvaihtimella veteen. - Kolmilähteisen bioenergialämmityksen tekniikkaa kehitetään ja pilottikohteita rakennetaan parhaillaan Suomessa. Varaava tulisija ja ilmalämpöpumppu on jo melko tuttu yhdistelmä uusiutuvan energian mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Suomessa on toteutettu useita kohteita, joissa ei ole tämän yhdistelmän lisäksi muuta isompaa lämmitysjärjestelmää, paitsi sähköllä toimiva mukavuuslattialämmitys märkätiloissa. - Lämpöpumppu tuottaa edullista lämpöä keväällä ja syksyllä. Tulisija on sitten päälämmönlähde pakkasilla. Tulisija on myös hätävara, kun lämpöpumppu ei toimi sähkökatkon aikana. Sivosen mielestä takan ja lämpöpumpun yhdistelmä on tehokas paketti ja kohtuuhintainen investointi. Kun siihen vielä yhdistetään aurinkokerääjät, saadaan monipuolinen PAM-järjestelmä, joka voidaan yhdistää vesikiertoiseen lattialämmitykseen tai ilmalämmitykseen. Varaava tulisija, aurinkokerääjä ja maalämpö ovat yhdessä todellinen bioenergiapaketti tämän päivän haasteisiin. Puulämmitys tuo säästöä energialaskuun vähintään noin 300 euroa vuodessa, laskee Tulikivi Oyj:n johtaja Juha Sivonen. 8 puhtaampien tulisijojen suomi

Kansanedustaja Timo Kaunisto: Kannustavuutta kotitalouksien puun polttoon Yhteiskunnan erilaisilla toimenpiteillä voitaisiin kansalaisia kannustaa puun käyttöön lämmityksessä. Normiohjauksen ohella tuet ja verovähennykset ovat osa keinovalikoimaa, sillä euro on kova konsultti energia-asioissa. Näin uskoo eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen, kansanedustaja Timo Kaunisto. Hänen mukaansa sekä veroratkaisuilla että tukipolitiikalla voidaan saada parempaa kannustavuutta puun pienpolttoon kotitalouksissa. Laitilassa asuva Kaunisto korostaa yhteiskunnan tiedotuksen ja neuvonnan roolia puulämmityksen edistämisessä. - Opastus ja neuvonta ovat avainroolissa bioenergian lisäämisessä. Tässä asiassa Suomi on jäljessä Ruotsia, jossa toimii jo parisataa kunnallista energianeuvojaa, jotka kiertävät välillä talosta taloon kertomassa lämmitysratkaisuista. - Klapien 22 prosentin arvonlisävero on kyllä korkea verokanta ja rasitus puun pienpoltolle. Jos arvonlisäveroa saataisiin alemmas, se voisi tuoda harmaata polttopuukauppaa verottajan tietoon. Klapikaupan ongelmana kun usein on kilpailua vääristävä pimeä puun myynti. Keskustalaisen Timo Kauniston mielestä puun pienpolton lisääminen edellyttää toimivaa puuenergian huoltoketjua. Yksi ongelma nykyajan taloissa on klapien säilytystilojen puute. - Bioenergian käyttöä edistävän tulisijatonnin maksaminen uuden tulisijan hankkijalle ei kuulosta huonolta idealta, sanoo Kaunisto, joka pitää myös uusien omakotitalojen tulisijapakkoa mielenkiintoisena ajatuksena. Eduskunnan ympäristövaliokunnassa käsiteltiin viime syksynä esitystä asemakaavoitukseen liittyvästä ehdosta, jossa asukkaat pakotetaan liittymään kaukolämpöverkkoon. Tulisijapakko voisi toimia samalla tapaa kuluttajia ohjaavana ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjunnassa. Metsänomistajat ovat valmiita tuottamaan lisää klapeja, haketta ja muuta metsäenergiaa, jotta esimerkiksi Helsingin kaupungin ei tarvitse polttaa ilmastoa tärvelevää puolalaista kivihiiltä, sanoo kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk). puhtaampien tulisijojen suomi 9

Puhtaampaa puun polttoa Puhtaampien tulisijojen Suomi ohjelma on Tulikivi Oyj:n vuonna 2007 käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä uusia noin kolmannes nykyisistä tupruttavista tulipesistä. Suomalainen Tulikivi on maailman uranuurtajana kehittänyt uusia tulisijoja, joissa on puhtaampi polttotekniikka. Tulikiven kehittämä vihreä teknologia on testattu ja hyväksytty ympäri maailmaa, muun muassa Itävallassa, jossa on voimassa maailman tiukimmat puun pienpolton päästönormit. Lisätietoa Puhtaampien tulisijojen Suomi ohjelmasta löydät osoitteesta: www.tulikivi.com/puhtaampientulisijojensuomi. Ydinvoimaloiden verran lisää bioenergiaa Euroopan unionin huippukokouksessa joulukuussa 2008 päästiin sopuun laajasta ilmasto- ja energiapaketista. EU sitoutui leikkaamaan viidenneksellä hiilidioksidipäästöjään vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä lisäämään uusiutuvaa energiaa viidenneksellä seuraavien 12 vuoden aikana. Päätöksen seurauksena Suomi joutuu lisäämään valtavasti uusiutuvan energian tuotantoa. - Uusiutuvan energian lisäys on määrältään yhtä suuri kuin mitä Suomen kaikki ydinvoimalat tuottavat yhteensä, pääministeri Matti Vanhanen kertoi 12.12.2008 Brysselissä. Tietoa puuenergiasta Puhtaampien tulisijojen Suomi uutiskirje on Tulikivi Oyj:n tuottama julkaisu, jolla edistetään kotimaisen ja ympäristöystävällisen bioenergian käyttöä kotitalouksissa. Uutiskirjeen 2 000 kappaleen painos jaetaan muun muassa yhteiskunnallisille sidosryhmille, medialle ja kaikille puuenergian käytöstä kiinnostuneille. Puhtaampien tulisijojen Suomi uutiskirje julkaisija: Tulikivi Oyj, 83900 Juuka puhelin: 0207 636 000 päätoimittaja: Heikki Vauhkonen 10 puhtaampien tulisijojen suomi

Tulikiven teesit puhtaampien tulisijojen puolesta Vihreää teknologiaa omaavat varaavat tulisijat estävät ilmastonmuutosta, säästävät energiaa, vähentävät pienhiukkaspäästöjä ja parantavat sisäilman laatua. Suomen vakituisten asuntojen takoista ja uuneista noin joka kolmannen pitäisi täyttää päästö- ja hyötysuhderajoitukset vuoteen 2020 mennessä. Kaikkiin uusiin vähintään 120 neliön rivi-, pari- ja omakotitaloihin pitäisi määrätä päästö- ja hyötysuhdenormit täyttävä tulisija pakolliseksi. Riittävät päästö- ja hyötysuhdevaatimukset täyttävän tehdasvalmisteisen varaavan tulisijan hankkijalle pitäisi tarjota taloudellisia porkkanoita. Myös yhteiskunnan tiedotusta lisäämällä kotitalouksia voitaisiin kannustaa uusimaan tupruttavia tulipesiä ympäristöystävällisempiin malleihin. Savuhaittoja voidaan vähentää yleisellä neuvonnalla, rajoittamalla huonokuntoisten tulisijojen käyttöä taajamissa sekä antamalla ympäristösuosituksia vähäpäästöisille tulisijoille. Asuntojen tulisijat ovat osa kansakunnan kriisivalmiutta sähkökatkostilanteissa ja tapauksissa, joissa lämmitysenergian saanti on muuten vaikeutunut. Jokainen vanhan tulisijan omistaja voi tehdä reilun teon raikkaamman ympäristön puolesta polttamalla puuta oikeaoppisesti, huoltamalla pesää ja piippua riittävästi tai uusimalla vanhan tilalle uuden puhtaamman polttotekniikan tulisijan. puhtaampien tulisijojen suomi 11

Takakansi > taitto toisesta tiedostosta Tulikivi Oyj, 83900 Juuka, Puh. 0207 636 000, fax 0207 636 130, www.tulikivi.com ES 1040, 1/2009